1. No category

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN
ÄITIYSNEUVOLASSA
Henna Harju
Lakimies
Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat
ISYYSLAKI 11/2015
Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy
avioliiton ulkopuolella
 Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista lähes 80 % syntyy
avoliitossa, eikä isyyskysymykseen liity tällöin useinkaan
epäselvyyksiä
 Uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016



Keskeisin uudistus koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa:
isyys mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen
syntymää.
Kun isyys tunnustetaan äitiysneuvolassa, vanhempien ei lapsen syntymän
jälkeen tarvitse tehdä mitään isyyden vahvistamiseksi, vaan asia etenee
viranomaistoimenpitein.
ALKUKARTOITUS

Onko äiti avioliitossa?



Tarvitaanko tulkkia?


Tarkoitus on, että mahdollisuutta ei kuitenkaan käytettäisi vielä raskauden
alkuvaiheessa, kun keskenmenoriski on suurempi.
Henkilöllisyyden todistaminen


Viranomaisaloitteisessa asiassa tulkkaus järjestettävä tarvittaessa (HL 26 §).
Tunnustamisen ajankohtaa ei ole säädetty lailla


Jos avioliitossa silloin, kun lapsi syntyy, tunnustamista ei tarvita.
Ei rajoitu vain avopareihin, mutta koskee käytännössä vain niitä tilanteita, joissa
isyyskysymykseen ei liity epäselvyyksiä.
Hyvä muistuttaa etukäteen.
Vanhemmille tietoa kirjallisesti etukäteen

mm. Meille tulee vauva-opas on tarkoitus päivittää vielä tänä vuonna.
ISYYDEN TUNNUSTAMINEN NEUVOLASSA

Mies ilmoittaa äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle tai kätilölle
olevansa naiselle syntyvän lapsen isä



Ilmoitus annettava henkilökohtaisesti.
Tulevan äidin tulee olla paikalla ilmoitusta annettaessa ja hänen tulee
hyväksyä tunnustaminen.
Osapuolten tulee todistaa henkilöllisyytensä luotettavalla tavalla



Hyväksyttävistä henkilöllisyysasiakirjoista säädetään asetuksella.
Asiakirjan oltava voimassa.
Vieraan valtion viranomaisen myöntämästä asiakirjasta otetaan kopio
tunnustamisasiakirjan liitteeksi.
KAIKKI PASSIT:
jne...
SUOMEN VIRANOMAISEN MYÖNTÄMÄ MUUKALAISPASSI
TAI PAKOLAISEN MATKUSTUSASIAKIRJA:
EUROOPAN TALOUSALUEEN, SAN MARINON TAI
SVEITSIN VIRANOMAISEN MYÖNTÄMÄ HENKILÖKORTTI:
ETA ELI EUROOPAN TALOUSALUE MUODOSTUU EUROOPAN UNIONIN JÄSENMAISTA JA
EFTA-MAISTA LUKUUN OTTAMATTA SVEITSIÄ.
SUOMEN VIRANOMAISEN 1.10.1990 JÄLKEEN
MYÖNTÄMÄ AJOKORTTI:
VANHA PAHVINEN KORTTI EI KELPAA!
KIELTÄYTYMISPERUSTEET

Tunnustamisen vastaanottamisesta kieltäydyttävä, jos
1) äiti vastustaa tunnustamista;
2) miehen tai tulevan äidin henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti
selvitetty;
3) on syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä; tai
4) on syytä epäillä, että tunnustaja ei mielentilansa, kielivaikeuksien
tai muun syyn vuoksi kykene ymmärtämään tunnustamisen
merkitystä.

Kieltäytyminen ei ole harkinnanvaraista tai vapaaehtoista

Osapuolet ohjattava asioimaan lastenvalvojalla.
OIKEUSVAIKUTUKSET

Ennen tunnustamisen vastaanottamista ja sen hyväksymistä
osapuolille on selvitettävä tunnustamisen merkitys ja
oikeusvaikutukset






Oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde
Perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen
Lapsen oikeus saada elatusta
Oikeus isän sukunimeen
Isä voi toimia lapsen huoltajana
Lapsen oikeus tavata isäänsä
TUNNUSTAMISEN PERUUTTAMINEN JA KIISTÄMINEN

Ennen syntymää annetun tunnustamisen voi peruuttaa tai kiistää






Viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä – lapsen syntymäpäivä on päivä 0.
Tunnustaja, äiti tai muu mies, joka katsoo olevansa lapsen isä.
Vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus, myös sähköposti.
Ilmoitus annettava äidin kotikunnan lastenvalvojalle, ei neuvolaan!
”Odotusajasta” ei voida tehdä poikkeuksia, vain poikkeuksellisesti isyys
voidaan tunnustaa uudestaan lastenvalvojalla heti lapsen synnyttyä.
Peruuttamisen tai kiistämisen seurauksena tunnustaminen on
vaikutukseton

Lastenvalvoja selvittää isyyden lapsen synnyttyä.
TOTUUDENMUKAISUUS
Miehellä ja äidillä velvollisuus pysyä totuudessa
 Perättömän lausuman antaminen voi johtaa rangaistavaan
tekoon, jos isyys vahvistetaan virheellisesti (sakko)

TUNNUSTAMISASIAKIRJA JA YHTEISHUOLTOSOPIMUS

Tunnustamisesta ja sen hyväksymisestä laadittava asiakirja





Asiakirja päivättävä ja siihen on merkittävä lapsen, lapsen äidin ja
tunnustavan miehen yksilöintitiedot.
Lapsi yksilöidään raskaana olevan äidin ja arvioidun syntymäajan perusteella.
Tunnustaja, äiti ja tunnustamisen vastaanottaja allekirjoittavat asiakirjan.
Vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta samalla.
Tarvittavat lomakkeet saatavilla www.thl.fi/isyys.
Asianumero
Lapsen syntymää edeltävä isyyden tunnustamisasiakirja
Isyyslaki 11/2015 22 §
Tuleva
äiti
Sukunimi
Etunimet
Henkilötunnus
Kotikunta
Puhelinnumero
Asioinnissa käytetty tulkkausta.
Lisätietoja:
Henkilöllisyyden toteamisessa käytetty voimassa oleva asiakirja (ks. ohjeet).
ajokortti (Suomi)
passi (kaikki maat)
henkilökortti (ETA-maat, Sveitsi, San Marino)
pakolaisen matkustusasiakirja (Suomi)
Syntymätön
lapsi
Isyyden
tunnustaja
Laskettu aika
(pvm)
muukalaispassi (Suomi)
monikkoraskaus (sikiöiden lkm
)
Jos isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona, asiakirjaan liitetään äidin toimittama raskaustodistus.
Sukunimi
Etunimet
Kotikunta
Puhelinnumero
Henkilötunnus
Asioinnissa käytetty tulkkausta.
Lisätietoja:
Henkilöllisyyden toteamisessa käytetty voimassa oleva asiakirja (ks. ohjeet).
ajokortti (Suomi)
passi (kaikki maat)
henkilökortti (ETA-maat, Sveitsi, San Marino)
pakolaisen matkustusasiakirja (Suomi)
muukalaispassi (Suomi)
Lisätietoja
Tunnustamislausuma
Äidin hyväksymislausuma
Tunnustamisen vastaanottaja on selittänyt minulle tunnustamisen
merkityksen ja oikeusvaikutukset. Ilmoitan ymmärtäväni nämä
asiat ja tunnustan vapaaehtoisesti olevani yllä mainitun
syntymättömän lapsen/lasten isä.
Isyyden tunnustajan allekirjoitus
Hyväksyn isyyden tunnustamisen
Äidin allekirjoitus
Tunnustamislausuma on annettu henkilökohtaisesti äidin ja tunnustamisen vastaanottajan läsnä ollessa.
Tunnustamisen vastaanottajan tiedot:
äitiysneuvolan terveydenhoitaja
äitiysneuvolan kätilö
Allekirjoitus
Päiväys
Nimenselvennys
Puhelinnumero
lastenvalvoja
Toimipaikan osoite
Mikäli tämä asiakirja on täytetty äitiysneuvolassa, se toimitetaan välittömästi äidin kotikunnan lastenvalvojalle.
Asiakirja lähetetään osoitteeseen:
Tunnustamisasiakirjasta annetaan äidille ja isyyden tunnustajalle kopio.
Asianumero
Lapsen syntymää edeltävä yhteishuoltosopimus
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 8 § ja 8 a §
Syntymätön
lapsi
Laskettu aika
Tuleva
äiti
Sukunimi
Etunimet
Henkilötunnus
Isyyden
tunnustaja
Sukunimi
Etunimet
Henkilötunnus
(pvm)
Isyys tunnustettu
monikkoraskaus (sikiöiden lkm
)
(pvm)
Lisätietoja (esimerkiksi tulkin käyttö)
Me allekirjoittaneet tulevat vanhemmat olemme sopineet, että lapsen/lasten huolto uskotaan molemmille
vanhemmille yhteisesti.
Äidin allekirjoitus
Isyyden tunnustajan allekirjoitus
Tunnustamisen vastaanottajan tiedot:
äitiysneuvolan terveydenhoitaja
Allekirjoitus
äitiysneuvolan kätilö
Nimenselvennys
lastenvalvoja
Puhelinnumero
Yhteishuoltosopimus lähetetään lastenvalvojalle tunnustamisasiakirjan mukana.
Sopimuksesta annetaan kopio äidille ja isyyden tunnustajalle.
Jos tunnustamista ei voitu vastaanottaa, yhteishuoltosopimustakaan ei voida tehdä.
Lapsen huolto ja sopimus yhteishuollosta
Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta,
kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta
koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen
huoltaja toimii holhoustoimilain (442/1999) nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.
Jos lapsen vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa, lapsen huoltaja on lapsen äiti. Jos isyys tunnustetaan ennen
lapsen syntymää, vanhemmat voivat samassa yhteydessä sopia, että huolto kuuluu molemmille vanhemmille
yhteisesti. Sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen maistraatin vahvistettua isyyden, jollei sopimus ole lapsen edun
vastainen. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta
koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat lapsen syntymän jälkeen sopia lastenvalvojan luona
lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Myös lapsen huollosta voidaan sopia myöhemmin
lastenvalvojan luona. Vanhemmat voivat tällöin sopimuksella uskoa lapsen huollon myös yksin isälle.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai päätös on aina tehtävä ennen kaikkea lapsen edun
mukaisesti ja sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa, jos lapsen etu sitä vaatii.
ASIAKIRJOJEN TOIMITTAMINEN LASTENVALVOJALLE
Kun mies on tunnustanut isyyden, äiti hyväksynyt tunnustamisen
ja kätilö/terveydenhoitaja allekirjoittanut asiakirjan ja
 mahdollinen yhteishuoltosopimus on tehty,
 annetaan tunnustajalle ja äidille kopiot asiakirjoista,
 jonka jälkeen neuvola lähettää asiakirjat viipymättä äidin
kotikunnan lastenvalvojalle.

Vanhemmat asioivat
äitiysneuvolassa
raskauden aikana
→ tunnustaminen ja
yhteishuoltosopimus
Neuvola toimittaa
tunnustamisasiakirjan
sekä
yhteishuoltosopimuksen
lastenvalvojalle
Lastenvalvoja tutkii
asiakirjat ja toimittaa
mahdolliset
lisäselvitykset ja
kuulemiset
Asiakirjat jäävät
odottamaan lapsen
syntymää
Väestötietojärjestelmän
ylläpitäjä ilmoittaa
lastenvalvojalle
avioliiton ulkopuolella
syntyneestä lapsesta
Lastenvalvoja ”yhdistää”
neuvolan asiakirjat
syntymäilmoitukseen
Asiakirjat jäävät
odottamaan 30 päiväksi
30 päivän kuluttua lapsen
syntymästä lastenvalvoja laatii
selvittämispöytäkirjan ja
toimittaa asiakirjat
maistraattiin
Maistraatti ilmoittaa
isyyden
vahvistamispäätöksestä
vanhemmille ja
lastenvalvojalle
Lastenvalvoja vahvistaa
yhteishuoltosopimuksen ja
postittaa sen vanhemmille