Pyhän Ristin kirkko Pyhän Ristin kirkossa on fransiskaanien aikaisia seinä- ja holvimaalauksia ja lukuisia taideaarteita kuluneilta vuosisadoilta. Fransiskaanien saarnaveljestön toiminta ulottui Pohjanlahden rannikkoa pitkin pohjoiseen sekä sisämaahan, Hämeeseen asti. Fransiskaaniluostarit rakennettiin 1400-luvulla myös Viipuriin ja Kökariin. Rauman luostariyhteisö lakkautettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä vuonna 1538 Kustaa Vaasan aikana. Luostarin alueelle ja sen rakennuksiin sijoitettiin kruunun kuninkaankartano kruununtalleineen. Luostarin päätila luovutettiin seurakunnalle pappilaksi. Kirkon vaiheista luostarin lakkauttamisen jälkeen 1500 –luvulta tiedetään hyvin vähän. Myös kaupunkiseurakunta rakensi 1400luvulla oman kirkon. Tämä Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui vuonna 1640 tulipalossa. Kirkon rauniot sijaitsevat ns. Kalatorin laidalla Vanhassa Raumassa. Tervetuloa Pyhän Ristin kirkkoon Rauman evankelis-luterilaisella seurakunnalla on värikäs syntyhistoria ja arvokas perimä kristillisenä läsnäolon kirkkona. Pyhän Ristin kirkon fransiskaanit rakennuttivat jo 1400-luvun lopulla. Italialaisen Franciscus Assisilaisen perustaman munkkiveljestön jäsenet saapuivat Raumalle todennäköisesti kaupungin perustamisen aikoihin vuonna 1442. Vuosisadan lopulla fransiskaanit rakennuttivat luostarikirkon Rauman joen pohjoisrannalle. Pyhän Ristin kirkon kaksilaivainen pohjakaava noudattaa saarnaveljien kirkoille luonteenpiirteistä muotoa. Kirkon päälaiva jatkuu saman levyisenä kuoriin. Sen pohjoispuolella on kolmen pilarin erottama kapea sivulaiva. Ulkomuodoltaan kirkko muistuttaa muita satakuntalaisia keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Rauman kirkkohistoriaan piirtyneiden vaiheiden jälkeen Pyhän Ristin kirkosta tuli luterilainen kirkko vuonna 1640. Luterilaisena kirkkona sen oletetaan jatkaneen luostarikirkon jälkeen jo 1500-luvulla. Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunioista otetuista kivistä on rakennettu (vuonna 1816) nykyisen kirkon uusklassinen länsitorni. Kirkontorni toimi Pohjanlahden merenkulkijoiden maamerkkinä, ja kirkonkellot kutsuivat seurakuntalaisia jumalanpalvelukseen. Tänäkin päivänä pyhäkön rauhan ja lukuisten taideaarteiden vaikuttavuuden voi tulla kokemaan Pyhän Ristin kirkkoon. Kirkko on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun joka päivä. Joka sunnuntai Pyhän Ristin kirkossa on klo 10.00 messu, johon kaikki ovat tervetulleita. Kirkon kuorissa olevat keskiaikaiset seinä- ja holvimaalaukset esittävät tiivistetysti koko raamatullisen pelastushistorian Neitsyt Maria keskeisestä näkökulmasta. Maalaukset on tehty piispa Arvi Kurjen aikana. Piispa kävi tarkastusmatkalla Raumalla Ristin Ylentämisen päivänä 14.9.1512, jolloin kirkon arvioidaan täysin valmistuneen. Kirkon kuorissa on esillä vanhin Suomessa säilynyt votiivitaulu. Taulu on tehty Pormestari Matts Jonssonin (Jussoila) tyttären Margaretan muistoksi, hän kuoli ruttoon 15.7.1572. Taulun alareunassa on hautajaissaatosta kertova valitusruno. Messinkikruunu kirkon keskikäytävällä on raumalaisen Johannes Veilanuksen lahjoittama. Mahtavassa 24-haaraisessa kruunussa olevan kaiverruksen mukaan se on hankittu “oikeauskoisen kotikirkon kaunistukseksi” vuonna 1648. Kirkon saarnastuoli on hienoimpia renessanssiajan puunveistotaiteen tuotteita maassamme. Apostoli- ja pyhimysveistosten koristaman saarnatuolin yläreunassa on latinaksi raamatunlause: Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille (Mark. 16:15). Saarnastuoli on valmistettu Pohjois-Saksassa vuonna 1625. Keskiaikainen alttarikaappi pohjoislaivan itäseinällä on eversti Michael Jordanin lahjoitus vuodelta 1629. Se on todennäköisesti preussilainen ja 1440-luvulta. Lehterikaiteen kuvasarja kuvaa marttyyrikuoleman kokeneita apostoleja. Kuvat on tehnyt kirkkomaalari Jonas Bergman vuonna 1757. Kirkon alkuperäiset urut on valmistanut urkurakentaja Nils Strömbäck 1784. Uruista on enää jäljellä julkisivun puuosat. Kaksitoista vuotta myöhemmin julkisivuun lisättiin veistokoristeita ja maalaus, joka esittää kuningas Daavidia ja tekstinä on Psalmi 108. Kristuksen kirkastus Tabor-vuorella -aiheinen kuori-ikkunan lasimaalaus on valmistettu Berliinissä. Sen on lahjoittanut kirkkoon vuonna 1891 kunnallisneuvos J.W. Söderlund. Kirkontornin eteisessä oleva kirkkolaiva lahjoitettiin seurakunnalle kaupungin 525-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1967. Kyseinen kirkkolaiva mukailee Raumalla vuonna 1860 rakennettua Osmo fregattia. “Vapahtajani. Tee minusta rauhasi välikappale." Franciscus Assisilainen Rauman seurakunta, Kirkkokatu 2, PL 158, 26101 Rauma. Vaihde ma-pe klo 9-15.30, puh 837 751, fax 822 0568, www.rauma.seurakunta.net