1. No category

Sukumanni / 15
Kasper Gröhnin sukuseuran jäsenviesti
Maaliskuu 2015
HYVÄT SUKUSEURAN JÄSENET
Kasper Gröhnin sukuseura purjehtii eteenpäin hyvässä myötäisessä. Olemme
saaneet jäsenmäärämme vakiintumaan runsaaseen 300 henkeen ja toimintaakin on
ollut monenlaista. Vuosi 2014 oli ”Rääkkylän vuosi”. Pidimme siellä vuosikokouksen
ja sen jälkeen tutustuimme paikallisiin sukulaistemme yritystoimintoihin ja
muutenkin kiersimme katselemassa nähtävyyksiä. Tästä kirjoitin jo syksyllä
kiertokirjeessä olennaisen sisällön. Samoin päivästä oli juttu Keski-Karjala –
lehdessä.
Tässä lehdessä on pääroolissa ensi kesän sukumatkan suunnittelu. Viime kesäisellä
päätöksellä matka suuntautuu sukuseuramme lähtöpisteeseen, Käkisalmeen. Sinne
on tehty aiemmin yksi matka Sirkka Gröhnin aikana. Nyt on aika jo tutustua
alueeseen entisten ja uusien matkailijoiden kanssa. Matkalla käymme myös
Laatokan saarella olevaan Konevitsan luostarissa. Kolmipäiväisen matkan päätämme
kiertämällä Viipurin kautta, ja tutustumme sielläkin merkittävimpiin paikkoihin.
Toivon runsasta osanottoa – Karjalan alueella on nostalgista tunnetta, vaikka olisikin
synnytty alueluovutusten jälkeen. Tämä oli aistittavissa edellisen matkan aikana
karjalaiskyliin tutustuessa Petroskoihin mennessä.
Lehden sisältönä on esittelyä suvusta. Ei henkilöistä tällä kertaa, vaan kiteeläisen
sukuhaaran levittäytymiskohteista. Suorlahdelta lähtenyt sukua asettui ensiksi
Säyneenkylään, josta on erinomainen kauppias Pekka Gröhnin henkilökuvaus Maire
Gröhn-Niemeläisen kirjoittamana. Sieltä sukua levisi mm. Juurikkaan, Kontiolaan ja
kauemmaksi, Sortavalaankin. Haluan kiittää tämän kertaisia kirjoittajia, Mairen
lisäksi Merja Immosta ja Veijo Hurskaista, jotka paneutuivat Juurikan Honkahuhdan
Gröhneihin.
Tämän vuoden jäsenmaksumalli on nyt laitettu lehden sivulle. Maksun suuruus on
edelleen 10€. Ensi vuoden maksukehotus tulee v. -16 vuosikokouksen jälkeen
lähetetyssä kirjeessä. Sitä ennen ei kannata maksaa, koska jäsenmaksun suuruus
määräytyy vuosikokouksessa Kiteellä.
Kannustan jäseniä lähtemään joukolla sukumatkalle. Ne ovat olleet hengeltään
miellyttäviä ja usein sellaisia, joihin muuten ei tule lähdettyä.
Toivotan hyvää lopputalvea ja tulevaa kevättä ja kesää!
MATKALLA TAVATAAN!
Jorma Gröhn
Sukuseuran hallituksen uusi jäsen
Vuosikokouksessa Rääkkylässä uudeksi
jäseneksi valittiin Matti Johannes
Mononen (taulu 626). Hän on syntynyt
1.5.1945 Rääkkylän Sangenlahdella
Anna o.s. Gröhnin ja Aabel Monosen
pojan Heikki Monosen ja vaimonsa
Emman nuorimmiksi lapsiksi
kaksoisveljensä Mikon kanssa.
Työuransa hän aloitti jo 16-vuotiaana
seuraten veljensä mukana
rakennustöihin ja jäi kirvesmiehenä
eläkkeelle v.2009.
Harrastuksiin kuuluvat mm. kalastus,
marjastus ja monenlaiset kädentaidot, mm. tuohityöt.
Matti on naimisissa Sisko Monosen o.s. Rouvisen kanssa. Heillä on aikuinen tytär,
Kirsi Maarit – metsätalousinsinööri.
Sukuviiri
Sukukokous Rääkkylässä päätti luovuttaa ensimmäisen sukuviirin Sirkka Gröhnin
syntymäkotiin. Tämä tapahtuikin kesäisenä sunnuntaina Sirkan paikallisten ystävien
kanssa.
Henkilöt kuvassa vasemmalta lukien :
Mauri ja Anna-Liisa Gröhn,
Kuittisen perheen vieras,
Ritva ja Erkki Kuittinen,
Eeva-Leena Onnela ja Kari Laamanen
Mauri Laurikainen
Sukuseuran vuoden 2015 jäsenmaksu
Kasper Gröhnin sukuseura ry
Tili: FI94 51530420016655
Selite: Jäsenmaksu v. 2015/jäsenen nimi
Jäsenmaksu 10 €/jäsen
Eräpäivä 22.3.2015
AINAISJÄSENTEN EI TARVITSE TIETENKÄÄN SUORITTAA MAKSUA!
KASPER GRÖHNIN SUKUSEURAN KESÄMATKA 12.-14.6.2015
Ruskeala-Sortavala-Lahdenpohja-Käkisalmi-Konevitsa-Viipuri
Matkan hinta
380 euroa / henkilö kun ryhmässä vähintään 32 henkilöä
Hintaan sisältyy
- bussikuljetus matkaohjelman mukaan & kuljettajan huolinta
- ryhmäviisumi
- majoitus 2 yötä puolihoidolla (aamiainen ja päivällinen) Hotelli Kexholm
- opastettu retki Konevitsan luostarisaarelle
- 3 x lounas (Sortavala, Konevitsa, Viipuri)
- opastus Käkisalmessa ja vierailu Käkisalmen linnassa
- opastus Viipurissa ja vierailu Viipurin kirjastossa
Alennus omalla viisumilla matkustaville 63 euroa.
Alustava matkaohjelma
1. matkapäivä 12.6.2015
Lähtö Kitee ABC klo 08.00.
Bussimatka Värtsilän raja-asemalle,jossa rajan ylitys Venäjälle. Pysähdys Jänismäellä (rahanvaihtoja kahvitauko). Bussimatka Sortavalaan, jonne saavutaan noin klo 11.30. Lounas Sortavala-hotellin
ravintola Bulevardissa. Hiukan vapaa-aikaa Sortavalassa ja matka jatkuu Lahdenpohjaan. Matkalla
voidaan poiketa Huuhanmäessä (Viipurin Rykmentin kasarmit).
Pieni tutustumiskierros Lahdenpohjassa. Puutalomainen suomalainen kauppalan tunnelma on
säilynyt Lahdenpohjassa paremmin kuin missään muualla valloitetun Karjalan alueella.
Illansuussa saavutaan Käkisalmeen. Majoittuminen ja päivällinen Kexholm-hotellissa.
* Hotelli Kexholm avattiin vuonna 2014. Se sijaitsee kaupungin keskustan lähellä rauhallisessa
paikassa Vuoksa-joen rannalla. Hotellissa on ravintola, oma parkkipaikka, sauna ja ilmainen Wi-Fi.
Kaikissa huoneissa on suihku ja wc, TV, Tallelokero, Fööni ja Kahvinkeitin.
2. matkapäivä 13.6.
Aamiainen hotellissa. Päivän ohjelmassa on opastettu retki Konevitsan luostarisaarelle ja tutustumien
Käkisalmen kaupunkiin. Laiva Konevitsaan lähtee Sortanlahdesta (noin 45 km Käkisalmesta).
Laivamatka yhteen suuntaan kestää noin 30 min. Parin tunnin opastuskierros saarella ja lounas.
Koko retken kesto on 4-5 tuntia. Päivän aikana myös opastettu kierros Käkisalmessa ja käynti
Käkisalmen linnassa. Aikataulu tarkentuu myöhemmin, kun Konevitsan retken laiva-aikataulut kesälle
2015 julkaistaan. Päivällinen ja toinen yö Kexholm- hotellissa.
3. matkapäivä 14.6.
Aamiainen hotellissa. Bussimatka Kiviniemen kautta Viipuriin kestää noin 3 tuntia.
Saapuminen Viipuriin noin klo 12.00. Ruokailu Pyöreässä tornissa, opastettu kiertoajelu, tutustuminen
Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin kirjaston, sekä hiukan vapaata
aikaa keskustassa. Lähtö kotimatkalle viimeistään klo 17.30. Bussimatka Svetogorskin ja Imatran
kautta Kiteelle kestää noin 4 tuntia. Matkalla kahvitauko Imatralla. (sukuseura tarjoaa).
Lisätietoja
Tarjouksemme hinnat Venäjän osalta perustuvat ruplan helmikuun 2015 kurssiin.
Pyydämme huomioimaan, että noudatamme tilausajojen aikataulusuunnittelussa lakisääteisiä
ajo- ja lepoaikasäädöksiä.
Vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka.
Noudatamme yleisiä seuramatka ehtoja ja Pohjolan Matkan eritysehtoja.
Ryhmäviisumin hankintaohjeet ym. matkaohjeet toimitamme ilmoittautuneille laskutuksen yhteydessä.
Palvelumaksu 8 € / varaus.
HUOMIOITAVAA KÄKISALMEN/VIIPURIN MATKASTA
Matkaa varten tarvitaan PASSI ja VIISUMI. Kenellä on oma viisumi Venäjälle, ei tarvitse tehdä
mitään. Passin on oltava voimassa 6 kk matkan päättymisen jälkeen!
RYHMÄVIISUMIOHJEET tulevat matkatoimistosta ilmoittautumistiedon jälkeen.
ILMOITTAUTUMINEN Sukumannissa olevalla kaavakkeella Jorma Gröhnille 20.3. -15 mennessä.
Toimitan ilmoittautumiset Pohjolan Matkatoimistoon, jonka tehtäväksi tämän jälkeen jäävät kaikki
matkajärjestelyt.
Vastailen mahdollisiin tiedusteluihin ennen matkaa. Olen poissa 13. -19.3. -15, mutta muuna
aikana kyllä. Matkatoimistoon voi olla yhteydessä Kaija Alvilaan, puh. 0201303435
Entisen tavan mukaan otetaan lisämatkustajia, jos paikkoja jää vapaiksi. Jos näitä lähtijöitä on
liikaa, suoritetaan arvonta.
Tämän matkan järjestely on ollut ”haasteellinen”, koska nykyisen tilanteen mukaan Venäjällä ei ole
esim. hintaa osattu vielä lyödä lukkoon majoitusten ja ruokailujen osalta. Hinta ilmoitetusta ei tule
kuitenkaan nousemaan.
Lähdetään tutustumaan sukumme syntysijoille!
ILMOITTAUTUMISET:
Jorma Gröhn
Olkontie 7 A 18, 82500 Kitee
Sukuseuran matkasta löytyy tietoa myös sukuseuran nettisivuilta: kaspergrohnsukuseura.fi. Klikkaa otsaketta ETUSIVU ja sieltä AJANKOHTAISTA. Käkisalmen
matkan tietopaketti sieltä piakkoin luettavissa
Käkisalmen linna perustettiin keskiajalla Vuoksen ja Laatokan väliselle saarelle.
Nykyään vuoksi on Käkisalmen kohdalla lähinnä järvi ja linnallekin pääsee
kävelemään maata pitkin.
”Kauppa se on, joka kannattaa”
KALLEN PEKKA JA MUITA KAUPPAMIEHIÄ SÄYNEENKYLÄSTÄ
Gröhnien Säynejärven
”kantakoti” on
Marttilan tila. Karl
Grönin poika Peter
Grön Suorlahdelta
muutti kotivävyksi
Säyneenkylään
naituaan Maria
Partisen, jonka suvulla
tila oli ollut vuodesta
Kauppias-Pekka suuren kassakoneen ääressä.
1735. Peter Grön merkitään tilanhaltijaksi
v 1825. Varsin huono tuo naimakauppa ei taloudellisestikaan ollut. Sijaitseehan
Marttilan tila Säynejärven kylän keskustan lähellä kauniin, kirkasvetisen Säynejärven
rannalla. Viljelysmaat olivat kohtuullisen hyvät, tilan laidalla oma lampikin, Hotari.
Tila oli tuolloisten ja myöhempienkin mittapuiden mukaan varsin vauras. Paikan
arvon ja asumiskelpoisuuden olivat huomanneet jo todennäköisesti ortodoksiset
karjalaiset ennen ”ruotsien” tuloa, koska mäentöyräältä aivan pihapiirin
läheisyydestä löytyi ortodoksinen kalmismaa 1950 -luvun rakennustöiden
yhteydessä. Peter (Pekka) Grönin vanhimmalle pojalle Karlilla ja hänen vaimolleen
Valpurille siunaantui lapsia 9, joista noille ajoille tyypillisesti Tuoni niitti kolme pois
jo lapsena. Grönien talossa oli 1800 luvun toisella puoliskolla tapahtumia ja vilskettä.
Kun Karlin ja Valpurin pojat, Pekka ja Heikki, menivät naimisiin, alkoi perhe kasvaa
kahden miniän voimin. 1860 luvulla syntyi vielä vanhimmalle pariskunnalle Karlille ja
Valpurillekin 3 lasta, joista kaksi kuoli pienenä, vain Juho jäi eloon. Kun Juho oli 5
vuotias, syntyi hänelle jo sedäksi sanoja vanhimmalle veljelle, Pekalle, ja hänen
vaimolleen Reginalle. Heikki muutti perheineen Juurikkaan 1880 luvulla, perheessä
oli tuolloin jo kaksi lasta. Talon tyttäret Anna Leena, Stiina Sofia ja Liisa menivät
miehelään Kontiolaan ja Kiteenkylään. Tilalle jäi Pekka perheineen, isä - Karl, äiti Valpuri ja heidän kuopuksensa Juho. Juho (myöh. -Kuusinen) jäi äidistänsä,
Valpurista, orvoksi 11 - vuotiaana, Pekan perhe kasvoi v.1888 mennessä 6 lapsella.
Näissä vaiheissa Juho , vain parikymppisenä, on siirtynyt Sortavalaan ja mennyt
naimisiin Anna Kristiina Kotilaisen kanssa. Heidän vanhin lapsensa Kaarlo(Kalle) Juho
Petter Gröhn(Kuusinen) syntyi v. 1889 Sortavalassa. Juho Kuusisen ja Kalle Kuusisen
kauppiasurat Sortavalassa, Käkisalmessa ja Helsingissä ovat Gröhnin suvun hyvässä
tiedossa Eivät Juho ja Kalle Gröhn (Kuusinen v.sta1906) kaikkia kauppiasgeenejä
Säyneenkylästä Sortavalaan vieneet. Pekankin poikien, Uunon ja Kallen, suonissa
sytkytti halu tehdä kauppaa, ja niin Kalle perusti Marttilan tilan piikojen aittaan
kauppapuodin. Lienevät veljekset tehneet myös elukkakauppaa. Kalle oli nainut
Kiteenlahdesta Ida Timosen. Kallelle ja Idalle syntyi poika, joka sai nimekseen Pekka.
Hänestä tuli kaikkien säyneenkyläläisten ja vähän muittenkin tuntema Kallen Pekka.
Jossain vaiheessa Kalle hankki Säyneenkylän mäeltä tilan, johon hän perheineen ja
kauppapuoteineen siirtyi. Tästä paikasta tuli sitten Ylä-Ryöni. Niin oli Säyneenkylässä
Ylä-Ryöni ja Ala-Ryöni. Ala-Ryönissä eläinten kauppa jatkui. Tallissa oli aina 4
hevosta, joista yksi oli ns.kauppahevonen. Navetassa oli myös vuokralehmiä, joita
perheet saivat vuokrata maidon tarpeessaan, jos ei ollut varaa hankkia omaa
lehmää. Sortavalan ja Kurkijoen
markkinat olivat tärkeitä
tapahtumia tuon ajan
eläinkauppiaille. Eikä jälkipolvien
kertoman mukaan ollut niin
tärkeätä työtä, ettei Ala-Ryönin
Uuno olisi lähtenyt ostamaan
nahkoja naapureista, joissa
tiedettiin eläimiä teurastetun.
Parkittuina niistä sai hyvää hintaa
varsinkin pula-ajan mustilla
markkinoilla. Myös Uunon sisaren
Elisan poika, Uuno Väistö, piti
kyläkauppaa Kangaskylässä ja
eläinkauppaa evakkona ollessaan
Kiteen Niinikummussa. Pekalla oli
pikkusisko, Anna, joka kuoli 6 kk:n
ikäisenä Pekan ollessa 9 vuotta.
Maire mainitsee tuohon, että tuo
oli yksi kuva tuon ajan tilanteesta, jolloin luonto hoiti perhesuunnittelua.
Hyväpäisestä laskijasta, Pekasta, tuli päätoiminen kyläkauppias. Hankittu
maalaistalo, Ylä-Ryöni, oli kauppataloksi sopiva. Toisessa päässä taloa toimi kauppa,
johon johti ovi suoraan ulkoa, toisessa päässä tupa. Kyläläiset oppivat tietämään,
että jos kauppias ei ollut kaupassaan, voi häntä käydä pyytämässä tuvan puolelta.
Kaupan sijainti oli varsin oivallinen, olihan se Kiteen kirkonkylästä Kangaskylään ja
Lahdenkylälle vievän tien varressa.Tavarat hankittiin enimmäkseen Sortavalasta,
josta ne tulivat Kaalamon asemalle. Sieltä vakituiset kuskit Pulkkinen ja Karkkulainen
kävivät hevospelissä tavarat hakemassa. Pekka myi kaikkea tuohon aikaan
välttämätöntä . Oli vaatetavaraa, työkaluja, kodin tarvikkeita, kuten esim.
öljylamppuja. Myös kankaita oli Pekan kaupassa myytävänä. Lieneekö sukulaisKuusinen ollut kangastavaroitten välittäjänä? Naapurien emännät toivat kauppaan
mm. kananmunia ja voita. Voi ei aina ollut Pekankaan mielestä ihan ”direktiivien”
mukaista, mutta ei Pekka raskinut jättää köyhän emännän voita ostamatta, maksoi
vain vähän huokeampaa hintaa. Lieneekö joku palvelijattarista joutunut pesemään
voita uudelleen, niin kuin monesti tuolloin tehtiin? Pekka keskittyi lähinnä kaupan
Kalle Gröhn, puoliso Ida, sekä poika Pekka, taulu 2323
hoitamiseen, talon maanviljelystöitä hoiti vakituisesti naapuri Pulkkinen, ja
palvelijattaria oli talossa koko ajan. Sotien jälkeen tavaranhankinta siirtyi tietysti
Joensuun suuntaan ja uusiin kulkuneuvoihin. Pekka oli komea ja sulavasti
käyttäytyvä mies. Varmasti moni kylän nuorista neidoista olisi mieluusti tutustunut
Kallen Pekkaan paremminkin. Olihan Pekalla heiloja ja yksi erityinen mielitietty,
jonka kanssa hän todennäköisesti suunnitteli yhteistä tulevaisuutta. Äiti -Ida oli
joltisenkin mahtava nainen ja ilmaisi, että kyseinen neitokainen ei olisi sovelias
miniäksi. Niin suuri valta oli tuon ajan vanhemmilla, että siihen suunnitelmat jäivät.
Tiedetään Pekan joskus herkkänä hetkenä itkeneen äidin ankaruutta. Pekan
mielitietty oli myöhemmin naimisissa toisen miehen kanssa. Hän kuoli kuitenkin
varsin varhain. Pekan sielun pohjalla kuva nuoruuden rakastetusta oli niin syvällä,
että hän kertoi itse seuranneensa tämän hautajaissaattuetta viimeiseen vilaukseen
asti. Niin Pekka eli yksinään ja kaupunkireissut veivät välistä kolistelemaan
pitkäripaisenkin rappusia. Sattui muutaman kerran niin, että Pekka oli maistellut
ostopullon sisältöä runsaanlaisesti ja käytös linja-autonkuljettajan mielestä ei ollut
ihan paikallaan. Pekka joutui ulos kyydistä. Kiteellä kauan linja-autoliikettä
harjoittanut Kalle Möttö sattui ajamaan ohi ja huomasi pulaan joutuneen
matkalaisen ja ihmettelemään: ”Kauppias Gröhnkö se siellä? Tulkaahan kyytiin”. Ja
Möttö kuljetti kauppiaan perille. Niinpä Pekka sanoi joskus myöhemmin olevansa
Mötön uskoa. Kalle Möttö oli tunnettu kiteeläinen vapaaseurakunnan johtohahmo.
Näin toteutui se, että yksi teko puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Säyneenkylässä
kävi niin kuin monessa muussakin kylässä. Yksityisen kyläkaupan viereen ilmaantui
1950 luvulla osuuskauppa. Säyneenkylässä osuuskauppa aloitti vuokratiloissa
Nenosen talossa. Pekan vanhemmat olivat jo kuolleet, ja Pekka myi tilansa evakkoon
joutuneelle Parkkosen perheelle v.-51 ja osti naapurilta talotontin jonkin matkaa
kylän mäkeä alaspäin samaisen tien varrelta. Säyneenkylässä oli tuolloin rakenteille
samanaikaisesti kaksi kauppaa, Kallen Pekan kauppa ja osuuskauppa. Uutta
kauppataloa odotellessa Pekka asui ja piti kauppaa entisessä kotitalossa Parkkosen
perheen kanssa vielä n. kaksi vuotta. Uusi kauppatalo oli uusien tarpeiden
mukainen, ja siinä Pekka jatkoi kaupanpitoa vielä 60 –luvun alkupuolelle saakka,
mutta sitten terveys alkoi reistailla. Yksin ei Pekka elänyt uudessa kauppatalossaan.
Hänellä oli hyvä ja uskollinen palvelijatar Sirkka, kansan suussa Pekan Sirkka,
viimeiseen asti. Pekka oli omassa elämisessään nuuka, jonkun mielestä hän eli
suorastaan askeettisesti. Sukulaisten parissa Kallen Pekka oli arvostettu ja
kunnioitettu sukulainen, jonka kontaktit lähellä asuviin serkkuihin säilyivät.
Sukulaislasten mielikuvissa Pekka oli jollain tavalla alakuloinen ellei suorastaan
surumielinen, mutta hänen kauppiastaitonsa olivat ihailun kohde. Pekka huolehti
asioistaan loppuun asti. Kun hän huomasi voimiensa vähenevän, hän sääti
jäämistöstään testamentilla. Siinä Pekka muisti pitkäaikaisen palvelijattarensa, osa
omaisuudesta meni serkuille , osa Kiteen ev.lut.seurakunnan ehtoollisvälineitten
hankkimiseen, jotka tietojen mukaan ovat käytössä tänäkin päivänä, ja osa Kiteen
evankelisen kansanopiston stipendirahastoon. Näin hän, perheetön yksinäisen
tienkulkija, halusi olla tukemassa tulevien sukupolvien tietä elämässä eteenpäin.
Kallen Pekan maallinen matka päättyi 11.10.1966. Leposijansa Kallen Pekka sai
Kiteen hautausmaahan siunauskappelin läheisyyteen.
Maire Gröhn-Niemeläinen
Tietolähteet: Kirjallisuus Keski-Karjalan Gröhnit ja Pitäjä rajojen mailla Haastattelut
Toivo Gröhn, Anna Rouvinen, Irma Liukku, Kaija Väistö, Terho Parkkonen
Kuvia vuosikokouksesta v. 2014
Vuosikokouksen puheenjohtaja Vilho Koskelo ja sihteeri Riitta Väistö työssään
Tarja ja Juha Lamminsalon karjatilalla. Entinen emäntä Marja-Liisa Lamminsalo
muistelee
Mammu Koskelo tulkitsee Antti Parkkosen laulujen sovituksiaan Paksuniemessä
SUKUTIETOA
SYNTYNEITÄ
Taulu 2108
X Lapsia
Anna Leena Räsänen 22.4.1980 Joensuu KM, luokanopettaja
puoliso Roope Mikkonen, 23.1. 1980 Pyhäselkä, KM, luokanopettaja
XI Lapsia
Rasmus Olli Juhani Mikkonen, 16.5. -08
Joensuu
Venla Anna Katariina Mikkonen, 19.4. -10 Joensuu
Taulu 654
XI Jouko Tapio Lamminsalo, 16.9.1954 Rääkkylä, elektroniikkainsinööri
puoliso Elisa Kaarin Helena Lindh, 30.11.1957 Espoo, laboratoriomestari
eronneet
XII Lapsia
Minna Johanna, 01.12.1984. Kirkkonummi
Sanna Tuulikki, 20.01.1988. Kirkkonummi
Taulu 2086
IX Eeva-Riitta Uuksulainen, Viipuri, VTM
p. Eero Lännenpää, Tampere
X Lapsi
Mika Eero Henrik Lännenpää, Helsinki, FT
p. Anne
XI Lapsi
Eino Elmeri, 19.10.2014
Taulu 2057
X Matti Henrik Uuksulainen, 6.4.1953, Kitee Närsäkkälä
p. Eila Helena Immonen, 2.3.1954, Tohmajärvi
XI Lapsia
Lasse Kristian Uuksulainen, 11.8.1986, Kitee, Närsäkkälä
p. Paula Marita Uuksulainen 22.09.1989 Kitee,
XII Lapsia
Aino Elisa Uuksulainen 12.11.2014 Kitee
KUOLLEITA
Taulu 2326
X Martta Ellen Annikki Toropainen o.s. Perttula
9.7. 1933 Kitee – 18.8.2014 Kitee
Taulu 617
IX Toivo Armas Mononen
10.8.1927 Rääkkylä – 14.10. 2014 Rääkkylä
Taulu 2186
IX Ilmo Eero Uuksulainen
3.8.1930 Johannes – 30.6.2014 Helsinki
Taulu 850 ja 855
IX Aari Ilmari Istermaa (Gröhn vuoteen 1946)
16.1.1926 Rääkkylä – 6.10.2013
X Rauno Ari Istermaa
9.1.1961 Pudasjärvi – 14.8. 2008
UUSIA JÄSENIÄ
Taulu 2119
XI Lapsia
Paavo Eino Johannes Tuovinen, lukio-opiskelija
16.1. 1996 Kuusamo
Taulu 2461
X Jouko Antero Nuutinen, 25.3.1946, kiinteistövälittäjä (Helsinki), eläkeläinen, Sotkamo/Kitee
p. Eeva Takio 10.10.1952
XI Lapsia
Ville Emil Takio (e. Nuutinen) 5.6.1982
XII Lapsia
Anni Elina Beata 5.9. 2002 Helsinki
Eerika Aleksandra Gesina 20.7. 2006 Helsinki
Niko Daniel Torsten 19.3. 2011 Helsinki
Joel Olavi Villenpoika 19.4. 2013 Helsinki
XI Johanna Karoliina Nuutinen 27.11. 1983
Taulu 660
XI Harri Tapio Lamminsalo, kirvesmies, Sotkuma
1.6. 1953 Rääkkylä
Taulu 618
X Vesa Tapio Mononen, laitosmies, Rääkkylä
2.12 1955 Rääkkylä
Taulu 626
X Kirsi Maarit Mononen, metsätalousinsinööri, Alajärvi
14.6. 1977 Rääkkylä
Taulu 627
X Marko Tapani Mononen, autoasentaja, Rasivaara
10.3. 1977, Rääkkylä
X Tiina Marjut Mononen, rakennusinsinööri, Lehmo
4.6.1979 Rääkkylä
Korjaus henkilötietoihin
Taulu 654
XI Jouko Tapio Lamminsalo, 16.09.1954, elektroniikkainsinööri Rääkkylä
p. Elisa Kaarin Helena Lindh, 30.11.1957,laboratoriomestari, eronneet, Espoo
Lapset
XII Minna Johanna, 01.12.1984, Kirkkonummi
Sanna Tuulikki, 20.01. 1988
Standaareja on edelleen saatavissa hintaan 18 € + postituskulut
HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT
Jorma Gröhn, pj.
Matti Mononen
Olkontie 7 A 18
Oravisalontie 159 B
82500 KITEE
82300 RÄÄKKYLÄ
044 2730871
050 5708456
[email protected]
Riitta Väistö, siht.
Kari Uuksulainen, vpj.
Kyntäjäntie 18
Vesitornintie 6
82500 KITEE
82500 KITEE
050 3723665
0400 755308
[email protected]
[email protected]
Matti Gröhn
Merja Immonen
Tohmarivintie 5 B
Alhontie 22-28 B 10
82600 TOHMAJÄRVI
58200 KERIMÄKI
040 7614331
050 5547186
[email protected]
[email protected]
Kiviniemessä
Käkisalmesta Viipuriin
vievä tie ylittää Vuoksen
siltaa pitkin. Kiviniemi on
matkakohteena
erityisesti
koskenlaskijoiden
suosiossa. Vielä ennen
1800-lukua Vuoksi laski
Laatokkaan Käkisalmen
kohdalla, mutta joen
ruoppaus ja
kanavoiminen
puhkaisivat uuden laskuuoman Taipaleenjoen
kautta.
ILMOITTAUTUMINEN ( Jorma Gröhn, Olkontie 7 A 18, 82500 Kitee)
”TEKSTAAMALLA” TIEDOT
1.LÄHTIJÄN NIMI
OSOITE
PUH.NRO/SÄHKÖPOSTI
________________________________________________________________________________
SYHTYMÄAIKA JA SOS.TUNNUS
________________________________________________________________________________
2.LÄHTIJÄN NIMI
OSOITE
PUH.NRO/SÄHKÖPOSTI
SYNYNTYMÄIKA JA SOS. TUNNUS
Ilmoittaudun sitovasti matkalle 20.3.-15 mennessä/ALLEKIRJOITUKSET
__________________________________________________________________________
Ilmoita, tarvitsetteko ryhmäviisumin, vai onko oma viisumi Venäjälle/NIMET
________________________________________________________________________________
Erikoisruoan tarve________________________________________________________________
RYHMÄVIISUMIN TARVITSIJOILLE TULEE ERILLINEN YHTEYDENOTTO ILMOITTAUTUMISTEN
JÄLKEEN
LOPPUMAKSU TULEE TIEDOTTEESSA MATKATOIMISTON KAUTTA. HUOM. KIRJOITA
KÄÄNTÖSIVULLE MAHDOLLISET ULKOPUOLISET HALUKKAAT MATKALLE. SAMAT TIEDOT KUIN
MUILTAKIN LÄHTIJÖILTÄ. Jos ylimääräisiä lähtijöitä on liikaa, arvotaan lähtijät.
HUOM! Sukuseuran tilille ei matkasta makseta mitään!
Kiteellä majoitusmahdollisuus mm. Hotelli Kiteenhovi, 040 171 5110 (ABC-aseman vastapäätä)