1. No category

Erilaiset
tervehdykset
Ryhmään vaikuttaminen
Tehtävä:
Kevennetään tunnelmaa ja pohditaan ryhmään
syntyneitä normeja erilaisia tervehtimistapoja
käyttämällä.
Tila:
Väljä tila, jossa mahtuu liikkumaan.
Tarvikkeet:
Paperia ja kyniä.
Aika:
20 minuuttia.
Keskustelukysymyksiä:
 Millainen merkitys tervetimisellä on?
 Mitä muita ryhmään muodostuneita tapoja tai ryhmän
jäseniin kohdistuvia odotuksia ryhmissä voi olla? Mistä
tietää, miten eri ryhmissä tietyssä tilanteita
käyttäydytään?
 Millaisia virallisia normeja ryhmään voi syntyä? Entä
epävirallisia?
 Milloin ryhmään syntyneet normit ovat haitallisia?
214
213
Ohjeet
Osallistujat istuvat tai seisovat piirissä. Jaa oppilaille
paperit ja pyydä heitä kirjoittamaan paperin keskelle oma
nimensä. Sitten paperi rutistetaan palloksi ja heitetään
piirin keskelle. Pyydä osallistujia keksimään
mahdollisimman paljon erilaisia tervehtimistapoja.
Samalla voit johdatella oppilaita käymään keskustelua
erilaisiin ryhmiin tai yhteisöihin syntyneistä tavoista
toimia eli normeista:
 Miten eri kulttuurien tervehtimistavat eroavat
toisistaan?
 Onko tyttöjen ja poikien välillä eroa siinä, millainen
koskettaminen on kaveripiirissä sallittua?
Pyydä sitten osallistujia harjoittelemaan moikkauksia.
Muistuta, että toista tervehditään kunnioittavasti ja
asiallisesti. Pyydä jokaista oppilasta hakemaan piirin
keskeltä itselleen paperipallo ja tulemaan takaisin
paikalleen. Ohjaajan johdolla valitaan tervehdystyyli ja
aloittaja, joka menee tervehtimään sitä oppilasta, jonka
nimi paperissa on. Ensimmäisen tervehtimisen jälkeen
valitaan uusi tyyli ja se jatkaa, ketä tervehdittiin viimeksi.
Esimerkkejä erilaisista tervehdyksistä:
Sanat: moi, moro, terve, päivää, moikkelis, tsau, helou,
heippa, hei, termos, mo, tere, hello, moikka, heips.
Eleet: yläviitonen, pään nyökkäys, halaus, kumarrus,
olalle koskeminen, nyrkit yhteen, vilkutus,
kädenheilautus, nenien hierominen vastakkain,
poskisuudelma, käsimerkit.
Avainsanat:
 Viralliset ja epäviralliset normit
Erilaiset
tervehdykset
Taustaa
Viralliset ja epäviralliset normit
Normit ovat kaikkia ryhmän jäseniä koskevia odotuksia,
jotka asettavat rajoja ryhmän jäsenten sopivalle ja
sopimattomalle käyttäytymiselle. Normit voivat olla
virallisia ja ääneen lausuttuja tai epävirallisia sanoiksi
pukemattomia sääntöjä tai sopimuksia, kuten ”vitsaillaan
kaikesta” tai ”ei olla kiinnostuneita opetuksesta”.
Esimerkiksi tarkka jaottelu miesten ja naisten rooleihin
perustuu kulttuurissa vallitseviin sukupuolinormeihin.
Niihin liittyy esimerkiksi se, mikä on oikeanlaista
pukeutumista tytölle tai pojalle.
Epäviralliset normit voivat olla toimintatapoja, jotka
huomaa vähitellen yhteisössä: miten käyttäydytään,
kenen vieressä ruokalassa istutaan, keitä tervehditään ja
miten tervehditään. Epävirallisiin normeihin liittyy vahva
sosiaalinen paine. Paine syntyy siitä, että yhteisö
palkitsee normien mukaisesta käyttäytymisestä ja
rankaisee niiden noudattamatta jättämisestä. Jos joku
osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn luokassa, jossa
vallitsee osallistumattomuuden normi, häntä saatetaan
oudoksua tai paheksua.
Joskus normit voivat olla myös vahingollisia. Esimerkiksi
negatiivinen, vähättelevä suhtautuminen opiskeluun
saattaa olla hyväksyttyä ja epävirallinen normi oppilaiden
keskuudessa. Kiusaamisen syyksi esitetään usein se, että
kiusattu on niin ”ärsyttävä” tai käyttäytyy sosiaalisissa
tilanteissa oudosti. Tällaiset selitykset ylläpitävät
koululuokassa kiusaamismyönteistä ilmapiiriä ja
oikeuttavat normista poikkeavan oppilaan kiusaamisen.
Ryhmässä voi olla normina, että kiusaaminen on
hyväksyttävää tai jollain tapaa hienoa. Toisaalta myös
kiusaamisen vastustaminen voi yhtä lailla olla normi. Se
näkyy siinä, että kiusaamista ei hyväksytä ja kiusattua
puolustetaan.
214
213
555
Kerro osallistujille
 Normit ovat kaikkien ryhmän jäsenten
käyttäytymistä koskevia sääntöjä tai odotuksia.
Ne voivat olla virallisia tai epävirallisia,
kirjoittamattomia.
 Normit muovaavat käyttäytymistä, sillä normin
mukaisesta käyttäytymisestä yleensä palkitaan
ryhmässä ja normin vastaisesta
käyttäytymisestä seuraa yleensä jotain
kielteistä, kuten porukan ulkopuolelle
jäämistä.
 Epäviralliset normit voivat olla myös
vahingollisia ja ylläpitää kiusaamismyönteistä
ilmapiiriä. Tukioppilaiden tärkeänä tehtävänä
on vahvistaa kiusaamisen vastaisia normeja
kouluyhteisössä.
Lähteet:
Kuulun – välineitä ryhmän turvallisuuden tukemiseen.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U.,
Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009.
KiVa-koulu. Opettajan opas yläkoululle. Turun
yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksesta
käytäntöön-julkaisusarja, 4.