KUHAA
KAHDESTI
Näillä konsteilla onnistut.
KALASTAJAN
PÄIVÄ
Reijo Karjalainen tuntee Oulujärven ja kalojen liikkeet.
KALASTA
8 TUNNISSA
VUONOLTA
FILEEKSI
Rehtiä pohjoisen kalaa Hätälästä - jo 75 vuotta.
Parasta kuhaa
Oulujärvestä
Mikon keittiössä – ammattikokin parhaat vinkit
HERKULLISET
RESEPTIT
QR-koodin
päässä!
Säätiedote
Vene vesille.
Saalis keskimäärin
100 - 150 kg.
Kalat verestetään ja
jäitetään veneessä.
Kalasataman
hallille fileoimaan.
Hätälän auto
noutaa kalat.
Hätälän tehtaalta matka jatkuu kylmäkuljetuksina kaikkialle Suomeen.
Kuhan perässä
REHTIÄ
pohjoisen kalaa
HÄTÄLÄN KOTIMAINEN KALA on peräisin
pohjoisen puhtaista vesistä, kuten
Oulujärveltä, muualta Kainuusta ja
Koillismaan erämaajärvistä. Toinen
merkittävä hankinta-alue on rannikkoseutu, Vaasan alapuolelta Kemin
tienoille.
Hätälä arvostaa ammattikalastajia
tärkeinä yhteistyökumppaneina.
Reilun kohtelun ja vastuullisen
asenteen lisäksi kalastajien työtä
pyritään helpottamaan esimerkiksi
kuljetusjärjestelyillä ja ostotoiminnan
pitkäjänteisyydellä. Hyvät ja tiiviit suhteet ovatkin säilyneet läpi vuosikymmenten: osa kalastajista toimittaa
Hätälälle kalaa jo kolmannessa polvessa. Yhteistyön tuloksena syntyy
laadukkaita kotimaisia kalatuotteita,
jotka maistuvat hyvältä – ja joita voi
nauttia hyvällä omallatunnolla.
KAINUUNMERELLÄ
Reijo Karjalaisen ammatissa ei kannata vilkuilla kelloa: aikaa ja vaivaa ei
säästellä, kun työn päämääränä ovat Suomen parhaat kuhafileet.
KUVAT: Merja Ruotsalainen
SYYSKUINEN AAMU ei ole vielä ehtinyt
valjeta, kun kalastaja Reijo Karjalainen
käynnistää veneensä ja suuntaa Oulujärven vesille. Karjalaisen työmaa on
maamme viidenneksi suurin järvi, jota
kutsutaan myös Kainuunmereksi vähäsaarisuutensa ja Suomen suurimpien
yhtenäisten vesiselkien vuoksi.
Työpäivän pituutta ei vesille lähtiessä
voi tietää.
”Kun kalan perässä yrittää kulkea Oulujärven kokoisella alueella, kyllä siinä
helposti tulee kahdeksan tunnin päiviä.
Laajalla vesialueella verkkojakin pitää
olla leviteltynä laajalti, että tulosta tulee”, Karjalainen kertoo.
OULUJÄRVI
Kokenut kalastaja osaa toki myös lukea kalan liikkeitä.
”Tuulet ovat yksi tekijä, ja toinen on ruoka: missä pieni kala liikkuu, siellä saaliin
perässä kulkee myös isompi kala.”
Oulujärvi on erämaavesistö,
joka sijaitsee Kainuussa keskellä soiden ja vaarojen luonnehtimaa karua maisemaa.
Niitä isompia kaloja on etenkin kuuluisa Oulujärven kuha, jota tulee saaliiksi läpi vuoden. Oheissaaliina nousee
myös haukea ja siikaa, ja talvisin madetta. Karjalainen mainitsee, että keskimääräinen päiväsaalis on 100 - 150
kiloa, tosin suurempien saaliiden piikkipäiviäkin mahtuu sekaan.
Suomen 5. suurin järvi
1.
2.
3.
1.
2.
3.
4.
5.
4.
5.
Oulu
Vaala
Oulujärvi
Paltamo
Kajaani
Keskipinta-ala
928 m2 ja keskisyvyys 7 m.
Jakautuu kolmeen laajaan järvenselkään, joista merellinen Ärjänselkä on Suomen suurin sisävesiselkä. ”Ärjä” tarkoittaa tuulista
paikkaa.
1860-luvulla Oulujärvellä mellastivat Suomen sisävesien ainoat
merirosvot. Ryöstely loppui vuonna 1867, kun joukon johtajat saatiin
oikeuden eteen.
Lähde: Wikipedia
“Ajattelen kaikessa loppukuluttajaa, että hänellä olisi
mahdollisimman laadukas
tuote lautasellaan.”
PAHA KELI, PAREMPI SAALIS
Kalastajan työ on Oulujärvellä liki ympärivuotista. Rospuuttoaika ja sydänkesä poisluettuina kautta kertyy 8 - 9
kuukautta. Jäiden aikaan kulkupeliksi vaihtuu veneen sijaan mönkijä tai
moottorikelkka.
Parhaiten kuhaa nousee Oulujärvestä elokuusta marraskuun paremmalle
puolelle, ennen jäiden tuloa. Karjalainen kertoo, että kesällä saaliit ovat
vähäisemmät.
“Lämpimällä kala liikkuu laiskasti. Kesällä
2013 oli tosi verkkainen syönti, ja saaliit pysyivät pienenä elokuulle asti, kun
ilmat eivät kylmenneet samaan tahtiin
kuin normaalisyksynä. Tilanne alkoi
näyttää paremmalta vasta syyskuun
puolivälin jälkeen. Pikkuhiljaa tuli kuhallekin nälkä, niin se lähti liikkeelle. Yleis-
sääntönä melkein on, että mitä pahemmat kelit, sen paremmat saaliit.”
KALASTAJALLA ASENNE
Poikkeuksen sääntöön tekevät myrskypäivät. Niitä Karjalainen kutsuu
leikillisesti pekkaspäivikseen, vaikka muuten suhtautuukin Oulujärven
myrskyihin ehdottomalla vakavuudella.
“Sääolosuhteiden kanssa pärjää muuten, mutta myrskyn kaltaiset ääriolosuhteet aiheuttava taloudellista tappiota. Sääennustuksia pitää seurata
tarkasti eikä itseään ja kalustoaan
kannata vaarantaa. Kokemus on
opettanut kunnioittamaan tätä järveä.
Jos myrskyllä menee vesille, tulee
enemmän vahinkoa kuin saalista.”
Reijo Karjalaista veri on vetänyt Oulujärven vesille pikkupojasta asti. Verokorttiinsa hän on merkannut ammatiksi kalastaja jo 30 vuoden ajan.
”Lapsenahan sitä kävi kalalla harrastuksesta, ei rahasta, joten aina on ollut
kutsumus tähän hommaan”, Karjalainen
kuvailee. ”Parasta tässä työssä on olla
oman itsensä herra. Työ on myös
monipuolista ja vaihtelevaa, ei ole kahta samanlaista päivää. Ja onhan tämä
ihannetyö sellaiselle, joka tykkää olla
luonnossa ja ulkona säässä kuin säässä. Eikä taatusti tarvitse erikseen urheilla, vaan hyötyliikuntaa tulee työn
ohessa ihan tarpeeksi.”
HÄTÄLÄN KANSSA
HOMMA TOIMII
Heti kun kalat on nostettu veneeseen,
ne verestetään ja hiletetään jäihin. Karjalaisen päivä ei kuitenkaan lopu siihen
kun hän palaa rantaan saaliineen, vaan
työ jatkuu fileoinnin merkeissä kalasataman hallilla, jossa vierähtää useampikin tunti.
Fileoinnin jälkeen kalat jatkavat matkaa Ouluun Hätälän tehtaalle. Hätälän
auto kiertää hakemassa saaliit kolmesti viikossa.
Karjalainen on yhteistyöhön tyytyväinen.
”Kaikki kuviot pyörii Hätälän kanssa
hienosti, ei enää hienommin voisi sujua. Olen verrannut, että se on vähän
kuin toinen koti. Hätälällä tulee käytyä
aina kun Oulussa käy, ja Hätälän väki
on oikein ystävällistä.”
KOHDALLAAN
Vaikka Karjalainen työssään viihtyykin,
hän myöntää, että kaikille se ei sovi.
”Kovaa työtä tämä on, ei ole laiskan
ihmisen hommaa. Pitää olla ahkera
ja monitaitoinen. Kellon vilkuilun saa
näissä hommissa unohtaa heti alkuunsa - harvoin se työpäivä kahdeksaan
tuntiin jää. Pitää olla myös sitkeyttä
ja kärsivällisyyttä. Joka vuosi on erilainen, kannat vaihtelee, ja siinä saattaa motivaatio loppua, kun on huono
vuosi. Asenteen pitää olla kohdallaan!”
AMMATTITAITOA
LAUTASELLE ASTI
Karjalainen kertoo, että Oulujärven
vedet ovat näinä päivinä jopa paremmassa kunnossa kuin hänen uransa alkuaikoina. Erämaajärven puhdas
vesi on kuitenkin vain yksi syy siihen,
että Oulujärven kuha on arvostettua
Näin poistat vaaleasta suomukalasta
“Kokemus on
opettanut kunnioittamaan tätä järveä.”
RUODOT
Ruodon poistaminen v-leikkauksella vaaleista suomukalafileistä (esim. ahven-,
kuha-, hauki- tai siikafilee).
1
3
2
4
1. Aseta filee nahkapuoli alaspäin, fileen paksumpi pää eli
ruodon alkupää itseesi päin.
Voit tunnustella sormin, mihin
kohtaan fileetä ruoto päättyy.
2. Leikkaa ruodon molemmin
puolin viilto niin, että viillot
muodostavat v-kirjaimen. Pituussuunnassa viilto on n. 2/3 fileen
mitasta, fileen paksummasta
päästä lukien.
3. Haukifileen ruodon poistat
leikkaamalla viillot niin, että ne
muodostavat alassuin olevan
v-kirjaimen.
4. Poista leikkaamasi V ruotoineen. Ruodoton filee on valmis!
KUHAKEITTO
sopii arkeen ja juhlaan
n. 300 g Hätälän Oulujärven kuhafileetä
1 rkl voita
Luonnollisesti myös kalastajan omalle
lautaselle päätyy usein Oulujärven antimia.
”Paistettu kuhafilee on suosikkini. Samoin kuhakeitto on hyvää, uunikuha
ja savustettu kuha myös. Oikeastaan
kuha on hyvää niin monessa muodossa, että sen laitossa on vain mielikuvitus
rajana,” Karjalainen vinkkaa. n
1/2 kpl sipulia
1/2 l kalalientä
250 g perunaa (kiinteä)
1 kpl porkkanaa
10 kpl kokonaista pippuria
1 kpl laakerinlehteä
2 dl kermaa
koristeeksi tilliä
”Kermana käytän
mielelläni oikeaa,
aitoa kermaa, näin
saan ruokaan aidon
maun.”
Sulata voi kattilassa ja kuullota pilkottu sipuli. Lisää kalaliemi ja paloitellut perunat ja porkkanat, laakerinlehti ja pippurit. Keitä kunnes
juurekset ovat kypsiä ja lisää kuutioidut kuhapalaset. Jos fileet
ovat pieniä, ne voi kääriä rullalle ja lisätä keittoon sellaisenaan. Älä
keitä enää, vaan anna kalan kypsyä kuumassa liemessä ja lisää
lopuksi kerma. Herkuttelijat vielä voivat täydentää makua nokareella voita. Koristele tillillä. Tarjoile tuoreen ruisleivän kera.
Kokin vinkki!
kotimaista gourmet-kalaa. Karjalaiselle
kuhafileen korkea laatu on suorastaan
kunnia-asia.
”Haluan alusta loppuun asti tehdä työni
mahdollisimman siististi. Ajattelen kaikessa loppukuluttajaa, että hänellä olisi
mahdollisimman laadukas tuote lautasellaan.”
Pohjois-Norjan lohi
– 8 tunnissa
VUONOLTA
FILEEKSI
Hätälä käyttää tuotteissaan
huolella valittua Norjan lohta.
Lohtakin voi tässä tapauksessa nimittää melkeinpä lähiruoaksi, sillä matka Pohjois-Norjasta Hätälän tehtaalle
Ouluun kestää nopeimmillaan
vain 8 tuntia. Vastuullisuus ohjaa myös Hätälän lohenhankintaa: jokainen tehtaalle saapuva
lohierä on jäljitettävissä ja peräisin auditoiduilta toimittajilta.
jaston yhteydessä olevalla automaattisella määräpainoleikkurilla
voidaan leikata halutun kokoisia
annospaloja tehokkaasti ja tarkasti. Näin varmistetaan, että tuoreesta raaka-aineesta syntyy laadukas Hätälän lohituote – joka
kerta.
Finnmark
Kirkkoniemi
Tromssa
Västerålen
Hätälän tehtaalla on käytössä
huippumoderni fileerauslinjasto, jonka alkupäässä jokainen kalafilee kuvataan. Tämän
pohjalta trimmauslinja laskee
fileen painon ja leikkaa fileet
tasaisesti ja siististi. Fileerauslin-
Lofootit
Perämeri
Oulu
Juho Isohätälä, Hätälä Oy:n perustaja.
KALASTA
puhtaasti parasta
YHDISTELMÄ TEKNOLOGIAA
JA PERINTEITÄ
Kaikki Hätälän tuotteet valmistetaan Suomessa. Teemme työtä ammattiylpeydellä ja
modernilla otteella! Vastuullisuus ohjaa sekä
pyydetyn että kasvatetun kalan hankintaamme. Tuotannossamme ja tuotekehityksessämme paras mahdollinen lopputulos
syntyy yhdistelmästä perinteisiä kädentaitoja, ennakkoluulottomuutta ja huipputeknologiaa. Hätälän laajasta tuotevalikoimasta
löytyvät kalajalosteet kuluttajapakattuina ja
suoraan palvelutiskiin. Tehokas logistiikka
toimittaa tuotteet kylmäkuljetuksina kaikkialle Suomeen.
OULUN TORILTA KOKO SUOMEN
KALATALOKSI
Hätälä Oy:n tarina sai alkunsa vuonna
1938, kun Juho Isohätälä alkoi myydä kalaa merikaupunki Oulun kauppatorilla. Vuosikymmenten saatossa vaatimattomasta
torikaupasta kasvoi uuden ajan kalatalo,
jonka Oulun tehtaalla valmistuvat kalaherkut koko Suomen ruokapöytiin. Hätälä on
edelleen aito perheyritys, jossa vaalitaan
perheyrityksen perinteisiä arvoja. Haluamme palvella asiakkaitamme vähintään yhtä
hyvin kuin silloin, kun kauppaa käytiin kasvokkain ja kala kerrallaan Oulun torilla: tarjota aina kalasta puhtaasti parasta.
Meidät löydät verkosta:
www.hatala.fi
Lue tuoreimmat kuulumiset:
https://www.facebook.com/HatalaOy
Paistettua kuhafileetä
appelsiini-kardemummakastikkeella
600 g Hätälän Oulujärven kuhafileetä
Jauhoja kalan leivittämiseen (vehnä, ruis, korppu...)
Kirkastettua voita, valkosipulia, kovia yrttejä,
suolaa ja mustaa pippuria myllystä.
Kastike:
1 rkl öljyä
1/2 kpl sipulia
3 kpl valkosipulinkynttä
20 kpl kokonaista
kardemummaa
1 kpl laakerinlehteä
10 kpl kokonaista mustaa pippuria
2 kpl tuoreen appelsiinin mehua
1 dl kalalientä
1/2 dl kuivaa valkoviiniä
110 g voita
Varaa kastikkeen valmistukseen kaksi erikokoista kattilaa, pohjan
valmistuksessa tarvitaan laakeapohjaista ja viimeistelyssä on pienempi kattila käytännöllisempi. Kuullota pilkottu sipuli, valkosipuli ja
huhmareessa murskattu kardemumma tilkassa öljyä tai kirkastettua voita, lisää nesteet. Hauduta vähintään 15 minuuttia niin, että
maut siirtyvät nesteeseen ja nestettä on jäljellä 1/3.
Siivilöi neste säilytysastiaan, tai pienempään kattilaan jos valmistat kastikkeen loppuun heti. Kuumenna reduktioliemi kiehuvaksi
ja vatkaa joukkoon huoneenlämpöinen voi kuutiona joko käsin
tai sauvasekoitinta apuna käyttäen. Varo kastikkeen roiskumista.
Sauvasekoittimella saa hienon vaahtomaisen rakenteen, joka kylläkin tasoittuu nopeasti. Jos kastike pääsee jäähtymään, se tulee lämmittää miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen, sitä ei tule
kuumentaa kiehuvaksi.
Mausta kuhafileet suolalla ja pippurilla, halutessasi voit jauhottaa
ne. Kuumenna kirkastettu voi murskattujen valkosipulinkynsien
ja yrttien kanssa. Paista kuhat molemmin puolin kauniin ruskeiksi ja sivele lusikalla paistinvoita kalafileiden päälle. Tarjoile heti. Jos
fileet ovat ohuita ja pieniä, paisto ainoastaan toiselta puolen on
riittävä. Aseta tällöin kalafileet lautaselle niin, että paistopinta tulee ylöspäin.
KOKIN VINKKI:
”Lisukkeeksi sopivat keitetyt perunat
ja esimerkiksi höyrytetty porkkana ja
parsakaali, jotka ovat keveitä ja antavat
mukavasti väriä annokseen. Myös tuore
tankoparsa sopii loistavasti!”
Tavataan kanavalla!
http://www.youtube.com/
watch?v=JQz4vIO7WeA
Mikko Karvonen