1. No category

SALO 12.5.2015
KKO+PPH
Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen
Maaret Laakso
Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset
•
Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon
ilmoittautunut 17 – 64 -vuotias kassan jäsen, joka on
• kokonaan työtön, jos hänen työsuhteensa on päättynyt joko
irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen
• lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai
lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle
• osa-aikatyössä tai satunnaisesti enintään kaksi viikkoa
kestävässä kokoaikatyössä.
• sivutoiminen yrittäjä.
•
Ansiopäivärahaa ei voi saada jäsen, joka
• ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi
• on päätoiminen yrittäjä
• on päätoiminen opiskelija
• on joutunut työttömäksi lakon tai työsulun takia
Jäsenyys- ja työssäoloehto
•
•
•
•
vähint. 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana 26
kalenteriviikon työssäoloehdon täyttäneille. Jos jäsenellä ei ole yhtään
työssäoloehtoon luettavaa työviikkoa 29.12.2013 jälkeisellä ajalla, työssäoloehtoon
vaaditaan 34 kalenteriviikkoa työtä.
Työssäoloehto täyttyy, jos hakija on ollut ansiotyössä yhteensä 26 kal.vk viimeksi
kuluneiden 28 kk aikana. Tätä 28kk tarkastelujaksoa voidaan pidentää
hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta.
Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat
- sairaus ja aika, jolta henkilö on saanut osasairausajan palkkaa
- aika, jolta henkilö on saanut alennettua sairausajan palkkaa (v. 2010)
- laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus
- päätoiminen opiskelu, vuorotteluvapaa
- lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
- yhdistelmä- tai palkkatukityöaika, jota ei lueta työssäoloehtoon
- osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittuun työllistymistä
edistävään palveluun.
Liitä selvitys hyväksyttävistä syistä päivärahahakemukseesi. Jäsenen on täytettävä
uusi työssäoloehto, jos hän on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli
kuusi kuukautta.
Omavastuuaika
•
Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun hakija on ollut
työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä
työpäivää vastaavan ajan.
•
Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuupäiviä voidaan ottaa enintään viisi päivää viikossa (ma-pe).
•
Omavastuuaika asetetaan työttömyyden alkaessa sekä silloin, kun henkilö
täyttää uudelleen työssäoloehdon (on ollut työssä 26vk edellisen
työttömyyden jälkeen).
•
Jos henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen kesken päivärahan
enimmäisajan, ei uutta omavastuuaikaa kuitenkaan aseteta, jos
omavastuuaika on jo vuoden sisällä kerran asetettu.
Soviteltu päiväraha
•
•
•
Soviteltua päivärahaa eli päivärahaa, jossa on otettu huomioon saatu tulo,
voidaan maksaa seuraavissa tapauksissa:
•Jäsen joka tekee osa-aikaista työtä (enint. 80% työaika).
Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen
työajan lyhennykseen, päivärahaa ei kuitenkaan makseta.
•Jäsenen päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty
lomautuksen takia.
•kokonaan työtön jäsen on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa (14
päivää) kestävän kokoaikatyön.
•Jäsenellä on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä
(ammatinharjoittaja).
Lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa tekevien työajan vähentyminen
tarkastetaan kalenteriviikon pituisella tarkastelujaksolla. Osa-aikatyötä tai
lyhyttä satunnaista työtä tekevien työajan lyhentyminen tarkastetaan joko
neljän viikon tai yhden kuukauden sovittelujaksolla.
Henkilön tulee olla aina työnhakijana TE-toimistossa olemassa olevasta
työsuhteestaan huolimatta, jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa.
Ansiopäivärahan hakuohje
•
•
•
•
Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä
työttömyyspäivänä.
Päivärahahakemus löytyy sähköisestä eWertti Nettikassasta, jossa voit
myös täyttää sen ja lähettää hakemuksen liitteineen t-kassaan.
Hakemuksia saa myös työ- ja elinkeinotoimistosta.
Tutustu hakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki seuraavat liitteet:
- kopio työsopimuksestasi, jos et ole sitä aiemmin esittänyt
- kopio lomautusilmoituksesta, jos sinut on lomautettu
- selvitys vuosilomasi ajankohdasta, jos sellainen osuu
lomautusjaksolle
- kopio muusta sosiaalietuudesta, jos saat sellaista esim. lasten
kotihoidontuki
- kopio viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista
yritystoimintaa
- palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista, jos teet
esimerkiksi osa-aikatyötä.
Ansiopäivärahan määrä
•
•
•
•
•
Ansiopäivärahan määrään vaikuttavat työssäoloehdon ajalta saadut tulot.
Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja
hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisesta
lapsikorotuksesta.
Perusosa on 32,80€ vuonna 2015.
Ansio-osaa laskettaessa työssäoloehdon aikaisesta palkkatulosta
vähennetään lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sekä 4,28%, joka
vastaa 60 % palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä
sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Jakamalla näin saatu
kuukausipalkka 21,5:llä saadaan päiväpalkka. Ansio-osa on 45% em. tavalla
lasketun päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Lapsikorotus on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 5,29€, kahdesta 7,77€
ja kolmesta tai useammasta 10,02€/pv.
Ansiopäivärahan määrä
•
•
jatkuu…..
Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90%
päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään
lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen.
Päivärahan määrä tulee uudelleen laskettavaksi työssäoloehdon uudelleen
täyttyessä (26vk). Uusi päiväraha perustuu tällöin kuluneen 26 viikon
tuloihin.
Verotus
• Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa,
josta työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen.
• Jäsenten ennakonpidätystiedot saadaan suoraan verottajalta verovuoden
alussa.
Ansiopäivärahan saamisen estävät korvaukset ja
etuudet
Ansiopäivärahaa ei voi saada ajanjaksolta, jolloin jäsen
- saa tai hänellä on oikeus saada työnantajan maksamaa irtisanomisajan
palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta
- saa tai hänellä on oikeus saada työnantajan maksamaa kokoaikatyön
palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa
- on saanut työsuhteen päättyessä työnantajaltaan taloudellista etuutta, joka
perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen tms. järjestelyyn
- saa tai hänellä on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai
vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa
- saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien
säännösten perusteella
- saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta
kokoaikatyön perusteella
- saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa
osa-sairauspäivärahaa
Työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus
ansiopäivärahaan, jos
seuraavat ehdot täyttyvät
• 1. Hänelle on maksettu KELAn sairauspäivärahan 300 päivän
enimmäismaksuaika
• 2. Hänet on edelleen katsottu työkyvyttömäksi
• 3. Hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
• Mikäli henkilöllä on työsuhde voimassa, tarvitaan lisäksi työnantajan
todistus siitä, ettei työnantajalla ole tarjota hakijan työkykyä
vastaavaa työtä (mm. PPH/0-palkkatilanne).
• Hakijan tulee olla TE-toimistossa työnhakijana.
Ansiopäivärahaoikeuden kesto
•
•
Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä.
Mikäli työttömyys jatkuu pidempään, Kansaneläkelaitos maksaa
työmarkkinatukea.
•
Kun hakija on saanut päivärahaa 500 päivää, vaaditaan uusi 26 kal.viikon
työssäolojakso uuden ansiopäivärahaoikeuden syntymiseksi.
Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän
maksuajalta, esimerkiksi osa-aikatyötä tai eripituisia kokoaikatyön jaksoja.
Edellytyksenä on, ettei niitä viikkoja ole otettu edelliseen työssäoloehtoon
mukaan.
•
Soviteltu päiväraha kerryttää ansioturvan 500 päivän enimmäisaikaa.
Käytännössä verrataan, kuinka montaa kokonaan työtöntä päivärahapäivää
hakujaksolla maksettu soviteltu päivärahasumma vastaa.
Ansiopäivärahan kesto
jatkuu…..
• Jos päivärahanhakijalla on työttömyyden alkaessa työhistoriaa alle
3 vuotta, on ansio-osan kesto 400 päivää ja viimeinen 100 päivää
maksetaan peruspäivärahan suuruisena.
• Ansio-osan maksaminen voi lyhentyä työttömyyden kestäessä vielä
100 päivällä, jos työnhakija ensimmäisen 250 päivän aikana saa
karenssin työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai
keskeyttämisen takia .
• Ansio-osan kesto voi siis olla 300, 400 tai 500 päivää.
Lisäpäiväoikeus
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen
ns. lisäpäivinä seuraavissa tapauksissa:
- Jäsen on syntynyt ennen v. 1950 ja täyttänyt 57v. ennen kuin 500 päivän
enimmäismaksuaika täyttyy. Hän saa 500 pv lisäksi päivärahaa sen
kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60v. Sen jälkeen hänellä on
mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä.
- Jäsen on syntynyt 1950-54 ja täyttää 59v. ennen 500 pv:n täyttymistä. Lisäksi
edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen
oikeuttavassa työssä vähintään 5v. viimeksi kuluneiden 20v. aikana.
Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65v.
- Jäsen on syntynyt 1955-56 ja täyttää 60v. ennen 500 pv:n täyttymistä.
Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen
oikeuttavassa työssä vähint. 5 vuotta viimeksi kuluneiden 20v. aikana.
Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 v.
- Jäsen on syntynyt 1957 tai sen jälkeen ja täyttää 61v. ennen 500 pv:n
täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä
eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden
20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka,
jona hän täyttää 65 vuotta
MUUTA HUOMIOITAVAA
KESÄKESKEYTYS
Työsopimuksiin voi olla kirjattu teksti: työnteko ja palkanmaksu
keskeytyvät koulujen loma-aikoina
• Tämä tarkoittaa, että työnteon ja palkanmaksun keskeytymisestä on
sovittu työsopimuksella.
• Vaikka keskeytyksestä on sovittu työsopimuksella, työnantajalla on
työsopimuslain mukainen velvoite tarjota muuta vastaavaa työtä
keskeytysajalle.
• Työnantajan velvoite tulee siitä, että työntekijä on vuositasolla osaaikatyöntekijä ja työsopimuslaki velvoittaa työnantajan aina
tarjoamaan muuta työtä osa-aikatyöntekijöille.
• Korvaava työ voi olla mitä työtä vaan, mutta ensisijaisesti
mahdollisimman lähellä omaa työnkuvaa.
KESÄKESKEYTYS JA VUOSILOMIEN KERTYMINEN
Koulunkäyntiohjaajan/avustajan työsopimuksella on voitu sopia työnteon ja
palkanmaksun keskeytyksestä. Jos täyden lomanmääräytymiskuukauden ehdot
(35h/14pv) eivät täyty, niin ei synny vuosilomaoikeutta ko. kalenterikuukaudelta.
•
•
•
Perustuu siihen, että kesäkeskeytystä ei ole mainittu KVTES:n IV luvun Vuosiloma 4
§:ssä (työssäolon veroinen aika). Siinä mainitaan ainoastaan lomautus. Se, että
joissakin kunnissa yhden kuukauden kesäkeskeytys on rinnastettu lomautukseen, ei
tee käytännöstä kaikkia kuntia velvoittavaa ilman nimenomaista sopimusmääräystä.
Myöskään se, että esimerkiksi työttömyysajalta maksettavien päivärahojen suhteen
kyseessä olisi lomautukseen rinnastettava aika, ei muuta asiaa vuosiloman ansainnan
suhteen.
Työtuomioistuin on antanut päätöksen 52/2003, jossa sovittaessa työnteon ja
palkanmaksun keskeytyksestä työsopimuksella, kyse ei ole lomauttamis-tilanteesta,
vaan muusta työsopimuksella sovittujen ehtojen mukaisesta menettelystä.
HUOM! Kesäkeskeytyksestä ei voi sopia työsuhteen aikana (työsop:n
muuttaminen) menettämättä työttömyysturvaa!
PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TASAUSVAPAAT vs.
VUOSILOMAT
• Työajan tasausvapaa ei ole työehtosopimuksen tai vuosilomalain
tarkoittama työssäolon veroinen päivä.
• Jos tasausvapaita otetaan pitkissä jaksoissa, on huolehdittava, että
jokaiseen kal.kuukauteen tulee (tosiasiallista) 35h/14 työpäivää.
• Muussa tapauksessa ei ko. kuukaudelta kerry vuosilomaa.
PERHEPÄIVÄHOITAJA ja ”TYÖNKESKEYTYS”
• Mikäli kaikki lapset ovat poissa saman aikaisesti, niin työnantajan on
tarjottava hoitajalle korvaavaa työtä, jos sitä on.
• Jos sitä ei ole, hoitajalle tulee ”vapaapäivä”.
• Työnantaja ei voi pakottaa ottamaan vuosilomaa tai palkatonta.
• Käytännössä päivä syö jaksolta kertyviä työaikakorvauksia (= ei
synny niin paljon uusia).
• Mikäli työnantaja tarjoaa korvaavaa työtä, mutta hoitaja ei ole
halukas siirtymään muualle, joutuu hän hakemaan joko
- työajan tasausvapaata
- vuosilomaa
- palkatonta vapaata
• Työnantaja päättää, myöntääkö jonkun näistä vai ei.
PERHEPÄIVÄHOITAJALTA EI VARATA
HOITOPAIKKOJA (NOLLATUNTITILANNE)
• Mikäli perhepäivähoitajalta ei ole varattu yhtään hoitopaikkaa
hänestä riippumattomista syistä, eikä työnantajalla ole osoittaa
hänelle muuta työtä (työntarjoamisvelvoite), katsotaan tämä
lomautusta vastaavaksi tilanteeksi.
• Oikeuttaa työttömyyskorvaukseen.
• Pitää ilmoittautua TE-keskukseen ensimmäisestä päivästä alkaen.
• Työnantaja kirjoittaa todistuksen, josta käy ilmi, ettei hoitajalle ole
osoitettu lapsia, eikä hänelle makseta palkkaa – hoitajasta
riippumattomista syistä, eikä työnantajalla ole tarjota hoitajalle muuta
työtä.
• Ansiopäivärahahakemukseen liitetään em. todistuksen lisäksi
palkkatodistus yms.
TULEVIEN VUOSILOMIEN KÄYTTÄMINEN
Tulevan kesän lomia
• Ei voi käyttää esim. syys- tai joululomien kohdalla.
• Vuosilomalaki ei mahdollista ansaintakauden vuosiloman pitämistä
ennen vuodenvaihdetta.
• Vuodenvaihteen jälkeenkin ansaintakauden vuosiloman pitämisestä
ennen lomakauden alkua (2.5.) on SOVITTAVA työntekijän kanssa.
• Työnantajalla on muutoin vuosiloman pitoajan määrittämisen ja
vuosiloman vahvistamisen oikeus.
• Työntekijöiltä on kysyttävä toiveita.
• Työehtosopimuksen mukaan 65 % vuosilomasta tulee antaa
lomakaudella (1.5.-30.9.).
• Työnantaja voi määrätä lomaan vain kahteen osaan, joita toisen
kesälle 2.5-30.9 ja toinen tämän kauden ulkopuolelle.
SOVITTAESSA loma voidaan jakaa useampaan osaan.