1. No category

Ansioturvan ABC 2010
PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN
Oikeus päivärahaan
Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan
perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa,
että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset
mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä
aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan
maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön
mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä
hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa.
SISÄLLYSLUETTTELO
Sisällysluettelo
Päivärahan hakeminen
3
Päivärahaoikeuden esteet
8
Työvoimapoliittiset edellytykset
10
Päivärahan suuruus
12
Päivärahan kesto
13
Työllistymistä edistävät palvelut
14
Korotettu ansio-osa
14
Muutosturvan ansio-osa
15
Oikeus soviteltuun päivärahaan
16
Yrittäjien työttömyysturvasta
21
Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva
22
Työttömyysturvatietoa 25
Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 28
Työttömyyskassan jäsenyydestä
29
Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin Sinulle maksetaan työttömyyden
tai lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin:
• Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
• Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä.
• Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyys-
kassassa vähintään 34 kalenteriviikkoa ennen työttömyyden alkua.
• 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna.
Ilmoittautuminen TE-toimistoon
Hakuaika
Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet
ollut työnhakijana TE-toimistossa.
Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille
tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien.
Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut
työttömyyskassalle joko postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen johtaa pääsääntöisesti
siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta,
jolta hakemus on myöhässä. Määräajan pituus lasketaan
siten, että esimerkiksi 15.4.2010 työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman
erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan 15.1.2010
alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa
hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä
kokoon kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin
hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne
saanut. Näin et menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme
kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta.
Päivärahaa haetaan kirjallisesti. TE-toimistosta tai nettisivuiltamme (www.ytk.fi kohdasta lomakkeet) saat päivärahahakemuksen. Puutteellisesti täytetty hakemus
saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu
viivästyy.Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien
lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu hakemus kassaan postitse osoitteella Yleinen
työttömyyskassa YTK, PL 100, 32201 Loimaa taikka käytä
hakemuksen täyttämiseen Sähköistä asiointiamme (kts.
jäljempänä).
3
Hakujakso
Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai
neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen
voit lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli et ole vielä saanut ensimmäisestä hakemuksesta päätöstä, täytä seuraava hakemus samanlaiselle lomakkeelle,
kun on kulunut kuukausi tai neljä viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta, vaikka et olisi vielä saanut ensimmäistä suoritusta. Maksun yhteydessä saat esitäytetyn lomakkeen, jolla
haet jatkossa päivärahaa. Neljän tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin. Hakemusten käsittelyajat
voit tarkistaa osoitteesta www.ytk.fi.
Päivärahahakemus
Ansioturvan ABC 2010
Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan
maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei
saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassalle ennen
jakson päättymistä, vaikka jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan
myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen
päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus.
ANSIOTURVAN ABC
Sähköinen asiointi
Voit täyttää hakemuksen myös Sähköisessä asioinnissamme osoitteessa www.ytk.fi . Ohjelma ohjaa Sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus ei tulisi kassaan
puutteellisena. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia
on kaksi, joista toinen on kokonaan työttömän jakson
jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen
pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse,
faksilla tai nettisivujemme kautta osoitteesta www.ytk.fi
kohdasta ”Lähetä liitteet”.
Sähköisessä asioinnissamme voit hakemusten täyttämisen
lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa
tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti
Sähköisessä asioinnissa. Lisäksi voit tarkistaa päivärahan
hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta.
Sähköinen asiointi toimii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnuksesi on kassan
jäsennumero ja salasana ensimmäisellä kerralla postinumerosi. Ohjelma pakottaa vaihtamaan salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Kassan jäsennumeron saat
kassan jäsenmaksulaskussa tai voit tarkistaa sen tarvittaessa kassan asiakaspalvelusta.
Palvelussa hakija voi
• lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen
• kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakuohjeet
• tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta
• päivittää puhelinnumeron
• tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot
koja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto
maksuajankohdasta on ilmoitettava.
Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat
poissaolot.Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat,
opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma. Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen
lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen
päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus.
Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän
palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee
olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön
on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle
kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla ”kolmannen henkilön”
esimerkiksi tilitoimiston allekirjoittama. Jos Sinulla on sama
sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita
selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta.
Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan
tilille yhtä nopeasti kuin kassan sähköisen asioinnin kautta lähetetty hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää
seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on entistä helpompaa, sillä jäsen ei tarvitse
Internet-yhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää
tavallinen puhelin.
Tarvittavat liitteet
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen
mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu
lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osaaikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta kaikki liitteet kassalle
jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta
liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli
asiakirjoja pyydetään palauttamaan, kassa palauttaa ne jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta.
Irtisanomisilmoitus
Palkkatodistus tai –laskelma
Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain
mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos
se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla
suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän
pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa
tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja
on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä
vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella.
Työsopimus
Jatkohakemus puhelimitse kassaan
YTK:n jäsenet voivat tehdä kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen puhelimitse. Tämän lisäksi
palvelussa voi kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakijan päivärahan hakuohjeet ja tilata
kassan esitteitä työttömyysturvasta. Palvelussa voi päivittää tarvittaessa myös puhelinnumeron ja tiedustella viimeisimmät maksatustiedot.
Palveluun pääsee soittamalla kassan päivärahaneuvontanumeroon 02 - 760 7620. Päivärahan hakemista koskevat ohjeet ja työttömyysturvaesitteet kassan jäsen saa,
kun hän kertoo palvelussa henkilötunnuksensa. Henkilökohtaisten maksatustietojen saamiseen sekä hakemusten
tekemiseen vaaditaan hakijan henkilökohtainen jäsennumero. Jäsennumeron näet laskustasi.
4
Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 34 kalenteriviikon yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen
työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ylittävät 34 viikkoa.
Lomautusilmoitus
Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään
5
Verokortti
Vanhojen jäsenten verotiedot kassa saa suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa
kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin
varmistamiseksi Sinun kannattaa pyytää verottajalta sosiaali- ja muuta etuutta varten muutosverokortti, jonka
toimitat kassaan alkuperäisenä.
Selvitykset muista tuloista ja etuuksista
Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi
palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta
verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma
yritystoiminnan tai oman työn tuloksesta kuukausittain.
Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä
päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta
tai valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle
3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi
mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta.
TE-toimiston lausunto
Ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä
työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona.
Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun
määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu.Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista
työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen
mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset
urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai
muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella.
Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palk-
14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan
antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan
selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin
lomautusilmoitus on annettu.
Viikkotuntilista
Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi
on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa taikka 80 tuntia
neljän kalenteriviikon aikana, kun jokaisena kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä
myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta tai
useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jo-
ANSIOTURVAN ABC
kaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi
on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin
kalenteriviikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin.
Lapsikorotus
Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta.
Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita
sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen
päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison
lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa.
Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta
Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä
edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina
aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee
olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
Tarkastelujakso
Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta
ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa
voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa
sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden,
siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä
edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt
sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa
pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen
aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa.
Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä
vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto on vähintään 34 kalenteriviikkoa.
Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana.
Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan
työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto
työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan
henkilön, joka on saanut päivärahaa 1.1.1997 jälkeen, on
kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto).
Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10
viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto
yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden
kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta.
6
nuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea Tämä palkkatuki on 1.1.2006 alkaen korvannut
yhdistelmätuen.
Työaikapankki
Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada
palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea,
voidaan työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin vain työmarkkinatukea, voidaan työ lukea
työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Nämä säännökset
yhdistelmätuesta ovat olleet voimassa 1.1.2003 alkaen.
Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla
on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin
säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä.Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon
luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaaaika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun
palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen
täyttävältä työajalta maksettavaa palkkaa.
Aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneilla tarkastelujakso
on ollut 24 kuukautta ja 1.1.2010 se on pidentynyt 28
kuukauteen. Lakimuutoksen mukaan aiemmin päivärahaa saaneen henkilön tarkastelujakso ulotetaan kuitenkin
enintään 1 päivään tammikuuta 2008, ellei tarkastelujaksoa ole syytä pidentää.
Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana
vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä
työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen.
Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta,
tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa
aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan
esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua
palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa.
Työaika
Työssäoloehto ja jäsenyysehto
Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on
ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään
18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana
ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa.
TES-palkka tai palkkaminimin mukainen palkka
Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa
työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on
ollut jokaisena viikkona.
Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään
poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi
opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko,
1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyk sessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopet tajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Työssäoloehdon voimassaolo
Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon
työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa:
1.
2.
3.
Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuu-
kautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen.
Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman
hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen.
Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää
ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa.
Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen
työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta
maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut
(kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä
on toimitettu ennakonpidätys.
Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut
työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että em. työstä on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla
ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava
vuonna 2010 tehdystä työstä 1052 €/kk (vuonna 2009
palkan oltava vähintään 1019 €/kk).
Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus,
päätoimiset opinnot, työllistymistä edistävät palvelut, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu
näihin verrattava syy.
Palkkatuettu työ
Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko
34 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen
ennen kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan.
Työssäoloehtoon huomioidaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustan-
7
ANSIOTURVAN ABC
PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET
Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta
(lomautetuilla ja sääestepäivillä oleville voidaan
1.1.2005 alkaen maksaa työttömyyspäivärahaa
68-vuotiaaksi saakka)
Olet päätoiminen opiskelija.
Olet hoitovapaalla.
Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai
eronnut työstä ilman pätevää syytä.
Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä.
Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea
(ennen 1.1.2010 alkaneet koulutukset).
Saat irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa
korvausta tai muuta taloudellista etuutta
työnantajalta.
Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta.
Olet työkyvytön
Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille,
joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus
saada muutoksia
Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai
työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun
kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perus-
tuvaan työajan lyhentämiseen
Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päät-
tyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen
mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan
työsuhteen päättymisestä lukien
Omavastuuajalta
Lomakorvaus
Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai
myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Näin
ollen päivärahaoikeus lykkääntyy vastaavasti.
Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan
työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi.
8
Työkyvyttömyys
Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä
ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan
palkkaa.
Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta
työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa,
kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden
työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä
ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti
työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia.
Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa
etuutta ei olisi vielä myönnetty.
Työriita
Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka
on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena
on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä)
varhennettu vanhuuseläke
yksilöllinen varhaiseläke
eläketuki
sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha
liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus
kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetys-
korvaus
luopumistuki
sukupolvenvaihdoseläke
Omavastuuaika
Työnhakijalla, joka on
1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja
2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydelli sistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos
3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.
Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se
asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa
aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut
TE-toimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu
mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana.
Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä.
Edelleen työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön.
Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan siis hankituksi, kun työttömyysaikaa
on kertynyt seitsemää työttömyyspäivää vastaava aika
kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta ja vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi
työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Hallituksen esityksen mukaan
työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää näissä tilanteissa kuitenkin aina, että henkilö on välittömästi ennen
sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista
saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan
sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta
lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle
on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien
palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa
omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta
palvelun päättymisen jälkeen, jos se on kulunut kokonaan
palvelun aikana.
Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan
tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan
aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon
estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään vasta,
jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen
työttömäksi.
Estävät sosiaalietuudet
Seuraavat sosiaalietuudet estävät päivärahaoikeuden:
• äitiys-, isyys- tai vanhempainraha
• erityishoito- ja erityisäitiysraha
• koulutustuki (ennen 1.1.2010 alkaneet koulutustuet)
• työttömyyseläke
• täysi työkyvyttömyyseläke
9
Vähentävät sosiaalietuudet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke
toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyt-
tömyyseläke
kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä)
liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetys-
korvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys)
luopumiseläke
osa-aikaeläke
osatyökyvyttömyyseläke
sotilasvammalain mukainen päiväraha
tapaturmavakuutuslain mukainen
päiväraha ja tapaturmaeläke
tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa
TEL 11 §:n mukainen rekisteröity lisäeläke
työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke
Vaikutuksettomat etuudet
•
•
•
•
•
•
•
•
•
asumistuki
kansaneläkelain mukainen hoitotuki
kunnan maksama omaishoidon tuki
lapsilisä
liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset
perhe-eläkkeet joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä
perhehoitajalain mukaiset palkkiot
sotilasavustus
sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täyden-
nyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset
ANSIOTURVAN ABC
•
•
•
•
•
•
tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustan-
nusten korvaukset,
tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha
toimeentulotuki
vammaistuki
ylimääräiset sotaeläkkeet
henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke
llmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet
ja etuudet epäselvyyksien välttämiseksi.
TYÖVOIMAPOLIITTISET
EDELLYTYKSET
Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun
hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan
pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä
sekä päättymisen syy.
Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi
maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla on työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto.
Työvoimaviranomainen tutkii lausuntoa antaessaan
seuraavat asiat:
Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa
tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta voi edellä mainituin edellytyksin
kuitenkin olla oikeus päivärahaan.
Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy
päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta
työttömyysetuuteen ole.
Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona
hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen
opiskelun loma-aikoja.
Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija
itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun
työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin
10
tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
sotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle.
Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja
päivärahaa vertailemalla.
Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy
työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy
työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on
päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen
antaa hakijalle esteettömän lausunnon.
Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75
kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta
pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset
ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on
opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään viisi
opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia.
Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, opintojen
vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena.
Kieltäytymisoikeus tällä perusteella koskee vain osa-aikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta.
Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomainen
tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6
viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana.
Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä
Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti
Työssäkäyntialue
Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä.
Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan
lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat oman
asuinpaikkakuntasi lisäksi myös sellaiset paikkakunnat, joilla
yleisesti käydään työssä asuinpaikkakunnaltasi tai joihin päivittäinen työssäkäynti on mahdollista. Työministeriö vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset työssäkäyntialueet.
Oman työssäkäyntialueesi voit tarkistaa helposti esim.
työhallinnon nettisivuilta. www.mol.fi
Ulkomaanmatka
Lyhyen, satunnaisen ulkomaanmatkan ajalta voit saada
työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin:
• Olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen TE-toimistolle.
• Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteys-
tiedot matkan aikana.
• Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta.
• Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde EU/ETA-maat (seura-
matkakohteet).
Päätoiminen opiskelija
Oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole, jos Sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Työvoimaviranomainen
tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan
maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee
siis ilmoittaa TE-toimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu kat-
Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat
todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee
esittää tutkinto- tai muu todistus.
Työtön henkilö on voinut 1.1.2010 opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta ”Omaehtoinen opiskelu”
Työvoimaviranomaisen lausunnon
perusteella määrättävä määräaika eli karenssi
Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan, eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa.
Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos
ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma
ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai
jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta.
Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet
uudelleen työmarkkinoille.
Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa
Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa
vähintään kolme kuukautta.
Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse
aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi
kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta.
Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta
ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60
päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole
oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta.
Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei
voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana.
11
ANSIOTURVAN ABC
PÄIVÄRAHAN SUURUUS
Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta.
Vakiintuneena palkkatulona pidetään veron ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai
lomaltapaluuraha ja lomakorvaus.
Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai
useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan
asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka.
Jos palkkatulo on ollut epäsäännöllistä tai kausiluonteista,
päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä.
Kausiluonteisiksi katsottavia töitä ovat sellaiset, joita sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn vuoksi voidaan
tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta ja työn kausiluonteisuuden vuoksi tehty työmäärä ja siitä maksettu ansio ovat
tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat
olla esim. asfalttimiehet, ja matkailukeskusten työntekijät.
Uudelleen päivärahan suuruus määritellään aina, kun uusi
työssäoloehto on täyttynyt. Näin ollen päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon
ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suo-
Palkka €/kk
Päiväraha €/pv
1 000,00 €
1 200,00 €
1 400,00 €
1 600,00 €
1 800,00 €
2 000,00 €
2 200,00 €
2 500,00 €
3 000,00 €
3 500,00 €
4 000,00 €
4 500,00 €
5 000,00 €
6 000,00 €
34,29 €
38,33 €
42,37 €
46,41 €
50,45 €
54,49 €
58,53 €
64,59 €
72,32 €
76,81 €
81,30 €
85,78 €
90,27 €
99,25 €
jasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen,
että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän
enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha.
Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi.
Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja
päivärahan määrään on selostettu tarkemmin yrittäjyys
-kohdassa.
Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja
niiden selvittämisestä palkkatodistuksella, verotustiedoin
sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy nettisivustomme lait ja asetukset -kohdasta.
Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue
aiheesta lisää kohdissa korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa.
Lapsikorotus
Jos Sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2010 yhdestä lapsesta 4,86 €, kahdesta
Korotetulla
ansio-osalla €/pv
Muutosturvan
a
nsio-osalla €/pv
36,70 €
41,86 €
47,02 €
52,19 €
57,53 €
62,51 €
67,67 €
75,41 €
86,18 €
94,04 €
101,89 €
109,75 €
117,60 €
133,31 €
38,14 €
43,98 €
49,81 €
55,65 €
61,48 €
67,32 €
73,15 €
81,91 €
93,89 €
102,30 €
110,72 €
119,13 €
127,55 €
144,38 €
lapsesta yhteensä 7,13 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,19 €.
Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla (www.ytk.fi ).
Päivärahan laskenta
Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka
kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa,
ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja muutosturvan
ansio-osa).
Vuonna 2010 peruspäiväraha on 25,63 € ja ansio-osa 45
prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen
olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja
vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltävältä vähintään 34 kalenteriviikon saadusta
vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen
päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä.
Niissä tapauksissa, joissa edellä mainittujen alkuehdon tai
paluuehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin
mukainen tarkistus.
Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,5 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua
vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta
perusosa 25,63 €. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää
siihen perusosa 25,63 €. Summa muodostaa ansiopäivärahan.
Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,5 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen työttömyyspäivärahaan.
PÄIVÄRAHAN KESTO
Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä.
Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä viisi. Enimmäismaksuaikaan
luetaan myös työllistymistä edistävässä palvelussa maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät.
Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen
alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy
28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen
jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään
80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen.
Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen
voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä.
Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon.
Lisäpäiväoikeus
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin
500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti:
Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on
täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5)
vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Vuonna 1950 - 1954 syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos
henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä ja että hän on ollut työssä viisi (5)
vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö
täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja että
Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia 1.1.2010 alkaen
12
13
ANSIOTURVAN ABC
hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
Ennen vuotta 1950 syntyneet
Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää
60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan
päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän
enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä.
• Opiskelija on vähintään 25-vuotias • TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksen-
mukaiseksi
• Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä avoimilla markkinoilla
• Opiskelusta sovitaan työnhakusuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmassa.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan
1.1.2010 alkaen ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi
oikeus työttömänä ollessaan. Lisäksi tältä ajalta voidaan
maksaa korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansioosaa ja ylläpitokorvausta.
Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston
kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
ja pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä
edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa.
Työllistymistä edistäviä palveluja ovat:
• julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain
mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus,
• työkokeilu,
• työelämävalmennus,
• työharjoittelu,
• työ- ja koulutuskokeilu,
• maahanmuuttajien rinnasteisen toimenpiteet, sekä kuntouttava työtoiminta.
Omaehtoinen koulutus
Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä
edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä: 14
MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA
Olet menettänyt työsi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja Sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta.
Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun
• Sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma
• Olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään
34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon.
Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Jos olet hank-
kinut oikeuden aiemmin 150 korotettuun ansio-
osapäivään, voidaan vanhan lain mukaista korotettua ansio-osaa maksaa enintään 150 päivää. Tätä 150 päivän korotettua ansio-osaa makse-
taan 31.12.2010 saakka vuoden 2009 yliteprosenteilla, mutta uuden taitekohdan (105-kertainen) perusteella ja vuodesta 2011 alkaen vuoden
2010 alusta voimaantulleiden yliteprosenttien mukaan. Muutosturvaan liittyvä työllistymisohjelma tai sitä korvaavaan suunnitelma laaditaan TE-toimistossa yhdessä työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö
työllistymisohjelman laatimiseksi on esitettävä työvoimaviranomaiselle viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen
päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai siitä, kun
lomautus on kestänyt yli 180 päivää.Työllistymisohjelma voidaan laatia jo irtisanomisaikanakin eli työsuhteen kestäessä.
Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta.
Ylläpitokorvaus
TYÖLLISTYMISTÄ
EDISTÄVÄT PALVELUT
2. Pitkän työuran päätyttyä
Ylläpitokorvausta maksetaan työllistymistä edistävien
palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten
korvauksena. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä. Jos
koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella,
maksetaan ylläpitokorvaus korotettuna, jolloin se on 18
euroa päivässä. Jos koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella,
mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu
majoituskustannuksia, joista on esitetty selvitys, voidaan
ylläpitokorvaus maksaa myös korotettuna. Ylläpitokorvauksesta ei pidätetä ennakonpidätystä.Ylläpitokorvausta ei
makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta.
3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta
KOROTETTU ANSIO-OSA
Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa
tilanteessa:
Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on sovittu TE-toimiston laatimassa
työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä Sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää.
1. Työttömyyden alkaessa
Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden
tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista.
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotet-
tuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan.
Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan
perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotet-
tuun ansio-osaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansio-osaa ole mak-
settu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden työssäoloehdon.
Korotetun ansio-osan suuruus
Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia
päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta
35 prosenttia.
Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin
sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla
yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella
korotetun perusosan suuruinen.
15
Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman
laatimisen edellytykset ovat seuraavat:
• työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai
• määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan
on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai
• olet ollut samaan työnantajaan määrä aikaisissa
työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi
kuluneen 42 kuukauden aikana, tai
• työsuhteesi on ollut määräaikainen ja Sinulla
on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta työsuhteen päättymistä
edeltäneen 7 vuoden aikana, tai
• Sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja Sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä
työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai
• olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180
päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään
kolme vuotta, tai
• olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen
kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta.
Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto
Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä
päiväpalkan osalta 37,5 %.
ANSIOTURVAN ABC
Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200
päivältä. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan
henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä.
OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN
Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun
päivärahaan seuraavissa tapauksissa:
1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole,
jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen.
2. Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty
lomautuksen johdosta.
Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä
työttömyyspäivärahaa. Poikkeus koskee vain niitä
lomautuksia, jotka on toteutettu kokonaisia päiviä
lomauttamalla. Säännöstä sovelletaan lomautuk-
siin, jotka sijoittuvat ajalle 4.1.2010 - 2.1.2011.
3.
Samoin jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei
kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä
Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta.
Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa
on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu 80
prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
enimmäistyöajasta ( lomautuksissa, jotka sijoittuvat ajalle
4.1.2010 – 2.1.2011). Sivutyön käsitettä ei uudessa työt-
16
tömyysturvalaissa enää ole, joten kaikki työ otetaan huomioon tarkasteltaessa oikeutta soviteltuun päivärahaan.
Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista ja taloudellisista
syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä
työaikaa lyhentämällä tai lomautus voi olla kokoaikainen.
Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen
kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan
työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen
aikana täysimääräisenä. Myös ns. sääestepäiviltä rakennusja metsäaloilla päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä,
jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta
kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde
kestää yli kaksi viikkoa, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei
ole työssäoloajalta.
Työttömyyden aikana saatu tulo sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta
työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen ratkaisee,
onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on
ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisia
toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona.
jaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää
erityistä sovittelujaksoa.
muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää
sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan.
Työajan tarkastelujakso
Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyössä ja
satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain.
Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän
peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään
lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta.
Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos
työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta
tai lomautetulla lyhennetyn työviikon tekijällä ylittää 80
prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
työajasta kalenteriviikossa. Työaikaa laskettaessa otetaan
huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen
säännölliseen työaikaan.
Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin
tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä
voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana
(pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on
toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien
tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.
Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai
neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa.
Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä
siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää.
Päivärahan suuruus
Sovittelujakso
Sovittelussa huomioon otettava tulo
Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta
tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso.
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu
palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka,
erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne.
Lyhyempää kuin tavanomaista sovittelujaksoa eli erityistä
sovittelujaksoa käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta lainkaan työttömyyspäivärahaan (esim.
omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika).
Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa
haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada
työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa.
Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin, kun
halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksu-
Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt
työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja.
Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai
muun luotettavan selvityksen perusteella.
Soviteltaessa ansaittua yritystuloa työttömyyskassa käyttää sovittelun perusteena verotuksen tietoja aina, kun se
on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida
käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai
kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen
17
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty
korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla,
myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna.
Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet
(50%) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja
puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään,
joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu
päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena
olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö.
Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa
soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin
soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena.
Tätä sanotaan vertailusäännöksi.
ANSIOTURVAN ABC
Laskentaesimerkkejä
Sovittelu pääsäännön mukaan:
Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa
1.–31.1.2010 väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan
hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada
soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan
käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan
perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09
euroa. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi
on laskettu 38,47 euroa.
Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan
huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta
työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa,
joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5.
Päiväpalkka on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä.
Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (38,47 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa.
Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 1.-31.1.2010
väliseltä ajalta 32,65 euroa päivässä.
Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 685,65
euroa (21x32,65). Kun otetaan huomioon työstä saatu
palkka, hakijan kokonaistulot 1.-31.1.2009 väliseltä ajalta
ovat yhteensä 935,65 euroa (250,00+685,65). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 807,87 euroa (21x38,47).
Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä/vertailusääntöä
• työstä saamasi tulo 30,23 €/pv
• sovittelussa huomioon 50 % 15,12 €/pv
• 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta 47,78 €/pv
• ansiopäivärahan suuruus 38,47 €/pv
• peruspäiväraha 25,63 €/pv
• lapsikorotus 7,13 €/pv
• päivärahan perusteena oleva palkka 53,09 €/pv
Laskenta 45,61 €/pv
pääsäännön mukaan 15,12 €/pv
30,49 €/pv
Laskenta 90 % säännön mukaan 47,78 €/pv
30,23 €/pv
18,54 €/pv
Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa
tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut.
selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta työssäoloehtoa kerryttävästä työstä.
Päivärahan ennakkomaksu
Laskenta 32,76 €/pv
vertailusäännön mukaan 15,12 €/pv
17,64 €/pv
Seuranta tärkeää
Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa.Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa
tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot.
Kassan tarvitsemat tiedot
Vaikutus 500 päivän kertymään
Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan
enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi
työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin,
että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan
täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton
päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon.
Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 €/pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00 €, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut
15,63 €, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli
7,82 €. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 €/
pv. Maksettavien päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 € (23
x 34,23 €). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää
(787,29 : 42,05).
Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä ehdottomasti palkka-/työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen
päättymisen syy, esim. määräaikaisuus, vai onko käytetty irtisanomismenettelyä. Tällöin kassa tarvitsee irtisanomisilmoituksen. Näin kassa voi tarkistaa työssäoloehdon ja palkkaminimin
täyttymisen. Huom! Pyydä todistus aina työn päättyessä, niin
vältytään ”vanhojen asioiden” muistelemiselta.
Erityisesti kassa tarvitsee tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne
voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa
saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista.
Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset
maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi
Palkka €/kk
Työssäoloehdon kertyminen
Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan
yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti
uuden työssäoloehdon kertymistä.
Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika
yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja
palkka TES:n mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta,
kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2010 vähintään
1052 €/kk (vuonna 2009 palkan oltava vähintään 1019
€/kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella.
1 000,00 €
1 200,00 €
1 400,00 €
1 600,00 €
1 800,00 €
2 000,00 €
2 500,00 €
3 000,00 €
3 500,00 €
4 000,00 €
4 500,00 €
5 000,00 €
6 000,00 €
Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös ennakkomaksuna tilanteissa, joissa tarvittavat palkkatiedot vielä
puuttuvat. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää
vain, jos työnantajan palkkatietojen puuttuminen johtaisi
maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen.
Työttömyyskassa voi maksaa ennakko ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevalle henkilölle, jolla on työvoimapoliittinen lausunto ja jolla käytettävissä olevien asiakirjojen
perusteella on todennäköisesti oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan. Säännöksen mukaan
työttömyyskassa päättää, maksaako se ennakkoa ja mikä
on ennakon suuruus. Ennakkoa voidaan maksaa enintään
kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan ilman päätöstä.
Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan
maksettavaksi tulevasta päivärahasta.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä,
jossa työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Samalla työnantajan on sitouduttava
vastaavaksi ajaksi palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.
Päiväraha €/pv
Vuorottelu 70 %
34,29 €
38,33 €
42,37 €
46,41 €
50,45 €
54,49 €
64,59 €
72,32 €
76,81 €
81,30 €
80,79 €
90,27 €
99,25 €
24,01 €
26,83 €
29,66 €
32,49 €
35,32 €
38,14 €
45,21 €
50,62 €
53,77 €
56,91 €
60,05 €
63,19 €
69,47 €
Vuorottelukorvauksen määrä 2010
18
19
ANSIOTURVAN ABC
Vuorottelu 80 %
27,44 €
30,67 €
33,90 €
37,13 €
40,36 €
43,59 €
51,67 €
57,86 €
61,45 €
65,04 €
68,63 €
72,22 €
79,40 €
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt
työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai 1.1.2007
alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös
muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten
perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa
ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa
hoitovapaa-aikaa. Ajasta voi enintään neljännes olla tällaista rinnastettavaa aikaa.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti
vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon.
Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli
75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta.
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90
kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta
on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan
kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa.
Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen
vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta.
Vuorottelusopimus
Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen
vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu
luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen
vuorotteluvapaan alkamista
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit
oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on kuitenkin
80 prosenttia, jos olet ollut vähintään 25 vuotta em. työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia eikä
muita korotusosia oteta huomioon.
Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta
palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan
jatkuu vuorotteluvapaa aikana.
Rajoitukset
Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat
työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo
sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa sovitellun päivärahan maksamisesta
säädetään.
Hakeminen
Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota
on saatavana TE-toimistoista. Muutoinkin vuorotteluvapaasta saa lisätietoja TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.fi .
Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan
www-sivujen päivärahalaskurilla.
20
YRITTÄJIEN
TYÖTTÖMYYSTURVASTA
Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista
Työttömyysturvassa sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet
YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen.
Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen
piiriin kuuluessasi, jos
1. työskentelet johtavassa asemassa yrityksessä,
josta omistat yksin vähintään 15 % taikka jos
omistat yhdessä perheesi kanssa tai Sinun
perheesi omistaa vähintään 30 % yhtiöstä
2. työskentelet yrityksessä, josta omistat yksin taikka yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 % yhtiöstä
3. työskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa Sinulla tai perheenjäsenilläsi tai Sinulla yhdessä
perheenjäsentesi kanssa on vastaava määräämisvalta
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös
välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos Sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä
perheenjäsentesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään
puolet tai Teillä on vastaava määräämisvalta.
Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos olet osakeyhtiössä tai
muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.
Perheenjäseneksi katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat.
Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen
ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet yrityksessä edellä mainitulla tavalla.
Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa, puh. (09) 622 4830 ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa - AYT, puh.
(09) 2535 3100.
Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva
yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8.520 €:n vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus.
enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa
yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi
ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada
palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi luettavaa aikaa.
Palkansaajasta yrittäjäksi
Palkansaaja voi työskennellä yrittäjänä 18 kuukautta menettämättä oikeutta palkansaajan ansiopäivärahaan. Tällöin jäsenyys tulee pitää palkansaajakassassa voimassa. Jos
palkansaajakassan jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18
kuukautta, ei hänelle voida maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa ennen kuin palkansaajan työssäoloehto
on uudelleen täytetty.
Tulee kuitenkin huomata, että yrittäjän työssäoloehto täyttyy vain yrittäjäkassan jäsenyyden aikana tehdystä yrittäjätyöstä, jolloin mahdollinen 18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa.
Jos henkilö täyttää yrittäjän työssäoloehdon (yrittäjäkassan jäsenenä), hän menettää palkansaajan työssäoloehdon. Jos henkilö jää työttömäksi yritystoiminnastaan
ennen kuin on ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehdon
yrittäjäkassan jäsenyysaikana, hänellä on oikeus siihen
palkansaajan ansiopäivärahaan, johon hänellä olisi oikeus,
jos hän olisi jäänyt työttömäksi palkansaajakassassa. Siirtymisen palkansaajakassasta yrittäjäkassaan on kuitenkin
pitänyt tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyys
on päättynyt palkansaajakassassa.
Yrittäjästä palkansaajaksi
Yrittäjä, joka aloittaa palkkatyön ja siirtyy kuukauden kuluessa yrittäjäkassan jäsenyyden päättymisestä ja palkkatyön aloittamisesta palkansaajakassaan, saa tuoda mukanaan 10 kalenteriviikkoa vakuutus- ja työssäoloaikaa
palkansaajakassaan. Yrittäjästä palkansaajaksi ryhtynyt
henkilö voi siis täyttää palkansaajan työssäoloehdon jo
24 kalenteriviikon palkkatyön jälkeen. Jos jäät työttömäksi
ennen palkansaajan työssäoloehdon täyttymistä, Sinulla
on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, johon Sinulla
olisi oikeus yrittäjäkassasta.
Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden
21
ANSIOTURVAN ABC
ULKOMAILLA TYÖSKENTELY
JA TYÖTTÖMYYSTURVA
Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturvasi voi
olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa olet lähtenyt
ulkomaille ja mihin olet lähtenyt. Tilanteet voidaan jakaa
seuraaviin neljään ryhmään:
1. Olet työssä lähetettynä työntekijänä
a. EU/ETA-maassa, jolloin ETK antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
b. Ei-sopimusmaassa, jolloin KELA antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
2. Olet työssä EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työn tekijänä, eli paikallisen työnantajan palveluksessa
3. Olet työssä muussa sopimusmaassa ei-lähe tettynä työntekijänä
4. Olet työssä muussa kuin sopimusmaassa ei-lähe tettynä työntekijänä
Lähetetty työntekijä
Kun lähdet lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossasi, kuten otetaan Suomessakin tehty
työ.Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja Sinun pitää säilyttää kassajäsenyytesi Suomessa. Jos
jäät ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömäksi, Sinun tulee
toimittaa kassalle palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä
ETK:n tai KELA:n todistus siitä, että olet lähetetty työntekijä.
Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet työhön
ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn
ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta aikaa voidaan hakemuksesta
pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka.
ETK antaa todistuksen niiden maiden osalta, joiden kanssa
Suomella on joko monenvälinen tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. KELA antaa todistuksen kolmansien maiden
osalta, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta.
Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen.
Työ EU- tai ETA-maassa
Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työsken-
22
telee. Kun lähdet työhön toiseen EU/ETA-maahan, tulee
Sinun ensisijaisesti liittyä työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos työntekijä asuu siis vakituisesti Suomessa ja työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa.
Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään
• Suomessa tehty työ
• EU/ETA-maassa tehty työ
• lähetettynä työntekijänä tehty työ.
Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä.
Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa
maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä.
EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso- Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta
Kanaalisaaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin
tasavalta, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen
kanssa on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta
1.6.2002 lähtien.
Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/
ETA-maassa hankkimasi vakuutus- ja työskentelykaudet
voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli toimitat
palkka- ja työtodistusten lisäksi E301-todistuksen työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että olet liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä,
kun lakkasit olemasta työskentelymaan työttömyysturvan
piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan
jäseneksi voi liittyä myös työttömänä ollessa.
Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi
yleensä se, että olet tietyn ajan työskennellyt siinä maassa, josta haet työttömyysturvaa. EU/ETA-maat voivat itse
määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää
olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä,
eli Sinun on työskenneltävä Suomessa vähintään neljän
viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa,
jonka jälkeen Sinun työssäoloehdossasi huomioidaan EU/
ETA-maassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos olet
ollut EU/ETA-maassa työssä alle vuoden, ei tätä neljän
viikon työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosi-
donnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä.
Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä. Tällaisia
ryhmiä ovat
• kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon
sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä
• laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovelletaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka
lippua alus käyttää
• julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa EU-maassa.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän
viikon työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista,
jos hän on viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan
palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Sinulla on siis
oikeus ansiopäivärahaan muiden edellytysten täyttyessä
heti palatessasi työstä muusta Pohjoismaasta, jos olet ns.
paluumuuttaja.
Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään
perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä
maissa tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis
vain kassan jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden
osalta hyväksytään kaikki työssäoloehdon täyttävä työ.
Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa, jos olet ns. paluumuuttaja, muussa tapauksessa liittymisen on tapahduttava
kuukauden kuluesssa.
saat Suomeen palatessasi KELA:n todistuksen siitä, että Sinua
pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi maksaa Sinulle
päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä:
• työskentely ulkomailla kestänyt enintään vuoden
• olet säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa
• Sinun työssäoloehtosi on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä
Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa
maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä
keräisi työssäoloehtoa.
Vakuutus- ja työskentelykausien siirto
Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että
liityt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden
kuluessa siitä, kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan
työttömyysturvajärjestelmään. Pohjoismaiden välillä tämä
siirtymäaika on kahdeksan viikkoa, jos olet pohjoismainen
paluumuuttaja. Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei
työssäoloehtoosi voida lukea toisessa maassa tekemääsi
työtä. Koska siirtymäaika on näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan.
Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon vain, kun esität työskentelykausista sen maan viranomaisen antaman E301-todistuksen. Lomake on aina
työskentelymaan viranomaisen kielellä annettu ja se on
kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli
tarvittavat tiedot ovat aina samassa paikassa. Ruotsissa
ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty Grense tjänsten
i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa Euroopan
maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa muuttaessasi työhön toiseen
EU/ETA-maahan tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty
työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa.
Työ muussa kuin sopimusmaassa
Kun olet ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, Sinun tulee Suomeen palattuasi tarkistaa,
pidetäänkö Sinua ulkomaan työskentelyn aikana Suomessa
asuvana henkilönä. KELA tekee päätöksen siitä, pidetäänkö
henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla työskentelysi on
kestänyt yli vuoden, ei Sinua pääsääntöisesti pidetä Suomessa asuvana. Tällöin tulet oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan
vasta, kun olet täyttänyt uudelleen työssäoloehdon. Jos taas
23
Jos olet jo saanut toisessa EU/ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500
päivän enimmäismaksuaikaan.Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi ollut lyhyempi kuin
Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon myös silloin,
kun tarkistetaan, onko työssäoloehtosi täyttynyt uudelleen,
jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään
uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta.
ANSIOTURVAN ABC
Päivärahan perusteena oleva tulo
Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti
niistä ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa
etuuden myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään
siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun olet
ehtinyt olla työssä Suomessa vähintään neljä viikkoa. Alle
vuoden EU/ETA-maassa kestäneen työskentelyn jälkeen
ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten
palkka määritellään ulkomaan työn tulosta. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä on viiden
vuoden paluumuutto-oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessasi Sinun palkka määritellään tästä toisessa
Pohjoismaassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään
ulkomaan työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu
tulo hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n Virallisessa lehdessä kolmen kuukauden välein.
Työnhaku EU- tai ETA-maassa
Voit kokonaan työttömänä työnhakijana lähteä toiseen
EU/ETA-maahan työhakuun lähtömaan kustantamalla
työttömyysturvalla, jos
• olet ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä,
• et ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja
rekisteröidyt työnhakijaksi seitsemän päivän ku
luessa siinä jäsenvaltiossa, johon muutat.
Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei
lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan
saamiseksi tarvitset lähtömaan viranomaisen antaman
E303-todistuksen, josta ilmenevät maksettavan etuuden
nettomäärä; päivä, josta lähtien et enää ole lähtömaan
työmarkkinoiden käytettävissä; määräaika työnhakijaksi
ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa E303-todistuksen antaa
työttömyyskassa omille jäsenilleen. Muussa EU/ETAmaassa työskenneltyäsi voit myös Suomeen palatessasi
käyttää työnhakumahdollisuutta hyväksi. Esimerkiksi, jos
olet työskennellyt toisessa EU/ETA-maassa yli vuoden ja
jäät siellä työttömäksi, voit neljän viikon työttömyyden
jälkeen tulla Suomeen työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi,
jonka kuluessa voit yrittää saada neljän viikon työssäolon
kerättyä. Neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen
olet oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa.
Jos et saa työtä EU- tai ETA-maasta, on Sinun palattava
Suomeen ja ilmoittauduttava työvälitykseen E303-todis-
24
tuksen voimassaoloajan kuluessa, jotta sinulla säilyy keskeytyksettä oikeus työttömyyspäivärahaan. Mikäli ilmoittaudut työnvälitykseen vasta todistuksen voimassaolon
päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin olet ollut
työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa.
seurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa.
Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa
tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen
työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi
kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää
syytä, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa aviopuolisot
muuttavat yhdessä ulkomaille ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan paluun jälkeen,
jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi kuukautta.
Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan
lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä.
Yleinen työttömyyskassa YTK tarjoaa jäsenilleen myös ns.
merialan lisävakuutusta. Jos siis työskentelet ulkomaisessa
ulkomaan liikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa,
on sinulla mahdollisuus hankkia työttömyysturva tällaisen
lisävakuutuksen avulla. Muutoinhan työttömyysturvaa ei
olisi. Kysymys on ns. mukavuuslippulaivoilla työskentelevien ansioturvan järjestämisestä.
Rajatyöntekijä
Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän
palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos olet tällainen rajatyöntekijä ja jäät osittain
työttömäksi tai sinut lomautetaan, Sinun pitää hakea
työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos jäät kokonaan
työttömäksi, saat työttömyysetuutta kotimaastasi ilman
neljän viikon työskentelyedellytystä
Kansainväliset järjestöt
Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei
hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n
rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on
työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää
sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön
pitää täyttää 34 kalenteriviikon työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta.
Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja sen erityisjärjestöt.
Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja erilaiset ystävyys-
Hyvä muistaa
Merialan lisävakuutus
Merialan lisävakuutuksen saamisen edellytyksenä on
normaali ansioturvan työssäoloehdon täyttyminen siten,
että siihen voidaan lukea myös työ ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa. Mikäli
työssäoloehto koostuu sekä kotimaan työskentelystä että
ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa tehdystä työstä, työttömyysturva määräytyy
sen mukaan, kumpaa työtä on enemmän.
Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut Yleisen työttömyyskassan jäsenilleen tarjoaman merialan lisävakuutuksen vakuutusmaksun suuruudeksi 80 euroa kuukaudessa
vuodelle 2010. Maksettavan päivärahan suuruudeksi on
vuodelle 2010 vahvistettu 46,00 euroa päivässä. Päiväraha ei sisällä lapsikorotuksia eikä sen täysi määrä saa
olla suurempi kuin mitä ansiopäivärahan suuruudesta on
työttömyysturvalaissa säädetty.
Palkkaturva
Jos Sinulle on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia saatavia, voit hakea niitä tietyin edellytyksin palkkaturvasta.
Saatavan tulee olla riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus on
jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä.
Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat TEtoimistosta tai TE-keskusten työvoimaosastoilta, www.tekeskus.fi . Myös työministeriön sivuilta www.mol.fi löydät
tietoa palkkaturvasta.
25
TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA
Osa-aikatyö, lyhennetty työviikko tai työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan ns. soviteltuna päivärahana, jota on
käsitelty tarkemmin oman otsikon yhteydessä.
Jos sairastut työttömänä, voit saada ansiopäivärahaa
sairasajan omavastuuajalta, mikäli olet ollut päivärahan
saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on
lyhennetystä työajasta, ilmoita työnantajan maksamat sairaspäivät. Liitä mukaan kopio Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, liitä mukaan kopio lääkärintodistuksesta.
Muista pitää työhakemuksesi voimassa TE-toimistossa. Ota itsellesi kopio päivärahahakemuksesta.
Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin.
Voit tarkistaa hakemuksen saapumisen kassan Sähköisestä asioinnista osoitteesta www.ytk.fi. Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa.
Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen
ja luovuttamiseen
Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten
estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan
viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä,
eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä
eläkesäätiöltä, työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa
laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa sähköisesti tiedot
KELA:n maksamista etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa
olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.
Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten TE-toimistolta työttömyyskassaa
sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuuden
saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä
ANSIOTURVAN ABC
annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot
rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi,
kun henkilö otetaan rangaistus- tai pakkolaitokseen.
tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä
ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle.
Työttömyysturvalaki 11 luku 2 §.
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle
työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän
puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen
hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki.
Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä
Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja
TE- työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin
edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa
edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten.
Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten
estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä
sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle,
jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain
mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja
korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka
ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja
väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen
yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten
sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot,
jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat KELA:lle
ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja maksamistaan
etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta KELA:n
tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja,
jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. Työttömyysturvalaki 13
luku.
Päivärahan hakijan velvollisuus
tietojen antamiseen
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat
tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen
muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta
26
Jos olet tyytymätön kassan päätökseen, voit hakea siihen
muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta
kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen,
kun sait tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Liitä valituskirjelmään se kassan päätös, johon valitus kohdistuu.
Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä
seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä.
Toimita valitus työttömyyskassaan, jonka on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen
työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos olet
tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan
päätökseen, saat hakea muutosta vakuutusoikeudelta.
Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta
valittamalla.
naisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen.
Jos taas olet saanut työttömyyspäivärahaa samalta ajalta,
jolta Sinulle myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita
jäljempänä lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan
eläke- tai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta
suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä ja etuuksia ovat muun
muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke, luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha.
Mikäli Sinulle takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on
pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla
mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta.
Ilmoita päivärahahakemuksessa kaikki työssäolojaksot,
myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut
etuudet peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen
mukaisesti takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaisille.
10 §:ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle
verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti:
Työttömyysturvalain mukainen korvaus
ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti
euroa/päivä %
0,17 – 26,00
26,01 – 39,00
39,01 – 51,00
51,01 – 66,00
66,01 – 100,00
100,01 – 156,00
156,01 – 20
25
30
35
40
45
50
Huomaa ! Työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle
verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut
ennakonpidätykset. Myös suorittamastasi jäsenmaksusta
menee tieto suoraan verottajalle.
Työttömyysturvan väärinkäytökset
Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien
taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos työttömyyspäivärahaa hakiessasi jätät ilmoittamatta saamaasi tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta,
yritystoiminnasta tai muusta, saatat syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen. Työttömyyskassojen velvollisuus on
ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että täytät päivärahahakemuksen huolellisesti ja muistat ilmoittaa työttömyystilanteessasi tapahtuneet muutokset.Työttömältä edellytetään
huolellisuutta ja sinulla itselläsi on velvollisuus selvittää
työttömyysetuuden saamiseen liittyvät rajoitukset.
Maksetun etuuden takaisinperintä
Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut
päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen etuuksina maksamistaan varoista.
Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satun-
Työttömyysetuuksien verotus
Verohallituksen päätöksen dnro 1930/31/2008, (annettu 30.12.2008) mukaan työttömyysturvaetuuksista on
ennakonpidätykset tehtävä vuodesta 2009 alkaen seuraavasti:
Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena.
Jos ansiopäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla
tai muutosturvan ansio-osalla korotettuna, toimitetaan
ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos
suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan
ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta.
Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain
27
ANSIOTURVAN ABC
VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA
NEUVONTAA TARVITSEVILLE
kääntyä esim. työsuojelupiirin puoleen. Huomaa, että
useimmat työehtosopimukset löytyvät valtion säädöstietopankin www.finlex.fi –sivuilta.
Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa, tässä muutama hyödyllinen vinkki Sinulle.
OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja
myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-,
perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilla www.opuslex.fi löytyy laaja
artikkelikirjasto ja tuomioistuimen toimintaa esittelevä
sivu. Kartasta näet miten verkosto peittää Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääset lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille, josta saat tarkempaa tietoa
toimiston osaamisesta.
Työsuojeluviranomainen neuvoo
Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja
irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai
työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on jaettu seuraavasti:
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 020 636 1500 klo 8 – 16.15)
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 020 636 1050, työsuhdeasiat klo 8-12)
Itä-Suomen aluehallintovirasto
(020 363 1030, työsuhdeasioiden neuvonta
ma-to klo 9.00 – 14.00, pe 9.00 – 13.00)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
(020 636 1060, työsuhdeasiat klo 9.00- 15.00)
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
(020 6361 020, työsuhdeasiat ma, ke, pe 9.00 – 12.00
ja 13.00 – 14.30)
OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa
palvelupuhelimessa
Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9-17.00 numerossa 0600 19933. Tietoa löytyy myös www. opuslex.
fi -osoitteesta. Opuslex on runsaan kahdenkymmenen
Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston
muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin
50 lakimiestä. Neuvonnan piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, myös työsuhteen ongelmat. Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä. Tällaisia ovat mm.
työehtojen muuttaminen, työsopimuksen irtisanominen
tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja
tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat,
pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa
28
Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat
ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina.
Kokemus on osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät
neuvot ongelmiinsa tämän verkoston kautta.
sioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät
asiat.Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan esimerkkeinä mainita, työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai
palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua
haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät
hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on
asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus.
Parhaiten pääset eteenpäin, kun soitat valtakunnalliseen
Oikeusapuohjaus –puhelinnumeroon 0100 86200. Numerossa palvellaan maanantaista perjantaihin klo 9-15.
det, hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin
ollen mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen.
Jäsenyydestä
YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva on työssä palkansaajana ja saa palkkaa.
Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ,
ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleinen työttömyyskassa YTK:hon. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti
lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta
tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.
TYÖTTÖMYYSKASSAN
JÄSENYYDESTÄ
Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen
Yleistä
Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta ajallaan.
Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta
Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saat maksutonta neuvontaa
kaikissa oikeudellisissa asioissasi. Asianajaja kertoo, onko
asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja
ohjaa Sinut tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan
tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa
laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen
ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse.
Lähinnä asuinpaikkaasi olevan asianajajapäivystyspaikan ja
päivystysajat saat helpolla selville sivuilta
www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/
asianajajapaivystys.
Valtion oikeusaputoimistot – julkiset
oikeusavustajat
Neuvontaa ja oikeusapua voit saada myös valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin,
kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosa-
Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kansaneläkelaitos maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan
maksavat ansiosidonnaisia etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus. YTK tarjoaa myös
ns. mukavuuslippulaivoilla työskenteleville jäsenilleen merenkulkualan lisävakuutuksen.
Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen
vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 34 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa.Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat
lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua.
Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat,
ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä
palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen
toimintaan sovelletaan hallintolakia.
Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Finanssivalvonta ottaen huomioon kassan maksamat etuu-
29
Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se on ehdoton edellytys.Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa
vuosittain Finanssivalvonta. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken
vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin,
kun olet esim. opiskelemassa, äitiyslomalla, hoitovapaalla
tai varusmiespalveluksessa.
Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan Sinulle automaattisesti alkuvuoden
aikana. Mikäli olet postin Netposti -palvelun asiakas ja valinnut lähettäjäyritysten joukosta Yleinen työttömyyskassa
YTK:n, lasku toimitetaan Sinulle Netpostin kautta sähköisesti. Palvelu löytyy osoitteesta www.netposti.fi. Kassan
jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta etuudesta.
Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset,
nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Helpoiten se käy sähköisen asioinnin kautta osoitteessa www.ytk.fi. (Käyttäjätunnuksena
sähköisessä asioinnissa on jäsennumerosi ja salasanan
ensimmäisellä kirjauskerralla postinumero. Salasana tulee
vaihtaa ensimmäisen kirjauskerran yhteydessä.) Tietojesi
ANSIOTURVAN ABC
muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse
ilmoittaa.
Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18
kuukautta tai olet siirtynyt pysyvästi pois kassan toimialalta, Sinun tulee erota kassasta.Yrittäjäksi ryhtyessäsi Sinulla
on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon
puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika (katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys)
Jos haluat päättää jäsenyytesi, Sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus. Puhelimitse jäsenyyttä ei voi
päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta,
sähköpostilla, postitse tai faksilla.
Mikäli olet jo ehtinyt erota entisestä työttömyyskassastasi,
työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea
hyväksesi vain, jos liityt uuteen kassaan yhden kuukauden
kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä kassasta. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, liityt uuteen kassaan ns. uutena
jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä kyseessä ole kassasiirto.
On myös muistettava, että vanhasta kassasta eroamisen
ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin siis et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen,
ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi
suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty.
Joka tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että
asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan
on hoidettu eroamisajankohtaan asti.
Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen
etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto
hallinnoi työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanotun henkilön työttömyyspäivärahasta maksaa vuonna
2010 valtio 25,63 euroa, työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto.
Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten eikä ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että esim. lisäpäivien olevan henkilön päivärahan rahoituksesta työttömyyskassalta tulee 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto
vastaa 94,5 % osuudesta.
TIETOA YTK:STA
Yleinen työttömyyskassa YTK on Suomen suurin työttömyyskassa.YTK on ammattimainen ansiotur-
Kassasta erottaminen
Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista
Mikäli laiminlyöt jäsenmaksun maksamisen, kassa voi erottaa Sinut jäsenyydestä. Käytännössä erottaminen tapahtuu
seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta,
josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on
kerrottu, mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa.
Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla www.ytk.fi on
runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen
edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen
henkilön tulee menetellä. Siellä on myös laajahko oikeustapausrekisteri sekä usein kysyttyä -osio. Kotisivuilla on
luettavissa myös yleistä tietoa maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla
www.tyj.fi on niin ikään monenlaista tietoa näistä asioista.
Muut perusteet erottamiselle ovat siirtyminen pysyvästi
pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin (yrittäjänä toimiminen yli 18 kuukauden ajan)
sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 §:n mukaiseen
väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen jälkeen kassa voi
erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin
päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin päätöksiin
on muutoksenhakuoikeus.
Siirtyminen kassasta toiseen
Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on
syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan. Saatuasi varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus edelliseen työttömyyskassaan, sillä
kahden kassan jäsen et voi olla. Näin työttömyysturvasi
jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana jäsenenä. Tällöin myös hankkimasi työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi.
Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta.
Tällöin voit lukea palkansaajan työssäoloehtoon yrittäjäkassassa hankkimaasi työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa.
30
van vakuuttaja, jolla on yli 305.000 jäsentä ja 120 hengen henkilökunta. Kassa maksoi vuonna 2009
etuuksia noin 330 miljoonaa euroa ja hoitaa kymmenien miljoonien eurojen tasoitusrahastoa.
YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan. Tämä tarkoittaa, että sinulla on työttömyyden aikana oikeus
ansiosidonnaisiin etuuksiin. Jos et ole työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta pelkän peruspäivärahan
tai työmarkkinatuen. YTK:n tunnuslause: “Ansioturvasi vakuuttaja”, korostaa sitä, että YTK tarjoaa
ansioturvaa pahan päivän varalta lähes joka yhdeksännelle suomalaiselle palkansaajalle.
YTK:n jäseneksi pääsee jokainen suomalainen palkansaaja. Ansioturvan hankkiminen on helppoa: jäseneksi voi liittyä sähköisesti tai tilaamalla kassasta liittymislomakkeen.
Tärkeää on huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei
ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan,
vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman
hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin
asia on muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen TEtoimistoon ilmoittautumista. Hoida se asia ensin kuntoon.
Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja työssäoloehto
ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten täyttyessä
Sinulla on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta.
Vuosi 2010 on YTK:n 19. toimintavuosi. Kassan jäsenmäärä kasvaa edelleen ja kassan talous on vakaalla pohjalla.YTK on voittoa tuottamaton yhteisö, joka rahastoi ylijäämän tasoitusrahastoon.
YTK:n toimipiste ja organisaatio
YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut.Tehokas puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi mahdollistavat toiminnan Loimaalta, vaikka jäsenet tulevat kaikkialta Suomesta.
YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talousjohtaja Jouni Niuro ja palvelupäällikkö Saara Perho. Päivärahakäsittelystä huolehtii viisi maksatusryhmää. Asiakaspalvelu hoidetaan
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet
YTK:n maksamiin etuuksiin liittyvissä kysymyksissä puhelinpalvelussa ja jäsenasioihin liittyvissä kysymyksissä jäsenryhmässä. Nämä ryhmät hoitavat myös sähköisen palautteen. Saapuneen postin
Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki
että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta.Vuonna 2010 tämä osuus on 25,63 €/pv.
Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla
noin 5,5 % etuusmenoista.
käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Jokaista ryhmää johtaa ryhmän
palveluesimies.
31
ANSIOTURVAN ABC
YHTEYSTIEDOT
Päiväraha-asiat
Postiosoite (Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut)
PL 100, 32201 LOIMAA
(02) 760 7620
[email protected]
Käyntiosoite
Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA
Jäsenasiat
(Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat)
Vaihde (02) 760 7600
(02) 760 7630
Telefax (02) 762 4917
[email protected]
Ansioturvan ABC 2009
Ansioturvan ABC 2010