keski-suomen kiinteistöalan ammattiosaston vaiheita

PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
keski-suomen
kiinteistöalan
ammattiosaston
vaiheita
yhdistystoiminnassa
ja työelämässä
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
sisällysluettelo
Puheenjohtaja
Jari Rajalan puheenvuoro
3
Tapahtunut aikaisemmin:
tiivistelmä vuosilta 1945 - 2005
4
Toiminnan vuodet 2005 - 2014
7
Käytännön työelämää:
Ilpo Kaulion tarina
18
Ellen Tuikkanen ja Marika Heino
kertovat
22
Miten nyt ja tästä eteenpäin?
Ammattiosastomme uusien
vaatimusten äärellä
27
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
3
Järjestäytykää ja verkostoitukaa, kehottaa puheenjohtaja Jari Rajala
Elämme vaativia aikoja
VIIME AJAT ovat olleet vaativia ja vaiOsastomme asioiden hoito on vain
keita myös meille kiinteistöalan ihmimuutamien aktiivisten henkilöiden
sille. Maamme hallituksen
vastuulla, joten olisi mukavaa saada uulisäksi työnantajat yrittävät vaikka mil- sia sitoutuneita jäseniä johtokuntaan.
laisin keinoin huoYksi vuoden 2015
nontaa työehtoja.
alussa liittynyt kertoo
Osastomme jäsenet
työstään jäljempänä
kyselevät minulta
tässä esityksessä.
paljon työehtosopimukseen liittyviä
Näinä epävarmoina
asioita, nykyään usein
aikoina kannusniin vaikeita, että
tan työntekijöitä
olen kääntynyt Jyväsjärjestäytymään ja
kylän aluetoimiston
verkostoitumaan
puoleen. Olenkin
ammattiosastoon,
saanut sieltä erinkoska yhdessä voimJari Rajala edusti osastoamme liittoomaista apua, mistä
me vaikuttaa ja pitää
kokouksessa kesäkuussa ja valittiin
PAMin valtuustoon.
iso kiitos.
puolemme.
Viime vuosina PAMin edustajistossa
on valmisteltu ja tehty päätös siirtyä tämän vuoden kesäkuussa edustajistosta
liittovaltuustoon. Keväällä osastomme
tehtäväksi tuli uusien sääntöjen hyväksyminen ja ehdokkaiden etsiminen
liittokokousvaaleihin.
Toivon myös, että Helsingin Rautatientorilla 18.9. pidetty suuri mielenilmaisu vaikuttaa hallituksen päätöksiin
ja suunnitelmiin.
”Näpit irti tesseistä”, kuten torilla vaadittiin.
Jari Rajala
puheenjohtaja
PAM Keski-Suomen kiinteistöala
osasto 521 ry
PAMin valtuuston jäsen
4
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
ut
htun in
a
p
a
T
m
isem
aika
Jyväskylän Talonmiesten ammattiosastosta
Pamin Kiinteistöalan Keski-Suomen osastoon
Osastomme 60-vuotisjuhlaa Valorinteellä (Kimppa 3/2005). Nyt eli 17. lokakuuta 2015 juhlimme Kaijalassa.
J
yväskylän talonmiesten ammattiosaston perustava kokous
pidettiin 30 päivänä elokuuta 1945
Jyväskylän työväenyhdistyksen biljardisalissa. Paikalla oli 33 henkilöä. Kokouksen
puheenjohtajana toimi Heikki Nevalainen
ja sihteerinä Vihtori Noronen.
Perustetun ammattiosaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Heikki
Nevalainen.Toimikunnan jäseniksi tulivat
äänestyksen jälkeen Viljo Uusi-Maahi,
Onni Vehkala, Aleksi Pietikäinen ja Aleksi
Kolehmainen. Varajäseneksi valittiin Martti Urolainen.
Kokous teki päätöksen ammattiosaston
liittymisestä Suomen Työläisliittoon sekä
Jyväskylän ammatilliseen paikallisjärjestöön. Paikalla olleista 22 ilmoittautui
osaston jäseniksi.
Osaston kokoukset pidettiin kuukauden
ensimmäisenä tiistaina ja niistä ilmoitettiin Työn Voimassa. Samana vuonna 16
marraskuuta aloitettiin neuvottelut palkka-asioista Asuntokiinteistöyhdistyksen
kanssa.
1950-luku
Vuonna 1952 osaston jäsenmäärä oli 20 ja
kokouksissa kävi keskimäärin 13 henkilöä.
3.3.1953 neuvottelut Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa saatettiin päätökseen
Jäsenmäärän ollessa 32. Samana vuonna
osastoon perustettiin opintokerho
Yleislakkovuonna 1956 osaston jäsenmäärä oli 85 ja kokouksiin osallistui
keskimäärin 20 jäsentä kokousta kohti.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
5
Tiivistelmiä osaston 60-vuotistaipaleelta
Kiinteistöjen lämmitys tapahtui näihin
aikoihin etupäässä puilla. Näin ollen talonmiehet eivät kuuluneet yleislakon piiriin,
sillä lämmitys katsottiin välttämättömäksi
työksi. Työssä olevilta talonmiehiltä kerättiin lakkoavustuksena 100 markkaa/ päivä.
Lakkoavustusta kertyi kaikkiaan 15 300
mk. Tämä luovutettiin paikalliselle yleislakkopäätoimikunnalle.
Vihdoinkin, pitkäaikaisten neuvottelujen
tuloksena, solmittiin Suomen Kiinteistötyönantajien Liiton ja Suomen Kiinteistötyöntekijäinliiton välillä runkosopimus.
Tämä oli suuri edistysaskel työ- ja palkka-asioiden hoidossa. Palkkoihin saatiin
keskimäärin 27%:n korotus ja sopimus
allekirjoitettiin 3.2.1956 ja se astui voimaan 1.1.1956
Vuonna 1957 osaston jäsenmäärä nousi yli
sadan, ollen 107.
1950 luvulla myös...
Talonmiehiltä puuttui lakisääteinen viikkolepo. Osastossa otettiin jatkuvasti kantaa
talonmiesten työaikalain saamiseksi
Inflaatio söi palkankorotukset ja huoli
palkkojen jälkeenjääneisyydestä oli jatkuvaa
Talonmiehille ei maksettu läheskään
kaikissa kiinteistöissä työehtosopimuksen
mukaista palkkaa, eivätkä he uskaltaneet
sitä vaatia asunnon menettämisen pelossa.
Talonmiehet toimivat kerrostaloissa
päivälehtien jakajina. Aluksi he tekivät sen
ilman palkkaa, mutta loppupuolella korvauksesta päästiin sopimukseen.
Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin
Saartotoimet aloitettiin useissa kiinteistöissä
Osaston kokoukset pidettiin Jyväskylän
työväenyhdistyksen tiloissa ja toimikunta
kokoontui jäsenten kotona
1960-luvulla
Kiinteistöjen öljylämmitys yleistyi
Huvi- urheilu- ja retkeilytoiminta jatkui
vilkkaana
1969 ammattiyhdistysliikkeen eheytyksen vuonna Suomen Kiinteistötyöntekijäin liittoon siirtyivät Työläisliitosta
siivoojat ja vartijat.
1970-luku
Vuonna 1970 saatiin vihdoinkin aikaan talonmiesten työaikalaki. Tuolloin osastoon
perustettiin siivoojien työhuonekunta.
1971 osaston jäsenmäärä oli 200 ja kokouksissa kävi keskimäärin 14 henkilöä
1976 Osaston nimeksi tuli Jyväskylän
kiinteistötyöntekijät os. 21 r.y. Samana
vuonna saatiin aikaiseksi katuluokitus jota
oli vaadittu jo 10 vuotta.
Jäsenmäärä oli 305 ja kokouksiin osallistui
keskimäärin 34 henkilöä.
1979 Osaston jäsenmäärä oli 415 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 40 henkilöä.
Päätoimiset talonmiehet siirtyivät 5-päiväiseen työviikkoon. (tes 1977)
70- luvun puolivälissä alettiin saada luottamusmiehiä suurimmille työpaikoille.
jatkuu seuraavalla sivulla
6
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
1980-luku
1981 jäsenmäärä oli 459 ja kokouksiin
osallistui keskimäärin 19 henkilöä.
1983 aloitettiin keskustelut Kiinteistötyöntekijäin liiton fuusioitumisesta Rakennustyöväen liittoon ja Tekeriin. Osastokäsittelyjen jälkeen päätettiin kuitenkin jatkaa
itsenäisenä liittona
1989 osaston johtoon valittiin Seija
Salovaara, ensimmäinen nainen historian
saatossa
1990 - 2005
1990 osaston jäsenmäärä oli 500 joista 350 naista ja 150 miestä. Kokouksiin
osallistui keskimäärin 19/ kokous. Samana
vuonna toteutui osaston pitkäaikainen
haave omasta toimitilasta. Järjestöjen talo
nousi keskelle kaupunkia ja tämän toiseen
kerrokseen tuli n. 40 neliömetriä toimisto-
ja kokoustilaa yhdessä Jyväskylän Kirjatyöntekijäin yhdistyksen, Vaatetustyöntekijäin ja JAP:n kanssa.
90-luvulla käynnistyivät jälleen liiton
fuusioitumishankkeet, ensin Auto- ja kuljetusalan työntekijäin liitoon. Tuo hanke
meni hännilleen, sen jälkeen tartuttiin tosi
toimiin palvelualojen liittojen yhdistämiseksi suurliitoksi.
Aiesopimus Liikealan ammattiliiton,
Hotelli- ja ravintolatyöntekijäin liiton, Tekerin ja Kiinteistötyöntekijäin liiton välillä
allekirjoitettiin 3.12.1998 ja uusi yhteinen
Palvelualojen ammattiliitto PAM perustettiin Finlandia talossa 29.11.2000
Osaston jäsenmäärä oli vuoden 2004 lopussa 859 joista 607 naista ja 252 miestä ja
toiminta-alueena lähes koko Keski-Suomi.
Raija Kuorttinen
Toimisto- ja kokoushuone Järjestöjen Talon 2. kerroksessa on ollut osastomme käytössä 24 vuotta. Tässä kuvassa
johtokuntaa koolla maaliskuussa 2015. Pöydän takana vasemmalla nykyinen puheenjohtaja Jari Rajala.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
7
Asiakirjat kertovat
Toiminnan vuodet 2005 - 2014
Osaston toiminta on vakaalla pohjalla. Se on vuodesta toiseen vaatinut palkatonta työtä
monilta ihmisiltä. Olemme yhdessä saavuttaneet jäsenillemme paljon etuja, joita nykyisin
pidetään itsestäänselvyyksinä. Työmme jatkuu ja jokainen jäsen on tervetullut mukaan.
Näin 10 vuotta sitten. Ammattiosastomme johtokunta esittäytyi paikallisjärjestön Kimppa-lehden numerossa 2,
tultuaan mukaan lehden julkaisijaksi JAP:n, Metalli 74:n, Pam 43:n ja Jyväskylän Elintarviketyöläisten kanssa. Pöydän
ympärillä vasemmalta: Leo Hölttä, Jari Rajala, Raija Piispanen, Eeva-Liisa Laukka, Eeva-Liisa Rautevaara, Ritva Reijonen, Ellen Tuikkanen, Aarne Jäntti ja Saku Rennicke. Kuvasta puuttuvat Susanna salonen ja Jukka Wichmann.
2005
Juhlavuosi. Osastomme täytti 60 vuotta.
Juhlimme tapahtunutta Valorinteellä 17.9.
Juhlassa oli sopimussihteeri Reijo Mattila
PAMista ja Sirpa Moilanen liiton Jyväskylän toimistolta. Tilaisuudessa palkittiin
osastomme ansioituneita jäseniä. PAMin
kultaisen ansiomerkin saivat Ellen Tuikkanen, Raija Piispanen ja Eeva-Liisa
Rautevaara. PAMin hopeisen ansiomerkin saivat Eeva-Liisa Laukka, Jari
Rajala, Leo Hölttä ja Esa Hölttä. SAK:n
kultaisen ansiomerkin saivat Ellen Tuikkanen ja Raija Piispanen.
Sääntömääräisiin kokouksiin (kevät ja
syys) osallistui 9 henkilöä. Johtokunta
kokoontui 10 kertaa. Osastossa oli vuoden
lopussa 917 jäsentä, joista naisia 656 ja
miehiä 256. Jäsenmäärän kehityksen 2005
– 2014 kerromme erillisessä luettelossa
sivulla 14.
Luottamusmies oli tavattavissa osastom-
8
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
me toimistossa osoitteessa Kalevankatu 4,
2. kerros joka kuukauden ensimmäisenä
keskiviikkona. Pääluottamusmiehenä toimi
Leo Hölttä ja hänen varamiehenään Jukka
Wichmann. Opintosihteerinä toimi Ellen
Tuikkanen.
Osallistuimme vuoden aikana Vapun tapahtumiin, joihin toi oman värinsä SAK:n
Jyväskylän alueen paikallisjärjestön JAP:n
75-vuotisjuhlavuosi. Vappujuhlassa puhui
SDP:n silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma.
Viidenpiirin päivät pidettiin Siilinjärvellä
13. -14.8. Osallistujia osastostamme oli
15. TSL:n Tallinnan-retkellä oli mukana
2, JAP:n risteilyllä helmikuun lopussa 4 ja
Tarja Halosen risteilyllä 19. – 20.11. yksi
henkilö. Summassaaressa 3. joulukuuta
vietetyt pikkujoulut keräsivät paikalle 29
henkilöä.
Ansiomerkkien saajat osastomme
60-vuotisjuhlassa.
Kuvassa vasemmalta:
Eeva-Liisa Rautevaara,
Ellen Tuikkanen, Raija Piispanen,
Eeva-Liisa Laukka ja Jari Rajala.
Kuvasta puuttuvat Esa ja Leo Hölttä.
Kimppa-lehden numerossa 3/2005
kerroimme rehellisestä työstä
kiinteistönhuollon ja siivouksen parissa
ja vaadimme lisää niin arvostusta kuin palkkaakin.
Kuvaaja pääsi käymään jopa
traktorin ohjaamossa.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
9
”En edes uskalla ajatella
tilannetta että ay-liike
lakkautettaisiin”, kirjoitti
Jukka Wichmann Kimpan
numerossa 2/06. Kuinka
hyytävän ajankohtaisia nuo
sanat ovatkaan...
2006
6. – 20.10. pidettiin PAMin
edustajiston vaalit. Osastostamme valittiin edustajistoon Ellen Tuikkanen.
Kokouksiin osallistui keskimäärin 10
– 12 henkilöä. Johtokunta kokoontui 11
kertaa.
Viestintä: tiedotimme jäsenistölle toiminnastamme PAM-lehdessä ja JAP:n Kimppa
-lehdessä, joka ilmestyi kahdesti, sekä
osastomme kotisivuilla (kiinteistokeskisuomi.pamosasto.fi).
Luottamusmies oli edelleen tavattavissa
osaston toimistossa joka kuun ensimmäi-
senä keskiviikkona, henkilöt samat kuin
edellisenä vuonna. Lankapuhelin korvattiin matkapuhelimella (0400 262 588),
joka otettiin käyttöön vuoden alussa.
Lankapuhelimesta luovuttiin kokonaan
vuoden lopussa.
Tapahtumia. Osaston talvipäiville 15.3.
osallistui 9 henkilöä, Keski-Suomen pamilaisten yhteiseen ulkoilutapahtumaan 2.4.
15 aikuista ja kaksi lasta.
Vuoden suosituin tapahtuma oli nytkin
pikkujoulut. Ne pidettiin Laajarannassa
Äänekoskella ja mukana oli 24 henkilöä.
10
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
Järjestöjen Talo osoitteessa
Kalevankatu 4. Osastomme toimisto on 2.
kerroksessa; alaovi suunnilleen korkeamman puskan takana ja sen vieressä vasemmalla
”SAK:n summeri”, toiseksi alimmaisena.
Kuva: Jukka Loikkanen
Jari Rajala kertoi itsestään ja työstään Kimpan
vappunumerossa vuonna 2006. Hän oli silloin
osastomme sihteeri. Vappuun osallistuminen on
jokavuotinen perinne ja vuonna 2006 kutsuimme
jäseniä toimistolle simalle ja pikkusuolaiselle.
2007
Solmittiin työehtosopimus, joka toi
palkkoihin pienet korotukset.
Toivoimme isompia korotuksia, mieluummin euro –kuin prosenttimääräisiä.
Merkittävä askel oli palkkaohjelma, jonka
toivoimme saavan palkkamme 5 vuoden
päästä kilpailukykyisemmiksi muihin yksityisiin palvelualoihin verrattuna. Vietimme
myös SAK:n 100-vuotisjuhlavuotta.
Johtokunta kokoontui 13 kertaa. Tiedottaminen kuten edellisenäkin vuonna.
Toimistopäivystys edelleen osastomme
toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, puhelin 0400 262 588.
Pääluottamusmiehenä toimi Jukka
Wichmann ja hänen varahenkilönään
Raija Leppänen. Ellen Tuikkanen oli
mukana myös PAMin sekä JAP:n edusta-
jistossa,varalla viimeksi mainitussa Raija
Leppänen. Jari Rajala edusti osastoamme
sopimusalatoimikunnassa.
Osallistuimme eri tapahtumiin, kuten
PAMin Keski-Suomen ulkoilutapahtumaan, jossa oli mukana yhteensä 85
henkilöä.
SAK:n 100-vuotisjuhlaristeilylle osastostamme osallistui kaksi henkilöä ja keskusjärjestön 100-vuotisjuhlaan Vaasassa 22.
– 23.9. yksi henkilö. Viidenpiirin päivät
pidettiin elokuussa Kerimäellä; osallistuneita meiltä 13. Vapunpäivän tapahtumiin
osallistuminen on jo pitkään ollut osastomme jokavuotinen perinne.
Esimerkkinä nuorisotoiminnasta
Ahvenanmaan- retkeen 16. – 17.6. osallistui osastostamme kaksi nuorta.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
11
2008
Ammattiosastomme sai noin 200 uutta
jäsentä, kun lakkautetun ISS:n Keski-Suomen kiinteistöpalvelun osaston
586 jäsenet siirtyivät osastoomme. Osastossamme oli vuoden lopussa 1173 jäsentä; naisia 856 ja miehiä 317. Johtokunta
kasvoi 16 -jäseniseksi, uutena esimerkiksi
Ilpo Kaulio joka kertoo työstään toisaalla
tässä asiakirjassa.
Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Viestintä ja luottamusmiestoiminta jatkuivat edellisen vuoden tapaan. PAMin edustajistossa
osastoamme edustivat Ellen Tuikkanen ja
Ilpo Kaulio. JAP:n edustajistossa toimivat Ellen Tuikkanen, varalla Eeva-Liisa
Rautevaara sekä Jukka Wichmann, jonka
varajäsenenä nuorisoa edustanut Tahvo
Häkkinen. Jari Rajala jatkoi sopimusalatoimikunnassa.
Tapahtumia, joissa olimme mukana
(suluissa osallistujamäärät): 7. -8.2. TSL:n
eduskuntaan tutustuminen ja Tallinnan-risteily (5). PAM Keski-Suomen neuvottelupäivät Summassaaressa (5). Osastomme
talvitapahtuma 16.3. (15).
JAP:n pilkkikilpailut. PAM Keski-Suomen ulkoilutapahtuma 30.3. (8). SAK:n
2009
Vuosi oli vilkas: Osastomme järjesti
viidenpiirin päivät elokuussa. Tapahtumaan osallistui 70 henkilöä, joista
puolet oman osastomme väkeä. Alkukesästä järjestettiin myös yhteispohjoismainen ay-seminaari Tanskan Esbjergissä.
Valtuuskunnassa oli mukana yksi henkilö
osastostamme.
Ilpo Kaulioon ja hänen työhönsä tutustuimme Kimppa-lehden numerossa 2/2008. Tästä vihkosta löydät
päivitetyn version.
koulutus 23.5. (2). Huvitreffit Särkänniemessä 28.6. (31). Kiinteistöalan kesäpäivät
Bomballa 7. – 8.6. (14, joista 5 lasta).
TSL:n hyvien ihmisten matka Haapsaloon
14. – 18.9. (4). Viidenpiirin päivät (10).
Syysretki Ranuankoskelle 3. – 5.10. Suunnittelupäivät Revontulessa (3). Pikkujoulut
Kaijalassa 13.12. (22).
Lisäksi osallistuimme Vapun tapahtumiin
seppeleenlaskuineen, marsseineen ja juhlineen Lounaispuistossa.
Sääntömääräisiin kokouksiin osallistui keskimäärin 14 henkilöä. Johtokunta
kokoontui 11 kertaa. Yhdessä kokouksessa
oli mukana myös Sirpa Moilanen PAMin
Jyväskylän toimistosta ja yhdessä (tutustumassa) Anu Rikman.
Osastomme jäsenmäärä ylitti 1200:n rajan ja oli vuoden lopussa 1231; naisia 894
ja miehiä 337. Viestintäkanavina edelleen
12
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
”Toisilla jatkuva lama”, kirjoitti Ellen Tuikkanen Kimpan
vappunumerossa 2009. Porvarihallituksen ikeen alla
olimme silloinkin. Lehtileikkeen kuvassa hän on pääairueena vuoden 2008 vappukulkueessa.
Vilkkaan toimintavuoden Vappukin oli vilkas ja juhla
keräsi Lounaispuistoon poikkeuksellisen paljon väkeä.
Vetonauloja oli ainakin kolme: hyvä sää, pääpuhuja Lauri
Ihalainen ja juhlan päätteeksi esiintynyt Anna Puu.
Kuva: Jukka Loikkanen
PAM-lehti, Kimppa-lehti (ilmestyi kolme
kertaa) sekä osastomme kotisivut.
Uusille jäsenille lähetimme nyt ja tästä
eteenpäin henkilökohtaisen kirjeen, jossa
kerroimme osastomme johtokunnan kokoonpanon ja yhteystiedot ja toivotimme
tervetulleeksi mukaan toimintaan.
Toimistopäivystys sekä edustukset jatkuivat edellisen vuoden tapaan.
Tapahtumia alussa mainittujen lisäksi:
JAP:n pilkkikilpailu maaliskuun lopussa,
osaston talvipäivät 22.3., osallistuneita
18; Kaijalan ulkoilutapahtumissa (Keski-Suomen pamilaisten yhteinen) mukana
osastostamme 10. Petäyksen kesäpäiville
osallistui meiltä16 ja pikkujouluihin 21.11.
28 henkilöä.
puheenjohtajat 2005 –
Raija Piispanen 2005 - 2007
Jukka Wichmann 2008 - 2012
Jari Rajala 2013 -
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
13
2010
Palkkaneuvotteluja, uuden palkkausjärjestelmän opiskelua. PAMin vaalit
syksyllä. Osastomme jäsenmäärä ylitti
1300:n rajan. Muistimme uusia jäseniä
henkilökohtaisella kirjeellä – jossa kerroimme perustietoa osastostamme ja toivotimme tervetulleeksi – sekä 50 ja 60 vuotta
täyttäviä jäseniä onnittelukortilla.
Sääntömääräiset kokoukset pidettiin
26.4. ja 29.11. Johtokunta kokoontui 11
kertaa. Viestintä ja luottamusmiestoiminta
kuten edellisenä vuonna; uusille luottamusmiehille pidettiin tilaisuus 11.1.,
osallistujia 5.
Edustukset kuten edellisenä vuonna, mutta
TSL:ssä Ellen Tuikkasen lisäksi Hilja
Tarvainen.
Osallistuimme vuosittain toistuviin tapahtumiin, kuten talvitapahtumaan (22),
Vappuun, kesäpäiviin Yyterissä (17),
Viidenpiirin päiviin (10) ja pikkujouluihin
(22 osallistujaa). PAM juhli 10-vuotista
taivaltaan 25.9. (10) ja JAP 80 v 18.11.
2011
Luottamusmiehille pidettiin useita työnvalmennustilaisuuksia. Syksyllä pidettiin
luottamusmies- ja työsuojeluvaalit. Perustimme osastoomme opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikunnan johon kuuluivat
Ellen Tuikkanen, Annamaija Misukka,
Anu Rikman, Marita Minkkinen ja Raija
Leppänen.
Kokoustoiminta ja päivystys kuten ennenkin. Viestinnässä käytettiin PAM-lehteä
ja Kimppa-lehteä, joka ilmestyi kolmasti,
sekä osastomme kotisivuja. Uusia jäseniä
muistettiin kirjeellä.
Edustukset edellisten vuosien tapaan.
Syksyllä valittiin PAMin uusi edustajisto. Itsekin ehdokkaana ollut ja valituksi tullut Ellen Tuikkanen kehottaa
tässä jutussa äänestämään ja vaikuttamaan. Osastomme
teki yhteistyötä Hotelli-ja ravintola-alan osaston kanssa
ja vaaliliiton nimi oli ”Parasta palvelua kauhalla ja
mopilla”.
Kaijalajaostossa olivat mukana Aarne
Jäntti ja Jukka Wichmann sekä 5.10.Raija Leppänen.
Tapahtumia: valtakunnallinen jäsenkampanja, Kaijalan ja Lemmenrannan
talvitapahtuma 25.3. ja 1.4., osaston
talvitapahtuma 3.4. (22 osallistujaa).
Huhtikuussa uudistettiin loppuun kotisivut. Toukokuussa maahanmuuttaja-tapahtuma, 11. – 12.6. Kesäpäivät Naantalissa
(6), Hilariushiiri-tapahtuma Peurungassa
13.8., Viidenpiirin päivät 13. – 14.8. (12),
Kiinteistöalan ammattilainen-tapahtuma
1.10. (10). Luottamusmies- ja työsuojeluvaalit lokakuussa. Pikkujoulut 9.12. (22).
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
14
PAMin edustajistoon valitut Ellen Tuikkanen ja Pirjo Purmonen pitävät peukkuja
tulevia eduskuntavaaleja varten (Kimppa
1/11).
Christina
Kääriäisen
tarina
(Kimppa
2/11).
Jäsenmäärät 2005 – 2014
yhteensä/naiset /miehet
2005
917 /656 /261
2006
892/640/252
2009
1231/894/337
2010
1313/955/358
2007
927/663/264
2008
1173/856/317
2011
1378/997/381
2012
1416/1020/396
2013
1391/992/399
2014
1413/1018/395
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
15
Kaksi esimerkkiä virkistystoiminnasta:
Kesäpäivät kesäkuussa Naantalissa
(teksti ja kuvat Jari Rajala) ja
viidenpiirin päivät Polvijärvellä, teksti Aarne Jäntti
ja kuvat Ellen Tuikkanen.
(Kimppa 3/2011)
2012
Ammattiosastomme jäsenmäärä ylitti
1400:n rajan; pelkästään naisia yli 1000.
Luottamusmiehiä valmennettiin ahkerasti,
opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikuntana toimi koko johtokunta. Alkuvuodesta
olimme mukana viikko viisi- jäsenkampanjassa. Viidenpiirin päivillä oli paljon
osallistujia.
Kokouksiin osallistui 13 ja 12 henkilöä.
Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Viestintäkanavina edelleen PAM -lehti ja Kimppa-lehti, joka ilmestyi kahdesti, sekä osastomme kotisivut. Uusia jäseniä muistimme
kuten ennenkin.
Toimistomme päivysti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 – 19.
Käytössä oli matkapuhelin 0400 262588.
Osaston pääluottamusmiehenä toimi Jari
Rajala ja varaluottamusmiehenä Annamaija Misukka. Ellen Tuikkanen jatkoi
opintosihteerinä.
Edustukset. PAMin edustajisto: Ellen
Tuikkanen ja Pirjo Purmonen
JAP: Ellen Tuikkanen, Jari Rajala ja Raija
Leppänen. Varahenkilöinä Lauri Soini,
Marita Minkkinen ja Annamaija Misukka.
TSL: Ellen Tuikkanen ja Hilja Tarvainen
16
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
Sopimusalatoimikunta: Jari Rajala
Kaijalajaosto: Aarne Jäntti (sihteeri),
Raija Leppänen, Reijo Kananen ja Ellen
Tuikkanen.
Tapahtumia: Talvitapahtumat – osaston,
Kaijalan, Lemmenrannan. PAMFest 9.6.
Kesäpäivät Imatralla 16. – 17.6. Viidenpiirin päiville – jotka järjestimme – osallistui meiltä ennätykselliset 80 henkilöä.
Mukana oli myös sopimuspäällikkö Jyrki
Sinkkonen ja sopimusasiantuntija Hannu
Sironen PAMista.
Suunnittelupäivät 5. – 6.10. Pikkujouluihin
1.12. osallistui osastostamme 38 henkilöä.
2013
Luottamusmiehiä valmennettiin ja uusia jäseniä muistettiin kirjeellä. Pikkujouluja ei toimintakertomuksen mukaan
järjestetty. Suosituin tapahtuma oli Tallinnan-retki, joka keräsi 31 osallistujaa.
Kevätkokoukseen osallistui 6 ja syyskokoukseen 8 henkilöä. Johtokunta kokoontui 7
kertaa ja eläkeläisistä olivat mukana Saku
Rennicke ja Aarne Jäntti, molemmat kaksi
kertaa.
Viestintäkanavat kuten viime vuonna, samoin toimistopäivystys. Pääluottamusmies
Jari Rajalan varahenkilönä toimi Raija
Leppänen.
Edustukset suurimmaksi osaksi kuten edellisenä vuonna. JAP:ssä edustivat Marita
Minkkinen (varalla Eeva-Liisa Rautevaara) ja Lauri Soini (Pirjo Purmonen).
Tapahtumia: Rauhanpäivät tammikuussa, viikko viisi, osaston talvitapahtuma
helmikuussa, Kaijalan ja Lemmenrannan
ulkoilutapahtumat maalis-huhtikuussa,
suunnittelupäivät, kesäpäivät Tampereella
kesäkuussa, viidenpiirin päivät Anttolanhovissa elokuussa ja SAK:n maakuntaris-
teily lokakuun alussa. Osallistujamäärät
vaihtelivat kahden ja 31:n välillä; toiseksi
suosituin tapahtuma oli kesäpäivät (12
osallistujaa).
2014
Osastomme jäsenmäärä nousi jälleen yli
1400:n (1413). Uusille jäsenille lähetettiin joko kirje tai sähköpostiviesti; sisältö
kuten edellisinä vuosina. Kokoukset kuten
ennenkin.
Viestinnästä Kimppa-lehti jäi pois.
Päivystys ja luottamusmiestoiminta sekä
edustukset kuten viime vuonna. Ellen
Tuikkanen jatkoi opintosihteerinä. Opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikuntana
toimi koko johtokunta.
Tapahtumat: Rauhanpäivät Hyvinkäällä
tammikuussa. Viikko viisi. Solidaarisuuspäivät Hämeenlinnassa helmikuussa.
Keski-Suomen PAM -osastojen yhteinen
koulutus helmikuun puolessavälissä. Talvitapahtumat Kaijalassa ja Lemmenrannassa
maalis-huhtikuussa. Maaliskuun alussa
pidettiin Kaijalassa kokous, johon kutsuttiin mukaan luottamusmiehet.
Kesäpäivät pidettiin tällä kertaa Jyväskylän Laajavuoressa. Toukokuussa järjestettiin EU-vaaleihin liittyvä tapahtuma Aren
aukiolla. Elokuussa pidettiin viidenpiirin
päivät Lappeenrannassa.
Lokakuun alussa järjestettiin jälleen
Keski-Suomen PAM osastojen yhteinen
koulutustapahtuma.
Marraskuun lopussa pidettiin osastomme teatteri-ruokailupikkujoulut ja viides
joulukuuta ay-pikkujoulut Jyväskylän
Paviljongissa.
Tapahtumassa esiintyi Soulmiehet.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
KUVA: DANIEL EDWARD
Käytännön työelämää
Ilpo Kaulio,
Ellen Tuikkanen ja
Marika Heino
kertovat
KUVA: JUKKA LOIKKANEN
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
18
Ikkunoita Peurungassa,
kattiloita voimalaitoksilla
Ilpo Kaulion tarina
Rauhalahden voimalaitos oli yksi Ilpon työuran vaativimpia ja mielenkiintoisimpia kohteita. Kerrostalo on vuoden
2014 asuntomessualueella. Kuva: Jukka Loikkanen
Y
mpäristönhoitaja Ilpo Kaulio on
työskennellyt kiinteistönhuoltoalalla kohta 30 vuotta.
- Aloitin maaliskuussa 1986 ja tein 10
vuotta yhteen menoon töitä Suomen Puhdistuspalvelussa, jonka Servi Systems osti
vuonna 1996.
Ilpo aloitti silloin luottamusmiehenä,
toimipaikkakohtaisena aluksi ja hoiti noin
200 työntekijän asioita. Samalla tiellä
hän on vieläkin, mutta välissä on ehtinyt
kertyä useita vuosia työuraa monenlaisten
kiinteistönhuoltotehtävien parissa.
- Tein aluksi kaikkea mahdollista, siivouksesta ikkunanpesuun ja remonttisiivousta
lattiasta kattoon.
Läpinäkyvä muisto Puhdistuspalvelun
ajoilta 1980-luvun lopulta:
- Pesimme kesällä kylpylähotelli Peurun-
Helppoa kuin heinänteko...Ilpo nostelee muovijätettä
puristimeen tutun näköisellä työkalulla Valmetin Rautpohjan tehtaan pihalla. Kuva: Daniel Edward
gan ikkunat. Niitä oli jo silloin paljon,
satoja tai jopa yli tuhat, eri rakennuksissa ja eri kokoisia ja päärakennuksessa
isoimmat. Pari-kolme viikkoa siinä meni.
Työsuojelu oli silloin alkeellisempaa kuin
nykyään; kasattavilla telineillä kiipeilimme ilman turvavaljaita jotka eivät olekaan
vielä olleet pakollisia kovin montaa vuotta.
Ilpo kertoo että työt aloitettiin kesäkuun
alkupuolella ja paikalla oli kuntoutuksessa
sotaveteraaneja. Ikkunat pestiin tietenkin
myös sisäpuolelta ja päiväsaikaan huoneitten piti olla tyhjillään.
Siis piti. - Yllätin kerran yhdestä
huoneesta veteraanin kossupullon kanssa;
kiellettyähän moinen omaperäinen kuntoutus oli joten asiakas hiukan pelästyneenä
pyysi etten vain häntä käräyttäisi. Lupasin
etten; ikkunoitahan olin pesemässä enkä
moraalinvartijana.
19
DANIEL EDWARD
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
Ilpo aloittaa työt jo kuudelta, osan vuodesta aamuauringon valossa. Muovia matkalla kohti puristinta.
Ikkunoiden pesu oli sittenkin aika siistiä
työtä verrattuna voimalaitoksissa tehtäviin
kiinteistön ja laitteiston huoltotöihin kesäseisokin aikaan.
- Rauhalahden voimalaitoksen olen kolunnut läpikotaisin viitenä-kuutena kesänä.
Työssä oli kiire koska kattila jouduttiin
sammuttamaan ja oli usein palokappaleiden tukkima. Polttoaineena käytettiin
myös sekalaista tavaraa kuten laudankappaleita eikä homma toiminut kunnolla.
Isommat kannettiin ulos, imuauto veti
loput. Kattila oli ns. leijupetikattila; puhallus tuli alhaalta mutta lakkasi tulemasta
eikä siis enää leijunut kun reiät menivät
tukkoon. Kerran tehtiin töitä vuorokausi
yhteen menoon. Pestiin kuljettimet katosta
lattiaan. Erikoista, vaarallistakin työtä ja
luukuista ryömittiin sisään. Kypäräpakko
siellä oli, tottakai. Likaistahan työ oli kun
turvetta(kin) poltettiin joten käytimme
ilmastoituja kypäriä. Halogeenivalaisimet
järjesti asiakas (Fortum) ja mukana oli
suojaerotusmuuntajat, joiden kautta sähkö
tuli. Sammutettu kattila oli tulenarka
paikka ja joskus kuuma, kun ei ollut aikaa
odottaa jäähtymistä kunnolla. Jopa 40 – 50
astetta. Hyvin tarkeni. Turvekuljettimet
pestiin kolme kertaa viikossa koska niissä
oli turvepölyn takia räjähdysvaara.
Ilpo kertoo töitten alkaneen juhan-
nuksesta ja kohtuullisen ison kerrostalon
kokoinen kattilalaitos pestiin sisältä.
- Sitä ennen kaikki mahdollinen piti suojata muovilla ja ilmastointiteipillä. Suojaamiseen meni viikko ja itse pesemiseen
yksi päivä. Kattilalaitos oli (on) 8 -kerroksinen ja kahdeksannesta neljänteen lattiat
olivat ritilätasoja, siitä alaspäin normaaleja
ja tasanteen pinta-ala noin 100 neliötä.
Letkulla vettä ilman pesuainetta. Kerran
jouduimme pesemään kun kattila oli päällä
ja putket kuumia.
Uudesta Keljon voimalaitoksesta Ilpolla
ei ole kokemusta, mutta nykyaikaisempi ja
siten mukavampi työympäristö kuuleman
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
mukaan on. Savelan voimalaitosta hän sen
sijaan on siivonnut. Paikassa käytetään
raskasta polttoöljyä.
- Hankala siivottava. Jos tuli vuotoja – kuten niitä turhan usein tuli - öljy imeytettiin
turpeeseen.
- Ja kiinni palanut öljy oli kuin ruskeaa
kiveä joka piti piikata irti. Kattilan pohja
suojattiin lankuilla, jotta pinnoite ei olisi
vahingoittunut putoilevista hyvinkin isoista kappaleista. Lankut korvattiin myöhemmin kuljetinmatolla joka oli kaksi senttiä
paksua kumia, painavaa kuin mikä ja se
piti kääriä rullalle jotta sai mahtumaan luukusta sisään. Ulos oli hankalampaa saada
koska oli vähemmän tilaa kääriä. Paineilmalla toimivaa piikkausvasaraa käytimme
ja hyvinkin isoja paloja saattoi putoilla.
Ryhmästä yksi oli luukkumiehenä jonka
tehtävä oli ”vahtia vähän kaikkea”.
Ilpo kertoo kiinteistöalan työn luon-
teen muuttuneen vuosien mittaan 80-luvun
lopulta.
- Aluksi urakoitiin, paineltiin ympäri
Keski-Suomea. Nykyään näyttää että
normaalisiivouksessakin tehdään kuin
urakkaa vaikka ei urakkapalkkaa maksetakaan. Alueet on mitoitettu tiukalle, kaikki
revitään irti pienellä porukalla.
Ilpo on jo muutaman vuoden ollut
päätoiminen ja lähes kokopäiväinen
luottamusmies. JAP:n Kimppa-lehden
numerossa 2/2008 kerroimme hänen ”aamurypäisystään” silloisen Metson Rautpohjan tehtaalla. Tehdas on taas Valmetin
ja Ilpo tekee 2½ tunnin aamureippailun
eli ympäristönhoitajan töitä. Tyhjentää
kippereitä, pahvihäkkejä ym. ja siirtelee
tavaraa Merlo-kurottajalla. Työväline on
JUKKA LOIKKANEN
20
Ilpo tutkii lehtileikettä, jossa kerrotaan hänen työstään
Rautpohjan tehtaalla vuonna 2008. Hän on Jari Rajalan
3. henkilökohtainen varajäsen PAMin valtuustossa.
uusi, ollut noin vuoden käytössä ja toiminut alkuvaikeuksien (italialainen) jälkeen
hyvin. Tekniikka on kehittynyt ja uudessa
kurottajassa on jo säädettävä tuolikin.
- Kolme puristinta käsittelee tavaran jota
siirrän ja Sihvari hakee kahden viikon
välein. Yksi puristin on Amican (tehdasruokala) takana ja sinne siirrän heidän
tavaransa biojätteitä lukuun ottamatta.
Valmetilla menee nykyään hyvin eli tilauksia riittää ja se näkyy työssäkin.
- Välillä on tosiaan kiire ja kipperien
tyhjennyksen lisäksi siirrän puutavaraa
puukentälle. Lavoja, lautaa, laatikoita.
Kierrätykseen kaikki lähtee; joskus pojat
saattavat hakea lavan tai kaksi takaisin tehtaan puolelle.
Aamureippailun jälkeen Ilpo siirtyy
hoitamaan luottamusmiehen tehtäviä.
ISS:llä on toimisto Palokankaalla ja siellä
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
hän työskentelee avokonttorissa muiden
kanssa. Useimmiten Ilpon puoleen käännytään palkka-asioissa, työsuhdeasioissa,
esimies-alaissuhteeseen liittyvissä ongelmissa. Joskus turhaankin. - Jos esimerkiksi palkkauksessa on virhe, asia pitäisi
ensin yrittää selvittää esimiehen kanssa ja
jos se ei onnistu, vasta sitten yhteys luottamusmieheen.
Ilpon mielestä tilanne edunvalvonnassa
on parantunut 80-luvun loppuun verrattuna.
- Paremmin pystyy toimimaan, liikkumatilaa on tullut enemmän ja asenteet ovat
muuttuneet. Näin ainakin toistaiseksi; nykyinen poliittinen tilanne ei järin hyvältä
näytä. Eikä siivousalan alin tuntipalkka,
joka Ilpon mukaan on selvästi alle 10
euroa!
Ilpo kertoo myönteisen esimerkin
paikallisesta sopimisesta – jonka pohjana
siis ovat työehtosopimuksessa määritellyt
21
vähimmäisehdot: - Kiinteistöpuolen päivystyssopimus Jyväskylän alueella. Siihen
kuuluu kertakorvaus viikon (24 tuntia/
vrk, torstaista torstaihin) päivystyksestä.
Ja sen päälle normaalit tunnit lisineen ja
yksi vapaapäivä. Alueeseen kuuluu myös
Suolahti-Äänekoski ja kohteita on paljon.
- Sähkökatkot työllistävät, pellettikattilat
sammuivat kerran talvella...
Ajeltavaa ja työtä riittää vaikka Viitasaari
ei enää alueeseen kuulukaan. Hyvä niin;
paikalle pitää usein päästä nopeasti joten
etäisyyksien pitää olla kohtuullisia eikä
keli talvisaikaan ole aina kovin helppo.
Ilpo on vuodesta 2008 – kun osasto 586
yhdistyi meidän osastoomme – ollut myös
johtokunnan jäsen. Hän edusti ammattiosastoamme Keski-Suomen pamilaisten
yhteisessä palaverissa 9.9.2015.
Silloin otettiin kantaa maamme hallituksen
politiikkaan. Löydät kannanoton osastomme kotisivuilta ja tämän asiakirjan
lopusta.
Kuorma on tyhjennetty jätepuristimeen. Ilpo, kipperi ja Merlo-kurottaja, jossa säädettävän tuolin lisäksi on aikaisempaa konetta isommat ikkunat, jotka helpottavat työtä ja lisäävät sen turvallisuutta. Kuva: Daniel Edward
22
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
”Ei tullut ikävä mutta talvenkin olisin voinut tehdä”
Ellen Tuikkasen viimeiset työkohteet
E
Puhdasta tulee. Ellen katsoo kun Marika Heino pyyhkii. Marikasta lisää seuraavalla aukeamalla.
llenin monikymmenvuotinen ura
siivousalalla päättyi 30.11.2014
kun hän siirtyi eläkkeelle. Tuliko
ikävä töitä ja työkohteita?
- Ei tullut mutta talvenkin olisin voinut
tehdä. Jatkaa kohteissa, jotka olivat jo
tulleet tutuiksi.
Ennen eläkkeelle lähtöä Ellenin työpäivä
tai viikko näytti tällaiselta:
- Aloitin aamukuudelta. Ensimmäinen
paikka oli keskustassa pieni yksityinen
terveydenhuoltoalan yritys. Siellä meni
ensimmäiset kaksi tuntia.
Sieltä pyöräilin Tourulaan julkishallinnon
kohteeseen. Täällä meni puolitoista tuntia:
pöydät, lattiat, roskien vienti mutta ei suursiivousta.
- Tiistaisin ja torstaisin kävin kahdessa toimistohuoneistossa. Yhteensä neljä tuntia
kahdesti viikossa.
Talossa ei ole hissiä, joten välineitä joutui
kantamaan kerroksesta toiseen. Raskas
paikka. Kerrostalokohde oli viisipäiväinen
ja siinä oli tekemistä - seitsemine kerroksineen ja toisessa pitkä käytävä.
Ellen siirtyi paikasta toiseen pyörällä,
joten peruskunto pysyi yllä senkin avulla
ja kohteitten lomassa sai raitista ilmaa.
Siivouskomerot työkaluineen löytyivät
kohteista ja yhteen aikaan niistä löytyi
muutakin:
- Leimauslaitetta käytettiin työajan valvomiseen. Kuin jokin vartijan vetoavain,
jolla kytättiin milloin siivoja mihinkin
kohteeseen saapui ja lähti. Erilaisten ongelmien vuoksi kokeilu lopetettiin.
Viimeinen työpäivä marraskuun lopussa
eteni tavalliseen tapaan:
- Ensin terveydenhuoltoalan kohde, julkis-
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
hallinnon kohde ja viimeiseksi kerrostalo.
Läksiäiskaffet oli kohteissa jo tarjottu.
- Avaimet luovutin Marita Minkkiselle
jo teatteri-pikkujouluiltana; ei tarvinnut
lähteä viemään ISS:n toimistolle Palokankaalle.
Ellenin ura oli pitkä ja siitä on jäänyt
mieleen kaikenlaista.
Kuten:
- Kiire. Muistan kun siivottavia kerrostaloja rappukäytävineen oli hyvinkin laajalla alueella. Esimerkiksi Kangasvuori,
Viitaniemi, Rajakatu, Väinönkatu, Sammonkatu...
Vuodenajat vaikuttivat tietysti työn raskauteen. Syksy, talvi, kevät olivat isotöisempiä; kesällä helpotti vähän kun porukkaa
oli lomalla ja jos kelit pysyivät kuivina.
- Pahimpia olivat ns. oksennustalot. Ei
mitenkään mukavaa siivottavaa ja pieni
lisä tällaisista maksettiinkin. Joskus yllätin
laitapuolen kulkijan rapusta nukkumasta,
kuorsaus vain kuului. Ei sopinut herättää,
vaan kutsuin huoltomiehen paikalle. Yhdessä paikassa nukkuja pääsi sisälle koska
talossa asuva kaveri päästi.
Ja toisaalta, kuten Ellen jatkaa, joskus
paikat olivat niin siistissä kunnossa että
kohteesta selvisi pölyjä pyyhkimällä.
- Asukkaat ovat vuosien mittaan oppineet
siistimmiksi. Esimerkiksi saunoissa on
selvästi vähemmän vastanlehtiä kuin 10
vuotta sitten.
ilman, harja ja rikkalapio, pölynimuri
(joka nykyään löytyy lähes joka kohteesta
eikä tarvitse enää mukana raahata), pölypyyhkeitä/mikrokuituliinoja, ämpäreitä,
ikkunankuivaaja, yleispesuaine, saunanpesuaine, vessanpesuaine, tiskiharja altaitten
pesuun, suojahanskat...
Niin. Monia välineitä ja ammattiaitoa tarvitaan jokapäiväisen hygienian, siisteyden
ja viihtymisen ylläpitämiseksi. Asioiden
joita pidämme itsestään selvinä kun ne
ovat kunnossa.
- Käytäntö on että siivooja työn jälkeen
huoltaa työkalut siihen kuntoon että niillä
voi heti aloittaa seuraavana päivänä.
- Joskus olivat loman jälkeen mopit likaisia ja niiden puhdistus tietenkin söi työaikaa alussa. Tein tämän tottakai selväksi,
jos opastin sijaistani ennen lomalle lähtöä.
Tuuraajia saattoi olla jopa useampia.
Ellen kertoo, että nuoriakin löytyy vaikka
ala ei kesätyöpaikkana niin paljon kiinnos-
Menetelmät, välineet ja siivousaineetkin ovat kehittyneet.
Siivoojan työkalusettiin kuuluu (katso
myös seuraava juttu kuvineen):
Kuitumoppeja levykehyksellä, lattiakuivain pyyhkeen tai karvajutun kanssa tai
23
Jatkuu seuraavalla sivulla.
24
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
takaan kuin esimerkiksi kauppa tai ravintola. Ns. normaali työaika merkitsee myös
pienempää palkkaa.
- Yksi oikein reipas poika teki monta kesää
ja valmistui sitten opettajaksi. Oppi varmasti itsekin jotain työelämästä.
Ellen itse teki vuorotyötä leipomossa
ennen siivousalalle siirtymistään. Viimeksi
mainitun arvostuksessa on edelleen parannettavaa, mutta julkisuuttakin on tullut.
- Muutama vuosi sitten Keskisuomalaisen toimittaja haki illalla Väinönkadulle
kuvauksia varten; työehtosopimusneuvotteluihin juttu liittyi.
Nuori tyttö hän oli eikä tarkistuttanut juttua, joten virheitä siihen jäi. Mutta palstatilaa lohkesi hyvin, melkein puoli sivua
muistaakseni.
Jäsenhankinta siivousalalla ei ole kovin
helppoa; työtä tehdään paljon yksin. Tuuraamaan tulijoille Ellen on opiskelijajäsenyyttä tarjonnut ja jotkut ovat liittyneetkin,
mutta hyvin tyypillinen vastaus on ”en
kuitenkaan jää näihin hommiin...”
Siivousalalle on kuitenkin tullut uutta
ja nuortakin väkeä ja yhteen esimerkkiin
tutustumme seuraavassa jutussa.
Ellen ei enää siivoa työkseen, mutta
järjestötoiminnassa hän jatkaa, osastomme taloudenhoitajana nykyään. Ja hänen
tarinansa kohtaa seuraavan kanssa, kuten
kohta huomaatte...
Marika Heino tekee puhdasta jälkeä
Järjestöjen talon alakerran käytävällä.
Vielä alempaa löytyy hänen tukikohtansa,
jota kelpaa esitellä...
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
25
Vähän muuta
kuin autotallin lattian lakaisu
Marika Heino on siivonnut jo
vuoden myös Järjestöjen taloa
Marika tukikohdassaan, sen kahvihuoneessa ja toimistossa. Työkaluvarasto
ja huoltotila pesukoneineen on seinän
takana (ja seuraavalla sivulla). Kirjanpidossa perinteinen kynä-paperityyli
pitää aina vaan
pintansa.
MARIKA ALOITTI SIIVOUSTYÖT Järjes-
töjen talossa syyskuussa 2014 ja aika on
kulunut nopeasti.
Tuosta voisi päätellä että hän on viihtynyt.
Kuten onkin, mutta miten hän tuli alalle
noin vuosi sitten?
- Kaikki alkoi kahvipöytäkeskustelussa
Jyskän varastomyymälässä kun muuan
henkilö kiinnostui ”autotallin lattian
lakaisusta.” Sain yhteystiedot ja soitin firman eli TL-Maintin konttoriin, joka silloin
sijaitsi Viherlandian vieressä.
alalta sekä hallitsee siivouksessa tarvittavat koneet ja työmenetelmät.
Työaika on yleensä klo 6.00 - 14.00. Järjestöjen talo on tukikohta, jossa siivousvälineet hoidetaan ja huolletaan.
Muihin verraten luksusta on oma ”toimisto”/taukotila. Harvalla on mahdollisuus
kunnon taukotilaan sekä vaatteiden vaihtoon työpisteessään.
Viikkoon mahtuu pääsääntöisesti toimistojen ylläpitosiivousta, muutama porraskäytävä sekä tilaussaunoja.
Marika aloitti harjoittelijana elokuussa
Järjestöjen talossa kierrätetään.
2014. Alan ammattilaisen eli ns.keikkalaisen matkassa hän tutustui alueen siivouskohteisiin ja myös Järjestöjen taloon.
Keikkalainen tuntee siivouskohteet laajalta
Energian säästämiseksi taloon on vaihdettu
vanhojen loisteputkien tilalle ledvaloja,
jotka myös valaisevat kirkkaammin.
Keräyspaperia kertyy paljon. Säiliö tyhjen-
26
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
Siivouskärry monine välineineen. Sinisessä ämpärissä on
rättejä, jotka ovat pesukonekäsittelyn jäljiltä kosteita ja
valmiiksi puhdistusaineella kyllästettyjä.
Ei ihan tavanomainen siivouskomero vaan parempi.
Kun Mariko ahkeroi eri puolilla taloa, pesukonekin
ahkeroi jotta puhtaat työvälineet eivät lopu kesken.
netään nykyään kerran viikossa joten se on
ruvennut pysymään kurissa.
Työpäivän päätteeksi Marika tarkistaa
pyykkitilanteen ja laittaa tukikohdan kuntoon (katso kuva) ja tietenkin sammuttaa
valot.
Tehystä. Elleniin hän tutustui rehellisen
työn lomassa, eli rappukäytävässä Yliopistonkadulla, siivotessaan samassa kiinteistössä.
Järjestötoimintaan Marika kertoo ”jo-
tenkin lipsahtaneensa”; hän siirtyi PAMiin
Marika on kuulunut osastomme johto-
kuntaan vuoden 2015 alusta ja perjantaina
18.9. hän osallistui mielenilmaukseen
Helsingin Rautatientorilla.
Mielenilmaus Helsingissä 18.9.
Marika on tuolla jossakin, monien
muiden pamilaisten tapaan.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
27
Vuonna 2015
Juhlimme ammattiosastomme 70- vuotista
taivalta tilanteessa, jossa maamme hallitus on
jo saanut palkansaajat, eläkeläiset, työttömät
ja monet muut osoittamaan mieltään leikkaussuunnitelmia ja ay-liikkeen murentamisyrityksiä vastaan.
Seuraava kannanotto on PAMin Keski-Suomen
osastojen yhteinen ja se tehtiin 9.9. yli viikkoa
ennen Helsingissä järjestettyä mielenosoitusta.
Tilanne elää kaiken aikaa ja vaikka hallitus on
tämän kirjoittamishetkellä luopunut suunnitelmistaan leikata mm. sunnuntaityökorvausta,
kantamme on edelleen selvä ja sama joka
mielenosoituksessakin esitettiin:
Näpit irti tesseistä!
Jyrkkä EI työelämän huonontamiselle
ja sopimusyhteiskunnan romuttamiselle
PAMin Keski-Suomen ammattiosastot vaativat hallitusta perumaan suunnitelmansa huonontaa työelämää. Osastot eivät voi hyväksyä
sitä että hallitus sanelee sopimusyhteiskunnassa sen mitä alakohtaisissa työehtosopimuksissa
saa enimmillään sopia.
Esitykset ovat ristiriidassa perustuslain ja
kansainvälisen oikeuden kanssa ja huonontavat
varsinkin julkisen sektorin ja palvelualojen
pienipalkkaisten työntekijöiden asemaa.
Hallituksen esitykset heikentäisivät palvelualojen työntekijöiden ansioita 4 – 6 prosenttia.
Ammattiosastomme edustavat juuri niitä
työntekijöitä, joiden toimeentuloa sunnuntailisien pudottaminen kipeimmin koskettaa
ja erityisen ikävää tämä on tilanteessa jossa
samanaikaisesti vaaditaan kauppojen aukioloaikojen vapauttamista.
Hallitus on esittänyt suunnitelmiensa toimeenpanoa pakkolailla ja puhuu samanaikaisesti palkansaajien, työttömien, eläkeläisten
ja muiden pienituloisten ”osallistumisesta
yhteisiin talkoisiin maamme kilpailukyvyn
parantamiseksi”.
Tämä ristiriita loukkaa niitä joiden elämää
aiotaan entisestään vaikeuttaa. Talkootyö on
vapaaehtoista eikä siihen kutsuta ”tai muuten”-tyyppisellä uhkailulla.
Keski-Suomen pamilaisia antamassa huutia hallitukselle
9. syyskuuta. Kuvassa vasemmalta Eija Väisänen ja Oiva
Viinikainen (PAM 712), Tuula Pölkki (Ääne-Saari), Lasse
ja Lumi Laakkonen ja Irmeli Huuskonen (PAM 43), Päivi
Vehmas (712) ja meidän osastostamme Ilpo Kaulio.
Kuva: Jukka Loikkanen
Palkansaajat ovat jo osallistuneet talkoisiin
suostumalla kerran toisensa perään maltillisiin
palkkaratkaisuihin.
Milloin ja miten elinkeinoelämä, työnantajat ja
muut hyväosaiset aikovat osallistua?
Ammattiyhdistysliike ei jää seuraamaan
sivusta työelämän huononnuksia vaan tiivistää
rivejään,kutsuu työntekijöitä mukaan ja ryhtyy
tarvittaviin toimiin ellei hallitus peräänny
ihmisarvoa loukkaavista suunnitelmistaan epämääräisen ”kilpailukyky” –käsitteen nimissä.
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015
Lähteet:
Toimintakertomukset 2005 - 2014, Raija Kuorttisen laatima
tiivstelmä 60-vuotisjuhlaa varten. Kimppa-lehti 2005 - 2011.
Teksti ja ulkoasu:
Jukka Loikkanen
Kuvat:
Jukka Loikkanen ja Daniel Edward
Haastattelut:
Ilpo Kaulio, Ellen Tuikkanen ja Marika Heino
Tulostus digipainotekniikalla:
Jyväskylän Kopio-Team Oy