keski-suomen kiinteistöalan ammattiosaston vaiheita
PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 keski-suomen kiinteistöalan ammattiosaston vaiheita yhdistystoiminnassa ja työelämässä PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 sisällysluettelo Puheenjohtaja Jari Rajalan puheenvuoro 3 Tapahtunut aikaisemmin: tiivistelmä vuosilta 1945 - 2005 4 Toiminnan vuodet 2005 - 2014 7 Käytännön työelämää: Ilpo Kaulion tarina 18 Ellen Tuikkanen ja Marika Heino kertovat 22 Miten nyt ja tästä eteenpäin? Ammattiosastomme uusien vaatimusten äärellä 27 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 3 Järjestäytykää ja verkostoitukaa, kehottaa puheenjohtaja Jari Rajala Elämme vaativia aikoja VIIME AJAT ovat olleet vaativia ja vaiOsastomme asioiden hoito on vain keita myös meille kiinteistöalan ihmimuutamien aktiivisten henkilöiden sille. Maamme hallituksen vastuulla, joten olisi mukavaa saada uulisäksi työnantajat yrittävät vaikka mil- sia sitoutuneita jäseniä johtokuntaan. laisin keinoin huoYksi vuoden 2015 nontaa työehtoja. alussa liittynyt kertoo Osastomme jäsenet työstään jäljempänä kyselevät minulta tässä esityksessä. paljon työehtosopimukseen liittyviä Näinä epävarmoina asioita, nykyään usein aikoina kannusniin vaikeita, että tan työntekijöitä olen kääntynyt Jyväsjärjestäytymään ja kylän aluetoimiston verkostoitumaan puoleen. Olenkin ammattiosastoon, saanut sieltä erinkoska yhdessä voimJari Rajala edusti osastoamme liittoomaista apua, mistä me vaikuttaa ja pitää kokouksessa kesäkuussa ja valittiin PAMin valtuustoon. iso kiitos. puolemme. Viime vuosina PAMin edustajistossa on valmisteltu ja tehty päätös siirtyä tämän vuoden kesäkuussa edustajistosta liittovaltuustoon. Keväällä osastomme tehtäväksi tuli uusien sääntöjen hyväksyminen ja ehdokkaiden etsiminen liittokokousvaaleihin. Toivon myös, että Helsingin Rautatientorilla 18.9. pidetty suuri mielenilmaisu vaikuttaa hallituksen päätöksiin ja suunnitelmiin. ”Näpit irti tesseistä”, kuten torilla vaadittiin. Jari Rajala puheenjohtaja PAM Keski-Suomen kiinteistöala osasto 521 ry PAMin valtuuston jäsen 4 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 ut htun in a p a T m isem aika Jyväskylän Talonmiesten ammattiosastosta Pamin Kiinteistöalan Keski-Suomen osastoon Osastomme 60-vuotisjuhlaa Valorinteellä (Kimppa 3/2005). Nyt eli 17. lokakuuta 2015 juhlimme Kaijalassa. J yväskylän talonmiesten ammattiosaston perustava kokous pidettiin 30 päivänä elokuuta 1945 Jyväskylän työväenyhdistyksen biljardisalissa. Paikalla oli 33 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Heikki Nevalainen ja sihteerinä Vihtori Noronen. Perustetun ammattiosaston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Heikki Nevalainen.Toimikunnan jäseniksi tulivat äänestyksen jälkeen Viljo Uusi-Maahi, Onni Vehkala, Aleksi Pietikäinen ja Aleksi Kolehmainen. Varajäseneksi valittiin Martti Urolainen. Kokous teki päätöksen ammattiosaston liittymisestä Suomen Työläisliittoon sekä Jyväskylän ammatilliseen paikallisjärjestöön. Paikalla olleista 22 ilmoittautui osaston jäseniksi. Osaston kokoukset pidettiin kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja niistä ilmoitettiin Työn Voimassa. Samana vuonna 16 marraskuuta aloitettiin neuvottelut palkka-asioista Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa. 1950-luku Vuonna 1952 osaston jäsenmäärä oli 20 ja kokouksissa kävi keskimäärin 13 henkilöä. 3.3.1953 neuvottelut Asuntokiinteistöyhdistyksen kanssa saatettiin päätökseen Jäsenmäärän ollessa 32. Samana vuonna osastoon perustettiin opintokerho Yleislakkovuonna 1956 osaston jäsenmäärä oli 85 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 20 jäsentä kokousta kohti. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 5 Tiivistelmiä osaston 60-vuotistaipaleelta Kiinteistöjen lämmitys tapahtui näihin aikoihin etupäässä puilla. Näin ollen talonmiehet eivät kuuluneet yleislakon piiriin, sillä lämmitys katsottiin välttämättömäksi työksi. Työssä olevilta talonmiehiltä kerättiin lakkoavustuksena 100 markkaa/ päivä. Lakkoavustusta kertyi kaikkiaan 15 300 mk. Tämä luovutettiin paikalliselle yleislakkopäätoimikunnalle. Vihdoinkin, pitkäaikaisten neuvottelujen tuloksena, solmittiin Suomen Kiinteistötyönantajien Liiton ja Suomen Kiinteistötyöntekijäinliiton välillä runkosopimus. Tämä oli suuri edistysaskel työ- ja palkka-asioiden hoidossa. Palkkoihin saatiin keskimäärin 27%:n korotus ja sopimus allekirjoitettiin 3.2.1956 ja se astui voimaan 1.1.1956 Vuonna 1957 osaston jäsenmäärä nousi yli sadan, ollen 107. 1950 luvulla myös... Talonmiehiltä puuttui lakisääteinen viikkolepo. Osastossa otettiin jatkuvasti kantaa talonmiesten työaikalain saamiseksi Inflaatio söi palkankorotukset ja huoli palkkojen jälkeenjääneisyydestä oli jatkuvaa Talonmiehille ei maksettu läheskään kaikissa kiinteistöissä työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eivätkä he uskaltaneet sitä vaatia asunnon menettämisen pelossa. Talonmiehet toimivat kerrostaloissa päivälehtien jakajina. Aluksi he tekivät sen ilman palkkaa, mutta loppupuolella korvauksesta päästiin sopimukseen. Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin Saartotoimet aloitettiin useissa kiinteistöissä Osaston kokoukset pidettiin Jyväskylän työväenyhdistyksen tiloissa ja toimikunta kokoontui jäsenten kotona 1960-luvulla Kiinteistöjen öljylämmitys yleistyi Huvi- urheilu- ja retkeilytoiminta jatkui vilkkaana 1969 ammattiyhdistysliikkeen eheytyksen vuonna Suomen Kiinteistötyöntekijäin liittoon siirtyivät Työläisliitosta siivoojat ja vartijat. 1970-luku Vuonna 1970 saatiin vihdoinkin aikaan talonmiesten työaikalaki. Tuolloin osastoon perustettiin siivoojien työhuonekunta. 1971 osaston jäsenmäärä oli 200 ja kokouksissa kävi keskimäärin 14 henkilöä 1976 Osaston nimeksi tuli Jyväskylän kiinteistötyöntekijät os. 21 r.y. Samana vuonna saatiin aikaiseksi katuluokitus jota oli vaadittu jo 10 vuotta. Jäsenmäärä oli 305 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 34 henkilöä. 1979 Osaston jäsenmäärä oli 415 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 40 henkilöä. Päätoimiset talonmiehet siirtyivät 5-päiväiseen työviikkoon. (tes 1977) 70- luvun puolivälissä alettiin saada luottamusmiehiä suurimmille työpaikoille. jatkuu seuraavalla sivulla 6 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 1980-luku 1981 jäsenmäärä oli 459 ja kokouksiin osallistui keskimäärin 19 henkilöä. 1983 aloitettiin keskustelut Kiinteistötyöntekijäin liiton fuusioitumisesta Rakennustyöväen liittoon ja Tekeriin. Osastokäsittelyjen jälkeen päätettiin kuitenkin jatkaa itsenäisenä liittona 1989 osaston johtoon valittiin Seija Salovaara, ensimmäinen nainen historian saatossa 1990 - 2005 1990 osaston jäsenmäärä oli 500 joista 350 naista ja 150 miestä. Kokouksiin osallistui keskimäärin 19/ kokous. Samana vuonna toteutui osaston pitkäaikainen haave omasta toimitilasta. Järjestöjen talo nousi keskelle kaupunkia ja tämän toiseen kerrokseen tuli n. 40 neliömetriä toimisto- ja kokoustilaa yhdessä Jyväskylän Kirjatyöntekijäin yhdistyksen, Vaatetustyöntekijäin ja JAP:n kanssa. 90-luvulla käynnistyivät jälleen liiton fuusioitumishankkeet, ensin Auto- ja kuljetusalan työntekijäin liitoon. Tuo hanke meni hännilleen, sen jälkeen tartuttiin tosi toimiin palvelualojen liittojen yhdistämiseksi suurliitoksi. Aiesopimus Liikealan ammattiliiton, Hotelli- ja ravintolatyöntekijäin liiton, Tekerin ja Kiinteistötyöntekijäin liiton välillä allekirjoitettiin 3.12.1998 ja uusi yhteinen Palvelualojen ammattiliitto PAM perustettiin Finlandia talossa 29.11.2000 Osaston jäsenmäärä oli vuoden 2004 lopussa 859 joista 607 naista ja 252 miestä ja toiminta-alueena lähes koko Keski-Suomi. Raija Kuorttinen Toimisto- ja kokoushuone Järjestöjen Talon 2. kerroksessa on ollut osastomme käytössä 24 vuotta. Tässä kuvassa johtokuntaa koolla maaliskuussa 2015. Pöydän takana vasemmalla nykyinen puheenjohtaja Jari Rajala. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 7 Asiakirjat kertovat Toiminnan vuodet 2005 - 2014 Osaston toiminta on vakaalla pohjalla. Se on vuodesta toiseen vaatinut palkatonta työtä monilta ihmisiltä. Olemme yhdessä saavuttaneet jäsenillemme paljon etuja, joita nykyisin pidetään itsestäänselvyyksinä. Työmme jatkuu ja jokainen jäsen on tervetullut mukaan. Näin 10 vuotta sitten. Ammattiosastomme johtokunta esittäytyi paikallisjärjestön Kimppa-lehden numerossa 2, tultuaan mukaan lehden julkaisijaksi JAP:n, Metalli 74:n, Pam 43:n ja Jyväskylän Elintarviketyöläisten kanssa. Pöydän ympärillä vasemmalta: Leo Hölttä, Jari Rajala, Raija Piispanen, Eeva-Liisa Laukka, Eeva-Liisa Rautevaara, Ritva Reijonen, Ellen Tuikkanen, Aarne Jäntti ja Saku Rennicke. Kuvasta puuttuvat Susanna salonen ja Jukka Wichmann. 2005 Juhlavuosi. Osastomme täytti 60 vuotta. Juhlimme tapahtunutta Valorinteellä 17.9. Juhlassa oli sopimussihteeri Reijo Mattila PAMista ja Sirpa Moilanen liiton Jyväskylän toimistolta. Tilaisuudessa palkittiin osastomme ansioituneita jäseniä. PAMin kultaisen ansiomerkin saivat Ellen Tuikkanen, Raija Piispanen ja Eeva-Liisa Rautevaara. PAMin hopeisen ansiomerkin saivat Eeva-Liisa Laukka, Jari Rajala, Leo Hölttä ja Esa Hölttä. SAK:n kultaisen ansiomerkin saivat Ellen Tuikkanen ja Raija Piispanen. Sääntömääräisiin kokouksiin (kevät ja syys) osallistui 9 henkilöä. Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Osastossa oli vuoden lopussa 917 jäsentä, joista naisia 656 ja miehiä 256. Jäsenmäärän kehityksen 2005 – 2014 kerromme erillisessä luettelossa sivulla 14. Luottamusmies oli tavattavissa osastom- 8 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 me toimistossa osoitteessa Kalevankatu 4, 2. kerros joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Pääluottamusmiehenä toimi Leo Hölttä ja hänen varamiehenään Jukka Wichmann. Opintosihteerinä toimi Ellen Tuikkanen. Osallistuimme vuoden aikana Vapun tapahtumiin, joihin toi oman värinsä SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön JAP:n 75-vuotisjuhlavuosi. Vappujuhlassa puhui SDP:n silloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma. Viidenpiirin päivät pidettiin Siilinjärvellä 13. -14.8. Osallistujia osastostamme oli 15. TSL:n Tallinnan-retkellä oli mukana 2, JAP:n risteilyllä helmikuun lopussa 4 ja Tarja Halosen risteilyllä 19. – 20.11. yksi henkilö. Summassaaressa 3. joulukuuta vietetyt pikkujoulut keräsivät paikalle 29 henkilöä. Ansiomerkkien saajat osastomme 60-vuotisjuhlassa. Kuvassa vasemmalta: Eeva-Liisa Rautevaara, Ellen Tuikkanen, Raija Piispanen, Eeva-Liisa Laukka ja Jari Rajala. Kuvasta puuttuvat Esa ja Leo Hölttä. Kimppa-lehden numerossa 3/2005 kerroimme rehellisestä työstä kiinteistönhuollon ja siivouksen parissa ja vaadimme lisää niin arvostusta kuin palkkaakin. Kuvaaja pääsi käymään jopa traktorin ohjaamossa. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 9 ”En edes uskalla ajatella tilannetta että ay-liike lakkautettaisiin”, kirjoitti Jukka Wichmann Kimpan numerossa 2/06. Kuinka hyytävän ajankohtaisia nuo sanat ovatkaan... 2006 6. – 20.10. pidettiin PAMin edustajiston vaalit. Osastostamme valittiin edustajistoon Ellen Tuikkanen. Kokouksiin osallistui keskimäärin 10 – 12 henkilöä. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Viestintä: tiedotimme jäsenistölle toiminnastamme PAM-lehdessä ja JAP:n Kimppa -lehdessä, joka ilmestyi kahdesti, sekä osastomme kotisivuilla (kiinteistokeskisuomi.pamosasto.fi). Luottamusmies oli edelleen tavattavissa osaston toimistossa joka kuun ensimmäi- senä keskiviikkona, henkilöt samat kuin edellisenä vuonna. Lankapuhelin korvattiin matkapuhelimella (0400 262 588), joka otettiin käyttöön vuoden alussa. Lankapuhelimesta luovuttiin kokonaan vuoden lopussa. Tapahtumia. Osaston talvipäiville 15.3. osallistui 9 henkilöä, Keski-Suomen pamilaisten yhteiseen ulkoilutapahtumaan 2.4. 15 aikuista ja kaksi lasta. Vuoden suosituin tapahtuma oli nytkin pikkujoulut. Ne pidettiin Laajarannassa Äänekoskella ja mukana oli 24 henkilöä. 10 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 Järjestöjen Talo osoitteessa Kalevankatu 4. Osastomme toimisto on 2. kerroksessa; alaovi suunnilleen korkeamman puskan takana ja sen vieressä vasemmalla ”SAK:n summeri”, toiseksi alimmaisena. Kuva: Jukka Loikkanen Jari Rajala kertoi itsestään ja työstään Kimpan vappunumerossa vuonna 2006. Hän oli silloin osastomme sihteeri. Vappuun osallistuminen on jokavuotinen perinne ja vuonna 2006 kutsuimme jäseniä toimistolle simalle ja pikkusuolaiselle. 2007 Solmittiin työehtosopimus, joka toi palkkoihin pienet korotukset. Toivoimme isompia korotuksia, mieluummin euro –kuin prosenttimääräisiä. Merkittävä askel oli palkkaohjelma, jonka toivoimme saavan palkkamme 5 vuoden päästä kilpailukykyisemmiksi muihin yksityisiin palvelualoihin verrattuna. Vietimme myös SAK:n 100-vuotisjuhlavuotta. Johtokunta kokoontui 13 kertaa. Tiedottaminen kuten edellisenäkin vuonna. Toimistopäivystys edelleen osastomme toimistolla joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, puhelin 0400 262 588. Pääluottamusmiehenä toimi Jukka Wichmann ja hänen varahenkilönään Raija Leppänen. Ellen Tuikkanen oli mukana myös PAMin sekä JAP:n edusta- jistossa,varalla viimeksi mainitussa Raija Leppänen. Jari Rajala edusti osastoamme sopimusalatoimikunnassa. Osallistuimme eri tapahtumiin, kuten PAMin Keski-Suomen ulkoilutapahtumaan, jossa oli mukana yhteensä 85 henkilöä. SAK:n 100-vuotisjuhlaristeilylle osastostamme osallistui kaksi henkilöä ja keskusjärjestön 100-vuotisjuhlaan Vaasassa 22. – 23.9. yksi henkilö. Viidenpiirin päivät pidettiin elokuussa Kerimäellä; osallistuneita meiltä 13. Vapunpäivän tapahtumiin osallistuminen on jo pitkään ollut osastomme jokavuotinen perinne. Esimerkkinä nuorisotoiminnasta Ahvenanmaan- retkeen 16. – 17.6. osallistui osastostamme kaksi nuorta. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 11 2008 Ammattiosastomme sai noin 200 uutta jäsentä, kun lakkautetun ISS:n Keski-Suomen kiinteistöpalvelun osaston 586 jäsenet siirtyivät osastoomme. Osastossamme oli vuoden lopussa 1173 jäsentä; naisia 856 ja miehiä 317. Johtokunta kasvoi 16 -jäseniseksi, uutena esimerkiksi Ilpo Kaulio joka kertoo työstään toisaalla tässä asiakirjassa. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Viestintä ja luottamusmiestoiminta jatkuivat edellisen vuoden tapaan. PAMin edustajistossa osastoamme edustivat Ellen Tuikkanen ja Ilpo Kaulio. JAP:n edustajistossa toimivat Ellen Tuikkanen, varalla Eeva-Liisa Rautevaara sekä Jukka Wichmann, jonka varajäsenenä nuorisoa edustanut Tahvo Häkkinen. Jari Rajala jatkoi sopimusalatoimikunnassa. Tapahtumia, joissa olimme mukana (suluissa osallistujamäärät): 7. -8.2. TSL:n eduskuntaan tutustuminen ja Tallinnan-risteily (5). PAM Keski-Suomen neuvottelupäivät Summassaaressa (5). Osastomme talvitapahtuma 16.3. (15). JAP:n pilkkikilpailut. PAM Keski-Suomen ulkoilutapahtuma 30.3. (8). SAK:n 2009 Vuosi oli vilkas: Osastomme järjesti viidenpiirin päivät elokuussa. Tapahtumaan osallistui 70 henkilöä, joista puolet oman osastomme väkeä. Alkukesästä järjestettiin myös yhteispohjoismainen ay-seminaari Tanskan Esbjergissä. Valtuuskunnassa oli mukana yksi henkilö osastostamme. Ilpo Kaulioon ja hänen työhönsä tutustuimme Kimppa-lehden numerossa 2/2008. Tästä vihkosta löydät päivitetyn version. koulutus 23.5. (2). Huvitreffit Särkänniemessä 28.6. (31). Kiinteistöalan kesäpäivät Bomballa 7. – 8.6. (14, joista 5 lasta). TSL:n hyvien ihmisten matka Haapsaloon 14. – 18.9. (4). Viidenpiirin päivät (10). Syysretki Ranuankoskelle 3. – 5.10. Suunnittelupäivät Revontulessa (3). Pikkujoulut Kaijalassa 13.12. (22). Lisäksi osallistuimme Vapun tapahtumiin seppeleenlaskuineen, marsseineen ja juhlineen Lounaispuistossa. Sääntömääräisiin kokouksiin osallistui keskimäärin 14 henkilöä. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Yhdessä kokouksessa oli mukana myös Sirpa Moilanen PAMin Jyväskylän toimistosta ja yhdessä (tutustumassa) Anu Rikman. Osastomme jäsenmäärä ylitti 1200:n rajan ja oli vuoden lopussa 1231; naisia 894 ja miehiä 337. Viestintäkanavina edelleen 12 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 ”Toisilla jatkuva lama”, kirjoitti Ellen Tuikkanen Kimpan vappunumerossa 2009. Porvarihallituksen ikeen alla olimme silloinkin. Lehtileikkeen kuvassa hän on pääairueena vuoden 2008 vappukulkueessa. Vilkkaan toimintavuoden Vappukin oli vilkas ja juhla keräsi Lounaispuistoon poikkeuksellisen paljon väkeä. Vetonauloja oli ainakin kolme: hyvä sää, pääpuhuja Lauri Ihalainen ja juhlan päätteeksi esiintynyt Anna Puu. Kuva: Jukka Loikkanen PAM-lehti, Kimppa-lehti (ilmestyi kolme kertaa) sekä osastomme kotisivut. Uusille jäsenille lähetimme nyt ja tästä eteenpäin henkilökohtaisen kirjeen, jossa kerroimme osastomme johtokunnan kokoonpanon ja yhteystiedot ja toivotimme tervetulleeksi mukaan toimintaan. Toimistopäivystys sekä edustukset jatkuivat edellisen vuoden tapaan. Tapahtumia alussa mainittujen lisäksi: JAP:n pilkkikilpailu maaliskuun lopussa, osaston talvipäivät 22.3., osallistuneita 18; Kaijalan ulkoilutapahtumissa (Keski-Suomen pamilaisten yhteinen) mukana osastostamme 10. Petäyksen kesäpäiville osallistui meiltä16 ja pikkujouluihin 21.11. 28 henkilöä. puheenjohtajat 2005 – Raija Piispanen 2005 - 2007 Jukka Wichmann 2008 - 2012 Jari Rajala 2013 - PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 13 2010 Palkkaneuvotteluja, uuden palkkausjärjestelmän opiskelua. PAMin vaalit syksyllä. Osastomme jäsenmäärä ylitti 1300:n rajan. Muistimme uusia jäseniä henkilökohtaisella kirjeellä – jossa kerroimme perustietoa osastostamme ja toivotimme tervetulleeksi – sekä 50 ja 60 vuotta täyttäviä jäseniä onnittelukortilla. Sääntömääräiset kokoukset pidettiin 26.4. ja 29.11. Johtokunta kokoontui 11 kertaa. Viestintä ja luottamusmiestoiminta kuten edellisenä vuonna; uusille luottamusmiehille pidettiin tilaisuus 11.1., osallistujia 5. Edustukset kuten edellisenä vuonna, mutta TSL:ssä Ellen Tuikkasen lisäksi Hilja Tarvainen. Osallistuimme vuosittain toistuviin tapahtumiin, kuten talvitapahtumaan (22), Vappuun, kesäpäiviin Yyterissä (17), Viidenpiirin päiviin (10) ja pikkujouluihin (22 osallistujaa). PAM juhli 10-vuotista taivaltaan 25.9. (10) ja JAP 80 v 18.11. 2011 Luottamusmiehille pidettiin useita työnvalmennustilaisuuksia. Syksyllä pidettiin luottamusmies- ja työsuojeluvaalit. Perustimme osastoomme opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikunnan johon kuuluivat Ellen Tuikkanen, Annamaija Misukka, Anu Rikman, Marita Minkkinen ja Raija Leppänen. Kokoustoiminta ja päivystys kuten ennenkin. Viestinnässä käytettiin PAM-lehteä ja Kimppa-lehteä, joka ilmestyi kolmasti, sekä osastomme kotisivuja. Uusia jäseniä muistettiin kirjeellä. Edustukset edellisten vuosien tapaan. Syksyllä valittiin PAMin uusi edustajisto. Itsekin ehdokkaana ollut ja valituksi tullut Ellen Tuikkanen kehottaa tässä jutussa äänestämään ja vaikuttamaan. Osastomme teki yhteistyötä Hotelli-ja ravintola-alan osaston kanssa ja vaaliliiton nimi oli ”Parasta palvelua kauhalla ja mopilla”. Kaijalajaostossa olivat mukana Aarne Jäntti ja Jukka Wichmann sekä 5.10.Raija Leppänen. Tapahtumia: valtakunnallinen jäsenkampanja, Kaijalan ja Lemmenrannan talvitapahtuma 25.3. ja 1.4., osaston talvitapahtuma 3.4. (22 osallistujaa). Huhtikuussa uudistettiin loppuun kotisivut. Toukokuussa maahanmuuttaja-tapahtuma, 11. – 12.6. Kesäpäivät Naantalissa (6), Hilariushiiri-tapahtuma Peurungassa 13.8., Viidenpiirin päivät 13. – 14.8. (12), Kiinteistöalan ammattilainen-tapahtuma 1.10. (10). Luottamusmies- ja työsuojeluvaalit lokakuussa. Pikkujoulut 9.12. (22). PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 14 PAMin edustajistoon valitut Ellen Tuikkanen ja Pirjo Purmonen pitävät peukkuja tulevia eduskuntavaaleja varten (Kimppa 1/11). Christina Kääriäisen tarina (Kimppa 2/11). Jäsenmäärät 2005 – 2014 yhteensä/naiset /miehet 2005 917 /656 /261 2006 892/640/252 2009 1231/894/337 2010 1313/955/358 2007 927/663/264 2008 1173/856/317 2011 1378/997/381 2012 1416/1020/396 2013 1391/992/399 2014 1413/1018/395 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 15 Kaksi esimerkkiä virkistystoiminnasta: Kesäpäivät kesäkuussa Naantalissa (teksti ja kuvat Jari Rajala) ja viidenpiirin päivät Polvijärvellä, teksti Aarne Jäntti ja kuvat Ellen Tuikkanen. (Kimppa 3/2011) 2012 Ammattiosastomme jäsenmäärä ylitti 1400:n rajan; pelkästään naisia yli 1000. Luottamusmiehiä valmennettiin ahkerasti, opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikuntana toimi koko johtokunta. Alkuvuodesta olimme mukana viikko viisi- jäsenkampanjassa. Viidenpiirin päivillä oli paljon osallistujia. Kokouksiin osallistui 13 ja 12 henkilöä. Johtokunta kokoontui 10 kertaa. Viestintäkanavina edelleen PAM -lehti ja Kimppa-lehti, joka ilmestyi kahdesti, sekä osastomme kotisivut. Uusia jäseniä muistimme kuten ennenkin. Toimistomme päivysti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18 – 19. Käytössä oli matkapuhelin 0400 262588. Osaston pääluottamusmiehenä toimi Jari Rajala ja varaluottamusmiehenä Annamaija Misukka. Ellen Tuikkanen jatkoi opintosihteerinä. Edustukset. PAMin edustajisto: Ellen Tuikkanen ja Pirjo Purmonen JAP: Ellen Tuikkanen, Jari Rajala ja Raija Leppänen. Varahenkilöinä Lauri Soini, Marita Minkkinen ja Annamaija Misukka. TSL: Ellen Tuikkanen ja Hilja Tarvainen 16 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 Sopimusalatoimikunta: Jari Rajala Kaijalajaosto: Aarne Jäntti (sihteeri), Raija Leppänen, Reijo Kananen ja Ellen Tuikkanen. Tapahtumia: Talvitapahtumat – osaston, Kaijalan, Lemmenrannan. PAMFest 9.6. Kesäpäivät Imatralla 16. – 17.6. Viidenpiirin päiville – jotka järjestimme – osallistui meiltä ennätykselliset 80 henkilöä. Mukana oli myös sopimuspäällikkö Jyrki Sinkkonen ja sopimusasiantuntija Hannu Sironen PAMista. Suunnittelupäivät 5. – 6.10. Pikkujouluihin 1.12. osallistui osastostamme 38 henkilöä. 2013 Luottamusmiehiä valmennettiin ja uusia jäseniä muistettiin kirjeellä. Pikkujouluja ei toimintakertomuksen mukaan järjestetty. Suosituin tapahtuma oli Tallinnan-retki, joka keräsi 31 osallistujaa. Kevätkokoukseen osallistui 6 ja syyskokoukseen 8 henkilöä. Johtokunta kokoontui 7 kertaa ja eläkeläisistä olivat mukana Saku Rennicke ja Aarne Jäntti, molemmat kaksi kertaa. Viestintäkanavat kuten viime vuonna, samoin toimistopäivystys. Pääluottamusmies Jari Rajalan varahenkilönä toimi Raija Leppänen. Edustukset suurimmaksi osaksi kuten edellisenä vuonna. JAP:ssä edustivat Marita Minkkinen (varalla Eeva-Liisa Rautevaara) ja Lauri Soini (Pirjo Purmonen). Tapahtumia: Rauhanpäivät tammikuussa, viikko viisi, osaston talvitapahtuma helmikuussa, Kaijalan ja Lemmenrannan ulkoilutapahtumat maalis-huhtikuussa, suunnittelupäivät, kesäpäivät Tampereella kesäkuussa, viidenpiirin päivät Anttolanhovissa elokuussa ja SAK:n maakuntaris- teily lokakuun alussa. Osallistujamäärät vaihtelivat kahden ja 31:n välillä; toiseksi suosituin tapahtuma oli kesäpäivät (12 osallistujaa). 2014 Osastomme jäsenmäärä nousi jälleen yli 1400:n (1413). Uusille jäsenille lähetettiin joko kirje tai sähköpostiviesti; sisältö kuten edellisinä vuosina. Kokoukset kuten ennenkin. Viestinnästä Kimppa-lehti jäi pois. Päivystys ja luottamusmiestoiminta sekä edustukset kuten viime vuonna. Ellen Tuikkanen jatkoi opintosihteerinä. Opinto- huvi- urheilu- ja retkeilytoimikuntana toimi koko johtokunta. Tapahtumat: Rauhanpäivät Hyvinkäällä tammikuussa. Viikko viisi. Solidaarisuuspäivät Hämeenlinnassa helmikuussa. Keski-Suomen PAM -osastojen yhteinen koulutus helmikuun puolessavälissä. Talvitapahtumat Kaijalassa ja Lemmenrannassa maalis-huhtikuussa. Maaliskuun alussa pidettiin Kaijalassa kokous, johon kutsuttiin mukaan luottamusmiehet. Kesäpäivät pidettiin tällä kertaa Jyväskylän Laajavuoressa. Toukokuussa järjestettiin EU-vaaleihin liittyvä tapahtuma Aren aukiolla. Elokuussa pidettiin viidenpiirin päivät Lappeenrannassa. Lokakuun alussa järjestettiin jälleen Keski-Suomen PAM osastojen yhteinen koulutustapahtuma. Marraskuun lopussa pidettiin osastomme teatteri-ruokailupikkujoulut ja viides joulukuuta ay-pikkujoulut Jyväskylän Paviljongissa. Tapahtumassa esiintyi Soulmiehet. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 KUVA: DANIEL EDWARD Käytännön työelämää Ilpo Kaulio, Ellen Tuikkanen ja Marika Heino kertovat KUVA: JUKKA LOIKKANEN PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 18 Ikkunoita Peurungassa, kattiloita voimalaitoksilla Ilpo Kaulion tarina Rauhalahden voimalaitos oli yksi Ilpon työuran vaativimpia ja mielenkiintoisimpia kohteita. Kerrostalo on vuoden 2014 asuntomessualueella. Kuva: Jukka Loikkanen Y mpäristönhoitaja Ilpo Kaulio on työskennellyt kiinteistönhuoltoalalla kohta 30 vuotta. - Aloitin maaliskuussa 1986 ja tein 10 vuotta yhteen menoon töitä Suomen Puhdistuspalvelussa, jonka Servi Systems osti vuonna 1996. Ilpo aloitti silloin luottamusmiehenä, toimipaikkakohtaisena aluksi ja hoiti noin 200 työntekijän asioita. Samalla tiellä hän on vieläkin, mutta välissä on ehtinyt kertyä useita vuosia työuraa monenlaisten kiinteistönhuoltotehtävien parissa. - Tein aluksi kaikkea mahdollista, siivouksesta ikkunanpesuun ja remonttisiivousta lattiasta kattoon. Läpinäkyvä muisto Puhdistuspalvelun ajoilta 1980-luvun lopulta: - Pesimme kesällä kylpylähotelli Peurun- Helppoa kuin heinänteko...Ilpo nostelee muovijätettä puristimeen tutun näköisellä työkalulla Valmetin Rautpohjan tehtaan pihalla. Kuva: Daniel Edward gan ikkunat. Niitä oli jo silloin paljon, satoja tai jopa yli tuhat, eri rakennuksissa ja eri kokoisia ja päärakennuksessa isoimmat. Pari-kolme viikkoa siinä meni. Työsuojelu oli silloin alkeellisempaa kuin nykyään; kasattavilla telineillä kiipeilimme ilman turvavaljaita jotka eivät olekaan vielä olleet pakollisia kovin montaa vuotta. Ilpo kertoo että työt aloitettiin kesäkuun alkupuolella ja paikalla oli kuntoutuksessa sotaveteraaneja. Ikkunat pestiin tietenkin myös sisäpuolelta ja päiväsaikaan huoneitten piti olla tyhjillään. Siis piti. - Yllätin kerran yhdestä huoneesta veteraanin kossupullon kanssa; kiellettyähän moinen omaperäinen kuntoutus oli joten asiakas hiukan pelästyneenä pyysi etten vain häntä käräyttäisi. Lupasin etten; ikkunoitahan olin pesemässä enkä moraalinvartijana. 19 DANIEL EDWARD PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 Ilpo aloittaa työt jo kuudelta, osan vuodesta aamuauringon valossa. Muovia matkalla kohti puristinta. Ikkunoiden pesu oli sittenkin aika siistiä työtä verrattuna voimalaitoksissa tehtäviin kiinteistön ja laitteiston huoltotöihin kesäseisokin aikaan. - Rauhalahden voimalaitoksen olen kolunnut läpikotaisin viitenä-kuutena kesänä. Työssä oli kiire koska kattila jouduttiin sammuttamaan ja oli usein palokappaleiden tukkima. Polttoaineena käytettiin myös sekalaista tavaraa kuten laudankappaleita eikä homma toiminut kunnolla. Isommat kannettiin ulos, imuauto veti loput. Kattila oli ns. leijupetikattila; puhallus tuli alhaalta mutta lakkasi tulemasta eikä siis enää leijunut kun reiät menivät tukkoon. Kerran tehtiin töitä vuorokausi yhteen menoon. Pestiin kuljettimet katosta lattiaan. Erikoista, vaarallistakin työtä ja luukuista ryömittiin sisään. Kypäräpakko siellä oli, tottakai. Likaistahan työ oli kun turvetta(kin) poltettiin joten käytimme ilmastoituja kypäriä. Halogeenivalaisimet järjesti asiakas (Fortum) ja mukana oli suojaerotusmuuntajat, joiden kautta sähkö tuli. Sammutettu kattila oli tulenarka paikka ja joskus kuuma, kun ei ollut aikaa odottaa jäähtymistä kunnolla. Jopa 40 – 50 astetta. Hyvin tarkeni. Turvekuljettimet pestiin kolme kertaa viikossa koska niissä oli turvepölyn takia räjähdysvaara. Ilpo kertoo töitten alkaneen juhan- nuksesta ja kohtuullisen ison kerrostalon kokoinen kattilalaitos pestiin sisältä. - Sitä ennen kaikki mahdollinen piti suojata muovilla ja ilmastointiteipillä. Suojaamiseen meni viikko ja itse pesemiseen yksi päivä. Kattilalaitos oli (on) 8 -kerroksinen ja kahdeksannesta neljänteen lattiat olivat ritilätasoja, siitä alaspäin normaaleja ja tasanteen pinta-ala noin 100 neliötä. Letkulla vettä ilman pesuainetta. Kerran jouduimme pesemään kun kattila oli päällä ja putket kuumia. Uudesta Keljon voimalaitoksesta Ilpolla ei ole kokemusta, mutta nykyaikaisempi ja siten mukavampi työympäristö kuuleman PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 mukaan on. Savelan voimalaitosta hän sen sijaan on siivonnut. Paikassa käytetään raskasta polttoöljyä. - Hankala siivottava. Jos tuli vuotoja – kuten niitä turhan usein tuli - öljy imeytettiin turpeeseen. - Ja kiinni palanut öljy oli kuin ruskeaa kiveä joka piti piikata irti. Kattilan pohja suojattiin lankuilla, jotta pinnoite ei olisi vahingoittunut putoilevista hyvinkin isoista kappaleista. Lankut korvattiin myöhemmin kuljetinmatolla joka oli kaksi senttiä paksua kumia, painavaa kuin mikä ja se piti kääriä rullalle jotta sai mahtumaan luukusta sisään. Ulos oli hankalampaa saada koska oli vähemmän tilaa kääriä. Paineilmalla toimivaa piikkausvasaraa käytimme ja hyvinkin isoja paloja saattoi putoilla. Ryhmästä yksi oli luukkumiehenä jonka tehtävä oli ”vahtia vähän kaikkea”. Ilpo kertoo kiinteistöalan työn luon- teen muuttuneen vuosien mittaan 80-luvun lopulta. - Aluksi urakoitiin, paineltiin ympäri Keski-Suomea. Nykyään näyttää että normaalisiivouksessakin tehdään kuin urakkaa vaikka ei urakkapalkkaa maksetakaan. Alueet on mitoitettu tiukalle, kaikki revitään irti pienellä porukalla. Ilpo on jo muutaman vuoden ollut päätoiminen ja lähes kokopäiväinen luottamusmies. JAP:n Kimppa-lehden numerossa 2/2008 kerroimme hänen ”aamurypäisystään” silloisen Metson Rautpohjan tehtaalla. Tehdas on taas Valmetin ja Ilpo tekee 2½ tunnin aamureippailun eli ympäristönhoitajan töitä. Tyhjentää kippereitä, pahvihäkkejä ym. ja siirtelee tavaraa Merlo-kurottajalla. Työväline on JUKKA LOIKKANEN 20 Ilpo tutkii lehtileikettä, jossa kerrotaan hänen työstään Rautpohjan tehtaalla vuonna 2008. Hän on Jari Rajalan 3. henkilökohtainen varajäsen PAMin valtuustossa. uusi, ollut noin vuoden käytössä ja toiminut alkuvaikeuksien (italialainen) jälkeen hyvin. Tekniikka on kehittynyt ja uudessa kurottajassa on jo säädettävä tuolikin. - Kolme puristinta käsittelee tavaran jota siirrän ja Sihvari hakee kahden viikon välein. Yksi puristin on Amican (tehdasruokala) takana ja sinne siirrän heidän tavaransa biojätteitä lukuun ottamatta. Valmetilla menee nykyään hyvin eli tilauksia riittää ja se näkyy työssäkin. - Välillä on tosiaan kiire ja kipperien tyhjennyksen lisäksi siirrän puutavaraa puukentälle. Lavoja, lautaa, laatikoita. Kierrätykseen kaikki lähtee; joskus pojat saattavat hakea lavan tai kaksi takaisin tehtaan puolelle. Aamureippailun jälkeen Ilpo siirtyy hoitamaan luottamusmiehen tehtäviä. ISS:llä on toimisto Palokankaalla ja siellä PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 hän työskentelee avokonttorissa muiden kanssa. Useimmiten Ilpon puoleen käännytään palkka-asioissa, työsuhdeasioissa, esimies-alaissuhteeseen liittyvissä ongelmissa. Joskus turhaankin. - Jos esimerkiksi palkkauksessa on virhe, asia pitäisi ensin yrittää selvittää esimiehen kanssa ja jos se ei onnistu, vasta sitten yhteys luottamusmieheen. Ilpon mielestä tilanne edunvalvonnassa on parantunut 80-luvun loppuun verrattuna. - Paremmin pystyy toimimaan, liikkumatilaa on tullut enemmän ja asenteet ovat muuttuneet. Näin ainakin toistaiseksi; nykyinen poliittinen tilanne ei järin hyvältä näytä. Eikä siivousalan alin tuntipalkka, joka Ilpon mukaan on selvästi alle 10 euroa! Ilpo kertoo myönteisen esimerkin paikallisesta sopimisesta – jonka pohjana siis ovat työehtosopimuksessa määritellyt 21 vähimmäisehdot: - Kiinteistöpuolen päivystyssopimus Jyväskylän alueella. Siihen kuuluu kertakorvaus viikon (24 tuntia/ vrk, torstaista torstaihin) päivystyksestä. Ja sen päälle normaalit tunnit lisineen ja yksi vapaapäivä. Alueeseen kuuluu myös Suolahti-Äänekoski ja kohteita on paljon. - Sähkökatkot työllistävät, pellettikattilat sammuivat kerran talvella... Ajeltavaa ja työtä riittää vaikka Viitasaari ei enää alueeseen kuulukaan. Hyvä niin; paikalle pitää usein päästä nopeasti joten etäisyyksien pitää olla kohtuullisia eikä keli talvisaikaan ole aina kovin helppo. Ilpo on vuodesta 2008 – kun osasto 586 yhdistyi meidän osastoomme – ollut myös johtokunnan jäsen. Hän edusti ammattiosastoamme Keski-Suomen pamilaisten yhteisessä palaverissa 9.9.2015. Silloin otettiin kantaa maamme hallituksen politiikkaan. Löydät kannanoton osastomme kotisivuilta ja tämän asiakirjan lopusta. Kuorma on tyhjennetty jätepuristimeen. Ilpo, kipperi ja Merlo-kurottaja, jossa säädettävän tuolin lisäksi on aikaisempaa konetta isommat ikkunat, jotka helpottavat työtä ja lisäävät sen turvallisuutta. Kuva: Daniel Edward 22 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 ”Ei tullut ikävä mutta talvenkin olisin voinut tehdä” Ellen Tuikkasen viimeiset työkohteet E Puhdasta tulee. Ellen katsoo kun Marika Heino pyyhkii. Marikasta lisää seuraavalla aukeamalla. llenin monikymmenvuotinen ura siivousalalla päättyi 30.11.2014 kun hän siirtyi eläkkeelle. Tuliko ikävä töitä ja työkohteita? - Ei tullut mutta talvenkin olisin voinut tehdä. Jatkaa kohteissa, jotka olivat jo tulleet tutuiksi. Ennen eläkkeelle lähtöä Ellenin työpäivä tai viikko näytti tällaiselta: - Aloitin aamukuudelta. Ensimmäinen paikka oli keskustassa pieni yksityinen terveydenhuoltoalan yritys. Siellä meni ensimmäiset kaksi tuntia. Sieltä pyöräilin Tourulaan julkishallinnon kohteeseen. Täällä meni puolitoista tuntia: pöydät, lattiat, roskien vienti mutta ei suursiivousta. - Tiistaisin ja torstaisin kävin kahdessa toimistohuoneistossa. Yhteensä neljä tuntia kahdesti viikossa. Talossa ei ole hissiä, joten välineitä joutui kantamaan kerroksesta toiseen. Raskas paikka. Kerrostalokohde oli viisipäiväinen ja siinä oli tekemistä - seitsemine kerroksineen ja toisessa pitkä käytävä. Ellen siirtyi paikasta toiseen pyörällä, joten peruskunto pysyi yllä senkin avulla ja kohteitten lomassa sai raitista ilmaa. Siivouskomerot työkaluineen löytyivät kohteista ja yhteen aikaan niistä löytyi muutakin: - Leimauslaitetta käytettiin työajan valvomiseen. Kuin jokin vartijan vetoavain, jolla kytättiin milloin siivoja mihinkin kohteeseen saapui ja lähti. Erilaisten ongelmien vuoksi kokeilu lopetettiin. Viimeinen työpäivä marraskuun lopussa eteni tavalliseen tapaan: - Ensin terveydenhuoltoalan kohde, julkis- PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 hallinnon kohde ja viimeiseksi kerrostalo. Läksiäiskaffet oli kohteissa jo tarjottu. - Avaimet luovutin Marita Minkkiselle jo teatteri-pikkujouluiltana; ei tarvinnut lähteä viemään ISS:n toimistolle Palokankaalle. Ellenin ura oli pitkä ja siitä on jäänyt mieleen kaikenlaista. Kuten: - Kiire. Muistan kun siivottavia kerrostaloja rappukäytävineen oli hyvinkin laajalla alueella. Esimerkiksi Kangasvuori, Viitaniemi, Rajakatu, Väinönkatu, Sammonkatu... Vuodenajat vaikuttivat tietysti työn raskauteen. Syksy, talvi, kevät olivat isotöisempiä; kesällä helpotti vähän kun porukkaa oli lomalla ja jos kelit pysyivät kuivina. - Pahimpia olivat ns. oksennustalot. Ei mitenkään mukavaa siivottavaa ja pieni lisä tällaisista maksettiinkin. Joskus yllätin laitapuolen kulkijan rapusta nukkumasta, kuorsaus vain kuului. Ei sopinut herättää, vaan kutsuin huoltomiehen paikalle. Yhdessä paikassa nukkuja pääsi sisälle koska talossa asuva kaveri päästi. Ja toisaalta, kuten Ellen jatkaa, joskus paikat olivat niin siistissä kunnossa että kohteesta selvisi pölyjä pyyhkimällä. - Asukkaat ovat vuosien mittaan oppineet siistimmiksi. Esimerkiksi saunoissa on selvästi vähemmän vastanlehtiä kuin 10 vuotta sitten. ilman, harja ja rikkalapio, pölynimuri (joka nykyään löytyy lähes joka kohteesta eikä tarvitse enää mukana raahata), pölypyyhkeitä/mikrokuituliinoja, ämpäreitä, ikkunankuivaaja, yleispesuaine, saunanpesuaine, vessanpesuaine, tiskiharja altaitten pesuun, suojahanskat... Niin. Monia välineitä ja ammattiaitoa tarvitaan jokapäiväisen hygienian, siisteyden ja viihtymisen ylläpitämiseksi. Asioiden joita pidämme itsestään selvinä kun ne ovat kunnossa. - Käytäntö on että siivooja työn jälkeen huoltaa työkalut siihen kuntoon että niillä voi heti aloittaa seuraavana päivänä. - Joskus olivat loman jälkeen mopit likaisia ja niiden puhdistus tietenkin söi työaikaa alussa. Tein tämän tottakai selväksi, jos opastin sijaistani ennen lomalle lähtöä. Tuuraajia saattoi olla jopa useampia. Ellen kertoo, että nuoriakin löytyy vaikka ala ei kesätyöpaikkana niin paljon kiinnos- Menetelmät, välineet ja siivousaineetkin ovat kehittyneet. Siivoojan työkalusettiin kuuluu (katso myös seuraava juttu kuvineen): Kuitumoppeja levykehyksellä, lattiakuivain pyyhkeen tai karvajutun kanssa tai 23 Jatkuu seuraavalla sivulla. 24 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 takaan kuin esimerkiksi kauppa tai ravintola. Ns. normaali työaika merkitsee myös pienempää palkkaa. - Yksi oikein reipas poika teki monta kesää ja valmistui sitten opettajaksi. Oppi varmasti itsekin jotain työelämästä. Ellen itse teki vuorotyötä leipomossa ennen siivousalalle siirtymistään. Viimeksi mainitun arvostuksessa on edelleen parannettavaa, mutta julkisuuttakin on tullut. - Muutama vuosi sitten Keskisuomalaisen toimittaja haki illalla Väinönkadulle kuvauksia varten; työehtosopimusneuvotteluihin juttu liittyi. Nuori tyttö hän oli eikä tarkistuttanut juttua, joten virheitä siihen jäi. Mutta palstatilaa lohkesi hyvin, melkein puoli sivua muistaakseni. Jäsenhankinta siivousalalla ei ole kovin helppoa; työtä tehdään paljon yksin. Tuuraamaan tulijoille Ellen on opiskelijajäsenyyttä tarjonnut ja jotkut ovat liittyneetkin, mutta hyvin tyypillinen vastaus on ”en kuitenkaan jää näihin hommiin...” Siivousalalle on kuitenkin tullut uutta ja nuortakin väkeä ja yhteen esimerkkiin tutustumme seuraavassa jutussa. Ellen ei enää siivoa työkseen, mutta järjestötoiminnassa hän jatkaa, osastomme taloudenhoitajana nykyään. Ja hänen tarinansa kohtaa seuraavan kanssa, kuten kohta huomaatte... Marika Heino tekee puhdasta jälkeä Järjestöjen talon alakerran käytävällä. Vielä alempaa löytyy hänen tukikohtansa, jota kelpaa esitellä... PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 25 Vähän muuta kuin autotallin lattian lakaisu Marika Heino on siivonnut jo vuoden myös Järjestöjen taloa Marika tukikohdassaan, sen kahvihuoneessa ja toimistossa. Työkaluvarasto ja huoltotila pesukoneineen on seinän takana (ja seuraavalla sivulla). Kirjanpidossa perinteinen kynä-paperityyli pitää aina vaan pintansa. MARIKA ALOITTI SIIVOUSTYÖT Järjes- töjen talossa syyskuussa 2014 ja aika on kulunut nopeasti. Tuosta voisi päätellä että hän on viihtynyt. Kuten onkin, mutta miten hän tuli alalle noin vuosi sitten? - Kaikki alkoi kahvipöytäkeskustelussa Jyskän varastomyymälässä kun muuan henkilö kiinnostui ”autotallin lattian lakaisusta.” Sain yhteystiedot ja soitin firman eli TL-Maintin konttoriin, joka silloin sijaitsi Viherlandian vieressä. alalta sekä hallitsee siivouksessa tarvittavat koneet ja työmenetelmät. Työaika on yleensä klo 6.00 - 14.00. Järjestöjen talo on tukikohta, jossa siivousvälineet hoidetaan ja huolletaan. Muihin verraten luksusta on oma ”toimisto”/taukotila. Harvalla on mahdollisuus kunnon taukotilaan sekä vaatteiden vaihtoon työpisteessään. Viikkoon mahtuu pääsääntöisesti toimistojen ylläpitosiivousta, muutama porraskäytävä sekä tilaussaunoja. Marika aloitti harjoittelijana elokuussa Järjestöjen talossa kierrätetään. 2014. Alan ammattilaisen eli ns.keikkalaisen matkassa hän tutustui alueen siivouskohteisiin ja myös Järjestöjen taloon. Keikkalainen tuntee siivouskohteet laajalta Energian säästämiseksi taloon on vaihdettu vanhojen loisteputkien tilalle ledvaloja, jotka myös valaisevat kirkkaammin. Keräyspaperia kertyy paljon. Säiliö tyhjen- 26 PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 Siivouskärry monine välineineen. Sinisessä ämpärissä on rättejä, jotka ovat pesukonekäsittelyn jäljiltä kosteita ja valmiiksi puhdistusaineella kyllästettyjä. Ei ihan tavanomainen siivouskomero vaan parempi. Kun Mariko ahkeroi eri puolilla taloa, pesukonekin ahkeroi jotta puhtaat työvälineet eivät lopu kesken. netään nykyään kerran viikossa joten se on ruvennut pysymään kurissa. Työpäivän päätteeksi Marika tarkistaa pyykkitilanteen ja laittaa tukikohdan kuntoon (katso kuva) ja tietenkin sammuttaa valot. Tehystä. Elleniin hän tutustui rehellisen työn lomassa, eli rappukäytävässä Yliopistonkadulla, siivotessaan samassa kiinteistössä. Järjestötoimintaan Marika kertoo ”jo- tenkin lipsahtaneensa”; hän siirtyi PAMiin Marika on kuulunut osastomme johto- kuntaan vuoden 2015 alusta ja perjantaina 18.9. hän osallistui mielenilmaukseen Helsingin Rautatientorilla. Mielenilmaus Helsingissä 18.9. Marika on tuolla jossakin, monien muiden pamilaisten tapaan. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 27 Vuonna 2015 Juhlimme ammattiosastomme 70- vuotista taivalta tilanteessa, jossa maamme hallitus on jo saanut palkansaajat, eläkeläiset, työttömät ja monet muut osoittamaan mieltään leikkaussuunnitelmia ja ay-liikkeen murentamisyrityksiä vastaan. Seuraava kannanotto on PAMin Keski-Suomen osastojen yhteinen ja se tehtiin 9.9. yli viikkoa ennen Helsingissä järjestettyä mielenosoitusta. Tilanne elää kaiken aikaa ja vaikka hallitus on tämän kirjoittamishetkellä luopunut suunnitelmistaan leikata mm. sunnuntaityökorvausta, kantamme on edelleen selvä ja sama joka mielenosoituksessakin esitettiin: Näpit irti tesseistä! Jyrkkä EI työelämän huonontamiselle ja sopimusyhteiskunnan romuttamiselle PAMin Keski-Suomen ammattiosastot vaativat hallitusta perumaan suunnitelmansa huonontaa työelämää. Osastot eivät voi hyväksyä sitä että hallitus sanelee sopimusyhteiskunnassa sen mitä alakohtaisissa työehtosopimuksissa saa enimmillään sopia. Esitykset ovat ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisen oikeuden kanssa ja huonontavat varsinkin julkisen sektorin ja palvelualojen pienipalkkaisten työntekijöiden asemaa. Hallituksen esitykset heikentäisivät palvelualojen työntekijöiden ansioita 4 – 6 prosenttia. Ammattiosastomme edustavat juuri niitä työntekijöitä, joiden toimeentuloa sunnuntailisien pudottaminen kipeimmin koskettaa ja erityisen ikävää tämä on tilanteessa jossa samanaikaisesti vaaditaan kauppojen aukioloaikojen vapauttamista. Hallitus on esittänyt suunnitelmiensa toimeenpanoa pakkolailla ja puhuu samanaikaisesti palkansaajien, työttömien, eläkeläisten ja muiden pienituloisten ”osallistumisesta yhteisiin talkoisiin maamme kilpailukyvyn parantamiseksi”. Tämä ristiriita loukkaa niitä joiden elämää aiotaan entisestään vaikeuttaa. Talkootyö on vapaaehtoista eikä siihen kutsuta ”tai muuten”-tyyppisellä uhkailulla. Keski-Suomen pamilaisia antamassa huutia hallitukselle 9. syyskuuta. Kuvassa vasemmalta Eija Väisänen ja Oiva Viinikainen (PAM 712), Tuula Pölkki (Ääne-Saari), Lasse ja Lumi Laakkonen ja Irmeli Huuskonen (PAM 43), Päivi Vehmas (712) ja meidän osastostamme Ilpo Kaulio. Kuva: Jukka Loikkanen Palkansaajat ovat jo osallistuneet talkoisiin suostumalla kerran toisensa perään maltillisiin palkkaratkaisuihin. Milloin ja miten elinkeinoelämä, työnantajat ja muut hyväosaiset aikovat osallistua? Ammattiyhdistysliike ei jää seuraamaan sivusta työelämän huononnuksia vaan tiivistää rivejään,kutsuu työntekijöitä mukaan ja ryhtyy tarvittaviin toimiin ellei hallitus peräänny ihmisarvoa loukkaavista suunnitelmistaan epämääräisen ”kilpailukyky” –käsitteen nimissä. PAM 521 70 vuotta 1945 - 2015 Lähteet: Toimintakertomukset 2005 - 2014, Raija Kuorttisen laatima tiivstelmä 60-vuotisjuhlaa varten. Kimppa-lehti 2005 - 2011. Teksti ja ulkoasu: Jukka Loikkanen Kuvat: Jukka Loikkanen ja Daniel Edward Haastattelut: Ilpo Kaulio, Ellen Tuikkanen ja Marika Heino Tulostus digipainotekniikalla: Jyväskylän Kopio-Team Oy
© Copyright 2024