1. No category

1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymykset ja vastaukset sekä täsmennykset tarjouspyyntöön Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelun toteuttamista koskeva
hankinta
Täsmennykset ja korjaukset tarjouspyyntöön:
JIT 2015-ehdot:
Päivitetyt JIT 2015 – ehdot on hyväksytty JHS-jaostossa 11.9.2015. Täsmennyksenä tarjouspyyntöön
Museovirasto korvaa päivityksen johdosta hankinnan liitteenä aiemmin olleet JIT 2007-ehdot
päivitetyillä JIT 2015-ehdoilla. JIT 2015-ehdot lisätään hankinnan sivuille.
Muutos vaatimusmäärittelyyn:
Vaatimus tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen mahdollistamisesta ylläpitokäyttäjille (kpl 6.6.)
ei ole voimassa. Vaatimusta ei ole mainittu vaatimusluettelossa.
Tarjoajien tulee huomioida muutokset jättäessään tarjouksen hankinnan kohteesta.
Kysymykset ja vastaukset:
Tarjouspyynnön lomakkeet:
Kysymykset:
1. Voisiko tarjouspyynnön liitteet 2-5 sekä vaatimusmaarittelyn-liite2-vaatimusluettelo saada Wordmuodossa, jotta ne olisi helpompi täydentää tarjouksen liitteeksi?
2. Ovatko liitteet 2-5, kansilehti sekä vaatimusmäärittelyn liite 2 vaatimusluettelo saatavilla
sähköisesti muokattavassa muodossa (esim. Word)? Tämä helpottaisi huomattavasti tarjouksen
laatimista ja toimittamista.
3. Onko liitteitä 2–4 mahdollista saada muokattavina versioina, esim. word-dokumentteina?
4. Onko tarjouspyynnön ”Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelun toteuttaminen” liitettä
”Vaatimusmäärittelyn liite2_Vaatimusluettelo” mahdollista saada muokattava Excel-taulukkona tai
muussa muokattavassa formaatissa?
5. Onko tarjouspyynnön liiteitä 2 - 5 mahdollista saada Word-dokumenttina tai muussa
muokattavassa formaatissa?
Vastaus:
Tarjouspyynnön liitteet 2-5 ja kansilehti on mahdollista saada word-muodossa. Ne lisätään Museoviraston
hankintasivustolle: http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/julkiset-hankinnat/kulttuuriymp-tietojarjestelmankarttapalvelu.
1
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vaatimusmäärittelyn liite 2, vaatimusluettelo, lisätään hankintasivustolle excel-muodossa. Toimittajan
kommentti –kenttää ei tule laajentaa merkittävästi.
Huom. Mihinkään lomakkeista ei saa tehdä muutoksia.
Tarjouksen liitteet:
Kysymys:
6. Liite 2 Vaatimusluettelo. Tuleeko vaatimusluettelo palauttaa osana tarjousta? Mitä odotatte
vastattavan sarakkeeseen toimittajan kommentit?
Vastaus:
Vaatimusluettelo tulee toimittaa tarjouksen mukana siten, että toimittajan kommentit –sarakkeeseen on
merkitty onko vaatimus toteutettavissa vai ei, sekä muita mahdollisia huomioita lyhyesti.
Kysymys:
7. Onko toteutussuunnitelmaan mahdollista liittää toimittajan omia valmiita kuvauksia (esim.
laatukäsikirja) huomioimatta annettua enimmäispituutta?
Vastaus:
Ei. Tarjousten vertailussa voidaan huomioida vain tarjouspyynnön mukainen toteutussuunnitelma.
Kysymys:
8. Voiko liitteen 2 kohdassa 2. Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne vaaditut todistukset korvata
tilaajavastuu.fi-palvelun Luotettava Kumppani -raportilla, josta käyvät ilmi vaaditut tiedot?
Vastaus:
Luotettava Kumppani-raportilla voi korvata pyydetyt todistukset, jos siitä käy ilmi vaaditut tiedot.
Tarjousten vertailu ja pisteet:
Kysymys:
9. Vaikuttaako tarjotun työryhmän koko arviointikohdassa 2C. Asiantuntijoiden osaaminen ja
kokemus? Saako isompi tiimi enemmän pisteitä kuin pienempi tiimi?
Vastaus:
Tiimin koko ei vaikuta pisteisiin. Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä.
Kysymys:
10. Kpl 2c: ”…tarjoaja esittää työryhmän jäsenten henkilökohtaisia referenssejä enintään 3/henkilö,
joista jokainen voi olla 1 sivun mittainen”. Kootaanko yhden henkilön referenssit siis korkeintaan
yhdelle sivulle (max. 1 sivu) VAI kuvataanko yhden henkilön kukin referenssi omalle sivulleen (max.
3 sivua)?
2
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Yhden henkilön referenssejä voi olla enintään 3 sivua.
Kysymys:
11. Onko toimitettavan tuotteen perustuttava avoimeen lähdekoodiin?
Vastaus:
Toteutuksen ei ole pakko perustua avoimeen lähdekoodiin, mutta tarjousten vertailussa avoimen
lähdekoodin käyttöä arvostetaan toteutussuunnitelman arvioinnissa. Myös asiantuntijoiden kokemuksen
arvioinnissa arvostetaan kokemusta avoimen lähdekoodin ratkaisuista.
ks. myös kysymykset 23-25 SQL Serverin käytöstä.
Hinnoittelu ja optiot
Kysymys:
12. Vaatimusluettelossa on määritelty esimerkiksi HTML5-standardin käyttö ja offline-mahdollisuus 2luokan vaatimukseksi. Kuitenkin vaatimusmäärittelyssä asia on esitetty vaatimuksena. Kumpi
dokumentti on tässä ja muissa vastaavissa tapauksissa määräävä? Tuleeko prioriteetin 2 ja 3
vaatimukset sisällyttää osaksi perustoimitusta ja sen hintaa, jos ne on mainittu
vaatimusmäärittelyssä?
Vastaus:
Vaatimusluettelon prioriteettimerkintä on määräävä. Prioriteetti 2 ja 3 vaatimuksia ei sisällytetä osaksi
tarjouksen kokonaishintaa. Ks. tarjouspyynnön liite 4.
Kysymys:
13. Liite 4 – Hintalomake. ”P2- ja P3 -taulukon tietoja ei käytetä tarjousten vertailussa. Tarjoajan tulee
kuitenkin huomata, että tässä ilmoitetuilla hinnoilla voi olla merkitystä hankintasopimuskaudella.”
Onko optioiden toteuttamisen mahduttava tarjouksen kokonaishinnan kanssa EU:n kynnysarvon
alle? Voitteko täsmentää, miten optioiden hinta huomioidaan hankinnassa esim. muutamalla
esimerkillä?
Vastaus:
Optiot on huomioitu hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa. Optioiden käytöstä ilmoitetaan tai
sovitaan erikseen tarjouspyynnön mukaisesti. Optioiden hinta ei vaikuta tarjousten vertailuun.
Kysymys:
14. Kpl 4. Hankintamenettely – Hankinta on EU-kynnysarvon alittava. Mikä tarkalleen on se euromäärä,
mitä tässä tarjouspyynnössä tarkoitetaan EU-kynnysarvolla?
Vastaus:
EU-kynnysarvolla tarkoitetaan hankintalain tarkoittamaa EU-kynnysarvoa palveluille, joka on 134000 e
3
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Ylläpito
Kysymys:
15. Tarjouspyynnön kohdassa 1 sekä vaatimusmäärittelyn kohdassa 6.4 sanotaan, että tuki on oltava
saatavilla arkisin klo 8-16. Kuinka nopealla vasteajalla tukipyyntöihin tulee vastata?
Vastaus:
Toimittajan tulee vastata ja aloittaa asian käsittely vuorokauden kuluessa tukipyynnön jättämisestä.
Kysymys:
16. Kpl 6.4. ”Hankintaan sisältyy myös järjestelmään liittyvä ylläpito. … Ylläpitoon kuuluu toimittajan
valmius ja osaaminen sovellukseen liittyvien teknisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja
korjaamiseen.” Tarkoitetaanko tällä, että ylläpitoon kuuluu ainoastaan valmius ja osaamisen
ylläpito, mutta varsinainen ongelmien selvittämiseen kuluva aika laskutetaan erikseen?
Vastaus:
Ylläpitoon kuuluu valmius ja osaamisen ylläpitäminen teknisten ongelmien ratkaisemiseen ja saatavilla
oleva tuki ongelmatilanteissa. Ongelmien korjaamisesta ja muista lisätöistä laskutetaan erikseen.
Kysymys:
17. Kpl 6.4. ”Toimittajan tulee sitoutua kehittämään aktiivisesti järjestelmää koko sopimuskauden ajan
siten, että se vastaa teknologiseen kehitykseen esim. internetselainten muutosten osalta.”
Tarkoittaako sitä, että toimittajalla pitää olla valmius ja kyky korjata mahdolliset selainten
uudemmissa versioissa ilmenevät vialliset toiminnot, mutta tähän kuluva työ on erikseen
laskutettavaa eikä kuulu arvioituun ylläpitomaksuun?
Vastaus:
Kysymyksessä mainittu työ on erikseen laskutettavaa.
Tekninen alusta ja tietokannat:
Kysymykset:
18. Kpl 2.2. Nykyinen paikkatietokanta on (ESRI Geodatabase). Onko vaatimuksena, että uusi
karttasovellus käyttää tätä samaa paikkatietokantaa?
19. Kpl 2.2. Onko vaatimuksena, että Museovirasto luopuu nykyisestä ESRI Geodatabase paikkatietokannasta ja toteutetaan uusi paikkatietokanta jollakin muulla tekniikalla?
20. Toivooko Museovirasto, että nykyistä ArcGIS for Serveriä käytetään osana uuden sovelluksen
toteutusta?
21. Mitä riippuvuuksia, tarpeita ja haluja Museovirastolla on säilyttää geodatabase/ArcSDE, esim. OGC paikkatietopalveluiden julkaisutoiminnallisuus? Mitä muita riippuvuuksia, tarpeita, haluja
Museovirastolla on näihin liittyen?
4
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Esri geodatabasen tai ArcGIS for Serverin käyttö ei ole vaatimuksena, mutta niiden säilyttäminen on
mahdollista, mikäli toimittajan tarjoamassa ratkaisussa niiden käyttö on tarpeen. Rajapintapalveluja
ylläpidetään tällä hetkellä ArcGIS Serverillä, mutta nyt toteutettavasta ratkaisusta riippuen ne voidaan
siirtää myös muulle alustalle.
Kysymys:
22. Jos nykyisestä paikkatietokannasta luovutaan, vastaako Museovirasto vai toimittaja
datamigraatiosta vanhasta paikkatietokannasta uuteen? Mikäli Toimittaja vastaa datamigraatiosta
uuteen paikkatietokantaan, voidaanko migraatiovaiheeseen varata esim. viikko aikaa
käyttökatkoon?
Vastaus:
Tilaaja toteuttaa datamigraation, mutta toteuttajalta edellytetään tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Kysymykset:
23. Onko mahdollista tuoda paikkatieto osaksi olemassa olevien rekisterien tauluja?
24. Kpl 6.1. ”Uuden palvelun paikkatietokannan tulee olla yhteensopiva SQL‐tietokantojen kanssa”
Pitääkö uuden paikkatietokannan olla toteutettu myös SQL Server tietokantapalvelimeen vai
voidaanko käyttää muita esim. avoimen lähdekoodin relaatiotietokantoja?
25. ID 69 ”Sovelluksen on toimittava MS SQL Serverin kanssa.” Tarkoittaako sitä, että sovelluksen
paikkatietokanta pitää olla MS SQL Serverissä? Vai tarkoittaako tämä sitä, että rekisterit ovat MS
SQL Server tietokannoissa joista sovelluksen pitää pystyä lukemaan, mutta paikkatietokanta voi olla
toisessa esim. avoimen lähdekoodin relaatiotietokannassa.
Vastaus:
Museoviraston paikkatietoarkkitehtuurin kannalta tällä hetkellä paras ratkaisu on, että paikkatiedot ovat
omassa tietokannassaan SQL Serverillä.
Kysymys:
26. Mitkä ovat palvelinympäristön tekniset raamit: mikä on alusta, suorituskyky, ja onko helppo
laajentaa tarvittaessa? Missä palvelimet sijaitsevat ja kuka niitä ylläpitää?
Vastaus:
Palvelimet ovat Museoviraston omissa tiloissa ja Museovirasto ylläpitää niitä. Palvelinympäristö pohjautu
VMware vSphere 6 -alustalle, jossa virtuaalikoneen (tyypillisesti Windows) resursseja voi helposti laajentaa
tarpeiden kasvaessa.
Kysymys:
27. Miten rekistereihin pääsee kiinni? Pääseekö niihin suoraan kiinni vai onko välissä joku rajapinta? Jos
on, niin voiko Tilaaja toimittaa rajapintakuvauksen/-kuvaukset?
5
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Toteutusta tehdessä rekistereihin pääsee suoraan tietokantayhteydellä.
Lisenssit:
Kysymykset:
28. Kuinka monen vuoden lisenssimaksut (esim. ohjelmistolisenssit) ja ylläpito ja tukipalvelut (esim.
ohjelmistotuki, palvelinmaksut) pitää tarjouksen kattaa?
29. Liite 4 – hintalomake. Onko Museovirastolla olemassa olevia Esri-lisenssejä? Jos on niin pitääkö ne
silti laskea mukaan kokonaishintaan uusien lisenssien hankintahinnoilla? Mikäli Esrin-lisenssejä
hankitaan, pitääkö ylläpitomaksuun liittää Esri-lisenssien ylläpitomaksu kolmelle vuodelle?
30. Liite 4 – hintalomake. Lasketaanko kokonaishintaan mukaan palvelinten käyttöjärjestelmien
lisenssikustannukset?
31. Liite 4 – hintalomake. Lasketaanko kokonaishintaan mukaan MS SQL Server -tietokannan
lisenssikustannukset, vaikka ne ovat jo olemassa?
32. Onko Museoviraston nykyisessä ratkaisussa ArcGIS for Server käytössä? Jos kyllä, mikä versio ja
onko Museoviraston Esri-ylläpitosopimus voimassa? Jos tätä ArcGIS Serveriä käytetään ratkaisussa,
huomioidaanko lisenssikustannukset kokonaishinnassa
33. Onko Museovirastolla Portal for ArcGIS Server käytössä ja kuinka monelle käyttäjälle? Voidaanko
olemassa olevat käyttäjälisenssit jättää laskematta kokonaishinnassa?
34. Onko Tilaajalla käytössä ArcSDE?
35. Mikäli Esri Geodatabasea käytetään pitääkö, Toimittajan laskea Esrin paikkatietokannan
lisenssikustannukset mukaan tarjoukseen?
Vastaus:
Ylläpitokauden tulee kattaa 3 vuotta. Mahdolliset lisenssimaksut lasketaan samalle ajalle ja ne tulee
sisällyttää kokonaishintaan. Hintaan ei tarvitse kuitenkaan huomioida Esrin ArcGIS Serverin, Microsoftin
SQL Serverin tai palvelinten käyttöjärjestelmien lisenssejä, jotka Museovirastolla on jo olemassa.
Museovirastolla on käytössä ArcGIS for Server 10.3. –versio. Portal for ArcGIS ei ole Museovirastossa
käytössä.
Kieliversiointi:
Kysymys:
36. Voidaanko olettaa, että Tilaaja toimittaa ruotsin ja englanninkieliset käännökset
ammattitermistöstä toimittajalle?
Vastaus:
Tilaaja toimittaa ruotsin ja englanninkieliset käännökset ammattitermistöstä toimittajalle.
Kysymys:
37. Kpl 6.7 ”Sovellukseen on toteutettava kieliversiointi niiden osien osalta, jotka ovat kaikkien
käyttäjien käytössä (ainakin suomi, ruotsi, englanti). Suomen kielen lisäksi muita kieliversioita ei
kuitenkaan oteta heti tuotantokäyttöön. Toimittajan tulee esittää tarjouksessa kuinka kieliversiointi
on toteutettavissa” Ensimmäinen lause sanoo, että ominaisuus pitää toteuttaa, mutta
jälkimmäinen, että suunnitelma riittää - voisitteko tarkentaa?
6
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Tarkoitus on, että sovelluksen julkisesta käyttöliittymästä tehdään tämän toteutuksen yhteydessä
kieliversiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toteutusprojektin aikana tehdään valmiiksi ainakin
suomenkielinen käyttöliittymä, muut kieliversiot toteutetaan kun käännettävä termistö on selvillä.
Kieliversioinnit tulee ottaa toteutuksessa siten huomioon, ettei sovellusmuutoksia tarvitse tehdä kun
otetaan uusi kieli käyttöön.
Kysymys:
38. Kpl 6.7. Onko tietokannassa omat kentät eri kielisille sisällöille? Jos ei ole, voitaneen olettaa, ettei
kenttien sisältöjä käännetä?
Vastaus:
Tietokannassa ei ole omia kenttiä eri kielisille sisällöille. Tietosisältöä ei käännetä tässä vaiheessa.
Käyttäjähallinta:
Kysymys:
39. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 3.1 mainitaan, että Aineistojen muokkausoikeuksia tai eri
aineistojen näkyvyyttä (Museovirasto/extranet/internet) tulee voida hallita käyttöoikeuksin
hyödyntäen Museoverkon nykyistä käyttäjähallintaa. Voitteko antaa tarkemman kuvauksen
nykyisin käytöstä olevasta käyttäjähallinnasta?
Vastaus:
Nykyisessä käyttäjähallinnassa tallennetaan omaan tietokantaansa tiedot käyttäjistä, sovelluksista ja
palveluista. Järjestelmän käyttäjät ovat AD:n käyttäjätunnuksia, joita ylläpidetään
käyttäjähallintasovelluksilla. Sovellukset ylläpitävät yhteyttä AD-tunnusten ja tietokannan
tietojen välillä. Palvelut ovat käyttäjähallinnassa AD:n ryhmiä. Paikkatietosovelluksen
käyttöoikeudet voivat perustua joko ad-ryhmiin tai käyttäjähallinnan tietokannassa olevaan
tietoon.
Kysymykset:
40. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.4.2 kerrotaan, että Museovirastossa tulee olla mahdollisuus
ylläpitää sovelluksen karttatasoja siten, että paikkatietoaineistojen rajapintapalveluja voidaan
ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä tarpeen mukaan. Millä rooleilla (pääkäyttäjä, ylläpitäjät, …)
tämä mahdollisuus tulee olla?
41. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.4.2.4 kerrotaan, että Aineistojen päivittäminen (korvaaminen
uusilla versioilla), poistaminen ja lisääminen tulee voida tehdä Museovirastossa. Millä rooleilla
(pääkäyttäjä, ylläpitäjät, …) tämä mahdollisuus tulee olla?
Vastaus:
Vain pääkäyttäjällä on nämä oikeudet.
7
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymys:
42. Kohta 5.3: Kuinka suureen ulkopuolisten muokkaajien määrään toimittajan tulee varautua?
Vastaus:
Arvio on, että ulkopuolisten muokkaajien määrä ei ylitä sataa.
Kysymys:
43. Kohta 5.4: Joissain tapauksissa muokkausoikeuksia on tarpeen säätää tarkemmalla tasolla kuin ADryhmät. Voitteko antaa tästä esimerkin?
Vastaus:
Kohdan 5.2. taulukossa mainituilla rooleilla voi olla ryhmän sisällä eroavaisuuksia oikeuksissa. Esimerkiksi
toinen ulkoinen muokkaaja saa muokata muinaisjäännösrekisteriä, toinen ulkoinen muokkaaja
rakennusperintörekisteriä. Ad-ryhmä-jako ei ole tällä hetkellä tällä tarkkuudella, mutta käyttäjähallintaa on
mahdollista kehittää vastaamaan tätä vaatimusta.
Kysymykset:
44. Tuleeko aineistojen näkyvyyden olla määritettävissä käyttäjätasolla niin että oikeudet pystyy
jakamaan per käyttäjä?
45. Onko tarkoitus, että on mahdollista jakaa käyttäjäkohtaisia oikeuksia kaikkiin aineistoihin /
toiminnallisuuksiin koko järjestelmässä?
Vastaus:
Aineistojen näkyvyys ja muut toiminnot tulee olla rajattavissa roolitasolla, ts. koko rooliryhmä näkee samat
aineistot. Ks. kohdan 5.2. taulukko ja vaatimusmäärittelyn liite 3. Roolitasoa tarkemmin on säädelty
paikkatietoaineistojen muokkausoikeus. ks. edellinen vastaus.
Hakutoiminnot
Kysymykset:
46. Kpl 4.1.1.2 Onko Museovirastolla käytössä osoite- ja paikannimiaineistoja näihin kohdistuvien
hakujen toteuttamiseksi? Vai onko Museovirastolla mahdollisuus käyttää MML:n osoite- ja
paikannimihakurajapintaa?
47. Kpl 4.1.1.4.: Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin VTJ‐PRT -rakennustunnuksen
perusteella.” Voiko tietoa kysyä SQL:nä vai jonkin rajapinnan kautta?
48. Vaatimukset ID 3-6; Vastaako Tilaaja näissä kohdistustoiminnoissa tarvittavien
paikkatietoaineistojen saatavuudesta ja käyttökelpoisuudesta?
Vastaus:
Museovirasto vastaa tarvittavien rajapintojen hankinnasta ja on tietoinen että niiden käyttökelpoisuus
riippuu kolmannesta osapuolesta.
8
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymys:
49. Kpl 6.6. ”Erilaisten tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen tai lisäämisen sovellukseen
tulee olla mahdollista ylläpitokäyttäjille.” Tarkennatteko, tarkoitetaanko, että ylläpitäjän on voitava
muuttaa kaikkia käyttöliittymän hakutoimintoja? Mitä tarkoitetaan uuden haun lisäämisellä
sovellukseen? Halutaanko lopputuloksena olevan siis olevan toiminnallisuuden, jossa ylläpitäjä lisää
kantaan uuden aineiston ja tämän jälkeen käyttöliittymässä tähän aineistoon tulisi automaattisesti
uusi kyselydialogi VAI jotain muuta? Esitetty toteutus on mahdollinen, mutta hyvin työläs.
Vastaus:
Vaatimus tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen mahdollistamisesta ylläpitokäyttäjille (kpl
6.6.) ei ole voimassa.
Kysymys:
50. Kpl 4.1.3. ”Paikkatietoihin perustuvat haut ja kyselyt” Onko kohdassa ”Esimerkkejä hauista” listattu
kaikki eri haut, jotka tulee toteuttaa VAI onko ajatuksena, että sovelluksessa pitää olla
yleiskäyttöinen paikkatietohakuja tekevä hakutoiminto?
Vastaus:
Kohdassa 4.1.3 mainitut haut ovat esimerkkejä aineistojen osalta. Listassa on mainittu keskeisimmät
hakutyypit, mutta aineistoja, joista hakuja tehdään voi olla useampia. Toteutuksesta riippuen haut voidaan
määritellä aineistokohtaisesti etukäteen tai aineistovalinta voi olla käyttäjän tehtävissä.
Kysymys:
51. Kpl 4.1.3. Onko tarve, että paikkatietohauissa kohderekisterin kohteita rajataan aina kaikilla
rajaavan aineiston kohteiden geometrioilla? Esim.: jos rajaavana aineistona on kaikki Suomen
kunnat, niin haku rajaisi kaikkien niiden alueelta VAI onko tarve, että käyttäjä ensin valitsee
rajaavasta aineistosta jonkin, esim. yhden kunnan, jonka alueelta kohderekisterin kohteita
haetaan?
Vastaus:
On tarve, että käyttäjä valitsee rajaavasta aineistosta jonkin kohteet tai kohteita, joiden mukaan toisen
aineiston kohteita haetaan.
Kysymys:
52. ID 85 ”Haut ja kartan zoomaaminen eivät saa kestää enempää kuin 2‐3 sekuntia.” Koskeeko tämä
myös ulkoisiin WFS-rajapintoihin tehtyjä hakuja, joissa rajausehtona voi olla useita satoja
aluegeometrioita ja vastauksena voidaan saada satoja alueita?
Vastaus:
Aikavaatimus ei koske ulkoisiin rajapintoihin kohdistuvia hakuja.
Omat sisällöt:
9
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymykset:
53. Kpl 4.5. ”Omissa sisällöissä tulee myös voida luoda uusia aineistoja, jotka noudattavat standardia
tietomallia.” Mitä standardia tällä tarkoitetaan? Vai tarkoitetaanko termillä ’standardi tietomalli’
tässä vakioitua kenttärakennetta?
54. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.5 kerrotaan, että Omissa sisällöissä tulee myös voida luoda uusia
aineistoja, jotka noudattavat standardia tietomallia. Mihin tietomalliin tässä viitataan?
55. Onko Tilaajalla omille sisällöille (vaatimus nro 25) olemassa jo määrittelyä vai onko tarkoitus
määritellä vasta projektin aikana?
56. Vaatimusmäärittely kohdassa 4.5 kohdassa sanotaan, että Tuotavien aineistojen tietomalli voi olla
minkälainen vain. Kuitenkin kohdassa 4.6.1 sanotaan, että Tuontiformaatteina ovat vähintään GPX,
KML, ESRI Shapefile ja MapInfo TAB. Lisäksi tuonnin toivotaan olevan mahdollista myös AutoCAD
DWG-formaatissa. Kumpi näistä kohdista pätee?
Vastaus:
Tietomallilla tarkoitetaan vakioitua kenttärakennetta, joka määritellään erikseen projektin aikana.
Tuontiformaatilla tarkoitetaan tuotavan aineiston formaattia, ks. vaatimusluettelon ID 58 ja 59.
Kysymys:
57. Vaatimus ID 26; Miten tämä jakaminen käytännössä tapahtuu? Lähetetäänkö aineisto esim.
sähköpostin liitteenä vai tapahtuuko jakaminen sovelluksen sisällä?
Vastaus:
Aineisto jaetaan katselua varten muille käyttäjille. Tarkoitus on, että jakaminen tapahtuu sovelluksessa,
mutta vastaanottotapaa ei ole ennalta määritelty.
Kysymys:
58. Kpl 4.5. ”Käyttäjän tulee voida jakaa katselua varten omissa sisällöissä oleva aineisto ja mahdolliset
karttamerkinnät yhdelle tai useammalle Museoverkon käyttäjälle.” Jakaako käyttäjä ne syöttämällä
käyttäjän AD-tunnukset yksitellen?
Vastaus:
Käyttäjäystävällisyyden kannalta paras ratkaisu olisi, jos käyttäjä voi valita henkilöt käyttäjätunnuksen sijaan
oikealla nimellä.
Kysymys:
59. Kpl 4.6.1 ”Aineistojen tuonti” Koska tiedot tuodaan käyttäjän omiin tietoihin, onko tarve tuoda
lähinnä pieniä aineistomääriä?
Vastaus:
Kyse on pienistä aineistoista.
10
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymys:
60. Kpl 4.6.1 ja 4.6.2 ”Aineistojen tuonti ja vienti" Onko riittävää, että tuontia ja vientiä tuetaan vain
yksinkertaisten perusgeometrioiden osalta (pisteet, viivat, alueet)? Kullakin tiedostomuodolla on
omat erityispiirteensä, joiden täydellinen tuki pystytään takaamaan vain kyseisillä valmistuotteilla.
Vastaus:
Perusgeometriat riittävät.
Kysymys:
61. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.5 kerrotaan, että Omissa sisällöissä luotavat aineistot tallentuvat
omaan tietokantaansa. Onko tämä tietokanta Museoviraston tietokanta vai vastaako toimittaja
tästä tietokannasta?
Vastaus:
Museovirasto vastaa tästä tietokannasta.
Kysymys:
62. ID 58 ”Sovellukseen pitää voida tuoda gpx‐, kml‐, tab‐ ja shp ‐muodoissa olevaa dataa.” sekä ID 25
”Omissa sisällöissä luotavien kohteiden tulee noudattaa vakioitua tietomallia.”
Tietomalli: vaatimus 58:n mukaan tieto tuodaan omiin sisältöihin. Mikäli sillä on vaatimus 25:n
mukaan vakioitu tietomalli, tarkoitetaanko tällä sitä, että kaikilla tuotavilla gpx‐, kml‐, tab‐ ja shptiedostoilla on valmiiksi samanlainen tietomalli eli samanlaiset tietokentät? Mikäli tiedostojen
kenttärakenne on erilainen, miten hallitaan tilanne, jossa tiedosto sisältää sellaisia kenttiä, joita
vakioidussa tietomallissa ei ole?
Vastaus:
Tuotavien aineistojen kenttärakenne ei tarvitse olla samanlainen kuin omissa sisällöissä luotavilla
aineistoilla. Ei ole tarkoitus, että tuotavat tiedostot menisivät samaan tietokantaan kuin vakioidussa
muodossa olevat, omissa sisällöissä luotavat aineistot.
Kysymys:
63. Symbolien luominen: esim. Kml-tiedosto voi sisältää visualisoinnin tuotaville kohteille, mutta esim.
shp ei. Pitääkö symbolointi tuoda omiin tietoihin näkyviin (erittäin haastavaa, jos symbolointeja on
ääretön määrä)? Vai tuottaako Museovirasto luettelon kohdetyypeistä, joiden mukaan voidaan
luoda rajallinen määrä symboleita? Onko kohdetyyppi aina mainittu tuotavissa datoissa?
Vastaus:
Tuotavien aineistojen mukana ei tarvitse tuoda symbolointia.
Kysymys:
64. Onko mahdollista että useita omat sisällöt -aineistoja käytetään rajaamaan samaa kohdetta?
11
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Hankintayksikölle on hieman epäselvää mitä kysymyksellä tarkoitetaan. Tarkoitus on, että rajauksen
kopiointitoiminnossa käytetään yhtä rajausta kerrallaan. Omissa aineistoissa voi kuitenkin olla
samanaikaisesti useita eri aineistoja. Asiaa täsmennetään projektin kuluessa.
Kysymys:
65. Halutaanko omiin sisältöihin hakemistorakennetta?
Vastaus:
Toimittaja voi ehdottaa toteutussuunnitelmassa mielestään parasta ja käyttäjäystävällisintä ratkaisua.
Muokkaustoiminnot
Kysymys:
66. Kpl 4.9 "Paikkatiedon muutosten ja edellisten geometriaversioiden ominaisuustietoineen tulee
tallentua tietokantaan ja olla tarvittaessa käytettävissä.." Tarkoitetaanko tällä, että ylläpitäjä voi
tarvittaessa manuaalityönä palauttaa edellisen geometriaversion VAI sitä, että tiedonmuokkaaja voi
käyttöliittymästä valita vanhemman version VAI jotain muuta tapaa, jolla edellisten
geometriaversioiden pitää olla käytettävissä? Mitä tapaa?
Vastaa:
Riittää, että edelliset geometriaversiot ovat ylläpitokäyttäjän saatavilla.
Kysymys:
67. Kpl 4.9.2.1. Pisteen luominen. Noudatetaanko tässä samaa periaatetta kuin kohdassa 4.9.1.1, eli
että paikkatietojen tulee syöttökoordinaattijärjestelmästä huolimatta tallentua aina ETRS89‐
TM35FIN (EPSG 3067) ‐koordinaattijärjestelmässä?
Vastaa:
Noudatetaan samaa periaatetta kuin kohdassa 4.9.1.1.
Kysymys:
68. Kpl 4.9.4. RKY-kohteet ja 4.9.5. Maailmanperintökohteet: onko näiden muokkausominaisuuksissa
samat vaatimukset kuin muidenkin rekistereiden kohteilla?
Vastaa:
Muokkausominaisuudet ovat samanlaiset kuin muillakin rekistereillä. Näitä aineistoja kuitenkin muokataan
harvoin ja niiden muokkaaminen voidaan tehdä tarvittaessa myös sovelluksen ulkopuolella.
Kysymys:
69. Kpl 4.9.7. ”Aluejakoihin ei liity tietokantaan tallennettua paikkatietoa. Jatkossa aluerajaukset
haluttaisiin paikkatietokantaan siten, että ne linkittyisivät resurssitietokannan tietoihin.”
Tarkoittaako tämä sitä, että tarjouksen ei tarvitse sisältää resurssitietokannan paikkatietojen
muokkausta?
12
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Tarjouksen ei tule sisältää resurssitietokantojen paikkatietojen muokkausta tai luomista. Museovirasto
vastaa aineiston tuottamisesta.
Kysymys:
70. ID 55 ”Luotavan aluerajauksen pitää voida olla moniosainen.” Tarkentaisitteko mitä tällä
tarkoitetaan? Tarkoitetaanko ns. multipolygonia?
Vastaus:
Tämä tarkoittaa, että yhden kohteen aluerajaus voi koostua useasta polygonista. Nämä voivat olla tavallisia
polygoneja, toistaiseksi multipolygoneille ei ole tarvetta.
Kysymys:
71. Vaatimus ID 55; Voiko aluerajaus muodostua myös sisäkkäisistä kohteista tai voiko alusrajauksessa
olla ns. reikiä ja/tai saaria?
Vastaus:
Aluerajauksissa voi olla reikiä, mutta ei saaria. Aluerajaus ei voi muodostua sisäkkäisistä kohteista, mutta
kahden eri kohteen rajaukset voivat mennä päällekkäin.
Tulostustoiminnot
Kysymys:
72. Kpl 4.7. Karttamerkinnät. Onko karttamerkintöjä tarkoitus pystyä tallentamaan?
Vastaus:
Karttamerkinnät pitää pystyä jakamaan muille käyttäjille katselua varten sekä niiden pitää voida näkyä
tulosteella.
Kysymys:
73. Kpl 4.8. ”Tulostettavan kartan mittakaavan tulee olla valittavissa vapaasti ja sen tulee näkyä
karttatulosteen mittakaavajanana.” Riittäähän tässä vapaasti valittavaksi se, että mittakaavat ovat
ne, joita MML:n WMTS taustakarttapalveluista tarjotaan?
Vastaus:
Taustakartan mittakaavatasot riittävät.
Kysymykset:
74. Millä tarkkuudella tulosteiden vakiopohjia pitää voida muokata/määritellä ja minkälaisia
elementtejä niissä pitää olla ja mitä niillä pitää voida tehdä?
75. Vaatimus ID 38; Luodaanko tulostepohjat tässä sovelluksessa vai jossain muualla? Onko
tulostepohjista saatavissa esimerkkejä?
Vastaus:
Vakiopohjat tulevat olemaan melko yksinkertaisia. Vakiopohjien määrittelyssä tehdään sommittelu
kappaleessa 4.8. luetelluille elementeille. Tulostepohjat luodaan ja muokataan jossain muualla kuin
sovelluksessa.
13
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Mobiililaite- ja selainvaatimukset
Kysymykset:
76. Pyydämme Tilaajaa kuvaamaan tarkemmin mobiililaite- ja selainvaatimukset.
77. Kpl 6.1. Selaintuki. Mitä Firefox-selaimen versioita on tuettava?
Vastaus:
Vaatimusmäärittelyssä on esitetty tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset. Mobiililaite- ja
selainvaatimuksia voidaan tarvittaessa tarkentaa projektin aikana.
Sovelluksen tulee toimia IE:n versiolla 10 tai uudempi, Chromen versiolla 45 tai uudempi sekä Firefoxselaimen versiolla 40 tai uudempi. Lisäksi toivottavaa olisi, että sovellus toimisi myös Safari-selaimella.
Kysymys:
78. Kpl 6.8 ”Karttasovelluksen tulee toimia myös mobiililaitteilla.” Onko toiveena ensisijaisesti
mobiililaitteella käytettävä selain- vai natiivisovellus?
79. Kpl 6.8. Erilaiset päätelaitteet: ”Kohteiden katsominen ja niiden tietojen muokkaaminen tulee olla
mahdollista mobiililaitteella.” Mitä käyttöjärjestelmiä ja mistä versiosta lähtien niitä halutaan
tuettavan? (iOS, Android, Windows?)
Vastaus:
Toiveena on mobiililaitteella käytettävä selainsovellus. Selainsovelluksen on toimittava käyttöjärjestelmästä
riippumatta. iOS:lla 8.x-, Androidilla 4.4- ja Windows Phonella 8.1 -käyttöjärjestelmäversiot tai uudemmat.
Kysymys:
80. Kpl 6.8.1. ”Paikantaminen ja paikannusten tallentaminen mobiililaitteilla” Voisitteko tarkentaa
käyttötapauksen muodossa, millä tavoin mobiilipäätelaitteen sijainti pitäisi tallentaa? Riittääkö,
että käyttäjä näkee oman sijaintinsa referenssinä ja osoittaa käyttöliittymän toiminnoilla kohteiden
sijainnin?
Vastaus:
Tarve on sille, että sijaintipisteet pitää voida myös tallentaa. Huom. tämä vaatimus on prioriteetilla 2 ja
voidaan toteuttaa optiona. vrt. kysymys 94. Option käytöstä sovitaan erikseen.
Kysymys:
81. Kpl 6.8. ”Karttasovelluksen tulee toimia myös mobiililaitteilla. Kohteiden katsominen ja niiden
tietojen muokkaaminen tulee olla mahdollista mobiililaitteella.” Onko mobiilisovelluksen tuettava
myös 100 eri aineiston lisäämistä, tiedostojen tuonti- ja vientitoimintoja sekä grafiikan
piirtotoimintoa?
Vastaus:
Muokkaamisella tarkoitetaan ainoastaan kohdekohtaista muokkaamista. Muita kysymyksessä lueteltuja
toimintoja ei tarvita mobiilikäytössä.
14
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Muut toiminnot:
Kysymys:
82. Kpl 4.2. ”Piirto‐, muokkaus‐ tai mittatyökalua käytettäessä kartan pitää siirtyä näkyvän osan
ulkopuolelle toiminnon keskeytymättä.” Tarkoitetaanko tällä sitä, että kun kursori osuu kartan
reunaan, kartta siirtyy automaattisesti tähän suuntaan VAI riittääkö, että käyttäjä voi siirtää karttaa
hiiren painike pohjassa ja jatkaa mittausta tämän jälkeen?
Vastaus:
Molemmat tavat käyvät. Tärkeintä on, että esimerkiksi mitatessa toimintoa ei tarvitse keskeyttää kun
kartan raja tulee vastaan.
Kysymys:
83. Kpl 4.2. ”Siirtyminen molempiin suuntiin tapahtuu url-osoitteen avulla” Välittääkö rekisterin
käyttöliittymä kaikkien kohteiden ID numerot URL-parametreina karttasovellukselle? Kuinka monta
id-numeroa maksimissaan?
Vastaus:
Tarvetta on siirtyä kartalle hakutulosjoukosta, jonka suuruus voi olla joitain satoja kohteita.
Tiedonvälittämiseen voi käyttää myös muita tapoja kuin url-parametrejä.
Kysymys:
84. Kpl 4.3. ”Kartan upottaminen” Kun kartta on upotettu jollekin sivustolle, niin eihän tämän jälkeen
vaadita interaktiivisuutta kartan ja ympäröivän sivuston välillä (kartalta siirryttäisiin rekisteriin ja
rekisteristä kartalle)?
Vastaus:
Upotettavassa kartassakin on näyttävä kohteen ominaisuustiedot. Kohteen ominaisuustietoihin sisältyy
kohteen rekisterilinkki. Rekisteristä ei tule siirtyä upotettuun karttaan.
Kysymys:
85. Kpl 4.3. Karttasovellushan vaatii kirjautumisen, mikäli kartta upotetaan, jollekin sivustolle ei se
avaudu automaattisesti vaan kysyy kirjautumista. Tarkoitetaanko upottamisella vain julkisessa
internetissä olevaa karttasovellusta, jossa kirjautumista ei tarvita?
Vastaus:
Upottaminen koskee julkisessa internetissä olevaa sovellusta.
Kysymys:
86. Kpl 4.4.1 ”Näitä aineistoja tullaan jatkossa siirtämään tietokantamuotoon, ja niiden tulee olla
saatavissa myös uuden karttapalvelun käyttöön.” Tarkoitetaanko tällä sitä, että
jatkokehitysvaiheessa on lisäkehityksenä oltava mahdollista lisätä aineistoja karttapalveluun VAI
tarkoitetaanko sitä, että Museoviraston ylläpitokäyttäjän pitää pystyä lisäämään aineisto
sovellukseen? Täytyykö jälkimmäisessä vaihtoehdossa varautua siihen, että loppukäyttäjät voivat
muokata ylläpitäjän lisäämää aineistoa?
15
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Vastaus:
Museoviraston ylläpitokäyttäjien tulee voida viedä uusia aineistoja sovellukseen. Osa aineistoista voi olla
sellaisia, joita on tarve muokata sovelluksessa.
Kysymys:
87. ID 98 ”Ylläpitokäyttäjien tulee voida lisätä tai poistaa aineistotasoja sovellukseen.” Voisitteko
tarkentaa tätä vaatimusta ja täsmentää, miten se eroaa vaatimuksesta 95. Tarkoitetaanko tällä vain
sellaisia ”tausta-aineistoja” jotka piirretään kartalle näkyviin, mutta joihin käyttäjä ei voi tehdä
mitään muokkausta tai editointia? Pitääkö tällaisen aineiston ominaisuustiedot pystyä näyttämään?
Vastaus:
Vaatimukset 95 ja 98 tarkoittavat samaa asiaa. Aineistojen osalta katso vastaus kysymykseen 86.
Ominaisuustiedot tulee pystyä näyttämään.
Kysymys:
88. Kpl 5.2. ”(ulkopuolisen, ml. Selauskäyttäjien tiedon tuonti, toteutetaan myöhemmin)” tarkoittaahan
tämä sitä, ettei vaatimus kuulu tähän tarjouspyyntöön julkisten käyttäjien osalta?
Vastaus:
Vaatimus ei kuulu tähän tarjouspyyntöön.
Kysymys:
89. Kpl 6.5. ”Aineistojen näkyvyys sovelluksessa eri zoomaustasoilla tulee olla säädeltävissä.”
Tarkoitetaanko tällä pää- vai loppukäyttäjiä. Loppukäyttäjille sallittuna ominaisuus aiheuttaa hyvin
todennäköisesti suorituskykyongelmia ja palvelimen kuormittumista.
Vastaus:
Säätäminen tulee olla vain pääkäyttäjän tehtävissä.
Kysymys:
90. Kpl 6.6. Museovirastossa tulee olla mahdollisuus aineistojen lisäämiseen, järjestämiseen ja
poistamiseen sovelluksessa, esimerkiksi uuden karttatason tuominen tai uuden rajapinnan
kytkeminen. Mitä rajapintojen kytkemisellä tarkoitetaan? Tarkoitetaanhan tässä vain tietojen
esittämistä varten kytkettäviä wms-/wmts-/wfs- rajapintoja, joita on kuvattu kpl 4.4.2.1. – 4.4.2.3.,
ilman muokattavuusvaatimuksia?
Vastaus:
Tässä tarkoitetaan rajapintojen kytkemisellä sitä, että halutaan tuoda muiden tiedontuottajien tarjoamia
rajapintoja katselukäyttöön.
Kysymykset:
91. Kpl 6.6. ”Museovirastossa tulee olla mahdollisuus aineistojen lisäämiseen, järjestämiseen ja
poistamiseen sovelluksessa, esimerkiksi uuden karttatason tuominen tai uuden rajapinnan
16
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
kytkeminen. Tietokenttien näkyvyyden sovelluksessa tulee olla ylläpitokäyttäjien säädeltävissä.
Erilaisten tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen tai lisäämisen sovellukseen tulee olla
mahdollista ylläpitokäyttäjille.” Onko tarve, että pääkäyttäjälle toteutetaan näitä tehtäviä varten
oma käyttöliittymä, vai riittääkö toteutukseksi parametrointitiedostot?
92. ID 95 ”Museovirastossa täytyy olla mahdollisuus säädellä sovelluksessa näkyvien aineistojen
järjestystä sekä lisätä ja poistaa niitä.” Tarkoitetaanko tällä esim. että parametri- tai
konfigurointitiedostoissa on listattuna esitettävät tasot ja aineistot rooleittain?
Vastaus:
Pääkäyttäjän aineistonhallintatoimintoihin ei tarvita erillistä käyttöliittymää. Hallinta voidaan hoitaa
parametrointitiedostoilla. Toimittajalta tarvitaan käyttöohjeet tähän asiaan.
Kysymys:
93. Kuinka nopeasti rekisterissä päivittyvä aineisto halutaan saada näkymään karttakäyttöliittymiin?
Vastaus:
Ratkaisun tulee olla toteutettu niin, että se hakee tietokantadataa ajantasaisesti.
Kysymys:
94. Vaatimus ID 93; Mitkä ovat kriteerit offline-käytölle? Kuinka pitkän ajan ja millä toiminnallisuuksilla
ja tietosisällöillä sovelluksen tulee toimia offline-käytössä?
Vastaus:
Offline-tilassa tulee voida nähdä taustakartta sekä Museoviraston paikkatiedot valitulta alueelta. Käyttäjän
pitää pystyä merkitsemään kartalle paikkatietoja ja siirtämään ne myöhemmin tietokantaan. Offline-tilan
tulee olla käytettävissä maksimissaan 1 vuorokauden. Huom. tämä vaatimus on prioriteetilla 2 ja voidaan
toteuttaa optiona. vrt. kysymys 80. Option käytöstä sovitaan erikseen.
Kysymys:
95. Kpl 6.1. ”Museovirasto tarjoaa ulospäin WMS‐rajapinnan, jossa ovat viraston INSPIRE‐direktiivin
mukaiset paikkatietoaineistot.” Tarkoittaako tämä sitä, että INSPIRE-direktiiviä ei tarvitse muuten
erikseen täyttää, vaan riittää, että pystytään tarjoamaan WMS- ja WFS-rajapintaa?
Vastaus:
Rajapintojen tulee täyttää INSPIRE-direktiivin velvoittamat tekniset määritykset.
Tietoturva ja lokit:
Kysymys:
96. Kpl 6.2. ”Sovellukseen ei saa päästä kirjautumatta, esimerkiksi suoralla linkillä ohi kirjautumissivun.”
Eihän tämä vaatimus koske julkisessa internetissä kaikille käyttäjille tarkoitettua osuutta?
Vastaus:
Ei koske julkista internetiä.
17
1.10.2015
MV/3/02.08.03/2015
Kysymys:
97. Kpl 6.3. ”Lokin pitää olla minimissään tietuetasoista.” Tarkennatteko, mitä tarkoitetaan
tietuetasoisella?
Vastaus:
Tietueella tarkoitetaan yhden kohteen geometriaa ja sen ominaisuustietoja, ts. yksi rivi tietokantataulussa.
Muuta
Kysymys:
98. Voisiko Tilaaja toimittaa kunkin tarjouspyynnössä listatun rekisterin tietomallin (taulut ja relaatiot)?
Vastaus:
Rekisterien tietomallit on tarvittaessa saatavilla valitulle toimittajalle hankintasopimuskaudella.
Paikkatietojen sisällön ja rakenteen kuvauksiin voi tutustua Museoviraston sivulla olevien kuvausten avulla:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjestelma/aineistojen_kuvaus.
Kysymys:
99. Mitä projektimenetelmää Tilaaja suosittelee käytettäväksi?
Vastaus:
Tilaaja olettaa, että lopputulos onnistuu parhaiten jollakin ketterän kehityksen menetelmällä.
Kysymys:
100.
Mitkä henkilö- ja muut resurssit Tilaaja asettaa projektiin?
Vastaus:
Tilaajalla on projektissa projektiryhmä. Ryhmässä on projektipäällikkö sekä muita Museoviraston
paikkatietoasioiden kanssa työskenteleviä henkilöitä kulttuuriympäristön suojelu - osastolta sekä
tiedonhallintayksiköstä. Vuoden aikana projektiin on käytössä n. 1 htv.
Kysymys:
101.
Onko hankkeelle nimetty (tai nimetäänkö) tuoteomistaja, jolla on valtuudet
päätöksentekoon Tilaajan puolelta?
Vastaus:
Tilaajalla on nimetty tuoteomistajaa vastaava henkilö. Päätöksentekotaho riippuu päätöksen sisällöstä.
18