Toimi viisaasti

Työterveys
tek sti ja kuvat:
Tarja Valkosalo
Toimi viisaasti
– VÄLTÄ ALTISTUMINEN
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan
siivoustyön riskejä voisi helposti vähentää oikealla
suojautumisella, oikeilla työtavoilla ja huolehtimalla
työnaikaisista olosuhteista, kuten riittävästä ilmanvaihdosta.
S
Marko Hyttinen esittelee tutkimuksessa
käytettyjä mittalaitteita. Haihtuvat orgaaniset
yhdisteet kerättiin Tenax-adsorbenttiin, jonka
jälkeen ne analysoitiin kaasukromatografilla,
johon oli yhdistetty massaselektiivinen
detektori.
iivoustyössä käytetään kemikaaleja, poistetaan monenlaista likaa ja tehdään työtä hyvin
monenlaisissa tiloissa. Lisäksi puhdistettavilta pinnoilta, lattioista,
seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi siivouksen aikana veden, puhdistusaineiden ja mekaniikan
vaikutuksesta vapautua ilmaan haitallisia yhdisteitä. Kemikaalien terveysvaikutusten tutkimusten ja terveydelle haitallisten kemikaalien käytön rajoittamisen ansiosta myös siivousaineiden käyttöturvallisuus on parantunut
viime vuosina. Rakennussuunnittelu ei aina mahdollista hyvää ergonomiaa siivoustyössä, mutta markkinoilla on siivousvälineitä ja -koneita, joissa myös ergonomiset tekijät on otettu
huomioon.
Tutkimuksessa tehtyjen siivoojahaastattelujen ja mittausten perusteella siivoustyössä ei havaittukaan olevan
merkittäviä riskejä. Siivoustyöhön sisältyy kuitenkin työtehtäviä, joissa tarvitaan henkilökohtaisia suojaimia ja
nykyistä parempaa työn suunnittelua.
Vähäisiä riskejä
Siivousalan työoloja selvitettiin riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeiden
avulla.
”Haastattelujen mukaan siivoojat
itse tunnistivat omassa työssään pääasiassa vain vähäisiä riskejä. Henkisen
46
|
PUHTAUS&PALVELUsektori 3/2015
kuormittumisen ja huonon ergonomian koettiin olevan suurimmat riskitekijät”, toteaa tutkijatohtori Marko
Hyttinen Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitokselta.
Riskit luokitellaan viiteen riskiluokkaan. Riskiluokka 1 on merkityksetön
riski ja 5 sietämätön riski. Noin 70 prosenttia haastatelluista siivoojista koki,
ettei työssä ole riskejä. Vähäisiä riskejä
oli havainnut noin joka viides siivooja ja
kohtalaisia riskejä vain muutama prosentti vastaajista.
Työhön liittyvinä oireina tulivat
esille käsien iho-oireet sekä nenän ja
silmien ärtyminen.
Perehdytys, opastus, oikeat työ­
väline- ja työmenetelmävalinnat, työn
suunnittelu, riittävä resursointi, tiedottaminen sekä suojautuminen ovat keinoja vähentää siivoustyön riskejä. Huolestuttavaa on, että vaikka henkilö­
kohtaisia suojaimia oli saatavilla, niiden käyttö oli vähäistä.
Mittauksilla tietoa altisteista
Siivoojien altistumista pienhiukkasille ja kemiallisille altisteille mitattiin
ylläpito- ja perussiivousten yhteydessä. Mittauksia tehtiin ennen siivousta,
siivouksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksen mukaan huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ylätasojen siivoukseen, vahanpoistoon ja vahaukseen.
Taulukko 1. Siivoojien tunnistamien työn vaaratekijöiden riskiluokitus.
MERKITYKSETÖN
RISKI (1)
VÄHÄINEN
RISKI (2)
KOHTALAINEN
RISKI (3)
Henkinen
kuormittuminen
70 %
26 %
2%
työn pakkotahtisuus, kiire,
johtaminen, tiedonkulku
Ergonomia
71 %
25 %
3%
selän asento, toistotyö,
työn tauotus ja työtahti
Tapaturman vaarat
75 %
21 %
3%
liukastuminen ja putoaminen
Kemialliset ja biologiset
vaaratekijät
73 %
14 %
4%
pöly
Fysikaaliset vaaratekijät
79 %
13 %
1%
lämpötila, melu
VAARATEKIJÄ
VAARAN AIHEUTTAJA
ETENKIN
Käytä hengityksensuojainta
ylätasojen puhdistuksessa.
Puhdista imurin suodatin usein ja käytä hengityksensuojainta,
kun teet kuivavahanpoistoa.
Ylätasojen puhdistus
ei pääse ilmanvaihtokanaviin. Pöly­
pitoisuus nousee huonetilassa korkeaksi etenkin laitteen pölypussin ollessa täynnä, joten sen tyhjentäminen
on tärkeää. Pussi olisi hyvä tyhjentää
30 – 45 minuutin työskentelyn jälkeen.
Kuivavahanpoiston aikana pölypitoisuudet olivat korkeita, joten työn aikana tulee käyttää hengityksensuojaimia.
Hengityssuojain laitetaan ohjeiden mukaisesti tiiviisti kasvoille, jotta se suojaa
riittävästi.”
Hengitysilman pölypitoisuudet olivat korkeita ylätasojen puhdistuksen
ja kirjaston kirjojen imuroinnin aikana. Puhdistetaanko ylätasot liian harvoin vai eikö käytetty työväline sido pölyä? ”Hengityksensuojaimen käyttö ylätasojen puhdistuksen aikana on suositeltavaa”, Hyttinen toteaa.
Perinteinen vahanpoisto
Vahanpoistoaineista ja vahoista vapautuu ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet), joiden pitoisuudet voivat olla korkeita työn aikana. Työntekijä altistuu hengitysteiden
ja myös ihon kautta. ”Vaikka VOC-pitoisuudet eivät ylittäneet työhygieenisiä ohjearvoja, on suositeltavaa, että
vahanpoiston ja vahauksen aikana tila
on hyvin tuuletettu. Tehostettu ilmanvaihto laitetaan päälle, jos mahdollista”. Tämä on erityisen tärkeää niille työntekijöille, joiden työhön kuuluu
paljon vahanpoistoa ja vahausta.
Kuivavahanpoisto
Kuivavahanpoistolla vaha voidaan
poistaa lattioista, kun märät työmenetelmät eivät ole mahdollisia. Kuivavahanpoistossa vaha irrotetaan koneellisesti hankaamalla, jolloin merkittävin
altiste on vahapöly. ”Ilmastointi tulee
kuivavahanpoiston aikana laittaa pois
päältä ja päätelaitteet peittää, jotta pöly
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet tunnistetaan
analysointilaitteen tuottaman tulosteen
signaaleista, ”piikeistä”.
Varmista, että ilmanvaihto toimii, kun poistat vahaa tai vahaat lattiaa.
SIIVOOJIEN TYÖOLOSUHTEET
JA SIIVOUSTYÖHÖN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siivousalan työoloista ja eri
siivousmenetelmiin liittyvistä riskeistä.
Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston tiloissa sekä päivä­
kodeissa, koulurakennuksissa ja vanhusten palvelutalossa Kuopiossa, Jyväskylässä
ja Äänekoskella.
Tutkimukseen osallistui 60 siivoojaa.
Tutkimuksen yhteistyötahot: Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus, Suomen
Kunta­liitto, Jyväskylän kaupunki, Äänekosken kaupunki (tilapalvelut), Tuula
Suontamo Oy, Jyväskylän yliopiston siivouspalvelut, ISS Palvelut Oy ja Servica.
Työsuojelurahasto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta.
Tutkimuksen tekijät: Marko Hyttinen, Joonas Ruokolainen, Tiina Aarni, Maija
Leppänen, Tuula Suontamo, Esko Korhonen, Raimo Halonen ja Pertti Pasanen.
Tutkimus alkoi 1.1.2014 ja päättyy 30.6.2015.
PUHTAUS&PALVELUsektori 3/2015
|
47