1. No category

Hakemisto 1983-2000
TIETEESSÄ TAPAHTUU
Hakemisto 1983-2000
Tieteessä tapahtuu
Päätoimittaja: Jan Rydman
Taitto: Tiina Kaarela
Ulkoasu: Heikki Kalliomaa
Toimitus:
Mariankatu 5, 00170 Helsinki
Puh. (09) 228 69 227
Fax (09) 228 69 291
Sähköposti: [email protected]
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Pirjo Mäenpää, puh. (09) 228 69 221
Sähköposti: [email protected]
Julkaisija:
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Ilmestyy 8 kertaa vuodessa
Perustettu 1983
Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio:
http://www.tsv.fi
Tieteessä tapahtuu
Hakemisto 1983–2000
Painos 2000
Hakemisto myös verkossa: www.tsv.fi
Kannen valokuva: Pirjo Mäenpää
ISSN 0781-7916
Yliopistopaino, Helsinki 2001
Sisällys
Alkusanat (Jan Rydman) . . . . . . . . 3
Pääkirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Artikkelit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Katsauksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Keskustelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Esitelmätiivistelmät . . . . . . . . . . . 18
Lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Kirja-arviot ja -esittelyt . . . . . . . . 21
Tieteelliset seurat . . . . . . . . . . . . . 27
Alkusanat
Jan Rydman
Kun Tieteellisten seurain valtuuskunta keväällä 1983 ryhtyi julkaisemaan Tieteessä tapahtuu
-tiedotetta, kirjoitti silloinen juuri valittu toiminnanjohtaja, dosentti Per-Edvin Persson
27.4.1983 päivätyn lehden saatesanoissa, että
“Tieteellisten seurain valtuuskunta on kokeilun luonteisesti ryhtynyt kokoamaan jäsenseuroiltaan tietoja niiden toiminnasta, tarkoituksenaan 1) tiedottaa tiedotusvälineille Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja seurojen tapahtumista” sekä “2) tiedottaa seuroille Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja muiden
seurojen toiminnasta sekä ajankohtaisista tiedepoliittisista kysymyksistä.” Persson totesi lisäksi, että tarkoituksena olisi “toteuttaa kuukausittain ilmestyvä tiedote”.
Itse asiassa jo valtuuskunnan perustamisen
yhteydessä 1899 oli ehdotettu, että valtuuskunta ryhtyisi julkaisemaan erityistä “tieteellistä katsausjulkaisua”. Silloinen valtuuskunnan hallitus ei kuitenkaan vielä lämmennyt
ajatukselle.
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
3
E
*
Perustamisensa jälkeen Tieteessä tapahtuu
-lehti on kokenut muutaman olennaisen uudelleen ajattelun, jotka ovat suunnanneet lehteä uusille teille. Siis muutama vakaasti harkittu aie ja teko.
Ensimmäiset viisi vuotta (1983-87) lehti sisälsi lähinnä kalenteritietoja tieteellisten seurojen tulevista ja menneistä kokouksista ja tapahtumista sekä sivun mittaisen “TSV toimii –
VSD verkar“ -alkusanat valtuuskunnan ajankohtaisista kuulumisista. Käännekohta tapahtui vuosien 1987-88 aikana. Tuosta lähtien tiedotetta saattoi perustellummin ryhtyä kutsumaan ’lehdeksi’. Siihen alkoi tulla myös sisältöjä; ryhdyttiin mm. julkaisemaan esitelmätiivistelmiä tieteellisten seurojen tilaisuuksista
(ensimmäisenä niteessä 2/88 ollut Erik Allardtin “Sosiaalinen rakennemuutos”, joka perustui esitelmään Suomalaisessa Tiedeakatemiassa) sekä esiteltiin tieteellisiä seuroja ja niiden
uutuusjulkaisuja. Tiedeuutiset-palsta, nykyinen Lyhyesti-palsta, aloitettiin 1988 (palstaa
on lähes alusta lähtien harkitusti leimannut
ehdottoman vakava kepeys ja kepeä vakavuus). Myös pääkirjoituskäytäntö sekä uutuuskirjojen esittelyt aloitettiin 1987-88. Pääkirjoituksia ryhdyttiin vuoden 1990 alusta lähtien pyytämään säännöllisesti eri alojen keskeisiltä tiedevaikuttajilta. Lyhyet kirja-esittelyt
muuttuivat vähitellen laajemmiksi kirja-arvioiksi.
Eräänlaista rajapyykkiä pienlehden huomioarvon kannalta merkitsee epäilemättä sekin, että valtakunnallinen tiedotusväline noteeraa sen: esimerkiksi Helsingin Sanomat viittasi Tieteessä tapahtuu -lehden (5/1991) erääseen artikkeliin jopa pääkirjoituksessaan
9.6.1991.
Lehden nykyisyyden kannalta vuosi 1994
merkitsi lopullista käännekohtaa: lehteä oli
T I E
T
Tieteessä tapahtuu -lehti on viime vuosina saavuttanut keskeisen aseman suomalaisena
yleistiedelehtenä, eri tieteenalat ylittävänä kokoavana foorumina ajankohtaisille yleistajuisille tiedeartikkeleille ja keskustelulle. Kirjoitukset ulottuvat humanistisista tieteistä
luonnontieteisiin, tieteenfilosofiasta tiedepolitiikkaan.
Lehteä julkaisee maamme tieteelliset seurat
ja tiedeakatemiat kokoava Tieteellisten seurain
valtuuskunta.
Tieteessä tapahtuu ei varsinaisesti kilpaile
minkään olemassa olevan lehden kanssa, se
pikemminkin täyttää lehtikentässä muuten
olevaa tiede- ja kulttuurilehtivajetta.
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
4
A
edellisenä vuonna päätetty oikein tosissaan
ryhtyä kehittämään keskeiseksi kotimaiseksi
tiedefoorumiksi, yleistiedelehdeksi. Taustalla
oli Tieteessä tapahtuu -lehdessä 7/1992 esiin
nostettu ajatus valtakunnallisen yleistiedelehden tarpeesta (Rydman: ”Tarvitseeko tiedeyhteisö uuden keskustelufoorumin?”). Itse asiassa jo lehdessä 1/1990 haikailtiin laaja-alaisen
kulttuurilehden perään, sellaisen jossa niin tiede kuin jopa taide sulassa sovussa voisivat
esiintyä rinnan, limittäin ja lomittain – esikuvanaan osin Tuomas Anhavan päätoimittama
1960-70-lukujen Parnasso.
Muutos näkyi selkeästi niin lehden sivumäärän ja julkaistujen artikkelien kuin painoksen voimakkaana kasvuna. Lehden kasvu on
jatkunut johdonmukaisesti 1980-luvun lopulta
lähtien. Kun painos vuonna 1987 oli 500, oli se
vuoden 1994 alussa jo 1800 ja vuoden 2000 lopussa 4600. Lehden vuotuiset sivumäärät em.
vuosina olivat vastaavasti 149 (v. 1987), 306 (v.
1994) ja 695 (v. 2000). Lehti on perustamisestaan lähtien ilmestynyt kahdeksan kertaa vuodessa, nykyisin kukin nide keskimäärin 80–90sivuisena.
Vuoden 1994 alusta lähtien esitelmätiivistelmät korvautuivat “täyspitkillä” artikkeleilla, lyhyet kirjaesittelyt laajemmilla arvioilla.
Lehden runkona toimivat tieteellisten seurojen
ja niiden yhteiselinten järjestämien tapahtumien pohjalta syntyneet kirjoitukset, mutta
vuosi vuodelta enenevästi lehti on laajentunut
eri alojen yleiseksi, kokoavaksi keskustelufoorumiksi.
*
Lehden merkityksen kasvu on näkynyt myös
huomattavana tarjottujen kirjoitusten lisääntymisenä – ja kääntöpuolena myös hylättyjen
käsikirjoitusten kasvuna.
Onko lehti sitten puhdas tiedelehti vai tieteen
tuloksia tunnetuksi tekevä lehti? Sanoisin: sekä että ja siltä väliltä. Lehti on osittainen refereejulkaisu. Mutkat suoristavaan kansanomaistamiseen, popularisoimiseen sanan ikävässä merkityksessä, lehti ei pyri: kirjoitusten
tarkoitus on olla täysipainoisia, sellaisia, että
esitettävä asia välittyy olennaisena – mutta
myös siis eri alojen lukijoille. Kirjoitukset saattavat olla toisinaan aiheesta riippuen “vaikeitakin”, mutta lehti luottaa lukijain ymmärryk-
seen ja lukutaitoon, uteliaisuuteen itselle outojakin asioita kohtaan. Kirjoittajien omaan ääneen ei puututa, kirjoitusten laajuudetkin
vaihtelevat. Yleisenä linjana on: kirjoitus saa
olla sen mittainen, kun asian olennainen esittäminen vaatii.
Ei Tieteessä tapahtuu -lehti Suomen suurin
tiedelehti ole, mutta ehkei sen tarvitse ollakaan. Ei se pieninkään ole, kohtuullisen iso
alallaan sentään. Merkitykseltään lehti ei
myöskään liene enää aivan vähäinen. Se ei ole
värikäs kuvalehti, vaikka sisällöltään ehkä värikäs onkin.
Kirjoittajia lehdellä on näiden vuosien aikana ollut noin 500, pääasiassa viimeisten 5-6
vuoden niteissä – vuonna 2000 esimerkiksi
noin 90 eri kirjoittajaa. Lehden kirjoittajina
ovat olleet niin akateemikot ja professorit kuin
nuoremmatkin tutkijat. Ja myös tiedepoliittiset
päätöksentekijät – pääministereistä alkaen.
Lehden tausta, tieteelliset seurat ja tiedeakatemiat, edustavat käytännössä koko
maan tieteenharjoitusta, kaikkia aloja. Tämä
tausta tarjoaa lehdelle lujan perustan toimia
koko tiedemaailmamme yleislehtenä.
Viimeisin lehden ulkoasua koskenut uudistus tehtiin vuonna 1999. Lehdestä ilmestyy
myös verkkoversio; vanhoja numeroita on
luettavissa numerosta 1/1998 alkaen osoitteessa www.tsv.fi.
*
Tähän Tieteessä tapahtuu -lehden hakemistoon
on koottu lehden kaikkien tähänastisten vuosikertojen sisällöt: erikseen pääkirjoitukset, artikkelit, katsaustyyppiset kirjoitukset, keskustelupuheenvuorot, esitelmätiivistelmät (joita
lehden alkuaikoina julkaistiin), kirja-arvostelut ja -esittelyt, kirjoitukset tieteellisistä seuroista sekä myös Lyhyesti-palstan keskeiset
teemat. Eli kirjoittajat saattavat siis esiintyä
useammankin eri otsikon alla.
Jatkossa lehti julkaisee aina kunkin vuoden
viimeisessä niteessä kuluneen vuoden sisältöja kirjoittajahakemiston.
Jan Rydman
Päätoimittaja
1986-
H
U
T U
Tieteessä tapahtuu 1983 – 2000
U
T U
TA
P
A
H
Ä
S S
5
E
Tiedettä europolitiikan varjossa (6/97,
3-4)
–
Tiedevalistukseen panostettava (2/98,
3-4)
–
Tieteelliset seurat riippumattomia tieteen edistäjiä (7/99, 3-4)
Heinonen, Olli-Pekka: Suomi ja EU:n tutkimustoiminta (4/96, 3-4)
–
Kohti tiedon Eurooppaa (4/98, 3-4)
Helander, Elisabeth: Vapaaehtoinenkin yhteistyö kohottaa tutkimuksen tasoa (5/93,
1-3)
Hirvi, Vilho: Tiedeyhteisö kulttuurivoimana
(2/95, 3-4)
Honkapohja, Seppo: Tiede, julkisuus ja politiikka (6/00, 3-4)
Huldén, Lars: Kampen om Bergom eller Några rön om lärda samfund som skogsägare (8/91, 1-2)
Ihamuotila, Risto: Tiede ja innovaatiot (7/96,
3-4)
Jauho, Pekka: Tekniikan opetus koulutusjärjestelmässämme lapsipuolen asemassa (3/99, 3-4)
Jouppila, Riitta: Lamasta kasvuun koulutuksella ja tutkimuksella (7/91, 1-2)
Kaila, Kai – Kuismanen, Esa: Nykybiologian
maailmankuva (8/99, 3-4)
Kaimio, Maarit: Väitös vai kirja? (3/91, 1-2)
Karjalainen, Sakari: Tutkimusvilppi tulee –
oletko valmis? (3/98, 3-4)
Keinonen, Juhani: Koulutusta tarvitaan (1/91,
1-2)
Korhonen, Mikko: Vieläkin Säätytalosta (2/91,
1-2)
Korkman, Sixten: Tiede ja talouspolitiikka
(6/92, 1-2)
Kuismanen, Esa – Kaila, Kai: Nykybiologian
maailmankuva (8/99, 3-4)
Laaksonen, Pekka: Tieteen hiljaiset taustavoimat (3/94, 3-4)
Lahtinen, Aatos: Skylla ja Kharybdis (7/93, 1-3)
Lehti, Raimo: Tieteen vuosisatoja ja vuosijuhlia (1/93, 1-2)
Lehto, Olli: Matematiikka ja yhteiskunta
(8/96, 3-4)
Leikola, Anto: Eksellenssi (4/92, 1-2)
E
Ahonen, Sirkka:Tutkijat kansalaisyhteiskunnan talkoisiin (7/98, 3-4)
Alestalo, Marja: Esineellistetty älymystö (8/93,
1-2)
–
Ystävät ja viholliset (6/95, 3-4)
Allardt, Erik: Ainekohtainen syventyminen ja
tieteiden välinen yhteistyö (5/91, 1-2)
–
Onko tiede jakamaton? (3-4, 2/99)
Andersson, Claes: Tieteen ja taiteen totuus
(7/97, 3)
Enkvist, Nils Erik: Tiedeakatemiat ja nykypäivä (7/92, 1-3)
–
Eri tieteenalojen arvoperusteista (5/97,
3-4)
Erwe, Marjatta: Arkkitehdin ajassa ja ajatuksissa (6/94, 3-4)
Fogelberg, Paul: Jokainen tutkija on myös tiedottaja (4/91, 1-2)
–
Kohti uudistettua väitösviestintää
(5/94, 3-5)
Haavio-Mannila, Elina: Tuloksellisuus ja turvallisuus yliopistossa (4/95, 3-4)
Hattula, Jorma: Tutkimuksen arvioinnista
(6/96, 3-4)
Heikkilä, Hannu: Kokoustilat turvattava! (6/
87, 1)
–
Mistä tilat tieteelle? (6/88, 3)
–
Yhteinen tulevaisuutemme ja ympäristötutkimus (7/88, 3)
–
Tieteelliset toimikunnat (1/89, 3)
–
Mistä rahat julkaisutoimintaan? (2/89, 3)
–
Vuosikokouksen päätöksiä (3/89, 3-4)
–
Heureka on avattu! (4/89, 3)
–
Miksi TSV uudistuu? (7/89, 3)
–
Valtuuskunnan vuosikokous: osa Tieteen juhlavuoden ohjelmaa (3/90, 1-2)
–
Tieteellistä kulttuuria Helsingissä
(4/90, 1)
–
Muistioita ja mietintöjä: Löysää puhetta tieteen tekemisestä (5/90, 1)
–
Huomio tieteestä tiedottamiseen (2/92,
1-2)
–
Tieteelliset seurat ja tieteen tulosten
tunnetuksi tekeminen (2/94, 3-4)
–
Kouluopetusta kehitettävä (5/96, 3-4)
–
T I E
T
Pääkirjoitukset
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
6
A
Lilius, Henrik: ”Demokraattinen oikeus kulttuuriperintöön” (2/97, 3-4)
Lipponen, Paavo: Uuteen tasapainoon (5/95,
3-4)
Markkanen, Tapio: Säästöt ja korkeakoulujen
rakenteellinen kehittäminen (4/93, 1-3)
–
Syödäänkö siemenperunat? (4/00, 3-4)
Michelsen, Karl-Erik (Kalle): Historian itsetutkistelu (5/98, 3-4)
Mickwitz, Gösta: Multidisciplinaritet och statsunderstöd (7/90, 1-2)
Mustajoki, Arto: Tiede ja media (1/98, 3-4)
Neittaanmäki, Pekka: Suomen tutkimuspanostus nousee maailman huipulle (4/97, 34)
Nenola, Aili: Mitä tapahtuu yliopistotutkimukselle? (7/00, 3-4)
Nevala, Marja-Liisa: Kuka puolustaa tiedettä
ja taidetta? (6/93, 1-2)
Niiniluoto, Ilkka: Tiede kulttuurin ahjona
(3/93, 1-2)
–
Kannattavatko tutkimuksen tietokannat? (5/00, 3-4)
Nikula, Paavo: Tutkijat ja päätöksentekijät
(4/99, 3-5)
Paunio, Keijo: Tieteen etiikka ja byrokratia
(1/92, 1-2)
–
Tutkimuksen laatu rakentuu hyvään
peruskoulutukseen (1/00, 3-4)
Pelkonen, Risto: Tutkittua tietoa (2/96, 3-4)
Persson, Per-Edvin: Harvennushakkuut julkaisuviidakossa (2/92, 1-2)
Rydman, Jan: Miksi tiedottaa tieteestä? (8/88, 3)
–
Miten tieteestä saa tiedottaa? (1/90, 3-4)
–
Säätytalo takaisin tieteelle (6/90, 1-2)
–
Tieteen päivät – huviksi ja hyödyksi
(8/94, 3-4)
–
Tiedevalistuksella menee hyvin – mutta menköön! (1/97, 3-4)
–
Maailmassa on paljon tärkeitä, ihmeellisiä ja kummallisia asioita (8/98, 3-4)
Saarnisto, Matti: EU:n tutkimusohjelmien kritiikkiä (3/00, 3-4)
Salo, Jukka: Tutkijat ja ympäristösopimukset
(1/96, 3-4)
Saxén, Lauri: Riittämättömät tutkijaresurssit
(4/94, 3-4)
–
”Suomen tieteen tila ja taso” – ja tulevaisuus (6/98, 3-4)
–
Suomen tiede maailmalla (8/00, 3-5)
Setälä, Päivi: Tieteen juhlavuosi on tärkeä
(2/90, 1)
–
Tutkijat, tieteelliset seurat ja ”maailman muutos” (8/92, 1-2)
–
Kansainvälistä yhteistyötä Roomassa
(7/95, 3-4)
–
Tiede on kulttuuria (5/99, 3-4)
Tanskanen, Antti: Kuka päättää Euroopan tiedepolitiikasta? (7/94, 3-4)
Thesleff, Irma: Voitaisiinko kaikki yliopistojen
tutkijat kytkeä opetukseen? (8/97, 3-5)
Tommila, Päiviö: Yhteistyötä tarvitaan tieteellisessä julkaisutoiminnassa (8/89, 3-4)
–
Tieteelliset seurat tarvitsevat Säätytalon takaisin (8/90, 1-2)
–
Jatkuvaa laadunarviointia (3/92, 1-2)
–
Tarvitaan itsenäisen Suomen tieteenhistoriaa (1/94, 3)
–
Menestynyt tieteemme katselmus
(1/95, 3-4)
–
Tiede ja taide ovat iloisia asioita (3/96,
3-4)
–
Väitöskirja ja sen puolustus (4/97, 3-4)
–
Vaihtoehtojen ja toiveiden historiaa
(1/99, 3-4)
–
Riekonmarjoja ja tutkimusetiikkaa
(6/99, 3-4)
–
Kahtiajakoja (2/00, 3-4)
Tunkelo, Eino: Tiede- ja teknologiapoliittisia
linjauksia (3/95, 3-5)
Uosukainen, Riitta: Varmaa on vain muutos
(6/91, 1-2)
Väyrynen, Raimo: Kansainvälinen tiedeyhteisyö (5/92, 1-3)
Zetterberg, Seppo: Viron muisti pätkii (8/95,
3-4)
Artikkelit
Aho, Esko: Tieteen edellytyksistä kannettava
huolta taloudellisesta tilanteesta riippumatta (1/92, 9-11)
–
Tiede- ja korkeakoulupolitiikka uuden
kynnyksellä (3/93, 9-14)
Aho, Kalevi: Miltä kuulosti 1900-luku? Länsimaisen taidemusiikin kehityksen suuntaviivoja (7/99, 18-24)
Aho, Tuomo: Leviathan – filosofian hauskimpia suurklassikoita (3/99, 33-37)
Ahonen, Sirkka: Historian suuret ja pienet kertomukset (1/97, 24-27)
–
Historiallinen identiteetti tutkimuskohteena (2/99, 33-35)
Ahtiainen, Pekka – Tervonen, Ilkka: Historiankirjoitus – Kansakunnan kompassi vai
politiikan tuuliviiri (8/96, 18-24)
Alapuro, Risto: Kulttuurieroista suomalaisten
ja venäläisten välillä (5/95, 15-19)
–
Ylioppilasliike ja sosiologia 60-luvulla
– eli miten sosiologia auttoi opiskelijoi-
H
U
T U
–
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
7
E
Obodianoksen testamentin tarina
(1/00, 34-38)
Granö, Olavi: Puhdas maantiede aikansa kuvastimessa (4/98, 46-50)
Haapala, Pertti: Historia opettaa (5/96, 7-10)
–
Tarvitaanko kansallista historiaa?
(5/98, 18-20)
Haaparanta, Leila: Sivistys ja muutos (3/99, 510)
Haila, Yrjö: Yhteiskunnallinen murros, tieteen
asema ja tiedepolitiikka (1/97, 9-12)
–
Tutkimuksen arvoperusteet: ekologia
(5/97, 26-29)
–
Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö?
– Sisäisten ja ulkoisten tekijöiden erottaminen mielivaltaista (2/00, 23-26)
Hakala, Petra: Björn Kurtén – Tiedemies, ihminen, kirjailija (1/95, 18-20)
Hakkarainen, Mika: Kadonneen Bysantin etsintä (6/97, 13-18)
Hakulinen, Auli: Kielioppi apuna kielestä puhuttaessa – esimerkkinä äidinkielenopetus (1/97, 28-31)
Hari, Riitta: Ihmisen aivokuoritoiminnot: neuromagneettisia tutkimustuloksia (6/96,
24-26)
Harju, Jorma: Tähtipöly ja elämän reunaehdot
(3/98, 31-36)
Haukioja, Erkki: Ekosysteemit kestävän kehityksen malleina (1/96, 5-8)
Havas, Paavo: Kasvihuoneilmiö biologin näkökulmasta (8/92, 13-15)
Heikkilä, Hannu: Lisan koulusta Tieteiden taloksi (7/97, 43-52)
Heininen, Simo: Jalopeurukaisen jäljillä – Agricolan
raamatunsuomennoksesta
(5/00, 44-48)
Heinonen, Visa: Nälkämaasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi (6/00, 30-34)
Heinämaa, Sara: Voiko koneella olla tietoisuutta. Filosofisia huomautuksia nykyisen mielenfilosofian ongelmista
(7/95, 8-14)
–
Todellisuus: sosiaalinen konstruktio
vai totista totta? – DNA:sta sammakoihin ja vapaaseen tahtoon. Huomautuksia luonnontieteiden ja ihmistieteiden
yhteyksistä (2/00, 60-63)
Helander, Vilhelm: Vanhat arvot vai uudet
vaatimukset – Tieteiden talon suunnittelusta (7/97, 32-42)
–
Unohtaako kulttuuripääkaupunki kaupunkikulttuurin? (8/99, 39-46)
Hellsten, Sirkku: John Rawlsin hyvinvointiliberalismi: metodologista vai moraalista
T I E
T
ta löytämään kansandemokraattisen
liikkeen (4/97, 7-10)
Alhonen, Pentti: Väinö Auer – Tulimaan tietäjä (7/97, 23-27)
Allardt, Erik: Kansallinen innovaatiojärjestelmä teknologiapolitiikan ystävänä ja tiedepolitiikan haittana (4/95, 5-9)
–
Yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen arvioinnista (3/96, 10-15)
–
Tutkimustraditiot tieteessä (8/97, 6-9)
–
Tieteelliset seurat tieteessä ja yhteiskunnassa (7/99, 55-57)
–
Kahden kulttuurin probleemi – siis
kolmas kulttuuri? – Kolmas kulttuuri:
hedelmällistä tiedemiesten mystiikkaa?
(2/00, 16-18)
Alm, Jukka: Kasvihuonekaasut, soiden näkymättömät vaikuttajat (2/98, 14-18)
Anhava, Jaakko: Minne kielet kadonneet?
(3/99, 26-32)
Anttonen, Veikko: Mitä tutkimista pyhässä?
(7/96, 13-16)
Bacon, Henry: Kapitalismin henki ja nais-ikiihanne Goethen Faustissa (6/00, 13-25)
Bonsdorff, Pauline von: Arkkitehtuurin ja rakennusperinnön suhde (6/94, 11-14)
Dasgupta, Partha: Taloudellinen kehitys ja sosiaalisen pääoman käsite (7/98, 50-52)
Drake, Knut: Finlands inträde i medeltidens europeiska kulturgemenskap (5/96, 14-16)
Engman, Marja: Alma Söderhjelm – Ranskan
historian tutkija (7/96, 21-25)
Enqvist, Kari: Kokonaisuus on vähemmän
kuin osiensa summa (7/98, 8-11)
–
Kahden kulttuurin probleemi – siis
kolmas kulttuuri? – Onko kolmas kulttuuri olemassa? (2/00, 6-11)
Envall, Markku: Mika Waltarin tie Sinuheen ja
historialliseen romaaniin (3/95, 14-15)
Eriksson, Jarl-Thure: Oksat pois tiedon puusta
(4/00, 12-17)
Fogelberg, Paul: Tieteellisen toimitustyön
muuttuva luonne (5/95, 9-10)
Fortelius, Mikael: Julkaisu- ja kirjastotoiminta
tieteellisenä laitteena (6/93, 22-25)
–
Ihmisen lajikehitys – eli Kaamean, karvaisen apinateorian paluu (1/97, 20-23)
Fortelius, Walter: Kaksituhatta vuotta yksisarvisia (6/99, 35-42)
Frösén, Jaakko: Muinainen Egypti ja Kreikka –
Uutta tietoa kohukaivauksista (8/92, 710)
–
Pako Egyptistä – Aaronin jäljillä Petrassa (8/97, 11-15)
–
Aleksandrian kirjastot (8/99, 28-38)
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
8
A
individualismia (8/97, 27-35)
Helo, Ari: Ihmisoikeudet ja kansakunta erään
orjanomistajan tasavallassa (1/95, 1113)
–
Moraalista ja historiallisesta ajattelusta
– Toistaako se historia itseään vai ei?
(1/00, 45-49)
Hentilä, Seppo: Historian julkinen käyttö
(5/98, 5-9)
Herlin, Ilkka: Kustaa Vilkuna – Tieteen ja politiikan yhdistäjä (7/97, 28-31)
–
Historiantutkimus kansallisten tieteiden järjestelmässä – Lisiä itseymmärrykseen (8/98, 20-22)
–
Tiede ja kansallinen tiede 1800-luvun
Suomessa (6/00, 26-29)
Hietala, Marjatta: Historiantutkimus ja aikamme haasteet (6/97, 33-36)
Hjerppe, Riitta: Kansainväliset vertailut historiantutkimuksessa – hyödyllisiä mutta
vaativia (5/98, 21-27)
Hoffman, Kai: Ikuinen energiakysymys (4/99,
24-27)
Honkapohja, Seppo: Makroteorian mullistukset viimeisten 60 vuoden kuluessa
(8/96, 9-13)
Honko, Lauri: Suomen tieteellisen julkaisutoiminnan kansainvälistäminen ja tehostaminen (6/92, 10-14)
–
Kalevala ja suulliset eepokset (8/95, 510)
–
Vapauttakaamme Elias Lönnrot (3/98,
16-21)
Huldén, Lars: Den vida kände danske prinsens mindre kända monolog (7/99, 50)
–
Laajalti tunnetun Tanskan prinssin vähemmän tunnettu monologi (7/99, 51)
Huumo, Katja: Historioitsijoiden itseymmärrystä etsimässä (1/00, 50-52)
Häkkinen, Kaisa: Jalopeuran jäljillä (7/00, 3641)
Häkli, Esko: Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen tiedonsaannin turvaaminen:
Kokoelmat ja kokoelmapolitiikka Suomen korkeakoulukirjastoissa (1/97, 1319)
Hämäläinen, Sirkka: Tienhaarassa (3/95, 8-13)
Häyry, Heta: Tieto ja vastuu (2/96, 15-19)
Häyry, Heta – Lehto, Tuija: Oppineita naisia
(1/98, 11-15)
Ilonen, Juha: Valta, voima ja kunnia. Kaupungin purkaminen ja rakentaminen sukupolven ja arvojen murroksessa (4/96,
11-13)
Itkonen, Esa: Maailman kielten yhtäläisyydet
ja niiden suhde ajatteluun (1/95, 5-7)
Tolkappiyam: tamilkielen ja -kulttuurin perusteos (6/98, 35-42)
Janhunen, Juha: Fennougristiikan suhde naapuritieteisiin (7/96, 8-12)
–
Altaistiikka suomalaisen Aasian-tutkimuksen kentässä (5/99, 25-28)
Jussila, Raimo: Kansakunnan muistia elvyttävää synergiaa (8/98, 32-34)
Kahlos, Maijastina: Augustinuksen kaksi valtakuntaa (7/00, 29-35)
Kaila, Kai: Neurobiologia – Silta fysiikasta
psykologiaan (6/98, 10-12)
Kajantie, Keijo: Kosmologia – uusi täsmätiede
(3/98, 27-30)
Kakkuri, Juhani: Gravitaation absorptio – tarua vai totta? (3/00, 41-43)
Kalha, Harri: Estetiikasta etiikkaan, kulttuurista politiikkaan: Muotoilun “kultakausi” uusin silmin (5/98, 39-42)
Kallinen, Maija: Filosofia – teologian palvelustyttö (4/96, 14-17)
Kallio-Tamminen, Tarja: Havaitsijan asema
kvanttimekaniikan kööpenhaminalaisessa tulkinnassa (5/00, 27-34)
Kamppinen, Matti: Kulttuurintutkimuksen tulevaisuus – ei hyvältä näytä (6/99, 7-11)
–
Tähtien sota ja biotieteiden maailmankuva – Voima on veressä (8/99, 14-17)
–
Aivotoiminta: psykologista vai neuraalista selittämistä? – Emergenssin asema
universumissa (2/00, 36-40)
–
Navigointia epävarmuuden maailmassa – tieteentekijän ja päättäjän erilaiset
vastuut (4/00, 33-36)
Kanninen, Markku: Ilmakehämuutokset ja niiden tutkimus Suomessa (4/93, 15-17)
Karhunen, Jonna – Nummi, Petri: Muukalaisia
Maa-planeetalta (4/99, 14-15)
Karjalainen, Pauli Tapani: Maantiedettä paikasta toiseen (6/95, 19-21)
Karjalainen, Sakari: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan uudistetut ohjeet (4/98, 37-42)
Karkama, Pertti: Kirjallisuushistorian tutkimuksesta (5/95, 11-14)
Karlsson, Fred: Språkens öde? (8/97, 43-46)
Karttunen, Hannu: Uhka taivaalta (7/98, 13-15)
Karttunen, Klaus: Sisällissodan repimässä
maassa on kaikki uhattuna (6/97, 9-12)
–
Buddhalaisuus intialaisessa kulttuurissa (4/00, 23-26)
Karttunen, Krister: Eliöiden nimet Aristoteleesta ATK-aikaan (2/94, 5-8)
Karttunen, Seppo: Fuusioenergian ratkaisu näköpiirissä (5/94, 14-16)
–
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
Ä
S S
9
E
Koukkunen, Kalevi: Warokaa perunakuoriaista! (7/99, 42-46)
Krötzl, Christian: Keskiajan tutkimus: avain
eurooppalaisuuteen (6/96, 12-14)
Kuitunen, Jorma: Tieteen eetos, tutkijan sosiaalieettinen vastuu ja arvojen kritiikki
(8/95, 26-30)
–
Euro-Välimeri-kumppanuus laajentaa
mahdollisuuksia kansainväliseen tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön (4/97,
16-19)
Kukkonen, Taneli: 800 vuotta Ibn Rushdin
kuolemasta – 800 vuotta Averroës’ta
(5/98, 43-49)
–
Alhambran yhteinen perintö (6/00, 4145)
Kupiainen, Antti: Tiede Arvona (5/97, 5-9)
–
Todellisuus: sosiaalinen konstruktio
vai totista totta? – Voiko luonnonlakia
potkia? (2/00, 45-52)
Kuusisto, Esko: Luomisen uudet vaatteet
(1/94, 13-14)
Kääriäinen, Helena: Terveyttä genomitutkimuksesta? (8/99, 23-27)
Laaksonen, Pekka: Se pyörii sittenkin – Suomalaisia keksijäoriginelleja (8/97, 3742)
Lagerspetz, Eerik: Tiedon kasvu ja tulevaisuuden ennustaminen (2/96, 8-14)
Lagerspetz, Kari: Eino Kaila – ”Kahden kulttuurin” sillanrakentaja (7/97, 20-22)
–
Tarkoituksenmukaisuus elävässä luonnossa ja sen selitykset (8/98, 38-42)
Lagerspetz, Kirsti: Naisen aggressio (7/98, 3440)
–
Aivotoiminta: psykologista vai neuraalista selittämistä? – Aivotutkimuksen
merkitys psykologialle (2/00, 41-44)
Lagerspetz, Olli: Miksi värit eivät redusoidu?
(6/99, 12-18)
Laitinen, Lea: Kansankieli – kansallinen kieli
(4/97, 12-17)
Lehti, Raimo: Tieteen objektiivisuus: esimerkkinä havaitseva tähtitiede (8/95, 11-21)
–
Minun historiankuvani (6/96, 5-11)
–
Lumihiutaleet ja maailmankuvat – havaintoja ja spekulaatioita 1600-luvulta
(7/98, 23-33)
–
Tieteen substanssi ja sen historia (5/99,
5-14)
–
Kuka keksi kaukoputken ja kuka silmälasit? (7/99, 29-41)
–
Todellisuus: sosiaalinen konstruktio
vai totista totta? – Karkea ja korkea todellisuus (2/00, 64-72)
E
Fuusio voi olla tulevan vuosituhannen
energiaratkaisu (5/99, 22-24)
Kasvio, Antti: Ystävä vai vihollinen? Innovaatiojärjestelmäajattelu vahvistaa perustutkimuksen asemaa (3/96, 16-19)
Kaukonen, Erkki: Huippukunto vai hyvä peruskunto? – Uuden tiedepolitiikan arviointia (3/94, 6-9)
Keinonen, Juhani: Fysiikan jättitapahtuma Yhdysvalloissa (4/99, 40-42)
Kemiläinen, Aira: Ihmisoikeudet ja rodullinen
eriarvoisuus (7/94, 8-12)
–
Nationalismi ja “universaalinen nationalismi” eli lähetystehtäväajatus
muutostekijänä historiassa (2/99, 510)
Kere, Juha: Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö? –
Selitykset monimutkaisia
(2/00, 27-28)
Keskinen, Raimo: Avaruuden ja ajan aaltoilua
(2/95, 16-17)
–
Yleisen suhteellisuusteorian synty
(5/96, 25-26)
–
Gunnar Nordström – Suomen Einstein
(7/97, 17-19)
Kettunen, Pauli: Kansallinen ”me” ja historia
globalisoituvassa maailmassa (5/98,
10-17)
Kieseppä, I. A.: Popper, tiede ja epätiede
(8/95, 22-25)
Kivinen, Osmo – Nurmi, Hannu: Valkoinen
elefantti yliopiston rahoitusviidakossa
(4/99, 36-39)
Kivinen, S. Albert: Descartes ja hänen ”dualisminsa” (5/96, 27-30)
–
Onttinen kommunismi – terveen järjen
universaaliteoria (2/97, 32-35)
–
Reiät ja paikat: johdatusta deskriptiiviseen metafysiikkaan (4/99, 28-32)
Knapas, Rainer: Ajankohtainen Armfelt (2/98,
24-28)
–
Kirjallisuus ja historia – Finlands svenska litteraturhistoria -teosta lukiessa
(2/99, 36-38)
Knuuttila, Simo: Aika ja ajattomuus (1/00, 8-13)
Koistinen, Tero: Maailmanyliopiston matkassa
(6/98, 21-26)
Kojo, Ilpo: Näkemisen tutkimus ja tietoisuus
(7/95, 5-7)
Korhola, Atte: Kirpulla menneisyyteen – järvien pohjakerrostumat kertovat Suomen ilmaston kehityksen (6/98, 5-9)
Koskela, Erkki: Julkisen sektorin laajuus taloustieteellisestä näkökulmasta (5/94,
11-13)
T I E
T
–
–
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
10
A
Matematiikan ja sen opetuksen asema
kulttuurissamme (3/00, 11-23)
–
Paikka suhteellisuusteoriassa ja kosmologiassa (5/00, 14-26)
–
Vaikuttaako havainto kohteeseensa?
(6/00, 5-10)
Lehto, Olli: Tiede ja politiikka (4/98, 24-27)
Lehto, Tuija – Häyry, Heta: Oppineita naisia
(1/98, 11-15)
Lehtonen, Tuomas M. S.: Inhimillisen toiminnan teoria ja sydänkeskiajan historiallinen ajattelu (5/96, 11-13)
Lehväslaiho, Heikki: Geenejä ja ihmisiä (3/96,
36-37)
Leikola, Anto: Ritari de La Marck – biologian
isä? (6/94, 15-16)
–
Lavoisier puhuttaa yhä (3/95, 20-21)
–
Taiteilija, tiede ja yliopisto (8/96, 37-38)
–
Robert Tigerstedt – Fysiologian viimeinen yleisnero (7/97, 10-11)
–
Carl Gustaf Mannerheim, kovakuoriaiskreivi (8/98, 23-27)
–
Tutkimuksen menneisyys – ja tulevaisuus? (5/00, 40-43)
Leikola, Matti: To Have and Have Not –
Huippuyksiköitä valikoivan ja tukevan
tutkimuspolitiikan tarkastelua (3/94,
10-12)
Leino, Pentti: Miten pitkälle kieltä voidaan
normittaa? (2/96, 31-36)
Liinamaa, Matti: Tieteen keskustoimikunnan
oudot ohjeet (5/92, 8-10)
Lilius, Henrik: Villa Lante renessanssihuvilana
(4/94, 5-8)
Lindeman, Marjaana: Elämysperäinen ja rationaalinen ajattelu (5/97, 30-33)
Lindgren, Anna-Riitta: Kveenien ja saamelaisten kieli modernisoituvassa maailmassa (7/95, 15-20)
Lipponen, Paavo: Perustutkimuksen edellytyksistä huolehdittava (1/99, 10-12)
Litzen, Veikko: Myöhäisantiikki puhuttelee
nykyaikaa (4/94, 14-19)
–
Kaikella on aikansa (5/99, 29-32)
Londen, Stig-Olof: Värderingar inom matematiken (5/97, 18-22)
Lummaa, Virpi: Luonnonvalinnan vai kulttuurin tuotteita? Kirkonkirjat kertovat
suomalaisten lisääntymismenestyksestä 200 vuotta sitten (3/00, 37-40)
Manninen, Juha: Vanha ja uusi tieteenhistoria
– avain Thomas S. Kuhnin ymmärtämiseen (2/98, 19-23)
–
Mihin aate- ja oppihistoriaa tarvitaan?
(8/98, 6-19)
Manninen, Ohto: ”Itsenäistymisen vuodet
1917-1920” – Kuinka se oikein tapahtui? (7/92, 12-16)
Markkanen, Tapio: Liekkien loimu vai ikijää –
loppukuvan hahmottelua (7/98, 16-22)
Markkula, Martti: Tieteelliselle julkaisutoiminnalle asetettavat tavoitteet (4/91, 6-8)
Martikainen, Eeva: Fysiikka, filosofia ja teologia kosmologisten haasteiden edessä
(7/00, 16-22)
Martio, Olli: Tarvitaanko viikatetta suomalaisessa tiedepolitiikassa? (4/96, 5-10)
Mattila, Markku: Suomalainen rotuhygienia
(8/97, 20-26)
Meinander, Henrik: Nykyhistorian tutkimus:
journalistiikkaa vai tiedettä? (1/00, 3944)
Merisalo, Outi: Virkamiehiä, agentteja ja taiteilijoita: Medicien omaisuuden selvittelyä Firenzessä 1495 (5/00, 10-13)
Michelsen, Kalle: Ympäristö – tieteen objekti
(1/96, 9-11)
–
Todellisuus: sosiaalinen konstruktio
vai totista totta? – Uskotko todellisuuteen? (2/00, 53-59)
Mikkeli, Heikki: Euroopan muisti (3/95, 16-19)
–
Muuttuvat terveyden määrittelyt länsimaisessa kulttuurihistoriassa (3/96, 3235)
Moisala, Pirkko: Ääni vaiennetulle musiikille
– Musiikin naistutkimuksesta sukupuolistavaan musiikintutkimukseen
(8/94, 10-12)
Muinonen, Karri: Törmäilevät asteroidit
(7/99, 25-28)
Murtomäki, Veijo: Sibelius-tutkimuksen nykytila (1/99, 30-35)
Mustakallio, Katariina: Naiset antiikin Roomassa (7/95, 21-22)
Myllyntaus, Timo: Vertaileva tutkimus – yhteiskunnan peili (1/95, 8-10)
Mäkelä, Janne: Tähti on syttynyt. Kuuluisuuden varhaishistoriaa populaarimusiikissa (8/98, 49-54)
Mäkelä, Klaus: Sääntö, muuntelu ja kielenhuolto (2/96, 20-24)
Nevanlinna, Heikki: Aurinko ja ilmaston lämpeneminen (6/00, 11-12)
Niemelä, Jari: Kovakuoriaiset ja luonnon monimuotoisuus (6/96, 15-17)
Niemi, Åke: Elämää jäässä ja jään tuntumassa
(2/98, 34-37)
Niiniluoto, Ilkka: ”Onko järkee vai ei”? (1/94,
10-12)
–
Voidaanko tulevaisuudesta tietää?
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
11
E
potamialainen sielu (6/95, 14-18)
Paunio, Keijo: Tutkijan sosiaalinen vastuu
(4/98, 34-36)
Paunonen, Heikki: Suomen kielen ohjailun
myytit ja stereotypiat (2/96, 25-29)
Pekkanen, Martti: Tiede – hyöty – tekniikka
(3/00, 24-33)
Pekkanen, Tuomo: Latinan opetus Suomessa
(4/97, 27-28)
Pekkarinen, Jukka: Suomen talouspolitiikan
pitkää linjaa etsimässä (5/93, 8-15)
–
John Maynard Keynes: kansantaloustieteen uudistaja Cambridgesta (5/94,
6-10)
Pekonen, Kyösti: Suomi poikkeuksena? Uusi
radikaali oikeisto Euroopassa ja Suomessa (5/99, 15-18)
Pekonen, Osmo: Onko maailmankaikkeus
kaksivaippainen? (5/95, 20-23)
–
M-teoria: mitä? missä? milloin? (4/99,
6-13)
–
Kahden kulttuurin probleemi – siis
kolmas kulttuuri? – Kolmas kulttuuri
julkisuusprojektina (2/00, 19-22)
–
Miljoonan dollarin ongelmat (6/00, 3540)
–
Gerbert Aurillacilainen: matemaatikko
ja paavi tuhannen vuoden takaa (7/00,
23-28)
Pelkonen, Risto: Nykyaikainen tutkimus sadan vuoden takaa (5/92, 19-21)
–
Lääketieteen monta maailmaa: molekyylit ja me (8/99, 18-22)
Perko, Tapani: Aikatietä aikakoneella (3/96,
22-24)
Persson, Per-Edvin: Tiedevalistus ja tiedekeskukset (3/99, 38-40)
Pietarinen, Juhani: Tutkijan vastuu (2/95, 6-8)
–
Edvard Westermarck – Moraalifilosofian dinosauri (7/97, 12-16)
Pietikäinen, Petteri: Alitajunta ja evoluutio –
huomioita syvyyspsykologian biologisista lähtökohdista (7/98, 41-45)
–
Psykokulttuurin kritiikki (8/00, 6-14)
Pihlström, Sami: Ympäristökeskustelun mahdollisuudesta (4/98, 19-23)
–
Idealismin paluu? (4/00, 5-11)
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin
muotoutuminen Suomessa (7/96, 17-20)
Portin, Petter: Perinnöllisyystieteen vuosisata
(3/00, 34-36)
–
Mihin perustui Mendelin onnistuminen – ja miksi hänet unohdettiin
perinnöllisyyslakien löytäjänä? (8/00,
24-26)
T I E
T
(1/99, 5-9)
Ajan lyhyt filosofia (1/00, 5-7)
Kahden kulttuurin probleemi – siis
kolmas kulttuuri? – Kulttuuri: yksi,
kaksi vai kolme? (2/00, 12-15)
Nikinmaa, Mikko: Happi solujen toimintojen
säätelijänä (8/00, 27-31)
Nikula, Riitta: Rakennussuojelu ja arvot (3/96,
25-31)
Nirkko, Juha: Joulun suuria kertomuksia
(8/94, 13-15)
Nordenstreng, Kaarle: Sananvapaus etsii itseään (8/96, 25-27)
Nummela, Ilkka: Tuloeroista keskiajalla (5/96,
17-18)
Nummi, Petri – Karhunen, Jonna: Muukalaisia
Maa-planeetalta (4/99, 14-15)
Nuolijärvi, Pirkko: Suomen kielitilanne 2000luvulla (1/99, 22-29)
Nuorteva, Jussi: Eurooppalainen aateliskulttuuri ja sen välittyminen Suomeen
1500- ja 1600-luvuilla (8/94, 16-19)
–
Harjoitusmestarilaitos – Liikuntatieteiden, taide-aineiden ja modernien kielten juuret (1/98, 23-26)
Nuorteva, Pekka: Tieteellisten julkaisujen
transformointi – kulttuuritehtävä suomalaisille (4/97, 9-11)
–
Tutkimuspolitiikka hyönteisten, saasteiden ja metsäkuolemien pyörteissä
(2/99, 11-22)
Nurmi, Hannu – Kivinen, Osmo: Valkoinen
elefantti yliopiston rahoitusviidakossa
(4/99, 36-39)
Näre, Sari: Tutkijan rooli julkisuuden intimisoituessa (7/99, 47-49)
Oittinen, Vesa: Kant, Hartman ja Suomi – valistusajattelun uusi vaihe (4/96, 18-21)
Oksala, Teivas: Goethe – lyyrikko Jumalan armosta (1/00, 14-24)
Oja, Erkki: Neurolaskenta – voiko kone oppia? (4/97, 18-20)
Paalanen, Mikko: Nanotieteessä pieni on kaunista (2/98, 9-13)
Pakkala, Timo – Tiainen, Juha – Vuorisalo, Timo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19)
Pakkanen, Tapani: Pallohiilestä nanotekniikkaan (5/95, 24-26)
Palola, Ari-Pekka: Yliopisto-opiskelua keskiajalla – Olavi Maununpoika Pariisissa (3/98, 9-15)
Palva, Tapio: Kasvien molekyyligenetiikka –
laboratorioista ruokapöytään (7/97, 7-9)
Parpola, Simo: Länsimaisen kulttuurin meso–
–
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
12
A
Poso, Eira: Sfinkseistä meillä ja muualla (6/95,
5-12)
–
Mestauspäivän aatto – Thomas Moren
viimeinen kirje (8/98, 35-37)
Purhonen, Paula: Tämän päivän arkeologi
muinaisen ihmisen maailmankuvaa etsimässä (2/97, 8-13)
–
“Suku käski suolle viedä...” – Mitä tapahtui ei-toivotuille lapsille? (3/99, 1720)
Pyysiäinen, Ilkka: Uskonnollisen ajattelun alkuperä (2/99, 28-32)
Pääjoki, Tarja: Epämukava taide (7/99, 9-16)
Raatikainen, Panu: Onko ihmisestä riippumatonta todellisuutta olemassa? (5/00, 3539)
Relander, Jukka: Ulkomainen totuus ja sisäinen kokemus taistolaisessa opiskelijaliikkeessä (4/97, 11-15)
Remes, Pauliina: Epikuroksen ystävyyden
Puutarha (2/97, 25-31)
–
Tarvitseeko onnellisuudestaan olla tietoinen voidakseen olla onnellinen? –
Plotinos ja sisäinen minä (6/99, 30-34)
Riikonen, H. K.: Kirjallisuudentutkimus ja antiikin traditio (8/98, 28-31)
–
Porthanin kootut teokset – ikuisuusprojektin antia (6/99, 19-21)
Rikala, Mia: Ramses ja pojat Kuninkaiden
laaksossa (2/98, 29-33)
Rikkinen, Kalevi: Maailman ensimmäinen
kansalliskartasto Suomi-kuvan rakentajana (3/99, 11-15)
Roinila, Markku: Internet-lähteisiin viittaaminen (4/96, 22-24)
Roos, Matts: Värdegrunderna i olika vetenskaper – partikelfysik (5/97, 23-25)
Rossi, Matti J.: Laavavirrat – tuhon tuojia ja
maankamaran rakentajia (6/97, 39-44)
Rousi, Arne: Pelastuuko viljelykasvien monimuotoisuus? (3/98, 22-26)
Routti, Jorma: Eurooppalaisen tutkimuksen
haasteet (1/97, 5-8)
Ruoff, Eeva: Havupuiden ja kalliorantojen
kauneus. Kiinalaisia vaikutteita varhaisissa suomalaisissa maisemapuutarhoissa (8/00, 32-41)
Ruoslahti, Erkki: Syöpäkasvaimen verenkierto:
syövän akilleenkantapää (7/98, 5-7)
Ruotsala, Antti: Marco Polo: nojatuolimatkaaja
vai Kubilai-Kaanin korkea-arvoinen
virkamies? (6/97, 19-22)
Rydman, Jan: Mariankatu 5 – Borgströmin talosta tieteen tilaksi (5/88, 11-14)
–
TSV 90 vuotta. Välähdyksiä tieteellis-
ten seurojen ja valtuuskunnan vaiheista (5/89, 14-18)
–
Tieteelliset seurat valistuksen eturintamassa (4/91, 11-15)
–
Kohtaavatko tieteenharjoittaja ja päätöksentekijä toisensa? Tutkijoiden neuvonannon kysynnän ja tarjonnan mutkalliset polut (5/91, 9-12)
–
Mitä tehdä tieteelliselle julkaisutoiminnalle? (6/91, 12-15)
–
Mitä miehiä olivat Galileit? (2/92, 1518)
–
Brittien valistunut tiedevalistus – voisimmeko oppia jotakin? (6/92, 17-21)
–
Tiedettä kansalle Edinburghin tapaan
(4/93, 10-14)
–
Taidehistorian inventaari: Lontoon Sir
John Soane -museo (4/94, 20-25)
Saarnilehto, Ari: Tutkijan oikeudet (4/98, 4345)
Saastamoinen, Kari: Olemmeko me kaikki nyt
liberalisteja? (7/99, 5-8)
Salmi, Hannu: Itämeri musiikkiympäristönä
(4/97, 30-33)
–
Kuviteltu menneisyys (5/98, 28-32)
–
”Juna saapuu raiteelle 2”. Odottamisen
historiaa (8/98, 43-48)
Salmi, Ilpo V.: Havaintoja muinaisen Egyptin
tähtitieteestä (1/94, 5-9)
–
Mitä kello on, kysyi farao? Muinaisten
egyptiläisten ajanmäärityksestä ja kelloista (4/97, 34-38)
Salmenkivi: Erja: Muumioita ja muotokuvia
Berliinissä (6/97, 23-28)
Salo, Jukka: Biodiversiteettisopimus – uusi
ekologinen järjestys? (2/94, 9-12)
Sappinen, Jorma: QWERTY (1/98, 37-39)
–
Peliteoria ja liikennetavat (4/99, 33-35)
Sarasti-Wilenius: Raija: De peregrinatione – Näkökulmia ulkomaan matkailuun Suomen latinankielisissä lähteissä 1600-luvulla (1/98, 16-22)
Saukkonen, Juhana – Weissenberg, Hanne
von: Qumranin kirjasto. Fragmenttien
palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan. (4/00, 18-22)
Savunen, Liisa: Valtaa ja rakkautta – näkökulmia antiikin naisen elämään Pompejissa (4/94, 9-13)
Saxén, Lauri: Tieteellinen vilppi (3/96, 5-9)
–
Biologisen tutkimuksemme haasteet
(7/96, 5-7)
–
Huoli maapallon huomisesta (1/98, 3234)
–
Hämmennyksen aika biolääketieteessä
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
13
E
Tanskanen, Antti: Tiedepolitiikkaa talouspolitiikan varjossa (3/95, 6-7)
Tervonen, Ilkka – Ahtiainen, Pekka: Historiankirjoitus – Kansakunnan kompassi vai
politiikan tuuliviiri (8/96, 18-24)
Thesleff, Irma: Elinten kehityksen geneettinen
säätely (2/98, 5-8)
Tiainen, Juha – Vuorisalo, Timo – Pakkala, Timo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19)
Tiihonen, Seppo: Tiede ja yhteiskunnalliset
käytännöt (4/95, 14-19)
Tiitinen, Ilpo: Teologiset väitöskirjat (5/97, 5254)
Tiitta, Allan: Harmaakiven maa, Zacharias Topelius ja Suomen maantiede (8/94, 5-9)
–
Suomen karttakuvan kehitys (4/99, 1623)
Tikkanen, Eero: Uhkaavatko Kuolan saastepäästöt Lapin metsiä? (6/96, 18-21)
Tikkanen, Matti: Tiedemies Hellaakoski (6/93,
10-15)
Toivanen, Hanna-Riitta: Itä ja länsi kohtasivat
Bysantissa – ja bysantin tutkijat Kööpenhaminassa (8/96, 32-36)
–
Konstantinopolilaiset vaikutteet keskibysanttilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa
(6/98, 27-34)
–
Kypros ja Bysantti. Arkeologiaa jaetulla
saarella (4/00, 27-32)
Tommila, Päiviö: Harmaan eminenssin muisti
– eli historiantutkimuksen sidonnaisuudet (4/97, 5-6)
–
Sata vuotta tieteellisten seurain yhteistoimintaa (7/99, 52-53)
–
Tiedeyliopiston tulo Suomeen (3/00, 510)
Tuomala, Matti: Tuloerot kasvavat Suomessa
(7/00, 9-15)
Tuomi, Timo: Bysanttilainen arkkitehtuuri
valtakunnan laidalla. Venetsian Markuksen kirkko suomalaisten ja ruotsalaisten 1800-luvun kirjoittajien tulkitsemana (8/96, 28-31)
Tuomisto, Jouko: Julkisuden hyödyt, haitat ja
etiikka: ympäristö ja terveys (1/95, 1417)
Tuori, Kaarlo: Oikeuden kahdet kasvot (6/98,
16-20)
Tähtinen, Leena: Aikamatkailu tieteellisenä
ongelmana (8/00, 15-18)
Valkola, Jarmo: Taide ja visuaalisuus (1/00,
25-33)
Vihko, Reijo: Yhteiskunta etsii yliopistojaan –
Tieteellinen tutkimus taloudellisen kas-
T I E
T
(4/98, 13-17)
Tieteen kuva joukkoviestimissä: pelisääntöjä ja sudenkuoppia (1/99, 13-16)
–
Biologian kehitystä ja kehityksen biologiaa (8/99, 10-13)
Schulman, Harry: Muoto, funktio ja hyvä tahto maantieteellisessä ajattelussa (2/94,
13-16)
Seppä, Heikki: Kasvillisuuden pitkäaikaiset
muutokset. Ennusteita ja menneisyyden oppitunteja (5/96, 19-24)
Setälä, Päivi: Oliko naisilla renessanssia renessanssin aikana? (5/00, 5-9)
Sihvola, Juha: Hyveen oppiminen (1/98, 5-10)
Siili, Tero: Kohti punaista planeettaa (1/98, 2731)
Siiriäinen, Ari: Inkat ja Amazonia – eli uusia
löytöjä ja rahanpuutetta (8/00, 19-23)
Sintonen, Matti: Tiedon biologinen selittäminen (2/96, 5-7)
–
Ihminen, tiede, luonto – Maailmankuva ja maailmankatsomus (8/99, 5-9)
–
Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö?
– Keenit kohalleen! (2/00, 29-32)
Smeds, Kerstin: ”Missä Suomen sielu on asuva” – Suomi maailmannäyttelyissä viime vuosisadan lopulla (2/97, 14-20)
Soikkanen, Hannu: Tieteen etiikka ja yhteiskunnallinen vallankäyttö (2/95, 11-12)
Steinby, Margareta: Rooma on aina Rooma
(5/99, 33-36)
Strömholm, Stig: Akademierna – mångvetenskaplighet, friheten och oberoendet
(4/98, 28-32)
Sundman, Mikael: Kerrostumat ympäristön
laatuna – kulttuurihistorialliset kohteet
kaupunkisuunnittelussa (6/94, 5-10)
Sundström, Liselotte: Muurahaisyhdyskuntien
sosiaalinen evoluutio (8/97, 16- 19)
Suominen, Juha: Atlas Florae Europaeae – Euroopan kasvikartasto (7/94, 13-16)
Suurpää, Lauri: Tonaalisen musiikin analyysi:
historiaa ja lähtökohtia (1/99, 36-41)
Syväoja, Hannu: Luonnon politisointi autonomian ajan kaunokirjallisuudessa (5/98,
34-38)
Takalo, Leo: Tutkimus tavoittamassa salaperäiset blazaarit (5/99, 19-21)
Tammekann, Eeva-Maija: Vaihtotoiminnan tulevaisuus (8/91, 11-14)
Tammisalo, Osmo: Emootiot ja evoluutio
(6/98, 13-15)
–
Parinvalinnan evoluutiopsykologiaa –
seksuaalisia vihjeitä ja kognitiivisia sopeutumia (6/99, 22-29)
–
vun avaintekijänä (8/96, 5-8)
Tutkimustyön
ammattimaistumista
edistettävä (4/97, 5-8)
Viitanen, Eeva-Maria: Modernin arkeologian
anti antiikintutkimukselle (4/97, 29-30)
Virtanen, Keijo: Tiede aineen, mutta myös
hengen asialla (3/94, 13-15)
–
Haasteena ”Ulkomaalaisen näköiset ihmiset” (1/96, 12-16)
–
Yliopistot ja yhteinen hyvä (6/97, 5-8)
–
Mistä tohtoreita tehdään? (3/98, 5-8)
–
Kasvavat odotukset yliopistoja haastamassa (7/98, 46-49)
–
Yliopisto mielikuvina ja merkityksinä
(8/99, 47-49)
–
Luottamus ja vastuu tiedeyhteisön
elinehtona (7/00, 5-8)
Visakorpi, Jarmo: Tiedeakatemiat suomalaisessa tiedepolitiikassa (3/99, 42-46)
Vuorinen, Jyri: Ja sana tuli lihaksi – ajatus taideteoksesta kuvallisena merkkinä
(2/97, 21-23)
Vuorio, Eero: Geeniterapian oikeutuksesta
(2/97, 5-7)
Vuorisalo, Timo – Tiainen, Juha – Pakkala, Timo: Kaupunkien linnusto tutkimuskohteena (5/94, 17-19)
Vuorisalo, Timo: Pyöveli ympäristönsuojelijana (2/99, 23-27)
–
Käyttäytyminen: geenit vai ympäristö?
– Genotyyppi, fenotyyppi ja kulttuuri:
onko kulttuuri osa ihmisen fenotyyppiä? (2/00, 33-35)
Väliverronen, Esa: Julkinen tiede (4/95, 10-13)
Wahlström, Erik: Tiedotusvälineiden suhde
tieteeseen (1/99, 17-21)
Wallgren, Thomas: Vetenskap och etik efter
framstegets kris (5/97, 10-17)
Weissenberg, Hanne von – Saukkonen, Juhana: Qumranin kirjasto. Fragmenttien
palapelistä valoa juutalaisuuden historiaan. (4/00, 18-22)
Wiberg, Matti: Millaista julkaisutoimintaa tulisi palkita? (4/97, 21-24)
Wiik, Kalevi: Suomalais-ugrilaista ääntämistä
germaanisissa kielissä (4/97, 25-29)
–
Olisiko kantagermaanissa sittenkin
suomalais-ugrilaista ääntämistä? (1/98,
40-44)
–
Taistelu germaanien sieluista (5/98, 5053)
–
Suomalaisten
alkuperävaihtoehdot
(3/99, 21-25)
Wrede, Johan: Forskning och utbildning: En
fjärde statsmakt? (2/95, 13-15)
–
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
14
Wright. Georg Henrik von: Sielu, aivot ja käyttäytyminen (4/98, 5-12)
Äystö, Juha: Atomin ydin tutkimuksen kohteena – Kova pähkinä purtavaksi?
(6/97, 29-32)
Östman, Jan-Ola: Kielitieteilijä maailmanparantajana (6/99, 43-48)
Katsauksia
A
Aalto, Eeva-Liisa: Suomalaiset tutkijat ja brittiläinen kustannusmaailma (8/91, 20)
–
Miten viittaan sähköisiin dokumentteihin? (5/98, 60-61)
Ahoniemi, Annu: Tasa-arvoa UNESCOn maailmanperintölistalle (1/97, 32-34)
Alestalo, Matti: Vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen uudet haasteet
(6/97, 37-38)
Endén, Rauno: Kansainvälisen julkaisemisen
arkirealismi (6/95, 22-23)
–
Leipzigin kirjamessuista Frankfurtin
haastaja (4/97, 51-52)
Forselles-Riska, Cecilia af: Terra Cognita –
näyttely eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstämme (6/00, 46- 47)
Heikkilä, Hannu: TSV perustamassa Saksaan
Suomi-instituuttia (6/91, 3-4)
–
Vaihtotoiminta tieteellisten seurojen
työssä (8/91, 9-10)
–
Väitöskirjat ja tieteelliset seurat (1/93,
9-10)
–
Tieteellisten seurojen kuukausikokoukset – hiipuva perinne? (8/98, 5)
Honko, Lauri: Iso Karhu – suomalais-ugrilaisten kansojen kivijalka (8/93, 12-14)
Karhuvirta, Tiina: Young Scientist -kilpailu
1993 (7/93, 20-22)
Lahtinen, Aatos: Euroscience – toimintaa tieteen puolesta (6/97, 46-48)
Leikola, Anto: Gradus ad Parnassum (1/98,
35-36)
Markkula, Martti: Kestävän kehityksen tutkimusohjelma valmisteilla (2/90, 15)
–
Kestävän kehityksen tutkimusohjelma
(6/90, 10)
Oksala, Teivas: Horatius 2000 vuotta (8/92,
16-17)
Pärssinen, Martti: Suomen Madridin instituutti (5/99, 37)
Pöyhönen, Tiina: Kuva kertoo enemmän – vai
kertooko? (8/88, 4)
Rauhala, Pirjo: Suomalaiselle tiedekirjallisuudelle uusi markkinointi- ja myyntikanava (5/98, 59-60)
H
U
T U
Julkaisukeskus toimii! (3/88, 4)
Kansalaissota ja tiede (5/93, 16-19)
Keskiajan kivikirkoista Topeliukseen (3/95, 29)
Mitä on? – Ontologia nousussa (2/97, 37-38)
Opetusministeriö tukee kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja (1/93, 21-22)
”Suomalainen sosiaaliturva oli hyvä ja halpa”
(8/96, 15-17)
Suomen molekyylibiologian ja biotekniikan
Keskustelua
Achren, Ulla – Vainikainen, Tuula – Seppä-
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
15
E
*
tutkimus arvioidaan (4/96, 32)
Tapahtui vuonna 1989 (3/90, 11-13)
Tapahtui vuonna 1990 (3/91, 6-9)
Tiedekustantajien liitto perustettu (1/94, 33)
Tiedekustantajille oma liitto (8/93, 22)
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettu
(4/93, 18-19)
Tieteellisten julkaisujen ja tieteellisten seurojen toiminnan tukemiselle uudet ohjeet.
Tiukan rahan aika alkaa (4/92, 7-10)
Tieteellisten seurain valtuuskunnan vuosikokous: Uusia seuroja, tiukkoja kannanottoja (3/91, 3-4)
Tieteen kuninkaat ja kerjäläiset (3/94, 5)
Tieteen päivät 87 (7/86, 17-18)
Tieteen päivät 1992 uusien maailmojen kimpussa (5/91, 6-7)
Tieteen päivät 95: Tutkimuksen etulinjassa
(1/94, 32)
Toiminnan vuosi 1988 (3/89, 4-7)
TSV:n toiminnasta (5/90, 2)
Tutki, kokeile, kehitä – kilpailu tieteen ja tekniikan harrastajille (7/93, 19)
Tytti Isohookana-Asunmaa: Yhteistyön tiivistäminen Eurooppaan koituu kansallisen kulttuurin hyväksi (3/94, 18-19)
Uudistuksia Suomen ja Neuvostoliiton väliseen biologian yhteistyöhön (7/91, 21)
Valtuuskunnan vuosikokouksesta (3/93, 17-18)
Vetoomus Suomen valtiolle (3/91, 4-5)
Viimeinen dinosauri – Aaro Hellaakoski 100
vuotta (6/93, 16)
Vuoden tiedekirjat valittu (4/89, 17)
Vuoden tiedekirjat 1990 (3/91, 18)
Vuoden tiedekirjat valittu (3/92, 21-22)
Vuoden tiedekirjat 1992 (3/93, 15-16)
Vuoden tiedekirjat: kansanrunoutta, tähtitiedettä ja rotuteorioita (3/94, 20-21)
Vuoden Tiedekirja 1995 -palkinto Maija Kalliselle (3/96, 38-39)
Vuoden Tiedekirja 1996 -palkinto Kerstin
Smedsille (1/97, 47)
Vuoden Tiedekirja 1997 -palkinto Suomen luonnon sata vuotta -teokselle (3/98, 53-54)
Vuoden tiedekirja 1999 -palkinto Raimo Lehdelle (3/00, 58)
Vuosikokouksen aikaan (3/92, 9-11)
Yhteiskuntatieteilijät keskustelevat menetelmistään (5/92, 15)
Yliopistojen autonomisuus ja tutkimuksen vapaus vaarassa (5/96, 5-6)
T I E
T
Roinila, Markku: G. W. Leibnizin teokset julkaistaan – ennen pitkää... (6/00, 54-55)
Rydman, Jan: Professori Eero Holopainen –
Ihminen ja kasvihuoneilmiö (4/89, 4-5)
–
Dosentti Seppo Zetterberg: Viron ”uusi
historiankirjoitus” – vanhat tabut nurin! (6/89, 3-4)
–
Eksponentiaalifunktio tieteen kiusana
(6/89, 14-15)
–
Valtio otti Säätytalon itselleen. Tieteellisille seuroille uudet kokoustilat (6/91,
11-12)
–
Kaipaako korkeakoulujen biologianopetus remonttia? (7/91, 19-20)
–
Rakentavaa
keskustelua
uusista
julkaisuohjeista (6/92, 15-16)
–
Tieteessä tapahtuu 10 vuotta (1/93, 11)
–
Tiedelehtiä kehitetään (1/94, 4)
–
Tieteen siunaukset ja uhkat (2/95, 5)
–
Huippuyksiköitä vai julkisuuden
myyttejä – Kuopion kultavasikat kritiikin hampaissa (5/95, 7-8)
–
Tieteen päivien avajaiset: Mikä mies oli
William Herschel? (8/96, 43)
–
Tieteessä tapahtuu -lehti 15 vuotta (4/98,
51-52)
–
Kolmas kulttuuri. Tieteessä tapahtuu
-lehden teemanumero (2/00, 5)
Salmi, Hannu: Tiedekeskusten maailmankonferenssi Heurekassa (1/96, 21-22)
Salmi-Niklander, Kirsti: Tietokirjallisuuden
käännöstarpeet kartoitettu (4/91, 9-10)
Schwanck, Iris: Suomen Ranskan instituutti
(5/99, 38)
Sutela, Tytti: Euroopan tiedeviikko (7/93, 1718)
Tammisalo, Osmo: Hajamielinen professori
heikoilla jäillä (6/98, 47-48)
Tommila, Päiviö: Ei uutta Auringon alla (7/99,
54)
Torkko, Sari: Uusi tuttavuus – Agricultural
Science in Finland (8/92, 24-25)
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
16
A
Lassila, Päivi: Päätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45)
Ahlbeck, Jari: Aurinko ja ilmaston lämpeneminen (7/00, 50)
Ahmavaara, Yrjö: Oikaisu Matti Virtaselle
(8/98, 66)
–
Tiede ja länsimainen sivistys (1/99, 4650)
Alanen, Pentti: Mikä on totta? (6/00, 50)
Ala-Nissilä, Tapio: Fysiikan reunaehdot emergenssille (3/99, 47-49)
Anhava, Jaakko: Kieli, valta ja todellisuus
(8/97, 52-54)
–
Kuinka geneettisesti eriseuraisia me
olemme? (8/98, 65-66)
Björnberg, Mikael: Tutkijan vastuusta (4/95,
20-22)
–
Tutkijan vastuusta vielä kerran (6/95,
26-28)
–
Häyryn tiedekäsityksestä (5/96, 33-34)
Blom, Raimo – Pyöriä, Pasi: Tietoyhteiskunta
merkitsee työelämälle uutta riskiprofiilia (5/99, 52-53)
Enqvist, Kari: Kommentti Pihlströmille (2/99,
45)
–
Vielä kerran emergenssistä (3/99, 53-56)
Forsius, Arno: Lisäys Suomen karttakuvan kehitykseen (5/99, 54)
Harisalo, Risto: Liberalismi: Eilisen jäänne vai
huomisen mahdollisuus? (1/00, 53-55)
Heikkilä, Hannu: Puheenjohtajan valinta tiedeyhteisölle (1/92, 7-8)
–
Yhteispohjoismaisten sarjojen merkitys
ja ongelmat(4/92, 11-12)
–
Voittaako tiede vai valtio? (8/92, 5-6)
–
Tutkimuksen rahoitus ja edistäminen
(4/94, 26-28)
–
Suomen tiede koordinoinnin tarpeessa
(7/94, 5-6)
–
Suomen Akatemian uudet toimikunnat
(7/94, 7)
–
EU-tutkimusprojektien laadusta huolehdittava (5/95, 5-6)
Heikkinen, Olavi: Voiko arvostettu tutkija kirjoittaa populaaristi? (6/96, 27-28)
Heininen, Simo: Tieteellistä yhteistyötä?
(8/00, 42)
Herlin, Ilkka: Tieteen korpisotaa (4/00, 40-41)
Honko, Lauri: Vastaus Esa Itkoselle (2/96, 37)
Huhtamies, Mikko: Vastine Kalle Michelsenin
arvosteluun (5/97, 37)
Häkkinen, Kaisa: Vastaus Simo Heiniselle
(8/00, 42)
Itkonen, Esa: Kommentti Lauri Hongolle
(1/96, 23)
–
–
Tieteentutkimus kriisissä? (8/97, 55-56)
’Kielihistorian rintamat’: perusteeton
näkemys (3/98, 44)
–
Kielitiede ja totuus (7/99, 60)
Javanainen, Markku: Fyysikko huutaa: ”Pomolla ei ole vaatteita” (5/96, 31-33)
Kaila, Kai: Puhakaiselle (7/98, 59-61)
Kallio, Petri – Koivulehto, Jorma – Parpola,
Asko: ”Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti”: perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51)
–
”Kantagermaanin suomalais-ugrilainen
substraatti”: edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48)
Kamppinen, Matti: Reduktio ja ihmistieteet –
filosofisen metafysiikan puolustus
(2/99, 41-44)
–
Kun fysiikka ja metafysiikka kohtaavat... (4/99, 48-52)
Kauranen, Pentti: Onko Suomessa tiedettä?
Eräiden yllättävien väitteiden jatkopohdintaa (7/96, 29)
Kekkonen, Timo: EU:n tutkimuspolitiikan
muotoutuminen (6/95, 24-25)
Kivinen, S. Albert: Emergenssistä ja reduktiosta – loppumietteitä (5/99, 44)
–
Varoittava esimerkki (3/00, 52)
–
Realistin mietteitä Sami Pihlströmin
kirjoituksen johdosta (5/00, 50-51)
Koivula, Risto: Moraalisäännöt eivät voi olla
geeneissä (5/99, 47-49)
–
Emergenssi merkitsee, että luonnonlait
evoluoituvat (7/99, 61-62)
Koivulehto, Jorma – Kallio, Petri – Parpola,
Asko: ”Kantagermaanin suomalais-ugrilainen substraatti”: perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51)
–
”Kantagermaanin suomalais-ugrilainen
substraatti”: edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48)
Künnap, Ago: Mikä substraatti pohjoisindoeurooppalaisissa kielissä? (3/98, 41-43)
–
Löytyykö oikealla metodilla ehdottomasti totuus? (7/99, 58-60)
Lagerspetz, Kari: Synapsit ja emergenssi
(5/99, 39-40)
Lagerspetz, Kari – Portin, Petter: Vaikuttaako
havainto kohteeseensa biologiassa?
(7/00, 45-47)
Lagerspetz, Kirsti: Vastaus Koivulalle (5/99,
51)
Lehti, Raimo: Pyhäinhäväistyksen täsmennys
(7/00, 49)
Linkola, Pentti: Retiisi ja ihminen (8/00, 43)
Lounasmaa, Olli: Arvioinnit, verkottuminen,
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
17
E
kimuksen suuruudenhulluuteen (7/98,
59)
–
Huippututkija ”Kailalle” (8/98, 62-64)
Pyysiäinen, Ilkka: Biologia, kulttuuri ja uskonnon tutkimus (4/00, 36-39)
Pyöriä, Pasi: Informaatioyhteiskunta ja mediafilosofia (1/97, 35-37)
Pyöriä, Pasi – Blom, Raimo: Tietoyhteiskunta
merkitsee työelämälle uutta riskiprofiilia (5/99, 52-53)
Raatikainen, Panu: Realismi ei horju – Raatikainen vastaa (6/00, 52-53)
Rainio, Kullervo: Olemisen porteilla vaiko
portinpielessä? (3/99, 50-53)
–
Enqvistille Ecclesistä (4/99, 47-48)
Rauhala, Lauri: Emergenssi hyppäyksenä
merkitystasolle (5/99, 40- 44)
–
Medikalisaatio ja psyykkiset häiriöt
(3/00, 44-47)
Roos, Matts: Det fysikaliska tidsbegreppet
(3/00, 48-50)
–
Filosoferna och verkligheten (6/00, 4849)
Rydman, Jan: Tieteellisten seurojen tiivistettävä yhteistyötään (5/92, 12-14)
–
Tarvitseeko
tiedeyhteisö
uuden
keskustelufoorumin? (7/92, 17-19)
–
Tiedeakatemioiden ja tieteellisten seurojen roolia terävöitettävä (7/95, 23-27)
–
Hyvä Hilkka Pietilä (2/96, 38-39)
–
Tiukkapipo vastaa (8/96, 45-46)
–
Kommentti Antti Vihiselle (2/98, 39)
–
Kommentti Pekka Toivaselle (4/98, 54)
–
Vielä Puhakaiselle (8/98, 64-65)
Räsänen, Pekka – Luomanen, Jari: Systemaattisuudesta kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa (1/00, 55-58)
Salmi, Hannu: Pingviini kansalaisfoorumilla
(6/96, 29-30)
Saxén, Lauri: ”– Kilo, sanoi mustapartainen,
punajuuria” (4/98, 18)
Seppä-Lassila, Päivi – Vainikainen, Tuula –
Achren, Ulla: Päätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45)
Sihvola, Juha: Mihin on suomalainen antiikintutkimus menossa? (4/97, 24-26)
–
Sarjatulta ketunhäntä kainalossa vai
tieteenhistorian metodologiaa? Kommentti Kalle Michelsenille (5/97, 34-36)
Solin, Heikki: Antiikintutkimuksella edessään
totuuden hetki (4/97, 21-23)
Sonninen, Veikko: Väärän tekijän syndrooma?
(4/98, 53)
Teräs, Ilkka: Lopetetaanko Suomen biologiset
sarjat? (6/93, 17-21)
T I E
T
säätiöt ja nobelit (5/00, 49-50)
Luomanen, Jari – Räsänen, Pekka: Systemaattisuudesta kvalitatiivisessa sosiaalitutkimuksessa (1/00, 55-58)
Manninen, Juha: Tieteenhistorian luonteesta ja
järjestelyistä (6/99, 49-54)
Markkula, Martti: Tieteelliset seurat mukaan
Luonnonsuojeluvuoteen ja Vihervuoteen (8/94, 20)
Michelsen, Kalle: Pingviini vastaa (6/96, 30)
–
Alan Sokal ja tieteentutkimuksen identiteettikriisi (7/97, 4-6)
–
Kiitokset S. Albert Kivinen (4/00, 42)
Miettinen, Jorma K.: Latvian tiede-elämä pulan kourissa (1/92, 17-18)
Mikone, Eva: Totuus ja metodi (6/99, 55-58)
Määttänen, Jukka: Pelikutsu painovoimalle
(4/99, 53-54)
–
Pyhäinhäväistyksen pakko? (7/00, 48)
Nevanlinna, Heikki: Vastaus Ahlbeckille
(7/00, 50-51)
Ollikainen, Pauli: Oikaisu: Kuperia vai koveria
linssejä? (3/00, 53)
Onttonen, Tiina: Vielä mahla- ja banaanikärpäsistä (2/00, 77)
Parpola, Asko – Kallio, Petri – Koivulehto,
Jorma: ”Kantagermaanin suomalaisugrilainen substraatti”: perusteeton hypoteesi (8/97, 47-51)
–
”Kantagermaanin suomalais-ugrilainen
substraatti”: edelleen perusteeton hypoteesi (3/98, 45-48)
Pekonen: Hegel vai Herder – Keskustelua
Suomen Instituutista (8/95, 31-32)
Pietilä, Hilkka: Arvoisa päätoimittaja Jan Rydman (2/96, 37-38)
Pietilä-Castrén, Leena: Klassillisen arkeologian asema kehno (4/97, 31-32)
Pietarinen, Juhani: Vastine Björnbergille (4/95,
23-24)
Pihlström, Sami: Emergenssistä (1/99, 42-46)
–
Emergenssistä – jälleen kerran (4/99,
46-47)
–
Kommentti S. Albert Kiviselle (5/00,
52)
Portin, Petter: Ihminen biologisena ja kulttuuriolentona (2/99, 46-47)
–
Genetiikka ja ihmisen eksistenssi (5/99,
45-46)
–
Genotyypistä, fenotyypistä ja geenin
käsitteestä (3/00, 50-51)
Portin, Petter – Lagerspetz, Kari: Vaikuttaako
havainto kohteeseensa biologiassa?
(7/00, 45-47)
Puhakainen, Jyri: Filosofista terapiaa aivotut-
Toivanen, Pekka: Päätoimittajalle (4/98, 53-54)
Tommila, Päiviö: Tiedeyhteisön huolet ja ilot
(3/93, 7-8)
–
Tieteellisen julkaisutoiminnan tila
(3/94, 16-17)
Tommila, Päiviö – Heikkilä, Hannu: Tieteellisen julkaisutoiminnan tehtävät – Julkilausuma (5/89, 3-6)
Tunkelo, Eino: Tiede ja tutkijat poliittisten päätöksentekijöiden apuna (1/97, 37-38)
Vainikainen, Tuula & Achren, Ulla & SeppäLassila, Päivi: Päätoimittajalle: Messujippoja ja tiukkoja pipoja? (8/96, 45)
Vasari, Yrjö: Suomalainen kasvitieteellinen julkaisutoiminta uhanalainen (5/92, 11)
Vihinen, Antti: Päätoimittajalle (2/98, 39)
Virtanen, Matti: Huomautus Martiolle ja Ahmavaaralle (7/98, 62)
Väisälä, Olli: Idealismista ja realismista (6/00,
51)
Wiik, Kalevi: Äänteenmuutosten aikajärjestys
(8/00, 44-45)
T I E
T
Esitelmätiivistelmät
E
E
Ä
S S
TA
P
18
A
Allardt, Erik: Sosiaalinen rakennemuutos
(2/88, 14-15)
Anttila, Veikko: Suomalainen kansatiede aikansa ilmiönä (7/88, 16)
Elkana, Yehuda: Onko meillä oikeat käsitteet –
eli valistuksen perintö on ajateltava uudelleen (7/97, 53-54)
Grmek, Mirko D.: Käsitykset perinnöllisyydestä kreikkalaisessa ja roomalaisessa antiikissa. Jaakko Suolahti -luento
(1/88, 9-10)
Hintikka, Jaakko: Todistiko Gödel matematiikan tarpeettomaksi? (5/88, 10)
Honko, Lauri: Kertomus ja identiteetti (4/89,
14-15)
Jyränki, Antero: Säätyjen lakivaliokunnasta
eduskunnan perustuslakivaliokuntaan
(1/91, 9)
Jäppinen, Harri: Älykäs kone? (2/89, 13)
Kuusterä, Antti: Lama vaiko jäykkäkouristus?
(1/93, 19-20)
Litzen, Veikko: Vanhat merkit – uudet merkitykset (8/88, 12-13)
–
Historiankirjoitus elää! (4/89, 13-14)
Mannerkoski, Markku: Tiede ja innovaatiot
(1/92, 12-14),
Miettinen, Jorma K.: Riskit nyky-yhteiskunnassa (4/88, 10)
Myrberg, Lauri: Topologia – eräs nykymatematiikan perusrakenne (4/90, 17)
Niiniluoto, Ilkka: Yhteiskunnan rakennemuutos ja ihminen (7/88, 14-16)
Paunonen, Heikki: Suomen mieli – oikea kieli
(8/92, 11-12)
Pellinen, Risto: Revontulitutkimuksen nykynäkymistä (1/92, 15-16)
Pietarinen, Juhani: Elämisen oikeus: onko ihmislaji erityistapaus? (1/90, 13-14)
Rantala, Veikko: Onko tieteellä historiaa?
(5/91, 8-9)
Rikkinen, Kalevi: Yliopistolaitoksen kehittämisessä unohdettava keskus- ja reviiriajattelu (1/90, 12)
Rissanen, Matti: Kielihistorioitsija ja tietokone
(1/89, 11-12)
Salavuo, Kari: Sosiaalipolitiikka – syntipukki,
painolasti, muinaisjäänne? (1/93, 18)
Salo, Unto: Kokemäenjoen asutustarinat ja niiden arkeologinen tausta (6/89, 16)
Seppänen, Paavo: Yhteiskunnan arvot työmotivaation perustana (8/89, 13)
Simpura, Jussi: Onko maallamme malttia kurjistua? (1/93, 16-17)
Tigerstedt, P. M. A.: Puulajien alkuperäkokeet
ja ilmastomuutokset (7/90, 11-12)
Tommila, Päiviö: TSV 90 vuotta 2.10.1989
(7/89, 15-16)
Venkula, Jaana: Tieteentutkimuksen opetus
välttämätöntä (3/92, 12-14)
Zetterberg, Pentti: Puulustoajoitus historian
tutkimuksen apuna (3/88, 15-16)
Aristoteles ja se, mikä miehellä on ja naisella ei
– Juha Sihvola (1/93, 12-15)
Blomstedt: Valtion turvattava tieteellisille seuroille riittävät toimitilat (3/88, 2-3)
Geenitekniikka ja -tutkimus: Hyvän ja pahan
tiedon puu? – Matti Sarvas (2/95, 9-10)
Holkeri Valtuuskunnan vuosikokouksessa: Lisää rahaa tutkimukseen (3/88, 2)
Indus-kirjoituksen synnystä uusi hypoteesi –
Asko Parpola (2/92, 13-14)
Kansainvälinen julkaisutoiminta – Paavo
Castrén (7/89, 18-19)
Kirkko ja sen yhteiskunnallinen tehtävä – Risto Lehtonen (8/89, 14-15)
Korkeakouluopetuksen on voitava olla tieteellinen meriitti. Ministeri Riitta Uosukainen valtuuskunnan vuosikokouksessa
(3/92, 7-8)
Mitä oikein on tapahtumassa? – Jussi Simpura
(4/93, 20-21)
Musiikki ja totuus – Kalevi Aho (7/93, 11-16)
Onko työttömyys olemassa? – Tuomo Aho
(8/93, 8-11)
Puhuvatko tutkijat ja toimittajat samaa kieltä?
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
19
Ä
S S
4/88: Mitä Newton etsi alkemiasta? * 5/88:
Tieteelliset seurat ja yhteinen tulevaisuutemme / Naistutkimuslehti tulee! *
6/88: Tiedekirjasta tieteen kohtauspaikka / Jäsenseurat kunnostautuneet
* 8/88: Euroaika – mikä aika? / Laurikainen ja luonnonfilosofia
1/89: TSV 90-vuotias / Heikkilälle avain Tiedekeskukseen / Mannerheimin hissi *
2/89: Tieteellä menee hyvin – vai meneekö? / Kansallisia myyttejä nurin *
3/89: Onko kolmenkympin jälkeen elämää? * 4/89: Tommilasta TSV:n puheenjohtaja / Seurat ja Akatemia; kirjoittelu jatkuu / Käsityötiede ja siivoustiede? * 5/89: Linja-autot pois –
tiede tilalle / Julkaisuasiat kuntoon /
”Laskeutukaa torneistanne tutkijaprofessorit!” / Kouluopetus tukahduttaa lukuhalun? * 6/89: Outoja ’tieteenaloja’ ja professuureja / Markkinatalous vakavan tutkimuksen kohteeksi
/ Taloustieteilijän etiikka * 7/89: Tieteenharjoittajan luonnollinen vihollinen löytynyt? / Suomessa ei vehkeilty
keväällä 1948 / Tieteelliset seurat rohkeampaan kustannustoimintaan * 8/89:
Humanistisen alan julkaisutoiminta /
Suomi ja Wittgenstein / Julkinen hyvä
ja hallintotieteellinen maailmankuva
1/90: Kuka ryhtyisi julkaisemaan Kulttuurilehteä – aikuiseen makuun? / Tutkija
tiedotusvälineissä / Metsäntutkimus
puhuttaa / Miksi ekonomistit vaikenevat? * 2/90: Ilmansaasteet pienentävät
perhosia / Antropologia ja avoin keskustelu / ”Presidentin ministeri” –
muistelmat, elämäkerta, tutkimus? /
Keskoset puhuttavat * 3/90: Suomen
E
Palstaa julkaistu niteestä 4/1988 alkaen. Aiheina
mm:
E
Lyhyesti
kieltä kehittämässä / Pitäisikö Newtonin painovoimalakia muuttaa? / Shakki askarruttaa * 4/90: Akatemian avustukset puhuttavat jälleen / Talousongelmat – kenen syy? / Kasvihuoneilmiö ja ydinvoima * 5/90: Nyt niitä sitten on, taidetohtoreita / Dosentin ihmelääke * 6/90: Englanninkielisiä julkaisuja vain suomalaisia varten? / Kenestä Suomen paksupäisin väittelijä? *
7/90: Säätytalo tieteelle / Skeptikko –
jäänne valistuksen ajalta? / Kirjastot ja
liiketoiminta / Montako kirjaa tarvitaan? * 8/90: Humanistit hevoskuurille.
1/91: Sibelius ja Helsingin yliopisto * 2/91:
Suomen Akatemiaa kehitetään * 4/91:
Säätytalo sittenkin takaisin tieteelle? *
5/91: Sir John Maynard Keynesin paluu? / Miksi tutkia asteroideja / Neutriinon massa ja septimisointuinen virne
* 6/91: Maailman alku vaikeuksissa /
Tieteen suurimman oivallukset / Hoidon rajat * 7/91: Naistutkimus puhuttaa: to be or not to be? * 8/91: Säätytalon käyttö sujuu / Historioitsijat housut kintuissa?
1/92: Tiedettä kansalle / Mitä on tieteen hampaattomuus? / Ketkä puhuvat Tieteen
päivillä? / Kolumbus ja musiikki *
2/92: Hyvä vastaan huono uutinen? *
3/92: Aho perää tutkimusrahoille tuottoa / Säätytalosta * 4/92: Jarruttaako
työttömyys palkkojen nousua? / Taloustiede: biologiaa vai fysiikkaa? *
5/92: Tiedekirjan myyntipiste Heurekaan * 6/92: Luonnonhistoriallinen
Suomi / Ja vielä kerran Kolumbus-musiikista * 7/92: EY – matkalla tuntemattomaan * 8/92: Kuka haluaisi lukea
tieteestä?
1/93: 450 vuotta sitten oli hyvä kirjavuosi /
”Yhteiskunnat hajoavat, meillä tutkitaan merkityksiä” / Mitä taloustieteen
professorit oikein sanoivat / Merkkivuosiaan viettävät* 2/93: Mikä on tiedevalistuksen tila, puhutaanko oikeista
asioista? / On muitakin vaihtoehtoja
kuin irrationalismi * 3/93: Joka vanhoja
kaivaa, sitä tikulla silmään? – Ilaskivi
vs. Lassila * 4/93: Historia: vain akateemista viihdettä? * 5/93: Viinaa ei saa
enää ydinvoimalaoissa! / Onko kritiikki syntiä? * 6/93: Kuvin kevennetyt – ja
pahennetut? / Ahdistuksen syvin olemus * 7/93: Näy julkisuudessa tai tu-
T I E
T
– Pertti Pesonen (3/90, 13-14)
Pugwash-toimintaa Suomessa 20 vuotta – Jorma K. Miettinen (5/90, 12)
Suomen kielen indoeurooppalaiset lainasanat
ja indoeurooppalais-uralilainen alkusukuongelma – Jorma Koivulehto
(2/93, 13-14)
Suomen tiede saa kiittää maineestaan tieteellisiä seuroja – Jaakko Numminen (7/89,
16-17
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
20
A
houdu / Mitä keskustelua naistutkijat
käyvät * 8/93: Olennaisen äärellä: parranajotoimitus.
1/94: Tähtitieteilijät katsovat menneisyyteen /
Oppihistoriallisia tiedonantoja * 2/94:
Avohakkuut – terminologinen ongelma? / Linnut ja dinosaurukset * 3/94:
Tulevaisuudentutkijain imagossa parantamisen varaa? / Euroopan Unioni:
koulutuspolitiikkaa ilman direktiivejä
/ Tiukkaa taistelua TSV:n jäsenyydestä
* 4/94: Naiset nousevat / Kansantaloustieteen laitokset tehokkuusvertailussa * 5/94: Yliopistojen kustannettava väitöskirjansa / Opetusministeriö –
mahtilaitos * 6/94: Darwinismi ja demokratia / Hyvinvointi tylsää, kurjuus
vaihtelevaa ja rikasta / Sosiologia –
olennaisen äärellä? * 7/94: Ekologisen
tutkimuksen laadussa parantamisen
varaa / Valtio-oppineiden sukupuolisota? * 8/94: ”Biologit – yhteiskunnasta vieraantunutta maiharijengiä?” /
Kohti ammattimaista tutkimustyötä /
Oppihistoriallisia tiedonantoja vuodelle 1995.
1/95: Tieteen päivät yleisömenestys * 2/95:
Tutkijat erimielisinä: vanhan Akatemian lakkauttaminen kahden kovakalloisen ja -sanaisen miehen välirikon
seuraus? / ”Suurten kertomusten loppu” – tyhjänpäiväisen hokeman loppu? * 3/95: Tutkijat menevät kouluihin
/ Talouspolitiikan ongelmana tiedon,
taidon vai tahdon puute? * 4/95: Saako
huuhaan levittämistä paheksua? / Suomen metsätalous maailman ympäristöystävällisintä – aina ja iankaikkisesti?
/ Aforisti Koivisto * 5/95: Tieteellisten
seurojen hakuteos tekeillä / Maantiede
sosialismin kaltaisessa keinotodellisuudessa? / Taloustieteilijä mallimaailman
liukkaalla parketilla / Väittely ilman
väitöskirjaa? * 6/95: Tiede- ja talouspolitiikan koordinoinnin vaikeus / Lystikästä tiedekeskustelua I / Mistä kenkä
puristaa historian laitoksella? / Lystikästä tiedekeskustelua II / Mikä on tiedeuutinen? / Ovatko koulutuserot kasvaneet vai supistuneet? * 7/95: Vuoropuhelua tutkijoiden ja päättäjien välillä
lisättävä / Tiede ja koulut / Luonnonvarojen käyttö ja talouskasvu / Kaupunki – sivilisaation keskittymisen
korkein aste * 8/95: Venäjäntutkijoiden
kielitaito huolettaa / Oppihistoriallisia
tiedonantoja vuodelle 1996.
1/96: Arvovapaa tiede uhattuna / Tiede uhattuna? / Onko sosiologeilla ollut sanottavaa? / Palaavatko taloustieteilijät
lakki kourassa makrotaloudellisten kysymysten pariin? / Tutkijat jääneet tutkijakoulujen jalkoihin? * 2/96: Naiset ja
matematiikka / Outoja käsityksiä vanhoista kunnon neandertalilaisista /
Vuoden rimanalitus tutkimuksen kaavussa * 3/96: Suomalaiset solidaarisia
/ Yrjö Kallisen paluu? * 4/96: Kaikella
on hintansa? / Miten dinosauri menetti
munansa eli miten tarinat ovat tarinoita ja tosiot tosioita * 5/96: Yliopistollinen lintututkimus kelvotonta? / Kesäkirjoja: Tieteessä tapahtuu -lehti suosittelee / Semiotiikka, semeiotiikka, semiologia * 6/96: Verkkojulkaisemisen huolettomuudesta huolia / Vertaisarvioinnissakin pulmia / Mitä kasvatustieteilijämme oikein tekevät? * 7/96: Mikä ihmeen ”tietoyhteiskunta”? / Sosiologialehti perusasioiden kimppuun / ”Oppihistoriallisia tiedonantoja” ynnä tilannetajun puutetta * 8/96: Löytyykö
totuus vain hallinnosta? / Matemaattis-luonnontieteellistä sivistystä kehittämään / Oppihistoriallisia tiedonantoja vuodelle 1997 *
1/97: Ajoituskysymykset puhuttavat edelleen
/ Ne soijapavut, ne soijapavut * 2/97:
Molekyylibiologian ja bioteknologian
tutkimus mallikasta Suomessa / Miksi
ja miten pitää arvioida * 3/97: Lääketieteellistä sivistystä kaikille / Korjataanko rakennukset kuoliaaksi? / Aliedustusprofessuurit? / Sosiologia tutkii tilansa? * 4/97: Tieteen rajat / Suomen ensimmäinen naistohtori onkin
Sesemann / Autonomian ajan oppihistoria etenee / Painovoima ja sosiaalinen konstruktio puhuttavat / Kaikkien
aikojen tutkijat arvioitu * 5/97: KlooniDollyn todellinen merkitys / Onko
kuilu ns. kahden kulttuurin välillä levenemässä * 6/97: Ensimmäinen luonnontieteellinen väitöskirja löytyi /
Kuinka tutkintotehdasta pyöritetään /
Creutzfeldt-Jacobin taudin uusi muunnos huolettaa / Outo juttu I: Oliko Edison varas ja murhamies? * 7/97: Kovaa
peliä Viikissä / Jyväskylän yliopistossa
viestejä henkimaailmasta? / Yhdeksän-
H
U
T U
Kirja-arviot ja esittelyt
Alestalo, Matti: Yhteiskuntatieteet autonomian
aikana (Erik Allardt: The History of the
Social Sciences in Finland in 1828-1918)
(6/97, 56-57)
Anhava, Jaakko: Kielet vai kieli? (Esa Itkonen:
Maailman kielten erilaisuus ja samuus)
(5/97, 50-51)
–
Kieli, filosofia ja politiikka (Esa Itkonen: Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta,
historiasta ja politiikasta) (4/99, 66-67)
Anttonen, Veikko: Jumala mielessä, housut jalassa (Ilkka Pyysiäinen: Jumalan selitys.
‘Jumala’ kognitiivisena kategoriana) (2/98,
45-48)
Bacon, Henry: Ongelmallinen montaasin estetiikka (Jarmo Valkola: Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka – taide- ja
mediakasvatuksellinen näkökulma audiovisuaalisen kerronnan teoriaan ja analyysiin)
(3/00, 68-70)
Enqvist, Kari: Feynman: häpeilemättömän
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
21
E
teenhistorian merkkitapauksia vuonna
2000.
1/00: Humanistien kolme kuolemansyntiä /
Surullinen juttu / Muinaismuistolaki
koskee myös virkamiehiä * 2/00: Reaalimaailma karkaamassa makrotalousteorialta? / Tieteen historia alkaa saada
hahmoa * 3/00: Tiedevirkamiehet arvioitavaksi! / Kovaa peliä Suomen tiede-elämässä / Helsingin yliopisto Kuopioon? / Kasvihuoneilmiön voimistuminen ”pian” jo historiaa * 4/00: ’Postmoderni’: vanha juttu / Miksei tuki
kelpaa / Mukavaa jutustelua / Messujen henkiinjäämistaistelu? * 5/00: Outoja höpinöitä TV-uutisissa / Andromeda uhkaa / Aikamatkailua multiversumissa / Tiedenaiset vitriinissä /
Suomi tieteen kielenä * 6/00: Toimittaja
”Viisas”? / Kritiikin sietokyky koetuksella / Geeniterapia toimii / Prinssi
Charles ja tieteen frankensteinit /
Muuntogeeniset ruoat ja hysteria *
7/00: Opintoviikkoja tunteella / Pahat
tiedeakatemioiden helsinkiläiset professorijäsenet? * 8/00: Sairastumalla sukupuuttoon / ”Säälittävää vetoamista
oikeudenmukaisuuteen” / Voiko tiede
kertoa todellisuudesta mitään? /
Herscheliä myös Englannissa / Merkkivuosien 2001
T I E
T
kymppisillä menee sentään lujaa 8/97:
Vuoden limbo: ”Frösénin tutkimusala
ei kuulu Akatemialle” / Tieteenhistoriallisia merkkitapahtumia 1998.
1/98: Yhteiskuntatieteelliset teoriat toimivat
huonosti? / Wagner – kestosyyllinen /
Merkkipäiviä 1998 * 2/98: Onko kritiikki sallittua? / Idäntutkimuslehti miettii
olemassaolon oikeutustaan * 3/98: Diskursiivisten diskurssien kamppailua
interdiskursiivisissa representaatioissa
/ Täällä seura, missä tutkija? * 4/98:
Kuvan ylivalta nujerrettava? / Oliko
kapellimestarilla ”aitoa pyrkimystä”
vai ”ylivertaista hallintaa”? / MTV panostaa paranormaaliin / Mitä Helsingissä oikein tapahtuu? * 5/98: Mitä vikaa matematiikan opetuksessa? ”Tuhatpäiset eksegeettilaumat” tarpeettomia? / Kättä puristamalla eduskuntaan
ja muita historiantutkijain uravaihtoehtoja * 6/98: Garri Kasparovin lyöjä Tieteen päivillä / Sodanjulistus / Henkilövetoinen oppihistoria on in / Tutkija
nöyränä / Aivotutkimus: yhtä suurta
erehdystä? * 7/98: Asuuko meissä kaikissa pieni protektionisti? /Ratkaisu
maailmanloppuihin? * 8/98: Pekonen
siirtyykin painimaan Beirutin painiliigaan / Tieteen päivien musiikki / ”Rajanylityksiä” – mutta mitä tästä opimme? / Diskurssit aina vieraanamme /
Yliopistot riehaantuvat vapauden myötä? / Tieteenhistorian merkkitapahtumia 1999.
1/99: Valtuuskunta juhlii tänä vuonna / Kuka
lukee klassikkoja? / Opiskelu on työtä
– luennot ja muistiinpanot välttämättömiä * 2/99: Mammutit eivät kuolleetkaan sukupuuttoon 10 000 vuotta sitten
* 3/99: Galileita suomeksi / Silmälasit
ja kulttuurin murros * 4/99: Tarvitaanko meteoriselityksiä? / Aiheeton huoli
ulkomaalaisomistuksesta? / Taloustiedettä laveammalla otteella * 5/99:
Asteroidiuhkia: Ei niin hyvää ettei jotain pahaa? / Tohtorit – nuo kelvottomat fakki-idiootit * 6/99: Valtuuskunta
100 vuotta / Arkeologit ja Museovirasto ottelevat * 7/99: Missale verkossa /
Diskursseja, positioita ja kilpailevia positioita / Marilaislapsille identiteetin
vahvistusta * 8/99: Oho: älymystöä
Suomeen roppakaupalla? / Suomalainen arkeologia alennustilassa / Tie-
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
22
A
suora fyysikoiden fyysikko (Richard
Feynman: Fysiikan lain luonne, suom.
Kimmo Pietiläinen) (2/00, 83-85)
–
Terveen järjen ja valistuksen saarnamies (Steven Weinberg: Unelmia viimeisestä teoriasta, suom. Jukka Maalampi)
(6/00, 61-64)
Haaparanta, Pertti: Kansantaloustieteen synkeys (Mancur Olson and Satu Kähkönen, eds.: A Not-So-Dismal Science, A
Broader View of Economies and Societies /
Per-Erik Lönnfors: Pelastakaa maailma –
polttakaa taloustieteen oppikirjat) (7/00,
58-61)
Heikkilä, Hannu: Jaettu Saksa, jaettu historia
(Seppo Hentilä: Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä historiasota 1945-1990) (4/94,
33)
–
Rinnakkaiseloa tutkimassa (Jussi M.
Hanhimäki: Rinnakkaiseloa patoamassa.
Yhdysvallat ja Paasikiven linja 1948-1956)
(3/96, 43-44)
Heinimaa, Elisse: Suunnistusta taidekasvatuksen viidakossa (Tarja Pääjoki: Reittejä
taidekasvatuksen kartalla. Taidekäsityksen
merkityksistä
taidekasvatusteksteissä)
(3/00, 65-68)
Helkama, Klaus: Suomalaisen psykologian
merkkiteos (Kirsti Lagerspetz: Naisten
aggressio) (1/00, 66-67)
Hentilä, Seppo: Miksi saksalaisten omatunto
tukahtui ja itsehillintä petti? (Norbert
Elias: Saksalaiset. Valtataistelut ja habituskehitys 1800- ja 1900-luvuilla, suom.
Paula Nieminen) (3/97, 38-40)
Herlin, Ilkka: E. N. Setälä – tieteen öykkäri
(Fred Karlsson: E. N. Setälä vaarallisilla
vesillä. Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysi) (4/00, 4748)
Häkkinen, Kaisa: Agricolan palapeli (Simo
Heininen: Mikael Agricola raamatunsuomentajana) (6/00, 64-68)
Häyrynen, Maunu: Erinomainen kuvaus pappilapuutarhoista (Tiina Koskimies: Ravintoa sielulle ja ruumiille. Suomalainen
pappilanpuutarha 1900-luvun alkupuoliskolla) (7/00, 55-57)
Immonen, Kari: Eurooppalaista hybristä vastaan (Felipe Fernándes-Armesto: Millenium. Toinen vuosituhat, suom. Heikki
Eskelinen) (7/96, 34-37)
Kallinen, Maija: Suomalaiset opintiellä: Pariisi
– Rostock – Wittenberg (Jussi Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti
ennen Turun Akatemian perustamista
1640) (4/98, 64-67)
–
Lumihiutaleiden historiaa (Raimo Lehti: Lumihiutaleet ja maailmankuvat. Talvinen tarina kylmyydestä ja sen ihmeellisistä
aikaansaannoksista) (1/99, 62-65)
Kallio-Tamminen, Tarja: Todellisuus ja moderni fysiikka (Werner Heisenberg: Fysiikka ja filosofia – modernin tieteen vallankumous, suom. Risto Vilkko) (8/00, 5154)
Kamppinen, Matti: Ihmisen aika – professori
Rauhala eläinten ja enkelten välimaastossa (Lauri Rauhala: Ihmisen ainutlaatuisuus) (4/99, 59-65)
–
Ihminen ja negaatio: professori Airaksinen ja positiivisen ajattelun taito (Timo
Airaksinen: Minuuden rakentajat: filosofinen kirja ihmisestä) (6/99, 64-67)
–
Pysyviä asetelmia (Grimmin sadut I-III,
suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen / S. Albert Kivinen: Metafyysisiä
esseitä / Olli Alho & Jari Ehrnrooth: Sikari aamusta yöhön) (2/00, 85-88)
–
Ajatuksia ajasta – viisaita neuvoja vai
muodotonta pullamössöä? (Bodil Jönsson: 10 ajatusta ajasta, suom. Katriina
Savolainen) (4/00, 54-56)
Karttunen, Klaus: Latina Linguarum Regina
(Bo Lindberg: Latina ja Eurooppa, suom.
toim. Osmo Pekonen, viimeisen luvun
kirj. Teivas Oksala) (1/98, 51-52)
–
Kielitieteen vaiheita Suomessa (Fred
Karlsson: Yleinen kielitiede Suomessa
kautta aikojen / Fred Karlsson: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa
1840-1997) (5/98, 71-72)
–
Maailman kielet (Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat) (3/99, 67-71)
Kere, Juha: Kepeä kirja “meistä” ja “heistä”
(Fredrik Sjöberg: Me ja ne. Rotuopeista
sukulaisuuteen) (8/99, 58-59)
Kivinen, S. Albert: Sielun ongelmista (Georg
Henrik von Wright: In the Shadow of
Descartes. Essays in the Philosophy of
Mind) (8/98, 72-75)
Kivistö, Sari: Levollinen yleisesitys antiikin
kirjallisuudesta (Maarit Kaimio, Teivas
Oksala, H. K. Riikonen: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö) (3/00, 62-64)
Kulonen, Ulla-Maija: Lämpimänrouheita nuolaisuja fennougristiikkaan (Johanna
Laakso: Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen)
(5/00, 56-57)
H
U
T U
U
T U
TA
P
A
H
E
Ä
S S
23
E
(Bjarne Huldén: Grekiska och Romerska
Ingenjörskonst) (8/94, 29)
–
Onko tekniikalla mentaalihistoriaa?
(Hannu Salmi: “Atoomipommilla kuuhun!” Tekniikan mentaalihistoriaa) (5/96,
43-45)
–
Kuka kesyttäisi teknologian? (Mika
Pantzar: Kuinka teknologia kesytetään.
Kulutuksen tieteestä kulutuksen taiteeseen)
(1/97, 43-46)
–
Ongelmallinen tutkimus elinsiirtojen
historiasta (Mikko Huhtamies – Jukka
Relander: Jatkettu elämä. Elinsiirtojen
historia Suomessa) (4/97, 47-50)
–
Röntgenkuva insinöörien maailmasta
(Henry Petroski: Ideasta tuotteeksi. Miten
insinöörit keksivät suunnitelmallisesti,
suom. Kimmo Pietiläinen) (2/98, 53-57)
–
Snown klassikko viimeinkin suomeksi
(C. P. Snow: Kaksi kulttuuria. Esipuhe
Stefan Collini, suom. Kimmo Pietiläinen) (7/98, 66-67)
–
Matematiikan ja fysiikan intohimoinen
puolustus (Alan Sokal & Jean
Bricmont: Intellectual Impostures) (2/99,
57-60)
–
Suuren metsäkeskustelun aikakirjat
(Edmund von Berg: Kertomus Suomenmaan metsistä 1858, sekä Kuvia suuresta
muutoksesta, toim. Matti Leikola / C.
W. Gyldén: Suomalaisen metsähoidon
opas, suom. Matti Leikola) (5/99, 71-74)
–
Albert Einstein: vuosisadan ihminen
(Albrecht Fölsing: Albert Einstein. Elämäkerta, suom Seppo Hyrkäs) (1/00,
63-65)
Montonen, Claus: Sfinksi hakoteillä (Etienne
Klein: Keskusteluja sfinksin kanssa. Paradoksien merkitys fysiikassa, suom. Rami
Kirstinä) (7/00, 66)
Niiniluoto, Ilkka: Suomalaisen arvofilosofian
perinne (Mikko Salmela: Suomalaisen
kulttuurifilosofian vuosisata) (4/98, 60-64)
Nikula, Riitta: Rakentamisen taidosta ja taiteesta (Muistomerkki, rakennetun historian ulottuvuuksia.Toim. Marja Terttu
Knapas. Rautaiset rakenteet. Rauta ja teräs suomalaisessa arkkitehtuurissa. Erkki
Mäkiö, Lauri Putkonen, Timo Tuomi.
Toim. Kristiina Paatero, Eija Rauske)
(5/99, 68-70)
–
Arkkitehtien opintomatkat (Matkalla!
En Route! Suomalaiset arkkitehdit opintiellä. Finnish architects’ studies abroad,
toim. Timo Tuomi ym. / Architectural
T I E
T
Kääriäinen, Leevi: Geenitekniikan tarina (Susan Aldridge: Elämän lanka. Geenitekniikan tarina, suom. Tiina Onttonen)
(1/00, 73-74)
Lagerspetz, Kari: Biologian filosofia pääsee
kutsuille (Biologian filosofian näkökulmia,
toim. Matti Sintonen) (3/99, 64-67)
–
Viisaasti ja vitsikkäästi vanhenemisesta
(Steven N. Austad: Miksi vanhenemme?
Suom. Kimmo Pietiläinen) (8/99, 5658)
Lagerspetz, Kirsti: Tämä apinoiden planeetta
(Frans de Waal: Hyvänluontoinen. Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä, suom. Kimmo Pietiläinen)
(2/99, 51-54)
Laukkanen, Minna: Keskeisiä sivullisia – Suomen typografinen atlas (Anna Perälä:
Suomen typografinen atlas 1642-1827 I-II)
(8/00, 58-60)
Lehti, Raimo: Sattuman osuus tieteessä (Royston M. Roberts: Sattuma tieteessä, onnekkaitten oivallusten historiaa, suom. Leena
Salmi, Hannu Salmi, Timo Paukku)
(5/98, 64-68)
–
Uljas uusi Kosmopolis (Stephen Toulmin: Kosmopolis, suom. Matti Kinnunen) (6/98, 54-63)
–
Painia olemisen porteilla (Kari Enqvist:
Olemisen porteilla) (1/99, 56-61)
–
Matemaatikko symmetrioiden etsijänä
(Hermann Weyl: Symmetria, suom.
Kimmo Pietiläinen) (1/00, 68-72)
Leskelä, Markku: Yleistajuisesti uusista materiaaleista (Philip Ball: Mittojen mukaan,
2000-luvun materiaalit, suom. Kimmo
Pietiläinen) (3/99, 71-73)
Linnamo, Jussi: Rahan valta ja kirkkojen sosiaalietiikka (Jaana Hallamaa (toim.), Simo Knuuttila, Matti Kotiranta ja Antti
Raunio: Rahan teologia ja Euroopan kirkot.
Lopun ajan sosiaalietiikka) (5/99, 63-67)
Markkanen, Tapio: Tähtiä ja ihmisiä (Raimo
Lehti: Tähtiä ja ihmisiä) (8/96, 55-56)
–
Helposti avautuva klassikko (Galileo
Galilei: Sidereus nuncius, suomeksi
toim. Raimo Lehti) (7/99, 72-73)
–
Konstailematon
maailmankaikkeus
(Heikki Oja: Maailmankaikkeus 2000 –
uusi tähtitieteen vuosikirja) (7/99, 73-74)
Martio, Olli: Koulutus, älykkyys, rikollisuus –
tabujako? (Yrjö Ahmavaara: Hyvinvointivaltion tabut – nykykulttuurimme kritiikki) (6/98, 63-65)
Michelsen, Kalle: Antiikin luomiskertomus
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
24
A
Observations. Finnish architects’ travel
sketches from Greece, ed. Jari Pakkanen
& Timo Tuomi) (4/00, 57-60)
Nummelin, Matti: Tuhti paketti luonnon monimuotoisuuden puolesta (Edward O.
Wilson: Elämän monimuotoisuus, suom.
Kimmo Pietiläinen) (1/96, 31-32)
Nuorluoto, Juhani: Jugoslavismin nousu ja tuho (Andrew Baruch Wachtel: Making a
Nation, Breaking a Nation – Literature and
Cultural Politics in Yugoslavia) (6/99, 6769)
Nurmi, Hannu: Tieteestä apua riitojen sovitteluun (Steven J. Brams – Alan D. Taylor:
The Win-Win Solution. Guaranteeing Fair
Shares to Everybody) (7/00, 61-63)
Oja, Heikki: Hauska kertomus kalenteriuudistuksesta (Abner Shimony: Tibaldo ja
aukko kalenterissa, suom. Veli-Pekka
Saarinen) (8/99, 65)
Oksala, Teivas: Nykyaikaistumisen tuhat
vuotta (Suomen kirjallisuushistoria 1-3,
päätoim. Yrjö Varpio) (5/00, 58-67)
Pajuoja, Jussi: Kihlakunnantuomarit lääninherroina eli hauska kirja menneestä
maailmasta (Mari Hatakka ja Juha
Nirkko (toim.): Oikeutta maalla ja kaupungissa. Tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa) (5/00, 73-74)
Pekonen, Osmo: Newton ja alkemia (Michel
White: Isaac Newton, the Last Sorcerer)
(7/99, 69-71)
–
Yksi, kaksi, kolme ... ääretön! (Rudy
Rucker: Mieli ja äärettömyys: äärettömyyden tiedettä ja filosofiaa, suom. Markus
Hotakainen) (8/99, 63-64)
–
Matematiikan platonistinen perinne
(John D. Barrow: Lukujen taivas, suom.
Risto Vilkko) (5/00, 67-72)
Pihlström, Sami: Järki tuo toivoa (Juha Sihvola: Toivon vuosituhat. Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus) (3/99, 61-63)
–
Tutkija uskon ulottuvilla (Antti Eskola:
Uskon tunnustelua: Mitä Jumalasta pitäisi
ajatella?) (2/00, 78-82)
–
Muutoksen ajoista, ihmisestä ja vähän
muustakin (Matti Kamppinen: Ajat
muuttuvat: Esseitä ajasta, riskeistä ja tieteellisestä maailmankuvasta) (8/00, 55-57)
Poutanen, Markku: Olematonta etsimässä
(Richard Baum – William Sheenan: Vulkanus – suuri planeetanmetsästys, suom.
Markus Hotakainen) (2/99, 54-57)
Pousar, Jarl: Libri rari et cari (Johanna Lilja: Lib-
ri rari et cari. Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo) (2/97, 44-45)
–
Vanhojen fennica-painatteiden opas
(Vanhimman suomalaisen kirjallisuuden
käsikirja, toim. Tuija Laine) (4/98, 67-68)
Pyysiäinen, Ilkka: Kulttuuriantropologia ja
kenttätyön ongelmat (Kaukaa haettua.
Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä.
Juhlakirja professori Matti Sarmelalle,
toim, Anna Maria Viljanen & Minna
Lahti) (5/97, 43-45)
–
Uskontotiede tarvitsee teoriaa (Päivikki
Suojanen: Uskontotieteen portailla. Historiaa ja tutkimussuuntia) (4/00, 49-51)
Riikonen, H. K.: Ansiokas vaan ei ongelmaton
kirjallisuushistoria (Finlands svenska litteraturhistoria I, utg. Johan Wrede)
(3/00, 59-62)
Rydman, Jan: Tyhmän kansan teoria (Seppo
Knuuttila: Tyhmän kansan teoria. Näkökulmia menneestä tulevaan) (5/94, 23)
–
Tähtitieteen perusteita nuorille ja aloittelijoille (Heikki Oja: Polaris – nuorten
tähtitieto) (6/94, 23-24)
–
Mitä on vapaus, mitä moraali? Filosofit
hulppeina (Ajatus 50. Vapaus ja moraalin
perusta, toim. Heta Häyry ja Matti Häyry) (7/94, 20-21)
–
Mitta hihassa, piikki lihassa (Hannu Itkonen: Mitta hihassa, piikki lihassa. Urheiluvilpin esitutkinta) (1/95, 23)
–
Mitä kuuluu Suomalaiselle Tiedeakatemialle? (Vuosikirja – Yearbook 1993-1994,
toim. Aarne Nyyssönen) (2/95, 23-24)
–
Kalliomaalauksia, kirkkorekonstruktioita ja tuntemattomia suuruuksia
(Suomen Museo 1994, toim. Tuukka Talvio) (4/95, 29-31)
–
Sotien jälkeinen proosa tutkimustehtävänä (Juhani Niemi: Proosan murros.
Kertovan kirjallisuuden modernisoituminen Suomessa 1940-luvulta 1960-luvulle.)
(5/95, 32-33)
–
Melkein kaikki mitä olet aina halunnut
tietää evoluutiosta mutta et ole rohjennut kysyä? (Luonnon Tutkija 2/1995.
Evoluutio) (6/95, 34-35)
–
Varjele modernia! (Varjele modernia!
Modernin arkkitehtuurin ominaispiirteiden
säilyttämisen puolesta rakennuksia korjattaessa. Teksti, valokuvat ja taitto Yrjö
Suonto) (7/95, 33)
–
Bikinirajaus ja muuta lystiä kielestä
(Erkki Lyytikäinen: Bikinirajaus. Näkökulmia kieleen) (8/95, 36)
H
U
T U
–
–
–
–
–
–
H
U
T U
A
–
TA
P
–
25
Ä
S S
–
E
–
pas) (4/00, 61)
Tiedettä ja elämää – eloisa tutkijamuotokuva (Kirsti Lagerspetz: Mitä tulee
mieleen. Psykologin esseitä) (5/00, 76-78)
–
Sammakkolääkärin eloisat muistelmat
(Lauri Saxén: Sammakkolääkäri) (8/00,
60-62)
Rydman, Kari: Mitä on taide? Taas kerran! (Jyri Vuorinen: Esteettinen taidemääritelmä)
(3/95, 28)
Saloniemi, Antti: Mistä syntyy gradu? (Merja
Kinnunen ja Olli Löytty (toim.): Iso GeeGradua ei jätetä) (5/00, 75-76)
Sappinen, Jorma: Lamasta noustaan – vaikkei
käännettä aina heti huomatakkaan
(Finnish Economic Papers Vol. 9, No. 1.
Special Issue: The Finnish Economic
Crisis of the 1990s) (6/96, 37-40)
Selin, Risto: Kun synnistä tuli sairautta (Janne
Kivivuori: Psykokirkko: Psykokulttuuri,
uskonto ja moderni yhteiskunta) (6/99,
69-72)
–
Moraali informaatioteknologian aikakaudella, sitä ennen – ja sen jälkeen?
(Matt Ridley: Jalouden alkuperä: Epäitsekkyyden ja yhteistyön biologiaa, suom. Osmo Saarinen) (8/99, 59-62)
–
Lajinkehityksellinen lumetodellisuus
(Victor S. Johnston: Why we feel: The
science of human emotions) (2/00, 88-89)
Sihvola, Juha: Onko järkee vai ei? (Ilkka Niiniluoto ja Ilpo Halonen, toim.: Järki)
(5/98, 68-70)
Suvanto, Pekka: Eurooppalaisen liberalismin
puolustus (Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka) (5/99, 58-62)
Tammisalo, Osmo: Tieteen runollisuus
(Richard Dawkins: Unweaving the Rainbow: Science, Delusion and the Appetite
for Wonder) (8/98, 75-77)
–
Parinvalinta mielessä (Geoffrey F. Miller: The Mating Mind. How Sexual Choice
Shaped the Evolution of Human Nature)
(6/00, 69-71)
Tiitta, Allan: Suomi-kuvan tuuletusta (Päivi
Rantanen: Suolatut säkeet. Suomen ja
suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen) (5/98, 6264)
Toivanen, Hannes: Innovaatioita ymmärtämässä (Reijo Miettinen, Janne Lehenkari, Mervi Hasu ja Jukka Hyvönen:
Osaaminen ja uuden luominen innovaatioverkoissa. Tutkimus kuudesta suomalai–
E
–
Mitä hyötyä Kuusta? (Juhani Westman:
Vanha ja Uusi Kuu, toim. Markus Hotakainen) (2/96, 44-45)
Minä vai sinä – eli miten tutkija ja kohteensa lomittuvat suloiseksi vyyhdeksi
(Anna Makkonen: Sinulle. Romaani joka
ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia eli mitä tapahtui
kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään
päiväkirjan vuodelta 1905) (4/96, 31-32)
Ongelmallinen “kulttuuri” (Finland – a
cultural encyclopedia, päätoim. Olli Alho, toim. Hildi Hawkins ja Päivi Vallisaari) (8/97, 62-63)
Kaikki tähtitaivaasta (Tähdet 1998, toim.
Hannu Karttunen ym.) (8/97, 63-64)
Feynman panee omiaan (Richard Feynman: “Laskette varmaankin leikkiä, Mr.
Feynman”. Kummallisen tyypin seikkailuja, suom. Kimmo Pietiläinen) (8/97, 6465)
Arkkitehtuurioppaan kanssa yliopistomaailmassa (Jouni Kaipia – Lauri Putkonen: Suomen arkkitehtuuriopas) (2/98,
48-50)
Aallon klassikot – ja toteutumattomia
unelmia (Alvar Aalto seitsemässä talossa
– Alvar Aalto i sju hus. Tulkintoja arkkitehdin elämäntyöstä – Tolkningar av en arkitekts livsverk, toim. Timo Tuomi, Kristiina Paatero ja Eija Rauske) (2/98, 5052)
Mustia aukkoja ja Big Bangejä niin että
heikompaa hirvittää (Heather Couper
& Nigel Henbest: Mustat aukot. Matka
mustan aukon keskustaan – ja maailmankaukkeuden erääseen suurimpaan mysteeriin, suom. Markus Hotakainen / Couper & Henbest: Big Bang – Suuri alkuräjähdys. Maailmankaikkeuden synty, suom.
Hotakainen) (3/98, 55-57)
Vaatimaton ehdotus: lapset ruokapöytään (Jonathan Swift: Vaatimaton ehdotus, joka estäisi Irlannin lapsia olemasta takaksi vanhemmilleen tai maalleen, suom.
Timo Siivonen) (3/98, 57-59)
Pekosen sukelluksia eurooppalaiseen
kulttuuriperintöön -ja omaan haavemaailmaan (Osmo Pekonen: Tuhat
vuotta) (2/99, 60-63)
Tähtitieteen suppea kalusteluettelo
(Tähtitieteen sanakirja, toim. Juha Honkala) (4/00, 52-54)
Tieteen kaupunginosa (Kruununhaka
tieteen kaupunginosa, toim. Rainer Kna-
T I E
T
–
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
26
A
sesta innovaatiosta) (7/99, 74-77)
Tommila, Päiviö: Suomen Tiedeseura 160-vuotias eli miten suomalainen geologi rauhoitti serbit ja albanit 1921 (Totuuden
nimessä. Kaksitoista merkittävää Suomen
Tiedeseuran jäsentä, toim. Per Schybergson) (8/98, 77-79)
Turunen, Seppo: Suomen luonnon muuttuminen kuluneen vuosisadan aikana (Suomen luonnon sata vuotta. Luonnontutkija
5/1996, Suomen Biologian Seura Vanamon
satavuotisjuhlakirja, toim. Juhani Mänttäri) (5/97, 46-49)
Valtaoja, Esko: Oxfordin moottorisahamurhat
– eli mitä todellisuuden rakenteesta
voidaan tietää (David Deutsch: Todellisuuden rakenne, suom. Kimmo Pietiläinen) (2/98, 42-45)
Vanhanen, Tatu: Kahden kulttuurin kuilu umpeen (Edward O. Wilson: Consilience:
The Unity of Knowledge) (6/98, 65-67)
–
Keräilijä-metsästäjät ennen ja nyt (Henry Michael & Kathryn Davies: Humankind the Gatherer – Hunter: From Earliest
Times to Industry) (7/98, 68-71)
Wahlstedt, Pekka: Uusia tulkintoja feministifilosofien kirjoituksista (Sara Heinämaa:
Ihmetys ja rakkaus. Esseitä ruumiin ja sukupuolen fenomenologiasta) (7/00, 63-65)
H
*
Kuukauden kirja, esittelyt Jan Rydman (7/89–4/94):
Aho, Jouko: Parapsykologit. Ulkopuolisen näkemys poikkeavan tieteen suomalaiseen historiaan (8/93, 21-22)
Ahtiainen, Pekka: Kulttuuri, yhteisö, yksilö.
Gunnar Suolahti historiantutkijana (7/91,
22-23)
Airas, Jukka-Pekka: Uuden kirkkoarkkitehtuurin
ongelmat. Kirkkorakennus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon taidekysymyksenä
(3/92, 23-24)
Arffman, Kaarlo: Yliopistot ja kirkon magisterium reformaation alkuvaiheessa 3. Reformaatioliikkeen torjuneiden yliopistojen
kannanotot 1521-1528 (5/90, 16-17)
Arkio-Laine, Leena: Blomma kruka! Krukväxternas kulturhistoria i Finland. Övers. Gunilla Cleve (2/92, 23)
Auerbach, Erich: Mimesis. Todellisuudenkuvaus
länsimaisessa kirjallisuudessa. Suom. Oili
Suominen (6/92, 30-31)
Borg, Pekka: Mehiläinen. Ekologia ja hoito (1/94,
22)
Eronen, Matti: Jääkausien jäljillä (8/91, 21)
Halonen, Sirkka: Aika ja tulevaisuus Senecan
tuotannossa (3/91, 19)
Heininen, Simo: Suomalaisen historiankirjoituksen synty. Tutkimus Paavali Juustenin
piispainkronikasta (2/90, 23)
Hietaniemi, Tuija: Lain vartiossa. Poliisi Suomen
politiikassa 1917-1948 (5/92, 22)
Hirn, Sven: Operett i Finland 1860-1918 (4/92, 21)
Huldén, Bjarne: Antiken och tekniken (8/89, 20)
Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria. Etunimiopas
vuosituhannen vaihteeseen (6/93, 35-36)
Korhonen, Teppo: Kuisti. Kansatieteellinen tutkimus (1/92, 25-26)
Korhonen, Teppo (toim.): Mitä on suomalaisuus? (5/93, 25)
Kärenlampi, Lauri: Maaekosysteemit vaarassa –
uhkat ilmakehästä (2/91, 16)
Latvus, Kari: Jumalan viha. Redaktiokriittinen
tutkimus Joosuan ja Tuomarien kirjojen jumalakuvasta (2/93, 23-24)
Lehti, Raimo – Markkanen, Tapio (Toim.): Tieteen tienhaaroja – ristiriitojen kautta tietoon (3/94, 25)
Leikola, Anto: Kirjailija luonnossa (1/91, 15-16)
Linné, Carl von: Lapin kasveja. Valikoinut ja
suomentanut Marja Itkonen-Kaila
(4/91, 19-20)
Lukkarinen, Ville: Classicism and History.
Anachronistic Architectural Thinking in
Finland at the Turn of the Century. Jac.
Ahrenberg and Gustaf Nyström. (7/89,
26-27)
Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista. Toim. Aili Nenola & Senni Timonen
(4/90, 16)
Lönnrot, Elias: Valitut teokset 1. Kirjeet. Toim.
Raija Majamaa (3/90, 19)
Maisemat, asuinympäristöt. Toim. Pentti Alalammi (2/94, 22)
Matkailijan terveysopas. Toim. Hanna Nohynek
(1/93, 33)
Niemi, Juhani: Kirjallisuus instituutiona. Johdatus sosiologiseen kirjallisuuden tutkimukseen (6/91, 16-17)
Niemi, Mikko – Väänänen, Kalervo: Ihmisyksilön kehitysbiologia (3/93, 25)
Oja, Heikki – Poutanen, Markku: Aurinkokuntamme (8/90, 10)
Palmgren, Raul: Kaupunki ja tekniikka Suomen
kirjallisuudessa (1/90, 16)
Pekkanen, Tuomo – Pitkäranta, Reijo: Nuntii
Latini. Latinankieliset uutiset (8/92, 26-27)
Pärssinen, Martti: Tawantinsuyu. The Inca State
and Its Political Organization (7/92, 26-27)
U
T U
*
Association Finlandaise de Linguistique Appliquee AfinLA (2/87, 12)
Dendrologian Seura (5/87, 9)
Elintarviketutkijain Seura (7/87, 11)
Ethnos (7/87, 12)
Finska Läkaresällskapet (4/87, 10)
Hallinnon Tutkimuksen Seura (6/87, 14)
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys
U
T U
TA
P
A
H
27
Ä
S S
Gahmberg, Carl G.: Suomen Tiedeseura täyttää 160 vuotta (3/98, 39-40)
Korppi-Tommola, Aura: Suomen historiallinen seura 125 vuotta (7/00, 42-44)
Leikola, Anto: Fauna-seura ja Vanamo – biologian vireät vanhukset (1/96, 17-19)
Leikola, Matti ja Liski, Jari: Metsätieteellinen
seura 90 vuotta (4/99, 42-44)
Mikola, Jouni: Dendrologian Seura 20 vuotta
(5/89, 19)
Mustakallio, Hannu: Kaksi teologista seuraa
täyttää sata vuotta (7/91, 17-18)
Niiniluoto, Ilkka: Thiodolf Rein ja Suomen Filosofinen Yhdistys (3/98, 37-39)
Rydman, Jan: Tieteelliset seurat juhlivat (7/91,
14-16)
–
Tieteellisten seurojen juhlavuosia 1992
(2/92, 11-12)
–
Tieteellisten seurojen merkkivuodet
1993 (1/93, 23-25)
–
Tieteellisten seurojen merkkivuodet
1994 (1/94, 16-17)
Seppälä, Mika: Suomen matemaattinen yhdistys 125 vuotta (2/93, 15-16)
E
Tieteelliset seurat
E
Uutuusjulkaisuja/Uutta Tiedekirjassa (7/1986–)
Tringa (2/88, 16)
Historiallinen Yhdistys 100 vuotta (7/90, 10)
Kehitysmaantieteen yhdistys (7/87, 12)
Klassillis-filologinen yhdistys (3/88, 17)
Liikuntatieteellinen Seura (1/87, 10)
Lounais-Hämeen
Luonnonsuojeluyhdistys
(5/87, 7)
Lääketieteellinen
Radioisotooppiyhdistys
(2/88, 17-18)
Maanmittaustieteiden Seura (3/87, 12)
Meijeritieteellinen seura 100 vuotta (1/88, 11)
Rakenteiden Mekaniikan Seura (2/88, 16-17)
Sosiaalilääketieteen yhdistys (4/87, 9)
Sosiaalipoliittinen yhdistys (8/87, 12)
Suomalainen Tiedeakatemia (3/87, 11)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (6/87, 13)
Suomen Arkeologinen Seura (6/88, 14)
Suomen Egyptologinen Seura (4/87, 11)
Suomen Egyptologinen Seura 25 v. – Muinaisuuden harrastuta iloisella mielellä
(1/94, 15)
Suomen Geologinen Seura 100 vuotta
22.10.1986 (7/86, 13)
Suomen Hammaslääkäriseura 100 vuotta: Seminaareja, postileimoja, näyttelyitä ja
tanssiaisia
Suomen Historiallinen Seura (1/87, 11)
Suomen Itämainen Seura (5/87, 6)
Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys (7/87, 13)
Suomen Kriminalistiyhdistys (4/87, 9)
Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys (8/86,
13)
Suomen Limnologinen Yhdistys (1/88, 12)
Suomen Maantieteellinen Seura (4/88, 9)
Suomen Mineraloginen Seura (8/86, 13)
Suomen Muinaismuistoyhdistys (2/87, 13)
Suomen Musiikkitieteellinen Seura (7/86, 14)
Suomen Oppihistoriallinen Seura juhlii läpi
vuoden (1/91, 7-8)
Suomen Sotatieteellinen Seura (2/87, 14)
Suomen Säätöteknillinen Seura (5/88, 9)
Suomen Uskontotieteellinen Seura (8/87, 11)
Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura (6/87,
12)
Suoseura (5/87, 8)
Suoseura 40 vuotta (4/89, 16)
Tulevaisuuden tutkimuksen seura (8/86, 12)
Tulevaisuuden tutkimuksen seura 10-vuotta
(1/90, 15)
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa (3/87, 10)
Ursan tähtitorni 60 vuotta (7/86, 20)
Uusfilologinen yhdistys 100 vuotta 15.3.1987
(2/87, 15)
The Westermarck Society (8/87, 12-13)
Yhteiskuntasuunnittelun seura (1/88, 12-13)
T I E
T
Selirand, Jüri: Viron rautakausi (6/89, 23)
Stipa, Günther Johannes: Finnisch-ugrische
Sprachforschung. Renaissance – Reformation – Aufklärung – Romantik – Positivismus (6/90, 11)
Suolahti, Gunnar: Elämää Suomessa 1700-luvulla. Jälkisanat Matti Klinge (7/91, 22-23)
Suomen kieli, Suomen mieli. August Ahlqvist vaikuttajana. Toim. Jaakko Anhava (7/93,
28)
Södergran, Edith: Dikter och aforismer. Red.
Holger Lillqvist (7/90, 13)
Ympäristö, hyvinvointi ja talous. Toim. Olli Tahvonen (5/91, 18)
Tuomi, Tapio: Ukkonen ja salamat (4/93, 26)
T I E
T
E
E
Ä
S S
TA
P
28
A
H
U
T U