16.4.2015
Monta tietä sateenkaari-isäksi
Juha Jämsä
Esitetty nettiluentona
Perheaikaa.fi -palvelussa
Sateenkaariperhe
Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka
vanhemmista yksi tai useampi kuuluu
seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön
2
Sateenkaariperheiden miehet
• cis-, trans-, inter- ja muunsukupuolisia
miehiä
• homo- ja biseksuaalisia, mutta myös
heteroseksuaalisia miehiä
• sinkkuja, parisuhteessa, polysuhteessa
3
Sateenkaari-isät tällä hetkellä?
• Suurin ryhmä todennäköisesti bi-miehet naissuhteissa
• Näitä lukuun ottamatta suurin osa lapsista lienee edellisistä
liitoista naisten kanssa
• Miessuhteessa hankituista lapsista suurin osa
apilaperhelapsia
• Joissakin apilaperheissä miehellä/miehillä päävastuu
lapsesta, suurimmassa osassa apilaperheitä miehet ovat
etävanhemman roolissa
• Yksittäisiä adoptioperheitä (kahden kulttuurin tai
ulkomaistaustaisia)
• Muutamia lastensuojelun perhehoitajia (sijaisvanhempia)
• Muutamia mieskavereita yms. tai epävirallisia
kasvatuskumppaneita
4
Tulevaisuuden näkymiä
• Apilaperhe edelleen kaikista helpoin,
yksinkertaisin ja halvin
• Sijaisvanhemmuudesta tulee
varteenotettava vaihtoehto miehille
• Adoptio ja sijaissynnytykset kehittyvät
hiljalleen, mutta eivät koskaan tule ison
joukon tavaksi perheellistyä
5
Perheellistymiseen liittyviä seikkoja
• Yksin, kaksin vai yhdessä
• Mihin vanhemman rooliin on valmis
(esimerkiksi isän rooli jatkumolla: luovuttaja –
apilaperhe – sijaissynnytys)
• Kuinka paljon haastetta on valmis
kohtaamaan
• Kuinka paljon rahaa on käytettävissä / on
valmis käyttämään
• Sateenkaariperheiden perhevalmennuksessa
voi pohtia omaa perheellistymistään
6
Mahdolliset tavat perheellistyä
1.
Synnyttäminen sateenkaariperheessä:
– Naissuhteessa, koskee bi- ja heteromiehiä (trans)
– Miessuhteessa, kun ainakin toinen on transmies
2.
Eron heterosuhteesta jälkeen:
– yhden vanhemman perhe
– uusperhe
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Tunnettuna luovuttajana toimiminen
Apilaperheen perustaminen, monenlaisia vaihtoehtoja
Sijaissynnytys: ulkomailla tai epävirallisesti Suomessa
Lastensuojelun perhehoito eli sijaisvanhemmuus
Adoptio: ulkomaat, Suomessa vain teoriassa
Mieskaveritoiminta yms.
Epävirallinen kasvatuskumppanuus
7
Apilaperheen perustaminen
• Yleisin tapa miessuhteessa eläville ja sinkuille
sateenkaarimiehille
• Kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheet
• Täytyy kyetä yhteistyövanhemmuuteen naisen tai
naisparin kanssa
• Hyvin monenlaisia sopimuksia
vanhemmuuskumppanien kesken, miehet
YLEENSÄ etävanhempina, ei aina
• Apilaperheen perustamiseen on saatavilla paljon
ohjeita ja pohdittavaa:
– www.sateenkaariperheet.fi > Tietoa
– Sateenkaariperheiden perhevalmennus
8
Apilaperheen perustaminen
• Noin puolet vanhemmuuskumppaneista tuntee
toisensa ennestään, toinen puoli tutustuu tässä
tarkoituksessa (viidakkorumpu, Setan
keskustelufoorumi)
• Vanhemmuuden jakaminen on ilo ja haaste
• Vanhemmuussuhteen hoitaminen elintärkeää
• Sovittavaa ja neuvoteltavaa ennen kuin lapsi saa
alkunsa:
– Lapsen asuminen ja hoito, juridiset kysymykset, raha,
ristiriitojen ratkaisemisen tavat, käytännönjärjestelyt
– Tunteet, toiveet, pelot!
– Jokaisen vanhemman turvallisuuden tunne
– Keskustelut voidaan kirjoittaa aiesopimuksen muotoon
9
Sijaissynnytys Suomessa
• Suomen laki kieltää sijaissynnytykset kahdella tavalla:
– Lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja, jos on syytä epäillä, että lapsi
annetaan adoptoitavaksi
– Tuomioistuin ei saa vahvistaa adoptiota, jos siitä on maksettu korvausta
• Erilaiset yksityiset järjestelyt ovat kuitenkin mahdollisia ja lain
mukaisia esimerkiksi näin:
– Tehdään koti-inseminaatio tai käydään ulkomailla hedelmöityshoidoissa
– Lapsen synnyttänyt nainen sopii biologisen isän kanssa, että lapsi tulee
isän luokse asumaan ja hänen huoltoonsa
– Biologisen isän puoliso adoptoi lapsen perheen sisäisesti (vaatii
synnyttäneen naisen suostumuksen, eikä kantajalle ole saatu maksaa)
• Epävirallisten sijaissynnytysten haasteita
– Ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää
– Sijaissynnytys kantajan munasoluilla ei ole suositeltavaa
– Hyvin harva nainen valmis kantajaksi ilman korvausta
10
Sijaissynnytys ulkomailla
• Eettiset ongelmat, erityisesti länsimaiden ulkopuolella
• Juridiset ongelmat lapsen tuonnissa Suomeen (lopulta
lapsi kyllä voidaan tunnistaa)
• Länsi-Euroopassa vain epäkaupallisia
sijaissynnytyksiä (ei maksua, ei ulkomaalaisille)
• Kanadassa ja erityisesti Yhdysvalloissa kaupallinen
sijaissynnytys mahdollinen
• Järjestelyt kalliita, toimialan oma ohjeistus selkeää
• Suurin osa eurooppalaisista hbt-miesten
sijaissynnytyksellä syntyneistä lapsista on syntynyt
nimenomaan Yhdysvalloissa
• Venäjän, Ukrainan, Intian (jne) järjestelyt edullisempia,
mutta eivät eettisesti kestäviä
11
Sijaissynnytys Yhdysvalloissa
• Eri osavaltioissa oma lainsäädäntönsä
• Joissain osavaltioissa voidaan tehdä jopa
synnytystä edeltävä sopimus vanhemmuudesta
• Useita klinikoita, jotka tarjoavat palveluita myös
laajalle joukolle eurooppalaisia
• Alalla hyvin kehittyneet toimintatavat – ei
kuitenkaan valtion ohjeistusta
• Kantajat käyvät läpi psykologiset testit, jotka
läpäisee noin 10% hakijoista. Kantaja saa palkkion
• Aiotut vanhemmat vastaavat kaikista
kustannuksista, myös kantajan juridisesta
edustuksesta ja terveydenhoitokuluista
12
Sijaissynnytys Yhdysvalloissa
• Lähes aina käytetään lahjoitettua (ei kantajan omaa)
munasolua
• Osavaltiosta riippuu miten vanhemmuus siirretään
synnytyksen jälkeen aiotuille vanhemmille. Usein mahdollista
merkitä kaksi miestä suoraan lapsen vanhemmiksi.
• Suomessa mahdollista, että sosiaalisen isän vanhemmuutta
ei vahvisteta ulkomaisen asiakirjan pohjalta, mutta perheen
sisäisen adoption kautta aina mahdollista vahvistaa (kun
lapsen edun mukaista)
• Kuluja syntyy 100 000 – 150 000 dollaria, ei lapsitakuuta!
(lahjoitettu munasolu, IVF-hedelmöityshoidot,
synnytyssairaalan maksut, kantajan sairausvakuutus,
molempien osapuolten juridinen edustus, kantajan palkkio,
klinikan palkkio, asiakirjakustannukset)
• Maksetaan usein säästöillä, lainalla tai myymällä asunto
Adoptio
• Nyt teoriassa mahdollista yksin, avioliiton myötä yhdessä
• Käytännössä hyvin hankalaa, jopa mahdotonta
• Adoptiovanhemmaksi kannattaisi kuitenkin hakea, se luo
painetta viranomaisten suuntaan (kaikilla on oikeus
adoptioneuvontaan)
• Adoptioprosessi: adoptioneuvonta > adoptiolupa > odotus >
sijoituspäätös
• Adoptioneuvontaan hakeudutaan kysymällä oman kunnan
sosiaalitoimesta
• Kompastuskivet:
– Kotimaan adoptiossa syrjivät sijoitukset ”parhaisiin” perheisiin
– Ulkomaisissa adoptiossa sopivien yhteistyötahojen puute
– Itsenäisissä adoptioissa asumissäädökset ja Haagin sopimus
14
Adoptio
Kotimainen adoptio
– Syrjivät sijoituspäätökset, hyvin hankalaa puuttua
– Muissa maissa miespareille on sijoitettu vanhimmat ja
erityistarpeisimmat lapset, jotka ei kelpaa muille
Ulkomainen adoptio
–
–
–
–
Lapsen alkuperämaa tekee aina sijoituspäätökset
Maailmassa vain muutama luovuttava maa, joka sallii sijoitukset
Niissäkin maissa osa adoptiotoimistoista ei sijoita
Suomen adoptiotoimistoilla ei ole tällä hetkellä yhteyksiä sellaisiin
toimistoihin, jotka sijoittaisi lapsia sateenkaariperheisiin > painetta
– Muissa maissa yksittäisiä kv-adoptioita vahvistettu
Itsenäinen adoptio
– Vaarana lapsikauppa > Haagin sopimus tiukka
– Jos on asuinpaikka ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio
voidaan hyväksyä suomessa
– Mahdollisuus ennen kaikkea kahden kulttuurin pareille
15
Sijaisvanhemmuus
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Lastensuojelun perhehoito = sijaisvanhemmuus
Mahdollista mies- ja naispareille ja sinkuille
Jonkin verran sijoituksiakin tehty, mutta muissa maissa sijaisvanhempana
toimii paljon enemmän miehiä, sosiaalityöntekijät arkoja sijoittamaan
Sijais-, loma- tai tukiperhe
Kaikki kiinnostuneet pääsevät valmennukseen
Valmennuksen jälkeen sosiaalityöntekijät tekevät arvion perheestä ja
päätökset lapsen sijoittamisesta perheeseen
Lapsen biologista vanhempaa kuullaan myös sijoituspäätöksen osalta
Perhehoito on luonteeltaan väliaikaista, tosin usein sijoitukset ovat pitkiä
Tavoitteena on aina mahdollistaa lapsen paluu biologiseen perheeseensä,
joskus harvoin lapsi kuitenkin lopulta adoptoidaan sijaisperheeseen
Perhehoidossa pitää kyetä yhteistyöhön lapsen vanhempien kanssa
Sijoitetut lapset ovat usein erityistarpeisia
Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi
sosiaalitoimistoon tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon
Sateenkaariperheet yrittää saada rahoituksen kehittämishankkeelle
16
Muut tavat toimia kasvattajana
• Ystävä/tuttavaperheen tukena
kasvatuksessa
• Mieskaveritoiminta
• MLL:n hankkeet
• Erilaiset tukihenkilösuhteet
17
Tietoa
www.sateenkaariperheet.fi
Sateenkaariperheiden neuvontapalvelun
yhteystiedot löytyvät nettisivuilta
18