16.4.2015 Monta tietä sateenkaari-isäksi Juha Jämsä Esitetty nettiluentona Perheaikaa.fi -palvelussa Sateenkaariperhe Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön 2 Sateenkaariperheiden miehet • cis-, trans-, inter- ja muunsukupuolisia miehiä • homo- ja biseksuaalisia, mutta myös heteroseksuaalisia miehiä • sinkkuja, parisuhteessa, polysuhteessa 3 Sateenkaari-isät tällä hetkellä? • Suurin ryhmä todennäköisesti bi-miehet naissuhteissa • Näitä lukuun ottamatta suurin osa lapsista lienee edellisistä liitoista naisten kanssa • Miessuhteessa hankituista lapsista suurin osa apilaperhelapsia • Joissakin apilaperheissä miehellä/miehillä päävastuu lapsesta, suurimmassa osassa apilaperheitä miehet ovat etävanhemman roolissa • Yksittäisiä adoptioperheitä (kahden kulttuurin tai ulkomaistaustaisia) • Muutamia lastensuojelun perhehoitajia (sijaisvanhempia) • Muutamia mieskavereita yms. tai epävirallisia kasvatuskumppaneita 4 Tulevaisuuden näkymiä • Apilaperhe edelleen kaikista helpoin, yksinkertaisin ja halvin • Sijaisvanhemmuudesta tulee varteenotettava vaihtoehto miehille • Adoptio ja sijaissynnytykset kehittyvät hiljalleen, mutta eivät koskaan tule ison joukon tavaksi perheellistyä 5 Perheellistymiseen liittyviä seikkoja • Yksin, kaksin vai yhdessä • Mihin vanhemman rooliin on valmis (esimerkiksi isän rooli jatkumolla: luovuttaja – apilaperhe – sijaissynnytys) • Kuinka paljon haastetta on valmis kohtaamaan • Kuinka paljon rahaa on käytettävissä / on valmis käyttämään • Sateenkaariperheiden perhevalmennuksessa voi pohtia omaa perheellistymistään 6 Mahdolliset tavat perheellistyä 1. Synnyttäminen sateenkaariperheessä: – Naissuhteessa, koskee bi- ja heteromiehiä (trans) – Miessuhteessa, kun ainakin toinen on transmies 2. Eron heterosuhteesta jälkeen: – yhden vanhemman perhe – uusperhe 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Tunnettuna luovuttajana toimiminen Apilaperheen perustaminen, monenlaisia vaihtoehtoja Sijaissynnytys: ulkomailla tai epävirallisesti Suomessa Lastensuojelun perhehoito eli sijaisvanhemmuus Adoptio: ulkomaat, Suomessa vain teoriassa Mieskaveritoiminta yms. Epävirallinen kasvatuskumppanuus 7 Apilaperheen perustaminen • Yleisin tapa miessuhteessa eläville ja sinkuille sateenkaarimiehille • Kaksi-, kolmi- ja neliapilaperheet • Täytyy kyetä yhteistyövanhemmuuteen naisen tai naisparin kanssa • Hyvin monenlaisia sopimuksia vanhemmuuskumppanien kesken, miehet YLEENSÄ etävanhempina, ei aina • Apilaperheen perustamiseen on saatavilla paljon ohjeita ja pohdittavaa: – www.sateenkaariperheet.fi > Tietoa – Sateenkaariperheiden perhevalmennus 8 Apilaperheen perustaminen • Noin puolet vanhemmuuskumppaneista tuntee toisensa ennestään, toinen puoli tutustuu tässä tarkoituksessa (viidakkorumpu, Setan keskustelufoorumi) • Vanhemmuuden jakaminen on ilo ja haaste • Vanhemmuussuhteen hoitaminen elintärkeää • Sovittavaa ja neuvoteltavaa ennen kuin lapsi saa alkunsa: – Lapsen asuminen ja hoito, juridiset kysymykset, raha, ristiriitojen ratkaisemisen tavat, käytännönjärjestelyt – Tunteet, toiveet, pelot! – Jokaisen vanhemman turvallisuuden tunne – Keskustelut voidaan kirjoittaa aiesopimuksen muotoon 9 Sijaissynnytys Suomessa • Suomen laki kieltää sijaissynnytykset kahdella tavalla: – Lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja, jos on syytä epäillä, että lapsi annetaan adoptoitavaksi – Tuomioistuin ei saa vahvistaa adoptiota, jos siitä on maksettu korvausta • Erilaiset yksityiset järjestelyt ovat kuitenkin mahdollisia ja lain mukaisia esimerkiksi näin: – Tehdään koti-inseminaatio tai käydään ulkomailla hedelmöityshoidoissa – Lapsen synnyttänyt nainen sopii biologisen isän kanssa, että lapsi tulee isän luokse asumaan ja hänen huoltoonsa – Biologisen isän puoliso adoptoi lapsen perheen sisäisesti (vaatii synnyttäneen naisen suostumuksen, eikä kantajalle ole saatu maksaa) • Epävirallisten sijaissynnytysten haasteita – Ei mahdollisuutta sitoviin sopimuksiin ennen lapsen syntymää – Sijaissynnytys kantajan munasoluilla ei ole suositeltavaa – Hyvin harva nainen valmis kantajaksi ilman korvausta 10 Sijaissynnytys ulkomailla • Eettiset ongelmat, erityisesti länsimaiden ulkopuolella • Juridiset ongelmat lapsen tuonnissa Suomeen (lopulta lapsi kyllä voidaan tunnistaa) • Länsi-Euroopassa vain epäkaupallisia sijaissynnytyksiä (ei maksua, ei ulkomaalaisille) • Kanadassa ja erityisesti Yhdysvalloissa kaupallinen sijaissynnytys mahdollinen • Järjestelyt kalliita, toimialan oma ohjeistus selkeää • Suurin osa eurooppalaisista hbt-miesten sijaissynnytyksellä syntyneistä lapsista on syntynyt nimenomaan Yhdysvalloissa • Venäjän, Ukrainan, Intian (jne) järjestelyt edullisempia, mutta eivät eettisesti kestäviä 11 Sijaissynnytys Yhdysvalloissa • Eri osavaltioissa oma lainsäädäntönsä • Joissain osavaltioissa voidaan tehdä jopa synnytystä edeltävä sopimus vanhemmuudesta • Useita klinikoita, jotka tarjoavat palveluita myös laajalle joukolle eurooppalaisia • Alalla hyvin kehittyneet toimintatavat – ei kuitenkaan valtion ohjeistusta • Kantajat käyvät läpi psykologiset testit, jotka läpäisee noin 10% hakijoista. Kantaja saa palkkion • Aiotut vanhemmat vastaavat kaikista kustannuksista, myös kantajan juridisesta edustuksesta ja terveydenhoitokuluista 12 Sijaissynnytys Yhdysvalloissa • Lähes aina käytetään lahjoitettua (ei kantajan omaa) munasolua • Osavaltiosta riippuu miten vanhemmuus siirretään synnytyksen jälkeen aiotuille vanhemmille. Usein mahdollista merkitä kaksi miestä suoraan lapsen vanhemmiksi. • Suomessa mahdollista, että sosiaalisen isän vanhemmuutta ei vahvisteta ulkomaisen asiakirjan pohjalta, mutta perheen sisäisen adoption kautta aina mahdollista vahvistaa (kun lapsen edun mukaista) • Kuluja syntyy 100 000 – 150 000 dollaria, ei lapsitakuuta! (lahjoitettu munasolu, IVF-hedelmöityshoidot, synnytyssairaalan maksut, kantajan sairausvakuutus, molempien osapuolten juridinen edustus, kantajan palkkio, klinikan palkkio, asiakirjakustannukset) • Maksetaan usein säästöillä, lainalla tai myymällä asunto Adoptio • Nyt teoriassa mahdollista yksin, avioliiton myötä yhdessä • Käytännössä hyvin hankalaa, jopa mahdotonta • Adoptiovanhemmaksi kannattaisi kuitenkin hakea, se luo painetta viranomaisten suuntaan (kaikilla on oikeus adoptioneuvontaan) • Adoptioprosessi: adoptioneuvonta > adoptiolupa > odotus > sijoituspäätös • Adoptioneuvontaan hakeudutaan kysymällä oman kunnan sosiaalitoimesta • Kompastuskivet: – Kotimaan adoptiossa syrjivät sijoitukset ”parhaisiin” perheisiin – Ulkomaisissa adoptiossa sopivien yhteistyötahojen puute – Itsenäisissä adoptioissa asumissäädökset ja Haagin sopimus 14 Adoptio Kotimainen adoptio – Syrjivät sijoituspäätökset, hyvin hankalaa puuttua – Muissa maissa miespareille on sijoitettu vanhimmat ja erityistarpeisimmat lapset, jotka ei kelpaa muille Ulkomainen adoptio – – – – Lapsen alkuperämaa tekee aina sijoituspäätökset Maailmassa vain muutama luovuttava maa, joka sallii sijoitukset Niissäkin maissa osa adoptiotoimistoista ei sijoita Suomen adoptiotoimistoilla ei ole tällä hetkellä yhteyksiä sellaisiin toimistoihin, jotka sijoittaisi lapsia sateenkaariperheisiin > painetta – Muissa maissa yksittäisiä kv-adoptioita vahvistettu Itsenäinen adoptio – Vaarana lapsikauppa > Haagin sopimus tiukka – Jos on asuinpaikka ulkomailla vähintään vuoden, ulkomainen adoptio voidaan hyväksyä suomessa – Mahdollisuus ennen kaikkea kahden kulttuurin pareille 15 Sijaisvanhemmuus • • • • • • • • • • • • • Lastensuojelun perhehoito = sijaisvanhemmuus Mahdollista mies- ja naispareille ja sinkuille Jonkin verran sijoituksiakin tehty, mutta muissa maissa sijaisvanhempana toimii paljon enemmän miehiä, sosiaalityöntekijät arkoja sijoittamaan Sijais-, loma- tai tukiperhe Kaikki kiinnostuneet pääsevät valmennukseen Valmennuksen jälkeen sosiaalityöntekijät tekevät arvion perheestä ja päätökset lapsen sijoittamisesta perheeseen Lapsen biologista vanhempaa kuullaan myös sijoituspäätöksen osalta Perhehoito on luonteeltaan väliaikaista, tosin usein sijoitukset ovat pitkiä Tavoitteena on aina mahdollistaa lapsen paluu biologiseen perheeseensä, joskus harvoin lapsi kuitenkin lopulta adoptoidaan sijaisperheeseen Perhehoidossa pitää kyetä yhteistyöhön lapsen vanhempien kanssa Sijoitetut lapset ovat usein erityistarpeisia Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Sateenkaariperheet yrittää saada rahoituksen kehittämishankkeelle 16 Muut tavat toimia kasvattajana • Ystävä/tuttavaperheen tukena kasvatuksessa • Mieskaveritoiminta • MLL:n hankkeet • Erilaiset tukihenkilösuhteet 17 Tietoa www.sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheiden neuvontapalvelun yhteystiedot löytyvät nettisivuilta 18
© Copyright 2024