Tuomas Rosted ja Anna
Domander opiskelevat
lentokoneasentajiksi
WinNovalla Porissa.
Lentokoneasentajalta
vaaditaan huolellisuutta
TEKSTI JA KUVAT JUHO MÄKI-LOHILUOMA
Kesäinen auringonpaiste heijastuu Fokker F.27 -kuljetuskoneesta Porin lentokentän
takana piileskelevän lentokonehallin pihalla. Vieressä komeilee vanha
MiG-hävittäjä, sisällä hallissa vielä toinen Fokker sekä vastahankittu Redigo.
Kaikki koneet ovat Ilmavoimien vanhaa kalustoa, mutta nyt niitä
käyttää WinNovan lentokonetekniikan koulutus.
”
Fokkerit ovat kuitenkin täysverisiä liikennelentokoneita. Ne
ovat todella hyviä koulutuskäytössä. Koneet ovat vankkaa tekoa
ja niissä on paljon sellaista tekniikkaa, joka on yleistynyt vasta
nykypäivänä”, lentokonetekniikan opettaja Jari Lammi kehuu.
Pelkällä vanhalla sotilaskalustolla tulevia lentokoneasentajia
ei kuitenkaan kouluteta. Nyt työn alla on Learjet 24 D:n vasen moottori.
Opiskelija Jan-Markus Kallio katsoo tottuneesti monimutkaisen moottorin sisuksiin, ja pian vika on havaittu: tiiviste vaatii vaihtamista.
Lentokoneasentajan opinnot ovat haastavat, ja monissa muissa maissa
vastaavat tutkinnot ovat nelivuotisia. Silti WinNovan koulutuksella voi
parhaimmillaan työskennellä missä tahansa päin Eurooppaa.
18
”Suurin osa meidän opiskelijoista on erittäin motivoituneita. Tämä
on kuitenkin sellainen paikka, jonne erikseen hakeudutaan. Hakijoita ja
opiskelijoitakin on ympäri Suomea”, Lammi sanoo.
Hän kehuu opintojen yhdistävän mielenkiintoisella tavalla teoriaa ja
käytäntöä. Käytännön tekemisen lisäksi opiskellaan muun muassa fysiikkaa ja matematiikkaa. Myös englannin kieli tulee tutuksi, sillä lähes
kaikki lentokoneiden huoltomanuaalit ovat englanniksi.
”Tärkeimpiä ominaisuuksia lentokoneasentajalla ovat huolellisuus ja
oikeanlainen asenne lentoturvallisuuteen”, Lammi sanoo.
”Meillä on todella paljon asennekasvatusta ja jo pääsykokeen haastattelussa valikoimme, kuka on soveltuva tälle alalle.”
”Meillä on todella paljon asennekasvatusta ja jo pääsykokeen
haastattelussa valikoimme, kuka on soveltuva tälle alalle.”
Yksi soveltuvista on ensimmäisen vuoden opiskelija Anna Domander.
Hän kertoo alan kiinnostaneen aina. Viimeinen tikki hakemispäätökselle
olivat oma laskuvarjohyppyinnostus sekä lähipiirin positiiviset kokemukset.
Lukion suorittaneena Domander on voinut sisällyttää aiempia opintojaan osaksi tutkintoa.
”Ensimmäinen vuosi on vastannut aika hyvin odotuksia. Jos on
mielenkiintoa ja on valmis sitoutumaan alaan, kannattaa ehdottomasti
hakea”, Domander sanoo.
Sitoutumista korostaa myös Jari Lammi, sillä lentokoneasentajan opinnot eivät pääty itse tutkintoon. Winnovan koulutus valmistaa erillisellä
kokeella hankittavaan eurooppalaiseen Osa 66 -lupakirjaan, jonka jälkeen
tulevat työelämässä suoritettavat tyyppikoulutukset. Jari Lammille niitä
kertyi vino pino hänen 18 vuotta kestäneen Finnair-uransa aikana.
”Ala on siitä mielenkiintoinen, että jatkuvasti tulee uutta opittavaa.
Toisaalta se vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista”, Lammi pohtii.
Hänen mukaansa sitoutuminen kuitenkin kannattaa. Työllisyystilanne
on tällä hetkellä paranemaan päin.
”Kaikki meiltä valmistuneet ja lupakirjan suorittaneet ovat työllistyneet alan töihin”, Lammi sanoo.
”Yksi suurimmista työnantajista on Ilmavoimat ja myös ulkomaille
on lähdetty. Maailmanlaajuisesti ilmailu kasvaa alana nopeasti, ja kaikki
koneet vaativat joskus huoltoa”, hän naurahtaa.
Lentokoneasennuksen perustutkinto
Laajuus kolme vuotta ja 180 osaamispistettä.
Haku kevään yhteishaussa, opinnot alkavat
elokuussa.
Pääsyvaatimuksena peruskoulun oppimismäärä,
lukio tai vastaava, yleinen soveltuvuus alalle,
normaali terveys ja pääsykokeen suorittaminen
hyväksytysti.
Pääsykokeessa matematiikan, loogisen
päättelykyvyn, äidinkielen ja englannin osiot sekä
haastattelu.
Lisätietoa: winnova.fi/lentokonetekniikka
@lekowinnova
Lentokonetekniikka/Länsirannikon Koulutus
Oy WinNova
19