Loppujulkaisu - Satakunnan Salpa
sysata – sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 2009–2011 2 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan lukijalle Esipuhe Mitä ovat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset? Tämä julkaisu tarjoaa näkökulmia tähän kysymykseen käytännönläheisesti ja helppolukuisella tavalla. Äänessä ovat pääasiassa kolmannen sektorin toimijat, mutta sanansa on sanottavana myös hankkeen rahoittajalla, ohjausryhmän puheenjohtajalla, asiantuntijoilla sekä hanketta koordinoivan oppilaitoksen kehitys- ja projektipäälliköillä. Sosiaalinen yritys toimii samoin ehdoin ja samoilla markkinoilla kuin normaalit yritykset. Suurin ero normaalin ja sosiaalisen yrityksen välillä on henkilöstörakenne: tullakseen hyväksytyksi sosiaalisten yritysten rekisteriin on yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % oltava vajaakuntoisia eli osatyökykyisiä tai osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Yhteiskunnalliselle yritykselle ei Suomessa ole määritelmää mutta sen voidaan sanoa olevan yritystoimintaa, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, ei niinkään pyrkimys toiminnan maksimaaliseen tuottoon. Vuonna 2004 säädetyn lain mukainen sosiaalinen yritys kuuluu sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten rekisterin mukaan (tilanne 2.8.2011) Suomessa toimii 158 sosiaalista yritystä ja näistä vain yksi, Tyke Oy, Satakunnassa. SYsata – Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan 2009–2011 Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto Satakunnan ELY-keskus Julkaisun nimi: SYsata – Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen loppujulkaisu Julkaisija: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Graafinen suunnittelu ja taitto: Marika Malmi, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Painos: ensimmäinen Paino: Multiprint Oy, 2011 ISBN 978-952-5973-03-7 (sid.) ISBN 978-952-5973-05-1 (PDF) ISBN 978-952-5973-04-4 (HTML) ISSN-L 1799-7178 ISSN 1799-7178 ISSN 1799-7186 Hankkeessa tehty yhteistyö ja hankkeen toiminta yleisesti on ollut sysäys pohdinnoille ja keskusteluille. Uskon, että haasteellisesta ajankohdasta huolimatta olemme herättäneet uteliaisuutta sosiaalisia ja yhteiskunnallisia yrityksiä kohtaan. Hankkeen vaikuttavuutta voidaan tarkastella vasta myöhemmin. Porissa lokakuussa 2011 Elina Patana Länsirannikon Koulutus Oy WinNova sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Kuvat: Eija Hammarberg Satakuntalaisten sosiaalisten yritysten lukumäärä on hankkeen aikana kasvanut yhdellä. Hankkeessa mukana olleet kolmannen sektorin toimijat ovat todenneet, ettei kannattavan liiketoiminnan löytäminen ole helppoa. Hyvästäkään yritysideasta ei aina synny uutta yritystä. Muutoksessa oleva lainsäädäntö ja yleisen taloustilanteen heilahtelut eivät myöskään ole erityisesti kannustaneet kolmannen sektorin toimijoita uusien sosiaalisten yritysten perustamiseen. sysata Kirjoittajat: Eija Hammarberg Elina Patana, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova SYsata – Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen tasoon: alueelliseen ja valtakunnalliseen. Hankkeessa on edistetty sosiaalisten yritysten tunnettuutta ja pyritty eri keinoin lisäämään sosiaalisten yritysten lukumäärää Satakunnan alueella. Valtakunnallisesti hanke on osaltaan kehittänyt sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä mm. osallistumalla valtakunnallisiin tapahtumiin ja tuottamalla tutkimustietoa yleiseen käyttöön. 5 sisällys LUKIJALLE 5 sysata – sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 7 tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa 10 Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi 14 sysata – sosiaalisia yrityksiä satakuntaan hankkeen kesto 1.8.2009–31.12.2011 hankkeen tavoite Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen 18 Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta 20 SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa 24 Lännen kyläyhdistys hyväksyy yrittäjyyden realiteetit 28 Pelkkä liikeidea ei riitä – yrittäminen vaatii myös osaamista 31 Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa hankkeessa mukana olleiden, pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden, osaamista niin, että suunnitelluista yritysaihioista voitaisiin kehittää uusia sosiaalisia tai työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä. Lisäksi tavoitteena oli edistää sosiaalisten yritysten tunnettuutta Satakunnassa. Valtakunnallisena tavoitteena oli pyrkiä kehittämään sosiaalisten yritysten ja niiden toimintaympäristöön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti Satakunnan ELY-keskuksen Välkky-hankkeen kautta tavoitetut, sosiaalisesta yritystoiminnasta kiinnostuneet välityömarkkinoiden toimijat. sysata 34 SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä 37 Kokemukset hankkeesta positiivisia 40 SYsata-hanke – ohjausta, tutkimusta, vaikutusta ja osallistumista 43 Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys ovat monelle vielä tuntemattomia 46 Hankkeen tuloksena syntyi kaksi yritystä, joista toinen hakeutui sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kolmannen sektorin toimijoiden yritysosaaminen on kasvanut ja sosiaalisten yritysten tunnettuus lisääntynyt. Hankkeessa valmistui selvitys, jolla on pyritty vaikuttamaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lainsäädäntöön. Yhteistyö välityömarkkinoita edustavien välillä on kasvanut. Yhteistyötahot Porin Työvoiman palvelukeskus Prizztech Oy Satakunnan Yrittäjät ry Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti Satakunnan ammattikorkeakoulu, Työmieli-hanke Syfo Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yhteinen Yritys -hanke Tyke Oy Vates-säätiö Yrityspalvelu Enter sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 6 Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan hankkeen tulokset 7 hankkeen rahoitus Hanketyöryhmään osallistuneet Hanke on Euroopan unionin sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jolle rahoituksen on myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. Heimonen LeeviSPR Kontti Hieta HarriKankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Huhtala JohannaSPR Kontti Jawada JaanaLännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu Kajander PaavoSatakunnan Salpa, Posek Kataja MikkoTyke Oy Kivelä MarianneTyke Oy Korkee JukkaSatakunnan Salpa Majalahti MerjaSatakunnan Salpa Mantere SariRauman Seudun Katulähetys Nieminen Pia Pormestarinluodon Asukasyhdistys Nokkonen AnneliSatakunnan Yhteisöt ry Nummelin Aki Pormestarinluodon Asukasyhdistys Nurmi Pauliina Rauman Seudun Katulähetys Nurminen,KirsiRauman Seudun Katulähetys Piittala MarkkuKankaanpään Reumayhdistys Pohjonen Suvi Pormestarinluodon Asukasyhdistys Rantala JanneRauman Seudun Katulähetys Repo MaritaKankaanpään Reumayhdistys Ropetti PirjoKankaanpään Reumayhdistys Saveljeff SiljaLännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu Sillanpää TarjaLännen Kyläyhdistys/TT&ee-työllistämispalvelu Suomala Janne Porin kaupunki, nuorten työpaja Tamminen Marja-LiisaSatakunnan Salpa Tuomainen HanneleTyke Oy Veko NiinaKankaanpään Aikuiskoulutussäätiö Vuori Jyrki Porin Klubitalo Sarastus hankekumppanit Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Kankaanpään Reumayhdistys, Tules-keskus Freesia Lännen Kyläyhdistys, TT&ee-työllistämispalvelu Porin kaupunki, nuorten työpaja Porin Klubitalo Sarastus Pormestarinluodon Asukasyhdistys Rauman Seudun Katulähetys, työ- ja koulutusyksikkö Satakunnan Salpa ry, Kumppanuusyhteisön luominen Satakuntaan Satakunnan Yhteisöt ry SPR Kontti, Pori Tyke Oy sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Kivioja Taina, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Kokkila Antti, Yrityspalvelu Enter Laine Juha, (pj.), Työvoiman palvelukeskus Rantala Janne, Rauman Seudun Katulähetys Saari Maija, Satakunnan ELY-keskus Tuomainen Hannele, Tyke Oy Vataja Jouni, Satakunnan ELY-keskus, Välkky-projekti sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan hankkeen ohjausryhmä 8 9 Winnovan hankehenkilöstö Aaltonen Tapio, kouluttaja/projektityöntekijä Malmivuori Jonna, kouluttaja/projektityöntekijä Patana Elina, projektipäällikkö Tyken asiantuntijat saivat itsekin uutta tietoa Satakunnan ainoan ja valtakunnallisesti toiseksi suurimman sosiaalisen yrityksen Tyke Oy Työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö Marianne Kivelä sekä kouluttaja Mikko Kataja ovat olleet SYsata-hankkeessa aktiivisesti jakamassa asiantuntemustaan. Marianne Kivelä on varsinaisena jäsenenä ja Mikko Kataja varajäsenenä mukana SYsata-hankkeen projektiryhmässä. - Esimerkiksi Porin TE-toimiston ostamassa ryhmässä osallistujat käyvät kolmena päivänä viikossa yhteensä 20 päivää. Yleisesti, kun meille tulee ihmisiä eri toimenpiteisiin, työhön tai sijoitettaviksi, he voivat olla meillä yhdestä päivästä vaikka useisiin vuosiin. Yrityksille riskitöntä rekrytointia työpankista - Vaikka oma roolimme hankkeessa on ollut olla asiantuntija niin hankkeen osallistujille kuin järjestävällekin taholle, olemme myös itse saaneet paljon uutta tietoa. Vuorovaikutus on toiminut hyvin, Kivelä sanoo. Vuonna 2009 Tyke Oy liittyi valtakunnalliseen työpankkikokeiluun, jonka tarkoituksena on lisätä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työpanoksen käyttöä avoimilla työmarkkinoilla. Moni työntekijöistä pitkäaikaisia - Työpankkikokeilu on arvonlisäveron alaista myyntiä, jossa sosiaali- ja terveysministeriö ostaa kyseisen palvelun mukana olevilta toimijoilta. Me olemme kokeilussa mukana Satakunnasta, ja meidän lisäksemme on toimijoita Seinäjoelta, Mikkelistä ja pääkaupunkiseudulta. Monella eri toimialalla ja usealla paikkakunnalla toimiva Tyke Oy on Satakunnan sairaanhoitopiirin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka on pitkään työllistänyt keskimäärin 120 henkilöä ja lisäksi 60 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Nyt muun muassa tuotantoyksiköiden myynnin takia henkilöstömäärä on vuoden 2011 aikana huomattavasti pienentynyt. Henkilöstöä on noin 100 ja lisäksi 30 työllistymistä tukevassa toiminnassa olevaa avosijoitettua henkilöä Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä. Kuva Mikko Kataja Työpankkikokeilun asiakaskunta vaihtelee jonkin verran alueittain, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asiakkaina on paljon maahanmuuttajia, kun taas Satakunnassa osatyökykyiset ovat perinteisesti olleet muulla tavoin haasteellisia monine työelämään sopeutumista vaikeuttavine ongelmineen. Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. Työnantajille työpankkikokeilun asiakkaat voivat tarjota helpon vastauksen esimerkiksi ruuhkahuippuihin. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Ideana on, että asiakkaille haetaan työelämästä sijoituspaikkaa ja työsopimus voidaan tehdä vaikka osa-aikaisuudesta. Asiakkaamme ovat lähes aina koko ajan töissä samoissa yrityksissä, mutta mikäli sopivaa työpaikkaa ei ole löytynyt, olemme tarjonneet täsmäkoulutusta tai kuntoutusta. Tarkoituksemme on ennen kaikkea pitää nämä henkilöt mukana toiminnassamme koko ajan. Koemme kuitenkin, että on kaikille mielekkäämpää, jos asiakkaat saavat työskennellä samassa työpaikassa koko ajan, kuin että he olisivat viikon siellä ja toisen täällä, Kivelä kertoo. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Tyke Oy:n työllistämispalveluissa toimii erilaisia ryhmä- ja yksilövalmennusryhmiä kuten esimerkiksi Terveenä työhön -ryhmiä. Työntekijöiden ja -hakijoiden viipyminen eri toimenpiteissä vaihtelee laidasta laitaan. 10 11 Työpankkikokeilun ydinajatuksena on lisätä kannustusta pätkätöihin, Mikko Kataja korostaa. - Ideaalitapauksissa asiakkaamme työllistyvät työpankkikokeilujakson jälkeen näihin yrityksiin tavalla tai toisella. Kuka pidemmäksi, kuka lyhyemmäksi aikaa. Tyke löytänyt oman paikkansa Tyke Oy on löytänyt vuosien varrella hyvin oman paikkansa sosiaalisena yrityksenä. Toiminta on laajentunut monille eri osa-alueille, ja esimerkiksi vuonna 2008 liikevaihto oli 7,9 miljoonaa euroa. Tyke Oy:llä on tällä hetkellä tuotantoyksiköt Raumalla (apuvälineyksikkö) ja Kokemäellä (teräslankatuote) sekä työllistämis- ja koulutuspalvelun toimintayksiköt Raumalla, Porissa ja Kokemäellä. Marianne Kivelä korostaa kuitenkin sosiaalisen yrityksen pyörittämisen haasteellisuutta. - Jo asiakaskuntamme eli työntekijämme tuovat omat haasteellisuuteensa toimintaamme. Pääviestimme sosiaalisen yrityksen perustamista harkitseville onkin ollut, että taustalla pitää olla mahdottoman hyvä liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma. Varsinkin kun sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt todella pahasti jalkoihin ja työ- ja elinkeinoministeriönkin kiinnostus sosiaalisia yrityksiä kohtaan tuntuu kokonaan lopahtaneen. sysata Marianne Kivelä, työllistämis- ja koulutuspalveluiden kehittämispäällikkö, Tyke Oy sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Työpankkikokeilussa asiakkaan työnantaja on siis Tyke Oy, joka tarjoaa yrityksille joustavan ja helpon ja ennen kaikkea riskittömän tavan rekrytoida työvoimaa. 12 13 Rauman seudun katulähetys eriytti osan toiminnoistaan sosiaaliseksi yritykseksi Rauman Seudun Katulähetys (RSK) ry:ssä sosiaalinen ja humaani työ kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi on tuttua jo yli 25 vuoden ajalta. Niinpä, kuin luonnollisena jatkumona toiminnalleen, yhdistys on kartoittamassa sosiaalisen yrityksen perustamista. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO Rauman Seudun Katulähetys on vuosien varrella laajentanut toimintaansa monille eri aloille. Alunperin yhteistyössä Rauman seurakunnan kanssa kriminaalija päihdetyöstä alkanut auttamistyö kattaa nykyisin muun muassa päivätoiminta- ja tukiasumisyksikköpalveluita, työ- ja koulutusyksikön, ruoka- ja vaateapua sekä jo Rauman ulkopuolellekin, Poriin ja Hämeenlinnaan, lanseeratun VALOprojektin nimellä kulkevan vaihtoehtoisen ammattikoulun. - Vaihtoehtoisessa ammattikoulussa ollaan työvoimapoliittisissa toimenpiteissä eli siellä ollaan kuusi kuukautta kerrallaan, missä ajassa henkilö voi suorittaa 1–2 osatutkintoa. Raumalla meillä on kaksi linjaa eli koti- ja puhdistusala sekä pintakäsittelyä ja remontointia. Koko ajan on mielessä kunkin opiskelevan henkilön jatkokoulutus eli minkä tutkinnon osia he suorittavat, selventää työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö Janne Rantala. - Askeltava etenemistapa on se ideologia, jota me toteutamme Rauman Seudun Katulähetyksen toiminnassa. Olemme oppineet, että tulosten aikaansaamiseksi pitää olla erilaisia palveluita ja yksilöllistä tukea eri elämäntilanteessa oleville henkilöille, kertoo Janne Rantala. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Ensimmäisenä askeleena alimmalla portaalla Rauman Seudun Katulähetyksen auttamisportaikossa on henkilön oma motivaatio. Pitää löytyä omaa tahtoa tulla autetuksi. Tämän jälkeen portaikolla edetään sitoutumis-, ryhmäytymis- ja työhöntutustumisjakson kautta eteenpäinohjaukseen. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Askeltava etenemistapa 14 15 - Palvelumme on segmentoitu niin, että alimmalla portaalla ollaan vielä kauimpana avoimista työmarkkinoista, mutta vaiheittain starttivalmennuksen, kuntouttavan ja valmentavan työvalmennuksen jälkeen henkilö voi jo kyetä itsenäiseen työskentelyyn normaalin työnjohdon alaisuudessa, Rantala kertoo. Vihreää valoa ihmisille ja yritykselle Kaupunki hyötyy taloudellisesti Ylimmällä portaalla, tai liikennevalojen mukaisesti vihreällä tasolla, olevia henkilöitä ohjataan TaitoKunto-nimisen logistiikka-alan alihankintatöitä ja isännöintipalveluja tuottavan sosiaalisen yrityksen toimintaan. TaitoKunto-yrityksen takana on yksityinen isännöintiyritys ja jatkossa mahdollisesti Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja RSK sekä lisäksi vielä nimeämättömiä toimijoita. - Oman yrityksen perustaminen oli mielekästä siksikin, että yritysyhteistyökumppaneita on hankalaa löytää. Toisaalta esimerkiksi pajatoimintamme on osoittanut, että haastava, usein päihdehistorian omaava kohderyhmämme kävi pajalla töissä 90-prosenttisesti, mutta puoli vuotta pajatyöskentelyjakson jälkeen vain 10 prosenttia heistä oli mukana joissain toimenpiteissä, kuten työelämässä tai koulutuksessa. Usein näiltä henkilöiltä vielä puuttuu ammatillinen koulutus, joten lisäsimme portaita eli vaihtoehtoisen ammattikoulun korjaamaan tätäkin puutetta, jotta henkilöiden työllistyminen helpottuisi, Janne Rantala kertoo. - Toiminta on erittäin avointa ja läpinäkyvää ja kaikki toimijat hyötyvät yritystoiminnasta tavalla tai toisella. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Kustannussäästöjäkin syntyy, Rantala sanoo. Alueen hyvinvointi lisääntyy, eri tahot saavat tarpeisiinsa työvoimaa ja voivat mukanaolollaan nostaa myös imagoaan. Janne Rantala, työ- ja koulutusyksikön johtaja, projektipäällikkö, VALO - Esimerkiksi Rauman kaupunki välttyy pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuilta, joita syntyy ellei kaupunki saa heitä työllistettyä. Tällä hetkellä Rauman kaupunki maksaa näitä maksuja valtiolle kaikkine sivukuluineen yli 100 000 euroa kuukaudessa. Janne Rantala kiittää SYsata-hanketta neuvonantajan roolista yrityksen perustamisessa. - SYsata-hankkeessa on neuvottu, miten pystymme tuomaan eri tahoille yrityksemme tuottamat kustannussäästöt esiin. Samoin olemme saaneet neuvoja, kuinka osoittaa taloudellinen arvo myös asioille, joita ei voi rahassa mitata. Tällaista on vaikkapa hyvinvoinnin lisääntyminen. TaitoKunto tekee myös Janne Rantalan mukaan töitä, joita kukaan muu ei tee. - Kuntaliitosten myötä viheralueiden määrä kasvaa koko ajan, TaitoKunto voisi esimerkiksi tuottaa palveluna näiden alueiden kunnostustöitä. Mikään itsestäänselvyys työllistymiselle ei RSK:n portaikkokaan ole. Jotkut henkilöt voivat olla kykenemättömiä avoimille työmarkkinoille. Osittain myös näitä henkilöitä varten RSK on kartoittamassa sosiaalista yritystään. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Kohderyhmälähtöisyydestä on tässäkin asiassa kysymys. Pyrimme siihen, ettei alimpien portaidemme hyöty mene näillä henkilöillä hukkaan, vaan he voivat jatkaa kykyjensä mukaisessa työssä. Vain portaikossa kulkemisella ja eteenpäin menemisellä saadaan tuloksia aikaan. Tämä korostaa myös koko toimintamme ideologiaa ja sitä, miksi sosiaalisen yrityksen perustaminen on järkevää. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Ihmistä ei saa hukata 16 17 Yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttäminen Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailma on sosiaalisen yrityksen kaltainen. Kankaanpään Seudun Reumayhdistys on jo pitkään harjoittanut Pohjois-Satakunnan alueella kotityöpalvelua kuten kotisiivouksia, avustajapalvelua esimerkiksi asioiden hoitamiseen sekä "talonmiehen" töitä pihatöihin ja pieneen pintaremonttiin sekä pienimuotoisia ompelutöitä. Toiminnan laajentuessa tuli yhdistys- ja yritystoiminnan eriyttämiselle kuitenkin tarve. Pirjo Röpetti, hallituksen puheenjohtaja, Tuleskeskus Freesia Oy - Olimme aiemmin toimineet pelkästään yhdistyspohjalta, mutta sitten tuli tarve laajentaa palveluja, mikä ei yhdistyksenä ollut meille enää mahdollista muun muassa verotuksellisista syistä. Toisaalta halusimme myös tarjota palvelujamme muillekin kuin yhdistyksemme jäsenille. Silloin vuoden 2010 alussa perustimme Tuleskeskus Freesia Oy:n. Samalla lisäsimme tarjontaamme hyvinvointipalveluja, esimerkiksi infrapunasaunan, suolahuoneen ja hierontaa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Pirjo Röpetti. Työtä vaikeammin työllistyville 40–50-vuotiaille Tuleskeskus Freesia Oy ei kuitenkaan ole sosiaalinen yritys. Ja mikäli lainsäädäntö ei muutu, ei Freesia ainakaan toistaiseksi ole sellaiseksi muuttumassakaan. sysata - Työllistämme esimerkiksi erityisesti 40–50-vuotiaita naisia, joilla on tänä päivänä muuten melko huonot työnsaantimahdollisuudet. Me ajattelemme sekä asiakkaistamme että työntekijöistämme sosiaalisesti, Röpetti sanoo. Vertaiskenttään tutustuminen hyödyllistä Vaikka Freesiassa ollaankin päädytty toistaiseksi olla perustamatta sosiaalista yritystä, kehuu Pirjo Röpetti kuitenkin SYsata-hankkeen antia. - Ennen kaikkea on ollut todella tärkeää, että olemme saaneet käyttää asiantuntijoiden, kuten Jaana Merenmiehen palveluita. Ison tietopaketin lisäksi myös keskustelut ja verkostoituminen muiden ryhmän osallistujien kanssa ovat olleet todella tärkeitä ja antoisia. Samoin tutustumiskäynnit muihin yrityksiin ovat olleet hedelmällisiä, Pirjo Röpetti kiittelee. sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 18 Freesia Oy työllistää jo nyt monia pitkäaikaistyöttömiä. Pirjo Röpetti toteaakin Tuleskeskus Freesian ajatus- ja arvomaailman olevan kuitenkin sosiaalisen yrityksen kaltainen. Freesiassa ei karsasteta työntekijöitä, joilla on esimerkiksi ongelmia terveytensä kanssa, vaan kaikessa tekemisessä on humaani lähtökohta. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Olemme toki sitä nyt kaksi vuotta harkinneet, mutta tällä hetkellä en näe, että siitä olisi meillä mitään muuta vastaavaa hyötyä kuin status. Sosiaalista yritystä mainostettiin aikoinaan suurena mahdollisuutena, mutta lopulta koko homma jäi torsoksi. Suomessa sosiaalisten yritysten lainsäädäntö on jäänyt pahasti jalkoihin, eikä se ainakaan meille liikeyrityksenä tuo tällä hetkellä mitään hyötyä. 19 Valtti tarjoaa työtä ja koulutusta Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön hallinnoima Valtti-työpaja tarjoaa työvaltaisen oppimisen kautta monenlaisia reittejä työelämään. Valtti kehittää työllistämis- ja koulutusvalmennuspalveluja sekä kuntouttavaa valmennusta ollen koko alueen ainoa aikuisille ja nuorille työpajatoimintaa tarjoava taho. - Työpajan kautta tarjoamme työharjoittelu- tai työpaikkoja työttömille henkilöille. Myös ammattiopiston nuoria käy meillä suorittamassa omia opintojaan, kertoo toiminnanjohtaja Niina Veko. Runsaasti eri työpajoja Valtilla on työpajoja niin median, keittiön, autopuolen, kädentaitojen, asiakaspalvelun kuin puu- ja tekstiilitöidenkin muodossa. - Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä, Veko korostaa. SYsata-hankkeen alkuvaiheissa Valtti-työpajalla oli käynnissä laajennus, ja yhtenä vaihtoehtona pohdittiin sosiaalisen yrityksen perustamista. Työllistyminen ykköstavoitteena sysata Tavoitteena on löytää jokaiselle henkilölle hänen omia taitojaan vastaavia työtilaisuuksia toimintamme sisältä. sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Valtti-työpajan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, mikä toi sosiaalisen yrityksen perustamisajatukselle omat haasteensa. Päätavoite kun oli ja on ihmisten eteenpäin ohjaamisessa ja työllistämisessä, taloudellisesti tuottavien tuotteiden kuten vaikkapa puu- tai tekstiilialan töiden jäädessä vielä toissijaisiksi. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Ajatuksenamme oli, että sosiaalinen yritys voisi olla mahdollista jonkin työpajan osalta, joko kokonaan tai osittain. Siinä vaiheessa meillä ei ollut vielä työllistämistoimintaa, vaan ennemminkin toimintamme keskittyi tarjoamaan työharjoittelupaikkoja ja koulutusta. Tavoitteemme kuitenkin oli luoda palkkasuhteisia työpaikkoja välityömarkkinoille. 20 21 - Työpajatoiminnassa olisi kuitenkin hyvinkin mahdollista tehdä jokin osa myös tuottavaksi yksiköksi. Tästä ajatuksesta lähdimme aikanaan pohtimaan, mitä sosiaalinen yritys meille voisi tarjota. Saisimmeko siitä lisäarvoa, vai pystymmekö saavuttamaan nykyisellä toiminnallamme samat edut. Vaikka into yrityksen perustamiselle oli kova, tultiin Valtti-työpajassakin kuitenkin toisiin ajatuksiin. Puheet sosiaalisen yrittäjyyden alasajosta ja yhteiskunnal- Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja lisen yrittäjyyden tulemisesta saivat myös valttilaiset muuttamaan mielensä ainakin toistaiseksi. - Mehän toimimme jo nyt sosiaalisen yrityksen tavoin, tosin ilman tuottavuusvaatimusta. En pidä vieläkään mahdottomana ajatuksena, etteikö jokin toimintamme osa voisi tulevaisuudessa toimia varsinaisena sosiaalisena yrityksenä. Vielä kuitenkin yrityksen perustamista jarruttaa sekin tosiseikka, että yritys pitäisi myös saada tuottamaan taloudellisesti. Lisäksi saamamme edut ovat tällä toimintamuodollla ja nykyisellä lainsäädännöllä jopa paremmat kuin mitä saisimme, jos toimisimme sosiaalisena yrityksenä, Niina Veko sanoo. SYsata tutustutti Sofie-ohjelmaan Veko toteaa saaneensa kuitenkin uskoa sosiaalisen yrityksen mahdollisuudelle erityisesti SYsatan järjestämistä tutustumiskäynneistä. Samaten Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön vaikuttavuuden arvioinnissa. - Työpajatoiminnassa rahoitus on hyvin pitkälti kiinni erityyppisistä avustuksista, jolloin myös päättäjille pitäisi pystyä esittämään, mitä hyötyä toiminnastamme on esimerkiksi kunnalle, eli miten työpanoksemme on muutettavissa rahaksi. Tähän Sofie tarjoaa välineitä, ja aloitammekin sen käytön vuoden vaihteessa. Odotukset sen tarjoamista eduista on kovat, Veko sanoo. Valtissa on tutustuttu SYsatassa esitellyn Sofie-ohjelman käyttöön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. sysata sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Niina Veko, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja 22 23 SYsata auttoi kahvilaa budjetoinnissa ja veroasioissa Porin Isolinnankadulla sijaitsevassa Satakunnan yhteisökeskuksessa on SYsata-hankkeen myötä pohdittu sosiaalisen yrityksen mahdollisuutta keskuksen kahvilatoiminnan ylläpitämiseksi. Kymmenen eri yhdistyksen talossa riittää joka päivä runsain mitoin kävijöitä. - Täällä toimii lisäksi Satakunnan yhteisöt ry:n hallinnoima ja usean eri yhdistyksen yhteinen Kumppanuutta Satakuntaan -hanke, kertoo hankevastaava Merja Majalahti. Kahvilalle on siis aktiivisessa käytössä olevassa talossa selkeä tarve. Vuoden vaihteessa Satakunnan yhteisöt ry:lle siirtyvä kahvila on alunperin tullut taloon Porin kaupungin ylläpitämän vapaaehtoistoiminnankeskus LIISAN myötä. Kahvilan asiakkaina on niin talon käyttäjiä kuin myös ulkopuolisia asiakkaita. - Mutta miten se olisi mahdollista, on meille edelleen suuri kysymysmerkki, Nokkonen sanoo. - On selvää, että vapaaehtoisia työntekijöitä kahvilassa tarvitaan edelleen. Eri asia on sitten, miten heitä saadaan houkutelluksi mukaan, varsinkin kun kahvilatoiminnan kysyntä laajenee esimerkiksi iltatilaisuuksien myötä koko ajan, Majalahti miettii. SYsata avuksi myös markkinoinnissa SYsata-hanke saa Majalahdelta ja Nokkoselta kiitosta. Hanke on auttanut yhteisökeskuksen kahvilasuunnitelmissa muun muassa antamalla tietoa jo ensinnäkin siitä, mikä on sosiaalinen yritys ja yrityksen perustamiselle ensisijaisen tärkeästä budjetoinnista. - Meillä on vielä paljon pohdittavaa ihan kahvilan tuotevalikoiman suunnittelusta lähtien. Hankeassistentti Jukka Korkee kiittää SYsata-hanketta myös ajankohtaisesta verotukseen liittyvästä informaatiosta. Yrityksen tuotto ja rooli puntarissa Aivan ongelmatonta ei kahvilan pyörittäminen yhteisökeskuksessa kuitenkaan ole. Joka arkipäivä aamuyhdeksästä iltapäivään auki olevaa kahvilaa on pyöritetty pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. sysata - Ja jos kahvila toimisi sosiaalisena yrityksenä, sen pitäisi myös tuottaa. Tällöin hintoja olisi nostettava, mikä ei mitä todennäköisimmin miellyttäisi jo vuosia alhaisiin hintoihin tottunutta asiakaskuntaamme, Majalahti pohtii. Vastuuhenkilö olisi tarpeen Tällä hetkellä kahvilassa työskentelee palkkatuella yksi henkilö. Satakunnan yhteisöt ry toivoisi kuitenkin voivansa palkata kahvilan vastuuhenkilöksi jonkun ns. sosiaalisin perustein. sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 24 Tuotteiden hintojen alhaisuus on alunperin lähtöisin kaupungin toiveesta saada kahvilasta kohtaamispaikka mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle henkilölle. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Suurin haasteemme kuitenkin on, että kahvilassamme on erittäin edulliset hinnat, eikä meillä ole mahdollisuutta sijoittaa kahvilatoimintaan muuta rahaa, kuin minkä se itse tuottaa, kertoo yhteisökeskusta hallinnoivan Satakunnan yhteisöt ry:n puheenjohtaja Anneli Nokkonen. 25 - Tämän syksyn aikana on SYsata-hankkeessa tulossa vielä luento markkinoinnista, mikä on myös erittäin tärkeä asia yrityksen perustamisen suunnittelussa, Anneli Nokkonen mainitsee. - Sijainti Porin ydinkeskustassahan on meillä jo mitä ihanteellisin, Jukka Korkee huomauttaa. Malli tuttu jo LIISASTA Periaatteessa sosiaalisen yrityksen toimintamalli on aiemmin vapaaehtoistoiminnankeskus LIISASSA toimineelle Majalahdelle tuttua. - LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa, Majalahti sanoo. Vaikka fyysisiltä ominaisuuksiltaan vajaakuntoisilta henkilöiltä saattaa jokin työ käydä joskus tervettä henkilöä hitaammin, kannustavat Nokkonen, Korkee ja Majalahti yrityksiä kuitenkin avarakatseisuuteen rekrytoinneissaan. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan LIISAN kahvilaa on aina pyöritetty vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien ja vapaaehtoisten voimin, enkä näe, että siinä olisi ollut koskaan mitään ongelmaa. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Yritysten olisi muistettava, että näistä henkilöistä voi saada erittäin hyvää ja ahkeraa työvoimaa, jotka työskentelevät vastuullisesti yrityksen parhaaksi. Asenteista kaikki on kiinni. 26 27 Merja Majalahti, hankevastaava Kumppanuutta Satakuntaan -hanke Lännen kyläyhdistys hyväksyi yrittäjyyden realiteetit Lännen kyläyhdistys Säkylässä on oikea malliesimerkki siitä, mitä kaikkea yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Runsaat viisitoista vuotta sitten yhdistyksen puheenjohtaja ja koordinaattori Silja Saveljeff toi esille ajatuksen kauniin rantatien perkaamisesta ja maisemoinnista. - Siihen aikaan kaikki keskittyivät vain niin sanotusti olennaiseen eli tehdastuotantoihinsa ja kunnallakin oli tärkeämpiä asioita listallaan. Kyläläiset olivat kuitenkin kiinnostuneita perustamaan kyläyhdistyksen, ja jo heti ensimmäiseen kokoukseen tuli kylän 220 taloudesta paikalle 140 ihmistä, Saveljeff muistelee. TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. Silja Saveljeff, puheenjohtaja ja koordinaattori, Lännen kyläyhdistys Silja Saveljeff toi uuteen kyläyhdistykseen omaa kokemustaan Pyhäjärviseudun alueelle perustetusta kehittämisyhdistyksestä, joka oli keskittynyt erilaisiin kehittämishankkeisiin. - Silloin oli vuosi 1997, ja siitä saakka olemme tehneet hankkeita alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Samaan aikaan Lännen kyläyhdistys vuokrasi Säkylän kunnalta Arenan alueen ja on kunnostanut sitä siitä saakka koko ajan tasokkaammaksi vapaa-ajan viettopaikaksi. Kyläläiset perustivat yhdessä myös kaikkien käytössä olevan käsityöaseman, joka nykyisin myös työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja harjoittelijoita. sysata - Sitä kesti noin puolitoista vuotta, minkä jälkeen lähdimme toteuttamaan nyt jo neljä vuotta kestänyttä työvoimapoliittista hankettamme. Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä, kuten yhdistyksen kiinteistöjen huoltoa, kertoo hankevastaava Tarja Sillanpää. Valtiovallan viesti yhdistysten toimintaedellytysten kiristämisestä sai myös Lännen kyläyhdistyksen lähtemään mukaan SYsata-hankkeeseen ja pohtimaan sosiaalisen yrittäjyyden mahdollisuutta omassa yhdistyksessään. - Mietimme olisiko meillä mahdollisuutta erottaa jokin osa, esimerkiksi vuokraustoiminta, omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että yrittäjyydelle ei ole rahallista mahdollisuutta. Toiminnasta olisi saatava sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 28 TT&ee-hankkeen taustalla on Suomen kylätoiminnan kautta tullut hanke etsiä uusia yrittäjiä antamaan koti- ja muuta apua kylien vanhusväestölle. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Nykyisen TT&ee eli Työtä ja Turvallisuutta – elämää ja elinkeinoja -hankkeen ympärillä meillä on jo muutakin toimintaa kuin Arenan kunnostaminen. Tämän hankkeen tavoite on tarjota työtä työttömille ja luoda heille työelämän valmiuksia ohjauksen ja työssä oppimisen kautta, Saveljeff kertoo. 29 niin paljon tuloa, että se kattaisi työntekijän tai -tekijöiden palkkojen ja sivukulujen lisäksi myös muut toiminnasta aiheutuvat kulut. Meidän olisi silloin ainakin kehitettävä enemmän oheistoimintaa Arenan alueelle. Puitteet esimerkiksi liikuntaharrastuksille meillä on toki hyvät, mutta melko mahdotonta tästä olisi saada kannattavaa liiketoimintaa. Herää myös kysymys, miten kävisi nykyisen hyvän talkoohengen, Sillanpää miettii. Vaikka realiteetit ovat tulleet oman yrittäjyyden suunnittelussa vastaan saa SYsatan yrittäjyyskoulutus kuitenkin osallistujiltaan kiitosta. - Koulutushan keskittyi yleisesti yrityksen perustamiseen, eikä siinä painotettu erityisesti sosiaalista yritystä. Tapio Aaltonen kouluttajana oli erittäin hyvä. Osallistujat joutuivat itse töihin esimerkiksi laskemaan kustannuksia, mikä oli todella tehokas oppimisen tapa, Jaana Jawada sanoo. Erityiskiitoksen Lännen kyläyhdistyksen väki antaa SYsatan myötä tulleelle verkostoitumiselle ja ajatusten vaihdolle. - Koulutuspäiviä ja projektikokouksia on pidetty eri yhdistysten toimitiloissa, jolloin kaikki ovat päässeet tutustumaan toistensa toimintamalleihin. Samalla tavalla yritysvierailut ovat avanneet silmät monille uusille asioille. Pelkkä liikeidea ei riitä – yrittäminen vaatii myös osaamista Yritystoiminnan aloittaminen on aina yrittäjälle iso haaste. Pelkkä liikeidea ei riitä, vaan pitää olla tietämystä ja osaamista yrittämisen monelta eri osaalueelta. Yrittäjällä pitää olla muun muassa näkemystä siitä, minkälaiset ovat markkinat ja kilpailutilanne, mitkä ovat yrityksen tavoitteet ja miten ne saavutetaan, pitää osata tehdä taloudelliset laskelmat sekä arvioida riskit ja mahdollisuudet. SYsata-hankkeessa yrityksen perustamisesta oppia on osallistujille antanut WinNovan liiketalouden ja kaupan opettaja Tapio Aaltonen. - Jos synnytetään sosiaalisia yrityksiä, jotka siis täyttävät Suomen lain määräämät kriteerit sosiaalisesta yrityksestä, on haasteena ensinnäkin jo lain määräys pitkäaikaistyöttömien ja osatyökuntoisten työllistämisestä. Kuitenkin ne kompensaatiot, joita yhteiskunta antaa sosiaalisille yritykselle näiden henkilöiden palkkaamisesta, ovat melko pieniä. Hyödyt rekisteröitymisestä sosiaaliseksi yritykseksi ovat todella vaatimattomia, Aaltonen toteaa. Kannattavuus elinehto Yhteiskunnan pienestä tuesta huolimatta sosiaalisen yrityksen liiketoiminnan pitäisi olla kannattavaa siinä missä minkä tahansa muunkin yrityksen. Usein yritystä perustettaessa intressit ovat kuitenkin muualla kuin sosiaalisessa toiminnassa. sysata Tarja Sillanpää, hankevastaava, Lännen kyläyhdistys - Joissakin tapauksissa saattaa jopa olla niin, että esimerkiksi yhdistysmuotoisena toiminnalle olisikin tarjolla parempia tukimuotoja kuin yrityksenä. Tuottavuusvaje otettava huomioon Tapio Aaltonen toteaa, että osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa voi yrittäjälle syntyä myös tuottavuusvajetta. Osatyökykyisillä voi olla esimerkiksi sellaisia terveydellisiä rajoitteita, jotka haittaavat työsuoritteiden tekemistä. - Eikä tätä tuottavuusvajetta kompensoida yrittäjälle riittävästi. Jos pelkästään sosiaalisille yrityksille olisi tarjolla kompensaatiota tähän tarkoitukseen, olisi sosiaalisten yritysten perustamismotiivi suurempi kuin nykyisellään. sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 30 Me etsimme yhdistysten tarpeisiin työvoimaa, hoidamme heidän paperiasioitaan ja koordinoimme esimerkiksi hankkeen kautta työllistyvän työvoiman tehtäviä. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Jos motiivit ovat sosiaalisessa toiminnassa, valitaan yleensä joku muu toimintamuoto, esimerkiksi yhdistys, jonka olisi mahdollista saada avustusta vaikkapa RAY:ltä. Nämä toimintamuodot eivät tietenkään täytä yrityksen määritelmiä, Aaltonen pohtii. 31 Yrittäjältä kysytään motivaatiota Yrityksen perustaminen vaatii aina ennen kaikkea taustalle yrittäjän. Sellaisen henkilön, jolla on luja tahto, usko omaan tekemiseensä ja motiivi viedä yritystä eteenpäin. Oman yrityksen perustamisen motiivina voi olla esimerkiksi vapaus. Ääneen mainitsemattomana motiivina voi olla myös tahto rikastua. - Itse näkisin asian niin, että nämä kaksi asiaa eli yrityksen taloudellisesti menestyksekäs eteenpäin vieminen ja sosiaaliset lähtökohdat voidaan myös nähdä tavallaan vastakkaisina, tai ainakin ne edustavat toisistaan erilaista ajatusmaailmaa. Laissa varmaan alun perin kuitenkin tarkoitettiin, että mikä tahansa yritys voisi hakeutua sosiaalisten yritysten rekisteriin ilman, että se olisi mitenkään yrityksen päämissio, Tapio Aaltonen sanoo. Toiminnan osa sosiaaliseksi yritykseksi SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. - Tällöin tätä liiketoimintaa kohdeltaisiin, kuten mitä tahansa yritystä ilman, että se olisi juridisesti yhdistyksestä erillinen yksikkö. Tätä tietysti sitten ovat monet miettineet, että miksi pitäisi tehdä tällainen hallinnollisesti monimutkainen rakenne ellei se jotenkin vaikuta esimerkiksi yhdistyksen tukien saamiseen. sysata sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Jos yhdistykset kokisivat, että tällaisen yrityksen perustaminen auttaisi heitä enemmän oman yhdistyksensä tavoitteiden eteenpäin viemisessä ja toiminnassa, olisi sekin varmasti kannuste yrityksen perustamiselle, Aaltonen toteaa. 32 33 SYsata-hankkeessa on ollut yhtenä ajatuksena, että yhdistykset voisivat eriyttää esimerkiksi vain jonkun pienemmän osa-alueen, kuten kahvilatoiminnan omaksi sosiaaliseksi yrityksekseen. Tapio Aaltonen, opettaja, liiketalous ja kauppa Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Lainsäädäntö mahdollistamaan sosiaalisten yritysten kannattavuutta Elokuun alusta 2009 käynnistyneen SYsata-hankkeen keskeinen tavoite on ollut edistää sosiaalisten yritysten perustamista Satakuntaan. Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä yritykseen erilaisten tukitoimien avulla. - Tavoite perustettavien yritysten määrälle oli hankkeessa neljä, mutta tähän tavoitteeseen ei projektin aikana päästy. Projektin lähtöhetkellä meillä oli jo yksi suuri ja tunnettu sosiaalinen yritys eli TYKE Oy. Sen lisäksi ei sosiaalisten yritysten rekisterissä ollut tuohon aikaan Satakunnasta kuin yksi tai kaksi yritystä, muistelee EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja Maija Saari hankkeen alkuaikoja. Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille, kuten esimerkiksi kuntoutujille. Tarvetta sosiaalisille yrityksille Satakunnassakin oli hankkeen käynnistyessä selvästi. Maija Saari huomauttaa suomalaisten työmarkkinoiden lähtevän kuitenkin pitkälti siitä ajatuksesta, että ihmiset ovat joko koko ajan työssä tai sitten ei ollenkaan. Osatyökykyisten osatyöllistyminen on yhä edelleen vaikeaa. Valtiovallan taholta olisikin tarvetta saada aikaan tukijärjestelmiä, jotka paremmin tukisivat osatyökykyisten työllistymistä. Ensiselvitys toimi apuna sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan SYsataa edeltänyt esiselvityshanke jo kertoi Satakunnassa olevan tarvetta sosiaalisille yrityksille. Esiselvitys myös edesauttoi ESR-rahoituksen saamista SYsata-hankkeelle. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Monissa hankkeissa tehdään paljon töitä sen eteen, että saataisiin lisää välityömarkkinoiden työpaikkoja, jotta osatyökykyisillä henkilöillä olisi edes osittain mahdollisuus työllistää itsensä. Sosiaalinen yritys olisi myös yksi vaihtoehto työllistää näitä henkilöitä, Saari toteaa. 34 35 - Esiselvityksestä kävi ilmi, minkälaisia kolmannen sektorin toimijoita kuten yhdistyksiä, jotka olisivat kiinnostuneita sosiaalisen yrityksen perustamisesta, olisi hankkeeseen tulossa mukaan. Maija Saari huomauttaa sosiaalisten yritysten lainsäädännössä olevan kuitenkin vielä parantamisen varaa. Euromääräiset tuet kun tuntuvat edelleen olevan tasolla, joka ei kannusta yrityksiä riittävästi sosiaaliseen yrittäjyyteen. - Tuet ovat ilmeisesti edelleen varsin pieniä suhteessa siihen, kuinka haasteellista sosiaalisen yrityksen pyörittäminen on ja minkälaisia kustannuksia osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä yrittäjälle tulee, Saari huomauttaa. Houkuttavuutta pitää lisätä SYsata-hankkeen aikana ei lainsäädännössä ole juurikaan muutoksia tapahtunut. Maija Saari näkee tämän olevankin tärkein seikka, jonka vuoksi hankkeen tavoitteeksi asettamaa neljää sosiaalista yritystä ei Satakuntaan perustettu. - Yksi sosiaalinen yritys kuitenkin perustettiin tämän hankkeen aikana ja myös pitkälti tämän hankkeen tukemana. Nyt uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön uudistustarve arvioidaan. - Toivottavasti se tarkoittaa houkuttelevampaa mahdollisuutta perustaa sosiaalinen yritys ja parempaa mahdollisuutta sosiaalisten yritysten hengissä pysymiselle ja kannattavuudelle, Maija Saari sanoo. SYsata on toiminut itseään ruokkivana, luovana ideariihenä SYsata-hankkeen ohjausryhmään on kuulunut edustajia niin työhallinnosta, Porin kaupungilta kuin yrityselämästäkin. Oleellista on, että kaikilla jäsenillä on ollut intressejä asiaa kohtaan sekä asiantuntemusta ja kokemusta yrittäjien ohjaamisesta ja yritysten synnyttämisestä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, vastaava työllisyyssihteeri Juha Laine Porin työvoiman palvelukeskuksesta, kiitteleekin ohjausryhmän onnistunutta kokoonpanoa. - SYsata-hankkeessa on ollut huolella valittu, valtavan asiantunteva ohjausryhmä, joka on todella pystynyt olemaan tukena hankkeen osanottajille. - Ohjausryhmä on kiitettävästi laittanut koko ajan haasteita ja toiveita hankkeen vetäjille esimerkiksi siinä, keitä pitäisi saada mukaan tai miten markkinoida. Samalla ohjausryhmä on kuitenkin antanut myös paljon ideoita hankkeen edistämiseksi. Kohti pehmeämpää työympäristöä sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Pitkäaikaistyötön ei ole yhdestä puusta sysata Haasteena on saada Satakuntaan lisää tuettuja työpaikkoja eri tavoin välityömarkkinoilla oleville osatyökykyisille työttömille. - Sitä tietysti voidaan miettiä, pitääkö aina olla sosiaalisen tai yhteiskunnallisen yrityksen status vai riittääkö vain muu riittävä sosiaalinen vastaantulo. Tämä on varmastikin se rajapinta. Meille kuitenkin syntyy myös aidosti niitä tahoja, jotka huomioivat "pehmeämpää työympäristöä" tarvitsevia työnhakijoita. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Vaikka sosiaalisia yrityksiä ei hankkeen myötä suunniteltua neljää syntynytkään, on niitä Juha Laineen mukaan hankkeessa koko ajan yritetty määrätietoisesti tavoitella. Sosiaalisille yrityksille on myös Satakunnassa edelleen tarvetta. Porin kaupungin työllisyystavoitteita näköalapaikalta tarkasteleva Juha Laine sanoo vierastavansa kuitenkin ajatusta synnyttää sosiaalisia yrityksiä keinotekoisesti. 36 37 Maija Saari, EU-rahoituspäällikkö ja rahoittajan edustaja Satakunnassa ja erityisesti Porissa, missä työttömyysaste on edelleen muutaman prosenttiyksikön koko maan työttömyysastetta korkeampi, onnistuttiin onneksi viimeisen taantuman aikaan välttämään suurimmat joukkoirtisanomiset. Laman synnyttämää työttömyyttä ei kuitenkaan Satakunnassakaan onnistuttu täysin välttämään. Pysyville välityömarkkinoille olisi Juha Laineen mukaan siis kysyntää myös Porissa. - On selvää, että aina laman pitkittyessä myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Samoin nuoriso, joka on vasta tulossa työmarkkinoille, kärsii työttömyydes- tä erityisesti. Näin kävi nytkin. Siitäkin huolimatta, että yleinen työllisyystilanne on jo lähtenyt parempaan suuntaan, Juha Laine sanoo. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi siis kaivataan Satakunnassakin erityisiä toimenpiteitä. Pitkäaikaistyöttömien joukko ei kuitenkaan ole homogeeninen, mikä ei tee tehtävästä helppoa. - Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Toisaalta, toisessa ääripäässä on henkilöitä, joilla on erinäisiä esimerkiksi koulutuksellisia, terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Nämä henkilöt tarvitsisivat työpaikkoja, joissa heidän erityistarpeensa voitaisiin ottaa huomioon. Joillekin näille henkilöille työllistämispolut voivat olla hyvinkin pitkiä. Kolmas sektori yhä merkittävämpi Kolmannen sektorin rooli välityömarkkinoilla on Suomessa koko ajan kasvamassa, joskin valtakunnallisesti Suomessa kolmannen sektorin tuottamat palvelut ovat Keski-Eurooppaan verrattuna vielä uusi ilmiö. - Meillä julkisen sektorin rooli on edelleen voimakas. Yritystoiminnasta puhuttaessa kolmannella sektorilla järjestöpohja yleensä jää olemaan, ja usein vain osa toiminnasta muutetaan yritystoiminnaksi. sysata Esimerkiksi Porissa pelkästään työn puuttumisen takia meillä on todella paljon hyviä työnhakijoita, jotka olisivat valmiita työllistymään vaikka heti huomenna. Juha Laine, työllisyyssihteeri, Porin työvoiman palvelukeskus sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 38 sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Toimijasta riippuen tietysti pitää ottaa huomioon riskinottokyky ja saako yritystoiminnalle riittävästi tukea ja onko lainsäädäntö oikealla tasolla. Ei yritystoiminnalle ole kuitenkaan sellaisia mesenaatteja, jotka ihan vaan hyvästä tahdostaan olisivat valmiita satsaamaan merkittäviä summia yritystoiminnan käynnistämiseen ja ihmisten työllistämiseen. Kyllä näille asioille on löydyttävä ihan normaalit kanavat, Juha Laine huomauttaa. 39 Kuva Marika Malmi Kokemukset hankkeesta positiivisia Elokuun 2009 alusta alkaneen SYsata - Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen toteuttajaorganisaationa on toiminut Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Hanke on oppilaitokselle aivan uudenlainen, sillä sen aiemmin hallinnoimat hankkeet ovat olleet tarkoitettuja lähinnä kehittämään oppilaitoksen omaa toimintaa. Kehityspäällikkö Taina Kiviojan mukaan kokemus hankkeesta, jossa kohderyhmänä ovat oppilaitoksen ulkopuoliset tahot, on kuitenkin osoittautunut varsin positiiviseksi. - Alunperin tätä hanketta haki Porin Aikuiskoulutussäätiö, joka oli yksi niistä neljästä oppilaitoksesta, jotka perustivat WinNovan. Hankkeen taustalla oli esiselvityshanke, joka sekin sai rahoituksensa ELY-keskukselta. Esiselvityksessä pohdittiin, voisiko säätiö harjoittaa sosiaalista yritystoimintaa, Kivioja kertoo. Esiselvityksen perusteella WinNovassa päätettiin kuitenkin ottaa asiaan vähän laajempi näkökulma ja tavoitteeksi tuli kehittää alueellisia sosiaalisten yritysten aihioita, lisätä tietämystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä sekä yritystoiminnasta yleensä. - Olemme järjestäneet hankkeen osallistujille heidän tarpeidensa mukaista koulutusta, opastusta, neuvontaa ja konsultointia tähän sosiaalisten yritysten teemaan liittyen. Tehtävämme on ollut olla pikemminkin ohjaava ja neuvova taustaorganisaatio, Kivioja kertoo WinNovan roolista. Oppilaitokselle ohjaava ja neuvova rooli onkin sopinut erittäin hyvin. Erilaisuudessaan se on kuitenkin poikennut WinNovan muiden noin kuudenkymmenen muun hankkeen joukosta ja hanketoiminnasta. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Oppilaitoksessamme samankaltaisten hankkeiden toimijat kokoontuvat yhteen ja hakevat synergiaa hankkeidensa kesken, näillä on vertaisoppimista ja vertaisarviointiakin. Tämä hanke on kuitenkin erillään näistä muista, eikä sen ole välttämättä ollut helppoa löytää paikkaansa näiden muiden hankkeiden joukosta, Kivioja miettii. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Ohjaava rooli sopi hyvin 40 41 Tietynlaisena pilottihankkeena WinNovan muiden hankkeiden joukossa on SYsata tuonut oppilaitokselle pelkästään myönteisiä kokemuksia. WinNovan toimintatavan ja oppilaitoksen roolin näkeminen suhteessa työelämään tai kolmanteen sektoriin on Taina Kiviojan mukaan vain vahvistunut. - Tämä ei ole mitenkään pois meidän strategiastamme vaan yksi tapa tehdä yritysyhteistyötä ja ohjata niin yksityisiä aikuisia ihmisiä kuin yhdistyksiä ja muitakin sidosryhmiä. On hienoa havaita, että meillä oppilaitoksena on muitakin mahdollisuuksia kehittää alueen toimintaa kuin kehittää omaa toimintaamme, Kivioja sanoo. sysata-hanke – ohjausta, tutkimusta, vaikutusta ja osallistumista Ilmapiiri oli alussa myönteisempi Sosiaalisten yritysten tarve on Satakunnassakin kiistaton, mutta maakunnassa on tällä hetkellä vain yksi sosiaalinen yritys Tyke Oy. Yritysten määrää ja niiden toimintamahdollisuuksia haluttiin edistää SYsata – Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeella. Oppilaitokselle SYsata on sopinut koordinoitavaksi Taina Kiviojan mukaan siinä missä muutkin hankkeet. Ongelmat ovatkin tulleet ulkoapäin ja lähinnä valtion taholta. Sieltä löytyy Kiviojan mukaan myös suurin syy sille, ettei hankkeen tavoitetta, neljää uutta sosiaalista yritystä Satakuntaan, saavutettu. - Silloin kun tämän hankkeen aloitimme, oli ilmapiiri sosiaalisille yrityksille myönteisempi kuin nykyisin. Toimintaympäristö on hankkeen aikana muuttunut hyvinkin voimakkaasti alkuasetelmasta, ja lainsäädäntö on tuonut omat ongelmansa. Toki olemme sitten toimintaympäristön mukaan muuttaneet myös hankesuunnitelmaa ja tavoiteasetelmiamme. On turhaa taistella tuulimyllyjä vastaan. ELY-keskuksella valmius tukea Rahoituksen osalta on SYsata-hankkeelle ollut haasteellista muun muassa tietynlainen alueellinen arkuus sosiaalisten yritysten perustamisessa. SYsata mukana vaatimassa lakimuutosta Nykyisen sosiaalisten yritysten lainsäädännön on monella taholla koettu olevan puutteellinen, jotta yritysten perustaminen koettaisiin tarpeeksi mielekkääksi. SYsata-hanke onkin pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan lainsäädäntöön esimerkiksi niin sanotussa palkkatukikysymyksessä. Syksyllä 2009 valtioneuvostossa esiteltiin muutoksia julkiseen työvoimapalveluun. Tämän taustalla olivat mm. EU:n kilpailunrajoitussääntely ja määrittely elinkeinotoiminnasta. - Koska palkkatuella on niin suuri merkitys sosiaalisen yrityksen toiminnassa, koimme tärkeäksi vaikuttaa siihen, mitä palkkatukilainsäädännön muutokset tulevat olemaan ja miten ne vaikuttavat sosiaalisiin yrityksiin. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Lainsäädäntömuutoksiin otettiin kantaa moneltakin eri taholta. SYsata-hanke oli mukana kannanotossa, jossa vaadittiin ryhmäpoikkeuslainsäädäntöä. Ryhmäpoikkeus tulikin käyttöön. Palkkatukilainsäädännön muutokset toki heikensivät sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia aikaisempaan verrattuna mutta vaikutukset eivät olleet lopulta niin suuria kun pelättiin, Patana toteaa. Samaan aikaan kun kentällä on odotettu muutosta sosiaalisia yrityksiä koskevaan lakiin, ilmassa on ollut keskustelua myös yhteiskunnallisten yritysten toimintamallista ja mahdollisesta lainsäädännöstä. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Paikallinen ELY-keskuksemme on tehnyt hienoja päätöksiä, ja heillä on ollut valmiudet tukea alueen sosiaalisen yritystoiminnan kehittämistä, mutta alue ei ole ollut valmis ottamaan sitä vastaan. Rahoitusta olisi ollut saatavilla vaikka minkälaiseen ohjaukseen, neuvontaan ja konsultointitapaamisiin, mutta sitä ei neuvoistamme huolimatta ole osattu hyödyntää. Tai ehkä aika ei vain ole ollut vielä otollinen, Kivioja sanoo. - Hankettamme edelsi ELY-keskuksen Välkky-projektin välityömarkkinakartoitus. Kartoituksen tuloksena löytyi ryhmä sosiaalista yritystä suunnittelevia kolmannen sektorin toimijoita. Tämä ryhmä päätti hakea ESR-tukea sosiaalisten yritysten kehittämisprojektille, kertoo hankkeen koordinaattori Elina Patana SYsata-hankkeen taustoista. 42 43 Tietynlaisena pilottihankkeena WinNovan muiden hankkeiden joukossa on SYsata tuonut oppilaitokselle pelkästään myönteisiä kokemuksia. Taina Kivioja, kehityspäällikkö Länsirannikon Koulutus Oy WinNova - Tämä keskustelu osaltaan säikäytti sosiaalisia yrityksiä suunnittelevia kolmannen sektorin toimijoita, jotka jäivät ihmettelemään, mitä sosiaalisten yritysten laille tulee tapahtumaan. Sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten tulevaisuutta on pohdittu ministeriöissä ja erityisessä kehittämishankkeessa. Toimenpideja kehittämisehdotuksia on ilmassa mutta päätöksiä ei ole toistaiseksi syntynyt, Patana toteaa. Valtakunnan tasolle onkin asetettu odotuksia, jotta lainsäädäntö vihdoin selkeytyisi. Tutkimustyön tavoitteena valtakunnallinen vaikuttaminen SYsata-hankkeessa on kerätty satasivuinen haastatteluaineisto suomalaisten sosiaalisten yritysten nykytilasta, haasteista ja onnistumisista. SYsata-hankkeessa on kerätty laaja haastatteluaineisto suomalaisten sosiaalisten yritysten nykytilasta, haasteista ja onnistumisista, ja pyritty myös sitä kautta vaikuttamaan asioihin valtakunnallisesti. Elina Patana, projektipäällikkö SYsata-hanke - Haastatteluissa kartoitin lisäksi sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden näkemyksiä yhteiskunnallisten yritysten mallista. Tämä selvitys on osa Yhteinen Yritys -hankkeen julkaiseman Kaikki pelaa työelämää -selvityksen tausta-aineistoa. Julkaisu löytyy www.yhteinenyritys.fi-sivulta. Lisäksi esittelen tutkimustuloksia Suomen ensimmäisessä yhteiskunnallisten yritysten tutkimuskonferenssissa (FinSERN1) marraskuussa. Hankenäyttely auttoi verkostoitumisessa SYsata-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut verkostoituminen. Yhteistyötä hankekumppaneiden ja alueen välityömarkkinatoimijoiden kesken on edistetty paikallisesti projektikokouksilla ja muilla tapahtumilla. SYsata on ollut aktiivisesti esillä alan valtakunnallisissa tapahtumissa. - Olemme järjestäneet lisäksi yhteisiä tilaisuuksia alueen muiden hankkeiden kanssa. Itse olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan alan seminaareihin ja koulutuspäiviin sekä rohkaissut myös hankekumppaneita osallistumaan, Patana sanoo. - SYsata oli esillä VATES-säätiön hankenäyttelyssä Vates-päivillä, mikä oli meille hyvä mahdollisuus valtakunnalliseen verkostoitumiseen. sysata Olen mukana Prizztechin Urban N.O.S.E -hankkeen paikallisessa työryhmässä. Hankkeessa kehitetään sosiaalisten yritysten hautomotoimintaa sekä hautomoyritysten vastuullisuutta. Tämän hankkeen puitteissa olen käynyt Kreikassa ja Italiassa. Näin olemme saaneet tietoa myös siitä, mitä sosiaaliset yritykset ovat ja miten ne toimivat muualla Euroopassa. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - Koen hyvin tärkeänä myös hankkeen kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön. 44 45 Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys ovat monelle vielä tuntemattomia Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys ovat suomalaisessa yhteiskunnassa vielä verrattain uusia käsitteitä. Syfo Oy:n toimitusjohtaja Jaana Merenmiehen mukaan nimikkeitä ovat hämmentäneet jopa käännösvirheet. Yhteiskunnallinen yritys (engl. social enterprise) on yritystoimintaa, jossa yritetään ratkaista jotakin yhteiskunnallista ongelmaa liiketoiminnan keinoin. - Näissä yrityksissä käytetään liikemaailmasta tunnettuja hyviä käytäntöjä, kun taas arvomaailma on kolmannen ja julkisen sektorin puolelta, määrittelee Syfo Oy:n toimitusjohtaja Jaana Merenmies. Vuonna 2004 Suomessa tuli voimaan laki sosiaalisista yrityksistä. Nimi käännettiin suoraan englannin social enterprise –termistä. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin vastaava englanninkielinen termi. Suomessa sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jossa vähintään 30 prosenttia työntekijöistä on joko vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Vähintään yhden työntekijän on oltava vajaakuntoinen. Englanninkielellä puhutaan työhön integroivista yhteiskunnallisista yrityksistä (work integration social enterprises). - Tämä käännösvirhe on aiheuttanut paljon hämmennystä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa, Jaana Merenmies toteaa. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on ennen kaikkea työllistäminen. Suomessa on tällä hetkellä rekisteröityjä sosiaalisia yrityksiä 158. Yhteensä yritykset työllistävät reilut 1 200 henkilöä. - Olisi suotavaa, että työantajat voisivat esittää mielipiteensä esimerkiksi työvoimaviranomaisille palkkatuettujen henkilöiden soveltuvuudesta erilaisiin työtehtäviin. Tärkeää olisi myös, etteivät palkkatuetut työntekijät jatkotyöpaikoissaan taustansa vuoksi leimaudu, Merenmies miettii. - On toki yrityksiä, joissa omistajataustan perustehtäviin kuuluu vaikeassa asemassa olevien henkilöiden auttaminen. Tällöin myös esimerkiksi työntekijöiden yksilöllisten työpolkujen räätälöiminen sujuu yleensä paremmin. Alhaiset tuet saavat arvostelua Sosiaalisen yrityksen perustamista miettineet yhdistykset ja yritykset ovat lähes poikkeuksetta arvostelleet negatiiviseen sävyyn valtion alhaisia tukia ja puutteellista lainsäädäntöä. Kuitenkin esimerkiksi Suomen Yrittäjissä on Jaana Merenmiehen mukaan koettu sosiaaliset yritykset jopa uhkana. - Usein vedotaan kilpailun vääristämiseen. Jos ajatellaan sosiaalisia yrityksiä, niin ne eivät pysty paljoa kilpailua vääristämään. 30 prosentin kiintiöön kuuluvien työntekijöiden ohjaus vaatii paljon resursseja, ja se syö yrityksen tulosta. Jos olisi todellinen kilpailuetu olla sosiaalinen yritys, niin miksi kaikki yritykset eivät lähtisi siihen mukaan, Merenmies napauttaa. sysata - Yrityksille on saatu ajettua yhteiskunnan myöntämiä tukia, esimerkiksi innovaatiotuki. Pidettiin tärkeänä, että innovaatioita syntyy ja sille luotiin tukijärjestelmä. Miksi siis ei voida tukea muitakin yhteiskunnallisesti tärkeinä pitämiämme asioita, esimerkiksi pitkäaikaisen työttömyyden vähenemiseksi? Kyllä me voimme, jos haluamme. Se on haluamisesta kiinni, Jaana Merenmies painottaa. sosiaalisia yrityksiä satakuntaan - On olemassa kahdenlaisia sosiaalisia yrityksiä. Joissakin tuo 30 prosentin raja juuri ja juuri täyttyy, sitten on niitä, joissa jopa 80 prosenttia työntekijöistä kuuluu tuohon kiintiöön. Kysymys kuuluu, kumpaan suuntaan olemme näissä yrityksissä menossa ja kumpi tapa auttaa ihmisiä paremmin takaisin työelämään, Merenmies kysyy. Paitsi palkkatukiasioissa sosiaalisten yritysten lainsäädännölle toivotaan muutosta myös vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työpolun turvaamiseksi palkkatukijakson päätyttyä. Jaana Merenmies korostaa, että työnantajalle olisi tärkeää tietää etukäteen, minkälaiseen työpanokseen työhön tuleva työntekijä kykenee. sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Suomessa jo 158 rekisteröityä sosiaalista yritystä - Säilyttääkseen sosiaalisen yrityksen statuksensa yrityksen on siis rekrytoitava uutta väkeä aina viimeistään edellisen työntekijän palkkatukijakson päätyttyä. 46 47 Jaana Merenmies huomauttaa 30 prosentin rajan olevan yrityksille haasteellinen, koska sosiaalisessa yrityksessä pitää olla koko ajan joko vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä tuo vähimmäismäärä. Palkkatukea myönnetään kuitenkin yhdelle henkilölle vain vuodesta kahteen vuoteen kerrallaan. Jaana Merenmies toteaa yrityskentältä tulleen myös viestejä, että erilaisia yritysmalleja olisi jo tarpeeksi, eikä uusia enää tarvita. - Tämänkaltainen ajatus kammoksuttaa minua. Se tarkoittaa pysähtyneisyyttä, ja me tuskin kuitenkaan olemme tehneet tätä maailmaa vielä ihan valmiiksi. Kannattavuutta, mutta ei pelkkää rahantekoa Yhteiskunnallisen yritys voi ottaa tehtäväkseen esimerkiksi työllisyyden edistämisen, osallisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämisen sekä ympäristöhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja terveydellisen hyvinvoinnin edistämisen. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on ennen kaikkea työllistäminen. Suomessa on tällä hetkellä rekisteröityjä sosiaalisia yrityksiä 158 kappaletta. Yhteensä yritykset työllistävät reilut 1200 henkilöä. Jaana Merenmies, toimitusjohtaja Syfo Oy - Oleellista on, että nämä ovat sellaisia tehtäviä, joita kukaan ei oikeastaan kunnolla hoida. Julkisella sektorilla ei välttämättä ole näihin resursseja, tai sitten näitä tehtäviä ei vain ole organisoitu. Toisaalta liike-elämän puolella nämä tehtävät ovat usein sellaisia, ettei liiketoimintaa olla koettu joko riittävän kannattavaksi tai voittoa tuottavaksi. Jaana Merenmies huomauttaa, että yhteiskunnallisenkin yrityksen liiketoiminnan on oltava kannattavaa ja tuotettava voittoa, mutta ei kuitenkaan äärimmilleen vietynä. - Tärkeintä on, että yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tehtävä on jokin yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu tai hyvinvoinnin edistäminen ja toissijaisena tehtävänä voiton jako omistajilleen. Tätä on korostettu rajoittamalla voitonjakoa omistajille. sysata sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Suomessa sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lainsäädännölle ja tukiasioille odotetaan valtiolta kannustavampia toimenpiteitä muiden EU-maiden tapaan. EU:n rahoitusohjelmissa yhteiskunnallisten yritysten kehittämistä on rahoitettu usean ohjelmakauden ajan. Yhteiskunnallisten yritysten tuoma hyöty julkisen sektorin kustannusten säästäjänä kannattaisi huomioida. Yhteiskunnallisille yrityksille on suuria odotuksia myös työllisyyden kannalta, Jaana Merenmies sanoo. 48 49 Sosiaalisen yrityksen johdolta edellytetään liiketoimintaosaamista, vahvaa tahtoa, ihmistuntemusta ja ennen kaikkea suurta sydäntä. SYsata-hanke sysata sosiaalisia yrityksiä satakuntaan 51 sysata – sosiaalisia yrityksiä satakuntaan Tämä julkaisu kertoo SYsata – Sosiaalisia yrityksiä Satakuntaan -hankkeen toteutuksesta vuosina 2009–2011 Satakunnan alueella. Sosiaaliset yritykset ovat jääneet marginaaliin suomalaisessa yrityskentässä, ja sosiaalisten yritysten lainsäädäntö kaipaa kehittämistä kannustaakseen yritysmuodon käyttöönottoon erityisesti kolmannella sektorilla. Vaihtoehtoisena mallina voi olla myös yhteiskunnallinen yritys, ja toisinaan on kannattavinta jatkaa vanhaan malliin. Tässä julkaisussa tuodaan esiin yksi tapa, miten kehittämishankkeella voidaan edistää sosiaalisten yritysten toimintaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Julkaisussa painottuu hankkeeseen osallistuneiden, pääasiassa kolmannen sektorin toimijoiden, näkökulma. ISBN 978-952-5973-03-7 ISSN-L 1799-7178 ISSN 1799-7178 ISSN 1799-7186
© Copyright 2024