Lataa julkaisu - Suomen Pankki

Yritysrahoituskysely
2015
Suomen Pankin
selvitykset ja raportit
Suomen Pankki
Sisällys
Esipuhe............................................................................................................................3
1. Aineisto........................................................................................................................4
2. Yritysten rahoituksen hallinta.....................................................................................5
3. Yritysten rahoitussuunnitelmat..................................................................................7
4. Yritysten rahoitusongelmat....................................................................................... 13
5. Luottojen ehdot ja hoitaminen..................................................................................25
6. Vakuusvaatimukset...................................................................................................29
7. Julkisen yritysrahoituksen käyttö.............................................................................33
8. Pääomasijoitusrahoituksen käyttö............................................................................35
9. Asiakasyritysten laskunmaksajat..............................................................................39
LISÄTIETOJA KYSELYSTÄ:
Suomen Pankki
Jukka Vauhkonen
Vanhempi neuvonantaja
p. 010 831 2111
[email protected]
2 (40)
Esipuhe
Suomen Pankki on selvittänyt Suomessa toimivien yritysten rahoituksen
hankintaa ja hankinta-aikomuksia, rahoitusongelmia sekä rahoituksen
saatavuutta ja ehtoja. Kysely pohjautuu Elinkeinoelämän Keskusliiton
ja sen edeltäjien, työ- ja elinkeinoministeriön (aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriön), Suomen Pankin ja muiden yhteistyökumppaneiden
yhdessä aiemmin toteuttamiin yritysrahoituskyselyihin, joista edellinen
toteutettiin vuonna 2013. Tämänkertaisen kyselyn aineiston keruusta
vastasi IROResearch Oy.
Yritysrahoituskysely tuottaa ainutlaatuista tietoa yritysten rahoitustilanteesta sekä rahoituksen katvealueista, kehittämistarpeista ja muutostrendeistä. Yritysten rahoituksen riittävä saatavuus ja kohtuulliset
ehdot sekä rahoitusvaihtoehtojen monipuolisuus ovat elintärkeitä yrityksille ja koko kansantaloudelle.
Kyselyn tuloksia raportoitaessa yritykset jaetaan henkilökunnan lukumäärän perusteella neljään kokoluokkaan: mikroyrityksiin (0–9 työntekijää) sekä pieniin (10–49), keskisuuriin (50–249) ja suuriin (yli 250)
yrityksiin. Tulokset on painotettu siten, että ne vastaavat mahdollisimman luotettavasti yritysten alueellista ja toimialoittaista jakautumista. Kyselyyn vastasi 2 982 yritystä eri toimialoilta (pl. rahoitustoimiala) ja eri puolilta Manner-Suomea.
3 (40)
Yhteenveto
Yritysten rahoituksen saatavuus
helpottui
Aiempaa pienemmällä osalla yrityksistä
oli vaikeuksia saada uutta rahoitusta.
Pienempi osuus rahoitusta hakeneista
yrityksistä kuin edellisessä kyselyssä ei
saanut haluamaansa rahoitusta (”torjutut
yritykset”). Samoin rahoituksen hakemisesta luopuneiden (”lannistuneiden”)
yritysten osuudet pienenivät.
Rahoitusongelmat yleisimpiä
mikro- ja pienillä yrityksillä
Kilpailun kireys ja
suuret tuotanto- ja
työvoimakustannukset yritysten
suurimmiksi kokemat ongelmat
Näiden lisäksi yritykset kokivat myös
tuotteidensa ja palveluiden kysynnän ja
osaavan henkilöstön saatavuuden olevan
suurempia ongelmia kuin rahoituksen
saatavuuden.
Yritysten lainamarginaalit
kasvoivat, mutta hidastuneella
vauhdilla
Aiempaa pienempi osuus yrityksistä
ilmoitti lainamarginaaliensa kasvaneen.
Samoin lainojen sivukulut kasvoivat
pienemmällä osalla yrityksistä kuin edellisessä kyselyssä.
Mikro- ja pienillä yrityksillä on tyypillisesti enemmän rahoitusongelmia kuin
suuremmilla yrityksillä. Yrityskokoluokkien väliset erot rahoitusongelmien yleisyydessä kasvoivat, kun keskisuurten ja
suurten yritysten rahoitusongelmat helpottuivat selvästi enemmän kuin pienempien yritysten vastaavat ongelmat.
Asiakasyritysten
laskunmaksuajat ovat edelleen
pidentyneet.
Riittämättömät vakuudet yleisin
este rahoituksen saannille
Vakuusvaatimukset näyttävät edelleen
keskimääräisesti kiristyneen. Aiempaa
suurempi osuus yrityksistä katsoi suurimmaksi rahoitusongelmakseen vakuusvaatimusten kireyden.
Noin 30–45 % yrityksistä ilmoitti asiakasyritystensä keskimääräisten laskunmaksuaikojen pidentyneen. Maksuaikojen pidentyminen on kasvattanut
useamman kuin joka kolmannen yrityksen rahoitustarpeita.
4 (40)
1. Aineisto
5 (40)
Kuvio 1.
Onko yrityksenne saanut viimeisin 12 kk aikana uutta ulkoista
rahoitusta?
En osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 2.
Olisiko yrityksellänne ollut tarvetta hakea uutta ulkoista rahoitusta
viimeisen 12 kk aikana, mutta ette ole sitä hakeneet?
En osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
6 (40)
60
80
100
2. Yritysten rahoituksen hankinta
Kyselyn tulokset viittaavat yritysten rahoituksen hankinnan kaikkiaan helpottuneen. Tosin uutta ulkoista rahoitusta sai hieman
pienempi osuus yrityksistä kuin edellisessä kyselyssä: vajaa neljännes mikroyrityksistä, 40 % pienistä ja vajaat puolet keskisuurista ja suurista yrityksistä (kuvio 1) saivat uutta rahoitusta.
Sen sijaan niiden yritysten osuudet pienenivät edellisestä kyselystä, jotka
olivat yrittäneet hakea rahoitusta, mutta eivät olleet sitä saaneet (”torjutut yritykset”) ja joilla olisi ollut tarvetta hakea uutta rahoitusta, mutta
eivät sitä tehneet (”lannistuneet yritykset”) (kuvio 2).
Edellisessä kyselyssä erityisesti merkittävä osuus keskisuurista yrityksistä
tuli torjutuksi rahoituksen hankinta-aikeissaan. Nyt tämä osuus supistui
voimakkaasti. Lannistuneiden yritysten osuudet puolestaan pienenivät
selvästi kaikissa yrityskokoluokissa.
7 (40)
Kuvio 3.
Mihin tarkoituksiin uutta rahoitusta on hankittu?
Kone- ja laiteinvestoinnit
Aineettomat investoinnit
Rahoitusrakenteen vahvistaminen
Yritysjärjestelyt
60
Rakennusinvestoinnit
Käyttöpääoma
Toimitusaikainen rahoitus
Kansainvälistyminen
%
50
40
30
20
10
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
Suuret
2013
Suuret
2015
Kuvio 4.
Mikä käyttötarkoituksista oli tärkein?
Kone- ja laiteinvestoinnit
Aineettomat investoinnit
Rahoitusrakenteen vahvistaminen
Yritysjärjestelyt
40
Rakennusinvestoinnit
Käyttöpääoma
Toimitusaikainen rahoitus
Kansainvälistyminen
%
30
20
10
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
8 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
Rahoituksen käyttötarkoituksista talouskasvun kannalta perinteisesti
tärkeiden kone- ja laiteinvestointien kehitys oli kaksijakoinen: mikro- ja
pienistä yrityksistä edellistä kyselyä pienempi, mutta keskisuurista ja
suurista yrityksistä edellistä kyselyä suurempi osuus hankki rahoitusta
kone- ja laiteinvestointeihin (kuvio 3). Käyttöpääomaan rahoitusta hankkineiden yritysten osuus hieman kasvoi. Sen sijaan rakennusinvestointien merkitys rahoituksen käyttökohteena pieneni.
Rahoitusta hankkineista suurista yrityksistä jopa yli 40 % hankki rahoitusta rahoitusrakenteensa vahvistamiseen. Lisäksi viidennes suurista
yrityksistä sai rahoitusta yritysjärjestelyihin. Varsin pieni osuus yrityksistä käytti ulkoista rahoitusta aineettomiin investointeihin.
Käyttöpääoma nousi kone- ja laiteinvestointien rinnalle rahoituksen
tärkeimpänä käyttötarkoituksena (kuvio 4). Suurten yritysten rahoituksen tärkeimmät käyttötarkoitukset ovat hyvin erilaiset kuin muilla
yrityksillä. Rahoitusrakenteen vahvistaminen oli niille tärkein käyttötarkoitus yhdessä käyttöpääoman kanssa.
9 (40)
Kuvio 5.
Mistä lähteistä olette saaneet tai hankkineet uutta ulkoista rahoitusta?
Rahoitusyhtiö
Yritystodistukset ja joukkovelkakirjat
Tekes
Yksityiset pääomasijoitusrahasto
Pankki
Vakuutusyhtiö
Finnvera
ELY-keskus
Muu rahoitus
100
%
80
60
40
20
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
Suuret
2013
Suuret
2015
Kuvio 6.
Mikä on yrityksenne tärkein ulkoinen rahoittaja tai rahoituskanava?
Rahoitusyhtiö
Yritystodistukset ja joukkovelkakirjat
Tekes
Yksityiset pääomasijoitusrahastot
Pankki
Vakuutusyhtiö
Finnvera
ELY-keskus
Muu rahoitus
80
%
60
40
20
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
10 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
Samoin kuin edellisessä kyselyssä, pankkirahoitusta käyttäneiden yritysten osuudet ovat (suuria yrityksiä lukuun ottamatta) hieman pienentyneet (kuvio 5). Silti pankeilla on ylivoimainen asema yritysten yleisimpänä rahoituksen lähteenä. Varsin suuri osa yrityksistä hankki rahoitusta
myös rahoitusyhtiöistä. Finnveran rahoitusta käytti selvästi pienempi
osuus yrityksistä kuin edellisessä kyselyssä.
Merkittävä muutos yritysten rahoituksessa on suurten yritysten voimakkaasti yleistynyt yritystodistusten ja joukkovelkakirjojen käyttö. Suurista
yrityksistä jo lähes kolmannes hankki rahoitusta näillä velkainstrumenteilla. Lisäksi iso osa suurista yrityksistä käytti joitain muita kuin rahoituslähteitä kuin kyselyssä selvitettyjä.
Pankkien asema yritysrahoituksen kaikkiaan tärkeimpänä ulkoisena
lähteenä on vakaa kaikissa yrityskokoluokissa (kuvio 6). Rahoitusyhtiö
on tärkein lähde yli joka kymmenennelle yritykselle. Finnveran merkitys
ensisijaisena rahoituslähteenä on suurin mikroyrityksille. Muut rahoittajat ovat tärkeimpiä lähteitä vain hyvin pienelle osalle yrityksistä.
11 (40)
Kuvio 7.
Onko yrityksellänne vanhaa luottoa?
Kyllä
Ei
Ei osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 8.
Kuinka arvioitte yrityksenne mahdollisuuden saada uutta rahoitusta?
Heikentyy merkittävästi
Heikentyy jonkin verran
Pysyy ennallaan
Paranee jonkin verran
Paranee merkittävästi
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
12 (40)
60
80
100
3. Yritysten rahoitussuunnitelmat
Aiempaa pienemmällä osalla mikro-, pienistä ja keskisuurista yrityksistä
on vanhaa, yli 12 kk ennen kyselyhetkeä, otettua luottoa (kuvio 7). Vanhojen luottojen supistuminen ilmentää osaltaan yritysten vaimeaa luotonottoa viime vuosina. Suurista yrityksistä kuitenkin edellistä kyselyä
isommalla osalla on vanhaa velkaa.
Yritykset arvioivat mahdollisuutensa saada uutta rahoitusta hieman
paremmiksi kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä. Niiden yritysten
osuus, jotka arvioivat mahdollisuuksiensa heikentyvän merkittävästi tai
jonkin verran, on supistunut (kuvio 8). Toisaalta niiden yritysten osuus,
jotka arvelevat rahoitusmahdollisuuksiensa paranevan, ei ole juuri muuttunut.
Mikroyritykset ovat yrityksistä pessimistisimpiä rahoitusmahdollisuuksiensa suhteen. Mikroyrityksistä muita yrityksiä suurempi osuus arvioi
rahoitusmahdollisuuksiensa heikkenevän ja muita yrityksiä pienempi
osuus niiden paranevan.
13 (40)
Kuvio 9.
Aikooko yrityksenne hankkia uutta ulkoista rahoitusta seuraavan
12 kuukauden aikana?
Ei
Kyllä
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 10.
Mikä on suunnitellun ulkoisen rahoituksen tärkein käyttötarkoitus?
Kone- ja laiteinvestoinnit
Aineettomat investoinnit
Rahoitusrakenteen vahvistaminen
Yritysjärjestelyt
40
Rakennusinvestoinnit
Käyttöpääoma
Toimitusaikainen rahoitus
Muu käyttötarkoitus
%
30
20
10
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
14 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
Rahoituksen hankinta-aikomusten kehitys poikkeaa yritysten välillä
(kuvio 9). Aiempaa isompi osuus suurista yrityksistä aikoo hankkia uutta
ulkoista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Muiden kokoluokkien yritysten rahoituksen hankinta-aikomukset vähenivät edellisestä
kyselystä.
Kone- ja laiteinvestoinnit on suunnitellut rahoituksen tärkein käyttötarkoitus muissa yrityskokoluokissa paitsi mikroyrityksissä, joille käyttöpääoman rahoittaminen on tärkein rahoituksen käytön kohde (kuvio 10).
Kone- ja laiteinvestoinnit tärkeimmäksi käyttökohteeksi ilmoittaneiden
yritysten osuudet kuitenkin pienenivät selvästi edellisestä kyselystä
suuria yrityksiä lukuun ottamatta.
Käyttöpääoman rahoittaminen ja rakennusinvestoinnit ovat myös suunnitellun rahoituksen tärkeimpiä käyttökohteita varsin suurella osalle
yrityksistä. Rakennusinvestointien suosio rahoituksen ensisijaisena käyttötarkoituksena kasvoi keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Lisäksi huomattavan iso osuus suurista yrityksistä ilmoitti rahoitusrakenteen vahvistamisen rahoituksen tärkeimmäksi käyttötarkoitukseksi.
15 (40)
Kuvio 11.
Mistä yrityksenne aikoo hankkia uutta ulkoista rahoitusta lähimmän
12 kk aikana?
Pankki
Finnvera
ELY-keskus
Yksityiset ja julkiset pääomasijoittajat
100
Rahoitusyhtiö
Tekes
Yritystodistukset tai joukkovelkakirjalainat
Muu ulkoinen rahoitus
%
80
60
40
20
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
Suuret
2013
Suuret
2015
Kuvio 12.
Suunnitellun ulkoisen rahoituksen tärkein lähde
Pankki
Finnvera
ELY-keskus
Yksityiset ja julkiset pääomasijoittajat
80
Rahoitusyhtiö
Tekes
Yritystodistukset tai joukkovelkakirjalainat
Muu ulkoinen rahoitus
%
60
40
20
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
16 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
Yritysten suunnitellun rahoituksen lähteissä ei ole tapahtunut suuria
muutoksia (kuvio 11). Pankit ovat selvästi yleisin rahoituksen lähde kaikissa yrityskokoluokissa. Yritystodistuksilla ja joukkovelkakirjalainoilla
on entistä suurempi merkitys suurten yritysten tärkeänä rahoituslähteenä.
Pankkien asema suunnitellun rahoituksen tärkeimpänä lähteenä vahvistui keskisuurissa ja suurissa yrityksissä ja heikkeni mikro- ja pienissä
yrityksissä (kuvio 12). Rahoitusyhtiöiden asema näyttäisi myös pysyvän
vahvana.
17 (40)
Kuvio 13.
Onko yrityksellänne ollut rahoituksen saamiseen ja ehtoihin liittyviä
vaikeuksia edellisen 12 kuukauden aikana?
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
Kuvio 14.
Millaisia rahoituksen saamiseen ja ehtoihin liittyviä vaikeuksia
yrityksellänne oli viimeisen 12 kuukauden aikana
Aiottua rahoitusta ei ole saatu ollenkaan
Rahoitusta on saatu suunniteltua vähemmän
Rahoituksen vaadittu takaisinmaksuaika on ollut suunniteltua lyhyempi
Rahoituksen hinta on ylittänyt maksuhalukkuutemme
Vakuusvaatimukset ovat olleet liian kireät
Muita ongelmia
En osaa sanoa
70
%
60
50
40
30
20
10
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
18 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
100
4. Yritysten rahoitusongelmat
Yritysten vaikeudet saada uutta ulkoista rahoitusta ovat kyselyn perusteella vähentyneet kaikissa yrityskokoluokissa, eniten keskikokoisissa
yrityksissä (kuvio 13). Silti varsinkin huomattavalla osalla rahoitusta
tarvinneista mikro- ja pienistä yrityksistä oli edelleen vaikeuksia saada
uutta rahoitusta.
Mikro- ja pienillä yrityksillä on kaikkiaan enemmän rahoitusongelmia
kuin keskisuurilla ja suurilla yrityksillä. Yrityskokoluokkien väliset jo
ennestään suuret erot rahoitusongelmien yleisyydessä kasvoivat, kun
keskisuurten ja suurten yritysten ongelmat helpottuivat selvästi
enemmän kuin pienempien yritysten vastaavat ongelmat.
Yleisimpiä rahoitusongelmia olivat liian kireiksi koetut vakuusvaatimukset ja se, etteivät yritykset saaneet lainkaan toivomaansa rahoitusta
(kuvio 14). Vakuusvaatimuksia liian kireinä pitäneiden yritysten osuus
kasvoi edellisestä kyselystä. Rahoituksen liian kalliiksi koettu hinta ja
myönnetyn rahoituksen liian pieni määrä olivat suhteellisesti suurimpia
ongelmia rahoitusongelmaisille suurille yrityksille.
19 (40)
Kuvio 15.
Kuinka suuri merkitys seuraavilla tekijöillä on arvionne mukaan
ollut yrityksenne rahoitukseen liittyvissä ongelmissa edellisen
12 kuukauden aikana
(asteikolla 1–5, jossa 5 tarkoittaa “erittäin suurta” ja 1 ”ei lainkaan suurta”)?
Pankkien halukkuus antaa lainaa
Yleiset talousnäkymät siltä osin kun ne vaikuttavat ulkoisen rahoituksen saatavuuteen
Muiden rahoittajien halukkuus antaa rahoitusta
Yrityksenne yrityskohtaiset tekijät ja tunnusluvut (myynti, kannattavuus, jne.)
Yrityksenne luottotiedot
Liiketoimintakumppaneiden halukkuus antaa kauppaluottoa
5
Keskiarvo
4
3
2
1
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet
2015
Keskisuuret Keskisuuret Suuret
2013
2015
2013
Suuret
2015
Kuvio 16.
Kuinka suuria ongelmia alla olevat ovat tällä hetkellä yrityksellenne
(asteikolla 1–5, jossa 5 tarkoittaa “erittäin suurta” ja 1 ”ei lainkaan suurta”)?
Kilpailun kireys
Tuotanto- ja työvoimakustannukset
Osaavan henkilöstön saatavuus
Tarjoamiemme tuotteiden ja palveluiden kysyntä
Rahoituksen saatavuus
Sääntely
5
Keskiarvo
4
3
2
1
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet
2015
Keskisuuret Keskisuuret Suuret
2013
2015
2013
20 (40)
Suuret
2015
Yrityksiä pyydettiin arvioimaan, kuinka suuri merkitys yleisillä talousnäkymillä, yrityksen luottotiedoilla, yrityskohtaisilla tunnusluvuilla
(myynti, kannattavuus, jne.), pankkien halukkuudella antaa lainaa,
muiden rahoittajien halukkuudella antaa rahoitusta ja liikekumppaneiden halukkuudella antaa kauppaluottoja oli yrityksen rahoitukseen
liittyneissä ongelmissa (asteikolla 1 – 5, jossa 5 tarkoittaa ”erittäin
suurta” ja 1 ”ei lainkaan suurta”).
Yritykset kokivat pankkien halukkuuden (tai haluttomuuden) myöntää
lainaa yleisimmäksi syyksi rahoitusongelmiensa taustalla (kuvio 15).
Tämän syyn merkitys kasvoi edellisestä kyselystä. Suuri osa yrityksistä
katsoi myös yleisten talousnäkymien heikkouden vaikeuttaneen rahoitustaan. Edellistä kyselyä pienempi osuus yrityksistä katsoi luottotietojensa
olleen syynä rahoitusongelmiinsa.
Yritykset eivät kuitenkaan koe rahoituksen saatavuutta tämänhetkiseksi
suurimmaksi ongelmakseen (kuvio 16). Rahoituksen saatavuus oli yrityksille keskimäärin pienempi ongelma kuin muut tarkastellut ongelmat
(tuotanto- ja työvoimakustannukset, kilpailun kireys, osaavan henkilöstön saatavuus, yritysten tarjoamien tuotteiden ja palveluiden kysyntä
sekä sääntely).
21 (40)
Kuvio 17.
Onko yrityksenne viimeisen 12 kuukauden aikana poikennut luottojen
hoitosuunnitelmistaan?
Ei osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 18.
Kuinka yrityksenne on viimeisen 12 kuukauden aikana poikennut
luottojen hoitosuunnitelmasta?
Lyhennyksiä lykätty
Lyhennyksiä nopeutettu
Saatu uutta luottoa entisten hoitamiseen
Luotto maksettu pois
Muu poikkeama
100
%
80
60
40
20
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet Keskisuuret Keskisuuret
2015
2013
2015
22 (40)
Suuret
2013
Suuret
2015
Mikroyrityksistä yli viidennes, keskisuurista ja pienistä yrityksistä noin
15 prosenttia ja suurista yrityksistä vajaa kymmenes oli poikennut luottojensa hoitosuunnitelmista (kuvio 17). Suunnitelmistaan poikenneiden
suurten yritysten osuuden kasvua selittää osaltaan luottonsa pois maksaneiden suurten yritysten osuuden kasvu (kuvio 18). Myös lyhennystensä
maksua nopeuttaneiden suurten yritysten osuus kasvoi, samoin kuin
keskisuurten yritysten.
Lyhennysten lykkääminen oli kokonaisuutena selvästi yleisin syy luottosuunnitelmista poikkeamiselle, erityisesti mikro- ja pienillä yrityksillä.
Keskisuurista yrityksistä merkittävä osuus oli lisäksi hankkinut uutta
luottoa entisten luottojensa hoitamiseksi.
23 (40)
Kuvio 19.
Uusien luottojen korkomarginaalit
Leventyneet
Pysyneet ennallaan
Kaventuneet
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
80
100
Kuvio 20.
Uusien luottojen sivukulut
Kasvaneet
Pysyneet ennallaan
Pienentyneet
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
24 (40)
60
5. Luottojen ehdot ja hoitaminen
Kyselyn perusteella yritysten luottoehtojen kiristyminen on hidastunut.
Selvästi edellistä kyselyä pienemmät osuudet yrityksistä ilmoittivat
uusien luottojensa korkomarginaalien leventyneen aiempaan verrattuna
(kuvio 19).
Suurten yritysten osalta marginaalien keskimääräinen leveneminen
pysähtyi. Luottomarginaaliensa kapenemisesta ilmoittaneita suuria yrityksiä oli yhtä paljon kuin marginaaliensa levenemisestä ilmoittaneita
yrityksiä. Muiden yrityskokoluokkien yrityksistä vain pieni osuus ilmoitti
marginaaliensa kaventuneen.
Uusien luottojen sivukulut näyttäisivät kyselyn perusteella keskimäärin
edelleen kasvaneen: sivukulut kasvoivat useammalla kuin joka kolmannella uusia luottoja hankkineista yrityksistä, mutta pienentyivät vain
harvoilla (kuvio 20). Sivukulujensa kasvusta ilmoittaneiden yritysten
osuudet kuitenkin selvästi vähenivät edellisestä kyselystä.
25 (40)
Kuvio 21.
Vanhojen luottojen korkomarginaalit
Leventyneet
Pysyneet ennallaan
Kaventuneet
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 22.
Uusien luottojen kovenantit
Kiristyneet
Pysyneet likimain ennallaan
Löystyneet
En osaa sanoa
Lainamme eivät sisällä kovenantteja
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
26 (40)
60
80
100
Myös vanhojen, yli 12 kk ennen kyselyhetkeä otettujen, lainojen marginaalit levenivät pienemmällä osalla yrityksistä kuin edellisessä kyselyssä.
Muutos oli huomattavin suurissa yrityksissä. Niistä suurista yrityksistä,
joilla on vanhoja lainoja, vain noin 5 % ilmoitti näiden lainojensa marginaalien leventyneen. Edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli noin 25 %.
Lainasopimuksiin liittyvien erityisehtojen eli kovenanttien käyttö näyttäisi kyselyn perusteella jonkin verran yleistyneen (kuvio 22). Niiden
yritysten osuus, joiden lainat eivät sisällä kovenantteja, on hieman pienentynyt kaikissa yrityskokoluokissa.
Kovenantit kiristyivät noin neljänneksellä yrityksistä. Suurten yritysten
osalta osuus lähes kaksinkertaistui edellisestä kyselystä, jolloin vain
hieman yli joka kymmenes suuri yritys ilmoitti kovenanttiensa kiristyneen. Muissa yrityskokoluokissa muutokset olivat pienempiä.
27 (40)
Kuvio 23.
Mitä rahoitusvakuuksia yrityksenne on käyttänyt edellisen
24 kuukauden aikana hankkimiensa lainojen vakuuksina?
Yrityksen kiinteää omaisuutta
Yrityskiinnitystä
Kaupallisia takauksia
Muita kuin edellä mainittuja vakuuksia
60
Yrityksen koneita ja laitteita
Muuta yrityksen vakuuskelpoista omaisuutta
Finnveran takauksia
En osaa sanoa
%
50
40
03
20
10
0
Mikrot
2013
Mikrot
2015
Pienet
2013
Pienet
2015
Keskisuuret Keskisuuret Suuret
2013
2015
2013
Suuret
2015
Kuvio 24.
Ovatko viimeisen 24 kuukauden aikana hankkimienne vakuudellisten
luottojen vakuusvaatimukset määrällisesti muuttuneet aiemmasta?
Kasvanut
Pysyneet likimain ennallaan
Vähentynyt
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
28 (40)
60
80
100
6. Vakuusvaatimukset
Yritykset käyttivät laaja-alaisesti omaisuuseriään ja takauksia lainojensa
vakuuksina (kuvio 23). Yritysten kiinteä omaisuus, koneet ja laitteet ja
muu vakuuskelpoinen omaisuus olivat yleisesti käytettyjä vakuuksia
kaikissa yrityskokoluokissa. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset
käyttivät runsaasti myös yrityskiinnitystä.
Finnveran takauksia käytti noin 10–15 % yrityksistä suuria yrityksiä
lukuun ottamatta. Kaupallisia takauksia yritykset käyttivät vain vähän.
Varsinkin mikroyritykset ja suuret yritykset käyttivät yleisesti myös
muita kuin kyselyssä tiedusteltuja vakuuksia.
Vakuusvaatimukset ovat kyselyn perusteella määrällisesti edelleen kiristyneet, vaikkakaan eivät yhtä paljon kuin edellisessä kyselyssä (kuvio 24).
Pienistä yrityksistä lähes neljännes ilmoitti vakuusvaatimustensa kasvaneen. Muista yrityksistä vakuudet kasvoivat noin 15 prosentilla. Vain
hyvin pienellä osalla yrityksistä vakuusvaatimukset kevenivät.
29 (40)
Kuvio 25.
Ovatko lainanantajat muuttaneet yrityksenne vakuuksina käyttämien
omaisuuserien arvostusta viimeisen 24 kuukauden aikana
verrattuna aiempaan?
Nousseet jonkin verran
Pysyneet ennallaan
Alentuneet jonkin verran
Alentuneet merkittävästi
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 26.
Miten yrityksen käyttämän takauksen hinnoittelu on muuttunut
viimeisen 24 kuukauden aikana aiempaan verrattuna?
Hinta on noussut
Hinta on pysynyt ennallaan
Hinta on laskenut
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
30 (40)
60
80
100
Noin 10–20 % yrityksistä eri kokoluokissa ilmoitti lainanantajien alentaneen yrityksen vakuuksina käyttämien omaisuuserien arvostusta verrattuna aiempaan (kuvio 25). Suurimmalla osalla yrityksistä vakuuksien
arvostus pysyi ennallaan.
Myös yritysten käyttämien takausten hinnat ovat edelleen keskimääräisesti kasvaneet (kuvio 26). Vaikka takausten hinnat nousivat huomattavalla osalla yrityksistä, takausten hintojen noususta ilmoittaneiden keskisuurten ja suurten yritysten osuudet olivat selvästi pienemmät kuin edellisessä kyselyssä. Samoin kuin muiden vakuuksien osalta, takausten
hinnat alenivat vain hyvin harvoilla yrityksillä.
31 (40)
Kuvio 27.
Onko yrityksenne käyttänyt viimeisen 12 kuukauden aikana julkista
yritysrahoitusta?
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
Kuvio 28.
Mikä on tärkein julkisen rahoituksen käytön syy?
Muuta rahoitusta ei saatu riittävästi tai lainkaan
Julkinen yritysrahoitus yksityistä rahoitusta edullisempaa
Julkisen yritysrahoituksen saamisen helppous
Julkista yritysrahoitusta käytetty kehitys- ja projektihankkeisiin
Julkisten rahoittajien vaatimat pienet vakuudet
Jokin muu syy
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
32 (40)
80
100
100
7. Julkisen yritysrahoituksen käyttö
Julkista yritysrahoitusta1 käyttäneiden yritysten osuudet supistuivat
edellisestä kyselystä (kuvio 27). Kuten aiemmin, keskisuuret yritykset
käyttivät julkista yritysrahoitusta yleisimmin. Toisaalta keskisuurten
yritysten julkisen rahoituksen käyttö väheni eniten.
Tärkein julkisen rahoituksen käytön syy oli sen käyttäminen kehitys- ja
projektihankkeisiin (kuvio 28). Julkisen rahoituksen saamisen helppous
ja se, ettei muuta rahoitusta saatu lainkaan, olivat myös yleisiä tärkeimpiä syitä. Julkisen rahoituksen muuta rahoitusta edullisempi hinta
tai julkisten rahoittajien vaatimat vähäiset vakuudet olivat tärkeimpiä
syitä vain pienelle osalle yrityksistä.
Julkisen rahoituksen hankintaa suunnittelevien yritysten osuudet ovat
pienemmät kuin julkista rahoitusta edellisen 12 kk aikana hankkineiden
yritysten osuudet ja julkisen rahoituksen hankintaa edellisessä kyselyssä
suunnitelleiden yritysten osuudet. Lukujen perusteella julkisen yritysrahoituksen hankinta näyttäisi siten vähenevän seuraavan 12 kk aikana.
1
Julkisella yritysrahoituksella tarkoitetaan tässä yhteydessä Finnvera Oyj:n, Tekesin ja
ELY-keskusten kautta yrityksille myönnettäviä lainoja, takauksia ja avustuksia, Finnveran/Vientiluoton vientitakuita tai muuta viennin rahoitusta, Teollisuussijoituksen ja Finnvera-konsernin pääomasijoituksia sekä muuta julkista rahoitusta, joka koostuu muun
muassa kuntien myöntämästä rahoituksesta tai takuista.
33 (40)
Kuvio 29.
Aiotteko hankkia uutta julkista rahoitusta?
En osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 30.
Onko yrityksenne saanut viimeisen 12 kuukauden aikana rahoitusta
pääomasijoittajilta?
En osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
34 (40)
60
80
100
8. Pääomasijoitusrahoituksen käyttö
Pääomasijoitusrahoitusta hankkineiden yritysten osuus on ollut pitkäaikaisesti hyvin vakaa. Noin 4 prosenttia yrityksistä kaikissa kokoluokissa
sai pääomasijoitusrahoitusta edellisen 12 kk aikana (kuvio 30).
Kun tarkastellaan pääomasijoitusrahoituksen suhteellista merkitystä
rahoitusmuotona, pääomasijoitusrahoitusta saaneiden yritysten osuudet
tulee suhteuttaa niiden yritysten osuuteen, jotka hankkivat jotain ulkoista
rahoitusta edellisen 12 kk aikana. Näin vertailtuna vajaa viidennes kaikista ulkoista rahoitusta käyttäneistä mikroyrityksistä käytti pääomasijoitusrahoitusta. Muissa yrityskokoluokissa vastaavat osuudet olivat noin
kymmenen prosenttia ja sen alle. Siten pääomasijoitusrahoitus oli suhteellisesti tärkeämpi rahoitusmuoto mikroyrityksille kuin niitä suuremmille yrityksille.
35 (40)
Kuvio 31.
Kuinka hyvin yrityksessänne arvionne mukaan tunnetaan
pääomasijoittajien tarjoamia rahoitusvaihtoehtoja ja -instrumentteja
Hyvin
Kohtalaisesti
Ei lainkaan
En osaa sanoa
Vähän
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 32.
Uskotteko, että pääomasijoittajan osaamisesta ja kokemuksesta on
ollut tai voisi olla hyötyä yrityksellenne?
En osaa sanoa
Ei
Kyllä
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
36 (40)
60
80
100
Kyselyn perusteella pääomasijoitusrahoituksen tunnettuus on heikentynyt keskisuurten ja suurten yritysten keskuudessa (kuvio 31). Näistä
yrityksistä selvästi pienempi osuus kuin edellisessä kyselyssä arvioi tuntevansa pääomasijoittajien rahoitusvaihtoehtoja ja instrumentteja hyvin.
Toisaalta niiden yritysten osuudet, jotka eivät lainkaan tunne pääomasijoittajien tarjoamia vaihtoehtoja, ovat myös supistuneet.
Usko keskisuurissa ja suurissa yritysten siihen, että pääomasijoittajien
osaamisesta ja kokemuksesta voisi olla hyötyä yritykselle, on myös jonkin
verran vähentynyt (kuvio 32).
37 (40)
Kuvio 33.
Miten yritysasiakkaidenne keskimääräinen laskunmaksuaika on
muuttunut viimeisen 12 kuukauden aikana?
Pidentynyt
Pysyneet likimain ennallaan
Lyhentynyt
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
60
80
100
Kuvio 34.
Kuinka maksuaikojen muutokset ovat vaikuttaneet yrityksenne
rahoitustarpeeseen?
Kasvanut merkittävästi
Kasvanut jonkin verran
Pysynyt likipitäen ennallaan
Vähentynyt merkittävästi
Vähentynyt jonkin verran
En osaa sanoa
%
Mikrot 2013
Mikrot 2015
Pienet 2013
Pienet 2015
Keskisuuret 2013
Keskisuuret 2015
Suuret 2013
Suuret 2015
0
20
40
38 (40)
60
80
100
9. Asiakasyritysten laskunmaksuajat
Yritysten asiakkaiden keskimääräiset laskunmaksuajat näyttävät edelleen
pidentyneen. Yrityksistä noin 30–45 % ilmoitti laskunmaksuaikojen
pidentyneen (kuvio 33). Samoin kuin edellisessä kyselyssä, keskimääräisten laskunmaksuaikojen pidentyminen oli yleisintä pienissä yrityksissä.
Laskunmaksuaikojen pidentyminen onkasvattanut yritysten rahoitustarpeita. Yli 40 prosentilla mikro-, pienistä ja keskisuurista ja vajaalla 30
prosentilla suurista yrityksistä rahoitustarpeet kasvoivat joko merkittävästi tai ainakin jonkin verran maksuaikojen pidentymisen seurauksena
(kuvio 34).
39 (40)
Suomen Pankin
selvitykset ja raportit
Suomen Pankki