KOLLAJA-EXTRA VIRTAVIESTI TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE 2/2015 155 MILJOONAN EURON INVESTOINTI Ramboll CM Oy ja Pöyry Finland Oy ovat päivittäneet Kollaja-hankkeen kustannusarviota. Tämän mukaan investointi maksaisi 155 miljoonaa euroa. Oulun yliopiston kaksi vuotta sitten tekemässä selvityksessä aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin 140 miljoonan euron perusteella, ja työllistäväksi vaikutukseksi arvioitiin 1250 henkilötyövuotta. Kollaja toisi 100 megawattia lisää uusiutuvaa säätövoimaa. Sähköä tulisi 160 gigawattituntia, keskikokoisen suomalaisen kaupungin vuotuista yksityistä sähkönkulutusta vastaavan määrän. Kuva: PVO-Vesivoima Suunnilleen tältä näyttäisi ilmakuvassa kanava ja Kollajan tekojärvi. ASKEL ETEENPÄIN KOLLAJASSA PVO-Vesivoima on valmis viemään eteenpäin Kollaja-hanketta. Uusi hallitusohjelma korostaa kaiken uusiutuvan energian merkitystä. SUOMEN UUDESSA HALLITUSOHJELMASSA – Tarvittaessa näitä selvityksiä laajennetaan korostuu uusiutuva energia, joka kattaa kaikki ja niihin panostetaan enemmänkin. Porojen uusiutuvan energian muodot, myös vesivoi- laiduntamista koskeva tutkimus viedään joka man. PVO-Vesivoima on valmis edistämään tapauksessa loppuun saakka, Pietinen sanoo. Kollaja-hanketta. Myös Kollajan teknisiä suunnitelmia tar- kansainvälisillä asiantuntijoilla on kokemusta vesivoimahankkeista eri puolilla maailmaa. – Jatkossa selvitetään räätälöidymmin myös – Sen mukaan 52 prosenttia pudasjärveläisistä hyväksyy rakentamisen. Heistä valtaosa kannattaa hanketta ja muille hankkeella ei ole teknisiä ratkaisuja kuten voimalaitos, pato, luuk- merkitystä. Vastustajia on 40 prosenttia ja 8 pro- kurakenteet ja kanavat, Kähkölä sanoo. sentilla ei ole kantaa, Pietinen summaa. Paikalliset kilpailukykyisiä PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti kennetaan. Kehityspäällikkö Juha Kähkölä Pietinen sanoo, että yhtiö alkaa valmistella PVO-Vesivoimalta muistuttaa, että nykyistä Äänestyksen pohjalta hanketta paikallisesti. Koskiensuojelulain päi- Kollaja-hanketta on suunniteltu uudelta poh- Pudasjärven kaupunginvaltuusto kannattaa Pudasjärven alueella on esitetty huolta, pääsi- vitys puolestaan on valtakunnan päättäjien kä- jalta. Tulvavesien lisäksi vain osa Iijoen virtaa- Kollaja-hankkeen eteenpäin viemistä. Valtuusto sivätkö paikalliset toimijat todellisuudessa mu- sissä. Nopeimmillaankin hankkeen varsinaiseen masta ohjataan tekojärveen, yhtään koskea ei äänesti asiasta maaliskuussa. kaan Kollaja-hankkeeseen vai käytettäisiinkö toteutukseen tullaan vasta vuosien päästä. rakenneta ja kalojen elinolot säilyvät – Äänestystulos oli tiukka, mutta kunnioi- PVO-Vesivoiman paikalliseen valmiste- – Nyt painotetaan luontoarvoja ja asukkaiden tamme demokraattisesti syntynyttä tulosta ja luun kuuluvat selvitykset, joissa tutkitaan Kol- tarpeita, tämä on ollut lähtökohta suunnittelussa. viemme sen pohjalta hanketta eteenpäin, Pertti lajan rakentamisen vaikutusta lohikalakantoi- Ramboll CM Oy ja Pöyry Finland Oy ovat hin ja porojen laidunkiertoon. Tutkimuksia aloittaneet hankkeen vesivoimamallinnuksen, Pudasjärven asukkaiden mielipiteitä on tekevät Luonnonvarakeskus sekä Itä-Suomen joka selvittää hankealueella veden korkeuksia kartoitettu huhtikuussa myös TNS-Gallupin te- yliopisto. eri vuodenaikoina ja eri olosuhteissa. Pöyryn kemässä tutkimuksessa. Pietinen sanoo. heidän sijaansa ulkopuolisia rakentajia. Pertti Pietinen haluaa rauhoittaa epäilijöitä. – Uskon, että paikalliset toimijat ovat kilpailukykyisiä ja maarakennustöihin pääsevät paikalliset ihmiset. Jo lyhyt etäisyys on paikallisille kilpailuvaltti. VIRTAVIESTI KOLLAJA-EXTRA 2/2015 1 KOLLAJA-HANKKEESTA UUSIUTUVAA JA KESTÄVÄÄ ENERGIAA PÄ Ä K I R J O I T U S Pertti Pietinen Toimitusjohtaja / PVO-Vesivoima Oy Luonnonvarakeskus tutkii kalojen elinympäristöjä ja Itä-Suomen yliopisto porojen laidunkiertoa. SUOMEN UUDEN HALLITUSOHJELMAN tuulivoiman lisärakentaminen kasvattavat. Ker- Meillä on valmius ja halu viedä Kollaja-han- energialinjaukset painottavat vahvasti puhdasta ran rakennettuna vesivoimalaitos tuottaa virtaa- ketta hyvinkin nopealla aikataululla eteenpäin. ja uusiutuvaa energiaa. Uusiutuva energia kattaa vasta vedestä puhdasta ja uusiutuvaa vesivoimaa Jatkamme hankkeen paikallista valmistelua ja kaikki uusiutuvan energian muodot, myös vesi- lähes ikuisesti, ilman yhteiskunnan tukia. teknisten suunnitelmien tarkentamista, ja jos voiman. Hallitus on piirtänyt energiatavoitteiden Tänä vuonna Pudasjärvellä lähes sivuttiin hanke etenee, käynnistämme yksityiskohtaisen suuret linjat, nyt olisi päästävä sanoista tekoi- vuoden 1982 ennätystulvia. Kollajan tekojärvi hankesuunnittelun ja hankkeen muut tarvittavat hin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Kollaja olisi vähentäisi suurten tulvien haittavaikutuksia ja valmistelut. Parhaillaan menossa ovat Luonnon- osaltaan ratkaisu uusiutuvan ja päästöttömän, yhteiskunnan maksamien tulvatorjuntatoimien varakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutki- kotimaisen energiantuotannon lisäämiseen. Toi- tarvetta. Kollajaan voitaisiin varastoida merkit- mukset, joissa selvitetään hankkeen vaikutuksia vomme, että koskiensuojelulaki sisältyisi kesän tävä määrä tulvavirtaamasta ja leikata vahinkoja kaloihin ja poroihin. aikana laadittavaan hallituksen toimenpidesuun- aiheuttavia tulvahuippuja. Hankkeesta valmistu- Merkittävä, 155 miljoonan euron Kollaja- nitelmaan, mikä olisi meille viesti siitä, että hank- tunut vuosikymmenten vedenkorkeuksien mitta- hanke toisi piristysruiskeen koko seutukunnalle. keen valmistelua kannattaa jatkaa. ustietoihin perustuva vesivoimamallinnus kertoo, Haluamme tehdä Kollajasta yhdessä hyvän ener- Kollaja tuottaisi vuodessa sähköä 160 giga- että Kollajan tekojärvi olisi alentanut vedenkor- giahankkeen niin ihmisten, kalojen, porojen kuin wattituntia, joka vastaa keskikokoisen suoma- keutta tulvahuipussa Pudasjärvellä yli 60 cm ja ympäristönkin kannalta. Olemme tänä kesänä laisen kaupungin vuotuista yksityistä sähkön- Aittojärvellä yli metrin. Kollaja leikkaisi pahim- läsnä monissa paikallisissa kesätapahtumissa. kulutusta. Kollaja-hanke toisi 100 megawattia mat tulvahuiput, mutta normaalit tulvat ja niiden Tervetuloa keskusteleman Kollaja-hankkeesta lisää Suomen tarvitsemaa säätövoimaa, jonka luonnonmukainen vaihtelu, jota myös arvokkaat lisää kanssamme! tarvetta säiden mukaan vaihtelevien aurinko- ja Natura-alueet Iijoella tarvitsevat, säilyisivät. TUTKITTUA TIETOA KOLLAJAN VAIKUTUKSISTA Kuva: Riitta Kukkohovi-Colpaert KOLLAJA-HANKKEEN tiedetään toteutuessaan vaikuttavan vaelluskalojen ja porojen elinoloihin. Meneillään olevissa tutkimuksissa näitä vaikutuksia selvitetään tarkemmin. Vaelluskaloja tutkitaan Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimuksessa, kaksiosainen tutkimus kuuluu osana Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet -tutki- paliskunnan porojen nykyistä laidunkiertoa, allasalueen soveltuvuutta laidunalueeksi ja hankkeen todellisia vaikutuksia porotaloudelle. Yhteistyössä ovat Kollajan paliskunta sekä PVO-Vesivoima. Mukana on viisi hirvas- ja 15 vaadinporoa Kollajan paliskunnasta, kertoo professori Alfred Colpaert Itä-Suomen yliopistosta. mushankkeeseen. Ensimmäinen osa tarkastelee, Keväällä 2015 omistajat ovat asentaneet mitä Kollajan rakentaminen merkitsisi vaelluska- poroille kaulaan GPS-paikantimilla varustetut lojen palauttamiselle ja lohien elinkierrolle koko tutkimuspannat, jotka rekisteröivät porojen Iijoen vesistössä. Tämä osa tehdään aiemman liikkeitä vuoden lopulle asti. Myös omistajia tutkimustiedon ja lohen elinkiertomallinnuksen haastatellaan. avulla, kertoo tutkija Panu Orell Lukesta. – Paikantimien avulla saadaan selville, missä Toisessa osassa mallinnetaan lohikalo- päin maastossa porot vasomisaikaan kulkevat. jen elinympäristöä Iijoen vanhassa uomassa Näin nähdään myös, sijaitseeko Kollajan teko- Kipinänkoskella. järvi vasomisalueella. Kollajan tekojärvi olisi kooltaan 45 neliöKuva: Ville Vähä kilometriä ja se ulottuu Kollajan paliskunnan Yläkuva: Professori Alfred Colpaert on tutkinut laiduntamista ja laitumia eri maissa ja on alueelle. Kaikkiaan paliskunta käsittää 1175 osallistunut muun muassa porotalouden inventointiprojektiin Pohjois-Suomessa. neliökilometriä ja siellä saa olla enintään 1100 Alakuva: Tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta johtaa Rakennettujen jokien lukuporoa. Tekojärven ja kanavien on arvioitu vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet -tutkimushanketta. katkaisevan laidunreittejä ja sijoittuvan osin porojen nykyiselle vasomisalueelle. – 3d-mallinnuksella arvioidaan lohikalojen Hankkeessa ovat Luonnonvarakeskuksen – Pelkkiin pinta-aloihin ei voi tuijottaa, poikastuotantoa erisuuruisten ympäristövir- ohella mukana Maa- ja metsätalousministeriö, koska rakentaminen vaikuttaa monella tavalla, taamien aikana. Nähdään esimerkiksi, millaisia Fortum ja PVO-Vesivoima. Tuloksia mallinnuk- Colpaert sanoo. elinympäristöjä lohikaloille muodostuu, kun vir- sesta odotetaan vielä tämän vuoden lopussa. taamaa kasvatetaan tai pienennetään. – Kollajan rakentamisesta on harmia vael- Ensimmäisiä tuloksia odotetaan tämän vuoden lopussa. Porojen liikkeitä – Tutkimusta voidaan jatkaa useita vuosia, luskaloille ja vaelluskalakantojen elvyttämiselle. seurataan jotta eri vuosien säiden vaikutukset saadaan mu- Tämän tutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, Itä-Suomen yliopiston kevättalvella 2015 kaan. Sateisuus ja muut poikkeukselliset sääolot miten haitat saataisiin minimoitua, Orell sanoo. aloittamassa projektissa tutkitaan Kollajan vaikuttavat myös porojen vasomiseen. TERVETULOA KESKUSTELEMAAN KOLLAJASTA Kollaja-toimisto avoinna Pudasjärvellä viikolla 27 osoitteessa Kauppatie 3, ma–pe klo 9–11 ja 12–15 2 VIRTAVIESTI KOLLAJA-EXTRA 2/2015 Iijoen vesistössä nähtiin tulvahuippu toukokuun puolivälin jälkeen. Vesi nousi korkealle muun muassa Tuulijärvessä. KOLLAJA LEIKKAISI TULVIA Pudasjärvessä ja Aittojärvessä tulvavesi oli tänä keväänä korkeimmillaan N43 +110,73. Kollaja leikkaisi tulvia Pudasjärvessä tasolle N43 +110,30 ja Aittojärvessä tasolle N43 +109,40. Natura-alueet otetaan huomioon pinnankorkeuksien suunnittelussa. Natura-alueet edellyttävät, että Pudasjärvessä vedenpinta nousee runsaina tulvavuosina tasolle 110,3. Pienemmissä tulvissa vesi ei nouse näin ylös, koska Pudasjärven pinnankorkeus jäljittelee luonnollista. Kuva: Vesa Taipaleenmäki IIJOELLA KOETTIIN TULVAKEVÄT Iijoen tulviminen koetteli kuluvana keväänä erityisesti latvavesiä ja Pudasjärveä. Pahimpia tulvia pystyttiin hillitsemään Koston- ja Irnijärven säännöstelyllä. TEITÄ MENI POIKKI ja arviolta kymmeniä – Pudasjärven alapuolisella jokiosuudella vir- malla ja kyseessä oli viidenneksi korkein luke- jausta tarvitsi Kurenalan lähistöllä muutama rakennuksia kastui Iijoen vesistöalueen kevät- taaman suuruus ja vedenpinnan korkeus eivät ma, joka on todettu vuonna 1959 alkaneella rakennus, joihin penkereet eivät ulottuneet. tulvissa kuluvana keväänä. Tulva oli voima- nousseet niin harvinaiselle tasolle. mittausjaksolla. kas esimerkiksi Jongunjärvellä, Puhoksella ja Kosamojärvellä. Pudasjärven Kurenalla tulvapenkereet osoittivat kuitenkin tarpeellisuutensa. Vesivararyhmän päällikkö Olli Utriainen – Myös latvajärvien eli Irni- ja Kostonjärven Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sanoo, säännöstelyllä pystyttiin hieman hillitsemään että tulva oli monen tekijän summa. tulvia, Utriainen sanoo. – Lumen vesiarvot Iijoen latvoilla olivat kor- – Tulvahaitta on siirtynyt Kurenalta muualle, Pudasjärven tekninen johtaja Eero Talala sanoo, että tämän kevään kaltaisia tulvia nähdään Pudasjärvellä muutaman vuoden välein. – Vesi kävi korkealla myös esimerkiksi vuosi- Talala sanoo. Toteutuessaan Kollaja-hanke leikkaisi myös korkeimpia tulvia. Eniten Kollaja leikkaisi tulvia Pudasjärven ja Kipinän välisellä alueella. na 2005 ja 1993. Kun välillä on kuivempia vuosia, tahtoo välillä unohtua, mihin saakka vesi Kostonjärven ylärajaa keat. Tämän lisäksi vapun jälkeen sää lämpeni Tulvapenkereet testissä voi nousta. Joihinkin tulvalle alttiisiin paikkoihin nostettiin nopeasti, jolloin lumet alkoivat sulaa. Lisäksi Pudasjärven Tuulisalmella vesi oli korkeimmil- on anottu rakennuslupia, ja tänä keväänä ne Eero Talala on tyytyväinen, että yhteistyöllä toukokuu oli sateinen. laan 17. toukokuuta. Korkeusjärjestelmällä N43 paikat kastuivat. tulvien vaikutusta pystytään hillitsemään. PVO- Tulvat näkyvät eri keväinä eri tavoin, nyt vesi nousi eniten Pudasjärven pohjoisosissa. mitattiin 110,73 metriä merenpinnasta. Vesi oli Pudasjärven Kurenalaa suojaavat tulvapen- 81 senttiä keskimääräistä kevättulvaa korkeam- kereet suojasivat asutusta vahingoilta. Lisäsuo- Vesivoima piti Irnijärveltä ja Kostonjärveltä juoksutukset tulvan aikaan pieninä ja varastoi niihin vettä tulvan hillitsemiseksi. Koston- 3 K Y S Y M Y S TÄ MA LLI N N U K SESTA KYSYMYKSIIN VASTASI PÖYRY ENERGY GMBH:N PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, DI KLAUS ÖHLBÖCK ? järvelle myönnettiin toukokuun lopulla lupa säännöstelyrajan ylitykseen, sillä tulovirtaama järveen oli runsas. – Kostonjärven pinnan nosto helpotti konkreettisesti tulvatilannetta alempana, Talala sanoo. Mitä vesivoimamallinnus jolloin voimme ennustaa, kuinka eri olosuhteet kuten Kuinka paljon Kollaja-hanke tarkoittaa ja miten se tapahtuu? tulvavirtaukset muuttuisivat hankkeen vaikutuksesta. helpottaisi tulvia? Käytämme numeerisia tietokonemalleja simuloi- Tulosten perusteella tulvakorkeudet ja virtausnopeudet Kollaja auttaisi huomattavasti, koska se laskisi pillisesti ohijuoksutuksia kevättulvien aikaan. maan erilaisia virtaus- ja tulvaolosuhteita. Näin voidaan näyttää kartalla. tulvakorkeuksia. Uusi ohitusreitti eli kanavat ja Yleensä ohijuoksutukset kestävät noin kuukau- voimme ennustaa vesivoimarakentamisen vaiku- tekojärvi sekä tulvaluukut mahdollistavat tulva- tusta virtauksiin. Ensin tuomme malliin vesistön Kuinka luotettavasti mallinnus virtauksien hallinnan ja lievittävät niiden vaiku- nykytilan hyödyntäen tietoa, jota joenuomasta, ennustaa virtauksia ja vedenpinnan tusta. Korkeiden tulvahuippujen aikana tulvia jokitasangosta sekä erilaisista silloista ja muista tasoa Pudasjärvessä? nähtäisiin edelleenkin, mutta veden pinnat Iijoen vesivoimalaitoksilla tehdään tyy- den, mutta tänä vuonna ne jatkuvat veden runsauden vuoksi tavallista pitempään. Sähkön tuotannon ohi juoksutettavat määrät ovat tuntuvia. Esimerkiksi Haapakos- rakenteista on ennestään. Aiempien vuosien Hyvin luotettavasti, koska meillä on tarkkaa olisivat nykyisiä alempana. Tehokkain vaikutus tulvahavaintoja käytämme mallin säätämiseen numerotietoa aiemmista virtauksista. Kollaja pystyy olisi Aittojärvessä, Livojoen yhtymäkohdassa ja ken voimalassa koneistovirtaama on 250 kuu- ja tarkistukseen. ottamaan vastaan suuren määrän vettä Pudasjär- Pudasjärvessä. Vaikutus olisi suuri myös Iijoen tiota sekunnissa, ja toukokuun loppupuolel- Seuraavaksi malliin tuodaan Kollaja-hankkeen ven – Aittojärven alueelta, jopa enemmän kuin ja Livojoen yhtymäkohdasta vesistöä alavirtaan la koneiston ohi juoksutettiin 450 kuutiota rakenteet, kuten uudet kanavat, padot ja tulvaluukut, puolet vuoden 2015 tulvahuipun vesimäärästä. noin 30 kilometrin pituisella osuudella. sekunnissa. Määrä kertautuu muissa Iijoen vesivoimaloissa. VIRTAVIESTI KOLLAJA-EXTRA 2/2015 3 SÄHKÖN SYNTYSIJOILLA Korvatulppiakin tarvittiin, kun yleisö tutustui vesivoiman tuotantoon Iijoella. Koneiston ohi juoksi enemmän vettä kuin sähköntuotantoon päätyi. ANTTI-PEKKA SIPOLA näyttää paksuja tosten käyttöä ja sähköä voitaisiin tuottaa enem- kaapeleita Pahkakosken vesivoimalaitoksen män tulvaveden talteenoton ansiosta. Vierailu- turbiinitasolla. päivänä elettiin kevättulvien aikaa. Voimalaitok- – Noita kaapeleita pitkin se sähkö täältä sen koneiston läpi kulki vettä 235 kuutiometriä lähtee, Sipola sanoo. Selostuksen kuullakseen sekunnissa, ja ohi juoksutettiin 265 kuutiota. täytyy mennä viereen, sillä vesi saa turbiinit ko- – Altaaseen voitaisiin varastoida tulvavettä, jo- vaan liikkeeseen ja ääni on sen mukainen, 85 ka nyt joudutaan ajamaan vesivoimalaitoksen ohi. desibeliä. Kun nousee rappuset takaisin voimaKäyntiin kolmessa minuutissa laitoksen saliin, puhe kuuluu jo paremmin. PVO-Vesivoiman Pahkakosken voimalaitos Pasi Pitkänen esitteli myös vesivoimalaitoksen uu- oli äitienpäivän aattona auki yleisölle. Vesivoi- sittua valvomoa ja kertoi, että Caverion vastaa maan tutustumaan tuli muun muassa linja- voimalaitoksen laitosvalvonnasta ja kunnossa- autollinen Pudasjärven asukkaita. Parituntisen pidosta. Laitoksia käytetään Harjavallasta käsin. vierailun jälkeen osallistujilla oli tuntuma siihen, Vesivoima on hyvää säätövoimaa, sillä se pystyy miten sähkö vesivoimalla syntyy. Pahkakoskella reagoimaan sähkön kysyntään nopeasti. Sähkön 20,5 metrin korkeusero saa veden liikkeeseen tuotanto saadaan käyntiin kolmessa minuutissa. ja vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini saa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti generaattorin pyörimään ja näin veden liikkeen Pietisen mukaan avoimien ovien tilaisuudella energia muuttuu sähköksi. kerrotaan ihmisille vesivoiman tuottamisesta. – On erikoista hommaa, kuului yksi yleisö- – Haluamme, että ihmiset tuntevat vesivoi- kommentti, kun Raimo Hakanpää PVO-Vesi- man tuotantoa paremmin ja näkevät käytännös- voimalta esitteli pienoismallin avulla vesivoima- sä, millaista se on. Moni kulkee laitoksen ohi ja laitoksen toimintaperiaatteita. siltaa pitkin, mutta vielä siitä ei käsitystä oikein Vieraiden joukossa oli Jorma Alatalo, joka saa, kertoo Pietinen. itsekin asuu Iijoen vesistön varrella, Jaurakkajärvellä. Muiden vieraiden ohella myös häntä kiinnosti, saataisiinko voimalaitoksesta lisää tehoja, jos Kollaja-hanke toteutettaisiin. Yksi vieraista oli pudasjärveläinen Kerttu Simu, joka piti vierailua tärkeänä. – Erittäin hyödyllinen retki, täällä kannattaisi käydä muidenkin. Olen käytännönläheinen ja Laitosteknikko Pasi Pitkänen Caverionilta vastasi, että Kollaja tehostaisi nykyistenkin lai- Kuvat: Kai Tirkkonen siksi haluan konkreettisesti nähdä, miten vesivoimalla tuotetaan sähköä. Yleisö pääsi tutustumaan Pahkakosken vesivoimalaitoksen toimintaan toukokuussa, seuraava mahdollisuus on 6. heinäkuuta. Raimo Hakanpää esitteli vesivoimalaitoksen toimintaperiaatteita. Ylhäällä vasemmalla: Jorma Alatalo asuu itsekin Iijoen vesistön varrella, mutta ylempänä. PILKKIJÖIDEN KESÄLOMAKISA JÄIDEN PUUTE EI ESTÄ PILKKIMISTÄ, vaan lautoille veneillä, jään virkaa toimittaa styroksi- lajin ystävät voivat harjoittaa taitojaan myös nen kansi, johon porataan pilkkireikä. kesällä Pudasjärven Pilikkiviikolla. Pudasjärven Osallistujia on aiempina vuosina ollut yli Urheilijoiden järjestämät kisat alkavat maanan- 250, ja tänäkin vuonna odotetaan suunnilleen taina 20.7. ja kestävät saman viikon sunnuntai- samansuuruista joukkoa, kertoo kilpailusihteeri hin. Kilpailla voi sekä henkilökohtaisessa että Marko Koivula. joukkuesarjassa. – Kilpailijoita tulee aina Helsinkiä ja Inaria Kilpailijoiden alustana on 25 lauttaa Pudas- myöten. Kun lomailemaan tullaan koko viikoksi, järven Havulan rannassa. Osallistujat viedään osallistujat käyttävät myös kelpo summan rahaa paikkakunnan palveluihin, Koivula muistuttaa. Oikea kuva: Osallistujat keskittyvät Pilikkikisan PVO-VESIVOIMA MUKANA MYÖS NÄISSÄ Pohjantähti Games Pudasjärvellä 18. kesäkuuta Tukkilaiskisat Iissä 4. heinäkuuta suoritukseensa, kuva vuoden 2010 kisoista. Tänä vuonna kisat järjestetään jo 12. kerran. (Kuva: Juha Nyman) Avoimet ovet Pahkakosken voimalaitoksessa Myös toukokuussa järjestetyssä Pudasjärven suurhaukikisassa PVO-Vesivoima oli tukijana. Sponsorituki on tärkeää, sanoo Pudasjärven Yli-Iissä 6. heinäkuuta Vasen kuva: Toukokuussa järjestettiin Pudasjärven Kuhakisa Iinattijärvellä 10. heinäkuuta suurhaukikisa, jossa suurimman hauen saivat Haukikarkelot Puhosjärvellä 29. elokuuta PVO-Vesivoima kuuluu Pilikkikisan tukijoihin. Pudasjärven veto-uistelijoiden edustajat, vasemmalta vetouistelijoiden puheenjohtaja Vesa Huhta. – Näin saadaan isommat palkinnot ja nuoria- Jarkko Puolakanaho, Seppo Ojala ja Esa Pulkkanen. kin kiinnostumaan kalastuksesta. Hauen pyynnil- (Kuva: Aaro Horsma) lä parannetaan koko kalakannan tilaa. ”Korkeiden tulvahuippujen aikana tulvia nähtäisiin Pudasjärvellä edelleenkin, mutta veden pinnat olisivat nykyisiä alempana.” – Pöyry Energy GMBH:n projektipäällikkö, DI Klaus Öhlböck TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy Yhteystiedot: Voimatie 23, 91100 Ii, puh. 010 478 5000, [email protected], www.pohjolanvoima.fi Päätoimittaja: Hannele Kukka Taitto: Annika Heikkinen Paino: Erweko Oy Paperi: Lumisilk 130 g ISSN 1236-7729 PEFC/02-31-120 4 VIRTAVIESTI KOLLAJA-EXTRA 2/2015