KOLLAJA TOISI TYÖTÄ LAAJALLE

VIRTAVIESTI
TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE
1/2014
Kuljetuspäällikkö
Veli-Pekka Salmela toimii
Kuljetuspudas Oy:ssa,
joka on Pudasjärven
Investointi
140 miljoonaa
euroa (vuoden 2013 hinta-
suurin maaurakointiliike.
1250
Kollaja-hanketta
Noin
hän pitää työnäky-
henkilötyövuotta.
mien kannalta
mielenkiintoisena.
tason mukaan).
Suorat työllistämisvaikutukset
Pohjois-Pohjanmaalle
kohdistuvat tuotanto-
€
700 henkilötyövuotta,
lähes 100 miljoonaa euroa.
lähes
vaikutukset yhteensä
noin
170 miljoonaa
euroa (vuoden 2010
Välilliset vaikutukset
550 henkilötyövuotta,
noin 70 miljoonaa euroa.
runsaat
Kuva Jyrki Kallio-Koski
hintatason mukaan).
KOLLAJA TOISI TYÖTÄ LAAJALLE
Maa- ja vesirakentajat ja metsurit kuuluvat ammattilaisiin, joita Kollajan rakentaminen työllistäisi suoraan
KOLLAJA-HANKKEEN TOTEUTTAMISEN
töala, vuokraus, tutkimus- ja liike-elämän palve-
Tulokset antavat suuntaa
tourakoitsijoita ja niin edelleen. Tässä tutkimuk-
on arvioitu maksavan vuoden 2013 hintata-
lut, tietoliikenneala sekä kauppa.
Suurissa rakentamishankkeissa eri vaiheet työl-
sessa on laskettu rakentamisaikainen keskiarvo,
listävät eri alojen yrityksiä. Näin olisi Kollajaakin
Isojärvi sanoo.
solla noin 140 miljoonaa euroa. Rakentamisen
Välilliset vaikutukset voitiin arvioida tutki-
työllistävä vaikutus olisi yhteensä noin 1250
muksessa käytetyllä panos-tuotosmenetelmällä.
henkilötyövuotta viisi vuotta kestävän raken-
Panos-tuotosmenetelmä kuvaa, millä tavoin eri
tamisen aikana.
toimialat ovat riippuvaisia toisistaan.
rakennettaessa.
Tämä tutkimus selvitti vain aluetaloudelli-
– Esimerkiksi alkuun raivaustyöhön saate-
sia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalla, ei koko
taan tarvita metsäammattilaisia, sitten maansiir-
maahan ulottuvia työllisyysvaikutuksia. Jos myös
Luvut perustuvat Oulun yliopiston talous-
vaikutukset koko maahan otetaan mukaan, vai-
tieteiden tiedekunnassa vuonna 2013 tehtyyn
kutukset olisivat esitettyä suuremmat. Tässä tut-
tutkimukseen.
Hanke työllistäisi rakentamisvaiheessa suoraan esimerkiksi rakennus- ja kuljetusalan, varastointialan ja mineraalien kaivuualan yrityksiä.
kimuksessa ei myöskään ollut mukana hankkeen
MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE
vaikutuksia sähköntuotantoon tai ympäristöön,
Isojärvi muistuttaa.
– Ihmiset varmasti miettivät, työllistäisikö
Suora tuotantovaikutus Pohjois-Pohjanmaalla
KOLLAJA-SUUNNITELMA kiinnostaa Pudas-
olisi lähes sata miljoonaa euroa.
järvellä maanrakennusalan yrittäjiä, kuten kul-
Välillistä työllistämistä
mukana KTK-pohjalta toimivassa Kuljetuspudas
Suoran työllistävän vaikutuksen lisäksi hankkeel-
Oy:ssa. Vuonna 1995 perustettu yritys on Pudas-
– Vuosikymmenien keskusteluhan tämä on
kuitenkin rajattu pois kaikki sellaisten tuotteiden
la olisi myös suuria välillisiä vaikutuksia, sanoo
järven suurin maaurakointiliike, jonka omistaa 35
ollut, osa kannattaa ja osa ei. Työllisyyden kan-
hankinnat, joista varmasti tiedetään, että niitä
tutkimuksen tekijä, kauppatieteiden maisteri
paikallista maanrakennusalan yrittäjää. Päätoimi-
nalta pidän hanketta tärkeänä.
ei ole saatavilla Pohjois-Pohjanmaalta.
Anni Isojärvi.
sesti mukana olevia yrittäjiä on 15. Kukin heistä
jetuspäällikkö Veli-Pekka Salmelaa, joka on
– Yhden investoinnin vaikutus ulottuu laajal-
omistaa itse oman kalustonsa, kuten kaivinkonei-
le. Suorat vaikutukset tulevat siitä, että tarvikkei-
ta, kasettiautoja, tukkiautoja, motoja ja rekkoja.
ta ja työvoimaa tarvitaan. Välilliset vaikutukset
taas tulevat eri toimialojen kytkennän kautta.
– Mielenkiintoiselta vaikuttaa, tuumaa VeliPekka Salmela kuultuaan muutamia lukuja Kol-
– Louhintakalustoa meillä ei ole, mutta muuta tarvittavaa kalustoa kyllä.
Salmela tietää, että Kollajan rakentamiseen
liittyy monta näkökulmaa.
Kuljetuspudas tekee urakoita paitsi Pudasjärvellä myös esimerkiksi Oulussa.
Maansiirtotöiden lisäksi Kuljetuspudas tekee esimerkiksi teiden talvihoitoa.
– Lasken tarjoukset ja valvon työmaat, osak-
hanke todella alueen ihmisiä. Tähän ei tämä
tutkimus voi vastata, vaan kaikki on kiinni viime
kädessä mukana olevista yrityksistä.
Anni Isojärvi sanoo, että tutkimuksessa on
Tulokset ovat suuntaa-antavia. Investoinnin
hinta-arvio perustuu vuoden 2013 ja muut euromääräiset arviot vuoden 2010 hintatasoon.
Esimerkiksi tuottavuuden kasvua ja mahdollisia
hintojen muutoksia ei voida ottaa huomioon.
Niinpä teollisuuden ja rakentamisen lisäksi
lajan rakentamisen työllistävästä vaikutuksesta.
kaat tekevät urakat. Palkattuja työmiehiä yrityk-
– Tutkimuksen tiedot ovat niin tarkat kuin
esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusala kuuluisivat
Salmela uskoo, että hanke toisi töitä joko suo-
sen palveluksessa on neljä. He hoitavat muun
tällä hetkellä pystytään saamaan, koska hank-
hyötyjiin. Välillisiä hyötyjiä olisivat myös kiinteis-
raan tai isompien rakennusliikkeiden aliurakoina.
muassa kaupungin liikuntapaikkoja.
keen toteutumisestakaan ei ole vielä tietoa.
VIRTAVIESTI 1/2014 1
PÄÄKIRJOITUS
/ Pertti Pietinen / Toimitusjohtaja / PVO-Vesivoima Oy
TOIVOMME AVOINTA
KESKUSTELUA UUDISTETUSTA
KOLLAJA-SUUNNITELMASTA
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS antoi
tekojärveen. Koskien ominaispiirteet ja kalojen
jois-Pohjanmaalla noin 1250 henkilötyövuotta
elinolosuhteet säilyisivät. Vedenkorkeus jäljittelisi
ja rahallinen vaikutus noin 170 miljoonaa euroa
luontaista vaihtelua. Kuivina vuosina vettä olisi vä-
kerrannaisvaikutuksineen.
hemmän ja sateisina enemmän kuten nykyisinkin.
Pudasjärvi on nimetty yhdeksi Suomen mer-
Kollaja-hanke tehostaisi merkittävästi Iijoen
kittävistä tulvariskialueista. Kollaja-hanke yksin
voimalaitosten käyttöä. Nykyisin Iijoen vuotuisesta
poistaisi pääosan tulvariskeistä, jolloin muita vi-
vesimäärästä merkittävä osa joudutaan juoksut-
ranomaisen edellyttämiä mahdollisesti hyvinkin
tamaan tulvaluukuista voimalaitosten ohi, koska
arvokkaita hallintatoimia tarvittaisiin vähemmän
tulvavesille ei ole varastotilaa. Huomattava osa täs-
ja rasitukset yhteiskunnalle ja yksityisille jäisivät
tä voitaisiin varastoida suunniteltuun tekojärveen
varsin vähäisiksi. Tulvien vähenemisestä saatavat
ja juoksuttaa silloin, kun sähkön tarve on suurin.
hyödyt kuitenkin saavutettaisiin.
tammikuun alussa lausuntonsa, jonka mukaan
Kollaja-hanke toisi 100 megawattia lisää
Mielipidetutkimusten mukaan enemmistö
Kollaja-hanke ei merkittävästi heikentäisi alueen
uusiutuvaa vesisäätövoimaa. Vesivoima sovel-
alueen asukkaista on valmis hyväksymään tulva-
Natura-luontoarvoja. Myönteinen lausunto ker-
tuu erinomaisesti vaihtelevaa sähkön kulutusta
vesien varastoinnin sekä uusituvan ja kotimaisen
too siitä, että olemme onnistuneet kehittämään
ja tuotantoa tasapainottavaan säätötehtävään.
vesivoiman lisärakentamisen. Uudistetun Kolla-
suunnitelmaa ympäristöselvitysten ja vuoropuhe-
Säätövoiman tarve kasvaa merkittävästi lähivuo-
ja-suunnitelman lähtökohtana on etsiä parhaat
lun avulla. Hanketta suunnitellaan nyt aivan uu-
sina. Säiden mukaan muuttuvaa tuulivoimaa ra-
ratkaisut, joilla alueen asukkaiden ja ympäris-
denlaisella tavalla, jossa sovitetaan yhteen luonto
kennetaan lisää ja nykyistä säätöön osallistuvaa
tön tarpeet voidaan sovittaa yhteen uudenlai-
ja voimatalous. Joki säilyisi jokena ja kosket koski-
fossiilista tuotantokapasiteettia korvataan ydin-
sen vesirakentamisen kanssa. Haluamme viedä
na. Vesillä liikkuminen olisi edelleen mahdollista ja
voimalla, jota tuotetaan vakioteholla.
hankkeen suunnittelua eteenpäin vuoropuhelun
olosuhteet kalastukseen jopa paranisivat.
Hanke toisi myös työtä ja myönteisiä talou-
kautta ja käydä avointa keskustelua hankkeesta.
Joki säilyisi jokena, sillä tulvavesien lisäksi
dellisia vaikutuksia alueelle. Noin 140 miljoonan
Näin voidaan luoda edellytykset myös hankkeen
vain osa Iijoen virtaamasta ohjattaisiin Kollajan
euron investoinnin työllisyysvaikutus olisi Poh-
merkityksen kokonaisarvioinnille.
NATURA-LUONTOTYYPIT EIVÄT VAARASSA
konaisuus on ainutlaatuinen. Hyvin kehittyneet
Kuva Kari Sarkkinen
Venkaan ja Pudasjärven Natura-luontotyypit eivät ELY-keskuksen mukaan
vaarannu, jos Kollaja rakennetaan.
järvideltat ovat harvinaisia.
Delta-alueet eivät pysy samanlaisina, vaan
ne muuttuvat ajan kuluessa. Virtaava vesi kul-
VENKAAN JA PUDASJÄRVEN Natura-luonto-
jettaa mukanaan maa-aineksia, mikä muotoilee
tyypit eivät ELY-keskuksen mukaan vaarannu, jos
maisemaa.
Kollaja rakennetaan.
Kokenut
oli, mitä tapahtuu näiden kahden luontotyypin
tija, tutkija Krister
keskinäisille suhteille. Lisääntyykö toinen toisen
Karttunen kertoo,
kustannuksella, jos Kollaja rakennetaan?
että Naturaarviota tehtiin
– Jotkut virtauomat umpeutuvat ja uusia
Yksi Natura-arviossa selvitettävä kysymys
Natura-asiantun-
– Sekä tulvaniityt että -metsät todennäköisesti lisääntyisivät, Karttunen sanoo.
perusteellisesti.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja
uomia voi avautua. Mahdollinen Kollajan raken-
”Vietin yksistään
Suuri lähdealue
ympäristökeskus ELY toteaa, että Kollaja-hanke
taminen ei vaikuta tähän Pudasjärven prosessiin.
maastossa yli sata
Venkaan lähteen alueella Karttunen pitää kiin-
työtuntia.”
nostavana itse lähdealueen kokoa, joka on noin
ei merkittävästi heikennä Kollajan vaikutusalueella olevia Natura-alueita eli Venkaan lähdettä
Uutta tietoa tulvametsistä
ja Pudasjärven suistoaluetta.
Pudasjärven Natura 2000 -arviointi tuotti entistä
Pudasjärven suistoalueella arvokkaita ovat
tulvaniityt, vaihettumissuot, puustoiset suot
viisi hehtaaria.
– Alueen puustoiset suot sisältävät pienem-
luotettavampaa tietoa tulvametsien ja -niittyjen
koita on aikaisemmin kuvattu vain A. K. Cajan-
muodostumisesta.
derin tutkimuksissa 1900-luvun alkupuolella.
piä lähteensilmiä ja ovat tavanomaisempia.
Venkaan lähde käsittää laajan tihkupinnan
ja tulvametsät. Venkaan lähteen arvokkaita
– Käytettävissä oli tarkka päiväkohtainen
– Pajuvaltaisia metsiä ei ole aikaisemmin
ja siitä lähtevän lähdepuron, jossa on yhtenäinen
luontotyyppejä ovat lähdealue itse ja lähdesuo
tieto todellisista vedenkorkeuksista 40 vuoden
tunnistettu omaksi luontotyypikseen. Pajuval-
monilajinen sammalikko sekä ruohikkoa. Luon-
kasvillisuuksineen.
ajalta. Lisäksi tehtiin kattavia maastotutkimuksia,
tainen tulvametsä kuitenkin on oma luontotyyp-
totyypin ominaisuudet ja säilyminen perustuvat
Alueitten luontoarvoja selvitti Naturaan
kartoituksia ja vaaituksia 20 sentin korkeusjaolla.
pinsä ja ihmistoiminnasta riippumaton. Myös
siihen, että pohjavettä purkautuu tasaisesti ym-
perehtynyt tutkija, filosofian lisensiaatti Krister
Vastaavissa aikaisemmissa tutkimuksissa tieto on
pajuvaltaiset alueet pitää käsitellä tulvametsinä.
päri vuoden.
Karttunen.
ollut summittaisempaa, Krister Karttunen sanoo.
Alueen tulvaniityt ovat nekin luonnontilaisia
Pudasjärven delta- eli jokisuistoaluetta Karttunen pitää mielenkiintoisena.
Myös tulvametsän käsite tarkentui arvioinnis-
eli ne pysyvät avoimina niittämättä.
Luontoarvoarvioinnin yhteydessä teetettiin
pohjaveden virtauksen kartoitus. Sen perusteella
sa. Pudasjärven Natura-alueella on pajuvaltaista
Tulvaniityt ja -metsät muodostuvat ja pysy-
Kollajan allasalueeseen liittyvä Venkaan pato ei
– Järvi- ja virtavesikasvillisuuden sekä tul-
luonnontilaista tulvametsää, jota ei ole niitetty
vät yllä kevättulvan sekä kesäisen kuivumisen
vaikuta pohjaveden virtaukseen eikä Venkaan
vaniittyjen muodostama mosaiikkimainen ko-
vuosikymmeniin. Vastaavia luonnontilaisia paju-
ansiosta.
lähteeseen.
Kuva Krister Karttunen
NATURA-ARVIOIDEN
TAUSTAA
Tutkija, FL Krister Karttunen selvitti,
miten Kollaja-hanke vaikuttaisi luonnonarvoihin, joiden perusteella Pudasjärvi ja
Venkaan lähde on sisällytetty Euroopan
unionin Natura 2000 -verkostoon.
Karttunen on aikaisemmin osallistunut
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin
toimeenpanoon ja toimittanut Naturaluontotyyppioppaan, joka kuvaa
Suomessa suojeluohjelmaan kuuluvat
69 luontotyyppiä. Hän on tehnyt myös
muita Natura-arviointeja.
Tulvametsä syntyy vedenkorkeuden vaih-
Alkuperäiset arviot Kollajan luonto-
telujen seurauksena, kuten tulvaniittykin.
arvoista laadittiin vuonna 2011 ja
Metsissä ei ole tyypillistä varvikkoa, kuten
niitä täydennettiin 2012 ja 2013.
puolukkaa tai mustikkaa. Kielo ja ruohot
ELY-keskus antoi näistä lausuntonsa
ovat tyypillisiä aluskasveja, sammalia ei ole.
kuluvan vuoden alussa.
Metsä kuivuu kesäksi, joten se ei soistu.
Tulvaniitty pysyy avoimena niittämättä.
Maapohja on mineraalipitoista, ei turvemaata,
ja kasvillisuus on heiniä ja saraa.
Kuva Krister Karttunen
2 VIRTAVIESTI 1/2014
TÄMÄ ON
KOLLAJA-HANKE
PATO
Aittojärvi
Livojoki
KOLLAJA
Aittojärven
säännöstelypato
Livojoen virtausaukko
ja pohjapato
TEKOJÄRVI
Iijoen
säätöpato
Pudasjärvi
Siikahaaran
pohjakynnys
PATO
Iijoki
PUDASJÄRVI
Taajama-alue
Petäjäkangas
Tuulijärvi
Pengertie
tie
Pato
Ou
lu-
Ku
us
am
o-
VOIMALAITOS
Naisjärvi
IIJOKI
www.kollaja.fi
Kipinä
IIJOKI SÄILYY JOKENA
Tekojärvi
Kollaja-suunnitelman mukaan virtaka-
Myös tulvaluontokasveille riit-
täytetään tulva-
lojen ja maiseman kannalta joessa pysyy
tävä kevättulva säilyisi. Iijoen
vedestä keväällä
riittävä virtaus ja Natura-arvot säilyvät.
ja Kipinän kevättulvat eivät
ja tyhjennetään
Vesillä voi liikkua ja veden laatu säilyy
poistuisi, mutta pienenisivät.
talvella.
virkistykseen ja kalastukseen sopivana.
Tulvahaitat vähenisivät.
Iijoki säilyy jokena ja kalojen elinolot pysyvät.
Nämä ovat lähtökohtia Kollajan suunnitelmassa.
SUUNNITELMA KOLLAJAN RAKENTAMISEKSI
Pudasjärven säännöstelyssä hyödynnetään
Kipinänkosken alueella on teetetty kalojen
ottaa entistä paremmin huomioon yleisen edun
suurten virtaamien aikana vuosikymmenten ve-
elinympäristömallinnus. Sen mukaan nykytilassa
neliökilometriä. Horsma sanoo, että tästä tulisi
ja ympäristönäkökohdat energiantuotannon
denkorkeuden mittaustilastoihin perustuvaa las-
voimakkaat kevättulvat ovat huuhtoneet vael-
uusi merkittävä virkistyskalastusalue.
Rakennettu Kollajan järvi olisi kooltaan 45
ohella. PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti
kelmaa, josta ilmenee, millainen vedenkorkeus
luskalojen kutusorakot vähiin. Kollajan rakenta-
Pietinen sanoo, että nämä tekijät ovat ohjan-
Pudasjärvessä kulloinkin olisi ilman säännöstelyä.
minen hillitsisi kevättulvia, jolloin kutusorakkoja
– Yksi kysymys on se, miten vaelluskalojen
– Lähtökohta on, että
Iijoen luonnonuomassa
virtaa edelleen vettä ja vesivoimantuotantoon liittyvät
rakenteet tulevat koskiluonnon ulkopuolelle.
Suunnitelman mukaan
Iijoen ja lähijärvien virkistyskäyttö säilyy tai jopa paranee, eikä vesillä liikkumi-
”Jos ihmiset
nostavat
ongelmakohtia
esiin, tutkimme
voiko niille tehdä
jotakin”
nen esty.
– Tavoite on, että vesivoimatalous sekä ympäristö sovitetaan entistä paremmin yhteen, jotta
nämä voisivat elää rinnakkain.
Kollaja-hankkeen toteutustapaa voidaan
Pietisen mukaan pitää edistyksellisenä.
– En tiedä muita esimerkkejä suunnitelmista, joissa tekojärvi on sijoitettu luonnonuoman
Myös säännöstelyn
voitaisiin lisätä sorastamalla. Myös talvivirtaama
alas vaeltavat poikaset saadaan ohjattua Livo-
laitteistot ovat mahdolli-
vaimenisi, mikä parantaisi pienpoikasten elin-
joelta ja Iijoen keski- ja yläosalta merelle nykyi-
simman vähän näkyviä.
oloja talvella.
sen luonnonuoman kautta. Meidän on myös
– Vain Livojoen vedet
kiertäisivät aina Kollajan
altaan kautta: kesällä noin
Rakentaminen ei vaikuttaisi kalojen elinoloihin Iijoen keski- ja yläjuoksulla.
varmistettava vaelluskalojen pääsy kutemaan
Livojoelle, Aaro Horsma sanoo.
– Kalat ovat tärkeitä ja ymmärrämme niihin
Meneillään olevassa Iijoen kalatiet -hank-
80 prosenttia vedestä eli
liittyvät huolenaiheet. Jatkamme kalojen elinym-
keessa selvitetään smolttien ohjausta kalateihin
kaikki Pudasjärveen tuleva
päristömallinnusta ja jatkossa selvitämme, miten
voimalaitosturpiinien ohi. Livojoella emokalojen
vesi virtaisi nykyisen Iijoen
lohet sijoittuisivat Kipinänkosken alueelle.
ylisiirroilla voidaan auttaa kudun onnistumista.
uoman kautta.
Pietinen korostaa, että Iijoen uoma ei kuivuisi,
vaan se pysyisi pitkälti nykyisenlaisena.
– Kuivien ja sateisten kesien vaihtelut tulevat
näkymään joessa, kuten nykyisinkin.
Pertti Pietisen mukaan PVO-Vesivoima ha-
KURENALAN TULVAVAARA POISTUISI
KOLLAJA-HANKKEEN suun-
aina uusia hankkeita suunKuva Jyrki Kallio-Koski
neet Kollajan suunnittelua.
Myös ratkaistavia kysymyksiä on jäljellä.
nitelmassa tärkeä lähtökohta
luaa, että Kollaja-suunnitelmasta keskustellaan.
on tulvasuojelu. Maa- ja met-
Hän uskoo siihen, että uusi tieto ja keskustelu
sätalousministeriö on määri-
hälventävät monia huolenaiheita.
tellyt Pudasjärven keskustaaja-
niteltaessa ja rakennuslupia
myönnettäessä.
– Kaupunki vastaa vahingoista, jos tulvariskialueil-
viereen ja vesien hallinta toteutetaan niin, että
– Ymmärrän huolen, jota hanke saattaa
uomaan riittää virtausta. Vesirakentaminen on
alueen asukkaissa herättää. Olemme liikkeellä
tulvariskialueeksi. Näitä on
Toisaalta tulva on satunnai-
kehittynyt vuosikymmenten aikana huomatta-
kuunnellen. Jos ihmiset nostavat ongelmakohtia
Suomessa kaikkiaan 21.
nen ilmiö ja varsinkin muu-
vasti. Kollaja-suunnittelu edustaa täysin uutta
esiin, tutkimme, voisiko niille tehdä jotakin.
vesirakentamisen ajattelua.
man Kurenalan merkittäväksi
Kollaja-suunnitelman mu-
le on annettu lupa rakentaa.
alta muuttaneiden voi olla
kaan Kollajan rakentaminen
vaikeata hahmottaa riskiä.
Kosket ja kalojen elinolot pysyvät
riittäisi Pudasjärvellä ainoaksi
Tarkistettu suunnitelma
Kollaja-hankesuunnitelma ei estä veneillä liik-
tulvasuojelutoimenpiteeksi,
Vuonna 2008 tehtyä Kollaja-suunnitelmaa on
kumista eikä uhkaa kalastusta. Uutta rakennus-
sillä se leikkaisi korkeimmat
Kaarina Daavittila toivoo, että niin
sä tulvakorkeuden määrittä-
tarkistettu ja muutettu luonnonarvoista saatujen
kelpoista rantaa saataisiin 12 kilometriä ja uusia
tulvahuiput pois. Kevättulvien
Kollaja-suunnitelman kannattajat
misestä tuli valituksia. Useat
veneilyreittejä syntyisi. Iijoen kosket sekä kalojen
aikaan vedet ohjattaisiin Kol-
kuin vastustajatkin malttaisivat nyt
maaomistajat olisivat halun-
elinolot säilyisivät.
lajan tekojärveen.
rauhassa tutustua suunnitelmaan.
neet enemmän rakennusoi-
uusien tietojen perusteella.
– Venkaan lähteen suojaamiseksi patolinja-
– Esimerkiksi Iijoen rantojen kaavoituksen yhteydes-
usta on siirretty kauemmaksi lähteestä ja Pudas-
– Yhtään koskea ei rakenneta, ja virtakalo-
järven pinta noudattaa veden pinnan luontaista
jen sekä maiseman kannalta virtaus on riittävä,
johtaja Kaarina Daavittila sanoo, että kaupunki
vaihtelua ympäri vuoden. Tämä turvaa Pudasjär-
sanoo PVO-Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro
joutuu varautumaan tulviin ja rakentamaan pen-
koja mallinnuksia, jotka havainnollistaisivat tulva-
ven Natura-arvot, Pietinen tiivistää muutoksia.
Horsma.
kereitä. Tulvariski joudutaan ottamaan huomioon
aikaisia veden korkeuksia.
Pudasjärven kaupungin-
keutta tulvavaara-alueelle.
Daavittila toivoo Kollajan vaikutuksista tark-
VIRTAVIESTI 1/2014 3
KOLLAJA
KIINNOSTAA
Kollaja-suunnitelmaa seurataan
tarkasti Pudasjärvellä, jossa hanke
vaikuttaisi niin työllisyyteen kuin
ympäristöönkin. Millaisia ajatuksia
Kollajasta herää?
pohjaan kiinni. Urmala muistuttaa, että Kollajan
myötä alimmat vedenkorkeudet olisivat ylempänä.
Haitat hyötyjä suuremmat
Pudasjärveläinen Jari Jussila pitää Kollajan
rakentamisen haittoja suurempina kuin hyö-
Työpaikat ja verotulot tarvittaisiin
tyjä. Hän on Iijoen vesistön kalastusalueen
Pudasjärven Kurenalla asuva Seppo Parkkila
puheenjohtaja.
kantaa huolta paikallisten yrittäjien toimeentu-
– Ymmärrän sähköntuotannon tarpeet.
losta, asukkaiden työpaikoista sekä Pudasjärven
Kollajan rakentaminen kuitenkin muuttaisi 40
kaupungin taloudesta.
kilometrin jokiosuuden talviaikaan mitättömäksi
liruksi.
Suunniteltu juoksutusmäärä 15 kuutiota
sekunnissa ei riitä pitämään jokea jokena, kun
Jukka Puurunen toivoo Naisjärven pinnan
Erkki Urmala tuntee Iijoen ja sen lähiympäristöt
keskimääräinen virtaama talvella on noin 80
nousevan ja veden laadun paranevan.
jo vuosikymmenien ajalta ja nykyisin hän viettää
kuutiometriä.
vaimonsa kanssa usein vapaa-aikaa Pudasjärven
– Pohjapatojen rakentaminen tosin lieven-
Varpuvirroilla. Kipinänkosken ohella Varpuvirrat
täisi tätä vaikutusta hiukan.
ovat Iijoen suurimmat vapaana virtaavat kosket
Livojoki virtaisi hankkeen myötä Kollajan
Kollajan vaikutusalueella.
tekojärven kautta ja vaelluskalojen kulku estyi-
Urmala suhtautuu ajatukseen Kollajan tekojärven rakentamisesta rauhallisesti.
– Aikoinaan epäröin, mutta kun olen tutustunut asioihin tarkemmin, olen rakentamisen
Iijoen vuoden 1982 tulvan aikana talomme
Naisjärvi takaisin käyttöön
Naisjärven rannalla asuva Jukka Puurunen seu-
si. Kalateiden rakentaminen Iijokeen 60-luvun
raa veden korkeuden vaihtelua keittiön ikkunas-
rakennushankkeiden jäljiltä on kesken.
ta. Tulva-aikaan Iijoki vaikuttaa salmien kautta
– Rakentaminen jättää luontoon jälkensä:
Naisjärven pinnan korkeuteen.
kun kerran rakennetaan, vaikutus on pysyvä.
– Korkeimmillaan järven pinta nousee vain
kannalla. Kollajan rakentaminen näiden uusim-
Juuri tästä syystä on harkiten säädetty myös
noin 30 metrin päähän talosta, kesällä rantaviiva
pien suunnitelmien mukaan ei tuhoa jokea.
koskiensuojelulaki.
vetäytyy hyvin kauas.
oli saaressa, muistelee Seppo Parkkila.
Jokivarren asukkaita on mietityttänyt, kui-
– Kaupunki on velkaantunut, ja jos ei jostain
vuuko joki Kipinänkosken ja Varpuvirran kohdalla.
saada lisätuloa, niin hukka perii, Parkkila sanoo.
Joen kuivumiseen Urmala ei usko.
Hän muistuttaa, että Kollajan rakentaminen
– Nythän tarkoitus on käyttää sähkön tuo-
tuottaisi Pudasjärvelle kiinteistöverotuloa.
tantoon pääasiassa tulvavedet, ja luonnonuomassa virtaavan veden määrä ei olennaisesti
muutu. Myös kansantalouden kannalta olisi
järkevää toteuttaa hanke.
Parkkila tarkastelee Oulun yliopistossa tehtyä aluetaloudellista selvitystä.
Tekojärvelle suunniteltua aluetta Jussila pitää sinänsä soveliaana.
Vesi on korkeimmillaan Iijoen kevät- ja syystulvien aikaan.
Rakentamisen haitat pienenisivät, jos hanke
– Silloin olemme motissa. Syystulvat valuvat
toteutettaisiin niin, että vain pääosa tulvavesistä
Kurenalta tänne: metsätöihin ei pääse, kun met-
varastoitaisiin tekojärveen ja muutoin joet vir-
sässä saattaa olla metrinkin verran vettä.
taisivat vapaina.
– Pudasjärveläiset yritykset hyötyisivät. Täällä
Järvimaisema Puurusen pihalta on kaunis,
mutta muuta iloa järvestä ei nykyisin ole.
on yrityksiä, jotka pystyisivät tarjoamaan urakoi-
Urmalan omille rannoille tulvat eivät ole
nousseet, mutta hän pitää silti hyvänä, jos korkeimmista kevättulvista päästään eroon. Samalla
alavien rantojen käyttö helpottuu.
Viime syyskesällä vesi oli alhaalla luonnonolosuhteiden takia, Pudasjärvellä vene juuttui välillä
– Kun lapset olivat pieniä, heitä harmitti, kun
ta hankkeeseen. Lisäksi tulisivat vielä välilliset
järvi oli niin mutainen, ettei siellä voinut uida.
vaikutukset.
Puurunen on asunut Naisjärven rannalla ko-
Kollajan rakentamisen hyvänä seurauksena
ko ikänsä. Hän muistaa ajat, jolloin Naisjärvellä
Parkkila pitää myös Iijoen tulvavaaran vähene-
oli hiekkarannat, järvi oli nykyistä kirkkaampi ja
mistä. Pudasjärven taajamaa koetellut vuoden
sieltä sai siikaakin.
1982 huipputulva on hyvin muistissa.
– Muutama vuosikymmen sitten turvesuot
– Kävin katsomassa lähistöllä taloa, jossa
ja metsät ojitettiin ja ojia pitkin valui järven
vesi lainehti olohuoneen parketilla, ja oma ta-
pohjaan paksu humuskerros. Kalat maistuvat
lomme oli saaressa tuolloin. Tulvien vaarasta
päästäisiin nyt eroon.
Kollajan rakentamisen Parkkila uskoo vir-
kesällä mudalta.
tamisen jälkeen vain haitat, sanoo Jari Jussila.
kistävän kalakantoja sekä helpottavan vesistön
perusteeksi Kollaja-hankkeen toteuttamiseen: ve-
ja säynävää.
ropäätökset ovat poliittisia ja ne voivat muuttua.
tä, se on ruokaa.
vapaa-aikaansa Varpuvirroilla.
– Mitä pikemmin Kollaja rakennetaan, sen parempi. Kollaja olisi Pudasjärvelle kuin lottovoitto.
KANNATUSTA
TULVAVESIEN
VARASTOINNILLE
Tulvavesien varastointi ja
vesivoiman lisärakentaminen
saavat asukkailta tukea
asennetutkimuksessa.
Eniten tulvavesien varastoinnin kannattajia on Posiolla – 71 prosenttia tutkimukseen
taan tulvavesien varastointia keinona lisätä ve-
vesikasvien kasvua ja vähentävän pohjassa olevan mudan sekoittumista veteen.
– Veden korkeus vaihtelisi vähemmän ja
– Työllistävä vaikutus olisi ohimenevä. Mer-
alimmat vedenkorkeudet jäisivät pois, joten
kittävämpää olisi, jos hankkeen sijaintikunta sai-
veden laatu paranisi. Järveä voisi paremmin
si tietyn osuuden sähkön tuotosta tai edullista
käyttää virkistykseen.
sähköä.
Kuvat Jyrki Kallio-Koski
keen toteuttamista vaadittiin monissa vastaajien
TÄSTÄ ON KYSE
omaehtoisissa kommenteissa.
Tutkimuksessa kartoitettiin syksyllä 2013
osallistuneista – ja vähiten Iissä, 54 prosenttia.
PVO-Vesivoima Oy:n yrityskuvaa ja toimin-
Pudasjärvellä kannattajia oli 66 prosenttia ja
Säätövoima nähdään
taympäristön asukkaiden energiapoliittisia
vastustajia 18 prosenttia.
tarpeelliseksi
mielipiteitä kirjallisella kyselykaavakkeella.
Tulokset ovat peräisin viime vuoden loka-
Tutkimuksen mukaan vesivoima nähdään hyvä-
Aiemmat tutkimukset vuosilta 2009, 2007,
joulukuulta, jolloin tutkija Pentti Kiljunen
nä säätövoiman lähteenä. Väitteeseen ”koska
1998 ja 1991 on tehty samoilla menetelmil-
Yhdyskuntatutkimus Oy:sta kartoitti PVO-Ve-
tuulivoimatuotantoa on maassamme lisätty,
lä ja kysymyksenasetteluilla.
sivoima Oy:n toiminta-alueen asukkaiden nä-
myös vesivoimaa tarvitaan lisää sen säätövoi-
kemyksiä. Kirjalliseen kyselyyn vastasi yhteensä
maksi” suhtautui myönteisesti 61 prosenttia ja
668 osallistujaa yhdeksästä eri kunnasta.
torjuvasti 17 prosenttia vastanneista.
Kiljunen toteaa tutkimusraportissaan, että
Kyselyyn osallistuneet suhtautuivat varsin
tulvavesien varastoinnin hyväksyntä on ymmär-
suopeasti myös vesivoiman lisärakentamiseen.
rettävää, kun muistetaan tulvien aiheuttamat
PVO-VESIVOIMAN toiminta-alueella kannate-
Veden pinnan nousun on arvioitu ehkäisevän
Kiinteistöverotulot eivät Jussilan mukaan riitä
mukaan 2–3 saavillista haukea, ahventa, lahnaa
– Meille kalastus on muutakin kuin virkistysErkki Urmala viettää
vedenpintaa olisi mahdollista nostaa Revonniemen kohdalle rakennetun pohjakynnyksen takia.
käyttöä kesäisin. Parkkila pitää verkkojaan Iijoella, ja kesäaikaan saattaa yhdeltä reissulta tulla
Kollajan rakentamisen myötä Naisjärven
Nykysuunnitelmalla paikkakunnalle jäisi raken-
ongelmat asukkaiden elinympäristössä.
Kyselyssä ei selvitetty, mihin ja miten tul-
Väitettä ”vesivoimaa pitäisi rakentaa lisää”
kannatti 58 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia
vastanneista.
sivoiman tuotantoa. Tuoreeseen tutkimukseen
vavesiä tulisi vastanneiden mielestä varastoida.
Vesivoiman lisärakentamisen kannattajilla
osallistuneista 61 prosenttia tukee tätä ajatusta
Tutkija toteaa, että vaikka kysymyksenasettelu
oli tutkimuksessa enemmistö kaikissa tutkimus-
ja 17 prosenttia vastustaa.
ei sisältänyt mitään mainintaa Kollajasta, hank-
alueen kunnissa.
Tutkimukseen poimittiin satunnaisesti 18-70-vuotiaita osallistujia Iistä, Yli-Iistä
(Oulu), Pudasjärveltä, Taivalkoskelta, Kuusamosta, Posiolta, Keminmaalta, Kemistä
ja Nokialta, kustakin 375 henkilöä. Lisäksi
mukana oli 227 rantakiinteistön omistajaa
lähinnä Suoli- ja Kostonjärven alueilta.
Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin Energiateollisuus ry:n vuosittain
teettämässä valtakunnallisessa Energiaasenteet -tutkimuksessa.
TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE
Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy Yhteystiedot: Voimatie 23, 91100 Ii, puh. 010 478 5000 (11.6.2014 alkaen), [email protected], www.pohjolanvoima.fi
Päätoimittaja: Hannele Kukka Toimitus ja tekstit: Pirkko Koivu Taitto: Annika Heikkinen Paino: Erweko Oy Paperi: Lumisilk 130 g ISSN 1236-7729
PEFC/02-31-120
4 VIRTAVIESTI 1/2014