Kevätpiknik q=86 Säv., san. Matkamies Tane D G Puis - ton lä - pi kul - kee pyö - taa seu - rai - lee. Pu D jos ko - hi - see, ke puis puis Pu - rot so - li see. - pää - en kos - ki ke - vät - tuu - li leh - det maas - ta la - kai - - G pe - rä - ka - naa D rän jo E7 Pyö - räi - lem - me - - to - - see, D A7 mää tie, - Hm - sain - G D ran - rä - tä pol - kai - sut vie - G päin. Hm D näin, pol Tal - ven jäl - keen vie jou E7 A7 hel - mas - sa he - räi - le - vän - tui - D verse 1.-7. saan kuin lin - nun välisoitto G - D tie väy - lä väy - A7 D luon - non. verse 8. mis - sä E7 A7 D puh - ke - aa puut. sil - mui - hin D suut. Hm mis - sä - ne pol A7 soi - kei - na lin A7 E7 min E7 - ki - en uu D - des välisoitto Linnut livertää ja häviää mielestämme lumi, pimeys, jää. Ilma tulvillaan hajua on sulan maan, uusi alku jo nupuimmimmillaan. Orastaviin nurmilaikkuihin kävisimme emme nyt selin. Piknikille kun teemme ensiajelun vielä lunta on katveessa varjon. välisoitto Joen rantaan polku risteää, lepikoiden takaa pilkistää. Suvantoinen suisto, sen ranta rosoinen suojiinsa käymme rinnatusten. Istahdamme ääreen rannan sen, kivet pöydäksi käy eväiden. pirskahtelevan juoman kera patongin, nautimme kuin voitonmaljan. välisoitto Suihkulähteet vettä pirskottaa, vastarannan talot jäävät taa. Taakse myöskin jää hyinen pakkanen ja jää, keväälle voimme taas kilistää. Puiston läpi kulkee pyörätie, mutkitellen kulkijaa se vie. Sinne takaisin missä laulaa rintintin missä silmuihin puhkeaa puut, missä soikeina lintujen suut, minne polkien uudestaan tuut. - tu - jen - taan tuut.
© Copyright 2024