Kevätpiknik
q=86
Säv., san. Matkamies Tane
D
G
Puis
- ton
lä
- pi
kul
- kee
pyö
- taa
seu
- rai
-
lee.
Pu
D
jos
ko - hi - see,
ke
puis
puis
Pu
- rot
so
- li
see.
- pää
- en
kos
- ki
ke - vät
-
tuu - li
leh
- det
maas - ta
la
- kai
-
-
G
pe - rä - ka - naa
D
rän
jo
E7
Pyö - räi - lem - me
-
- to
-
- see,
D
A7
mää
tie,
-
Hm
- sain
-
G
D
ran
- rä
- tä
pol - kai - sut vie
-
G
päin.
Hm
D
näin,
pol
Tal
- ven
jäl
- keen
vie
jou
E7
A7
hel - mas - sa
he - räi - le - vän
- tui
-
D
verse 1.-7.
saan kuin lin - nun
välisoitto
G
-
D
tie väy - lä
väy -
A7
D
luon - non.
verse 8.
mis
- sä
E7
A7
D
puh - ke - aa
puut.
sil - mui - hin
D
suut.
Hm
mis - sä
-
ne
pol
A7
soi - kei - na
lin
A7
E7
min
E7
-
ki
-
en
uu
D
-
des
välisoitto
Linnut livertää ja häviää
mielestämme lumi, pimeys, jää.
Ilma tulvillaan hajua on sulan maan,
uusi alku jo nupuimmimmillaan.
Orastaviin nurmilaikkuihin
kävisimme emme nyt selin.
Piknikille kun teemme ensiajelun
vielä lunta on katveessa varjon.
välisoitto
Joen rantaan polku risteää,
lepikoiden takaa pilkistää.
Suvantoinen suisto, sen ranta rosoinen
suojiinsa käymme rinnatusten.
Istahdamme ääreen rannan sen,
kivet pöydäksi käy eväiden.
pirskahtelevan juoman kera patongin,
nautimme kuin voitonmaljan.
välisoitto
Suihkulähteet vettä pirskottaa,
vastarannan talot jäävät taa.
Taakse myöskin jää hyinen pakkanen ja jää,
keväälle voimme taas kilistää.
Puiston läpi kulkee pyörätie,
mutkitellen kulkijaa se vie.
Sinne takaisin missä laulaa rintintin
missä silmuihin puhkeaa puut,
missä soikeina lintujen suut,
minne polkien uudestaan tuut.
- tu - jen
-
taan
tuut.