EVS-lehti, uusi, lisää juttuja

Tunnustuspalkinnot
ja stipendit
metsäalan osaajille
2 Koneellinen puunkorjuu on kansantalouden tukijalka
Tutkimuksesta tukea
6 Ensimmäinen palkinto Piirosille
Koneellinen puunkorjuu
on kansantalouden tukijalka
Ponsse Oyj:n perustajan Einari Vidgrénin Säätiö on toiminut tänä vuonna kymmenen
vuotta. Einarin itsensä perustama säätiö on vuosikymmenen aikana huomioinut
tunnustuspalkinnoillaan koneellisen puunkorjuun kehitykseen merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Samalla säätiö on toteuttanut Einarin linjaamaa perustehtäväänsä – korostanut metsäalalla tehtävän työn arvostusta. Säätiön palkitsemiset
ovat nostaneet valtakunnallisesti metsäalan kiinnostavuutta ja ovat omalta osaltaan
todistaneet, että metsäsektori on yhä edelleen kansantaloutemme vahva tukijalka.
Palkintoraadin muodostaa säätiön hallitus, johon on koottu metsäalan huippuosaamista laidasta laitaan. Päähuomionosoituksena jaetaan vuosittain Einarin Palkinto
pitkäaikaisesta työstä metsäkoneurakoitsijana. Tunnustuspalkintojen saajia säätiö ei
ole halunnut rajata etukäteen. Esityksensä palkittavista ovat vuosittain jättäneet niin
metsäyhtiöt kuin sahatkin. Huomionosoituksen voi saada yhtä hyvin yrittäjä kuin
yrityskin, myös metsäalalla työskentelevä huoltoasentaja, konekuski tai joku muu
metsäalan tunnettavuutta ja imagoa nostanut henkilö tai toimija.
Einarin Palkinnon ohella säätiö on jakanut stipendejä metsäkonekoulujen opiskelijoille.
Nuorten merkitys on säätiön palkittavien osalta aivan olennainen, jotta tulevaisuudessa alalle löytyy ammattitaitoisia tekijöitä. Myös tutkimus ja tiedotustoiminta ovat
vuosien saatossa saaneet Einari Vidgrénin Säätiöltä lukuisia palkintoja. Päätökset
palkittavista tehdään kentältä tulleiden esitysten huolellisen läpikäynnin jälkeen.
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus
Koneellinen puunkorjuu on
kansantalouden tukijalka
2
Säätiö toimii Einarin hengessä
3
Venäjän valiokuskit
4
Tunnustuksia maailmalle
4
Tutkimuksesta vauhtia
savotoille
5
Nuoret huomioon
5
Oikealla alalla ollaan
6
Ensimmäinen palkinto Piirosille
6
Työtä riittää
7
Harvennukset kiinnostavat
7
Säätiö on toimintansa aikana jakanut palkintoina ja tunnustuksina kaikkiaan yli
870.000 euroa. Yhteydenottojen ja hakemusten määrä ovat ilahduttavasti kasvaneet
säätiön koko historian ajan.Tämä on osoitus säätiön tarpeellisuudesta ja siitä, että
yhteistyö kentän ja säätiön välillä toimii hedelmällisesti.
Tässä lehdessä esitellään säätiön toimintaa ja muutamia vuosien saatossa säätiöltä
tunnustuksen saaneita. Kulunut vuosikymmen on ollut metsäalan ammattilaisille
täynnä muutoksia - on ollut nousuja ja todella rajua laskua kuten elämässä yleensä.
Säätiön perustajan, Einari Vidgrénin perusarvo oli uskoa suomalaiseen työhön,
osaamiseen ja ahkeruuteen ja tätä kautta nostaa metsäsektorin arvoa suomalaisessa
kansantaloudessa. Ympäristöä kunnioittaen ja ihmisten kekseliäisyyttä ennakkoluulottomasti hyödyntäen pystymme rakentamaan yhteistä hyvinvointia jatkossakin.
Säätiön puolesta kannustan teitä miettimään, olisiko lähipiirissänne ihminen, organisaatio, yritys tai joku muu, jonka työ koneellisen puunkorjuun saralla olisi
Einari Vidgrénin Säätiön palkinnon arvoinen.
Aurinkoisin terveisin Vieremän kirkonkylän raitilta
2
Juha Vidgrén
Einari Vidgrénin Säätiön puheenjohtaja
Julkaisija
Einari Vidgrénin Säätiö
Toimittaja
Visa Vilkuna
Kannet
Mainonnan Työmaa MPM Oy
Ulkoasu ja taitto
Mainostoimisto AltAvanti Oy
Paino
Painotalo Seiska Oy
Säätiö toimii
Einarin hengessä
Kuva: Kai Jäderholm
Einari Vidgrén 1943-2010
Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari
Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrénin
Säätiön. Sen tarkoituksena on nostaa koneellisen
puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta.
Säätiö haluaa kehittää ja lisätä koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettavuutta.
Koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä on parannettava etenkin nuorten keskuudessa. Säätiö huomioi vuosittain alan tunnettavuutta
ja imagoa nostaneita tahoja.
Säätiö tukee myös koneelliseen puunkorjuuseen
liittyvää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä
alaan liittyvää koulutusta ja opetusta. Säätiö voi
palkita myös henkilöitä, jotka ovat ansioituneet
koneelliseen puunkorjuuseen liittyvässä tiedottamisessa tai muuten merkittävästi edistäneet alan
arvostusta. Säätiö myöntää vuosittain stipendejä
myös metsäkonekoulujen oppilaille.
Päähuomionosoituksena on "Einarin palkinto",
joka myönnetään ansioituneelle metsäkoneyrittäjälle, metsäkoneyritykselle, kuljettajalle, huoltoasentajalle, huoltopalveluyritykselle tai muulle
tiiviisti metsäkoneurakointiin liittyvälle taholle
Suomessa.
Edesmennyt Einari Vidgrén totesi viime vuosituhannen loppupuolella, että suuret harppaukset
puunkorjuussa ja kuljetuksessa on taidettu ottaa.
Tulevaisuudessa keskitytään eri osa-alueiden ja
keksintöjen yhteensovittamiseen. Tulevaisuuden
konetekniikka kehittyy Einarin mukaan vain metsäsektorilla toimivien tahojen saumattomalla
yhteistyöllä.
3
Einarin Kuljettajapalkinto
Venäjän valiokuskit
Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi vuonna 2014 myös
kaksi venäläistä metsäkoneenkuljettajaa Einarin
Kuljettajapalkinnolla. Palkitsemisperusteissa todettiin, että Anatolij Kondratiev Aunuksesta ja Andrei
Dmitriev Pitkärannasta ovat osoittaneet erinomaista
asennetta ja ammattitaitoa työtään kohtaan.
Miesten yhteistyö ja kommunikointi metsäalan
sidosryhmien kanssa on ollut esimerkillistä.
Einarin Tunnustuspalkintoja
Tunnustuksia maailmalle
Säätiö ei ole jäänyt Suomen rajojen sisälle, vaan
toiminta on alusta alkaen ollut kansainvälistä.
Puolan metsähallituksen Gidlen alueen Forest
´
District Manager Jan Wisniewski on palkittu ansioistaan metsäalan ja koneellisen puunkorjuun
kehittämisessä Puolassa.
´
Jan Wisniewski on ollut aktiivisesti mukana tavaralajimenetelmään perustuvan puunkorjuun kou´
lutuksen kehittämisessä. Jan Wisniewski on myös
kotimaassaan saanut valtiovallan tunnustusta
´
metsäalan kehittämisestä. Wisniewski on aktiivi4
sesti mukana erilaisissa metsäalan valtion ja paikallisorganisaatioiden luottamustoimissa.
Yhdysvaltalainen puunkorjuuyrittäjä Dennis
Schoeneck, Enterprise Forest Products on saanut
Einarin Tunnustuspalkinnon. Schoeneck on toiminut aktiivisesti vapaaehtoistyössä koululaisten
metsä- ja metsänhoitoon liittyvän työn tiedon lisäämisessä. Hän on myös ollut ahkerasti mukana
järjestämässä tapahtumia ja koulutuksia yksityisten metsänomistajien metsänhoitotiedon lisäämiseksi.
Einarin Tunnustuspalkinto
Tutkimuksesta tukea
Vuonna 2009 palkittu professori Antti Asikainen on
toiminut pitkään metsä-, puunkorjuu- ja metsähoidon teknologian ja niihin liittyvän tutkimuksen
parissa. Hän on osallistunut ansiokkaasti tutkimushankkeisiin, jotka ovat liittyneet aines- ja ener-
giapuun korjuuteknologiaan ja logistiikkaan.
Antti Asikainen on menestyksekkäästi keskittynyt
kannattavan metsäenergiayrittämisen pääkohtiin
sekä uusiin logistisiin ratkaisuihin teollisuuden
puunhankinnan turvaamiseksi.
Nuoret huomioon
Suomen Metsämuseo Lusto sai Einarin
Tunnustuspalkinnon vuonna 2014.
Palkitsemisen peruste oli lasten ja nuorten
metsäkoneiden käyttöön liittyvän oppimisympäristön kehittäminen. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja
tiedekeskus – ihmisen ja metsän menneisyyden
sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka Punkaharjulla.
Einari Vidgrénin säätiö palkitsee vuosittain
metsäkonealan opiskelijoita opiskelijastipendeillä.
Kuvassa yksi palkituista, virolainen Veiko Koiv.
5
Einarin Palkinto
Oikealla alalla ollaan
Tuula ja Eero Pyykkönen tietävät yritystoiminnan arjen vuosikymmenten saatossa. Pyykkösten mukaan
yrittäjän on tehtävä pitkää päivää, kameleonttimaisella muuntautumiskyvyllä.
On oltava siellä, missä on ansaintamahdollisuuksia.
Asenne sekä yrittäjällä itsellään että työntekijällä on
oltava kunnossa. Ensimmäisenä ei saa olla ”minä”,
vaan huomion kohteena on oltava yritys, joka tuo leivän itse kunkin pöytään. Yrityksen on pysyttävä pyörimässä, jotta korvaavien investointien lisäksi palkat
ja muut juoksevat kulut saadaan maksetuksi.
Uutta on uskallettava kokeilla, mutta asioihin ei saa
jääräpäisesti ihastua. Perustan on aina oltava kannattavuus. Eero Pyykkönen Ky:n vetovastuu on siirtynyt Tuulan ja Eeron pojalle Marko Pyykköselle.
Marko muistuttaa, että alan kehitystä on pakko
seurata, jotta pysyy mukana kehityksessä. Yritys onkin rohkeasti kokeillut uusia asioita. Tärkeää yrittämisessä on Pyykkösten mukaan myös aito halu tehdä
kulloinkin eteen tulevia töitä.
Einarin Palkinto
Ensimmäinen palkinto
Piirosille
Ensimmäisen Einarin Palkinnon sai vuonna 2006
Piiroset Ky. Savon sydämessä Kuopiossa pääpaikkaa
pitävä puunkorjuuseen ja lähikuljetukseen keskittynyt yritys antaa kahdeksan veljeksen lisäksi työtä
mittavalle määrälle kuljettajia ja urakoitsijoita. Palkinnon saannin perusteena on veljesten saumaton
yhteistyö yrittäjinä sekä yrityksen ennakkoluuloton,
mutta hallittu kasvu.
6
Yritys on myös panostanut henkilöstön kouluttamiseen ja työtapojen kehittämiseen.
Yhtenä ansiona Piirosten palkitsemiselle on veljesten avoimuus ja halu kertoa kokemuksistaan.
Metsäkoneiden kehittämisessä osaavien kuskien
kommentit ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä parhaat
koneet kehitetään yhteistyöllä.
Einarin
Kuljettajapalkinto
Työtä riittää
Pohjois-Ruotsissa, Kalixissa, Norrbottenin läänissä
asuva Emil Ruona on 19 ikävuodestaan huolimatta
osaava metsäkoneen kuljettaja. Todistuksena tästä
on Elmia Skog -näyttelyn yhteydessä voitettu nuorten
mestaruus metsätraktorin käsittelyssä.
Työ
6 Mörks Skogsmaskiner -yrityksessä on sopivan
itsenäistä, mutta vastuullista. Työ on vaihtelevaa, ja
kuormatraktori vaihtuu välillä harvesteriin.
Näin toimien ammattitaito koko ketjun hallintaan
pysyy terävänä. Yksinäistä työtä pimeässä metsässä
Emil ei kavahda, sillä kännykkäyhteydet pelaavat.
Aamuvirkulle nuorukaiselle aamukuudesta iltapäivä
kahteen oleva vuoro on erittäin mieluisa. Kahdeksan
tunnin työpäivän jälkeen jaksaa vielä harrastaa muutakin, sählyä, jääkiekkoa ja kalastamista.
Einarin Kuljettajapalkinto
Harvennukset kiinnostavat
Tuupovaaralainen Jukka Sissonen on ajanut metsäkonetta vuodesta 1979 alkaen. Takana on sekä
moto- että ajokonekokemusta lähes kaikista merkeistä. Viime aikoina päätyöksi on tullut harvennusleimikoiden hakkaaminen.
Koneen kuljettamiseen Jukka ei aikanaan saanut
kuin lyhykäisen perehdytyksen. Vuosien saatossa
metsäyhtiöt ovat kouluttaneet tekomiehiä tavan
takaa tukin laatuasioissa, sillä raakkeja ei saisi tulla
ensimmäistäkään.
Melkoisen monipuolinen ja vaativa luonnonhoitokurssikin on Jukalla käytynä. Luonto on lähellä
Jukan sydäntä, sillä harrastukset ovat perisuomalaisia eli metsästys ja kalastus.
7