1. No category

tavataan museossa
Kannen kuva Annu Vertanen: Hengittävä katse, (yksityiskohta), 2014–2015. Puupiirros.
Kuva Tommi Kähärä.
Aboa Vetus & Ars Novan kanta-asiakaslehti Tavataan museossa julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Tällä kertaa toimituskuntaan kuuluivat amanuenssi Ulla Clerc, tutkija Eeva Holkeri, museolehtori Janna Jokela, tiedottaja Selina Kiiskinen, harjoittelija Jenni Lahtonen, amanuenssi Silja
Lehtonen ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera. Graafinen suunnittelu Jari Nieminen. Taitto
Ulla Clerc. Kuvat, ellei toisin mainita, Aboa Vetus & Ars Nova.
2
tavataan museossa
1/2015
pääkirjoitus
Keväällä 2005 olin juuri aloittanut museonjohtajana Aboa Vetus & Ars Novassa, kun museo
20 vuotta
juhli ensimmäistä vuosikymmenhistoriaa ja nykytaidetta
tään. Museon ainutlaatuisuus ja
loistava sijainti välittyi itselleni
selvänä, kuten myös sen saavuttama vakiintunut asema museokentällä. Vuosien varrella nämä havainnot ovat vahvistuneet. Olen todella ylpeä museosta, jossa saan tehdä töitä.
Museon historiaa miettiessäni ajattelen, että kaikki tehty työ on johtanut siihen, mitä
museo on nyt. Myös matka tähän hetkeen on tärkeää, polku ja sen sivupolut: sadat
näyttelyt, upeat taiteilijat ja tutkijat, joiden kanssa toteutettu yhteistyö on tehnyt
totta näyttelyistä, projekteista, hankkeista, julkaisuista.
Paras museokokemus ikinä! Tämän tavoitteen eteen museon henkilökunta tekee töitä.
Historia ja nykytaide kulkevat rinnakkain. Kynnys on matala, 200 000 ihmistä astuu
monipuoliseen museotilaan joka vuosi. Uskallan sanoa, että Aboa Vetus & Ars Nova
on monen rakastama paikka. Kun joka syksy päivitämme museon arvot ja tavoitteet ja
strategian, menemme eteenpäin. Ja joka kevät kun arvioimme tuloksia, huomaan että
olemme ylittäneet tavoitteet. Teimme sen mitä lupasimme.
Resepti on yksinkertainen: museon henkilökunta koostuu loistotyypeistä; on sitoutunut, ahkera, monitaitoinen ja luova. Ongelmanratkaisu on hallussa, ideoita syntyy,
yhteistyö sujuu, historia ja nykytaide pidetään elossa.
Aboa Vetus & Ars Novan 20. toimintavuosi on työntäyteinen, näyttely- ja tapahtumatarjonta poikkeuksellisen runsasta, mutta varmasti ehdimme myös juhlia! Ja mikä
tärkeintä, museo on avoinna 360 päivänä.
Hyvää vuotta 2015!
Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
3
NÄYTTELY
Annu Vertanen:
Hengittävä katse
Ars Novan 1. kerros 13.2.–31.5.
Hengittävä katse esittelee
Annu Vertasen tuotantoa
vuosilta 2011–2015. Hänen
teoksensa ovat puupiirrostekniikan taidonnäytteitä. Näyttelyn nimen mukaisesti henkäyksenkeveät teokset kaikkine
sateenkaaren väreineen herättävät keväistä mielihyvää.
Annu Vertasen teosten pääosassa on viiva. Se on hallittu raita, rytmikäs aalto, taipuisa
spiraali tai vapaasti reittinsä etsivä. Vertasen viivankäyttöä leimaa toisto, jolla hän
rakentaa paperille loputtomia ketjuja ja kuvioita silmän seurattavaksi. Monet teokset
muodostuvat päällekkäin asetetuista, läpikuultavista arkeista, joille taiteilija vedostaa
heleän pastellisävyisiä viivojen verkostoja. Kerroksellisuus saa aikaan vaikutelman, että
viivat liikkuvat, välkkyvät tai kohoavat paperin pinnasta irti. Teosten teemoja ovat katsominen, havaitseminen, hengittäminen, kosketus ja liike, kattaen näin ihmisen koko
kehon ja elämän.
Teosesittely:
Sijaintikaaviot: Sitoumuksia, 2011.
Puupiirros, 92 x 61 cm.
Sijaintikaaviot on sarja japanilaisella puupiirrostekniikalla tehtyjä teoksia. Sarjan
lähtökohtina ovat mm. tanssioppaiden askelsarjat, erilaiset taulukot ja kaaviot ja kiinalainen kirjoitus. Asiaan perehtymättömälle
mikä tahansa edellä mainituista voi näyttää
käsittämättömältä viivanipulta. Tosiasiassa
ne viestivät yksinkertaistetussa muodossa
monimutkaisiakin asioita. Vertasen kaaviot
kuvaavat ihmisen elämää ja viivat edustavat
reittejä ja liikettä: toisissa teoksissa leikkisästi poukkoillen, toisissa rajaavina ja tukahduttavina ryppäinä.
4
tavataan museossa
1/2015
Annu Vertasen työskentely on kiehtovaa käsityöläisyyttä. Hitaassa ja fyysisesti vaativassa puupiirrostekniikassa on useita työvaiheita, jotka täytyy kaikki tehdä harkiten
ja huolellisesti jotta lopputulos onnistuisi. Vertanen käyttää perinteistä puupiirrosta
sekä japanilaista puupiirrostekniikkaa. Matkat Japaniin ja Kiinaan ovat olleet tärkeitä
opintomatkoja puupiirrostekniikoiden oppimiseksi, mutta maiden kulttuurit ovat tarjonneet taiteilijalle myös esteettisiä ja temaattisia vaikutteita.
Imatralla asuva ja työskentelevä Annu Vertanen (s. 1960) on kotimaassaan ja kansainvälisesti arvostettu ja palkittu taidegraafikko. Hänet tunnetaan taidegrafiikan rajojen
ja konventioiden ennakkoluulottomasta ylittämisestä sekä uutta luovasta ilmaisustaan.
Vertanen on tuottelias taiteilija, jonka teoksia on ollut runsaasti esillä eri puolilla maailmaa. Marraskuussa 2014 Annu Vertanen palkittiin kuvataiteen valtionpalkinnolla.
Hengittävä katse on Annu Vertasen ensimmäinen museonäyttely Turussa.
Teosesittely:
Hengittävä katse (yksityiskohta), 2014–2015. Puupiirros.
Näyttelyn nimiteos Hengittävä katse on seinän kokoinen tilallinen puupiirrosinstallaatio, valtava pinta, jolle viiva muodostaa kauniin ja koristeellisen kuvion. Suuren
määrän työtunteja vaatinut paikkasidonnainen teos on taidegrafiikkaa monumentaalisimmillaan.
| Teksti Silja Lehtonen. Kuvat Tommi Kähärä.
5
NÄYTTELY
Tuntemattomat maailmat vie
unikuvien ja utopioiden äärelle. Matti Koivurinnan säätiön
taidekokoelmaa esittelevässä
Tuntemattomat maailmat
näyttelyssä tunnelmat vaihteoksia Matti Koivurinnan
tuvat leikittelevästä vakavaan
ja näyttelyssä kohtaa myös
säätiön taidekokoelmasta
outoja näkyjä. Häilyvä todelliArs Novan 2. kerros 13.2.–24.5.
suus, alitajunnasta kumpuavat
kuvat sekä unimaailmat ovat
teoksissa läsnä. Surrealismi ja satuolennot kertovat fantasiasta, mutta osassa teoksia
ollaan myös totisen toden äärellä.
Taidekokoelmaan vuonna 2014 hankittu, turkulaisen taiteilijaryhmä IC-98:n kaksikanavainen videoinstallaatio Abendland (II: The Place That Was Promised; III: The
Edge That Was Set, 2013–2014) on näyttelyssä ensimmäistä kertaa esillä osana
taidekokoelmaa. Tummanpuhuva teos vie kaukaiseen mytologisoituun tulevaisuuteen
– maailmaan, missä ihmistä ei enää ole.
Näyttelyssä on esillä teoksia 23 taiteilijalta: Hans-Christian Berg, Max Ernst, Rainer Fetting, Simo Hannula, Veikko Hirvimäki, IC-98, Alpo Jaakola, Ulla Jokisalo, Asger Jorn, Anish Kapoor, Hannu Karjalainen, Johanna Kiivaskoski, Veikko
Laukkanen, Nikolai Lehto, André Masson, Viljo Mäkinen, Otto Mäkilä, Maritta
Nurmi, Ulla Rantanen, Sulho Sipilä, Kain Tapper, Anna Tuori ja Andy Warhol.
Hannu Karjalainen: Woman with Dark Hair, 2007. Stillkuva videosta. | Teksti Eeva Holkeri
6
tavataan museossa
1/2015
NÄYTTELY
Pienoismalli
luostarikorttelista
Aboa Vetus 27.1. alkaen
Lähekkäin rakennetut suuret kivitalot varjostavat kapeaa katua. Portit avautuvat suojaisille
pihoille, joiden kautta taloihin
käydään sisälle. Kivitalojen seiniä peittää valkoinen rappaus,
lauta- ja turvekatot värittävät
maisemaa.
Aboa Vetus & Ars Novassa julkistettiin uusi, museokorttelin menneisyyttä esittelevä pienoismalli. Aboa Vetuksen
raunioalueeseen keskittyvä esitys antaa elävän kuvan siitä, millaiselta seutu on voinut
näyttää 1400–1500-lukujen taitteessa.
Pienoismallissa esiintyy museoaluetta nykyisinkin halkova Luostarin jokikatu ja sen
reunamilta kuusi keskiaikaista kivitaloa takapihoineen.
Pienoismalliin
heijastettu
animaatio tuo mukaan kuvan lisäksi ajankulun: yhden
vuorokauden
tapahtumat.
Näemme auringon nousevan,
pilvien kerääntyvän taivaalle
ja sateen lankeavan maahan.
Illan pimetessä on yövartijan
vuoro lähteä kierrokselleen.
Pienoismallin on rakentanut
kuvataiteilija Jouna Karsi. Animaatioprojisoinnin toteutti 3D-peligraafikko Teemu
Tamminen. Kokonaisuuteen liittyvä Luostarin jokikatua kuvaava piirros on Taru Anttilan käsialaa ja pienoismallin tekstitaitto on graafikko, kuvataiteilija Timo Takalan
tekemä.
Aboa Vetus & Ars Novassa mallin sisältöä työstäneeseen työryhmään kuuluivat arkeologian opiskelija Ilari Aalto, FM, arkkitehti Panu Savolainen, museolehtori Janna
Jokela ja näyttelyamanuenssi Ulla Clerc. Pienoismallin sijoittamisesta museotilaan, ja
siihen liittyvistä rakenteista vastasi museomestari Annika Hämäläinen.
| Teksti Selina Kiiskinen ja Ulla Clerc
7
Harri Larjosto: Surullisten pukimo
Takkahuone 13.2.–24.5.
Harri Larjosto on pitkään kirjoittanut
muistiin näkemiään unia. Unet ovat usein
läsnä hänen taiteessaan, tarinankertojalle mehukkaana aineistona.
Surullisten pukimo -teoksessa voi uppoutua taiteilijan näkemiin uniin, mutta
palata myös omiin unikokemuksiin. Tilaan on ripustettu esiliinoja, joilta Larjoston unia voi lukea. Esiliinoille on myös
painettu arvoituksellisia valokuvakollaaseja. Kuvissa ajat ja paikat limittyvät. Esiliinat herättävät kysymyksen, ketä niiden
on tarkoitus suojata, ja miltä?
Lattialla on ruosteisia rautasandaaleja.
Jos ne pukee omiin jalkoihin, voi kokea
painajaisista tutun tunteen voimattomuudesta ja lyijynraskaista raajoista.
Sama raskas kulku näkyy teokseen kuuluvalla videolla.
Harri Larjosto on tehnyt 1970-luvun
lopulta lähtien valokuva- ja videotaidetta, installaatioita ja performansseja.
Hänen työskentelylleen on tyypillistä
unista ammentava surrealismi ja musta
huumori. Larjosto asuu ja työskentelee
Vantaalla.
Harri Larjosto: Surullisten pukimo, 2010. Installaatio, video, ääni.
| Teksti Silja Lehtonen. Kuva Harri Larjosto.
8
tavataan museossa
1/2015
TARTU TAITEESEEN!
Omatila 15.1.–1.3.
Omatila-gallerian vuosi alkoi unelmien
taidenäyttelyn kokoamisella. Jokainen
voi toteuttaa oman näyttelynsä gallerian
seinälle taidekuvista, joissa esiintyy Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmaan
kuuluvia teoksia.
Taidenäyttelyä suunnitteleva miettii monenlaisia asioita – näyttelyn teemaa, tarinaa, teosten kokonaisuutta.
Tartu taiteeseen! -näyttely elää ja
muuttuu näyttelyn ajan kävijöiden käsissä. Oman kuraattorityönsä voi lopuksi
jakaa sosiaalisessa mediassa hashtagilla
#tartutaiteeseen Aboa Vetus & Ars Novan Facebook-seinällä:
www.facebook.com/aboavetusarsnova,
Twitterissä:
https://twitter.com/AVANmuseo
tai Instagramissa.
20 VUOTTA HISTORIAA JA
Omatila 6.3.–19.4
Aboa Vetus & Ars Nova avattiin vuonna 1995. Omatilan näyttely kurkistaa
menneiden toimintavuosien varrelle.
Värikkäässä näyttelyssä voi tutustua
museossa esillä olleisiin näyttelyihin ja
museon toimintaan kuvien ja julisteiden
kautta. Esillä on muun muassa1990-luvulla käytössä ollut opasasu sekä museon pitkäaikainen maskotti Olauffer-koira.
Rebekka Muntola: Hetkittä
Omatila 24.4.–24.5.
Omatilassa debytoi joka kevät Turun
AMK:n Taideakatemiasta valmistuva opiskelija opinnäytetyönäyttelyllään. Tänä
keväänä vuorossa on Rebekka Muntola
videoteoksiin pohjautuvalla näyttelyllään
Hetkittä.
| Tekstit Janna Jokela ja Silja Lehtonen. Piirros Isto Huvila.
9
kulissien TAKANA
HARJOITTELIJAN TERVEISET
Nimeni on Jenni ja opiskelen
markkinointiviestintää. Tällä
hetkellä minulla on menossa
harjoittelujakso täällä historian ja nykytaiteen museo Aboa
Vetus & Ars Novassa. Aloitin
harjoitteluni 9.12.2014 ja
nyt se alkaa olla lopuillaan.
Mitä kaikkea olenkaan oppinut museolla?
Ensinnäkin voin ilokseni todeta, että harjoittelu tähän asti on ollut todella mukava
ja antoisa. Varmasti tämä pätee myös loppuviikkoina. Museon väki onkin pirteää ja
auttavaista porukkaa.
Tekemäni projektit ovat olleet mielenkiintoisia. Lähinnä olen työskennellyt Adoben
kuvankäsittelyohjelmien parissa, joten jo opittuja taitoja on kartutettu lisää. Olen
päässyt suunnittelemaan muun muassa lehtimainosta ja pienempää julisteilmoitusta.
Suunnittelu ei ole kuitenkaan ainut tehtäväni museossa vaan harjoittelu sisältää
paljon muutakin. Yksi näistä oli Omatilan
näyttelyn rakentaminen, jossa olin apurina.
Kuvassakin näkyy, miten tekstien teippaaminen seinälle onnistuu. Lisäksi tein Omatilaan infotekstit. Näyttelyn ohella olen
tehnyt tilastointia kävijöistä, päivityksiä
museon Facebookiin sekä ohjeistusta museon logon käytöstä.
Mitä odottaa?
Vielä on kuitenkin tehtäviä edessä ja odotan
niitä innolla. Taitoja
voi aina kehittää joten
ei muuta kuin luovuus
kukoistamaan!
| Teksti Jenni Lahtola
10
tavataan museossa
1/2015
kertomuksia
kokoelmasta
Sulho Sipilä:
Nimipäiväpöytä
Sulho Sipilän öljyvärimaalaus
Nimipäiväpöytä (1927) on
näennäisen perinteinen: valkoisella liinalla peitetty pöytä ja kukkamaljakot viestivät
juhlavuutta, mutta pöydällä
lepäävä pistooli kielii kenties
muusta. Onko juhlapäivänä
sattunut ikävä välikohtaus vai
onko ase vain laskettu hetkeksi pöydälle?
Maalaus on täynnä pieniä
vihjeitä erilaisista todellisuuden tasoista. Mielenkiintoa aseen lisäksi herättävät
muut arkipäiväiset esineet.
Tulitikkuaski tai kukasta tippuva terälehti voivat myös
olla viittauksia asetelmamaalauksen perinteeseen ja
siihen, että jokaisella yksityiskohdalla kerrotaan suurempaa tarinaa.
Sulho Sipilä (1895–1949)
opiskeli Helsingin Ateneumissa Suomen Taideyhdistyksen
piirustuskoulussa
vuosina 1915–1917. Hän
kuului suomalaisen avantgardismin huippunimiin. Sipilä piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1929.
Hänelle tyypillisiä maalausaiheita olivat interiöörikuvat ja maisemat Helsingistä.
Nimipäiväpöytä edustaa Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelmassa varhaista modernismia. Sulho Sipilän aikalaisia kokoelmassa ovat turkulaistaiteilijat Otto Mäkilä
(1904–1955) ja Edwin Lydén (1879–1956) sekä Olli Miettinen (1899–1969).
Nimipäiväpöytä-maalaus on esillä Tuntemattomat maailmat -kokoelmanäyttelyssä Ars
Novan toisessa kerroksessa 13.2.–24.5.
Sulho Sipilä: Nimipäiväpöytä 1927. Öljy kankaalle, 75,5 x 75,5 cm.
| Teksti Eeva Holkeri. Kuva Klaus Koszubatis.
11
KONTAKTI
Taidetta, missä?!
-kierrokset torstaisin
15.1.–26.2. klo 16
Aboa Vetus & Ars Novan
hiihtolomarieha!
16.–22.2.
Tartu taiteeseen -näyttelyn rinnalla
museo järjestää joka torstai 20 minuutin maksuttomia pikaopastuksia Matti
Koivurinnan säätiön taidekokoelmaan.
Moni turkulainen ohittaa kokoelman taideteoksia päivittäin Aurajoen rannassa
tai Aula Cafessa. Kierroksella tutustutaan viiteen kokoelman teokseen, jotka
ovat esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museon edustalla ja aulatiloissa. Mukana
ovat muun muassa Niki de Saint Phallen Kohtuullisuus museon kahvilassa ja
Hanna Vihriälän Norsuaukio museon
edustalla.
Aboa Vetus & Ars Nova tarjoaa hiihtolomaviikolla päivittäin koko perheelle sopivia opastettuja kierroksia sekä historian
että taiteen pariin. Avoimessa taidetyöpajassa painetaan omia taidegrafiikan
vedoksia itse kaiverretulla painolaatalla.
Aula Cafe tarjoilee herkullisia eväitä ja
museomyymälä Laurentiuksesta voi ostaa hauskoja tulisia kotiin viemisiksi.
Koko perheelle sopivat opastetut kierrokset sisältyvät pääsylipun hintaan:
Aboa Vetus ma–su klo 12.
Ars Nova ma–su klo 13.30.
Maksuton non-stop grafiikkatyöpaja
Factoryssa ma–su klo 12–15.
Norsuaukio iltavalaistuksessa.
12
tavataan museossa
1/2015
KONTAKTI
Tuntemattomat maailmat
-erikoiskierros ke 18.3. klo 18
Turku Biennaali Junior
-taidekilpailu
Tutkija Eeva Holkeri kertoo näyttelystä
ja tarinoista teosten taustalla. Kierros
sisältyy museon pääsylipun hintaan.
Seitsemäs kansainvälinen Turku Biennaali täyttää Ars Novan näyttelytilat
kesällä 2015. Samaan aikaan järjestetään valtakunnallinen Turku Biennaali
Junior -taidekilpailu lapsille ja nuorille.
Kilpailuaika on 1.4.–30.8. Kilpailussa
on neljä sarjaa eri ikäisille. Voittajatöistä kootaan näyttely Omatila-galleriaan
syyskuussa.
Aboa Vetus & Ars Novan
syntymäpäivä keskiviikkona
1.4.2015
Museo juhlii 20 toimintavuottaan keskiviikkona 1.4. ilmaisella sisäänpääsyllä
klo 11–19. Henkilökunta on tavattavissa museotiloissa ja vastaa mielellään
yleisön kysymyksiin. Työpajatila Factoryssa on ilmainen koko perheen taidetyöpaja klo 14–19.
Museotiloissa kuullaan päivän aikana
Juha Hurmeen ja Tomi Alatalon ääniveistos. Ääniveistäjäkaksikko HurmeAlatalo on Pohjoismaiden ainoa virallinen ääniveistosten tuotantoyksikkö. He
ovat erikoistuneet veistämään äänestä
tilaajan toiveita vastaavan, luonnonmukaisesti tuotetun, intellektuaalisista ja
auditiivisista aalloista rakentuvan transparentin veistoksen. Veistoksilla on
leveyttä, pituutta ja kestoa 5 minuuttia.
Varsinais-Suomen tarinaniskennän mestaruuskilpailut
tiistaina 28.4. klo 18
Tarinanoiden kertojat ja kuulijat kokoontuvat vuotuiseen tarinaniskennän
tapahtumaan huhtikuun lopulla.
Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa,
omakohtaisella, noin seitsemän minuutin mittaisella tarinalla. Illan juontaa
nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Suomen Elämäntarinayhdistyksen kanssa.
Lisätiedot www.aboavetusarsnova.fi.
Kontakti on Aboa Vetus & Ars Novan kulttuurin ja taiteen välinen ohjelma. Museo löytää yhä
uusia tärkeitä ja kiehtovia kulttuuriperinnön piirteitä. Ne tuodaan yleisön ulottuville tapahtumissa
kautta vuoden. Seuraa tapahtumia museon verkkosivuilla, Facebookissa tai Twitterissä. Voit myös
liittyä kanta-asiakkaiden sähköpostilistalle lähettämällä postia museolehtorille osoitteeseen
[email protected]!
13
ABOA VETUS
& ARS NOVA
20 VUOTTA
HISTORIAA JA
NYKYTAIDETTA
Katri Juva ja Juha Sillanpää Matinpäivän tunnelmissa vuonna 2010. | Ihminen ja eläimet -näyttelyn juliste 2002. | Turku Biennaalin 2007 ilmettä. | Arkeologiset kaivaukset Rettigin palatsin
puutarhassa keväällä 1994. | Vitriineitä Aboa Vetuksen vuonna 1995 avatussa perusnäyttelyssä. | Arteologiset kaivaukset -näyttely Ars Novassa vuonna 1995. | Kuvat Aboa Vetus & Ars
Nova ja Seilo Ristimäki.
14
tavataan museossa
1/2015
Aboa Vetus & Ars Nova
Historian ja nykytaiteen museo
Itäinen Rantakatu 4–6, 20700 Turku
www.aboavetusarsnova.fi
www.facebook.com/aboavetusarsnova
https://twitter.com/AVANmuseo
Museo on avoinna klo 11–19 joka päivä
15
A
TULOSS
TAIDEN
Ä
KES OTTI
TÄYSP