elinvoimavaliokunnan muistio 14.9.2015

KEMPELEEN KUNTA
MUISTIO
9/2015
ELINVOIMAVALIOKUNTA
Aika
Maanantai 14.9.2015 klo17.00 – 19.58
Paikka
Kempeleen kunnantalo, kokoushuone Köykkyri
Kutsutut
Jaakko Okkonen, pj
Tapio Juvani, vpj
Lasse Järvenpää
Tarmo Turunen
Sari Janatuinen
Taavi Jarva
Pauli Määttä
Janne Halunen
Antti Ollikainen, kunnanhallituksen pj
Eija Puotiniemi, kehitysjohtaja
Päivi Sauvola, sihteeri
Miia Marjanen, elinkeinopäällikkö
Petri Joro, maankäyttöpäällikkö n. klo 17.30
– 18.45
Käsitellyt asiat:
1.
Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta
Muistion tarkastajaksi valittiin Tapio Juvani.
2. Määräalakauppa Ollakasta
Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esitteli asiaa. Kempeleen siirtokuljetus Oy haluaa
ostaa lisämaata noin 3100 m2 nykyisen tonttinsa eteläpuolelta. Alueen kaavoitus on
ollut käynnissä vuodesta 2007. Alueelle sijoitettaisiin materiaalin käsittelyalueita ja
lisämaa mahdollistaa nykyisten toimintojen järjestelmällisempää sijoittelua alueelle.
Kaavoittamattoman alueen rakentaminen tarkoitukseen vaatii
suunnittelutarveratkaisun, toimenpideluvan sekä ympäristöluvan.
Elinvoimavaliokunnan ohjaus:
Valiokunta ohjaa lisämaan myyntihinnaksi 10 eur/m2. Mahdollinen
puuston hinta määritellään erikseen.
3. Asuinrakennustonttien myynti- ja vuokrahinnat
Kempeleen kunnanvaltuuston seminaarissa 9.6.2015 käsiteltiin maanmyynnin
tilannetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä mahdollisia toimenpiteitä
maanmyyntitulojen varmistamiseksi. Ryhmätöiden keskusteluiden alustava aineisto
sekä ryhmätöiden yhteenveto on esitetty liitteenä olevissa aineistoissa.
Ryhmätöissä nousi esille, että omakotitonttien hinnoittelussa tulisi olla vaihteluväliä
riippuen siitä, millä alueella tontti sijaitsee sekä tontin kaavarakenteellisesta
sijainnista ja sen rajoittumisesta puistoon/naapuritontteihin. Rivi- ja
kerrostalotonttien osalta ryhmätöissä todettiin, että niiden hinnoittelun tulisi
perustua rakennusoikeudelliseen neliöhintaan ja käytössä oleva toteutettavan
rakentamismäärän mukainen neliöhinta tulisi poistaa. Myös näiden tonttien
osalta todettiin, että niiden hinnoissakin tulisi olla vaihteluväliä. Hintojen
vaihteluvälin määrityksen ratkaisuna voisi olla tonttien hintaluokkien
määrittäminen (ala-, keski- ja ylähintaluokat).
Ammattirakentajien suunnalta on esitetty toiveita, että rakennusprojektien
pääomakustannuksia voitaisiin alentaa tonttien vuokrauksella. Ryhmätöiden
tuloksena oli, että nykyinen kuntatalous huomioon ottaen myyntitonttien tulisi
edelleen olla kunnan ensisijainen luovutusmuoto, mutta asuinpientalo- (AP) ja
rivitalotonteissa (AR) voisi harkita myös tonttien vuokraamista.
Kaikkien ryhmien kannanotoissa todettiin, että viranhaltijoilla tulisi olla
mahdollisuus joustavaan hinnoitteluun valtuuston määrittelemien hintojen
puitteissa. Tämä mahdollistaisi käytännönläheisen hinnoittelun ja hintojen
muuttamisen epäkohtia havaittaessa.
Maankäyttöpäällikkö Petri Joro esitteli asiaa.
Elinvoimavaliokunnan ohjaus:
Valiokunta ohjasi tonttien hinnoittelua maankäyttöpäällikön esityksen
pohjalta seuraavasti:
Omakotitontit:
 Omakotitonttien hintaluokat ovat 32-40 €/m2 riippuen tontin
sijainnista kunta- ja kaavarakenteessa
 halutuimmille tonteille parhaalla sijainnilla voidaan harkita
tarjouskilpailua yli 40 eur/m2 pohjahinnalla
 omakotitonttien vuosittainen vuokrausmäärä ja vuokrataso
säilytetään entisellään (4-8 kpl/v, 6% myyntihinnasta)
 omakotitontin rajoittuminen puistoon nostaa hintaa
 ilmansuunta etelä/länsi nostaa hintaa
 naapurina rivitalotontti tmv. laskee hintaa
 pääkatuun rajoittuva nurkkatontti laskee hintaa
 selkeästi isot tontit (n. 1300-1500 m2) laskee hintaa
 alueen heikompi maaperä laskee hintaa
 kaukolämmön korkeammat liittymiskustannukset laskee hintaa
Paritalotontit:
 hintaluokat ovat 36-42 €/m2 riippuen tontin sijainnista kunta- ja
kaavarakenteessa.
 muutoin samat kriteerit kuin omakotitonteissa
Rivitalotontit:
 hintaluokat ovat 125-150-250 €/k-m2 riippuen tontin sijainnista
kunta- ja kaavarakenteessa
 rivitalotontteja voidaan myös vuokrata, jolloin vuosivuokra 6%
lasketaan 25% korotetusta myyntihinnasta
 hinnoittelussa käytetään ala- ja keskitason läheisyydessä olevia






hintoja
ylätason hintoja lähestytään vain, jos todella haluttu
rakennuspaikka
Metsärinteen tontit edullisempia kuin Linnakankaan ja kunnan
länsipuolen tontit
valmiille alueille jääneet tontit kalliimpia kuin uusien alueiden
tontit
rivitalotontin hyvä liikennöitävyys nostaa hintaa, huono laskee
sijoittuminen palvelun viereen / samaan kortteliin nostaa hintaa
sijoittuminen viihtyisälle laidalle kaavarakennetta (näkymät,
vesistö, puistot) nostaa hintaa
Kerrostalotontit:
 hintaluokat ovat 125-175-300 €/k-m2 riippuen tontin sijainnista
kunta- ja kaavarakenteessa
 hinnoittelussa käytetään ala- ja keskitason läheisyydessä olevia
hintoja
 ylätason hintoja lähestytään vain, jos todella haluttu
rakennuspaikka
 kunnan länsipuolen tonttien hintataso korkeampi kuin kunnan
itäpuolen
 keskustaan kaavoitettavan uuden alueen hintataso korkeampi
kuin muilla alueilla. (Alueen houkuttelevuudesta huolehdittava
kaavoituksen yhteydessä mm kaavarakenne, vapaa-ajan palvelut,
liiketoiminta, viihtyisyys / puistoalueet)
 kerrostalotonttien hyvä liikennöitävyys nostaa hintaa, huono laskee
Ammattirakentajille luovutettavat tontit:
• ammattirakentajien vuokratonteista kerätään lista, jonka avulla
tarkastellaan vuokratonttien tasapuolista jakautumista
vuokratonttien hakijoiden kesken.
• ammattirakentajien asuinrakennustonttien vuokrauskäytäntöä
aloitettaessa ovat etusijalla sellaiset rakentajat, jotka ovat viime
vuosien toiminnallaan edistäneet kunnan rakennuskannan ja
elinvoimaisuuden toteutumista.
Yksittäisten tonttien myyntihintojen määrittely toteutettaisiin
viranhaltijatyönä edellä esitettyjen kriteerien perusteella. Hinnat
määritellään viranhaltijapäätöksellä ennen tonttien tarjolle
laittamista. Mikäli kysyntää ei ole, voidaan siihen reagoida
tarkistamalla hintoja uudelleen. Tällä hetkellä tonttipörssissä
jatkuvassa tarjonnassa olevien tonttien hinnat tarkistetaan samojen
periaatteiden mukaisesti.
Elinvoimavaliokunnan näkemyksen mukaan Loukkotörmän tontit
voidaan laittaa tarjolle ensi vuonna.
4.
Kaapo –hankkeen tulosten esittely
Arkkitehtiopiskelija Ida Mustamaa on tehnyt suunnitelmia Kempeleen
yritysalueiden kehittämiseksi. Suunnitelmissa on analysoitu Riihivainion, Ollakan,
Paiturin ja Hakamaan nykytilannetta sekä ehdotetaan mm. aitausta, opastusta
sekä siistimistä alueiden imagon ja houkuttelevuuden nostamiseksi.
Linkki kehittämissuunnittelmaan :
http://www.kempele.fi/media/tiedostot/tyo-jayrittaminen/elinkeinoelamankehittamishankkeet/kehitta776missuunnitelma.pdf
Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esitteli hankkeen tuloksia.
Elinvoimavaliokunnan ohjaus:
Valiokunta esittää, että alueiden kehittämistä jatketaan ja ensi vuoden
budjettiin varataan vähintään 60 k euroa projektille. Kunta voisi
kilpailuttaa aitaelementtiratkaisun, jota yritykset voivat hyödyntää
aidatessaan/siistiessään omia tonttejaan.
5. Jätehuoltojärjestelmän elinkeinopoliittiset vaikutukset –
selvityshanke
Oulun eteläiset kunnat Kempele, Liminka, Muhos, Lumijoki ja Tyrnävä ovat
toteuttaneet kesän aikana jätehuollon järjestämiseen liittyvän selvityshankkeen.
Tarve selvitykseen nousi keväällä 2015 kun Oulun jätehuolto Oy aloitti
toimintansa yhtiöitettynä. Selvityksen tekemiseen on saatu rahoitusta PohjoisPohjanmaan liitosta, ja selvitystyötä on tehnyt DI Henna Ollakka.
Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esittelee hankkeen tuloksia.
Valiokunta keskusteli selvityshankkeessa esitetyistä eri vaihtoehdoista.
Merkittiin tiedoksi.
6. Työttömien työllistäminen yrityksiin – uusi toimintamalli ja hankeaihio
Kunnan asettama työllisyystyöryhmä on keväästä lähtien tutkinut uusia
mahdollisuuksia työttömien työllistämiseksi ja aktivoimiseksi. Yhtenä aihiona on
esitetty henkilöstövuokrausyritysten hyödyntämistä, jotta työttömille löydettäisiin
työpaikkoja yrityksistä. Elinkeinopäällikkö Miia Marjanen esittelee toimintamalliideaa sekä ehdotettua hankeaihiota. Ohjausta haetaan siihen, kannattaako
hakkeeseen ryhtyä ja mikä taho kunnalla ottaisi tämän hoitaakseen.
Elinvoimavaliokunnan ohjaus:
Valiokunta ohjaa etenemään hankkeen kanssa ja tekemään
hankehakemuksen. Kunnan organisaatiossa hankkeen kuuluu olla
peruspalveluiden vastuulla.
7. Katsaus kehittämisalueiden tilanteeseen
Elinkeinopäällikkö esitteli kehittämisalueiden tilannetta.
8. Ylimääräinen kokous 28.9.2015 klo 17:30- (tarjoukset Zatelliitin
alueen yritystonteista)
9. Muut mahdolliset asiat
Eija Puotiniemi esitteli ensimmäistä uutiskirjettä, jonka yrityspalvelut lähetti
kempeleläisille yrittäjille syyskuun alussa.
Jaakko Okkonen
puheenjohtaja
Päivi Sauvola
sihteeri
Tapio Juvani
pöytäkirjantarkastaja