Työttömyyskassan etuudet 2015
Työttömyyskassan etuudet 2015 SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa ........................................................................................................ 1 Toimintaohje työttömyyden varalta .................................................................. 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen .............................................. 2 Ansiopäivärahan hakeminen ............................................................................................ 3 Ansiopäivärahahakemuksen liitteet .................................................................................. 7 Ansiopäiväraha .............................................................................................. 11 Ansiopäivärahan työssäoloehto ..................................................................................... 11 Omavastuuaika .............................................................................................................. 14 Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset .............................................................................. 16 Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan ................................................................ 20 Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot ............................................................. 21 Ansiopäivärahan laskenta .............................................................................................. 22 Korotettu ansio-osa ........................................................................................................ 24 Esimerkkejä ansiopäivärahan suuruudesta eri tasoissa ................................................ 26 Ansiopäivärahakauden kesto ......................................................................................... 26 Vanhuuseläkkeelle lisäpäivien perusteella ..................................................................... 27 Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja .................................................................... 28 Lomautus ....................................................................................................... 29 Soviteltu ansiopäiväraha ............................................................................... 30 Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus ................................................................. 30 Työajan seuranta ........................................................................................................... 31 Sovitellun ansiopäivärahan määrä ................................................................................. 31 Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja ................................................................... 32 Erityinen sovittelujakso ................................................................................................... 33 Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen .......................................................................... 34 Työllistymisraha pitkäaikaistyöttömälle .......................................................................... 34 Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta .............. 35 Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan................................................................. 35 Sivutoiminen yrittäjä ....................................................................................................... 36 Yrittäjän työssäoloehto ................................................................................................... 37 Jälkisuoja........................................................................................................................ 37 Työllistymistä edistävät palvelut .................................................................... 37 Vuorotteluvapaa ............................................................................................ 41 Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot ............................................................................. 42 Vuorottelukorvauksen suuruus ....................................................................................... 43 Vuorottelukorvauksen hakeminen .................................................................................. 43 Tietojen antaminen ja luovuttaminen ............................................................. 45 Työttömyyskassan yhteystiedot..................................................................... 46 1 Pro-kassa Työttömyyskassa Pro (Pro-kassa) on palkansaajakassa, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa sekä muussa lainsäädännössä työttömyyskassalle säädettyjen etuuksien maksaminen jäsenilleen. Pro-kassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä, joka työskentelee työntekijä-, toimihenkilö-, esimies-, tai asiantuntijatehtävissä teollisuus-, palvelu-, finanssi- tai ict- ja viestintäsektorilla tai vastaavissa tehtävissä. Pro-kassan jäseneksi pääsevät myös työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain huomioon ottaen edellä mainittuihin ammatteihin opiskelevat ansiotyössä olevat henkilöt. Pro-kassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa työttömyyden, työllistymistä edistävien palveluiden (esim. työvoimakoulutus ja omaehtoinen opiskelu) ajalta sekä vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta. Jäsenen on näitä tukia saadakseen täytettävä eri laeissa sekä työttömyyskassan säännöissä määritellyt ehdot. Näitä ehtoja ovat muun muassa vakuutusehto, työssäoloehto ja jäsenmaksujen maksaminen. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen saapumispäivästä, aikaisintaan, kuitenkin siitä päivästä, josta lukien henkilö on maksanut jäsenmaksunsa. Työttömyyskassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Kun jäsen siirtyy Pro-kassaan kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta erottuaan, hänelle luetaan hyväksi edellisessä työttömyyskassassa hankittu työssäoloehto ja jäsenyysaika. Jäsenyysja työskentelykaudet eivät kuitenkaan siirry seuraavaan työttömyyskassaan siinä tapauksessa, jos henkilö on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi. Jäsenmaksut täytyy maksaa eropäivään asti. Aika, jonka henkilö ei ole minkään työttömyyskassan jäsen, ei käy työssäoloehtoon. Jäsenyyden siirto toisesta työttömyyskassasta Pro-kassaan kannattaa tehdä niin, ettei jäsenyyksien väliin tule katkoksia. Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun vuosittain. Vuonna 2015 se on 11 euroa palkkatuloista kuukaudessa. Suurin jäsenmaksun suuruuteen vaikuttava tekijä on kassan jäsenten työttömyysaste. Jos jäsen kuuluu myös Ammattiliitto Prohon, työttömyyskassan jäsenmaksu peritään ammattiliiton jäsenmaksun yhteydessä. Jäsenmaksu on 1,4 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, kuitenkin enintään 57 euroa ja vähintään 11 euroa kuukaudessa. Liiton työssä käyvät vapaajäsenet maksavat kassan jäsenmaksun 11 euroa kuukaudessa. Työttömyyskassan sääntöjen mukaan jäsenmaksu täytyy maksaa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon se kohdistuu. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Työttömyyskassasta siirtyy automaattisesti tieto jäsenpalveluun jäsenen työttömyys-, lomautus-, vuorotteluvapaa- tai koulutusajasta. Tämä opas sisältää työttömyyskassan maksamista etuuksista vain pääpiirteet. Lisätietoja saa työttömyyskassasta. 2 Toimintaohje työttömyyden varalta Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen Jäsenen tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaku aloitetaan verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun jäsen on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Tämän jälkeen jäsen saa vastaanottoilmoituksen, josta hän näkee lähettämänsä tiedot. Samalla TEtoimisto lähettää ohjeen, miten asiointia jatketaan. Jäsenen kannattaa vielä tarkistaa ilmoittautumisen jälkeen, että hän hakee varmasti kokoaikatyötä. Nimittäin ansiopäivärahaa ei voi saada, jos ei hae kokoaikatyötä. Työnhakua ei voi aktivoida takautuvasti. TE-toimistoon on mahdollista ilmoittautua asiakkaaksi jo työssä ollessa, mutta ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään työsuhteen päätyttyä, ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Tukipaketin saaneen jäsenen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työsuhteen päätyttyä, ja hänen tulee pitää työnhakunsa voimassa säilyttääkseen oikeuden ansiopäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Jäsen menettää oikeutensa ansiopäivärahaan, jos hän on ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalaissa määriteltyä hyväksyttävää syytä. Pelkkä tukipakettiaika eli ajanjakso, jolle työttömyyskassa jaksottaa tukipaketin, ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jäsenen täytyy myös olla työnhakijana TE-toimistossa. Jos jäsenelle on maksettu sairauspäivärahan enimmäismäärä (n.300 päivää) ja sairausloma jatkuu edelleen, jäsen voi hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Tällöin hänen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi heti enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Ansiopäivärahaa voi hakea, jos eläkehakemus on vireillä tai se on jo hylätty, työkyvyttömyys jatkuu edelleen, ja jäsenen työssäoloehto on kunnossa. Jos työsuhde on voimassa, edellytetään lisäksi, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Jos jäsenellä on eläkehakemus vireillä, on hänen ilmoittauduttava TEtoimistoon viimeistään siinä vaiheessa, jos hän saa hylkypäätöksen. Nimittäin eläkehakemuksen hylkäysajankohdan ja työnhakijaksi ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuutta kuukautta, muuten jäsen menettää oikeutensa ansiopäivärahaan. Jos työsuhde on osa-aikaistettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun osa-aikainen työ alkaa. Työsopimus täytyy olla mukana työnhakijaksi ilmoittauduttaessa. Jos jäsen on lomautettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan kokoaikatyönhakijaksi ensimmäisenä lomautuspäivänä verkossa. Lisäohjeita verkossa ilmoittautumisesta löytyy TE-palvelut –sivuilta www.te-palvelut.fi. 3 TE-toimistoon täytyy ilmoittaa mahdolliset sairauslomat, opiskelu, ym. työttömyydestä poikkeavat jaksot. Myös yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö on ilmoitettava TE-toimistoon. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnhaku pidetään voimassa TE-toimiston ohjeen mukaan. Ansiopäivärahaa ei voida maksaa eikä jäsenelle voida asettaa esimerkiksi omavastuuaikaa sellaiselta ajalta, jona työnhaku ei ole voimassa. TE-toimisto lähettää jäsentä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon suoraan työttömyyskassaan, joten jäsenen ei tarvitse toimittaa sitä työttömyyskassalle. Työttömyyskassa lähettää jäsenelle päätösten liitteenä häntä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot. Sähköinen asiointipalvelu Pro-kassalla on käytössä internetissä toimiva sähköinen asiointipalvelu. Jäsen voi selata sähköisessä asiointipalvelussa omia päivärahatietojaan sekä lähettää palvelun kautta ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen, jatkohakemukset, vuorottelukorvaushakemuksen sekä kaikki liitteet. Sähköinen asiointi toimii myös useimmilla älypuhelimilla ilman erillistä sovellusta. Sähköisesti lähetetty jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus. Jos kokonaan työtön jäsen lähettää jatkohakemuksen sähköisesti neljältä kalenteriviikolta sunnuntaina tai viimeistään maanantaina klo 14 mennessä, hakemus on maksussa keskiviikkona, jollei maksamiselle ole estettä. Postitse lähetetty hakemus on maksussa aikaisintaan perjantaina, koska postinkulkuun kuluu 1-2 päivää. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi. Ansiopäivärahan hakeminen Ensimmäinen hakemus Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen (liitteineen) voi lähettää työttömyyskassaan sähköisesti tai postitse kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa maanantaina, hakemus täytetään maanantaista kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jos työttömyys tai lomautus alkaa keskellä kalenteriviikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden ja puolen viikon päähän sunnuntaihin. Hakemus postitetaan aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä eli sunnuntaina, koska ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Hakemus tulee täyttää kohta kohdalta huolellisesti. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan jäsenelle täydennettäväksi. Ansiopäivärahaa ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Hakemusta voi täydentää jälkikäteen, jos kaikkia tarvittavia liitteitä ei vielä ole saatavilla siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää työttömyyskassaan. Puutteellisen hakemuksen perusteella ei kuitenkaan makseta ansiopäivärahaa. 4 Työttömyyskassa on velvollinen seuraamaan jäsenensä työssäoloehdon täyttymistä. Tästä syystä työttömyyskassalle on ilmoitettava myös sellaiset jaksot, joilta ei haeta ansiopäivärahaa, esimerkiksi sairauslomat, yli kaksi viikkoa kestäneet kokoaikatyöt jne. Sähköisesti lähetettävä ansiopäivärahahakemus täytetään Pro-kassan sähköisessä asiointipalvelussa. Postitse lähetettävän ansiopäivärahahakemuksen voi tulostaa Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku) tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n sivuilta, osoitteesta www.tyj.fi. Jatkohakemus Jatkohakemus lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa jälkikäteen. Hakemus voidaan lähettää aikaisintaan sinä päivänä, kun hakujakso päättyy. Myös jatkohakemukset vanhentuvat, joten jatkohakemuksen täytyy olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Sähköisessä asiointipalvelussa on kaksi jatkohakemustyyppiä: jatkohakemus (ei muutettava) ja jatkohakemus (muutettava). Jatkohakemusta (ei muutettava) käytetään, jos hakujakso on kokonaan joko työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa, sillä hakemus aukeaa esitäytettynä, ja siihen ei voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia. Tämä hakemus on nopeimmin maksussa. Jatkohakemusta (muutettava) käytetään, jos ansiopäivärahaa haetaan lyhyemmältä ajalta kuin neljä viikkoa tai hakujakso ei ole kokonaan työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa. Hakemus ei ole esitäytetty, vaan päivät on täytettävä itse. Lisäohjeita löytyy sähköisestä asioinnista. Jos jäsen on lähettänyt ensimmäisen hakemuksen postitse, hänelle lähetetään jatkohakemus postitse ensimmäisen ansiopäivärahapäätöksen yhteydessä ja sen jälkeen aina maksuilmoituksen yhteydessä. Jos ansiopäivärahan maksamisen estää esimerkiksi taloudellinen etuus tai TE-toimiston asettama karenssi, ansiopäivärahan maksamisen esteestä annetaan kielteinen päätös. Jos esteellinen aika kestää yli kuukauden, hakemuksia ei tarvitse lähettää tältä ajalta, vaan jäsen voi halutessaan ryhtyä täyttämään hakemuksia vasta sen jälkeen, kun esteellinen aika päättyy. Hakemuksessa täytyy kuitenkin ilmoittaa, onko hakematta jäänyt ajanjakso ollut työttömyysaikaa, sairausloma-aikaa tms. Jos jäsen on ollut työssä, täytyy työttömyyskassalle lähettää palkka- ja työtodistus. Jos jäsen on ollut työtön koko esteen ajan, tämä tieto ilmoitetaan esimerkiksi vapaamuotoisella ilmoituksella, joka lähetetään hakemuksen liitteenä. Työnhaku täytyy ehdottomasti pitää voimassa myös jaksotusaikana, jotta ansiopäivärahaoikeus varmasti säilyy. Jäsen saa halutessaan lähettää ansiopäivärahahakemuksia myös ajalta, jolle on annettu kielteinen päätös. Tällöin hakemuksia lähetetään neljän kalenteriviikon välein. 5 Osa-aikatyö Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein, jos jäsen on osa-aikatyössä. Hakujakson pituuden määrää palkkajakso, koska hakujakson pitää olla yhdenmukainen palkkajakson kanssa. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan joko neljän viikon välein tai palkkajakso on aina tasan kaksi viikkoa. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenellä on kuukausipalkka, ja se maksetaan joko kuukausittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma tai palkkatodistus hakujakson aikana tehdystä työstä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa ilman palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta. Hakemukseen täytyy ilmoittaa tehdyt työtunnit ja työpäivät. Jollei jäsen ole saanut palkkatodistusta vielä siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää työttömyyskassaan. Työjaksot on kuitenkin ilmoitettava hakemukseen. Työttömyyskassa tarvitsee sovitellun ansiopäivärahan maksamista varten työsopimuksen tai muun työnantajan antaman kirjallisen selvityksen, jossa ilmoitetaan seuraavat asiat: • työsuhteen alkamispäivä sekä mahdollinen päättymispäivä • työaika viikossa sekä mikä on alan enimmäistyöaika (esim. 37,5 t) • työtehtävä • palkkausperuste (tunti-, kuukausi-, provisiopalkka) • työn suorituspaikka (työpaikka, koti) Työttömyyskassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon aina kun osa-aikatyö alkaa tai päättyy, joten vastaanotetusta osa-aikatyöstä on ilmoitettava TEtoimistoon. Satunnainen työ (keikkatyö) Jos jäsenellä on enintään kaksi viikkoa (alle 15 kalenteripäivää) kestäviä satunnaisia työssäolojaksoja, ansiopäivärahan hakurytmiä ei muuteta, vaan ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Hakemuksen liitteenä täytyy lähettää palkkalaskelma hakujakson aikana tehdystä työstä. Työtunnit ja työpäivät täytyy ilmoittaa hakemukseen, vaikka työtulot jäisivät alle suojaosan (katso kohta soviteltu ansiopäiväraha). Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa (= vähintään 15 kalenteripäivää), työttömyyskassa ei maksa soviteltua ansiopäivärahaa, vaan työjakso jätetään maksamatta. Jäsenelle maksetaan täyttä ansiopäivärahaa työsuhdetta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Hakemuksen voi täyttää työsuhteen alkamiseen saakka, ja hakemuksen täyttämistä voi jatkaa työsuhteen päättymisestä lukien. Työssäolojakson voi myös halutessaan ilmoittaa hakemukseen, vaikka tältä ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. 6 Työttömyyskassa tarvitsee uuden työvoimapoliittisen lausunnon aina yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen jälkeen, joten vastaanotettu työ täytyy ilmoittaa TE-toimistoon. Lomautus Jos jäsen on lomautettu toistaiseksi, ansiopäivärahan voi hakea jälkikäteen neljän kalenteriviikon välein tai kalenterikuukausittain. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, esimerkiksi yhden kalenteriviikon kerrallaan tai hänen kalenteriviikoittaista työaikaansa on lyhennetty, ansiopäivärahaa haetaan palkkajaksojen mukaisesti joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan tasan kahden viikon välein. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenelle maksetaan kuukausipalkkaa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma samalta ajalta, jolta ansiopäivärahaa haetaan. Työaikapankista kahta kuukautta ennen lomautusta nostettu rahakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että rahakorvaus jaksotetaan lomautuspäiville. Jaksotus tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotus. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien Lomautus- tai työttömyysjakson välisenä aikana työskentely Palkkatodistus tai palkkalaskelmat täytyy lähettää kaikista työjaksoista, jotka tehdään työttömyys- tai lomautusjaksojen välissä. Palkkatodistus tai palkkalaskelmat täytyy lähettää, vaikka uutta työssäoloehtoa olisi kertynyt alle 26 viikkoa (= päivien nollausehto) edellisestä ansiopäivärahan määrityksestä. Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen tai palkkalaskelmat, koska se on velvollinen seuraamaan työssäoloehdon täyttymistä eli sitä, milloin ansiopäivärahapäivät on nollattava ja ansiopäiväraha mahdollisesti määriteltävä uudelleen sekä asetettava mahdollinen viiden päivän omavastuuaika. Palkkatodistuksessa olevat työviikot viedään työttömyyskassan maksatusjärjestelmässä olevaan työhistoriarekisteriin, jossa seurataan työssäoloehdon täyttymistä. Jos ensimmäinen lomautus- tai työttömyysjakso on esimerkiksi 15.12.2014– 31.12.2014, ja seuraava työttömyys- tai lomautusjakso alkaa 15.6.2015, kassa tarvitsee palkkatodistuksen ajalta 1.1.2014–15.6.2014 siinä vaiheessa, kun jäsen hakee ansiopäivärahaa 15.6.2015 alkaen. Palkkalaskelmat lähetetään ajalta 1.1.–30.6.2015. Työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujaksoa Ansiopäivärahaa voi hakea alle neljän kalenteriviikon (=hakujakso) ajalta, jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken tämän neljän kalenteriviikon hakujakson esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävän työn vuoksi tai jäsenelle täyttyy 500 päivän enimmäisaika. Tällöin ansiopäiväraha haetaan viimeiseen työttömyys- 7 tai lomautuspäivään asti ja hakemuksessa ilmoitetaan syy, miksi ansiopäivärahan hakeminen päättyy kesken hakujakson. Ansiopäivärahahakemuksen liitteet Ensimmäinen hakemus 1. Palkkatodistus Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen vähintään 26 palkalliselta viikolta. Palkkatodistuksen ei tarvitse olla täsmälleen 26 viikolta, mutta ansiopäiväraha tulee määritellä mahdollisimman lyhyeltä työssäoloehdon täyttävältä ajanjaksolta. Jos työttömyys alkaa esimerkiksi 23.3.2015, voi palkkatodistus olla ajalta 1.9.2014–22.3.2015. Lomautettu voi myös lähettää palkkatodistuksen, joka päättyy lomautuksen alkua edeltävän kuukauden loppuun. Esimerkiksi jos lomautus alkaa 23.3.2015, palkkatodistus voi olla ajalta 1.9.2014– 28.2.2015. Kokonaan työttömän palkkatodistus täytyy olla työsuhteen päättymisestä taaksepäin. Työttömyyskassalle lähetettävässä palkkatodistuksessa on ilmoitettava seuraavat asiat: • • • • • • • • • • • • työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä kertymäajan alkamis- ja päättymispäivä bruttosumma lomakorvaukset ja lomarahat eriteltyinä palvelusvuosilisät ja niiden ansainta-aika tuotanto- tai tulospalkkiot, bonukset tai muut peruspalkan lisäksi maksetut erät ja erien ansainta-aika sekä selvitys siitä, millä perusteella raha on maksettu säännöllinen kuukausipalkka tai tuntipalkka palkattomat jaksot sekä selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut, mikäli työnantaja on yksityinen henkilö työnantajan y-tunnus tai yksityisen työnantajan henkilötunnus työnantajan yhteystiedot palkkatodistuksen antajan allekirjoitus Jos palkkatodistuksen kertymäaikaan sisältyy alle 18 työtunnin pituisia työviikkoja, nämä viikot eivät täytä työssäoloehtoa. Tällöin työttömyyskassa tarvitsee työnantajan vahvistaman viikkokohtaisen työtuntiselvityksen palkkatodistuksen liitteeksi, jotta palkanmääritykseen pystytään poimimaan vähintään 18 tunnin työviikot. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku). Työttömyyskassa suosittelee käyttämään Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n laatimaa palkkatodistuslomaketta. 2. Jäljennös työtodistuksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Työtodistuksesta tarkistetaan muun muassa, että työ on ollut työssäoloehdon täyttävää työtä. 8 3. Jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Kassa tarkastaa irtisanomisilmoituksesta, että irtisanomisaika on ollut työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukainen. Lisäksi ilmoitusta tarvitaan, kun tutkitaan oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella. 4. Jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen on tehty Jos jäsen on tehnyt sopimuksen työsuhteensa päättämisestä tai päättymiseen liittyvistä ehdoista, kassalle täytyy lähettää jäljennös sopimuksesta. 5. Lomautusilmoitus, jos jäsen on lomautettu Kassa tarkastaa lomautusilmoituksesta lomautuksen toteutustavan sekä lomautusilmoitusajan. Työsopimuslaissa mainittu minimivaatimus on, että lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen sen alkamista. Työehtosopimuksissa lomautusilmoitusajat ovat yleensä pidemmät. 6. Jäljennös työsopimuksesta, jos jäsen on lomautettu määräaikaisesta työsuhteesta Määräaikaisessa työsuhteessa olevan jäsenen täytyy lähettää jäljennös työsopimuksesta. Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 §). 7. Palkkalaskelma, jos jäsen saa palkkaa tai muuta tuloa Ansiopäivärahahakemuksen liitteenä on lähetettävä palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä sen hakujakson aikana, jolta hän hakee ansiopäivärahaa. Kassa tarvitsee palkkalaskelman myös siinä tapauksessa, jos jäsen saa hakujakson aikana muuta tuloa, esimerkiksi lomapalkan, lomarahan, tulospalkkion, palvelusvuosilisän jne. Jos jäsenelle maksetaan lomapalkka, kassalle tulee myös ilmoittaa ajankohta, milloin loma pidetään. Jos ansiopäivärahaa haetaan lomautuksen perusteella, palkkalaskelma täytyy lähettää jokaiselta lomautuskuukaudelta myös siinä tapauksessa, että lomautus on määräaikainen ja yhdenjaksoinen. Jos jäsen lomautetaan määräajaksi, esimerkiksi ajalle 30.3.–12.4.2015, palkkalaskelma lähetetään työttömyyskassalle maaliskuulta ja huhtikuulta 2015. Jos lomautuspäivät vähennetään jälkikäteen esimerkiksi seuraavan kuukauden palkasta, työttömyyskassaan lähetetään lomautuskuukauden palkkalaskelmien lisäksi myös sen kuukauden palkkalaskelma, jossa palkanvähennys on tehty. Jos edellä mainitussa esimerkkitapauksessa palkanvähennys tehtäisiin toukokuussa, palkkalaskelma lähetettäisiin myös toukokuulta maaliskuun ja huhtikuun laskelman lisäksi. Palkkalaskelmaa tarvitaan sovitellun ansiopäivärahan maksamista sekä työssäoloehdon täyttymisen seuraamista varten. Lomautustapauksissa laskelmasta tarkistetaan, että lomautuspäiviltä on vähennetty palkka. 9 8. Selvitys mahdollisesta yritystoiminnasta (verotuspäätös) Jos jäsenellä on tuloa yritystoiminnasta (esimerkiksi maataloustuloa), työttömyyskassalle lähetetään kopio viimeisimmästä henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä. Jos jäsen on työssä perheyrityksessä, tulee hänen selvittää työttömyyskassalle perheyrityksen omistussuhteet ja asema yrityksessä (esim. hallituksen jäsen). Katso kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan. 9. Päätös sosiaalietuuksista/eläkkeestä Työttömyyskassa tarvitsee kopion viimeisimmästä päätöksestä, jos jäsen saa sellaista sosiaalietuutta, joka vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). Jos jäsen on saanut sosiaalietuutta sen jakson aikana, jona hän on kerryttänyt työssäoloehtoa, hakemukseen liitetään kopio päätöksestä. Tällaisia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha. Jos jäsen on ollut osa-aikaeläkkeellä välittömästi ennen työttömyyttään, työttömyyskassa tarvitsee eläkkeen lakkautuspäätöksen. Jos eläkettä maksetaan samanaikaisesti ansiopäivärahan kanssa (esimerkiksi lomautustilanteessa) työttömyyskassa tarvitsee maksuilmoituksen tai päätöksen, josta ilmenee maksettava eläkkeen bruttomäärä kuukaudessa. Mikäli jäsenelle tai hänen puolisolleen maksetaan lasten kotihoidon tukea, on siitä ilmoitettava työttömyyskassaan. Päätös tuen maksamisesta ja määrästä lähetetään ansiopäivärahahakemuksen liitteenä. Jos tuki maksetaan puolisolle, työttömyyskassalle ilmoitetaan, onko puoliso työssä, työttömänä vai kotona hoitamassa lapsia (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). 10. Verokortti Työttömyyskassa saa verottajalta jäsentensä verotiedot (= ns. suorasiirtotiedot). Jos jäsen on hakenut muutosta ennakonpidätykseensä tai hänellä on portaikkoverokortti, tiedot eivät välity työttömyyskassalle. Tällöin nämä verokortit täytyy lähettää työttömyyskassalle alkuperäisenä. 11. Jäljennös opiskelutodistuksesta Jos jäsen on ollut opiskelemassa ennen työttömyyttään tai hän on kerryttänyt työssäoloehtoa opintojensa ohella, ansiopäivärahahakemuksen liitteenä täytyy lähettää jäljennös opiskelutodistuksesta. 10 Muistilista ensimmäiseen ansiopäivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä Sulkuihin merkityt liitteet tulee toimittaa työttömyyskassalle, mikäli tilanne edellä olevan mukaan sitä edellyttää. Kokonaan työtön: • • • • • • • palkkatodistus jäljennös työtodistuksesta (jäljennös irtisanomisilmoituksesta) (jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta) (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) • • • • • • • palkkatodistus lomautusilmoitus palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä lomautuskuukauden aikana työsopimus tai muu selvitys työsuhteesta (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) Lomautettu: Ennen hakemuksen lähettämistä on hyvä tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus tai liitteet viivästyttävät aina hakemuksen käsittelyä. Työttömyyskassan maksamien etuuksien verotus Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta portaikkoverokortteja ja muutosverokortteja lukuun ottamatta. Verohallituksen päätöksen mukaan palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena, jos jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa. Korotus johtuu siitä, että työttömyysetuuksista ei voi tehdä ansiotulovähennystä eikä etuuden maksatuksen yhteydessä peritä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa, palkkaa varten määrättyä pidätysprosenttia korotetaan neljällä prosenttiyksiköllä, ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta, palkkaa varten määrättyä ennakonpidätysprosenttia alennetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta tai alenneta, jos muutosverokortti on määrätty sosiaali- ja muuta etuutta varten. Muutosverokortti täytyy lähettää työttömyyskassalle aina alkuperäisenä, koska nämä ennakonpidätysprosentit eivät siirry verottajalta työttömyyskassalle automaattisesti. 11 Jos kassa ei saa verotietoja verottajalta eikä jäseneltä itseltään, ennakonpidätys suoritetaan ns. takautuvien maksujen taulukon mukaan. Tällöin pidätysprosentti määräytyy ansiopäivärahan suuruuden mukaan seuraavasti: ansiopäiväraha euroa/pv pidätysprosentti 0,17-26 26,01-39 39,01-51 51,01-66 66,01-100 100,01-156 156,01- 20 25 30 35 40 45 50 Ansiopäiväraha Ansiopäivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle, 17 – 64-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä (kokoaikaisen työn hakijana TE-toimistossa) ja joka on työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt 26 viikon työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. Jos henkilö siirtyy toiseen työttömyyskassaan kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta erottuaan, hän voi lukea hyväkseen edellisessä työttömyyskassassa hankkimansa työssäoloehdon ja jäsenyyskautensa. Jäsenyysja työskentelykaudet eivät kuitenkaan siirry seuraavaan työttömyyskassaan siinä tapauksessa, jos henkilö on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi. Jäsenyys- ja työssäoloehto eivät myöskään kerry sellaiselta ajalta, jona jäsen ei ole mahdollisesti ollut siirtovaiheessa minkään työttömyyskassan jäsen. Tästä syystä jäsenyyden siirto työttömyyskassasta toiseen kannattaa tehdä niin, että jäsenyysaikaan ei tule katkoksia, ja jäsenmaksut on maksettu edellisessä työttömyyskassassa eropäivään asti. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös 65 – 67-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle lomautustilanteessa, lomautukseen rinnastettavan syyn vuoksi, hänellä on sääestepäiviä tai hän on estynyt työskentelemästä muiden työnseisauksen vuoksi. Kokonaan työttömällä 65 – 67-vuotiaalla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan työssäoloehto Työssäoloehdon pituus on 26 viikkoa. Jäsen täyttää työssäoloehdon, jos hän on ollut jäsenyysaikanaan vakuutuksenalaisessa työssä vähintään 26 viikkoa. Tähän 26 viikkoon lasketaan kaikki sellaiset kalenteriviikot, joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Vakuutuksenalainen työ tarkoittaa sitä, että palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (esim. eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut). Työssäoloehtoa ei tarvitse kerryttää yhdenjaksoisesti, vaan sen voi kerätä jaksoista, kunhan nämä työjaksot sisältyvät 28 kuukauden (= tarkaste- 12 lujakso) ajalle. Tämä 28 kuukautta lasketaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä taaksepäin. Työssäoloehdon pituus on 34 viikkoa, jos jäsen ei ole ollut työssä 29.12.2013 jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa. Työssäoloehto on edelleen 43 viikkoa, jos jäsen ei ole ollut työssä 1.1.2010 jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä siksi, että hän opiskellut päätoimisesti, on saanut sairaus- tai osasairauspäivärahaa, on ollut laitoshoidossa tai kuntoutuksessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, työskennellyt tieteellisellä tai taiteellisella apurahalla, hoitanut alle 3-vuotiasta lasta tai suorittanut asevelvollisuutta. Myös työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. Muut työssäoloehdon täyttymisen edellytykset Työssäoloehtoon mukaan luettavan työn täytyy olla työsopimussuhteessa tehtävää palkkatyötä. Tällöin työntekijän toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ja oma työ eivät kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa (ks. kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan). Jotta työ luettaisi työssäoloehtoon, on siitä maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Ellei alalla ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä saadun palkan olla vähintään 1 165 euroa/kk (v. 2015). Määrä tarkistetaan vuosittain. Työssäoloehtoon lasketaan palkallinen vuosiloma, jos lomapalkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työssäoloehtoa karttuu myös ajalta, jolta jäsen on saanut työnantajaltaan täyttä palkkaa sairauden ajalta. Irtisanomisajalta kertyy työssäoloehtoa, vaikka jäsenellä ei olisi työvelvoitetta irtisanomisaikana. Palkkaa täytyy kuitenkin maksaa vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työvelvoitteetonta irtisanomisaikaa voidaan laskea työssäoloehtoon korkeintaan kuusi kuukautta. Työssäoloehtoon ei voida huomioida työtä, jota jäsen on tehnyt saadessaan osasairauspäivärahaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida aikaa, jolta jäsenelle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa (esimerkiksi 2/3 palkkaa). Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Työssäoloehtoon ei lueta työaikapankkiin säästettyä työaikaa. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on sen sijaan normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. 13 Jos jäsenellä on kaksi tai useampaa osa-aikaista palkkatyötä, voidaan kalenteriviikon aikana tehdyt työtunnit laskea yhteen. Jos työtuntien yhteismäärä on vähintään 18 tuntia viikossa, työviikko luetaan työssäoloehtoon. Jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos hän on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, ja hänellä ei ole työttömyysturvalaissa säädettyä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Hyväksyttävät syyt työmarkkinoilta poissaololle ovat samat kuin työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät syyt. Jäsen saa oikeuden ansiopäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt uuden 26 viikon työssäoloehdon työmarkkinoilta poissaolonsa jälkeen. Esimerkiksi tukipaketin saaneen jäsenen täytyy ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä säilyttääkseen oikeutensa työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös opiskeluaikana esimerkiksi kesätöissä ja työharjoittelussa. Edellytyksenä on, että henkilö on työttömyyskassan jäsen, jäsenmaksu maksetaan työskentelyajalta ja työ on työssäoloehdon täyttävää työtä. Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työviikot, mutta joillakin aloilla työssäoloehdon kertyminen poikkeaa tästä (mm. kotityöntekijät ja opettajat). Työttömyyskassasta saa asiasta tarkempaa tietoa. Jos jäsen ei ole ollut ansiopäivärahan saamiseksi edellytettyä aikaa työssä ja työttömyyskassan jäsenenä, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Palkkatuki ja työssäoloehdon kertyminen Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen myöntää TE-toimisto. Perustuki on peruspäivärahan suuruinen. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Palkattaessa vaikeasti työllistyviä työttömiä lisäosa on enintään 90 prosenttia (=korotettu palkkatuki) perustuen määrästä. Työssäoloehtoon hyväksytään kaikki työviikot, jos työ on tehty 30.12.2013 tai sen jälkeen. Tätä edeltävältä ajalta hyväksytään työssäoloehtoon puolet. TEtoimiston täytyy ilmoittaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisessa lausunnossaan, mikäli jäsen on ollut palkkatuella tuetussa työssä. Palkkatuella tuetun työn täytyy täyttää työssäoloehdossa määritellyt työaikaa ja palkkaa koskevat vaatimukset, jotta työviikkoja voidaan lukea työssäoloehtoon. Ennen 30.12.2013 tehdyistä korkeimman korotetun palkkatukityön työviikoista puolet pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa, eli se osuus, jota ei voi huomioida työssäoloehtoon. Esimerkki 28 kuukauden tarkastelujakson pidentämisestä Esimerkkihenkilö Tiina aloitti päätoimisen opiskelun syksyllä 2011. Hän sai kesätyön pankista ajalle 4.6.–29.7.2012. Tiina liittyi kirjallisesti Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäseneksi työn alkaessa. Jokainen työviikko oli vähintään 18 tunnin pituinen. Tiina maksoi jäsenmaksut saaduista palkoista, 14 jotta työtä voidaan käyttää hänen työssäoloehtonsa laskemiseen. Tästä työsuhteesta Tiinalle kertyi työssäoloehtoa kahdeksan viikkoa. Tiinan päätoiminen opiskelu jatkui työjakson jälkeen. Kesällä 2013 Tiina oli työssä 3.6.–28.7.2013 yhteensä kahdeksan viikkoa. Kesällä 2014 Tiina oli työssä 2.6.–10.8.2014 yhteensä 10 viikkoa. Nyt Tiinalla oli koossa 26 viikkoa työssäoloehtoa. Tiinan opiskelut päättyivät 18.12.2014. Tiina ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi asuinpaikkakuntansa TE-toimistoon 19.12.2014 ja lähetti ansiopäivärahahakemuksensa liitteineen työttömyyskassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Liitteinä hän toimitti palkka- ja työtodistukset työjaksoistaan sekä lisäksi jäljennöksen opiskelutodistuksesta. Tiinalle täyttyy työssäoloehto, vaikka päivärahakauden alkamisen ja ensimmäisten työssäoloehtoon laskettavien töiden välissä on yli 28 kuukautta. 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, koska Tiina on ollut hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta päätoimisen opiskelun vuoksi. Omavastuuaika Ansiopäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsen on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana yhteensä viittä työpäivää vastaavan ajan. Yhdeltä kalenteriviikolta omavastuuaikaa kertyy enintään viisi päivää, joten omavastuuaika on esimerkiksi kokonaan työttömällä tai toistaiseksi lomautetulla yksi viikko. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, omavastuupäiviksi voidaan laskea ne päivät, jotka olisivat olleet alan työehtosopimuksen mukaisia työpäiviä ilman lomautusta. Edellytyksenä on lisäksi, että työnantaja on vähentänyt palkan lomautuspäiviltä. Arkipyhäpäivät eivät pääsääntöisesti käy omavastuupäiviksi, koska ne eivät yleensä ole jäsenen työpäiviä, ja kyseisiltä päiviltä ei ole tehty vähennystä palkkaan. Omavastuuaika kuluu myös sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos jäsen aloittaa esimerkiksi työllistymistä edistävään palveluun kuuluvan omaehtoisen koulutuksen heti työsuhteen päättymisensä jälkeen, työttömyyskassa jaksottaa ensin mahdollisen tukipaketin. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan jaksotusajan jälkeen. Viiden päivän omavastuuaika kuluu samanaikaisesti kassan maksaman ansiopäivärahan kanssa. Omavastuupäiviä ei voida laskea sellaiselta ajanjaksolta, jolle jäsen on saanut kielteisen päätöksen esimerkiksi tukipaketin jaksotuksen vuoksi. Viiden päivän omavastuuaikaa ei myöskään voida asettaa päällekkäin rangaistuskarenssin kanssa. Jos jäsenelle on asetettu esimerkiksi 90 päivän (n. 3 kk) rangaistuskarenssi, omavastuuaika asetetaan vasta karenssiajan jälkeen. Lomautuksen vuoksi lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle siirretylle jäsenelle voidaan omavastuupäiviä laskea sellaisilta kalenteriviikoilta, joiden aikana työaika on korkeintaan 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta (esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa). Nelipäiväisen työviikon ajalta kertyy yksi omavastuupäivä vii- 15 kossa. Nelipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että jäsenellä on neljä normaalipituista työpäivää, yksi kokonainen lomautuspäivä ja kaksi palkatonta vapaapäivää kalenteriviikossa. Jos jäsen on osa-aikatyössä, omavastuupäiviä voidaan laskea sellaisilta neljän kalenteriviikon tai kuukauden hakujaksoilta, joiden aikana työaika ei ylitä 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Viittä täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika on kerättävä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuuaikaan luettava päivä on viikolla 5, on omavastuuajan täytyttävä viimeistään viikolla 12. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti uudelleen sen jälkeen, kun jäsenelle on täyttynyt uusi 26 viikon työssäoloehto. Uutta omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta työssäoloehdon täyttymisen yhteydessä, jos uusi 500 päivän enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen 500 päivän enimmäisajan alkamisesta, ja jäsenelle on tällöin asetettu omavastuuaika. Esimerkiksi jos jäsenelle on ryhdytty maksamaan ansiopäivärahaa omavastuuajan jälkeen 14.3.2014 lukien, uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos työssäoloehto täyttyy uudelleen siten, että uusi 500 päivän enimmäisaika alkaa viimeistään 13.3.2015. Omavastuuaika joudutaan asettamaan työssäoloehdon täytyttyä aina uudelleen, jos ansiopäivärahaa ei ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen. Siten omavastuuaika voidaan joutua asettamaan kaksi kertaa vuodessa. Esimerkki: Jäsenen työsuhde päättyy 31.10.2014. Hän on työtön työnhakija viisi päivää (3.11.2014.–9.11.2014) eli omavastuuajan. Hän aloittaa työt 10.11.2014. Työsuhde kestää 31.5.2015 asti. Jäsen ilmoittautuu työnhakijaksi 1.6.2015. Jäsen on ollut työssä vähintään 26 viikkoa, joten hän täyttää työssäoloehdon uudelleen. Ja koska 500 päivän enimmäisaika ei ollut alkanut edellisen omavastuuajan yhteydessä (ansiopäivärahaa ei maksettu yhdeltäkään päivältä), jäsenelle asetetaan uusi omavastuuaika 1.6.2015 alkaen. Myös ansiopäiväraha määritellään uudelleen 1.12.2014.–31.5.2015 ansaituista tuloista. Jos jäsen olisi ollut työtön kuusi päivää (esimerkiksi 3.11.2014.– 10.11.2014) eli hänelle olisi maksettu ansiopäivärahaa omavastuuajan jälkeen yhdeltä päivältä ennen työllistymistään, uutta omavastuuaikaa ei olisi asetettu 1.6.2015 lukien. Ansiopäivärahaa ei olisi myöskään määritelty uudelleen. Vain enimmäisaikalaskuri (500 päivää) olisi nollattu. 16 Omavastuuajan laskeminen Omavastuuaika on yhteensä viittä työpäivää vastaava aika, ja se voidaan laskea vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on ollut voimassa TE-toimistossa. Jos jäsen on kokonaan työtön, omavastuuaika on suoraan viisi arkipäivää. Osa-aikatyön ajalta omavastuuaika lasketaan siten, että alan enimmäistyöajasta vähennetään tehdyt työtunnit ja näiden erotus lasketaan omavastuuaikaan. Esimerkki: Jäsen on osa-aikatyössä 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa, ja alan enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa (7,5 t/pv). Omavastuuaikaan lasketaan viittä työpäivää vastaava aika. Tämä on työtunneiksi muutettuna 37,5 tuntia (5 x 7,5 tuntia = 37,5 tuntia). Tällöin omavastuuaika täyttyy kahdessa viikossa ja yhdessä päivässä, koska enimmäistyöajan (37,5 t) ja todellisten työtuntien (20 t) erotus on 17,5 tuntia viikkoa kohden (37,5 t – 20 t = 17,5 t), joten kahdelta ensimmäiseltä viikolta kertyy omavastuuaikaa 35 tuntia (17,5 t x 2 = 35 tuntia). Ja kolmannen viikon maanantailta kertyy omavastuuaikaa 3,5 tuntia (7,54=3,5 tuntia) Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset Ansiopäivärahaa ei voida maksaa jäsenelle, jos jäsen: • • • • • • • • • • • • • • • • • on alle 17-vuotias on täyttänyt 65 vuotta (ansiopäivärahaa voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta) ei ole kokoaikatyönhakijana TE-toimistossa ei ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. lautamiespäivät) ei hae kokoaikatyötä (poikkeuksena osatyökyvyttömyyseläkeläinen) saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (poikkeuksena valtion eläkelain 8 § 1 momentin mukaiset alemmat eläkeiät, jolloin eläke vähennetään työttömyyspäivärahasta) saa työttömyyseläkettä saa maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkettä taikka luopumistukea; on työkyvytön sairauden, vian tai vamman takia saa äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa on sellaisella vapaalla, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautuksen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen saa kuntoutusrahaa saa ansionmenetyskorvausta työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai omassa työssään on päätoiminen opiskelija (kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu) on oikeutettu saamaan työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta saa työnantajaltaan työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta 17 • • saa vuosilomapalkkaa kokoaikatyön perusteella on saanut TE-toimiston määräämän rangaistuskarenssin Irtisanomisajan palkka Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolle työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos jäsenellä on oikeus saada työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa, mutta hän luopuu tästä joko kokonaan tai hän sopii esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta, kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, ansiopäivärahahakemus hylätään siltä ajalta, jolle jäsenellä olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 §). Erorahaluonteiset korvaukset Ansiopäivärahan maksamisen estää sellainen työnantajan maksama rahasuoritus (”kultainen kädenpuristus”), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuneen työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteen päättymistä ”bonuksen” tai ”tuotantopalkkion” nimellä. Jos rahasuoritus joudutaan katsomaan ns. kultaiseksi kädenpuristukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut summat yhteen ja jaksottaa summan työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että maksetun tukipaketin määrää verrataan jäsenen päiväpalkkaan, joka lasketaan samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena oleva palkka. Päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 4,28 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska jäsenen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääkseen ansiopäivärahaoikeuden jaksotuksen jälkeen. Jos työmarkkinoilta poissaolo kestää yli kuusi kuukautta jäsen menettää aikaisemmin hankkimansa työssäoloehdon. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on kartutettava 26 viikon työssäoloehto kokonaan uudelleen saadakseen ansiopäivärahaa. Esimerkki tukipaketin jaksottamisesta Jäsenen työsuhde päättyy 28.2.2015. Hänelle maksetaan työsuhteen päättyessä eroraha, joka on suuruudeltaan 15 000 euroa. Hänen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 €/kk. Palkkatodistus on kirjoitettu ajalle 1.9.2014–28.2.2015. Päiväpalkka, johon tukipaketin määrää verrataan, on 138,46 €, joka saadaan jakamalla palkkatodistuksessa ilmoitettu palkka 18 000 euroa (ilman lomara- 18 haa tai lomakorvausta) palkkatodistuksen ajalle 1.9.2014–28.2.2015 sisältyvillä työpäivillä (130 päivää). Kun tukipaketin jakaa päiväpalkalla, saadaan summaksi 108,33 eli 108 täyttä päivää. Pyöristäminen tapahtuu aina alaspäin. Tukipaketti jaksotetaan ajalle 1.3.–29.7.2015 eli 108 päivälle. Lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa jaksotuspäiviksi. Työaikapankki Mikäli jäsenelle on ennen kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana maksettu työaikapankista rahakorvausta, estää se työttömyyspäivärahan maksamisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Jaksotuspalkka tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotuksessa tehdään. Rahakorvaus jaksotetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Työkyvyttömyys Jäsenelle ei voida maksaa ansiopäivärahaa, jos hän saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Ansiopäivärahaa ei myöskään makseta, jos jäsen on todettu sairausvakuutus/tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty esim. jonkin laissa olevan rajoituksen vuoksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, jos jäsenelle on maksettu ansiopäivärahaa välittömästi sairastumista edeltäneeltä päivältä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa. Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisenä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa jäsenelle, jonka sairauspäivärahaoikeus on päättynyt (noin 300 pv), hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen. Edellytyksenä ansiopäivärahan maksamiselle on se, että jäsen on ilmoittautunut TE-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi, vaikka hän olisi edelleen sairauslomalla. Näiden kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta jäsen voisi saada ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, vaikka edellä mainitut ehdot täyttyisivät, jos jäsen on jo saanut ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta tai hänen työssäoloehtonsa ei ole muuten kunnossa. Edellä mainittu menettely koskee myös jäsentä, jonka työsuhde on voimassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos hän on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, hän on edelleen sairauslomalla, ja hän on ilmoittautunut TE-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen todistus siitä, ettei jäsenelle ole tarjota hänen työkykynsä mukaista työtä. Tämä todistus esi- 19 tetään ensin TE-toimistolle ja lähetetään sen jälkeen työttömyyskassaan hakemuksen liitteenä. Jos TE-toimistoon ei ilmoittauduta heti sen jälkeen, kun sairauspäivärahaoikeus on päättynyt, on ilmoittautuminen tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, jos eläkehakemus hylätään. Eläkehakemuksen hylkäysajankohdan (ensiasteen) ja TE-toimistoon ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuuden kuukauden katkosta. Jos kuuden kuukauden raja ylittyy, jäsen menettää oikeuden ansiopäivärahaan. Tällöin hänen on kartutettava 26 viikon työssäoloehto uudelleen, ennen kuin hän voi saada ansiopäivärahaa. Osasairauspäiväraha Ansiopäivärahaa ei makseta ajalta, jolta jäsen saa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan aikana tehty työ ei kerrytä 26 viikon työssäoloehtoa. Osasairauspäiväraha-aika on kuitenkin ns. hyväksyttävä syy pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Rangaistuskarenssit TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon henkilön työttömyydestä, opiskelusta, omassa työssä työllistymisestä ja yritystoiminnasta. TE-toimisto voi asettaa myös rangaistuskarenssin. 60 päivän karenssin voi saada, jos henkilö kieltäytyy yli viisi päivää kestävästä työstä tai hänelle sopivasta koulutuksesta. Jos henkilö itse aiheuttaa sen, ettei työsopimusta synny, on karenssin pituus myös 60 päivää. Karenssin pituus on 30 päivää, jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa. Henkilö voi ensimmäisen kolmen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä sellaisesta työstä, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan. Hän voi kuitenkin halutessaan vastaanottaa työn, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan ja erota tästä työstä kolmen kuukauden kuluessa työn alkamisesta saamatta karenssia. Järjestelyllä kannustetaan kokeilemaan muutakin työtä kuin omaa ammattiaitoa vastaavaa työtä. TE-toimisto määrittelee sen, vastaako työ henkilön ammattitaitoa. Siten näissä tilanteissa täytyy aina olla yhteydessä TE-toimistoon. Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vähintään 15 päivän pituisen karenssin, jos henkilö jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Karenssi päättyy sinä päivänä, kun henkilölle on laadittu suunnitelma tai sitä on tarkistettu, mutta karenssin pituus on kuitenkin aina vähintään 15 päivää. Jos henkilö kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, on karenssin pituus vähintään 30 päivää. Karenssi päättyy sinä päivänä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. Lisäksi 60 päivän karenssin voi saada, jos suunnitelmassa mainittu asia ei toteudu henkilön laiminlyönnin vuoksi. Karenssin voi myös saada, jos henkilö kieltäytyy työnhakuvalmennuksesta, uravalmennuksesta, kokeilusta, työvoimakoulutuksesta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää tai joutuu omasta syystään keskeyttämään jonkun edellä mainitun palvelun ilman pätevää syytä. Jos jäsen kieltäytyy tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun 20 ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana, päivärahakauden enimmäisaikaa lyhennetään 100 päivällä, jos jäsenelle ei ole maksettu korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta vähintään 40 päivältä ensimmäisen 250 päivärahakauden aikana. Tästä on kerrottu tarkemmin kohdassa ansiopäivärahan kesto. 90 päivän karenssin voi saada, jos henkilö itse eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai hän itse aiheuttaa työsopimuksensa päättymisen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, karenssin pituus on silloin 30 päivää. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus eli toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely voi aiheuttaa ansiopäivärahan päättymisen kokonaan. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työssäoloehdon täyttävässä työssä tai koulutuksessa 12 kalenteriviikkoa. TE-toimistosta saa tarkempia tietoja karensseista ja niiden asettamisesta perusteluineen. Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan Sosiaalietuudet voivat vaikuttaa ansiopäivärahaan kolmella eri tavalla: Ne vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisinä, ne estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan tai niillä ei ole mitään vaikutusta ansiopäivärahan määrään. Ansiopäivärahasta ei vähennetä lapsilisää, perhe-eläkkeitä, asumistukea, toimeentulotukea, vammaistukea, kansaneläkkeensaajan hoitotukea, tapaturmavakuutuslain mukaan maksettua haittarahaa, elinkoron peruskorkoa vastaavaa osaa tai erityisten kustannusten korvausta, sotilasavustusta eikä sotilasvammalain mukaista elin- tai täydennyskorkoa tai erityisten kustannusten korvausta. Kunnan maksamaa omaishoidon tukea ja perhehoitopalkkiota ei vähennetä ansiopäivärahasta, mutta omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen saattaa estää ansiopäivärahan maksamisen kokonaan siinä tapauksessa, että hoitotyön katsotaan työllistävän henkilöä niin paljon, että se on esteenä työmarkkinoilla ololle. Toisesta valtiosta, esimerkiksi Ruotsista saatu eläke tai muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava etuus vähennetään ansiopäivärahasta. Muut sosiaalietuudet, lukuun ottamatta niitä etuuksia, jotka estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan, vähennetään ansiopäivärahasta. Vähennettäviä etuuksia ovat mm. osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikaeläke. Myös työnantajan järjestämä lisäeläke on ansiopäivärahasta vähennettävä etuus. Kotihoidon tuki on niin sanottu perhekohtainen etuus. Jos ansiopäivärahan hakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, tuki vähennetään ansiopäivärahan hakijan ansiopäivärahasta. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä, jos puoliso hoitaa lasta kotona eikä hänellä ole tämän takia oikeutta ansiopäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Samoin puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä toi- 21 sen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään sen puolison ansiopäivärahasta, jolle tuki on myönnetty. Lasten yksityisen hoidon tukea ei vähennetä, koska tuki maksetaan hoidon tuottajalle, ei perheelle itselleen. Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot Palkanmäärittelyssä käytetään niin sanottua vakiintunutta palkkatuloa. Tämä käsittää normaalin kuukausipalkan lisäksi mm. vuosilomapalkan sekä vuorolisät, jotka maksetaan jatkuvasti palkan yhteydessä ja niiden ansaintajakso kohdistuu palkanmääritysjaksoon. Myös palvelusvuosilisät voidaan laskea mukaan ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan siltä osin, kun niiden ansainta-aika kohdistuu palkanmääritysjaksoon. Tulospalkkiot voidaan laskea ansiopäivärahaan, jos palkkion maksaminen perustuu työpanokseen ja on korvausta siitä, ja ansainta-aika kohdistuu palkanmäärittelyjaksoon. Vakiintunutta palkkatuloa eivät ole mm. vuosilomakorvaus, lomaraha, henkilöstörahaston maksama voittopalkkio, työnantajan maksama korvaus menetetystä irtisanomisajasta eikä työnantajan maksama ylimääräinen palkka tai bonus, jonka maksaminen on perustunut työsuhteen päättymiseen. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on työssäoloehtoon luettavaa aikaa, ja siltä ajalta maksettu palkka on päivärahan perusteena olevaa ansiota. Sen sijaan työaikapankkiin säästettyjä palkkaeriä tai sieltä nostettuja rahakorvauksia ei lueta päivärahan perusteena olevaan ansioon. Ansiopäiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneen 26 viikon palkkatietojen perusteella eli ajalta, jolta jäsen on täyttänyt työssäoloehdon. Jos jäsen on työllistynyt kahdessa tai useammassa työsuhteessa ennen työttömyyttään, työtulot huomioidaan kaikista työsuhteista päivärahan perusteena olevaan ansioon, kunhan työt ovat olleet työssäoloehdon täyttävää työtä. Jos jäsen on ollut ennen työttömyyttään tai lomautustaan äitiys- ja vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, opiskelemassa tms., hakemukseen täytyy liittää päätös tai todistus asiasta ja pyytää työnantajalta palkkatiedot niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 26 viikon palkallinen aika. Myös kaikki palkattomat jaksot on ilmoitettava todistukseen, ja todistukseen on annettava selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan (esim. kuntoutus tai oma loma). Jos jäsen on lomautettu, voi palkkatodistus olla lomautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Jos lomautus alkaa esimerkiksi 24.2.2015, voi palkkatodistus olla ajalta 1.8.2014–31.1.2015. Mutta lisäksi hakemuksen mukana täytyy lähettää helmikuun palkkalaskelma. Jos työssäoloehdon tarkastelujakson pituutta on jouduttu pidentämään hyväksyttävän syyn vuoksi, 28 kuukauden tarkastelujaksoa edeltävältä ajalta ansaittua palkkatuloa tarkistetaan työntekijäin eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä ennen työttömyyttään olleen jäsenen palkkatuloja tarkistetaan palkkakertoimella vain siinä tapauk- 22 sessa, että hän on kokonaan työtön, ja eläkeaika on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen työttömyyttä. Jos työttömyyttä edeltäneeseen 26 viikon jaksoon sisältyy alle 18 tunnin työviikkoja, täytyy palkkatodistus olla niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on palkkatiedot vähintään 26 sellaiselta työviikolta, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Palkkatodistuksessa täytyy ilmoittaa, mitkä kalenteriviikot ovat olleet alle 18 työtunnin mittaisia, sillä näitä viikkoja ei voida laskea mukaan ansiopäivärahan määrittelyyn. Tässä tapauksessa kassalle täytyy toimittaa viikkokohtainen tuntiselvitys, johon on eritelty myös palkat viikkokohtaisesti. Osa-aikaeläkkeeltä tai osatyökyvyttömyyseläkkeeltä työttömäksi jääneen jäsenen ansiopäiväraha määritellään ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkettä ansaitun palkan mukaan edellyttäen, että jäsen on ollut työttömyyskassan jäsen ja, hän on täyttänyt työssäoloehdon ennen osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Samalla tavalla menetellään myös sellaisen jäsenen kohdalla, joka on saanut osa-aikalisää tai hän on ollut osittaisella hoitovapaalla ennen työttömyyttään. Jos jäsen on ollut vuorotteluvapaalla ennen työttömyyttään, ansiopäiväraha määritellään vuorotteluvapaata edeltävältä ajalta. Jos jäsen on täyttänyt työssäoloehdon kokonaisuudessaan sen jälkeen, kun osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, osa-aikalisä tai vuorotteluvapaa on päättynyt, ansiopäiväraha määritellään normaalisti työttömyyttä edeltävältä ajalta. Ansiopäivärahan laskenta Työttömyyskassan maksama ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (32,80 €) erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 116 € (= 95-kertainen peruspäiväraha), on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Ansiopäivärahan määrä voi olla korkeintaan 90 prosenttia jäsenen päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jäsenen bruttotuloista. Täysimääräinen ansiopäiväraha on aina vähintään peruspäivärahan suuruinen mahdollisine lapsikorotuksineen. Päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatodistuksen kertymäajan palkkasumma laskennallisten työpäivien lukumäärällä. Jokaiseen työssäoloehtoon laskettavaan viikkoon sisältyy viisi päivää. Jos palkkatodistuksessa on vähintään 26 täyttä kalenteriviikkoa ja lisäksi vajaita viikkoja (palkkatodistus alkaa tai loppuu keskeltä viikkoa), laskentaan huomioidaan todelliset työpäivät. Esimerkiksi ajalla 1.8.2014–31.1.2015 on 26 täyttä kalenteriviikkoa sekä yksi vajaa viikko, koska palkkatodistusaika alkaa perjantaista. Siten palkka jaetaan todellisilla työpäivillä, joita on jakson aikana 131. Ensimmäiselle viikolle 1.8.–3.8.2014 lasketaan todelliset päivät eli yksi päivä. Ennen päiväpalkan laskemista on koko ennakonpidätyksen alaisesta ansiosta vähennettävä sellaiset erät, joita ei oteta huomioon ansiopäivärahan määritte- 23 lyssä, kuten esimerkiksi lomarahat ja lomakorvaukset. Lisäksi vähennetään sellaiset tulos- ja tuotantopalkkiot tai bonukset, jotka on maksettu palkkatodistuksen kertymäaikana, mutta joiden ansainta-aika ei kohdistu kertymäaikaan. Tukipaketiksi luettava erä vähennetään myös ennakonpidätyksen alaisesta ansiosta. Lisäksi ansiosta vähennetään eduskunnan vuosittain vahvistama vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Tämä vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015. Ansiopäivärahan laskuesimerkki 1 Jäsenen bruttopalkka on16 000 € 26 viikon ajalta. Summaan sisältyy lomakorvaus, joka on 1 000 €. Ensin vähennetään lomakorvaus ja 4,28 % (vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua). 16 000 € - 1 000 € = 15 000 € 15 000 € - 4,28 % = 642 € 15 000 € - 642 € = 14 358 € Jäljelle jäänyt 26 viikon palkka 14 358 € jaetaan 26 viikkoon sisältyvillä laskennallisilla työpäivillä, 130 päivää. 14 358 /130 = 110,45 € - päiväpalkka on 110,45 € - ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 2 374,68 € (110,45 € x 21,5 = 2 374,68 €) - peruspäiväraha on 32,80 € - ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta eli (110,45 € - 32,80 €) x 45 % = 34,94 € Ansiopäivärahan määrä saadaan laskemalla ansio-osa ja peruspäiväraha yhteen: 34,94 € + 32,80 € = 67,74 €/päivä. Ansiopäivärahan laskuesimerkki 2 Jäsenen bruttopalkka on ajalta 1.9.2014–28.2.2015 yhteensä 25 500 €. Summaan sisältyy lomakorvaus, joka on 1 500 €. Ensin vähennetään lomakorvaus ja sen jälkeen 4,28 prosentin vähennys. 25 500 € -1 500 € = 24 000 € 24 000 € - 4,28 % = 1 027,20 € 24 000 € - 1 027,20 € = 22 972,80 € Palkka 22 972,80 € jaetaan ajanjaksoon sisältyvillä laskennallisilla työpäivillä, 130 päivää. 22 972,80 €/130 = 176,71 € – päiväpalkka on 176,71 € – peruspäiväraha on 32,80 € 24 Lasketaan ensin ansiopäivärahan määrä 45 prosentin ansio-osaan saakka (=vertailukohta), koska päiväpalkka (176,71 €) ylittää vertailukohdan päiväpalkan, joka on 95-kertainen peruspäiväraha eli 3 116 €/kk ja 144,93 €/pv vuonna 2015. Ansiopäiväraha on vertailukohdassa 83,26 €, joka saadaan seuraavasti: (144,93 € - 32,80 €) x 45 % = 50,46 € + 32,80 € (peruspäiväraha) = 83,26 € Ansio-osa on 3 116 euron ylittävien tulojen osalta 20 prosenttia laskettuna päiväpalkan (176,71 €) ja vertailukohdan päiväpalkan (144,93 €) erotuksesta (176,71 € - 144,93 €) x 20 % = 6,36 € Ansiopäiväraha on vertailukohdan päiväraha + 20 prosentin ansio-osa eli 83,26 € + 6,36 € = 89,62 € Edellisiin ansiopäivärahoihin lisätään vielä mahdolliset lapsikorotukset, jotka ovat 5,29 € yhdestä, 7,77 € kahdesta ja 10,02 € kolmesta tai useammasta lapsesta päivää kohden. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, johon kirjaudutaan kassan internet-sivuilla osoitteessa www.prokassa.fi. Laskuri on myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n kotisivuilla www.tyj.fi. Korotettu ansio-osa Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa pitkän työuran päätyttyä ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Ehdot korotetun ansio-osan maksamiselle ovat seuraavat: Pitkän työuran päätyttyä 90 päivää Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 90 työttömyyspäivältä. Korotettuun ansio-osaan on oikeus seuraavissa tapauksissa: • jäsenen työsopimus on irtisanottu ja irtisanomisesta ei ole seurannut korvauksetonta määräaikaa (TE-toimisto ei ole asettanut karenssia) • jäsen on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää • jäsenen työsopimus on irtisanottu ja hän välittömästi työsuhteen päätyttyä jatkaa määräaikaisen samalla työnantajalla. Yhden päivän työttömyyttä ei edellytetä välissä. Jäsenyys- ja työssäoloedellytysten tulee täyttyä toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päättymiseen mennessä. 25 Lisäksi seuraavien ehtojen on täytyttävä: • jäsenellä on ollut 18-vuotiaasta lukien kartutettua eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta, • jäsen on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta, ja • jäsen on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteensa päättymisestä. Työttömyyskassan viiden vuoden jäsenyys voi koostua eri työttömyyskassojen jäsenyysajoista. Niiden ei tarvitse olla yhdenjaksoisia, vaan välillä voi olla myös taukoja. Työssäoloaikaan lasketaan työ, jonka jäsen on tehnyt 18-vuotiaasta alkaen. Työssäoloaikaan voi sisältyä enintään viisi vuotta työhön rinnastettavia aikoja. Työhön rinnastettavaksi ajaksi katsotaan sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta jäsenelle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Työhistoriaan rinnastettavaksi jaksoksi katsotaan myös sellainen täysi kalenterikuukausi, jonka aikana jäsen on ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai jona jäsen on ollut työkyvytön ja hän on saanut työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Työttömyyskassa saa työhistoriatiedot suoraan Eläketurvakeskuksesta. Työssäoloaikaan rinnastettavat ajat selvitetään työttömyyskassalle erillisellä todistuksella. Todistuksena kelpaa esim. päätös äitiys- ja vanhempainrahasta tms. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta 200 päivää Tätä korotusosuutta maksetaan, kun jäsen osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, ja palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotettua ansio-osaa voi saada palvelun ajalta enintään 200 päivältä. Kertymä nollataan, kun jäsen täyttää työssäoloehdon uudelleen. Nollausta ei kuitenkaan tehdä työvoimapoliittisen koulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen aikana, vaikka jäsenelle täyttyisi työssäoloehto. Nollaus tehdään näissä tilanteissa koulutuksen päätyttyä. Korotetun ansio-osan suuruus Normaali ansiopäiväraha määräytyy siten, että ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan sekä perusosan 32,80 € erotuksesta ja 20 prosenttia kun palkka ylittää 3 116 € (= 95 x peruspäivärahan määrä vuoden 2015 määrässä). Korotetussa ansio-osassa vastaavat korvausosuudet ovat 58 prosenttia ja 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan sisältyy normaali ansiopäiväraha. Normaalin ansiopäivärahan määräytymisessä on sääntö, jonka mukaan ansiopäiväraha voi olla korkeintaan 90 % ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotetussa ansio-osassa tätä kattoa ei ole, vaan korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. 26 Palkkaa varten määrätyn verokortin ennakonpidätysprosenttia korotetaan 4 prosenttiyksiköllä, jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Korotus tehdään verohallituksen määräyksestä. Korotetun ansio-osan laskenta Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka (= 4,28 % on jo vähennetty) – päiväpalkka (jaettu 21,5:llä) – päiväraha 32,80 € + [0,58 x (116,28 € – 32,80 €)] = 2 500 € 116,28 € 81,22 € Katso kohdasta "Ansiopäivärahan laskenta", miten ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan. Esimerkkejä ansiopäivärahan suuruudesta eri tasoissa kk/palkka Palkka – 4,28 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 1 914,40 2 393,00 2 871,60 3 350,20 3 828,80 89,04 111,30 133,56 155,82 178,08 58,11 68,13 78,14 85,44 89,89 65,42 78,33 91,24 101,65 109,44 Ansiopäivärahan määrän voi myös laskea Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, johon kirjaudutaan kassan kotisivuilta www.prokassa.fi. Kattava päivärahataulukko on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n kotisivuilla osoitteessa www.tyj.fi Ansiopäivärahakauden kesto Ansiopäivärahaa voidaan maksaa 300, 400 tai 500 työttömyyspäivältä yhtä työssäoloehtoa kohti. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa 500 päivältä, jos jäsenellä on kolmen vuoden työhistoria ennen työttömäksi jäämistään. Työhistoriavaatimuksen ei tarvitse täyttyä viimeisimmästä työsuhteesta, vaan siihen lasketaan myös aikaisemmat työsuhteet eri työnantajien palveluksessa. Jos jäsenellä ei ole kolmen vuoden työhistoriaa ennen työttömäksi jäämistään, hänelle maksetaan ansiopäivärahan suuruista päivärahaa 400 päivältä ja loput 100 päivää työttömyyskassa maksaa hänelle peruspäivärahan suuruisena päivärahana. 500 päivän enimmäismaksuaikaa lyhennetään 100 päivällä, jos jäsen on kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun ensimmäisen 250 päivän aikana. Jos jäsenellä on tässä tilanteessa kolmen vuoden työhistoria, hänelle maksetaan ansiopäivärahan suuruista päivärahaa 400 päivältä ja loput 100 päivää työttömyyskassa maksaa hänelle peruspäivärahan suuruisena päivärahana. 27 Jos jäsen on kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt palvelun ensimmäisen 250 päivän aikana eikä hänellä ole kolmen vuoden työhistoriaa, hänelle maksetaan ansiopäivärahan suuruista päivärahaa 300 päivältä ja loput 200 päivää työttömyyskassa maksaa hänelle peruspäivärahan suuruisena päivärahana. 100 päivän lyhennystä ansiopäivärahan maksamiseen ei kuitenkaan tehdä, jos jäsen on ollut ensimmäisen 250 päivän aikana työllistymistä edistävässä palvelussa, ja hänelle on maksettu palvelun ajalta korotettua ansio-osaa vähintään 40 päivältä. Päivärahakauden enimmäisajan täytyttyä jäsen pääsee takaisin ansiopäivärahalle vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt työssäoloehdon. Kela maksaa työmarkkinatukea jäsenelle, jonka 500 päivän enimmäismäärä on täyttynyt. Lisäpäivät ja ansiopäivärahan määrittely Vuonna 1950–1954 syntyneelle jäsenelle maksetaan lisäpäiviä, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1955–1956 syntynyt jäsen voi päästä lisäpäiville, jos hän täyttää 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt jäsen voi päästä lisäpäiville, jos hän täyttää 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa kaikissa tapauksissa 65 ikävuoteen asti, mutta jäsen voi jäädä vanhuuseläkkeelle jo aikaisemmin. Lisäpäivillä (”eläkeputki”) olevan jäsenen ansiopäivärahapäiviä ei nollata eikä ansiopäivärahaa määritellä uudelleen sen jälkeen, kun lisäpäivien (=maksettu yli 500 päivää) maksaminen on alkanut. Ansiopäivärahaa ei määritellä uudelleen, vaikka jäsen olisi työssä ja täyttäisi 26 viikon työssäoloehdon lisäpäivien aikana. Ansiopäivärahan taso siis ”lukitaan” siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lisäpäivä on maksettu. Silti lisäpäivillä olevan jäsenen on toimitettava työttömyyskassalle palkkatodistukset jokaisesta työssäolojaksostaan mahdollista tukipakettijaksotusta varten. Vanhuuseläkkeelle lisäpäivien perusteella Jäsenellä voi myös olla mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt jäsen voi jäädä vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä, jos hänelle on maksettu lisäpäiviä vähintään yhdeltä päivältä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana. Vuonna 1958 tai sen jälkeen syntynyt henkilö voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana. 28 Jäsenen täytyy pyytää työttömyyskassalta todistus maksetuista lisäpäivistä eläkkeen hakemista varten. Todistus voidaan kirjoittaa eläkkeen alkamiskuukautta edeltävän kuukauden aikana. Nimittäin todistuksessa täytyy ilmoittaa, että työttömyyskassa on maksanut ansiopäivärahan lisäpäiviä vähintään yhdeltä päivältä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana. Eläkettä ei myönnetä takautuvasti. Esimerkiksi jos jäsen täyttää 62 vuotta maaliskuussa ja hän haluaa eläkkeen alkavan huhtikuussa, eläkehakemuksen täytyy olla työeläkeyhtiössä, Kelassa tai Eläketurvakeskuksessa maaliskuun loppuun mennessä. Työttömyyskassa voi kirjoittaa todistuksen maksetuista lisäpäivistä vasta sen jälkeen, kun jäsenelle on maksettu ansiopäivärahaa maaliskuulta vähintään yhdeltä päivältä. Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja 500 päivän enimmäisaika alkaa aina alusta sen jälkeen, kun jäsen on täyttänyt uuden työssäoloehdon, eli hän on työskennellyt yhteensä 26 kalenteriviikkoa (vähintään 18 t/vk) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. 500 päivän laskuri nollataan, vaikka maksupäiviä olisi vielä laskurissa jäljellä. Ansiopäiväraha määritellään pääsääntöisesti uudelleen, kun työssäoloehto täyttyy. Samoin omavastuuaika asetetaan. Ansiopäivärahaa ei kuitenkaan määritellä työssäoloehdon täytyttyä uudelleen, jos uusi päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkamisesta ja päivärahan perusteena oleva palkka on tällöin määritelty. Esimerkki: Jäsenelle on määritelty ansiopäiväraha, ja ansiopäivärahaa on maksettu omavastuuajan jälkeen 17.3.2014 alkaen. Päivärahaa ei määritellä uudelleen eikä omavastuuaikaa aseteta, jos työssäoloehto täyttyy uudelleen siten, että jäsenen uusi päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa eli viimeistään 16.3.2015. 26 viikon työssäoloehdon voi kartuttaa esimerkiksi tilapäistöistä, kunhan työ on ollut työssäoloehdon täyttävää palkkatyötä. Ansiopäivärahan uudelleen määrittelyssä on ns. suojaussääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi kokonaan työttömän ansiopäiväraha (ilman lapsikorotuksia) on vähintään 80 prosenttia vanhasta kokonaan työttömän ansiopäivärahasta. Vertailu tehdään siihen ansiopäivärahan tasoon, jota viimeksi on maksettu. Jos jäsen saa soviteltua ansiopäivärahaa, vertailu tehdään täysimääräiseen ansiopäivärahaan. Suojausta voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että ansiopäivärahaa on maksettu vähintään yhdeltä päivältä, ja jäsen täyttää 26 viikon työssäoloehdon uudelleen ennen 500 päivän täyttymistä. Suojausta ei ole, jos jäsenelle on täyttynyt 500 päivää ennen 26 viikon työssäoloehdon täyttymistä. Suojausta ei myöskään ole, jos jäsenelle ei ole maksettu ansiopäivärahaa. Suojaus koskee vain täyttä ansiopäivärahaa eikä soviteltua ansiopäivärahaa. Soviteltu ansiopäiväraha voi pudota alle 80 prosenttiin ansiopäivärahan uudelleen määrittelyn jälkeen. 29 Työllistämisvelvoite Jos jäsenelle täyttyy 500 päivän enimmäisaika, kun hän on 57–59-vuotias, hän kuuluu työllistämisvelvoitteen piiriin. Tällöin jäsenen kotikunta on velvollinen järjestämään jäsenelle työtä kuudeksi kuukaudeksi (26 viikoksi). Jos jäsen työllistetään edellä mainitun työllistämisvelvoitteen perusteella, tulevaa ansiopäivärahan tasoa ei määritellä uudelleen, jollei ansiopäivärahan perusteena oleva palkka nouse. Jäsen saa siis samansuuruisen ansiopäivärahan työskentelyn jälkeen kuin mitä hän sai ennen 500 päivän täyttymistä. Lomautus Lyhennetty työviikko Jos työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä tai useammalla kokonaisella työpäivällä viikossa, maksetaan lomautuspäiviltä täysimääräistä ansiopäivärahaa. Tällöin työaika voi olla enintään 80 % alan enimmäistyöajasta kalenteriviikossa. Käytännössä jäsenellä voi olla enintään neljä työpäivää, yksi lomautuspäivä ja kaksi palkatonta päivää kalenteriviikossa, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Jos jäsenellä on tuloa yritystoiminnasta, ja hänet on lomautettu lyhennetylle työviikolle, hänen täysimääräisestä ansiopäivärahastaan vähennetään omalta työnantajalta saatu palkka sekä yritystulo, ja hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa koko kalenteriviikolta. Ansiopäivärahaa maksetaan soviteltuna myös silloin, jos jäsen tekee lyhennettyä työviikkoa ja hänellä on lisäksi osaaikatyö tai satunnainen työ toiselle työnantajalle saman kalenteriviikon aikana. Arkipyhäpäiviltä ei makseta ansiopäivärahaa, jos ne eivät ole jäsenen työpäiviä, ja jollei ko. päiviltä ole vähennetty palkkaa. Jos jäsen lomautetaan esimerkiksi ajalle 30.3.2015–12.4.2015, ansiopäivärahaa maksetaan kahdeksalta päivältä, jos omavastuuaika on kerätty aikaisemmin. Arkipyhäpäiviltä ei makseta ansiopäivärahaa. Vuonna 2015 toimitaan vappupäivän, helatorstain, juhannusaaton, jouluaaton ja joulupäivän kanssa samoin, eli näiltä päiviltä ei makseta ansiopäivärahaa. Ne eivät myöskään käy omavastuupäiviksi. Vuorolomautuksen ajalta ansiopäiväraha maksetaan myös täysimääräisenä. Vuorolomautus tarkoittaa esimerkiksi joka toinen kalenteriviikko toteutettavaa lomautusta tai lomautusviikko voi olla esimerkiksi kerran kuukaudessa. 500 päivän enimmäisaika kuluu maksettavilta päiviltä samalla tavalla kuin kokonaan työttömällä. Lyhennetty työpäivä Lomautus voidaan toteuttaa lyhennetyn työpäivän muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäistä työaikaa lyhennetään. Tässä tilanteessa työttömyyskassa maksaa soviteltua ansiopäivärahaa niiltä kalenteriviikoilta, joiden aikana työajan lyhennys on toteutunut. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan niiltä kalenteriviikoilta, joina työaika on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Työaikaa verrataan jäsenen normaaliin sataprosenttiseen työaikaan. 30 Työttömyyspäivien ja työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi olla yhteensä enintään viisi kalenteriviikon aikana. Lisäksi palkkaa on tullut vähentää työajan lyhennystä vastaavan määrän. Jos työajan lyhennys on esimerkiksi 60 %, on ennakonpidätyksen alaisen palkan (sis. luontoisedut) pienennyttävä samassa suhteessa työajan lyhennysajalta. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että työtulojen (300/279 €) suojaosan ylimenevästä osuudesta huomioidaan puolet, ja tämä summa vähennetään ansiopäivärahasta. Sovitellun ansiopäivärahan tasoa voi käydä testaamassa työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, jonne kirjaudutaan kassan sivuilta www.prokassa.fi. Katso sovitellun ansiopäivärahan tarkemmat maksamisen edellytykset sekä suuruus kohdasta soviteltu ansiopäiväraha. 500 päivän enimmäisaika kuluu lyhennetyn työpäivän ajalta samalla tavalla kuin osa-aikatyössä. Soviteltu ansiopäiväraha Soviteltua ansiopäivärahaa voi hakea jäsen, joka työskentelee osa-aikaisesti, ja hän on kokoaikaisena työnhakijana TE-toimistossa. Sovitellulla ansiopäivärahalla pyritään tasoittamaan osa-aikaisesta työstä aiheutuvaa ansionmenetystä kokoaikatyöhön verrattuna. Sovitellun ansiopäivärahan maksaminen on mahdollista seuraavissa tapauksissa: • • • • • • Työnantaja on lomauttanut hakijan lyhennetylle työpäivälle, eli päivittäistä työaikaa lyhennetään. Jäsen on enintään kaksi viikkoa (14 kalenteripäivää) kestävässä kokoaikatyössä (esim. satunnainen työ). Jäsen on osa-aikatyössä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, jos työaikaa on lyhennetty jäsenen omasta aloitteesta. Jäsenellä on tuloa (esim. maataloustuloa) yritystoiminnasta. Yritystoiminnan laajuus ja työmarkkinoilla olo tutkitaan aina TE-toimistossa. Jos TEtoimisto katsoo yritystoiminnan olevan sivutoimista, voidaan soviteltua ansiopäivärahaa maksaa. Jäsen saa immateriaalioikeuksiin perustuvaa korvausta (esim. tekijänoikeuskorvausta tai korvausta työsuhdekeksinnöstä). Jäsenellä on tuloa omasta työstä eli työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä (esim. kielenkääntäjä). Myös tässä tapauksessa TE-toimisto tutkii työskentelyn laajuuden ja antaa lausunnon siitä, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa. Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 80 prosenttia alan kokoaikatyöajasta. Palkkatulojen vähyys, väheneminen tai lyhennetty työaika ei suoraan oikeuta soviteltuun ansiopäivärahaan. Työaikapankkiin säästetty työaika lasketaan mukaan enimmäistyöaikaan. Samoin työaikapankista nostettu työaika, jonka jäsen pitää vapaana, lasketaan enimmäistyöaikaan 31 Työajan tulee olla luotettavasti valvottu. Esimerkiksi provisiopalkka-alalla työskenteleville ei voida maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos työskentely tapahtuu kotona, vaikka työ olisi osa-aikaista työtä ja saadut tulot olisivat vähäiset. Sovitellun ansiopäivärahan mahdollisuus kannattaa ensin tarkastaa työttömyyskassasta, jos on aikeissa vastaanottaa sellaisen työn, jossa ei ole työajan valvontaa. Kassalle tulee selvittää tarkasti, minkä tyyppisestä työstä on kysymys. Työajan seuranta Osa-aikatyössä tai enintään kaksi viikkoa kestävässä satunnaisessa kokoaikatyössä työaikaa tarkastellaan siltä ajalta, jolta soviteltua ansiopäivärahaa haetaan eli kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon tarkastelujaksoina. Työalalla, jossa käytetään työajan tasoittumisjaksoja (esim. jaksotyö), voidaan soviteltua ansiopäivärahaa maksaa, jos työaika ei tasoittumisjakson aikana ylitä 80 prosenttia alan kokoaikatyöajasta. Jos jäsen on kuukausipalkkaisessa jaksotyössä, soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika on enintään 80 prosenttia alan kokoaikaisesta työajasta tasoittumisjakson aikana. Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä ei oteta huomioon jäsenen todellisuudessa tekemiä työtunteja, vaan oleellista on keskimääräinen työaika, minkä jäsen on sopinut ja minkä perusteella hänelle maksetaan kuukausipalkkaa. Lomautustapauksissa työajan lyhentymistä seurataan kalenteriviikoittain. Lyhennetyn työpäivän ajalta maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa vain niiltä kalenteriviikoilta, joina työaika on enintään 80 prosenttia kalenteriviikossa. Sovitellun ansiopäivärahan määrä Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa (ma-pe), myös työpäiviltä. Viikonloppuna tehdyt työtunnit ja palkka huomioidaan kuitenkin soviteltuun ansiopäivärahaan. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että työtulojen (300/279 €) suojaosan ylimenevästä osuudesta huomioidaan puolet, ja tämä summa vähennetään ansiopäivärahasta. Suojaosa on 300 euroa kuukauden sovittelujaksolla ja 279 euroa neljän kalenteriviikon sovittelujaksolla. Tulona otetaan huomioon myös sovittelujakson aikana työaikapankkiin säästetyt tai sieltä nostetut ansiot. Suojaosa koskee vain sellaisia tuloja, jotka ovat sovitellun ansiopäivärahan piirissä, kuten esimerkiksi työ- ja yritystulot. Suojaosa ei siten koske sosiaalietuuksia, kuten esimerkiksi kotihoidon tukea. Nimittäin sosiaalietuuksia ei sovitella ansiopäivärahassa, vaan ne vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisesti, jos sosiaalietuus on sellainen etuus, joka joudutaan vähentämään ansiopäivärahasta. Päiväkohtainen vähennys saadaan jakamalla jäljelle jäävä tulo 21,5:llä. Sovittelussa tulona otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaitut ja maksetut tulot. 32 Jos bruttoansio on 1 000 €, pienentää tulo ansiopäivärahaa kuukauden ajalta seuraavasti: 1 000 – 300 € (suojaosa) = 700 € 700 € x 50 % = 350 € 350 €/ 21,5 = 16,28 € 16,28 € on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä. Jos soviteltua ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon jaksoissa, lasketaan sovitellun ansiopäivärahan määrä siten, että neljältä viikolta ansaitusta palkasta vähennetään ensin suojaosa 279 €, jäljelle jäävästä summasta otetaan tämän jälkeen puolet, ja loppusumma jaetaan 20:lla eli (1 000 € - 279 € = 721 € -> 721 € x 50 % = 360,5 €)/20 = 18,03 €. Saatu summa (18,03 €) on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä neljän viikon ajalta. Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja Sovitellun ansiopäivärahan määrässä on rajoitus. Työnantajalta saatu palkka ja työttömyyskassasta maksettava soviteltu ansiopäiväraha, voivat yhteensä olla korkeintaan 100 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa vähintään niin paljon, kuin henkilöllä olisi ollut oikeus saada peruspäivärahana. Asiaa selvitetään tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla. Esimerkki 1 Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva kuukausipalkka on 2 000 €. Hänen täysimääräinen ansiopäivärahansa on 59,90 €/päivä (ilman lapsikorotuksia). Hän on ansainnut osa-aikatyöstä 1 500 € kuukaudessa. Lasketaan ensin soviteltu ansiopäiväraha: 1 500 € - 300 € (suojaosa) = 1 200 € 1 200 € x 50 % = 600 € 600 €/21,5 (kuukausijakaja) = 27,91 € 27,91 € on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä, joten jäsenen soviteltu ansiopäiväraha olisi normaalin kaavan mukaan 59,90 € 27,91 € = 31,99 €/päivä. Tämä ei kuitenkaan ole maksettavan sovitellun ansiopäivärahan määrä, koska kaavaan vaikuttaa 100 prosentin sääntö. Joten soviteltu ansiopäiväraha on 23,26 €/päivä. Maksettavan ansiopäivärahan suuruus lasketaan seuraavasti: Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 2 000 €, joten tämä on se summa, jonka jäsen voi yhteensä saada palkkaa ja soviteltua ansiopäivärahaa. Kun 2 000 eurosta vähennetään työnantajalta saatu palkka (1 500 €), jää jäljelle 500 euroa. Tämä 500 € on kuukauden ajalle maksettava soviteltu ansiopäiväraha. Kun summan jakaa 21,5:llä, saadaan selville päiväkohtainen sovitellun ansiopäivärahan suuruus 500 € / 21,5 = 23,26 €/päivä. 33 Esimerkki 2 Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 750 €. Tästä laskettu täysimääräinen ansiopäiväraha on 32,80 €/päivä. Jäsen ottaa vastaan osaaikatyön, josta maksetaan palkkaa 700 € kuukaudessa. Soviteltua ansiopäivärahaa jää maksettavaksi 23,50 € päivää kohti ja 505,25 € kuukaudessa. Normaalin 100 prosentin säännön mukaan soviteltua ansiopäivärahaa ei pitäisi jäädä maksettavaksi, koska osa-aikatyön palkka on yli 100 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta (700 € > 750 €). Koska soviteltua ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa vähintään niin paljon, kuin mitä jäsenellä olisi oikeus saada peruspäivärahana, jää soviteltua ansiopäivärahaa edelleen maksettavaksi 23,50 €/päivä. Edellä esitetty tilanne tulee harvemmin eteen soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa, mutta seuraavaksi kuitenkin esimerkki, miten soviteltu ansiopäiväraha lasketaan. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan niin, että osa-aikatyön palkasta vähennetään ensin suojaosa 300 euroa, ja suojaosan ylimenevästä osuudesta puolet vähennetään siitä määrästä, jonka jäsen saisi peruspäivärahana. Summa saadaan seuraavasti: 700 € – 300 € = 400 €, 400 €/2 = 200 € ja 200 €/21,5 = 9,30 €. Tämän jälkeen peruspäivärahan määrästä vähennetään osa-aikatyön palkka, jolloin summaksi saadaan 23,50 € (32,80 – 9,30 € = 23,50 €). Erityinen sovittelujakso Jos sovittelujakson (neljä kalenteriviikkoa tai kuukausi) ajalle osuu sellainen jakso, jolta jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, käytetään erityistä sovittelujaksoa. Tällaisia ansiopäivärahaoikeudettomia aikoja ovat mm. yli kahden viikon pituinen kokoaikatyö ja omavastuuaika. Erityinen sovittelujakso saadaan siten, että ajanjakso, jolta ansiopäivärahaa ei makseta, ”hypätään” yli ja ajalle, jolta soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, tehdään laskennallinen kuukausipalkka. Laskennallinen kuukausipalkka saadaan siten, että maksettavalle ajanjaksolle kohdistuva palkka jaetaan laskennallisilla työpäivillä (ma - pe), jolloin saadaan päiväpalkka. Päiväpalkka kerrotaan 21,5:llä, jolloin saadaan täyttä kuukautta vastaava palkka, joka vähennetään ansiopäivärahan määrästä normaalin sovitellun ansiopäivärahan laskukaavan mukaisesti. Esimerkki 1 Jäsen on säännöllisessä osa-aikatyössä. Hänellä on tammikuussa säännöllisen osa-aikatyönsä lisäksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö 12.1.– 26.1.2015. Ansiopäivärahaa ei makseta ajalta 12.1.–26.1.2015, koska jäsen on ollut yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä. Alku- ja loppukuukaudelle tehdään laskennallinen palkka eli ajanjaksoille 1.1.–11.1.2015 ja 27.1.–31.1.2015. Ajalta 12.1.–26.1.2015 ansaittua palkkaa ei lasketa mukaan, koska kyseistä aikaa ei makseta. Tästä syystä myöskään osa-aikatyön palkkaa ei lasketa mukaan ajalta 12.1.–26.1.2015. 34 Jos jäsenen palkka on ollut 200 € brutto ajalla 1.1.–11.1.2015 ja 150 € brutto ajalla 27.1.–31.1.2015, saadaan laskennallinen palkka siten, että palkat lasketaan ensin yhteen (200 € + 150 € = 350 €). Tämän jälkeen summa jaetaan 11:llä eli ajalta 1.1.–11.1.2015 ja ajalta 27.1.–31.1.2015 maksettavien päivien lukumäärällä (350 €/11 = 31,82 €). Summaksi saadaan 31,82 €. Sitten summa kerrotaan vielä 21,5:llä, eli 21,5 x 31,82 € = 684,13 €, Näin jäsenelle on laskettu laskennallinen palkka 684,13 €, joka vähentää ansiopäivärahan määrää normaalin sovitellun ansiopäivärahan laskukaavan mukaan ajalta 1.1.– 11.1.2015 ja ajalta 27.1.–31.1.2015. Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen Soviteltua ansiopäivärahan hakujakso määräytyy työssä käytettävän palkkajakson mukaan, joten hakujakso on joko kalenterikuukausi, kuukausi tai neljä kalenteriviikkoa. Jos palkka maksetaan kalenterikuukausittain, myös soviteltu ansiopäiväraha haetaan kuukauden ensimmäisestä päivästä kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkatodistus tai palkkalaskelma samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kuukausittain, esimerkiksi 26.3.–25.4., myös soviteltu ansiopäiväraha haetaan kuukausittain 26. päivästä seuraavan kuukauden 25. päivään saakka. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkalaskelma tai palkkatodistus samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kahden viikon jaksoissa, soviteltu ansiopäiväraha haetaan kahden peräkkäisen palkkajakson eli neljän viikon ajalta. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkalaskelmat tai palkkatodistus samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kerralla maksetaan puolen kuukauden palkka (1.–15. ja 16.–31.), soviteltu ansiopäiväraha haetaan kalenterikuukausittain. Työllistymisraha pitkäaikaistyöttömälle Vuosina 2013–2015 kokeillaan kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa työllistymisrahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vähintään kolmeksi kuukaudeksi työllistyvä pitkäaikaistyötön henkilö saa yhden kuukauden ajalta työmarkkinatukea eli työllistymisrahaa samanaikaisesti palkan kanssa. Oikeus työllistymisrahaan on niillä työnhakijoilla, jotka ovat olleet työmarkkinatuen saajina vähintään 500 päivää tai joiden oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt enimmäisajan johdosta. Edellytyksenä työllistymisrahan maksamiselle on myös, että työnhakija on oikeutettu työmarkkinatukeen. Henkilö ei saa olla työllistymisrahaan oikeuttavan työn alkaessa työsuhteessa, työllistyä yrittäjänä tai omassa työssä tai olla päätoiminen opiskelija. Työn tulee kestää vähintään kolme kuukautta ja sen tulee olla työssäoloehdon kerryttävää työtä. Toisin sanoen työajan tulee olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Soviteltua työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ei makseta samanaikaisesti työllistymisrahan 35 kanssa. Ansiopäivärahan omavastuuaika voi kuitenkin kulua työllistymisrahakuukauden aikana. Työllistymisrahaa haetaan TE-toimistosta aikaisintaan kaksi viikkoa ennen työ alkamista. Kela maksaa työllistymisrahan saatuaan asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon TE-toimistosta. Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta Sovitellut ansiopäivärahapäivät eivät kulu samalla tavalla kuin kokonaan työttömän ansiopäivärahapäivät. 500 päivän enimmäisaika kuluu soviteltua ansiopäivärahaa saavalle jäsenelle siten, että kassan maksama soviteltu ansiopäiväraha (brutto) jaetaan jäsenen täysimääräisellä ansiopäivärahalla. Näin saadaan 500 päivän enimmäismäärää kuluttavien päivien lukumäärä maksettavalta ajalta. Esimerkki: Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 2 500 € ja osa-aikatyön palkka on 700 € helmikuulta (v. 2015). Jäsenen täysimääräinen ansiopäiväraha on 70,37 €. Aikaisemmin kerrotun laskukaavan jälkeen jäsenelle jäisi soviteltua ansiopäivärahaa maksettavaksi 61,06 € / päivä. Seuraavaksi on laskettava, kuinka paljon jäsen saa soviteltua ansiopäivärahaa koko kuukauden ajalta. Helmikuussa on 20 maksettavaa päivää, joten 61,06 € x 20 pv = 1 221,20 €. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka monta täyttä työttömyyspäivää kertyy 500 päivän enimmäismäärään: 1 221,20 €/70,37 € = 17,35 päivää. Koska enimmäismäärään kertyy täysiä päiviä, pyöristyy 17,35 päivää 17 täyteen päivään. 500 päivän enimmäisaika kuluu 17 päivältä helmikuussa 2015. Pyöristyksessä käytetään normaalia pyöristyssääntöä. Jos jäsen saa muuta etuutta, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä tai kotihoidon tukea, saatu etuus ei ole soviteltavaa tuloa, vaan 500 päivää kuluu samalla tavalla kuin kokonaan työttömällä. Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka kuuluu yrittäjäin eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin, esimerkiksi: • • • • • ammatin tai elinkeinon harjoittaja maatalousyrittäjä avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuullinen yhtiömies osakeyhtiön osakas (tarkemmat määritelmät omistusosuuksista ja asemasta yrityksessä kannattaa selvittää eläkeyhtiöstä). Näiden lisäksi työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, 36 1. joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 2. joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 3. joka edellä 1 tai 2 kohdassa mainitulla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Johtavassa asemassa ovat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai vastaava. Muutaman henkilön omistamassa ns. kimppayrityksessä, esimerkiksi osuuskunnassa, yleensä vähintään 15 prosentin osakkaat katsotaan yrittäjiksi riippumatta heidän tehtävänimikkeistään. Omistuksessa otetaan huomioon myös välillinen omistaminen, eli toisten yritysten, kuolinpesien, tms. kautta tapahtuva omistaminen. Perheenjäseneksi katsotaan puoliso (myös avopuoliso) ja yrittäjälle suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sukua oleva, samassa taloudessa asuva henkilö. TE-toimisto määrittelee aina yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuuden ja antaa asiasta työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa ei voi päättää yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuudesta. Yrittäjänä tehty työ ei kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Tästä syystä jäsenen kannattaa harkita siirtymistä yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan heti päätoimisen yritystoiminnan alkaessa, jotta yrittäjien työssäoloehto alkaa karttumaan heti. Yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan tulee liittyä kuukauden kuluessa Pro-kassasta eroamisesta. Siirtyminen kannattaa kuitenkin tehdä niin, ettei Pro-kassasta eroamisen ja yrittäjäkassaan liittymisen väliin tule lainkaan katkosta. Jos yritystoiminta on sivutoimista, toisin sanoen jäsenellä on myös palkkatyö, josta kertyy palkansaajan työssäoloehtoa, jäsen voi olla palkansaajakassan jäsen. Sivutoiminen yrittäjä TE-toimisto määrittelee sen, onko yritystoiminta sivu- vai päätoimista. Yritystoiminta voidaan yleensä katsoa sivutoimiseksi, jos jäsen on työllistynyt hänen yritystoimintaansa liittymättömässä kokoaikatyössä toisen työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta oman yritystoimintansa ohella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäistä, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Tällöin työttömyyskassa huomioi yritystoiminnasta saadut tulot ja maksaa jäsenelle soviteltua ansiopäivärahaa. 37 Yritystulot selvitetään kassalle viimeisimmän henkilökohtaisen verotuspäätöksen perusteella. Jos yritystoiminta on vasta alkanut, ja toiminta on TEtoimiston lausunnon mukaan sivutoimista, tulot voidaan selvittää esimerkiksi yrityksen tilinpäätösasiakirjojen perusteella, jos jäsenellä ei ole vielä henkilökohtaista verotuspäätöstä, josta ilmenisi yritystoiminnasta mahdollisesti saadut tulot. Kassalta tulee tarkistaa, miten tulot selvitetään, jos jäsenellä ei ole vielä henkilökohtaista verotuspäätöstä, josta ilmenisi yritystoiminnasta mahdollisesti saadut tulot. Yrittäjän työssäoloehto Työssäoloehdon pituus on yrittäjillä 15 kuukautta. Tämän ehdon täytyy täyttyä työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden aikana. Työssäoloehtoon hyväksytään laajuudeltaan olennainen yritystoiminta (=päätoiminen yritystoiminta). Laajuudeltaan olennaista yritystoimintaa on aika, jolta yrittäjä on maksanut lakisääteiset eläkevakuutusmaksut. Minimi on 12 325,55 euron vuosituloon perustuva vakuutus. Työssäoloehtoon hyväksytään vähintään neljä kuukautta kestävät työskentelyjaksot. Jäsenen täytyy ottaa yrittäjien eläkevakuutus yritystoimintaajalle, jos hän kuuluu eläkevakuutuksen piiriin. Lisätietoja yrittäjän työssäoloehdosta voi tiedustella yrittäjille tarkoitetuista työttömyyskassoista, esimerkiksi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassasta www.ayt.fi. Jälkisuoja Yritystoiminnan aloittanut jäsen voi säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukauden ajan (= jälkisuoja) yritystoiminnan alkamisesta lukien. Jos jäsen jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hän voi saada ansiopäivärahaa, jos hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon ennen yrittäjäksi siirtymistään. Yrittäjän statuksella oleva henkilö, joka on aloittanut palkkatyön ja on liittynyt palkansaajakassaan kuukauden kuluessa yrittäjäkassasta eroamisesta, voi saada yrittäjäpäivärahaa palkansaajakassasta. Yrittäjäpäivärahaa maksetaan, kunnes jäsen täyttää palkansaajan työssäoloehdon tai 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Yrittäjäpäiväraha määritellään siitä työtulotasosta, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Työllistymistä edistävät palvelut Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta (kassan työttömyyspäiväraha tai Kelan työmarkkinatuki). Omaehtoinen koulutus ja työvoimakoulutus ovat myös työllistymistä edistäviä palveluita, joista kerrotaan jäljempänä tarkemmin. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat edellä mainittujen palveluiden lisäksi 1. 2. 3. 4. työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu (työkokeilu työpaikalla tai koulutuskokeilu oppilaitoksessa) kuntouttava työtoiminta 38 5. kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu Palveluiden ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen palvelun alkamista. Palveluiden ajalta maksettava ansiopäiväraha kuluttaa 500 päivän enimmäisaikaa normaalisti. Jos työllistymistä edistävä palvelu on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, ansiopäiväraha maksetaan palvelun ajalta korotetulla ansio-osalla korotettuna, kuitenkin enintään 200 päivältä. Palvelun ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan irtisanomisajalta tai tukipaketin jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun irtisanomisaikana tai jaksotusaikana. Palvelun ajalta ryhdytään maksamaan ansiopäivärahaa vasta irtisanomisajan tai jaksotusajan jälkeen. Jäsenen täytyy olla kokoaikatyönhakijana TE-toimistossa palvelun aikana. Ansiopäivärahaa maksetaan vain palveluun osallistumispäiviltä. Poissaolopäiviltä voidaan ansiopäivärahaa kuitenkin maksaa, jos poissaolon syynä on • • • sairaus alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä päivää) työhaastattelu tai muu tähän rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy Työttömyyskassa saa palvelun järjestäjältä tiedot poissaolopäivistä, mutta tämä ei poista jäsenen omaa ilmoitusvelvollisuuttaan poissaolopäivistään. Jäsenen täytyy ilmoittaa työttömyyskassalle poissaolopäivänsä ansiopäivärahaa hakiessaan. Työttömyyskassalle täytyy myös ilmoittaa palvelusta poissaolon syy. Jos jäsen ei voi osallistua palveluun sairastumisensa vuoksi, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa poissaolopäiviltä ilman todistusta, jos sairaus kestää enintään kolme päivää. Jos sairaudesta johtuva poissaolo kestää yli kolme päivää, työttömyyskassalle täytyy toimittaa kopio lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksesta. Jos jäsen ei toimita todistusta pyynnöstä huolimatta, ansiopäivärahaoikeus hylätään neljännestä poissaolopäivästä lukien. Jäsenen täytyy hakea sairauspäivärahaa Kelasta, jos sairausloma kestää pidempään, sillä työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Jos jäsen on poissa palvelusta alle 10-vuotiaan lapsensa sairauden vuoksi, työttömyyskassalle riittää jäsenen oma ilmoitus lapsensa sairaudesta. Tällöin työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan neljältä poissaolopäivältä. Jos lapsen sairaus jatkuu tämän jälkeen, ansiopäivärahaoikeus hylätään viidennestä poissaolopäivästä lukien. TE-toimistosta voi kysyä tarkemmin eri palveluista. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon, jossa ilmoitetaan palveluun osallistumisesta. 39 Ansiopäivärahaa haetaan palvelun ajalta työttömyyskassalta samalla hakemuksella kuin millä haetaan ansiopäivärahaa työttömyysajalta. Hakemuksessa ilmoitetaan päiväkohtaisessa selvityksessä, mihin palveluun jäsen osallistuu. Hakemukseen kirjoitetaan päiväkohtaisen selvityksen kohdalle esim. työkokeilu, jos jäsen on työkokeilussa. Jos jäsen on poissa palvelusta, hänen täytyy ilmoittaa tämä hakemuksessaan. Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus on yksi työllistymistä edistävistä palveluista. Koulutuksella parannetaan ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja parannetaan valmiuksia toimia yrittäjänä. Työvoimaviranomainen hankkii koulutuksen. Työvoimakoulutusta järjestetään mm. oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa. Koulutuksesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Jäsenen täytyy olla kokoaikatyönhakijana TEtoimistossa koulutuksen ajan. Työttömyyskassa maksaa työvoimakoulutuksen ajalta ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen koulutuksen alkua. Lisäksi jäsenen tulee olla työtön, lomautettu tai työttömyysuhanalainen. Päätoiminen yrittäjä voi saada koulutuksen ajalta vain ansiopäivärahan perusosaa. Koulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan tukipaketin jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun jaksotusaikana. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan vasta jaksotusajan jälkeen. Ansiopäivärahaa maksetaan korotetulla ansio-osalla korotettuna, jos koulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotusosuutta maksetaan enintään 200 päivältä. Lisäksi koulutusajalta maksetaan verotonta kulukorvausta. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä. Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös loma-ajoilta. Maksettavat ansiopäivärahapäivät kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa. Ansiopäivärahaa haetaan työvoimakoulutuksen ajalta samalla tavalla kuin ansiopäivärahaa haetaan työttömyysajalta. Hakemus lähetetään kassaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Työttömyyspäiviä ei nollata kesken koulutuksen, vaikka työssäoloehto täyttyisi koulutuksen aikana. Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen opiskelu on yksi työllistymistä edistävistä palveluista. Työttömyyspäivärahalla tuettuun omaehtoiseen koulutukseen on mahdollista päästä vähintään 25-vuotias jäsen, joka on kokoaikatyönhakijana TE-toimistossa. Koulutuksesta sovitaan TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. TE-toimisto arvioi, onko koulutus tarkoituk- 40 senmukaista, toisin sanoen parantaako koulutus jäsenen mahdollisuuksia työllistyä. Opintojen tulee olla päätoimisia. Opiskelu on päätoimista, jos opinnot tähtäävät esimerkiksi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Lisäksi päätoimisia opintoja ovat esimerkiksi opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. TE-toimistoista saa tarkempia tietoja eri opiskeluvaihtoehdoista. Työttömyyskassa maksaa koulutuksen ajalta ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan tukipaketin jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun jaksotusaikana. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan vasta jaksotusajan jälkeen. Ansiopäivärahaa maksetaan korotetulla ansio-osalla korotettuna. Korotusosuutta voi saada enintään 200 päivältä. Lisäksi koulutusajalta maksetaan verotonta kulukorvausta. Maksettavat ansiopäivärahapäivät kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa. Opinnot on mahdollista aloittaa jo irtisanomisaikana, mutta ansiopäivärahaa maksetaan vasta irtisanomisajan jälkeen, kun työsuhde päättyy. Työnhaku täytyy pitää voimassa koko opiskelun ajan. Ansiopäivärahaa haetaan koulutuksen ajalta neljän kalenteriviikon jaksoissa samalla hakemuksella kuin millä ansiopäivärahaa haetaan työttömyyden ajalta. Työttömyyspäiviä ei nollata kesken koulutuksen, vaikka työssäoloehto täyttyisi koulutuksen aikana. Opiskeluajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa enintään 24 kuukaudelta, mutta kuitenkin enintään 500 päivän enimmäisajan puitteissa. Opintojen välillä olevat loma-ajat sisältyvät 24 kuukauden enimmäisaikaan. 24 kuukauden enimmäisaika kuluu myös sellaisen jakson aikana, jolta ansiopäivärahaa ei voida maksaa. Tällainen jakso on esimerkiksi aika, jolle tukipaketti on jaksotettu. Jos 500 päivän enimmäisaika tulee täyteen, ja suunnitelmassa sovittua opiskeluaikaa on vielä jäljellä, loppuajalle voi hakea työmarkkinatukea Kelasta. TE-toimisto seuraa 24 kuukauden enimmäisaikaa. Jäsenen täytyy edistyä opinnoissaan, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa. TE-toimisto seuraa opintojen etenemistä suunnitelmassa sovitulla tavalla. Mikäli opinnot eivät etene riittävästi tai jäsen ei ilmoita TE-toimistolle opintojensa etenemisestä, ansiopäivärahan maksaminen voi päättyä. Verottomat kulukorvaukset Jäsenellä voi olla oikeus verottomaan kulukorvaukseen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Kulukorvaus on 9 euroa päivässä, ja se on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Työttömyyskassa ei maksa kulukor- 41 vausta työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jollei jäsenelle voida maksaa työttömyyspäivärahaa jonkin esteen vuoksi. Tällainen este voi olla esimerkiksi aika, jolle tukipaketti on jaksotettu tai työttömyyspäivärahaa ei jää maksettavaksi jäsenen saamien työtulojen vuoksi. Työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen ajalta maksetaan kulukorvausta viideltä päivältä viikossa, vaikka koulutusta ei järjestettäisi joka päivä. Kulukorvausta ei makseta lomajaksoilta, jollei jäsen osallistu työharjoitteluun tai työssä oppimiseen. Muiden työllistymistä edistävien palveluiden ajalta kulukorvausta maksetaan vain todellisilta palveluun osallistumispäiviltä. Alle 25-vuotiaalle ansiopäivärahaa saavalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta. Verotonta kulukorvausta voi saada korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Korotettua kulukorvausta voidaan maksaa viideltä päivältä viikossa silloin, kun jäsen osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään palveluun. Lisäksi korotettua kulukorvausta maksetaan, jos jäsen osallistuu palveluun työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella, ja hänelle aiheutuu tästä ylimääräisiä majoituskustannuksia. Tällöin jäsenen tulee toimittaa kassalle selvitys vuokrakuluistaan. Selvityksestä käyvät jäljennös vuokrasopimuksesta tai muu luotettava selvitys asumiskuluista. TE-toimisto ilmoittaa työttömyyskassalle, onko palvelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Ylläpito- ja majoituskustannukset korvataan ulkomailla tapahtuvan työvoimakoulutuksen ajalta verottomana päivärahana, joka on 50 prosenttia valtion virkamiehille kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan perusteella maksettavasta päivärahasta. Korvaus maksetaan seitsemältä päivältä viikossa. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on tarkoitettu "hengähdystauoksi" työelämästä. Työntekijä voi käyttää vapaan esimerkiksi opiskeluun, harrastukseen, matkustamiseen tai lepoon. Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen, joten vapaasta tulee sopia työnantajan kanssa vuorottelusopimuksella. Vapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaassa on ikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä henkilöitä. Vuorotteluvapaan pituus voi olla 100 - 360 kalenteripäivää. Vapaan voi pitää enintään kolmessa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 100 kalenteripäivää. Jaksottamisesta sovitaan etukäteen vuorottelusopimuksessa, mutta jaksojen ajankohtia voidaan muuttaa ennen kyseessä olevan jakson alkamista. Muutoksia ei voi kuitenkaan tehdä yksipuolisesti, vaan työnantajan ja vuorottelijan on sovittava muutoksista. Myös erimittaisten jaksojen keskinäistä järjestystä voidaan muuttaa vapaan alettua. Jos vapaa pidetään kolmessa jaksossa, toisen ja kolmannen jakson keskinäistä järjestystä voidaan muuttaa ennen toisen jakson alkua. Ajankohdan muuttamista koskeva sopimus täytyy toimittaa TE-toimistolle ennen kyseisen jakson alkamista. Lisäksi TE-toimistolle tulee toimittaa selvitys siitä, et- 42 tä sijainen on palkattu jakson ajaksi. TE-toimisto tutkii, täyttyykö oikeus korvaukseen vapaan ajankohdan muuttamisen jälkeen ja antaa työttömyyskassalle asiasta lausunnon. Jos vuorotteluvapaa on sovittu pidettäväksi yhdenjaksoisena, sitä ei voida enää jaksottaa vapaan alkamisen jälkeen. Vuorotteluvapaata voi myös pidentää 360 kalenteripäivän puitteissa, mutta pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Jos vuorottelija palaa töihin tilapäisesti, vuorotteluvapaa kuluu tänä aikana. Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot Vuorottelija on ollut kokoaikaisessa työssä samalle työnantajalle yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaata (=työssäoloedellytys). Tähän jaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Kokoaikaiseksi työksi katsotaan työ, jossa työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Palkattomiksi jaksoiksi lasketaan esimerkiksi lomautus, lakkopäivä, palkaton oma lomaa tms. Myös osittaisella hoitovapaalla olevan henkilön hoitovapaapäivät lasketaan 30 kalenteripäivän poissaoloon. Palkatonta sairauslomaa ei lasketa 30 kalenteripäivän jaksoon, vaan se rinnastetaan työssäoloksi. Lisäksi vaaditaan, että vuorottelijalla on eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 16 vuotta ennen vapaan alkamista. Työhistoriaan lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoria lasketaan 31.12.2006 asti rekisteröityjen työssäoloaikojen perusteella. Tähän voidaan lukea myös alle 18-vuotiaana tehty työ mukaan. 1.1.2007 alkaen työhistoriaa lasketaan rekisteröityjen ansioiden perusteella. Toisessa EU- tai ETA-maassa työskentely lasketaan mukaan työhistoriaan. Työhistoriaan voidaan laskea myös työhön rinnastettavia aikoja. Työhön rinnastettavaksi ajaksi katsotaan sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta jäsenelle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Työhistoriaan rinnastettavaksi jaksoksi katsotaan myös sellainen täysi kalenterikuukausi, jonka jäsen on ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa. Työhön rinnastettavia aikoja voi sisältyä 16 vuoden työhistoriaan enintään neljännes. Vuorotteluvapaata suunnittelevan jäsenen kannattaa ensin varmistaa, että työssäoloedellytystä ja työhistoriaa koskevat ehdot täyttyvät, ennen kuin hän käynnistää neuvottelut työnantajansa kanssa vuorotteluvapaasta. Työttömyyskassa voi tarkistaa jäsenen pyynnöstä työhistorian. Tarkistus tehdään lähettämällä työttömyyskassalle kirjallinen pyyntö työhistorian tarkistamisesta. Työssäoloedellytyksen tarkistaa TE-toimisto. Työnantajan täytyy palkata sijainen vuorotteluvapaan ajaksi. Sijaiseksi on palkattava työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaata edeltävän 14 kuukauden 43 aikana. Lisäksi hänen on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, vaan hänelle riittää yhden päivän työttömyys. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on alle 30-vuotias ja suorittanut ammattitai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta. Arvioinnin siitä, täyttääkö sijainen vaaditut ehdot, tekevät TE-toimisto ja työnantaja yhdessä. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorotteluvapaalle siirtyvä eli vuorottelija on hoitanut. Mutta sijaisen työajan on oltava yhteensä vähintään vuorottelijan työajan pituinen. Jos yrityksessä on osa-aikainen työntekijä, voidaan hänet siirtää vuorottelijan tilalle. Tällöin työntekijän täytyy ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, jollei hän ole jo ennestään työnhakijana. Vapautuvaan osa-aikatyöhön täytyy palkata työtön työnhakija TE-toimistosta. Työntekijöiden yhteenlasketun työajan täytyy olla vähintään vuorottelijan säännöllisen työajan pituinen. Lisäksi molempien työntekijöiden työsopimukset täytyy toimittaa TE-toimistoon. Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia ansiopäivärahasta ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista, on korvauksen määrä 80 prosenttia. Korvaus lasketaan vähintään 52 viikon ajalta vapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta. Näitä palkkaa varten myönnettyjä ennakonpidätysprosentteja on alennettu kolmella prosenttiyksiköllä, jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta. Muulta kuin omalta työnantajalta saadut tulot vaikuttavat vuorottelukorvaukseen. Korvauksen määrä lasketaan samalla tavalla, kuin soviteltu ansiopäiväraha. Työtuloissa ei kuitenkaan ole 300/276 euron suojaosaa, kuten ansiopäivärahassa. Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta mm. perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisät tai toimeentulotuki. Vuorottelukorvausta ei makseta sellaiselta ajalta, jolta vuorottelija saa omalta työnantajaltaan palkkaa, suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta, harjoittaa päätoimista yritystoimintaa, on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta. Vuorottelukorvausta ei myöskään makseta, jos jäsen saa sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai vuorottelijalle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Vuorottelukorvauksen hakeminen TE-toimistolle täytyy toimittaa vuorottelusopimus ennen vuorotteluvapaan alkamista. Sopimuksen voi toimitta joko työnantaja tai vuorottelija. TE-toimisto voi antaa vuorottelukorvauksen maksamista varten tarkoitetun lausunnon aikaisintaan siitä päivästä, kun vuorottelusopimus on toimitettu TE-toimistolle. Työnantajan on toimitettava luotettava selvitys (esim. työsopimus tai määrä- 44 yskirja) TE-toimistolle sijaisen palkkaamisesta vapaan ajaksi ennen vuorotteluvapaan alkua tai viipymättä (noin viikon kuluessa) vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen. Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta, jos jäsenyysaikaa on kertynyt vähintään 26 viikkoa. Vuorottelukorvaushakemuksen saa TE-toimistosta tai sen voi tulostaa työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku). Vuorottelukorvaushakemuksen liitteenä täytyy olla kopio vuorottelusopimuksesta sekä palkkatodistus. Vuorottelukorvaus määritellään vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Jos vuorotteluvapaa alkaa 15.6.2015, voi palkkatodistus olla joko täysiltä palkanmaksukausilta, eli ajalta 1.6.2014–31.5.2015 tai ajalta 1.6.2014–14.6.2015. Todistukseen täytyy eritellä lomarahat, palvelusvuosilisät ansaintajaksoineen sekä tulospalkkiot ym. palkkiot tai bonukset sekä näiden ansaintajaksot. Työttömyyskassa hankkii työeläkeotteen jäsenen puolesta Eläketurvakeskuksesta. Vuorottelukorvaushakemus liitteineen lähetetään työttömyyskassalle vuorotteluvapaan alkaessa. Vuorottelukorvausta ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alkamisesta. Vuorottelukorvaus maksetaan viideltä päivältä viikossa. Päätöksen ja ensimmäisen maksusuorituksen jälkeen vuorottelukorvausta maksetaan automaattisesti neljän kalenteriviikon jaksoissa. Korvauksen maksupäivä on perjantai. Mahdolliset, vuorottelukorvaukseen vaikuttavat asiat, kuten vapaan keskeytyminen tai työhön meno, on viipymättä ilmoitettava työttömyyskassalle. Työsuhteen päättyminen työntekijästä riippumattomasta syystä vuorotteluvapaan 100 ensimmäisen kalenteripäivän aikana ei aiheuta vuorottelukorvauksen takaisinperintää, vaikka vapaa jäisi enimmäiskestoltaan alle 100 kalenteripäivän pituiseksi. Työntekijästä riippumaton syy on esimerkiksi työnantajan konkurssi tai työsuhteen päättyminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Vuorottelijalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön vuorotteluvapaan jälkeen. Jos jäsen on jo kertaalleen ollut vuorotteluvapaalla, voi vuorotteluvapaalle jäädä seuraavan kerran vasta viiden vuoden työskentelyn jälkeen. 45 Tietojen antaminen ja luovuttaminen Jäsenen velvollisuudet tietojen antamiseen Työttömän työnhakijan perustoimeentulo turvataan työttömyyden aikana työttömyyspäivärahalla. Työttömyyspäivärahan hakija on velvollinen ilmoittamaan työttömyyskassalle etuuden maksamista varten tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja ovat mm. sosiaalietuudet, työttömyyden aikana tehdyt työpäivät ja työtunnit, työttömyyden aikaiset palkkatulot jne. Jos hakija ei ole ilmoittanut hakemuksessaan työttömyyspäivärahan maksamiseen vaikuttavia tietoja tai muutoksia olosuhteissaan, kuten työllistymistään, työttömyyskassa saattaa joutua ilmoittamaan asiasta poliisille. Työttömyyskassa on velvollinen tekemään kaikista tahallisista väärinkäytösepäilyistä tutkintapyynnön. Tästä syystä hakemus tulee täyttää huolellisesti ja hakemukseen tulee ehdottomasti ilmoittaa kaikki työttömyyspäivärahan maksamiseen vaikuttavat tiedot. Työttömyyskassan oikeudet luovuttaa jäsenen tietoja Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa etuuden hakijan tietoja TE-toimistolle työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Työttömyyskassalla on lisäksi oikeus luovuttaa etuutta saaneen tietoja ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle. Tällaisia tietoja ovat mm. maksetut korvaukset sekä sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa em. tietoja myös poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle rikosten selvittämiseksi ja syytteeseenpanoa varten. Työttömyyskassan oikeus saada hakijaa koskevia tietoja Työttömyyskassalla on oikeus saada etuuden käsittelemistä varten hakijaa koskevia tietoja mm. työnantajalta, valtion ja kunnan viranomaisilta, eläketurvakeskukselta, oppilaitoksista, sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta. 46 Työttömyyskassan yhteystiedot Työttömyyskassa Pro PL 228, Selkämerenkuja 1 A 00181 HELSINKI www.prokassa.fi Kassan nettisivuilta pääsee kirjautumaan sähköiseen asiointiin. Sivuilta voi myös seurata esimerkiksi työttömyyskassaan saapuneiden hakemusten käsittelytilannetta. Faksi: (09) 17273 335 Puhelinpäivystys (09) 1727 3444 ma–pe klo 9–15 8[ije\\i[jIoij[ciEo Työttömyyskassa Pro, 3/2015 Työttömyyskassa Pro Selkämerenkuja 1A, 00180 Helsinki PL 228, 00181 Helsinki www.prokassa.fi
© Copyright 2024