Liite Tyourasopimus_kysymys_vastaus.pdf 413 kt

1
Kysymyksiä ja vastauksia työurasopimuksesta
Tähän muistioon on koottu yleisimpiä kysymyksiä työurasopimuksesta ja vastaukset niihin. Muistion
numerointi viittaa työurasopimuksen ao.kohtaan.
2.1.1.
Nuorten työllisyys
Mitä tarkoittaa Sanssi-kortti?
Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, vastavalmistunut työtön työnhakija. Määräaikaiseen
työsuhteeseen työllistyessä edellytetään kuuden kuukauden työttömyysjaksoa. Peruskoulun
tai lukion suorittanut vastavalmistunut nuori voi saada Sanssi-kortin, jos se TE- toimistossa
katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Työnantaja saa Sanssi-kortilla palkkatukea noin 670 euroa
kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan tai koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Nuorelle
maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Mitä tarkoittaa toimialakohtaiset nuoria koskevat työllistämissopimukset?
Liitot neuvottelevat työllistymissopimusten sisällöistä 30.11.2012 mennessä. Sopimus voi
koskea mm. edellytyksiä palkata tietty määrä nuoria, erityistä perehdytysohjelmaa, työhön
opastajien käyttöä tai ammattitaidon siirtoa vanhemmilta työntekijöiltä nuorille
Sopimuksessa todetaan nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämisen edellyttävän
työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen porrastamista siten, että alkuvaiheessa
koulutuskorvaus on korkeampi. Minkälaista korvausta työnantaja saa
oppisopimuskoulutettavasta?
Työnantaja maksaa opiskelijalle alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa oppisopimuksen
työnopetuksen aikana. Työnantaja saa valtion varoista koulutuskorvauksen, jonka
suuruuteen vaikuttaa koulutusala sekä opiskelijan kokemus- ja koulutustaso. Tutkintoon
valmistavissa oppisopimuksissa koulutuskorvaus on enintään 250 euroa/kk ja
lisäkoulutuksessa enintään 200 euroa/kk. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön
henkilö, voi työnantaja saada työvoimahallinnon maksamaa palkkatukea.
2.1.2.
Työssä jatkamista tukevat prosessit
Mitä tarkoittaa työeläkelaitosten ja työterveyshuollon yhteistyön lisääminen?
Työeläkejärjestelmä voi tarjota työterveyshuolloille koulutusta työkyvyn arvioinnin ja
ammatillisen kuntoutuksen osalta. Työeläkeyhtiöt tuottavat työpaikan ja työterveyshuollon
käyttöön taustatietoa työpaikan työkyvyttömyyseläketapahtumista ja niiden kustannuksista,
jotta työpaikoilla voidaan suunnata voimavaroja työkyvyn tukemiseen ja työkyvyttömyyden
ehkäisyyn. Tavoitteena on, että työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnettäisiin
aikaisempaa enemmän työkyvyn arvioinnissa.
Miksi hoitoon pääsyn nopeuttamista halutaan tutkia pilottihankkeella?
Mikäli työeläkeyhtiöt alkaisivat kustantaa sairaanhoitoa, tulisi terveydenhuoltoon yksi uusi
rahoituskanava aiempien lisäksi, joka olisi vain työeläkevakuutettujen käytössä. Kyseessä on
merkittävä periaatteellinen kysymys, jota voi kritisoida niin tasa-arvonäkökulmasta kuin
rahoituksen näkökulmasta. Tällä hetkellä uskotaan, että nopeutettu hoito vähentäisi
sairauspäivien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, mutta asian varmistamiseksi on tarve
tehdä tieteellisesti kestävä tutkimus pilottihankkeen muodossa, jossa on tarkkaan määritelty
2
hoitokriteerit. Tapaturmavakuutuksen puolelta ei ole vakuuttavaa näyttöä nopeutetun
hoidon taloudellisista hyödyistä.
Miksi työeläkejärjestelmän työhyvinvointitoiminnalle tarvitaan pelisäännöt?
Työeläkeyhtiöt tarjoavat asiakasyrityksilleen vaihtelevasti erilaisia työhyvinvointipalveluja ja
kilpailevat asiakkaista osin näillä tarjouksilla. On tärkeää, että kaikki työeläkeyhtiöt toimivat
samoilla periaatteilla ja että työhyvinvointivaroilla ei kustanneta työnantajan lakisääteisiä
työsuojeluun ja työterveyshuoltoon kuuluvia velvoitteita.
Mitä tarkoittaa, että työterveyshuolto ottaa kokonaisvastuun kuntoutuksen
koordinoinnista?
Tällä hetkellä työpaikan työntekijöiden sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta ei ole millään
taholla kokonaisvastuuta. Työterveyshuolto on luonnollinen taho koordinoimaan
kokonaisvaltaisesti työntekijöiden hoitoa ja kuntoutusta sekä yhteydenpitoa muihin
terveydenhuollon toimijoihin ja kuntouttajatahoihin. Tämä kuitenkin edellyttää aiempaa
parempaa yhteistyötä työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
Tarkoittaako työterveyshuollon kehittäminen jatkossa vain työterveyshuollon
saatavuuden parantamista ?
Työterveyshuollon kehittämisessä on kyse paljon laajemmasta kokonaisuudesta ja tätä
kehittämistyötä tehdään koko ajan. Meneillään on hyvän työterveyshuoltokäytännön
uudistaminen, työterveyshuollon laatujärjestelmän laatiminen, työterveyshuollon
vaikuttavuuden tutkimus-/kehittämishanke sekä korvausjärjestelmän kehittäminen.
Mitä tarkoittaa työterveysyhteistyö?
Lain mukaan työnantaja vastaa työterveyshuollon järjestämisestä ja mukaisesta
toteuttamisesta yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. . Työterveysyhteistyöllä
tarkoitetaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon suunnitelmallista yhteistyötä
työterveyshuoltolain tarkoituksen toteuttamiseksi.
2.1.3.
Työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin edistämiseksi
Mitä tarkoittavat ikäohjelmat tai työurasuunnitelmat?
Raamisopimuksen mukaisesti työmarkkinaosapuolet ovat laatimassa yhteistä mallia
työpaikkojen kaikkia työntekijöitä koskevia ikäohjelmia varten. Malli voi pitää sisällään mm.
joustavia työaikajärjestelyitä, terveystarkastusohjelmia ja koulutusta. Ikäohjelman lisäksi
jokaisella työpaikalla käydään ikääntyneen työntekijän kanssa henkilökohtainen
kehityskeskustelu, jossa sovitaan työuran pidentämiseen liittyvät toimet. Tämän pohjalta
voidaan laatia yksilöllinen työurasuunnitelma työn kehittämistarpeista, työuralla
jatkamisesta ja osaamisen siirrosta.
Mitä tarkoittavat työhyvinvoinnin työkalut ja toimintamallit?
Esimerkiksi teknologiateollisuudessa on edistetty yhteistyössä yritysten henkilöstön
työhyvinvointia, eri-ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitoa ja sairauspoissaolojen
hallintaa.
3
2.1.4.
Osatyökykyisten työllisyyden parantaminen
Miksi osatyökyvyttömyyseläkkeisiin pitäisi tehdä muutoksia?
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä on mahdollista olla vain 63 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen
työntekijä on pakotettu siirtymään vanhuuseläkkeelle. Soveltamisikärajan nostaminen 68
vuoteen tarkoittaisi mahdollisuutta jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä joustavan
eläkeikärajan mukaisesti 68 vuoteen saakka.
Osatyökyvyttömyyseläkeläiset saavat tällä hetkellä vain osittaista työeläkettä mutta eivät
kansaneläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollistaminen myös kansaneläkkeessä
tarkoittaisi suurempaa eläkettä niille osatyökyvyttömyyseläkeläisille, joilla olisi pienen
työeläkkeen rinnalla oikeus myös kansaneläkkeeseen. Samalla pelkkää kansaneläkettä
saavilla tulisi uusi mahdollisuus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Kelan
osatyökyvyttömyyseläkkeen arvioidaan lisäävän myös nuorten mielenterveyshäiriöiden tai
kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymismahdollisuuksia.
Milloin osatyökyvyttömyyseläkettä koskevat uudistusehdotukset selvitetään?
Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri perustanut raamisopimuksen ja hallitusohjelman
mukaisia työryhmiä osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Työryhmät koostavat
30.11.2012 mennessä toimintaohjelman, jossa arvioidaan osatyökykyisiä koskevat
tarpeellisimmat uudistukset ja tehdään esitykset niiden toteuttamiseksi. Työurasopimuksen
osatyökyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät selvitystyöt ovat tässä työssä mukana.
Mitä masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden vähentämiseksi voidaan tehdä?
Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus näyttäisi kääntyneen laskuun.
Masto-hanke tuotti materiaalia, jota voidaan hyödyntää jatkossa. Hyviä kokemuksia on saatu
depressiokouluista. Työterveyslaitos on samanaikaisesti kehittänyt Tomahok-hankkeen
yhteydessä mallia, jonka tarkoituksena on luoda toteuttamiskelpoinen masennuksen
hoitomalli, jonka elementtejä ovat masennuksen varhainen tunnistaminen, viiveetön hoito
sekä joustava psykiatrin ja/tai työterveyspsykologin konsultaatio. Myös potilaan riittävän
pitkäaikaiseen seurantaan kiinnitetään huomiota. Tätä mallia kannattaa jatkossa myös
hyödyntää. Lisäksi on tärkeää, että osana työpaikkojen riskinarviointia ja työpaikkaselvityksiä
huomioidaan psykososiaaliset työolotekijät.
2.2.1.
Eläkejärjestelmän uudistamisen jatko
Mitä merkitsee sopimuksen kohta, jonka mukaan työmarkkinaosapuolet jatkavat
välittömästi neuvotteluja eläkejärjestelmän uudistuksesta? Väännetäänkö eläkeiästä
edelleen?
Kyllä neuvotteluissa on pöydässä myös eläkeikärajat ja työeläketurvan muu keskeinen sisältö
eli varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeiden taso ja määräytyminen, palkansaajamaksun
vähentäminen eläkepalkasta (ns. piiloleikkaus), eläkkeiden karttumaprosentit, karttumisen
alkaminen, indeksit ja eläke-edut turvaava maksukehitys.
Nyt sovittiin TyEL- maksuista vuosille 2015 ja 2016. Riittääkö se turvaamaan myös nuorten
ikäpolvien eläkkeiden rahoituksen?
Maksukorotuksia tarvitaan myös vuoden 2016 jälkeen. TyEL- maksujen maksukehitys vuoden
2016 jälkeiseltä ajalta ratkaistaan samalla, kun neuvotellaan eläkeikärajoista ja muista
eläketurvan keskeisistä kysymyksistä. SAK:n tavoitteena on saada maksut riittävälle ja myös
nuorten eläke-edut turvaavalle tasolle mahdollisimman nopealla aikataululla.
4
Sopimuksessa sanotaan, että julkisten alojen työeläkkeiden rahoitus varmistetaan niiden
rahoitusvaihtoehdoista tehtyjen selvitysten pohjalta. Eikö kuntien ja valtion palveluksessa
olevien eläkkeiden rahoitus makseta viime kädessä verovaroin?
Kuntien ja valtion eläketurvan kokonaismaksutaso on jo nyt 30 prosentin tuntumassa. Lisäksi
maksupaine kasvaa koko ajan siksi, että kuntien ja valtion palveluksessa olevien määrä
supistuu ja eläkkeellä olevien määrä kasvaa. On välttämätöntä selvittää rahoitusvaihtoehdot
julkisten alojen eläkkeiden turvaamiseksi.
3.1.
Varhennetun vanhuuseläkkeen poistaminen
Mitä tarkoittaa varhennettu vanhuuseläke?
Nykylain mukaan varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 62 vuotiaana.
Eläkkeeseen tehdään pysyvä varhennusvähennys, joka on 0,6 prosenttia
varhennuskuukautta kohti. Jos jää eläkkeelle heti 62 vuotiaana, varhennusvähennys on siis
7,2 prosenttia, sen sijaan 62,5 vuoden iässä eläkkeelle jäävälle vähennys on 3,6 prosenttia.
Varhennettua vanhuuseläkettä varten ei tarvita lääkärintodistuksia tai työnantajan
suostumusta.
Milloin varhennettu vanhuuseläke poistuu?
Varhennettu vanhuuseläke on ajateltu poistuvaksi vuoden 2014 alusta. Käytännössä tämä
tarkoittaisi, että 1951 syntyneet olisivat viimeinen ikäluokka, joka voisi jäädä varhennetulle
vanhuuseläkkeelle. Voimaantuloaika täsmentyy lainvalmistelun yhteydessä vuoden 2012
aikana.
Mitä tapahtuu kansaneläkelain mukaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle?
Nyt sovittujen työeläkelakien muutosten heijastuminen kansaneläkelakiin selviää
lainvalmistelun yhteydessä vuoden 2012 aikana.
Kun varhennettu vanhuuseläke poistuu, mitä tapahtuu lisäpäivärahoilla olevien oikeudelle
jäädä 62 vuotiaana eläkkeelle ilman varhennusvähennystä?
SAK on ollut valmis siihen, että myös lisäpäivärahaa saavat työttömät voisivat jäädä
eläkkeelle aikaisintaan 63 vuotiaana. Silloin heille myös kertyisi työeläkettä yhtä vuotta
pitemmältä ajalta. Mutta tämäkin asia selvitetään lainvalmistelun yhteydessä vuoden 2012
aikana.
3.2.
Osa-aikaeläkkeen ikärajan nousu
Milloin osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee?
Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee yhdellä vuodella eli 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen
syntyneillä. Näin ollen 1953 syntyneet olisivat viimeinen ikäluokka, joka voisi jäädä osaaikaeläkkeelle 60-vuotiaana.
3.4.
Työttömyysturvan kesto, taso ja aktiivisuus
Ansioturvalle pääsy helpottuu. Mitä se tarkoittaa? Milloin muutos tulee voimaan?
Ansioturvalle pääsy helpottuu, koska työssäoloehto lyhenee. Jatkossa ansioturvalle pääsee,
jos on 6 kuukautta töissä viimeisen 28 kuukauden aikana. Muutos tulee voimaan 2014.
Nykyään työssäoloehto on 8 kuukautta.
5
Huom! Korkeimmalla korotetulla palkkatuella vaikeasti työllistettävien (yli 500 päivää
työttömyyttä) työskentelyajasta vain puolet kartuttaa tällä hetkellä työssäoloehtoa. Esim.
vuoden työskentelyllä työssäoloehtoon hyväksytään puoli vuotta.
Miten ansiopäivärahan kesto jatkossa määräytyy?
Kesto riippuu jatkossa sekä työttömän aktiivisuudesta että työhistorian pituudesta:
Yli kolmen vuoden työhistorialla ansiopäivärahan kesto on maksimissaan 500 päivää, ellei
kieltäydy aktiivitoimenpiteistä. Jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä, kesto on 400 päivää.
Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansiopäivärahan kesto on maksimissaan 400 päivää.
Aktiivitoimista kieltäytyvillä kesto on silloin 300 päivää.
Aktiivitoimet on aloitettava 250 työttömyyspäivän aikana ja toimenpiteiden on kestettävä
vähintään 40 päivää. Muutokset tulevat voimaan 2014.
Mitä tarkoittaa aktiivitoimenpide?
Aktiivitoimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla työttömiä tai työttömyysuhan alla olevia
autetaan löytämään uusi työpaikka. Näistä työllistymistä edistävistä palveluista sovitaan
työllistymissuunnitelmissa ja niitä ovat:
 työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
 omaehtoinen opiskelu
 työkokeilu työpaikalla
 työelämävalmennus
 työharjoittelu
 työ- ja koulutuskokeilu
 maahanmuuttajien ns. rinnastetut kotouttamistoimenpiteet
 kuntouttava työtoiminta
Miksi työttömiä ohjataan erilaisille kursseille?
Suurin osa työvoimakoulutuksesta on aikuisten ammatillista koulutusta, jolla suoritetaan
tutkintoja tai niiden osia. Osa koulutuksesta suunnataan syrjäytymisen ehkäisyyn.
Valmentavan koulutuksen tavoitteena on mm. selkiinnyttää pitkään työttömänä olleiden
henkilöiden ura- ja elämäntilannetta, antaa atk-valmiuksia sekä päivittää yleissivistävien
aineiden osaamista. Tämän koulutuksen kesto voi vaihdella kohderyhmän tarpeiden mukaan
ja pitää sisällään mm. työnhaun opettelua sekä CV:n laatimista.
Mitä tarkoittaa työllistymissuunnitelma?
Työllistymissuunnitelmalla tarkoitetaan työ- ja elinkeinotoimiston yhdessä työnhakijan
kanssa kirjallisesti laadittavaa suunnitelmaa, joka pitäisi tehdä kahden viikon kuluessa
työnhaun alkamisesta ja tarkentaa kolmen kuukauden välein.
Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin
tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan työnhausta ja sen
tavoitteista sekä työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä palveluista. Tarvittaessa
suunnitelmassa sovitaan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista
palveluista, työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä tai muista
työ- ja elinkeinotoimiston palveluista.
Mikä yhteys aktiivitoimenpiteistä kieltäytymisellä on työttömyysturvan karensseihin?
Mikäli työtön kieltäytyy työllistymissuunnitelmaan kirjatusta työllistymistä edistävästä
palvelusta (esim. koulutuksesta), menettää hän työttömyyspäivärahan 60 päivän määräajaksi
(karenssi). Kieltäytyminen aktiivitoimista tarkoittaa työttömyysturvan jatkumista karenssin
jälkeen normaalitasoisena.
6
Muuttuuko ansiopäivärahan taso?
Päiväraha paranee tietyissä tilanteissa. Jatkossa kaikkien aktiivitoimenpiteiden ajalta
maksetaan muutosturvan ansio-osan tasoista, normaalia korkeampaa päivärahaa. Tämä
parantaa päivärahan tasoa monilla aktiivitoimenpiteisiin osallistuvilla. Esim. 1800 euroa
kuussa ansaitsevien normaali ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha vuonna 2012 on 53,44
€/pv ja muutosturvan mukainen päiväraha 63,25€/pv.
Jatkossa pitkän työhistorian (20 vuotta) jälkeen irtisanottujen päiväraha paranee
työttömyyden alussa, kun ensimmäiset 90 päivää maksetaan muutosturvan ansio-osaa, eli
nykyistä korkeampaa päivärahaa. Muutokset tulevat voimaan 2014.
3.5.
Lisäpäivärahaoikeuden ikärajan korotus
Ketä lisäpäiväoikeuden ikärajan nosto koskee?
Lisäpäivien alaikäraja on 1950–1954 syntyneillä 59 vuotta, 1955–1956 syntyneillä 60 vuotta
ja 1957 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuotta.
Mikä on ns. työttömyysputki ja miten lisäpäivät liittyvät siihen?
”Putki” toimii näin: ensin työtön saa normaalin ansiopäivärahan enimmäiskauden. Sen
loppumisen jälkeen pääsee lisäpäiville, jos täyttää yllä olevat ikärajat ja on ollut viisi vuotta
töissä viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäivillä maksetaan normaalia ansiopäivärahaa. Koska
jatkossa ansiopäivärahakauden kesto riippuu aktiivisuudesta, myös putken alkupää riippuu
siitä, onko aktiivinen.
”Putki” alkaa eri ikäluokilla seuraavasti:
Aktiiviset työttömät
Passiiviset työttömät
57 v 1 kk
57 v 1 kk
1955 ja 1956 syntyneet 58 v 1 kk
58 v 1 kk
1957 syntyneet*
58 v 9 kk
59 v 6 kk
1958 ja jälkeen
59 v 1 kk
59 v 6 kk
1950-1954 syntyneet
* Vuonna 1957 syntyneille taataan ylimenokautena
ansiosidonnainen työttömyysturva 600 päivältä.
Taulukossa olevat ikärajat viittaavat työttömyyden alkamishetkeen
Mitä tapahtuu, jos ansiopäivärahakausi päättyy ennen 61 vuoden täyttämistä eli ennen
kuin oikeus lisäpäiviin alkaa ?
Jos on täyttänyt 60 vuotta eikä tulevaisuudessa pääse lisäpäiville, työvoimaviranomaisella on
velvollisuus järjestää tukityö tai muu aktiivitoimi, joka täyttää työssäoloehdon. Silloin syntyy
uudestaan oikeus ansiopäivärahaan. Uusi ansiopäiväraha on yhtä suuri kuin aiempikin.
Tällä hetkellä on voimassa työvoimapalvelulain säännös, jonka mukaan 1950 ja sen jälkeen
syntyneillä työttömille turvataan viime kädessä mahdollisuus tukityöhön, jos heidän
oikeutensa työttömyyspäivärahaan päättyy ennen 60 vuoden iän täyttämistä. Säilyykö
tämä säännös?
Näillä näkymin kyllä.