Lataa tiedosto

Tekesin
1
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015
näköalat
Sijoituksilla
kasvuun
SIVUT 10-23
SIVU 18
Enkelisijoittaja tuo
osaamista ja verkostoja
SIVU 26
SUUNNANNÄYTTÄJÄ
Debyyttipelillä
latauslistojen kärkeen
02 pääkirjoitus
Sijoituksia saa,
verkot vesille
2
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Näiden sijoitusten saamiseen Tekesin rahoitus on luonut
pohjaa.
Parhaimmillaan kansainväliset sijoittajat tuovat yritykseen
pääoman mukana markkinanäkemystä, kokemusta ja
verkostoja. Sijoittajan avulla yrityksiä saadaan kehitettyä
useita kehitysaskelia eteenpäin. Toivottavasti jatkossa yrityksiä
onnistutaan kasvattamaan vielä yhtä kokoluokkaa suuremmiksi
ennen pääomasijoittajan irtautumista.
Vielä puoli vuosisataa sitten 500 arvokkaimman
yhdysvaltalaisen yrityksen listalla pysyteltiin keskimäärin 75
vuotta, mutta nykyään ainoastaan 15 vuotta. Yli puolet näistä
yrityksistä on perustettu, kun talous on ollut taantumassa. Nyt
on erinomainen hetki haastaa globaalit jätit. Taitavia tiimejä
vauhdittamaan löytyy osaavaa pääomaa myös ulkomailta.
Marjo Ilmari
Palvelujohtaja, nuoret yritykset
Tekes
KUVA: EEVA ANUNDI
K
einoja lisätä vauhtia Suomen talouden hitaasti
pyöriviin rattaisiin etsitään kuumeisesti. Lähes 30
prosenttia uusista työpaikoista syntyy nuoriin alle
viisivuotiaisiin yrityksiin. Uusista yrityksistä osa lukeutuu
nopeaa kansainvälistä kasvua tavoitteleviin startup-yrityksiin,
jotka monistavat liiketoimintaansa vauhdilla kansainvälisille
markkinoille. Startup-yrityksillä on tärkeä rooli yritysrakenteen
uudistamisessa, ja ne ovat tuoneet yrityskenttään pitkään
kaivattua innostusta ja uskoa menestymiseen.
Kansainvälistyminen vaatii niin startupeilta kuin uutta
suuntaa hakevilta kasvuyrityksiltäkin osaavan tiimin, toimivan
liiketoimintamallin ja merkittävästi pääomia. Suomalaisten
yritysten keräämä pääomasijoitusten määrä on kasvanut viime
vuosina positiivisesti, mutta sijoituskierrosten koko jää usein
muita maailman startup-keskittymiä pienemmäksi.
Vaikka emme vielä yllä suurimpiin summiin, vireä startupkenttämme on onnistunut kääntämään usean ulkomaisen
sijoitusrahaston katseen maahamme. Esimerkiksi London
Venture Partners -rahasto on tehnyt sijoituksen jo viiteen
suomalaiseen pelialan yritykseen, joihin lukeutuvat niin
Supercell kuin myös tässä lehdessä esiteltävä PlayRaven.
sisällys 03
30
Teema
10-23
KASVUYRITYKSEN TARINA
Tietojärjestelmäkehitystä
yhdessä asiakkaan kanssa
Sijoituksilla kasvuun
10 Sijoitukset siivittävät
26
SUUNNANNÄYTTÄJÄ:
Ari Korhonen: Enkelisijoittaja
tuo osaamista ja verkostoja
kasvuun
14
Viisi väitettä rahoitusmarkkinoista
vuonna 2020
15
Nuoret innovatiiviset yritykset
-rahoitus vauhdittaa lupaavimpien
yritysten kasvua 16
Ohjelmisto-osaajan
oivia valintoja
18
Debyyttipelillä
latauslistojen kärkeen
20
Kasvuyritys hyvässä
nosteessa
04Valokeilassa
06 Tekesin uutisia
09 Uusia julkaisuja
24EU-rahoitus
28Risteyksessä
33 Tekesin tarjoama
34Nimitykset
35 Yhteystiedot
LUKIJAN VINKKI
"Tekesin tavoitteena on,
että yritykset pääsevät
nopeammin kansainväliseen
liiketoimintaan mutta
kykenevät säilyttämään
liiketoiminnan arvosta
mahdollisimman suuren osan Suomessa",
toteaa Tekesin Jukka Häyrynen sivun 12
artikkelissa. Samassa artikkelissa puhutaan myös
ankkuriyritysten tarpeesta. FiHTA ry:n on helppo
yhtyä näihin tavoitteisiin, sillä terveysteknologian
globaalit kasvumarkkinat ovat houkuttelevat,
mutta näille markkinoille ei ole uusien
tulokkaiden helppo tulla. Ankkurit olisivat
iso apu pienille, niiden pyrkiessä haastaville
markkinoille. Monet ovat kuitenkin onnistuneet
ja terveysteknologia on Suomelle kannattava
toimiala.
Toiminnanjohtaja
Terhi Kajaste
Terveysteknologian Liitto ry FiHTA
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
3
04
Suomalaisille kaksoisvoitto
kansainvälisessä
laatukilpailussa
DESINFIOINTIJÄRJESTELMIEN valmistaja LED
Suutari ja terveyspalvelu Medixine voittivat vastuullisten innovaatioiden kansainvälisen sarjan Vuoden
laatuinnovaatio -kilpailussa.
Kilpailussa arvioitiin innovaation uutuusarvoa,
hyödynnettävyyttä, oppimista, asiakas- ja yhteiskuntalähtöisyyttä sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Palkittavia innovaatioita oli yhteensä 18.
Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu järjestettiin kahdeksatta kertaa. Suomen lisäksi kilpailuun
osallistuivat Latvia, Ruotsi, Tšekin Tasavalta, Unkari,
Viro, Israel, Kazakstan. Tekes oli yksi järjestäjistä.
valokeilassa
KOONNUT: PIA MÖRK
www.laatukeskus.fi
Älyrannekkeella
Medieta on kehittänyt
Tekesin BioIT-ohjelmassa
lääketieteellisen
rannekemittalaitteen, joka
mahdollistaa ensimmäisenä
maailmassa laajan biosignaalien
mittaamisen, tietojen
keräämisen, prosessoinnin sekä
tiedonsiirron langattomasti
oikea-aikaisesti ennalta
määrätyille tahoille.
LANGATON ranneke mittaa mm.
hengitystaajuutta, happisaturaatiota, lämpötilaa, verenpainetta,
sydämen sykettä ja tajunnan tasoa.
Tätä kokonaisuutta pystytään
peilaamaan varhaisten riskien
tunnistamisen taulukkoon, joka
on yleisesti käytössä sairaaloissa
ympäri maailmaa.Kun mahdolliset riskit esimerkiksi leikkauksen
jälkeen tunnistetaan ajoissa,
ongelmat eivät pääse pahenemaan
ja pidentämään toipumisaikaa. Kun
elintoimintojen mittaaminen
on näin laajaa helppokäyttöisellä rannekkeella,
potilas voidaan
siirtää esimerkiksi
tehohoidosta
turvallisesti
avo-osastolle
tai kotihoitoon
nykyistä paljon nopeammin.
www.medieta.fi
4
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
KUVA: ISTOCKPHOTO
turvaa potilaille ja säästöä
terveydenhuoltoon
Suomalaisinnovaatiot
mullistavat
sähköauton
käytön
VTT ja ryhmä suomalaisyrityksiä ovat kehittäneet sähköauton käyttöön liittyviä uusia
älyratkaisuja, jotka mahdollistavat muun
muassa sähköauton standardipohjaisen latauksen, lataustolpan etävarauksen, ja auton
älykkään lataamisen, jossa huomioidaan
energian hinta ja paikallisen sähköverkon tilanne. Aikaansaatujen innovaatioiden arvioidaan mahdollistavan joustavan matkanteon
sähköautolla myös kauempana kotoa.
Suomesta projektissa ovat olleet
mukana VTT:n lisäksi Elektrobit Wireless
Communications Oy (EB), Empower IM
Oy ja Emtele Oy. Rahoittajina ovat olleet
Tekes ja Artemis JU. Kaikkiaan Artemis-ohjelmaan kuuluvassa projektissa on ollut 38
kansainvälistä kumppania, mikä on avannut suomalaisyrityksille merkittäviä uusia
yhteistyömahdollisuuksia.
KATSO VIDEO
Foodduck
tuo uudenlaisen leviteannostelijan
ravintoloiden leipäpöytiin
SUOMALAINEN FOODDUCK on
täysin uudenlainen leviteannostelija.
Tekesin osarahoituksella kehitetty
tuote säästää ympäristöä vähentämällä ruokahävikkiä ja jätteiden
määrää merkittävästi.
Annostelijan käyttö parantaa
hygieniaa ja leipäpöydän siisteyttä.
Laitteen jäähdytysjärjestelmä takaa
levitteelle optimaalisen lämpötilan.
Automaattisen annostelijan ja laitteen helpon puhdistamisen ansiosta
levitteeseen ei kosketa käsin missään käytön vaiheessa.
Ravintolan siirtyessä leviterasioiden käytöstä annostelijaan
vähenee jätteen määrä oleellisesti.
Foodduckiin kehitetty pakkaus
on materiaaleiltaan ekologinen:
alumiinia ei käytetä lainkaan ja
muovia kuluu selvästi vähemmän
kuin leviterasioissa.
www.foodduck.fi
Uusia mahdollisuuksia
metsä- ja tekstiiliteollisuudelle
Metsäteollisuus kaipaa kipeästi
uusia tukijalkoja ja sovellusalueita.
Valmistava teollisuus puolestaan
uusia ympäristöystävällisempiä
raaka-aineita ja kemikaaleja.
Biotalouden strategisen
huippuosaamisen keskittymän
FIBIC Oy:n FuBio Cellulose
-ohjelma löysi selluloosalle monia
potentiaalisia sovelluskohteita.
TUTKIMUSOHJELMASSA haettiin
ekologisia ja taloudellisia tuotantoprosesseja katkokuitujen, uusien
selluloosamateriaalien ja vedenpuhdistuskemikaalien valmistamiseksi
selluloosamassasta. Ohjelmassa
pureuduttiin mm. selluloosan liuottamiseen ja kuitujen regenerointiin
uusilla ympäristöystävällisillä prosesseilla sekä selluloosapohjaisten
hygienia-, pakkaus- ja vedenpuhdistussovelluksiin.
Samalla panostettiin osaamiseen, jonka avulla puunjalostusteollisuus voisi laajentua uusiin tuotearvoketjuihin. Yksi potentiaalisimmista
kehitysaihioista oli monipuolisen
menetelmä, jolla voidaan valmistaa
selluloosapohjaista tekokuitua. Teollisesti hyödynnettynä se voi hyvinkin
korvata nykyisiä tekstiilikuituja.
www.fibic.fi
www.shok.fi
KUVA: ISTOCKPHOTO
KUVAAJA:
INKERI HUTTU
Aaltoja
edessä
AALTO-YLIOPISTOSTA spinnannut keinoaaltoja tuottava Artwave
Surf tuo keinotekoisia, kontrolloidun
kokoisia aaltoja mihin vain luonnon
vesiin. Syksyllä 2014 näyttävästi laitetta demonneet tutkijat ovat perustaneet vuoden vaihteessa yrityksen
ja odottavat innolla tulevaa kesää ja
surffaajia Kalasatamaan Helsinkiin
testaamaan laitteen protoa.
”Tekesin Tutkimusideoista uutta
tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksella
valmistelimme innovaation kaupallistamista, ja nyt etsimme innokkaasti
ensimmäisiä asiakkaita ja kehitämme
varsinaista tuotetta”, kertoo Pauli
Immonen Aalto-yliopistosta. Uudet
yrittäjät odottavat kysyntää esimerkiksi vapaa-ajan tapahtumiin tai
matkailukohteisiin.
Maailmalla keinosurffibisnes on
keskittynyt isoihin tarkoitusta varten
rakennettuinhin altaisiin, joten kyse
on ainutlaatuisesta konseptista.
Artwaven lähes mihin tahansa siirrettävässä laiteessa on sähkömoottori,
joka vetää vedenpinnan alla siivistöjä
tehden pinnalle aaltoja. Minimivaatimuksina ovat sähköliitäntä, tasainen
kaistale rantaa merikontille ja neljän
metrin syvyinen vähintään 100m x
30m laajuinen vesiala.
http://artwavesurf.com/
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
5
Tekesin
uutisia
Rakennettu ympäristö -ohjelman tuloksia
Korjausrakentamiseen
asiakaslähtöisyyttä
ja teollisia menetelmiä
Tekesin päättyneessä Rakennettu ympäristö -ohjelmassa
rahoitettiin infra-, korjaus- ja hyvinvointirakentamiseen
liittyviä kehitysprojekteja noin 41 miljoonalla eurolla vuosina
2009–2014. Tavoitteena oli parantaa alan tuottavuutta,
aikaansaada teollisia kokonaisratkaisuja sekä kehittää
hankintoja ja prosesseja.
TEKSTI: EERO LUKIN KUVA: ISTOCKPHOTO
V
iimeisinä vuosina rahoitus suuntautui korjausrakentamiseen
liittyviin projekteihin. Korjausrakentamisen volyymi on kasvanut
uudistuotantoa suuremmaksi ja kehityssuunta jatkunee samanlaisena myös
tulevaisuudessa. Ohjelmapäällikkö
Sampsa Nissinen korostaa, että jatkossa korjausrakentamiseen ja kiinteistöjen
uudistamiseen tarvitaan kipeästi uutta
teknologiaa ja palveluja.
Markkinoita korjausrakentamiseen
erikoistuneille yrityksille syntyy myös
siitä, että Suomessa on tulossa suuria
rakennusmassoja korjausikään seuraavan vuosikymmenen aikana. Suomen
asuinrakennuskannasta merkittävä osa
on rakennettu 1960- ja -70-luvuilla.
Niiden korjaustarve erityisesti talotekniikassa ja julkisivuissa on kasvamassa.
Uusia keinoja asukasystävälliseen
korjaushankkeiden läpivientiin
Ohjelmassa rahoitettiin esimerkiksi
hormielementtikotelon, asennusseinämoduulin, rakennuksen kattorakenteiden sekä julkisivu- ja parveke-elementin kehitystyötä. Projekteissa tutkittiin
ja kehitettiin myös työmaaolosuhteita
parantavia menetelmiä, tuotteita ja
palveluita.
Lisäksi kehitettiin uudenlaisia
palveluja, liiketoimintakonsepteja,
projektin- ja riskien hallinnan työkaluja
sekä yhteistoiminta- ja hankintamalleja.
Näiden ytimenä oli löytää uusia keinoja
asukasystävälliseen korjaushankkeiden
läpivientiin.
Nissisen mukaan ohjelma saavutti
tavoitteensa ainakin osittain. Korjausrakentamiseen liittyvien teknologioiden,
tuotantotapojen sekä palvelujen kehittäminen saivat Tekesin rahoituksella
tarvitsemaansa vauhditusta.
Tekes voi rahoittaa myös jatkossa
rakennettuun ympäristöön liittyviä
yritysten haastavia kehitysprojekteja.
Rahoitusta on tarjolla erityisesti kansanvälistä kasvua hakevien pk-yritysten
kehitysprojekteihin.
KATSO TULOKSIA
www.tekes.fi/rakennettuymparisto
Hillasta
uudenlaista
ICT-tutkimukseen
perustuvaa
liiketoimintaa
6
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Hilla (High-tech ICT Leverage from
Long-term Assetization) -tutkimushankekokonaisuus on Tekesin rahoittama
kokeilu, jossa pilotoidaan uutta toimintamallia, Growth Milliä. Growth Mill
kiihdyttää tutkimustulosten kaupallistamista ja rakentaa yhteisiä kehitysympäristöjä esimerkiksi teollisen internetin,
tietointensiivisten liiketoimintojen ja
valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Hilla
koostuu neljästä digitaalisuutta hyödyntävästä alueesta, jotka ovat langaton
ICT, liikenne, terveys ja hyvinvointi sekä
teollisuus.
www.hilla.center
Team Finland -toimijat Tekes, Export Finland (Finpro) ja Finnvera tarjoavat Kestävää
kasvua -kampanjassa rahoitusta, neuvontaa
ja verkostoja kokonaispalveluna. Yrityksen
on mahdollista saada sen kasvun tilanteeseen sopivimmat neuvonta-, rahoitus- ja
kansainvälistymispalvelut räätälöidysti ja
yhden yhteydenoton kautta.
Kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tavoittelevat kasvua cleantechin ja biotalouden globaaleilla markkinoilla. Hakuun
odotetaan uudentyyppisiä ja markkinoille
kokonaan uusia innovaatioita luovia hankkeita cleantechin ja biotalouden alueilta.
Kestävää
kasvua
-kampanja
Yritysten pilotointi- ja demonstrointihankkeet ovat hyvin toivottuja.
Yrityksiä pyydetään jättämään kasvusuunnitelmaa tai projekti-ideaa koskevan
yhteydenottopyyntö Tekesin internet-sivujen tunnustelupalvelun kautta merkinnällä
”Kestävää”. Varsinainen rahoitushaku
sulkeutuu 15.4.2015, ja hakemukset tulee
toimittaa Tekesiin sähköisen asiointipalvelun kautta.
www.tekes.fi/kestavaakasvua
Groove
luotsasi uusiutuvan energian yrityksiä
kansainvälisille markkinoille
Tekesin Groove-ohjelmassa rahoitettiin vuosien 2010–2014 aikana
yhteensä 129 cleantech-toimialan hanketta. Ohjelman kokonaisbudjetti
oli noin 100 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus noin puolet. Grooveohjelma tuki uusiutuvan energian alan yrityksiä kasvamaan ja
kansainvälistymään.
TEKSTI: SANNA NUUTILA
G
roove-ohjelman keskeisimpänä tavoitteena oli auttaa
uusiutuvan energian alan
pk-yrityksiä kasvamaan
kansainvälisille markkinoille antamalla
niille tukea lähellä kaupallistamista
olevien innovaatioiden kehittämiseen ja
pilotointiin. Yrityksiä on myös autettu luomaan suhteita cleantech-alalla
toimiviin sijoittajiin.
Aurinko päihitti tuulen
”Kun Groove-ohjelma käynnistyi
vuonna 2010, Suomessa odotettiin
tuulivoiman läpimurtoa ja kotimarkki-
noille ennakoitiin merkittävää kasvua.
Grooven ensimmäisen vuoden aikana
rahoittamista hankkeista suurin osa
olikin tuulienergiaprojekteja. Sen sijaan
aurinkoenergia ei vielä ohjelman alkuaikoina näkynyt Grooven hankesalkussa”,
kuvailee ohjelmapäällikkö Pia Salokoski
Groove-ohjelman alkuaikaa.
Lopulta Grooven rahoituksessa
aurinkoenergiahankkeet nousivat ylivoimaiseen johtoon sekä rahoitettujen
hankkeiden määrässä että tuen suuruudessa. Myös aaltoenergiaan kohdistuu
odotuksia, sillä alueella rakennetaan
jo ensimmäisiä monien megawattien
demolaitoksia.
KUVA: ISTOCKPHOTO
Rahoitusta ja
kansainvälistymispalveluja
Kansainväliset kumppanit
Kiinasta ja Saksasta
Grooven kansainvälinen yhteistyö
kohdistui alussa Yhdysvaltoihin, Kiinaan
ja Saksaan. Yritysten kiinnostus USA:n
markkinoita kohtaan kuitenkin väheni
nopeasti, joten yhteistyö ohjelmassa
keskittyi lopulta pääasiassa Kiinaan ja
Saksaan.
Kiinaan kohdistuvia yhteishankkeita rahoitettiin yhteensä lähes kuudella
miljoonalla eurolla. Nyt kolmas yhteishaku
on valmisteilla. Saksan kanssa järjestetyssä
rahoituksen yhteishaussa rahoitettiin yhteensä seitsemän hanketta, joissa Tekesin
rahoitusosuus oli 2,5 miljoonaa euroa.
Grooven aikana Tekes käynnisti
yhteistyötä myös Brasiliaan, ja cleantech-alan yhteishaku avattiin viime syksynä.
”Pk-yritykset tarvitsevat menestykseensä myös jatkossa pitkäjänteistä ja
monipuolista tukea. Kotimaisten menestystarinoiden syntymiseen tarvitaan
taloudellisen tuen lisäksi sparrausta,
verkostoja ja yhteistyötä toisten yritysten kanssa”, korostaa Pia Salokoski.
LUE LISÄÄ
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
7
Tekesin
uutisia
KATSO TULOKSIA
www.tekes.fi/trial
www.tekes.fi/bioit
Palkittu Trial-ohjelma
kehitti älykästä
radioteknologiaa
BioIT-ohjelmassa tehtiin
biologisesta tiedosta
liiketoimintaa
Tekesin Trial – Kognitiivisen radion ja verkon kokeiluympäristö -ohjelma oli käynnissä vuosina 2011–2014.
Se rahoitti yritysten ja tutkimusorganisaatioiden
projekteja yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla.
Tekesin kaksivuotinen BioIT-ohjelma päättyi vuoden
2014 lopussa. Tekesin rahoituksella ja ohjelman
verkottumispalveluilla kehitettiin alan pk-yritysten
liiketoimintaa sekä saatettiin bio- ja ICT-alojen
toimijoita yhteen. Ohjelman 35 projektia Tekes
rahoitti yhteensä noin 6,5 miljoonalla eurolla.
Kognitiivinen radio on älykäs radioteknologia, joka osaa
käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja
-verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Teknologia tuo alan toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kokeiluympäristöjen muodostaminen oli keskeisiä
ohjelman tavoitteita.
”Ohjelma oli oikeaan aikaan käynnissä alan kehityksen
kannalta, ja se oli Suomelta merkittävä panostus. Ohjelman hankkeissa toteutettiin useita kokeiluympäristöjä eri
tarkoituksiin. Niissä tehtiin käytännön kokeiluja ja toteutuksia
kehitetyistä kognitiivisen radion teknologiaratkaisuista ja saatiin arvokasta tietoa muun muassa tutkimuksen ja taajuusregulaation käyttöön. Suomalainen osaaminen tällä alueella sai
paljon kansainvälistä huomiota ja näkyvyyttä Trial-ohjelman
ansiosta”, summaa ohjelmapäällikkö Katja Ahola.
Ohjelman myötä Suomessa kokeiltiin ensimmäisenä
maailmassa taajuuksien lainaamiseen perustuvan ASA-toimintamallin (Authorised Shared Access) mukaista taajuuksien yhteiskäyttöä LTE-verkoilla 2,3 gigahertsin taajuudella.
Ohjelma synnytti tiiviin yhteistyöverkoston alan tutkimuslaitosten ja yritysten välille. Projekteissa tehtiin satoja
julkaisuja ja kymmeniä opinnäytetöitä.
Ohjelmalle myönnettiin vuonna 2013 sähköisen viestinnän edistäjän tunnustuspalkinto. Perustelujen mukaan
tutkimusprojekteissa saatuja tuloksia on käytetty Suomen
kantojen ja näkemysten edistämiseen niin eurooppalaisessa
kuin maailmanlaajuisessakin sääntelytyössä. Projektien
edustajat ovat yhdessä Viestintäviraston kanssa tehneet
aktiivista työtä muun muassa Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssin ja Kansainvälinen televiestintäliiton
työryhmissä.
Biologisista lähteistä saatavan tiedon määrä lisääntyy paljon
nopeammin kuin sen hallintaan ja analysointiin tarvittava teknologia kehittyy. Siksi on suuri tarve entistä tehokkaammille
työkaluille ja uusille palveluille.
”Lyhyen ohjelman aikana onnistuimme hyvin auttamaan
tutkimustulosten kaupallistamisessa sekä alan yritysten
kansainvälistymisessä”, toteaa ohjelmapäällikkö Teppo
Tuomikoski.
Esimerkiksi tutkimuksesta alkunsa saanut Blueprint
Geneticsin kehitti ohjelmassa DNA-sekvensointiratkaisun,
joka auttaa analysoimaan geenejä laadukkaasti, tehokkaasti
ja edullisesti. Tällä hetkellä klinikat ympäri maailmaa hyödyntävät yrityksen kohdennettuja geenitestejä perinnöllisten
sairauksien diagnosoinnissa. Yritys sai Tekesiltä apua kansainvälistymiseen ja avasi sen myötä toimipisteen USA:han.
Medieta kehitti BioIT-ohjelmassa Tekesin rahoituksella
lääketieteellisen rannekemittalaitteen, joka mahdollistaa
ensimmäisenä maailmassa laajan biosignaalien mittaamisen, tietojen keräämisen, prosessoinnin sekä tiedonsiirron
langattomasti oikea-aikaisesti ennalta määrätyille tahoille ja
henkilöille.
Sydämen mittaukseen perustuvan kehon toimintojen analysointimenetelmän kehittänyt Firstbeat paneutui
BioIT-ohjelmassa omaan sensorikehitykseen. Yrityksen johtava
teknologia löytyy monien suurten brändien, kuten Samsungin, Garminin ja Suunnon laitteista. ”Uuden tekniikan avulla
olemme voineet ottaa isompia askelia. On tärkeää, että Tekes
tukee ja kehittää tätä toimialaa. Vaikka alueelle on investoitu jo
pitkään, on toimialamme edelleen aivan alkuvaiheessa”, sanoo
toimitusjohtaja Joni Kettunen.
VINKKI
VINKKI
Tekes jatkaa langattoman tietoliikenteen kehitysprojektien
rahoittamista mm. 5thGear-ohjelmassa. www.tekes.fi/5g
8
KATSO TULOKSIA
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Tekes jatkaa terveydenhoidon digitaalisten ratkaisujen
kehittämisen rahoitusta mm. Terveyttä biteistä -ohjelmassa.
www.tekes.fi/terveyttabiteista
uusia
julkaisuja
TEKESIN RAPORTTEJA
TEKESIN ESITTEITÄ
The New Wave
Value Creation
Yritykset ovat siirtymässä
arvonluonnin uudelle aallolle.
Perinteinen taloudellinen paradigma ei enää riitä perustelemaan yritysten olemassaolon tarkoitusta.
Tässä julkaisussa pohditaan esimerkkien
avulla sitä, miten yrityksistä voi tulla
nykyistä runsaamman arvon luojia ja
millaisista asioista uuden aallon yritykset
rakentuvat.
Tekes funding for SMEs –
Renew Grow Go global
Englanninkielinen
rahoitusesite. Esitteessä
kerrotaan muun muassa
mihin rahoitusta voi saada ja
mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot.
Horisontti 2020 – Mitä
tarjolla pk-yrityksille
Horisontti 2020
-ohjelmassa?
Esitteessä kerrotaan millaisia
rahoitusmahdollisuuksia
Horisontissa löytyy pk-yrityksille.
Boost to the sector – Evaluation
of real estate and construction
programmes 6/2014
Kiinteistö- ja rakennusohjelmien
arvioinnissa ehdotetaan Exit-plania
ohjelman jälkeiselle ulkoisvaikutusten
synnylle, tulosten käyttöönotolle ja tutkimusprosessin
jatkolle.
Evaluation of well-being oriented
SME innovation programmes
aiming at international growth
7/2014
Arvioinnin kohteena olivat Elintarvikkeet
ja terveys, Vapaa-ajan palvelut,
Vene ja Sapuska –ohjelmat. Ohjelmien toteutuksen,
tulosten ja vaikutusten rinnalla on analysoitu myös
toimintaympäristön kehitystä.
Kasvua ja kansainvälistymistä –
uusiutuvan energian matkassa
2010-2014
Groove-ohjelman julkaisussa kerrotaan
ohjelman projekteista, kansainvälisestä
yhteistyöstä ja siitä, miltä Suomen
cleantech-tulevaisuus näyttää.
Tartuntataudeista
terveysturismiin - Aasian ja
Tyynenmeren alueen terveys- ja
hyvinvointipalveluissa nopea
kehitys. Team Finland Future
Watch Report, November 2014
Horisontti 2020 EU:n
tutkimuksen ja innovoinnin
puiteohjelma
Esitteessä avataan Horisontin
kolmen pilarin Huipputason
tieteen, Teollisuuden
johtoaseman ja Yhteiskunnallisten
haasteiden teemoja.
TEKESIN KATSAUKSIA
Impact of Tekes
activities on
productivity and
renewal 315/2014
Tuottavuutta ja uudistumista
koskeva päämääräselvitys
käsitteli Tekesin toiminnan vaikutuksia
tuottavuus- ja uudistumiskehitykseen
yrityksissä 2000-luvulla.
Aasian terveyssektori on laajassa muutoksessa ja
siirtymävaiheessa. Menossa on siirtymävaihe, jossa
terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä
enemmän palveluteollisuutta ja -liiketoimintaa.
Erilaiset
Suomalaisten suuryritysten
kokemuksia startupeista
Suomessa suuryritykset läpikäyvät
rakennemuutosta ja samaan aikaan
meillä on käynnissä startup-buumi. Miten
startupit ja suuret yritykset voisivat auttaa
toisiaan? Tässä julkaisussa esitellään
keinoja yhteistyön käynnistämiselle.
Kuusi rohkeaa suuryritystä kertoo myös
kokemuksistaan startupien kanssa.
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
9
10 teema
TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI
”Toivon, että yrityksemme kehittyvät yhä
haluttavammiksi ja kumppaneita löytyy sekä Suomesta
että ulkomailta – ja että kannattava liiketoiminta
Suomessa samalla kasvaa”, sanoo Jukka Häyrynen.
10
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Sijoitukset
siivittävät
kasvuun
Moni suomalainen startup
suuntaa kansainvälisille
markkinoille ulkomaisen
rahan siivittämänä.
Tilastot kertovat
kehityksestä: ulkomaiset
pääomasijoitukset
Suomen kasvuyrityksiin
ovat kasvaneet sekä
lukumäärinä että euroina
mitaten.
”Y
ritysten kansainvälinen
kasvu edellyttää
osaamisen
ja oikeiden
verkostojen
lisäksi pääomia. Startup-yritysten
määrä ja laatu ovat kasvaneet huimasti
viime vuosina, ja yritysten kansainvälinen näkyvyys on tuonut markkinoille
suomalaisten bisnesenkeleiden ja
pääomasijoittajien lisäksi kansainväliset
pääomasijoittajat ja yritykset”, kuvaa
Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueen
johtaja Jukka Häyrynen. Pääomien
lisäksi alkuvaiheen yritys voi saada
sijoittajilta tärkeita kontakteja ja verkos-
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
11
Suomeen tarvitaan
enemmän
ankkuriyrityksiä.
toja. Kansainväliset pääomasijoittajat
toimivat usein suomalaisten kumppaneiden kanssa. Pääomasijoittamisen peruslogiikkaan kuuluu kuitenkin se, että
sijoittaja pyrkii myymään osuutensa
kohdeyrityksestä 3–7 vuoden kuluessa
sijoituksesta. Siihen mennessä yrityksen
odotetaan vähintään kymmenkertaistavan arvonsa.
”Exit-markkina on viime vuosina
ollut Suomessa melko vaimea ja ostajat
ovat löytyneet maailmalta. Tekesin
tavoitteena on, että yritykset pääsevät
nopeammin kansainväliseen liiketoimintaan mutta kykenevät säilyttämään
liiketoiminnan arvosta mahdollisimman
suuren osan Suomessa”, Häyrynen
sanoo.
”Toivon, että yrityksemme kehittyvät yhä haluttavammiksi ja kumppaneita löytyy sekä Suomesta että ulkomailta – ja että kannattava liiketoiminta
Suomessa samalla kasvaa.”
Myynnissäkin myönteistä
Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiön
Petteri Koponen, yksi Jaikun ja First
Hopin myyjistä, näkee nuorten yritysten
ulkomaille myynnin osana normaalia
yrityskentän kiertokulkua.
”Aika usein startupit myydään jo
muutaman vuoden jälkeen, ja näin on
12
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
myös Piilaaksossa, jossa valtavasta
yritysten massasta vain pieni osa jää
toimimaan itsenäisinä yrityksinä.”
Parhaimmillaan kansainvälinen yrityskauppa merkitsee lisähenkilökunnan
palkkaamista ja firman laajentumista
Suomessa. Vaikka näin hyvin ei kävisikään, hyödyt voivat olla merkittäviä.
”Jos työntekijät siirtyvät vaikka ison
amerikkalaisyrityksen palvelukseen, he
saavat osaamista, jota täällä ei vielä ole.
Myös kontaktit ja verkostot ovat arvokkaita. Usein käy myös niin, että kaupassa vaurastuneet perustavat Suomeen
uusia yrityksiä tai lähtevät rahoittamaan
yritystoimintaa, eli kerrannaisvaikutukset voivat olla huomattavat.”
Ihannetilanne olisi Koposen mielestä se, että Suomeen saataisiin startupien lisäksi enemmän ankkuriyrityksiä,
jotka kasvaisivat ostamalla alkuvaiheen
yrityksiä ja ehkä myös listautuisivat.
”Esimerkiksi Google, Facebook ja
Apple skannaavat jatkuvasti markkinaa
ja ostavat kymmeniä yrityksiä vuodessa.
Suomessa ja Euroopassa vastaavaa on
vähän, minkä vuoksi firmat myydään
yleensä USA:han, joskus myös Aasiaan.”
”Tämä on kulttuuri- ja osaamiskysymys”, Koponen summaa. ¡
Kansainväliset sijoittajat
tekivät suomalaisiin yrityksiin
sijoituksia (kpl/vuosi)
39 73
2012
2013
Lähde: FVCA
Kansainvälisten sijoittajien
suomalaisiin yrityksiin tehtyjen
sijoitusten kokonaisarvo
(Milj. euroa/vuosi)
224 351
2012
2013
Lähde: FVCA
Huomattavia ulkomaisia
sijoituksia vuonna 2014
saaneita suomalaisia yrityksiä
6,5 M€
Enevo 6,0 M€
Next Games 4,5 M€
Senseq 4,35 M€
Nosto 4 M€
Mendor ”Sijoittajat auttavat yrityksiä tavoitteiden
saavuttamisessa, mutta kovakaan sijoittaja ei pysty
tekemään menestystä. Yrityksen ja tiimin oma tahtotila
on se tärkein”, Petteri Koponen painottaa.
Lähde: FVCA
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
13
RAHOITUSMARKKINAT 2020
5 väitettä
1
Startupeja syntyy yhä enemmän
ja ne kasvavat nopeammin
Uusien palveluiden kehittäminen ja
kaupallistaminen on muuttunut halvemmaksi ja
nopeammaksi. Sosiaalisen median avulla yritys
voi parhaimmillaan luoda maailman laajuisesti
tunnetun ja miljoonien arvoisen brändin
muutamissa viikoissa siinä missä ennen olisi
kulunut vuosia.
2
Hyvässä nosteessa olevien
startupien neuvotteluasema
suhteessa sijoittajiin paranee
Parhaimpien startupien arvostustasot nousevat
ja sijoittajien saamat omistusosuudet laskevat.
3
Yhä useampi yritys saa alkunsa
joukkorahoituksella
Joukkorahoituksen merkitys tulee kasvamaan
ja kilpailu siitä kovenee. Ennakkomaksuihin
perustuvien joukkorahoituspalveluiden rinnalle
syntyy enemmän osakepohjaisia ja sijoittajille
tarkoitettuja joukkorahoituspalveluita.
4
Joukkorahoituksesta tulee
yleinen tapa product/market fitin
testaamiseen
Joukkorahoitus on erittäin nopea tapa tuotteen
vetovoiman testaamiseen, jos yritys kehittää
tuotetta kuluttajamarkkinoille. Product/market
fitin testauksessa ennakkotilauksiin perustuvat
joukkorahoituspalvelut toimivat parhaiten.
5
Superrikkaat ja julkiset toimijat
hoitavat radikaalimpien
innovaatioiden rahoittamisen
Radikaalit innovaatiot vaativat usein vuosien
kehitystyötä, jossa riskit on suuret ja pääomaa
tarvitaan paljon. Tällöin tarvitaan syvempiä
taskuja ja pitkää sitoutumista.
Väitteet on koonnut Tuomas Henttonen, joka on
asiantuntija Tekesin nuoret yritykset -alueella
toimialanaan digitaalinen media ja pelit.
14
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Team Finland Health
tarjoaa uusia keinoja
sijoitusten houkutteluun
Team Finland Health -verkosto on aloittamassa
toimintansa Suomessa. Tavoitteena on organisaatioiden yhteisen viestinnän ja markkinoinnin avulla
edistää terveysosaamisen vientiä ja houkutella
alalle ulkomaista pääomaa. Verkoston toiminta on
osa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
kasvustrategian toteutusta.
TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: ISTOCKPHOTO
Finpron koordinoimaan toimintaan on tervetullut alan
koko kenttä, yrityksistä tutkimusorganisaatioihin ja julkisen sektorin toimijoihin. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta
tekemiseen tuovat yhteiset strategiset valinnat, yhteistyön
tiivistäminen ja vastuiden selkeyttäminen.
”Olemme päässeet hyvin eteenpäin. On tärkeää, että
yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu ja kykenemme puhaltamaan yhteen hiileen”, toteaa Finpron toimialajohtaja
Meria Heikelä.
Erillisten viestintä- ja markkinointiponnistusten
ohella verkoston tavoitteita palvelevat esimerkiksi Finpron
FinlandCare-ohjelma ja Digitaaliset sairaalat -vientihanke
sekä Tekesin Terveyttä biteistä -ohjelma.
Myös investointisektorilla tapahtuu. Valmisteilla on
toimenpiteitä niin ulkomaisten investointien saamiseksi
terveysalalle kuin uusien pääomasijoitusrahastojen perustamiseksi maahamme.
Heikelän tavoin johtaja Minna Hendolin Tekesistä odottaa yhteistyöltä paljon: ”Uskon, että Suomesta tulee uuden
sukupolven terveysalan edelläkävijä, smart health hub!” ¡
Nuoret
innovatiiviset
yritykset
-rahoitus vauhdittaa lupaavimpien yritysten kasvua
TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO
Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset rahoituksen piiriin valitaan yrityksiä, joilla
on edellytyksiä nopeaan globaaliin kasvuun,
näyttöä lupaavasta liiketoiminnasta ja
asiakasreferensseistä sekä osaava johtotiimi.
R
ahoitus on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen. Tekes sopii yritysten kanssa
tulostavoitteet, jotka ovat ehtona rahoituksen
jatkolle.
Koska nopean kasvun yritykset tarvitsevat
yksityisiä pääomia kansainväliseen menestykseen,
arvioinnissa korostetaan yrityksen sijoituskelpoisuutta. Rahoituksen ensimmäisellä jaksolla yritykset
pääsevät esittelemään liiketoimintaansa ryhmälle
pääomasijoittajia, bisnesenkeleitä ja hallitusammattilaisia. Paneeli arvioi yrityksen liiketoimintapotentiaalia, kansainvälistymismahdollisuuksia ja kelpoisuutta
sijoituskohteeksi. Tekes käyttää arviointia taustatietona yrityksen rahoituksen jatkosta päätettäessä.
Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset - rahoituksella on selvä vipuvaikutus yritysten mahdollisuuksiin saada yksityisiä sijoituksia. Vuoden 2013
loppuun mennessä Tekes oli rahoittanut yrityksiä
yhteensä 290 miljoonalla eurolla ja yritykset olivat
keränneet pääomasijoituksia yhteensä 370 miljoonaa euroa. ¡
www.tekes.fi/niy
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
15
16 teema
TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVA: EEVA ANUNDI
Ohjelmisto-osaajan oivia
valintoja – Rightware
Autonvalmistajista Audi on ehtinyt pisimmälle autojen
digitalisoinnissa. Ei enää perinteisiä fyysisiä mittareita ja
viisareita vaan digitaalinen näyttö, jolle piirtyy kulloinkin
tarvittavia asioita – mittareita, opaskartta tai vaikka
musiikkisoittimen tietoa. Takana on espoolaisen Rightware
Oy:n teknologia.
V
uonna 2009 perustetun
Rightwaren päätuote on
Kanzi-käyttöliittymäratkaisu,
jolla voidaan suunnitella ja
toteuttaa vaativia graafisia sovelluksia
esimerkiksi autoihin, älytelevisioihin, tabletteihin ja matkapuhelimiin.
Ratkaisuun kuuluu suunnittelutyökalu
ja käyttöliittymää pyörittävä graafinen
moottori.
Toimitusjohtaja Jonas Geust
kertoo, että yhtiö teki ensin kehitystyötä
monella saralla, autoteollisuuden kanssa
mutta myös kulutuselektroniikan suuntaan tähyten. Puolitoista vuotta sitten
tehtiin tärkeä päätös: ”Fokus kokonaan
autoteollisuuteen ja tavoite korkealle.
Lähdemme voittamaan!”
Se oli oiva valinta. Yhteistyö Audin
kanssa on jatkunut tiiviinä, ja myyntiin
on tullut jo useita digitaalisella kojelaudalla varustettuja Audi-malleja. Asiakkaaksi on saatu myös kymmenkunta
muuta autonvalmistajaa Euroopasta,
USA:sta ja Aasiasta.
Iso vaihde päälle
Alkuvuodet Rightware toimi kotimaisten pääomasijoitusten ja julkisen
16
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
rahan turvin. Viime vuonna yhteistyötä
ehdotti ennestään tuttu kansainvälinen
sijoittaja. Sopimus syntyi, ja alkoi uusi
vaihe yrityksen kehityksessä.
”Kyseessä on strateginen sijoittaja, joka haluaa viedä autoteollisuutta
tiettyyn suuntaan. Yhteistyö meidän
kanssamme toteuttaa sitä tavoitetta”,
Geust toteaa.
Sijoittaja uskoo vahvasti Rightwaren teknologiaan, mutta myös
osaaminen ja tiimi merkitsevät, Geust
tietää. ”Olemme onnistuneet luomaan
nuorekkaan kansainvälisen tiimin, jolla
on rautaista osaamista.”
Pääoman lisäksi sijoitus on tuonut
Rightwarelle monia muita merkittäviä
hyötyjä. On saatu strategista näkemystä, on päästy keskustelemaan
tulevaisuuden suunnasta, verkosto on
laajentunut ja sen kautta on löydetty
uusia asiakkaita. ”Vastaavaa verkostoa
ja strategista näkemystä ei olisi voitu
saada kotimaasta.”
Toimitusjohtaja arvostaa paljon
myös Tekesin panosta. Rightware on
ollut mukana Verso-ohjelmassa ja on
saanut Nuoret innovatiiviset yritykset
(NIY) -rahoitusta usean vuoden ajan.
”Hienoa, että Suomessa on mekanisme-
Vastaavaa
strategista
näkemystä
ei olisi saatu
kotimaasta.
ja, joilla voidaan pistää pystyyn tällaista
paljon tuotekehitystä vaativaa toimintaa.”
Hyvät kilpailuasemat
”Uskomme todella vahvasti tulevaisuuteen
ja autojen digitalisoitumiseen. Voitto
on tavoitteena”, sanoo Rightwaren
toimitusjohtaja Jonas Geust.
Ohjelmisto-osaajan tulevaisuus näyttää
lupaavalta. Tavoitteeksi on asetettu,
että vuonna 2017 yhtiön osuus autojen
digitaalisten käyttöliittymien markkinasta on kolmannes. ”Se vaatii raakaa työtä,
mutta siihen on mahdollista päästä”,
Geust näkee.
Hän kuvailee kilpailukenttää
pirstaloituneeksi. Maailmassa ei juuri
ole sellaisia yrityksiä, jotka olisivat
lähteneet riittävän ajoissa kehittämään
ohjelmistoja. Autojen digitalisoituminen
alkoi vasta viitisen vuotta sitten, joten
sitä ennen ei ollut markkinaa.
Rightware työllistää tänä päivänä runsaat 50 henkilöä, joista yli 40
työskentelee Espoossa. Tuotekehitys
tehdään kokonaan Suomessa, mutta
myyntiä ja asiakastukea varten yhtiöllä
on toimistot Münchenissä, Piilaaksossa, Detroitissa, Soulissa, Tokiossa ja
Shanghaissa. ¡
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
17
18 teema
TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI
Vuonna 2013 perustettu
helsinkiläinen PlayRaven Oy
onnistui ensi yrittämällä. Toisen
maailmansodan Eurooppaan
sijoittuva strategiapeli Spymaster
julkaistiin syyskuussa, ja se nousi
saman tien Applen ladatuimpien
tablettipelien joukkoon
99 maassa.
PlayRaven
Debyyttipelillä
latauslistojen kärkeen
H
yvin menee myös rahoitusrintamalla, sillä yhtiö on
kerännyt lyhyessä ajassa
yli 6 miljoonan euron
kokonaispotin. Sijoittajista mukaan ovat lähteneet esimerkiksi
Creandum, Jari Ovaskainen, London
Venture Partners ja viimeisimpänä norjalainen pääomarahasto Northzone.
PlayRaven on päättänyt keskittyä
vain strategiapeleihin, jotka poikkeavat
täysin nykytarjonnasta. ”Näemme siellä
paljon potentiaalia, mutta aikaa on vain
2–3 vuotta. On oltava nopea – pitää
18
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
kehittää paljon ideoita, tehdä paljon
pelejä, perustaa useita tiimejä, hankkia
rahoitusta”, luonnehtii toimitusjohtaja
Lasse Seppänen.
Kokemus vakuuttaa
Sopivien pääomasijoittajien löytäminen
ei ole ollut Seppäsen mukaan vaikeaa
vaan päinvastoin, ehdokkaita on riittänyt valittavaksi asti.
Vaikka Spymaster poikkeaa valtavirrasta edukseen, se ei ollut sijoittajia
eniten kiinnostava asia ”Tärkein oli tiimi.”
PlayRavenin perustajina on alan
konkareita, Seppänenkin jo kolmannessa yrityksessään. Talossa on 16 työntekijää ja alan kokemusta jokaisella noin
kymmenen vuotta, sanoo Seppänen,
jonka Ilkka Paananen palkkasi kymmenisen vuotta sitten vetämään tiimiään
peliyhtiö Digital Chocolateen.
Tekes on ollut PlayRavenin suurin
julkinen rahoittaja. Skene-peliohjelmassa yritys teki muun muassa käyttäjätestausta ja kehitti prototyyppejä. Tuore
päätös Tekesin Nuoret innovatiiviset
yritykset (NIY) -rahoituksesta saa
Tulevaisuutta
ei voi tehdä
niin, että tekee
sitä, mikä oli
ennen.
PlayRavenin toimitusjohtajan
Lasse Seppäsen mielestä
peliyhtiön ei ole kovin hyödyllistä
asettaa liikevaihtotavoitteita,
koska yksi hittipeli voi tuottaa
miljoonan päivässä. ”Pitää vain
pystyä tekemään paljon pelejä.
Kaikkien ei tarvitse menestyä,
kunhan osa menestyy.”
yhtiöstä kiitokset. ”Sen rahan avulla
pääsemme kehittämään markkinointia
ja asiakashankintaa.”
”Myös sijoittajat ovat arvostaneet
Tekesin mukanaoloa.”
tä etsittäessä uusia yleisöjä. ”Jos olisi
iso asiakaskunta, huomio kohdistuisi
enemmän siihen, mitä jo tehdään. Mutta ei tulevaisuutta voi tehdä niin, että
tekee sitä, mikä oli ennen.”
Ei ainoastaan euroja
Kaksi peliä pitkällä
Kevään aikana PlayRaven perustaa sijoituspääoman turvin kolmannen kovatasoisen pelinkehittäjätiimin.
Sijoitukset mahdollistavat kasvun,
mutta ne ovat tuoneet myös paljon
muuta. "Kontaktipintaa esimerkiksi
Appleen, joka on tosi tärkeä kauppapaikka meille, esittelyjä moneen
suuntaan, verkostoja rahoittaja- ja jakelumaailmaan, neuvoja optio-ohjelman
rakentamiseen."
Seppänen näkee, että investoinnit
ovat lisänneet myös yrityksen uskottavuutta, onhan joukossa Supercelliinkin
sijoittaneita. ”Esimerkiksi työvoiman
saanti helpottuu. Kokeneet ihmiset
valikoivat tarkkaan, mihin startupiin
lähtevät mukaan.”
Yksi sijoitusrahan eduista on se,
että pelintekijät pystyvät keskittymään
vain tulevaisuuteen. Se on välttämätön-
PlayRavenissa on nyt kova halu tehdä
tulosta. ”Muutaman vuoden sisällä on
päästävä hyvin nopeaan kasvuun, ja se
vaatii hittipelin. Olisi kiva, jos hittejä olisi monta, mutta yksikin tekisi valtavan
muutoksen.”
Pelit suunnitellaan ajatellen USA:n
markkinaa, koska se on sisällöntekijöille
tutuin alue. ”Onneksi viihde, joka toimii
Amerikassa, toimii muuallakin.”
Seppänen sanoo, että Spymasterissa tuli ensimmäisenä pelinä ”joitakin
lapsuksia”, kuten se, että se tehtiin vain
iPadille. Tulevat pelit toimivat alusta asti
sekä puhelimissa että tableteissa.
Keväällä testimarkkinaan tulee kaksi strategiapeliä. Toinen niistä sijoittuu
ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan,
lumen ja jään peittämään Amerikkaan.
Onko siinä ensimmäinen megahitti? ¡
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
NÄKÖALAT 4 2014
19
19
20 teema
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
TEKSTI: PAULA BÖHLING KUVAT: EEVA ANUNDI
20
Noston tuotejohtaja Juha Valvanne näkee tulevaisuuden
hyvin mielenkiintoisena. ”Kuluttajien ostokäyttäytyminen
on murroksessa. Kauppaa käydään monikanavaisesti, ja
ihmiset odottavat hyvää palvelua kaikkialla. Nosto pystyy
auttamaan kauppiaita parempaan asiakaspalveluun myös
muualla kuin verkkokaupassa.”
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Kasvuyritys hyvässä nosteessa
Nosto Solutions
Tuhannet verkkokaupat ovat parantaneet palveluaan
helsinkiläisen Nosto Solutions Oy:n markkinointiohjelmiston
avulla. Verkkokaupassa asioiva kuluttaja saa
henkilökohtaisia tuotesuosituksia ja opasteita aikaisemman
ostokäyttäytymisensä perusteella.
”O
hjelmisto on helppo
ottaa käyttöön, ja se
tuottaa heti lisäarvoa
sekä kuluttajalle että
kauppiaalle. Se sopii kaikille verkkokaupoille alustasta riippumatta, ei kuormita
palvelimia eikä siinä ole kiinteitä kuluja.
Perimme palkkion vasta, kun suositusten ansiosta syntyy kauppa. Tuote ja
hinnoittelu on suunniteltu kauppiaalta
kauppiaille”, selostaa yhtiön perustajiin
kuuluva Juha Valvanne, joka on itsekin
ollut kauppiaana.
Vuonna 2011 perustettu Nosto tavoittelee etenkin verkkokauppoja, jotka
eivät voi investoida omaan tiedonlouhintaan ja järjestelmiin.
”Toistaiseksi maailmassa ei ole
muita firmoja, jotka pystyisivät palvele-
maan suurta määrää pieniä ja keskisuuria verkkokauppoja tällaisella tuotteella.
Noston tuote sopii monenlaiseen
verkkokauppaan, pienistä isoihin.”
Tuotetta testattiin Euroopassa, ja se
julkistettiin maailmanlaajuisesti syksyllä
2013. Reilussa vuodessa on saatu noin
3 500 asiakasta, pääosin Euroopasta
mutta myös kauempaa.
Helsingin lisäksi yhtiöllä on toimisto
Berliinissä, Lontoossa ja Tukholmassa.
Työntekijöitä on jo yli 40.
Vaivannäkö kannattaa
Kasvun ja kansainvälistymisen ovat
mahdollistaneet Open Ocean Capital,
Sanoma Ventures, Veturi Growth Partners, ryhmä enkelisijoittajia sekä kesällä
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
21
Kun taakse tulee vahva
sijoittaja, avautuu heti
uusia ovia.
2014 mukaan tullut kansainvälinen
sijoitusyhtiö Wellington Partners. ”Tekesin rahoitus on ollut tärkeää etenkin yrityksen alkuvaiheissa, ilman sitä emme
olisi näin pitkällä”, Valvanne sanoo.
Sopivan ulkomaisen sijoittajan
löytämiseksi tehtiin tunnusteluja peräti
45 sijoitusyhtiön kanssa, hyödyntäen
myös alan suurtapahtumat, kuten Slush
Helsingissä ja Web Summit Dublinissa.
”Lupaavimpien sijoittajien kanssa
selvitimme perin pohjin, mitä voimme
toisillemme antaa, löytyykö synergiaa
ja yhteistä tulevaisuuden visiota – ja
toimivatko henkilökemiat.”
”Työlästä, mutta kannattaa nähdä
vaivaa, sillä käteen voi jäädä timantti.
Prosessin tavoitteena on myös saada
samaan aikaan pöydälle useita hyviä
tarjouksia ja päästä 'kilpailuttamaan' sijoittajia. Se on yksi keino nostaa rundilla
valuaatiota eli yrityksen arvoa.”
Nosto päätyi Wellingtoniin muun
muassa siksi, että tämä toimii Euroopan
lisäksi Yhdysvalloissa. ”Tärkeää, sillä
22
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
tarvitsemme apua uudella markkinalla.”
Wellingtoniin teki Valvanteen
mukaan vaikutuksen etenkin Noston
kokenut tiimi ja aito innovaatio, jolle on
myös haettu patenttia. Toki asiakasmäärä, liikevaihdon kasvu ja onnistuneet markkina-avauksetkin vaikuttivat.
”Ulkomaiset sijoittajat arvostavat
sitä, että yritys on jo aikaisin saanut
tyytyväisiä asiakkaita useasta maasta.
Se viittaa siihen, että skaalautuminen
maailmanlaajuisesti on mahdollista ja
tuote toimii useilla markkinoilla.”
Eurooppa, USA, Aasia...
Tähänastisella rahoituksella on tarkoitus toteuttaa Noston ja sijoittajien
yhteistä visiota: tuotteen kehittäminen,
tiimin rakentaminen, Euroopan myynnin
kasvattaminen ja laajentuminen uusille
markkinoille.
”Wellingtonilta saamme lisäksi
apua ja sparrausta strategiatyöhön,
näkemystä yrityksen kehittämiseen
sekä uusia kontakteja. Heillä on myös
kokemusta analytiikkapalveluista ja
tiedonlouhinnasta.”
Seuraava suurhaaste on USA:n
markkinan voittaminen, Valvanne
toteaa lopuksi. ”Wellingtonin avulla
pääsemme alkuun, mutta uusi rahoituskierros on edessä. Ilman sijoittajia
emme pysty toteuttamaan strategiaamme ja valtaamaan uusia markkinoita.
Voimakas kasvu vaatii rahaa.” ¡
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
23
23
24 eu-rahoitus
TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI
Hyvä hakemus
maalaa konkreettisia kasvuvisioita
Kisa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta kiristyy
jatkuvasti. Asiantuntijoiden mukaan joukosta erottuvat
parhaiten kansantajuiset, koko Euroopalle selkeitä
kasvuvisioita tarjoavat hankkeet.
S
uomi on vuosien varrella kerännyt kokoonsa nähden varsin hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Hyvä menestys ei
kuitenkaan ole enää itsestäänselvyys.
Euroopan sumuisen taloussuhdanteen
vuoksi rahoituksen hakijoita on entistä
enemmän, mikä kokeneiden arvioitsijoiden mukaan kiristää auttamatta myös
valintakriteereitä.
”Hyvän sijasta läpimenoon
tarvitaan nyt erinomainen hakemus”,
tiivistää VTT:n tutkimusprofessori
Veikko Rouhiainen. Rahoituspäätöksissä painotetaan aiempaa enemmän
tutkimuksen käytännön vaikuttavuutta,
sillä EU-alue kaipaa lähivuosina kipeästi
uusia kasvunlähteitä.
”Katseen on oltava eteenpäin.
Hakemuksesta pitää löytyä selkeä visio,
24
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
kuinka tutkimustuloksesta tai innovaatiosta on luotavissa uutta, koko Eurooppaa hyödyttävää liiketoimintaa”, evästää
vuosien evaluointikokemuksen omaava
Rouhiainen.
Innostus tarttuu
Hakemusta viimeisteltäessä kannattaakin
kuulemma kysyä: Innostuisinko tästä itse?
”Perustelut ja faktat ovat useimmiten kunnossa, mutta tutkimuksen
todellinen myyntipuhe ja kansantajuinen
kasvuvisiointi jää puolitiehen. Tässä me
suomalaiset olemme edelleen turhan
vaatimattomia”, Rouhiainen toteaa.
Myös hakemuksen alussa olevaan
tiivistelmään kannattaa panostaa, sillä
arvioitsijat tekevät sen pohjalta ensimmäiset johtopäätöksensä.
”Tutkimusohjelmien uudistuessa
suomalaisilla on edelleen hyvät mahdollisuudet menestyä. Olemme pieni maa,
jossa asiantuntijat tuntevat toisensa
ja myös yhteistyö sujuu sutjakkaasti.
Tätä ketteryyttä ja osaamistamme on
korostettava ja hyödynnettävä jatkossa
entistä paremmin”, tutkimusprofessori
painottaa.
Satsaa sisältöön
Pitkän evaluointikokemuksen omaava ja nykyisin Tulevaisuuden Terveys
INKA-valmistelijana toimiva Riikka Paasikivi tähdentää myös sitä, että hakemuksen on vastattava kaikkiin vaadittuihin kriteereihin. Jos johonkin jää aukko,
se voi pudottaa muutoin moitteettoman
hakemuksen suoraan jatkosta.
”Hyvän sijasta
läpimenoon
tarvitaan nyt
erinomainen
hakemus.”
Veikko Rouhiainen
tutkimusprofessori VTT
”Etenkin
pk-hakemuksissa
on usein liikaa
tieteellistä
ja teknistä
selostusta.”
Riikka Paasikivi
”Hakemuksesta pitää
löytyä selkeä visio, kuinka
tutkimustuloksesta tai
innovaatiosta on luotavissa
uutta, koko Eurooppaa
hyödyttävää liiketoimintaa”,
VTT:n tutkimusprofessori
Veikko Rouhiainen evästää.
”Kannattaa kaivaa esiin kyseisen
hankkeen evaluointikriteerit ja verrata
hakemusta niihin. Arvioitsijat pisteyttävät ja perustelevat hakemukset
tämän saman mallin mukaan”, Paasikivi
muistuttaa.
Rouhiaisen tavoin hän korostaa
hakemuksen selkeyttä, loogisuutta
ja johdonmukaisuutta. Jos työpaketit, tavoitteet ja tulokset on esitelty
epäloogisesti tai sekavasti, ulkopuolisen
on todella vaikeaa arvioida hankkeen
todellista potentiaalia, konsortion uskottavuutta ja osaamista. Myös budjetin,
henkilöresurssien ja tehtävien toimenpiteiden pitää olla balanssissa.
Kun evaluaattorin pöydälle kertyy
jopa kymmeniä hakemuksia viikossa,
oppii arvostamaan helppolukuisuutta.
”Tekstiä kannattaa pilkkoa kuvil-
la, kaavioilla, grafiikalla ja taulukoilla.
Etenkin pk-hakemuksissa on usein liikaa
tieteellistä ja teknistä selostusta, kun
etusijalla pitäisi olla ratkaisun markkinapotentiaali. Toiminnan laaja vaikuttavuus ja pysyvyys ovat tärkeitä asioita”,
Paasikivi kertoo.
Hänen ohjeensa onkin, että
kirjoittamiseen pitää varata tarpeeksi
aikaa ja tarvittaessa käyttää apuna alan
ammattilaista.
”Hakemuksen teko ja konsortion
kokoaminen on niin iso ja monen
ihmisen urakka, ettei tuota työpanosta
kannata heittää hukkaan sekavuuden
ja huonon kieliasun takia”, Paasikivi
tähdentää. ¡
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
25
26 suunnannäyttäjä
TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI
Enkelisijoittaja
tuo osaamista ja verkostoja
Bisnesenkelit tuovat aloittaville yrityksille rahoituksen
lisäksi myös osaamista ja verkostoja. Kokenut bisnesenkeli
Ari Korhonen muistuttaa, että sijoitettavat varat on
syytä jakaa useamman yrityksen kesken, sillä suurin osa
yrityksistä ei menesty.
B
isnesenkelisijoittamisesta
tehdyn tutkimuksen mukaan sijoituksista kolme
prosenttia palauttaa
pääoman kolmekymmentäkertaisena, yhdeksän
prosenttia kymmenkertaisena, mutta 57 prosenttia sijoituksista
ei palauta pääomaa eli varat menetetään kokonaan tai osittain. Näin kertoo
eurooppalaisten bisnesenkelijärjestöjen
katto-organisaation EBANin teettämä
tutkimus enkelisijoittamisesta Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Loput 31 prosenttia palauttaa
pääoman jossain määrin, usein yksin,
kaksin- tai kolminkertaisena. Sijoitussalkun rakentaminen on tärkeää, koska vain
pieni osa sijoituksista yltää todelliseen
menestykseen.
Usein enkelisijoittajat ovat entisiä yrittäjiä. Enkeleinä on myös isojen
yritysten johtotehtävissä työskennelleitä
henkilöitä ja asiantuntijoita. Tärkein-
26
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
tä on, että uran aikana on kertynyt
osaamista ja kontakteja ja myös jonkin
verran pääomaa. Vuodesta 2007
enkelinä toiminut Ari Korhonenkin oli
aikaisemmin ohjelmistoalan yrittäjä.
Hänen yrityksensä Komartek valmisti
ohjelmistoja energia- ja vesihuoltoon
sekä kiinteistöalalle.
”Enkelisijoittajana pystyy jakamaan
kontakteja ja osaamista useamman
yrityksen hyödyksi. Enkelisijoittajista 85
prosenttia on osa-aikaisia”, Korhonen
sanoo.
Korhonen on ollut mukana enkelisijoittajana kaikkiaan 24 eri yrityksessä.
Näistä kolmesta on tehty menestyksekäs irtaantuminen, mutta neljä on ajettu
alas. Korhonen tietää hyvin toimivansa
alalla, jolla riskit ovat isot. Jäljellä salkussa onkin 17 yritystä, muun muassa
DealDash, MariaDB, Miradore, In4mo,
Surveypal ja Helpten.
”Salkussa olevat yritykset ovat itja ohjelmistoalalta, jolta itsekin tulen.
Enkelisijoittamista tehdään sellaisilla
aloilla, joilla on jotain annettavaa. Kyse
ei ole vain rahan sijoittamisesta vaan
tärkeä osa on osaaminen ja verkostot,
jotka annetaan yrittäjän hyödyksi”,
Korhonen sanoo.
Enkeli tulee mukaan
kuolemanlaaksossa
”Perustimme neljä vuotta sitten Suomen bisnesenkeli-yhdistyksen FiBANin,
joka jatkaa Sitran Suomeen tuomaa ja
sittemmin Finnveran jatkamaa toimintaa. Täällä rahoitusta hakevat yritykset
tapaavat mahdollisia sijoittajia,” Korhonen luonnehtii.”
FiBANissa on nelisensataa jäsentä.
Yhdistys ei itsessään rahoita mitään,
vaan toimii sijoittajia yhdistävänä verkostona. Sen kautta yrittäjät pääsevät
myös esittelemään sijoittajille toimintaansa. Eli pitchaamaan, kuten Korhonen sanoo.
”Parempi A-luokan
tiimi ja B-luokan
bisnesidea kuin
päinvastoin. Hyvä tiimi
muokkaa liikeideasta
menestyvän.”
”Ei naimisiinkaan mennä ensimmäisillä
treffeillä. Pitchaus-tilaisuuksissa
yritykset yrittävät herättää sijoittajien
kiinnostuksen, eivätkä vielä saa
sijoitusta,” enkelisijoittaja Ari Korhonen
sanoo
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
27
Yrittäjätiimi on tärkein
Ari Korhonen
enkelisijoittaja
Varapuheenjohtaja
EBAN (European Business Angel
Network), 2012 –
Varapuheenjohtaja
FiBAN (Finnish Business Angel
Network), 2010 – 2012
Senior Advisor
Spintop Ventures, 2013 Enkelisijoittaja
24 eri yrityksessä, 2007 Vice President
WM-data, 2004 – 2007
Yrittäjä
KomarteK 1985 – 2004
Pitchaus-tilaisuuksissa startup-yritykset saavat puolestatoista minuutista
viiteen minuuttia kestävän puheenvuoron, jonka aikana ne kertovat
toiminnastaan mahdollisille sijoittajille.
Korhonen pitää tällaisia tilaisuuksia
tärkeinä avauksina, joiden jälkeen
yrityksestä kiinnostuneet enkelit
voivat selvittää asioita yrittäjän kanssa
lähemmin.
Tyypillisimmillään enkelisijoittaja
tulee mukaan siinä vaiheessa, kun yrit-
28
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Korhonen listaa omia sijoituskriteerejään, joista tärkein on yrittäjätiimi. Sen
pitää pystyä luomaan kasvuyritys.
Toinen on markkinat, joiden pitää olla
tarpeeksi suuret tai ainakin kovassa
kasvussa. Myös skaalautuva liiketoimintamalli on yksi sijoittamisen
edellytyksistä. Vaikkapa mobiilisovelluksissa tai peleissä liikevaihdon
lisääntyminen ei näy suoraan kulujen
kasvamisena.
Neljäs kriteeri on, että yritykseen
toimintaan pitää liittyä jonkinlainen
kilpailua hillitsevä tekijä, jonka vuoksi
muut eivät voi heti aloittaa samaa
toimintaa. Ohjelmistoissa ei tällaisia
tekijöitä juuri ole, mutta niissäkin voi
olla esimerkiksi algoritmeja, joiden
kehittäminen vie aikansa.
”Jo sijoitusta tehtäessä pitäisi olla
kuva irtautumisesta. Kuka voisi olla
sellainen taho, joka olisi kiinnostunut
ostaja? Nykyään Suomessa ei juuri
ole listautumismarkkinoita, joten
jäljelle jää yrityksen myynti yhdessä
yrittäjän kanssa.” ¡
Ari Korhosen
sijoituskriteerejä
• yrittäjätiimi – kyettävä
luomaan kasvua
• markkinat – tarpeeksi
suuret tai kovassa kasvussa
• skaalautuva
liiketoimintamalli
• kilpailuetu
Norja/Kiina?
Suomeen
tarvitaan
enemmän
ankkuriyrityksiä.
täjä on käyttänyt ensin omat varansa, isältä, äidiltä ja sukulaisilta sekä
kaikilta tuttavilta irronneet varat eli
ns. kuolemanlaaksossa. Yrityksellä on
yleensä tässä vaiheessa jo jokin tuote,
joka toivottavasti on jo markkinoilla
tuottamatta kuitenkaan vielä riittävästi kassavirtaa. Enkeli voi toki tulla
mukaan kuvioihin jo aikaisemminkin.
Korhosen mukaan lähes kaikissa
tapauksissa Tekesin rahoitus on mukana. Usein enkelirahoitus mahdollistaaTekesin rahoituksen, sillä Tekes
edellyttää myös omaa pääomaa.
Kannattaako
yrityksen
lähteä Kiinan
vai Norjan
markkinoille?
risteyksessä
Jarmo Heinonen
Antti Mäkikyrö
Lähelle vai kauas? Tuttuun vai tuntemattomaan kulttuuriin?
Tekesin näköalat haastatteli Tekesin Shanghain yksikön
vetäjä Jarmo Heinosta ja Finpron Norjan yksikön päällikkö
Antti Mäkikyröä. Mitä yritykseltä vaaditaan jos se haluaa
mennä tekemään bisnestä Kiinaan tai Norjaan?
TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO
Jarmo Heinonen: Kiinassa bisnes
perustuu edelleen luottamukseen ja
suhteisiin. Paikallisia tarvitaan apuna
markkinoille pääsyyn. Pelkästään kieli
on haastava, mutta kulttuurin ymmärtämiseen menee vuosia. Liian vähän
käytetty voimavara on Suomessa
opiskelevat kiinalaiset!
Kiinan markkinoille tulevan yrityksen pitäisi olla kooltaan mieluiten
vähintään keskisuuri. Sillä pitäisi olla
jo kokemusta kansainvälistymisestä ja
resursseja vuosia kestävään prosessiin.
Markkinoillepääsy nimittäin kestää
tyypillisesti 3-5 vuotta. Markkinoiden
selvityksiin ja kartoituksiin menee 1-2
vuotta ja sitten vielä pari vuotta ennen
kuin toiminnasta tulee kannattavaa.
Suomalaisen tuotteen tai palvelun
konsepti ei välttämättä toimi Kiinassa,
vaaditaan muokkausta ennen Kiinan
markkinoille tuloa.
Yrityksen ensimmäinen askel kansainvälistymiseen voisi olla Eurooppa
ja miksei vaikkapa Norja, tämän jälkeen
voi miettiä Kiinan markkinoille menoa.
On muistettava, että Kiinan markkinoille meneminen vaatii kokemusta ja
resursseja.
Antti Mäkikyrö: Norja on nopeimmin
kasvavia maita Euroopassa ja tarjoaa
lähimarkkinoilla mahdollisuuksia hyvin
monilla toimialoilla.
Suomen ja Norjan kulttuurit ovat
samankaltaisia. Norjalaiset puhuvat hyvin englantia, mutta ruotsin kielestä olisi
vahva etu. Byrokratia yrityksen perustamisessa on hyvin samankaltaista kuin
Suomessa. Yrityksen voi perustaa jopa
netin kautta. Norja kuuluu ETA-alueeseen ja sen myötä vaatimukset ja toimintatavat ovat kuten EU-alueella. Toki
kotitehtävät kansainvälistymisestä ja
Norjan markkinoista on oltava tehtynä.
Norjaan pitää tulla tutustumaan
yrityksiin ja luoda suhteet ihmisiin!
Mitkä ovat talouden näkymät
Kiinassa ja Norjassa?
JH: Euroopan näkökulmasta Kiinan
talouden kasvu on edelleen kovaa, noin
7prosenttia vuodessa. Sekä b-to-b että
kuluttajamarkkinoilla on valtava potentiaali. Monet suomalaisyritykset tekevät
kasvunsa juuri Kiinan ja Aasian markkinoilla, muuten niiden kehitys olisi jäänyt
polkemaan paikalleen. Ostovoimaiseen
keskiluokkaan arvioidaan kuuluvan jo
satoja miljoonia kiinalaisia.
AM: Talouden näkymät ovat hyvät.
Norjan väkiluvun ennustetaan kasvavan
reilusta viidestä miljoonasta noin seitsemään miljoonaan 25 vuoden sisällä.
Finpro ja Tekes ovat mukana Team Finland
-verkostossa, joka auttaa avaamaan oikeita
ovia molemmille markkinoille.
Infraa, kuten kouluja, teitä ja ratoja on
siis kunnostettava ja rakennettava lisää.
Tällä hetkellä öljyn hinnan lasku vaikuttaa investointeihin, mutta sekin tuo
mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.
Norjalaisyritykset joutuvat tehostamaan
toimintaansa ja ulkoistamaan osan tekemisistään. Siihen tarvitaan avuksi hyviä
alihankkijoita.
Millaisia suomalaisyrityksiä on
näillä markkinoilla? Millaisten
kannattaisi tulla?
JH: Esimerkiksi metsä- sekä prosessi- ja
koneenrakennusteollisuudenyritykset
ovat onnistuneet vakiinnuttamaan
asemansa Kiinan markkinoilla. Noin 70
prosenttia Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä näkee tulevaisuuden
positiivisena.
Cleantechin rooli kasvaa. Kiinalla on
mittavat haasteet energia- ja ympäristöasioissa. Potentiaali on valtava. Kansa
alkaa reagoida, jos näihin asioihin ei
panosteta.
AM: Noin 200 suomalaisyritystä toimii
Norjassa. Hyvin tunnettuja yrityksiä
löytyy rakennusteollisuudesta, jonkin
verran myös meriteollisuudesta. Loput
jakautuvat eri toimialoille, esimerkiksi
ICT-alalle ja eri alojen myyntiyrityksiin.
Mahdollisuuksia on meri-, öljy- ja
kaasuteollisuudessa ja niiden alihankinnassa. Euroopan suurimmat infrainvestoinnit tehdään tällä hetkellä Norjassa.
Rakennusteollisuudessa on todella
paljon potentiaalia tästä johtuen. Suuri
ja perinteinen kalateollisuus tarjoaa
edelleen mahdollisuuksia. ¡
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
29
30 kasvurityksen tarina
TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: EEVA ANUNDI
Tietojärjestelmäkehitystä
yhdessä
asiakkaan kanssa
Siili Solutions uskoo ketterään läpinäkyvään kehitykseen
ja on kasvanut nopeasti oikeilla yritysostoilla. Seuraava
etappi on Euroopan softamarkkinat.
H
elsinkiläinen Siili Solutions
perustettiin kymmenen
vuotta sitten ”kokeneiden
koodareiden kodiksi”, joka
tarjosi ja välitti alan ammattilaisia erilaisiin softakehityshankkeisiin. Nykyinen
toimitusjohtaja Seppo Kuula tarttui
ohjaimiin vuonna 2010, jolloin talossa
oli 68 ammattilaista. Nykyään työntekijöitä on Helsingissä, Oulussa, Saksassa
ja Puolassa yhteensä 350.
”Olen aina ollut tuotteistaja ja
myyntimies ja mielestäni Siili oli enemmän kuin asiantuntijaresurssien myyjä.
Voisimme olla arvoketjussa paljon
korkeammalla ja tarjota tietojärjestelmäkokonaisuuksia yhdessä asiakkaan
kanssa ketterästi rakennettuna. Eräs
vahvuuksistamme oli jo tuolloin maailmanluokan informaation hallinta, jonka
pohjan Suomeen loi Nokia. Vuonna 2011
30
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
liikevaihtomme kasvoi jo lähes 70 prosenttia ja henkilöstön määrä 106:een.”
Siili on kasvanut viimeisen neljän
vuoden aikana keskimäärin 30 prosenttia vuodessa. Vuoden 2014 liikevaihdoksi ennustetaan 28–32 miljoonaa
euroa. Kasvu on ollut kannattavaa
perustamisesta alkaen. Pääomasijoituksia ei ole tarvittu. Omarahoitus on ollut
kunnossa ja sitä on käytetty useisiin
yritysostoihin.
Vuonna 2012 ostetulla Fusionilla esimerkiksi hankittiin digitaalisten
palvelujen osaamista. Sellainen ei
pelkästään rekrytoimalla olisi onnistunut. Toissa vuonna ostettiin oululainen
Comwise, jossa paikan päällä työskentelee nyt 47 henkeä.
”Fusion toi nopean pilotoinnin
kautta tehtävää suunnitteluosaamista
erityisesti mobiilipuolelle ja Oulusta
Vuoden ohjelmistoyrittäjä Seppo
Kuula (oikealla) ja Erkka Niemi
vannovat ketterän kehityksen,
leanin, nimeen.
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
31
Heimotoimintamme säästää
rahaa, yksinkertaistaa
rakennetta ja pitää osaamisen
ajan tasalla.
saimme hemmetin hyviä mobiilialustojen ammattilaisia.”
Siili on vastannut muun muassa
Microsoft Mobile Devicesin verkkopalvelujen suunnittelusta, modernisoinut
Kelan verkkopalvelut, rakentanut suoratoistopalvelu HBO Nordicin verkko- ja
mobiilipalvelut eri alustoille ja uudistanut YIT:n globaalit verkkopalvelut.
Helsingin pörssiin Siili listautui
2012. Syynä ei ollut raha, vaan julkisuuden ja uskottavuuden saaminen
asiakaskentässä. Niillä luotiin edellytykset kasvulle.
Projektit paloiksi ja pilotit pystyyn
Suomalaista palveluvientiä
Eurooppaan
Tekesin rahoittamassa projektissa viime
vuonna tehtiin pohjatyötä kansainvälistymistä varten. Tuloksena oli markkinaselvitys liittyen osaamisen hallintaan,
tuotteistamiseen ja palvelun skaalaamiseen kansainväliseksi. Projektin aikana
avattiin toimisto Berliiniin yritysoston
seurauksena.
”Ruotsi olisi ollut meille ehkä helpompi markkina, mutta Saksa edustaa
jopa neljännestä Euroopan ohjelmistomarkkinoista ja markkinat kasvavat
siellä nopeimmin. Meillä on toimisto
yritysoston tuloksena myös Puolassa.
Saksa on niin lähellä, että se on Puolalle
lähes kotimarkkina.”
”Viemme suomalaista palveluosaamista Saksaan. Rakennamme siellä
32
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
vanomaista. Siinä esimerkiksi koodarit,
palvelumuotoilijat ja analytiikka-osaajat
muodostavat yhteisöjä. He voivat olla
ihan eri projekteissa, mutta tulevat
vaihtamaan kuulumisia kerran kuussa ja
opettelemaan uutta ja viemään tietoa
eteenpäin omiin tiimeihinsä. Meillä on
joka viikko heimotoimintaa eri teemoista”, kertoo kehitysjohtaja Erkka Niemi.
”Heimotoiminnalla korvaamme
yhden esimieskerroksen, mikä säästää
paljon rahaa ja byrokratiaa”, Seppo
Kuula sanoo.
Nousevia trendejä Siili seuraa
keräämällä dataa myynniltä ja liiketoimintajohdolta siitä, mitä yritykseltä
kysellään, mikä johtaa kauppaan ja mikä
ei myy.
”Kysymme jatkuvasti yksittäisiltä
asiantuntijoilta, minne he näkevät alueensa kehittyvän. Palvelukehitystiimimme seuraa myyntiä ja henkilöstömme
ajatuksia ja tekee liiketoimintajohdon
kanssa päätökset siitä, mitä tehdään”,
Niemi sanoo.
tunnettuutta koko ajan. Meiltä ostetaan
siellä, vaikkemme ole vielä myyneet
mitään”, Seppo Kuula hymyilee.
Henkilöstön osaaminen etusijalla
”Siileillä” eli henkilöstöllä on avainasema menestymisessä. Yritys kouluttaa
työntekijöitä jatkuvasti ja ottaa heitä
mukaan asiakkaiden projekteihin.
”Yleensä kourallinen kavereita
hallitsee uusimman teknologian ensimmäisenä. Toiset hallitsevat syvällisesti
jonkun olemassa olevan. Laitamme heidät oppimaan kokeneemmilta. Tällainen
heimotoiminta ei ole Suomessa ihan ta-
Seppo Kuula näkee isojen tietojärjestelmätoimittajien liiketoimintamallin
aikansa eläneenä.
”Suuret pelurit kompastuvat
ensimmäisenä siihen, etteivät rakenna
palvelua asiakkaan kanssa. Ne tekevät
mittavan projektin asiakkaan määrittelyn mukaan. Lopulta projekti saattaa
myöhästyä ja esimerkiksi selain, jolle
palvelu on speksattu, ei välttämättä ole
enää edes saatavilla. Tässä on meidän
markkinarakomme.”
Seppo Kuulan teesit kasvunälkäisille ohjelmistoyrityksille ovat puhdasta
digitaalisuuden etujen ymmärtämistä.
”Tee yhdessä, läpinäkyvästi, pilotoi,
kehitä pienissä osissa, iteroi ja tuotteista
palvelusi asiakkaan kanssa. Tällaista
myös hankintalain pitäisi tukea. Jokainen virasto ei tarvitse omaa tietojärjestelmää. Kannattaisi keskittää. En näe
syytä, miksei Suomessa osattaisi tätä.”
Viiden vuoden visio on selvä.
”Vuoden 2020 Siili on kansainvälinen
peluri, ja innovatiivisuudessa sekä tehokkuudessa Euroopan johtava toimija.” ¡
Tekesin
tarjoama
Tähtäimessä uudet markkinat?
Tutustu Tekesin rahoitukseen ja palveluihin
Tekes tarjoaa rahoitusta ja palveluja, joiden avulla erityisesti
pk-yritykset voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen
kasvuun. Rahoitamme kehitysprojekteja, jotka tuovat yritykselle
uuden kilpailuedun kansainvälisillä
markkinoilla. Asiakkainamme
on myös suuria yrityksiä, julkisia
tutkimuslaitoksia ja muita organisaatioita.
Rahoitusta yritysten
kansainvälistymistarpeisiin
Tekes tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille
rahoitusta ja palveluja kansainvälisille markkinoille valmistautumiseen.
Kohdemarkkinoiden ja asiakkaiden
tunteminen on oleellista onnistumisessa. Kansainvälisen kasvun suunnittelu
-rahoituksella voi testata uutta konseptia potentiaalisilla asiakkailla ja varmistaa, että erityisesti alkavan yrityksen
tiimissä on osaamista kansainvälisen
kasvun saavuttamiseen.
Tekesin rahoituksen avulla yritys
voi kehittää uutta tai uudistaa olemassa olevaa tarjontaansa, tuotantomenetelmiään ja liiketoimintamalliaan.
Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja
lainalla, jolloin voimme olla mukana
myös pilotointi- ja demovaiheessa.
Jos projekti painottuu tutkimukseen ja
innovaation tavoitellut markkinat ovat
ajallisesti kaukana, rahoitus voi olla
myös avustusta.
Rahoituksen lisäksi tarjoamme
palveluja, osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia Tekesin ohjelmissa. Uusia
ohjelmien teemoja ovat esimerkiksi
teollinen internet sekä terveys- ja hyvinvointialan digitalisoituminen.
Miten arvioimme yrityksiä
ja niiden tavoittelemaa
liiketoimintaa?
Arviomme lähtevät yrityksen kyvystä
ja halusta kasvaa. Merkittäviä tekijöitä
ovat uuden innovaation potentiaali
sekä projektin sisältö ja sen resursointi.
Erityisesti nuorten yritysten arvioinnissa
painaa yrityksen avainhenkilöiden muodostama tiimi ja sen osaaminen. Rahoitamme osan projektin kustannuksista ja
yrityksen tulee pystyä itse rahoittamaan
osa projektista.
tävä konsortiohanke ja suomalaiskumppaneille on suunnitteilla tavanomaista
osallistujaa merkittävämpi rooli hankkeessa – vaikkapa koordinaattorina tai
työpaketin vetäjänä. Lue lisää rahoitusmahdollisuuksista verkosta. ¡
Rahoitusta
Horisontti 2020
-hankevalmisteluun
tekes.fi/rahoitus/horisontti2020
-hankkeiden-valmistelu/
Rahoitusta
pilotointiin
tekes.fi/pilotointi
Tekesin rahoituksella
Horisonttiin
Yritykset voivat hakea rahoitusta myös
EU:n Horisontti-ohjelmasta. Tekes
tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille rahoitusta hankevalmisteluihin.
Voimme rahoittaa Horisontti-hankkeen valmistelua osana toista Tekesin
rahoittamaa projektia, jos esimerkiksi
tavoitteena on laajentaa tai jatkaa Tekesin projektia kansainvälisen yhteistyön
hankkeeksi.
Varsinainen valmistelurahoitus
on tarkoitettu hyödynnettäväksi, jos
valmistelussa on iso, Suomelle merkit-
Rahoitusta
yrityksille
tekes.fi/rahoitus/
rahoitusta-yritystenkehitysprojekteihin/
Uusien asiakkaiden
neuvonta
tekes.fi/rahoitus/
tunnustelu
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
33
34 nimitykset
TEKSTI: EERO LUKIN KUVAT: SUSANNA LEHTO
Sonja Heikkilä haluaa
edistää fiksumpaa
liikkumista
Sonja Heikkilä, DI, aloitti vuoden 2015 alussa Tekesissä
määräaikaisena asiantuntijana. Sonja tulee vahvistamaan
Tekesin panostusta älyliikenteeseen erityisesti liikkumisen
palveluiden (Mobility as a Service eli MaaS) alueella.
Tekesillä on tarve saada alkuun kehitysaihioita liikkumispalveluoperaattoreiden syntymiseksi.
”Päätyöni on järjestää alkuvuonna liikkumisoperaattorihaku ja aktivoida siihen yrityksiä. Liikkumisoperaattorihaku liittyy uuteen liikkuminen
palveluna -konseptiin, jossa kaikkia liikennepalveluita (mm. joukkoliikenne,
taksit, kimppakyydit, yhteiskäyttöautot ja kaupunkipyörät) voitaisiin käyttää
saumattomasti liikkumisoperaattorien monipuolisen palvelutarjonnan
kautta”, kertoo Sonja.
Operaattorin myötä ovelta ovelle -palvelussa voitaisiin etsiä, tilata,
maksaa ja seurata koko matkaketjun toteutumista älypuhelimesta.
”Tämän lisäksi käyn esitelmöimässä aiheesta niin Suomessa kuin
ulkomailla. Suomalainen liikkuminen palveluna -konsepti vaikuttaa hyvin
lupaavalta ja se onkin saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota. Suomi
pyrkii olemaan ensimmäinen maa, jossa konsepti saadaan käytäntöön.”
”Ennen Tekesiä olin töissä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa,
jossa työskentelin samaisen liikkuminen palveluna -konseptin parissa.
Päädyin aiheen asiantuntijaksi Helsingin kaupungille tekemäni diplomityön
ansiosta.”
Sonja on tutkinut ja esitelmöinyt laajasti liikkumisen palveluista. Hän
on ollut puhujana alan kansainvälisissä konferensseissa ja hänen diplomityönsä Helsingin kaupungille on noteerattu sadoissa ulkomaisissa lehdissä.
34
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Nimityksiä
TaM Sirpa Fourastié on
nimitetty määräaikaiseksi
asiantuntijaksi Yhteiset palvelut
-yksikköön.
DI Kari Leino on nimitetty
asiantuntijaksi Kasvuyritykset
-vastuualueelle Yritysmarkkinayksikköön.
FM Kirsi Karjalainen on
nimitetty määräaikaiseksi
asiantuntijaksi Pohjois-Savon
ELY-keskukseen.
DI Kari Kataja on nimitetty
asiantuntijaksi Nuoret
yritykset -vastuualueelle
Nuoret teollisuustuoteyritykset
-yksikköön.
Tuulikki Olander työskentelee
harjoittelijana Brysselin
yksikössä.
yhteystiedot 35
Tekesin
1
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 1 | 2015
näköalat
Sijoituksilla
kasvuun
SIVUT 10-23
SIVU 18
Enkelisijoittaja tuo
osaamista ja verkostoja
SIVU 26
SUUNNANNÄYTTÄJÄ
Debyyttipelillä
latauslistojen kärkeen
Tekesin näköalat-lehti ilmestyy
neljä kertaa vuodessa.
Lehdessä olevia tietoja
lainattaessa on lähde mainittava.
Tilaukset, osoitteenmuutokset,
tilausten peruutukset ja palaute:
[email protected].
Maksuttoman lehden ja
muita Tekesin julkaisuja voi
tilata osoitteesta: www.tekes.
fi/julkaisut. Näköalat-lehti
luettavissa myös osoitteessa
issuu.com.
Numero 1/2015, 26.2.2015
JULKAISIJA
Innovaatiorahoituskeskus Tekes
TOIMITUS
Päätoimittaja
Pia Mörk
Toimituksen sihteeri
Susanna Lehto
Toimituskunta
Anna-Maija Ikonen,
Eeva Landowski, Miia Linnusmaa,
Eero Lukin, Pia Mörk,
Kaj Nordgren, Sanna Nuutila,
Soile Thalén
TOIMITUSNEUVOSTO
Ulla Hiekkanen-Mäkelä,
Inkeri Huttu , Kari Inberg,
Kimmo Kanto, Maija Korhonen,
Juha Korkeila, Eeva Landowski,
Susanna Lehto, Piia Moilanen
Pia Mörk, Sanna Piiroinen
Kansikuva: iStockPhoto
Taitto: Mainostoimisto Cake Oy
Painatus: Erweko Oy
ISSN-L 1798-9876
ISSN 1798-9876 (Painettu)
ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)
Painos 14 500
Seuraava numero ilmestyy
5.6.2015
Innovaatiorahoituskeskus
Tekes
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY)
tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.
PL 69, 00101 HELSINKI
www.tekes.fi
Virallinen sähköposti
[email protected]
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14
PL 164, 50101 Mikkeli
Puh. 029 50 24000
Suojattu sähköpostiyhteys
luottamuksellisiin viesteihin
https://asiointi.tekes.fi/
suojaposti
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alvar Aallon katu 8
PL 156, 60101 Seinäjoki
Puh. 029 50 27500
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa
[email protected].
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
PL 29, 15141 Lahti
Puh. 029 50 25000
Puhelinvaihde
029 505 5000
arkisin klo 8–16.15
Uusien asiakkaiden
neuvonta
Rahoitustunnustelupalvelu
www.tekes.fi/tunnustelu
Lähetä tunnustelulomake,
soitamme viikon sisällä.
Yritys-Suomen uusien
yritysasiakkaiden
rahoitusneuvonta
puh. 029 502 0500
ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.
Verkkoasioinnin
tekninen tuki
Puh. 029 505 5051 arkisin
klo 8–15
www.tekes.fi/ota-yhteytta/
anna-palautetta
Tilityksiin ja raportointiin
liittyvä neuvonta
Puh. 029 505 5050
arkisin klo 9–16
Ulkomaan yksiköt
Yhteystiedot:
www.tekes.fi/yhteystiedot
Belgia
EU-yhteystoimisto, Bryssel
Kiina
Peking, Shanghai
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
Puh. 029 50 29000
Kainuun ELY-keskus
Kalliokatu 4
PL 115, 87101 Kajaani
Puh. 029 50 23500
Keski-Suomen ELY-keskus
Cygnaeuksenkatu 1
PL 250, 40101 Jyväskylä
Puh. vaihde 029 50 24500
Lapin ELY-keskus
Ruokasenkatu 2
PL 8060, 96101 Rovaniemi
Puh. 029 50 37000
Pohjanmaan ELY-keskus
Kokkolan palvelupiste
Ristirannanakatu 1
PL 240, 67101 Kokkola
Puh. . 029 50 28500
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B
PL 69, 80101 Joensuu
Puh. 020 50 26000
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Viestikatu 1
PL 86, 90101 Oulu
Puh. 029 50 38000
Pohjois-Savon ELY-keskus
Kallanranta 11
PL 2000, 70101 Kuopio
Puh. 029 50 26500
Satakunnan ELY-keskus
Valtakatu 12
PL 266, 28101 Pori
Puh. 029 50 22000
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 B, 5 krs.
PL 36, 00521 Helsinki
Puh. vaihde 029 50 21000
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
PL 236, 20101 Turku
Puh. 029 50 22500
Lapin ELY-keskus
Kemin palvelupiste
Asemakatu 19
94100 Kemi
Puh. 029 50 37000
Pirkanmaan ELY-keskus
Pellavatehtaankatu 25
PL 297, 33101 Tampere
Puh. 029 50 36000
Pohjanmaan ELY-keskus
Hovioikeudenpuistikko 19 A
PL 131, 65101 Vaasa
Puh. 029 50 28500
USA
Palo Alto, Washington, D.C.
Venäjä
Pietari, Moskova
TEKESIN NÄKÖALAT 1 2015
35
Digital.Finland.Go!
Boosting Business
with Digitalisation
11.3.2015
Digitaalisuus tuo uusia
liiketoimintamahdollisuuksia
Tekesin uudet digiohjelmat esittäytyvät:
5thGear
Teollinen internet
Terveyttä biteistä
Mitä ohjelmista saa, miten mukaan?
Miten minun yritykseni voi hyödyntää
digitaalisuutta?
www.digigo.fi
Rakennetaan yhdessä Suomesta
Pohjois-Euroopan digitaalinen keskus!
Huipputason keynotet