1. No category

KASTETOIMITUS¤
Lahdessa
Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri.
© Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto.
2015
SISÄLLYSLUETTELO
Vastasyntyneen vanhemmille
4
Kastetilaisuuden valmisteluja
5
Miksi kastetaan
4
Kasteesta sopiminen
5
Kasteen ajankohta
5
Kenet voidaan kastaa 5
Kuka kastaa 6
Missä kastetaan 6
Kasteesta ilmoittaminen
6
Kastekeskustelu6
Kasteasiakirjat7
Lomake ”Lapsen tietojen ilmoittaminen”
Lapsen nimet
7
7
Kummit8
Kummiuden merkitys
8
Kuka voi toimia kummina 8
Kummin lisääminen
9
Kastepuku10
Kastepöytä10
Kastekaava10
Kastejuhlan musiikki
10
Kastetoimituksen kulku
10
Hätäkaste ja sen vahvistaminen
15
Kasteasioissa palvelevat
16
Kastetoimitus11
SUOMEN EV. LUT.KIRKKO¤
VASTASYNTYNEEN
VANHEMMILLE
Hyvä äiti ja isä,
onnittelemme teitä
pienokaisenne syntymän
johdosta!
Olette saaneet ihmiselämän arvokkaimman lahjan - lapsen. Saatte
iloita hänestä ja kaikesta siitä
elämän rikkaudesta, jota hän levittää ympärilleen. Lapsi on myös
kutsu vanhemmuuteen. Lapsi tarvitsee turvallisuutta, rakkautta,
huolenpitoa ja hyväksyntää. Vanhempina te olette niiden tärkeitä
välittäjiä.
sen takia kirkkomme liittyy perinteiseen lapsikastekäytäntöön.
Kun tuot lapsesi kastettavaksi, annat
äitinä ja isänä parasta lapsellesi, rakentaen hänen perusturvallisuuttaan.
Miksi kastetaan
Lapsen tärkeimpiä perusoikeuksia on
kuuluminen lähiyhteisöön, perheeseen. Kasteessa lapsi liitetään perhettä
suuremman yhteisön, seurakunnan ja
kristillisen kirkon jäseneksi. Kastettava
liitetään Jeesusten opetuslasten joukkoon ja hänestä tulee Jumalan lapsi.
Kasteessa mainitaan lapsen nimi. Lapsi
liittyy omalla nimellään seurakunnan
jäseneksi. Sekä perhepiirissä, yhteiskunnassa että seurakunnassa lapsenne
tunnetaan juuri tällä kasteessa mainitulla nimellä. Hän on ainutlaatuinen ja
arvokas.
Kaste on Kristuksen asettama sakramentti. Kirkkomme opettaa, että
kasteen sisältönä on syntien anteeksiantaminen ja kaste lahjoittaa meille
pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
Kirkkomme pitää tärkeänä, että ihminen tulee osalliseksi näistä Jumalan
lahjoista mahdollisimman varhain, ja
Lapsen kastaminen on myös seurakunnan jäsenten vuosituhantinen tapa,
joka perustuu Jeesuksen omaan toivomukseen, ns. kastekäskyyn. Siinä
Jeesus antaa seuraajilleen tehtäväksi
viedä viestiä hänestä eteenpäin ja
kastaa ihmisiä.
4
KASTETILAISUUDEN
VALMISTELUJA
Kasteesta sopiminen
Kenet voidaan kastaa
Vanhemmat sopivat kasteen ajankohdan, paikan ja kastavan papin ottamalla
yhteyttä seurakuntaan. Puhelimitse
kasteesta voi sopia seurakuntatoimiston kanssa. Puhelinnumerot löytyvät
vihon alkusivuilta. Asiakaskäynnillä
kasteasioissa palvelee keskusrekisterin
asiakaspalvelu Vapaudenkatu 6:ssa.
Kaste merkitsee kirkkoon liittymistä
ja seurakunnan jäseneksi tulemista.
Lapsen kastamisen edellytyksenä on,
että toinen hänen vanhemmistaan tai
yksi hänen huoltajistaan on kirkon
jäsen. Jos molemmat vanhemmat kuuluvat kirkkoon, on luonnollista, että
lapsi kastetaan kirkon jäseneksi.
Kasteen ajankohta
Uskonnonvapauslain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen
uskonnollisesta asemasta eli siitä, että
lapsi liitetään kirkon jäseneksi.
Valtaosa suomalaisista kastetaan pikkulapsina, yleensä kahden kuukauden
kuluessa syntymästä. Kahden kuukauden sääntö on peräisin lainsäädännöstä. Kirkkolain mukaan kirkon
jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman tarpeetonta viivytystä.
Lapsen huoltajana toimiva äiti voi päättää yksin alle yksivuotiaan lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin
uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.
Tämä sääntö pätee, vaikka äiti itse ei
olisi kirkon jäsen. Tällöin kuitenkin on
lapsen isän tai lapsen muun huoltajan
oltava ev.lut. kirkon jäsen.
Väestötiedoista annetun lain mukaan
lapsen huoltajien on ilmoitettava
lapsen nimi ja äidinkieli väestötietojärjestelmään kahden kuukauden
kuluessa lapsen syntymästä. Ilmoittaminen tapahtuu normaalisti kasteen
yhteydessä. Käytännössä tästä kahden
kuukauden säännöstä voidaan joustaa
parilla viikolla, jos se on kastejärjestelyjen vuoksi tarpeen. Mikäli kaste viivästyy yli kuukaudella, on asiasta hyvä
ilmoittaa seurakuntatoimistoon.
Ulkomailla syntynyt lapsi voidaan
kastaa samoilla edellytyksillä kuin
Suomessa syntynyt lapsi. Ennen kastetta lapsen syntymä on rekisteröitävä
maistraatissa.
Ottolapsi voidaan kastaa samoin edellytyksin kuin biologinenkin lapsi,
kun tieto ottolapsisuhteesta ja lapsen
5
kotikunnasta on rekisteröity väestötietojärjestelmään. Tämä koskee myös
ulkomaisia adoptioita.
päiväjumalanpalveluksen yhteydessä.
Kasteesta ilmoittaminen
Kuka kastaa
Kun kaste on toimitettu, siitä ilmoitetaan sunnuntaina jumalanpalveluksessa
esirukouksen yhteydessä. Kastettujen
nimet ilmoitetaan seurakunnan ilmoituksissa paikallislehdessä. Kastava
pappi kysyy lapsen vanhemmilta luvan
kasteen ilmoittamiseen ja julkaisemiseen mm. kirkossa ja lehdessä.
Kasteen toimittaa seurakunnan kastevuorossa oleva pappi. Hänen nimensä
saa puhelimitse seurakuntatoimistosta
tai asiakaskäynnillä asiakaspalvelusta.
Vanhemmilla on mahdollisuus toivoa
kasteen suorittajaksi tiettyä pappia.
Kasteen toimittajan tulee olla ev.lut.
kirkon pappi. Kasteen voi Suomen
evankelisluterilaisessa kirkossa toimittaa myös Luterilaisen maailmanliiton
jäsenkirkon pappi sekä lisäksi EKD:n
(Evankelische Kirche in Deutschland),
Englannin kirkon, Skotlannin kirkon,
Skotlannin episkopaalisen kirkon,
Walesin kirkon ja Irlannin kirkon
pappi. Kasteen toimittamisesta on
näissä tapauksissa sovittava lapsen
tulevan kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa. Tällöin kirkkoherra selvittää kastamisen ja kirkkoon liittymisen
edellytykset.
Kastekeskustelu
Pappi ottaa vanhempiin yhteyttä sopiakseen kastekeskustelun ajankohdan
ja paikan. Tällöin pappi keskustelee
vanhempien kanssa kasteen merkityksestä, käy läpi kastekaavan ja sopii
käytännön järjestelyistä. Samalla voidaan ottaa esille vanhempien toivomia
kasteeseen, lapsen syntymään ja kasvatukseen liittyviä aiheita. Pappi keskustelee myös lapselle annettavasta
nimestä, sillä papin on selvitettävä
nimen lainmukaisuus.
Missä kastetaan
Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa,
kotona tai muualla sen mukaan kuin
pappi ja asianosaiset siitä sopivat. Tyypillinen suomalainen tapa on kotikaste.
Tämä korostaa perheyhteyttä. Kirkkokaste puolestaan painottaa liittymistä
seurakuntayhteisöön. Kirkkokaste voidaan toimittaa omana toimituksena tai
6
KASTEASIAKIRJAT
Lomake ”Lapsen tietojen ilmoittaminen”
raan papille. Lisäksi pappi merkitsee
onko lapsi hätäkastettu, kastepaikan ja
-päivän sekä allekirjoittaa asiakirjan.
Kastava pappi toimittaa allekirjoitetun
lomakkeen seurakuntien keskusrekisteriin, missä lapsen nimi-, kaste- ja
kummitiedot rekisteröidään seurakunnan jäsenrekisteriin ja väestötietojärjestelmään.
Kastamista varten seurakunnasta lähetetään esitäytetty lomake ”Lapsen
tietojen ilmoittaminen”. Samalla vanhemmat saavat muuta materiaalia.
”Tiedote lapsen vanhemmille” kertoo
lapsen uskonnollisen aseman määräytymisestä, lapsen ottamisesta seurakunnan jäseneksi ja nimeen liittyvää
tietoa.
Lapsen nimet
Etu- ja sukunimen lainmukaisuus on
hyvä selvittää jo kastekeskustelussa.
Papin tehtävänä on ensimmäisenä
arvioida nimen lainmukaisuus. Nimiasioissa vanhempia neuvovat seurakuntien keskusrekisteri ja paikallinen
maistraatti.
Vanhemmat täyttävät lomakkeen
”Lapsen tietojen ilmoittaminen” lapsen
nimen ja äidinkielen tietojen osalta.
Ilmoitus päivätään ja molemmat vanhemmista allekirjoittavat lomakkeen.
Jos vanhemmat eivät ole yhdessä
lapsen huoltajia, ilmoituksen allekirjoittaa huoltaja. Tämä asiakirja tulee
olla kastekeskustelussa ja kastetoimituksessa mukana.
Etunimi
Nimilain mukaan etunimiä on oltava
vähintään yksi ja enintään kolme.
Vakiintuneen käytännön mukaan sallittu etunimiyhdistelmä voi sisältää
myös yhden kaksiosaisen etunimen.
Sarakkeeseen ”Kasteilmoitus ev.lut.
kirkon tai ortodoksisen seurakunnan
jäseneksi rekisteröitävästä lapsesta
(Kastaja täyttää)” tulevat kastetta
varten tarvittavat tiedot. Kummeista
tarvitaan nimen lisäksi henkilötunnus
ja sen seurakunnan nimi, jossa kummi
on jäsenenä. Nämä tiedot vanhempien on hyvä selvittää valmiiksi, mutta
halutessaan kummi voi antaa henkilötunnuksensa kastetilaisuudessa suo-
Etunimiksi ei voida hyväksyä etunimeä, joka on sopimaton tai jonka
käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa.
Nimilain mukaan ei voida hyväksyä
myöskään
Nimeä, joka muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön
7
KUMMIT
vastainen;
Pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä;
Sukunimeä, ellei kysymyksessä ole
isän tai äidin etunimestä muodostettu
poika- tai tytär-loppuinen nimi, jota
käytetään muun etunimen jäljessä;
eikä
Nimeä, joka ennestään on sisaruksella
tai puolisisaruksella, muutoin kuin
toisen etunimen ohella.
Kummiuden merkitys
Vanhempien tehtävänä on valita lapselle kummit. Kirkon varhaisista
ajoista lähtien kastetulle on nimetty
kummi tai kummit. Kummin tehtävänä
on ollut kastetun tukeminen hänen
kristillisessä uskossaan. Lapsikasteen
yhteydessä kummilla on ollut kasvatuksellinen merkitys. Kummin tehtävänä on rukoilla lapsen puolesta ja
toimia hänelle myös kristityn ihmisen
esikuvana.
Sukunimi
Lapsi saa syntyessään sen sukunimen,
joka vanhemmilla on lapsen syntymän
hetkellä, jos vanhemmilla on yhteinen
sukunimi.
Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, lapsi saa sen sukunimen, jonka
vanhemmat ilmoittavat lapsen sukunimeksi ja joka jommallakummalla vanhemmalla on ilmoitusta tehtäessä.
Jos vanhemmilla on yhteisessä huollossa yhteinen alaikäinen lapsi, lapsi
saa kuitenkin syntyessään sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on.
Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja lapsen isyys on vahvistettu
ennen kuin lapsen nimitiedot ilmoitetaan väestötietojärjestelmään, voidaan
lapselle rekisteröidä isän sukunimi.
Lapsen vanhemman henkilökohtaiseen
käyttöönsä ottama yhteisen sukunimen edellä käytettävä nimi ei periydy
lapselle.
Kuka voi toimia
kummina
Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi
kummia, jotka ovat konfirmoituja
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
jäseniä. Täysin rinnastettavia Suomen
evankelisluterilaisen kirkon jäseniin
ovat Suomen vapaan evankelisluterilaisen seurakuntaliiton, Suomen Tunnustuksellisen Luterilaisen Kirkon,
Luterilaisen Sanan Yhdyskunnan,
Suomen Anglikaanisen kirkon, ulkomaisten luterilaisten kirkkojen sekä
Englannin, Irlannin, Walesin ja Skotlannin anglikaanisten kirkkojen jäsenet.
Näiden lisäksi voi kummina olla myös
muuhun evankelis-luterilaisen kirkon
toimittaman kasteen hyväksyvään
kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.
Kummin ei tarvitse olla Suomen kansalainen.
8
Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon
kasteen hyväksyvät Katolinen kirkko
Suomessa, Suomen Metodistikirkko,
Suomen ortodoksinen kirkkokunta ja
Yksityinen Kreikkalaiskatolinen Kirkollinen Yhdyskunta Viipurissa.
teen. Asia tulee laittaa vireille hyvissä
ajoin ennen kastetta. Anomuslomakkeen saa asiakaspalvelusta. Pyynnöstä
seurakuntatoimisto lähettää anomuslomakkeen vanhemmille.
Kummin lisääminen
Suomen Vapaakirkon, helluntaikirkon
tai helluntaiseurakunnan jäsen ei voi
toimia kirkossamme kummina, koska
he eivät hyväksy ev.lut. kirkon kastetta.
Kummius on elinikäinen tehtävä. Kummeja ei voi myöhemmin vaihtaa eikä
poistaa. Lapselle (alle 18-vuotiaalle)
voidaan erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia.
Erityisiä syitä ovat esim. kummin kuolema, muutto ulkomaille tai kirkosta
eroaminen sekä kummin ja perheen
välien tosiasiallinen katkeaminen.
Kummin lisäämistä tulee anoa kotiseurakunnan kirkkoherralta. Pyynnöstä
seurakuntatoimisto lähettää anomuslomakkeen vanhemmille.
Vähintään kahden kummin tai muun
todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa. Papin velvollisuus on ennen
kastetta tarkistaa kummiuden edellytysten täyttyminen. Kummin nimi,
henkilötunnus sekä seurakunta tallennetaan jäsentietojärjestelmään.
Lapsen vanhemmat voivat anoa lapsen
tulevan kotiseurakunnan kirkkoherralta lupaa yhden kummin riittävyy-
9
KASTETOIMITUKSEN
KULKU
Kastepuku
Kastekaava
Kastetoimitusta varten lapsi puetaan
valkoiseen kastepukuun. Kastepuvun
valkoinen väri kuvaa iloa, kiitollisuutta
ja puhtautta. Vanhastaan valkea kastepuku on kuvannut ”valkeudessa vaeltamista” ja ”Kristuksen päälle pukemista”.
Kastepuvussa voi olla vaalean väriset
nauhat. Perinteisesti tytöllä on vaaleanpunaiset ja pojalla vaaleansiniset
nauhat. Kastepukuja on lainattavissa
seurakuntatoimistossa ja seurakuntien
kirkoilla.
1. 2. 3. (4. 5. 6. 7. 8. 9. (10. 11. *12. *13. (14. 15. 16. 17. 18. Kastepöytä
Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä, joka on peitetty valkoisella
liinalla. Pöydälle asetetaan kynttilä,
kastemalja, valkoinen liina lapsen pään
kuivaamista varten, tuoreita leikkokukkia ja Raamattu. Kastepöydän esineet ilmentävät kasteeseen liittyvää
sanomaa. Palava kynttilä on rukouksen
vertauskuva ja kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, joka on maailman valo. Kukat
kuvaavat Jumalan luomistyötä ja Raamattu Jumalan sanaa. Ennen kastetoimituksen alkua kynttilä sytytetään ja
kastemaljaan laitetaan kädenlämpöistä
vettä.
Virsi
Alkusiunaus
Johdantosanat
Psalmi)
Kysymykset tai kehotus
Ristinmerkki
Rukous
Raamatunluku
Puhe
Virsi)
Kastekäsky
Uskontunnustus
Kaste
Virsi)
Yhteinen esirukous
Isä meidän -rukous
Siunaus
Virsi
Sulkeissa () olevat kohdat voidaan
jättää pois.
* -merkityt kohdat seistään.
Kastejuhlan musiikki
Kastejuhlaan kuuluu virsien laulaminen yhdessä. Se on mahdollista useammassa eri kohdassa, esimerkiksi juhlan
alussa ja lopussa. Vanhemmat voivat
etukäteen miettiä mieleisiä kastevirsiä.
Sopivia virsiä on virsikirjan eri osissa.
10
Virsikirjan kastevirsistä
(virret 214- 219) mainittakoon virret
216 Pyhä Isä Jumala,
217 Täynnä kiitosta ja hämmästystä ja
218 Tuomme luokse Jeesuksen.
Perheen virsistä
(virret 464–471) mahdollinen on
468 Syliisi hellään sulje.
Lasten virsissä
(virret 490–503) on monia tuttuja
virsiä, kuten
490 Mä silmät luon ylös taivaaseen,
491 Oi Jumala, et hylkää pientä lasta,
492 Ystävä sä lapsien,
493 Jeesus, lasten auttaja,
494 Luoja enkeleineen,
495 Taivaan Isä, nostit minut,
496 Oi Jeesus, ota syliisi,
498 Nyt kulkee halki korpimaan,
499 Jumalan kämmenellä,
503 Taivaan Isä suojan antaa.
Uusia kastelauluja on virsikirjan uusimmassa jumalanpalvelusliitteessä numerot 808 – 810. Kastetoimituksessa voi
olla muutakin tilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen sopivaa musiikkia.
Siitä on hyvä sopia kastavan papin
kanssa.
Kastetoimitus
Nykyinen kastekaava korostaa kaikkien läsnäolijoiden osuutta juhlaan.
Virsiä laulamalla, uskontunnustuksen
lausumalla ja Isä meidän -rukouksen
rukoilemalla jokainen läsnäolija voi
olla toteuttamassa yhteistä juhlaa. Vanhemmilla, sisaruksilla, kummeilla ja
isovanhemmilla on mahdollisuus osallistua toimitukseen myös eri tavoin.
Yksityiskohdista sovitaan papin kanssa
kastekeskustelun yhteydessä.
Kastejuhla alkaa, kun vanhemmat,
kummit, pappi ja juhlaväki asettuvat
kastemaljan äärelle. Kastettavaa lasta
voi pitää käsivarsillaan kummi tai muu
läsnäolija. Kastetoimitus alkaa virrellä.
Kysymykset tai kehotus
Alkusiunauksen ja johdanto-osan jälkeen pappi esittää vanhemmille ja
kummeille kysymykset lapsen nimestä
ja kasteesta tai vaihtoehtoisesti toteaa
lapsen nimen ja lukee kehotuksen.
Seuraavassa eri vaihtoehdot:
Vaihtoehto 1:
Pappi: Vanhemmat, minkä nimen
olette antaneet lapsellenne?
Vastaus: (Lapsen nimi)
Pappi: Vanhemmat, tahdotteko, että
hänet kastetaan kristilliseen uskoon?
Vastaus: Tahdon.
Pappi: Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa
huolehtia siitä, että (lapsen nimi) saa
kristillisen kasvatuksen?
Vastaus: Tahdon.
Vaihtoehto 2:
Pappi: Te vanhemmat olette antaneet
lapsellenne nimen (lapsen nimi). Tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon?
Vastaus: Tahdon.
Pappi: Vanhemmat ja kummit, tah-
11
dotteko yhdessä seurakunnan kanssa
huolehtia siitä, että (lapsen nimi) saa
kristillisen kasvatuksen?
Vastaus: Tahdon.
Vaihtoehto 3:
Pappi: Te vanhemmat olette antaneet lapsellenne nimen (lapsen nimi).
Tänään hänet kastetaan kristilliseen
uskoon. Vanhemmat ja kummit, pyhä
kaste velvoittaa teitä yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan hänen
kristillisestä kasvatuksestaan.
Ristinmerkki
Pappi tekee lapsen otsaan ja rintaan
ristin lausuen samalla: ”Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi
siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut
Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja
kutsunut opetuslapsekseen.” Tämän
jälkeen pappi rukoilee lapsen puolesta.
Raamatun tekstit
Rukouksen jälkeen on vuorossa Raamatun tekstejä. Lasten evankeliumin
(Mark. 10:13–16) edellä voidaan
lukea jokin seuraavista teksteistä: Jes.
43:1, Room. 6:3–4, Gal. 3:26–28, Tiit.
3:4–5, 1 Piet. 3:20–21. Teksti voidaan
valita myös kirkkovuoden ajankohdan
mukaan. Näiden ja lasten evankeliumin
lukeminen sopii hyvin esimerkiksi
kummin tai isovanhemman tehtäväksi.
Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän
koskisi heihin. Opetuslapset moittivat
tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus
närkästyi ja sanoi heille: »Sallikaa lasten
tulla minun luokseni, älkää estäkö
heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan
valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi,
hän ei sinne pääse.» Hän otti lapset
syliinsä, pani kätensä heidän päälleen
ja siunasi heitä. (Mark. 10:13–16)
Uskontunnustus
Kastekäskyn luettuaan pappi johdattaa
juhlaväen yhteiseen uskontunnustukseen:
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan
ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi
neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja
haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi
kolmantena päivänä kuolleista, astui
ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän,
Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on
sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja
kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän
yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen
elämän.
Kastaminen kolmiyhteisen Jumalan
nimeen
Pappi valaa vettä lapsen pään päälle
kolme kertaa ja lausuu: ”(Lapsen nimi),
minä kastan sinut Isän ja Pojan ja
Pyhän Hengen nimeen”.
Tämän jälkeen lapsi siunataan apostoli-
12
sella siunauksella. Pappi panee kätensä
lapsen pään päälle ja voi pyytää vanhempia ja kummeja tekemään samoin.
Pappi lausuu: ”Herramme Jeesuksen
Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja
Pyhän Hengen osallisuus olkoon sinun
kanssasi”.
Jos kasteessa käytetään kastekynttilää, pappi sytyttää sen ja ojentaa
vanhemmille. Myös muita paikallisia
kastetapoja ja -perinteitä on mahdollista käyttää. Näistä tulee sopia papin
kanssa kastekeskustelun yhteydessä.
Yhteinen esirukous
Yhteinen esirukous voidaan valmistella yhdessä kastetoimitukseen osallistuvien kanssa. Mikäli esirukous
rukoillaan yhdessä, voidaan käyttää
seuraavaa tekstiä:
Pappi: Rakas taivaallinen Isämme. Kiitämme sinua siitä, että olet ottanut
(lapsen nimi) lapseksesi, seurakuntasi
jäseneksi ja iankaikkisen elämän perilliseksi. Ole aina lähellä häntä ja anna
armosi ja rakkautesi hänelle turvaksi.
Kastettavan äiti tai isä: Kiitämme
sinua lapsestamme. Anna meille vanhemmille rakkautta ja viisautta niin,
että osaisimme kasvattaa häntä tahtosi mukaan. Pidä hänestä huolta koko
elämän ajan. Anna kotiimme anteeksiantavaa ja rohkaisevaa mieltä. Auta
meitä vaikeuksissa niin, että eläisimme
lähellä toisiamme ja sinua.
Joku kastettavan kummeista: Auta
meitä kummeja hoitamaan tehtä-
väämme niin, että ystävyytemme
tähän lapseen kasvaisi ja lujittuisi.
Opeta meitä olemaan perheen tukena
kristillisessä kasvatuksessa ja etsimään
yhdessä sinun apuasi.
Joku kastettavan sisaruksista: Kiitos
tästä
pikkusiskosta/pikkuveljestä.
Kiitos siitä, että saamme kasvaa
yhdessä. Auta meitä pysymään aina
läheisinä toisillemme.
Joku kastettavan isovanhemmista:
Kiitän sinua tästä lapsenlapsesta.
Kiitos, että saamme nähdä hänessä
luomistekosi ihmeitä. Varjele häntä
kaikkina päivinä. Anna meidän kokea
yhdessä iloa, läheisyyttä ja hellyyttä.
Ole meidän turvanamme.
Pappi: Taivaallinen Isä. Kiitos, että
kuulet rukouksemme. Jätämme tämän
lapsen ja itsemme sinun haltuusi. Kuule
meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
Isä meidän -rukous
Läsnäolijat rukoilevat yhdessä Isä
meidän -rukouksen.
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon
sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun
tahtosi, myös maan päällä niin kuin
taivaassa. Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme
anteeksi, niin kuin mekin anteeksi
annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
13
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja
kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Pappi siunaa Herran siunauksella koko
juhlaväen. Lopuksi lauletaan virsi.
Virren jälkeen pappi antaa kaste- ja
kummitodistukset ja kutsuu läsnäolijat
jumalanpalvelukseen, jossa rukoillaan
kastetun sekä hänen vanhempiensa ja
kummiensa puolesta.
Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua.
Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi
ja antakoon sinulle rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
14
HÄTÄKASTE
JA SEN VAHVISTAMINEN
Jos lapsen pelätään kuolevan eikä
pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee lapsi kastaa vedellä
kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteen suorittajan tulee itse olla kastettu, jonkun kristillisen kirkon (ei
välttämättä ev.lut. kirkon) jäsen. Mikäli
mahdollista, saapuvilla tulee olla todistajia.
Hätäkasteessa kastaja valaa vettä kastettavan päähän kolme kertaa ja lausuu:
”(lapsen nimi), minä kastan sinut Isän
ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.
Tämän jälkeen paikallaolijat lausuvat
Isä meidän -rukouksen ja kastaja sanoo
Herran siunauksen. Lopuksi voidaan
laulaa virsi (esim. 397, 490, 492, 499).
Hätäkasteesta on ilmoitettava Lahden
seurakuntiin kuuluvien lasten osalta
keskusrekisteriin. Pappi vahvistaa
hätäkasteen vanhempien kanssa. Hätäkasteen vahvistamisen yhteydessä
lapsen kummitiedot rekisteröidään.
Vanhemmat voivat tällöin muuttaa
hätäkasteessa annettuja lapsen nimiä.
Rekisteröitävät nimet vanhempien on
annettava kirjallisena.
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti. Aamen.
15
KASTEASIOISSA PALVELEVAT
Keskusrekisterin asiakaspalvelu
(kastevaraukset asiakaskäynnillä)
Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16
Vapaudenkatu 6, 1 kerros
Vaihde (03) 89 111
Seurakuntatoimisto
(kastevaraukset puhelimitse)
Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16
044 719 4629
Postiosoite
Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri
PL 84
15111 Lahti
LAHDEN
SEURAKUNTAYHTYMÄ