Anna kastaa itsesi
kristitty Kristitty Kristillinen K r i s t i l l i n aikakauslehti en julkaisu Näkinkuja Helsinki Hämeentie3,500530 a 00530 Helsinki Helsingin Saalem-seurakunnan Julkaisu • 2 /2013 huhti–toukokuu Anna kastaa itsesi Kaunis aamu yhdistää naisia Lapset saapuivat Kukkolaan Roosa kävi kasteella Sivu 3 Sivu 5 Sivut 6–7 2 3. huhtikuuta 2013 pääkirjoitus kristitty Kävin lapsena kasteella Mika Yrjölä [email protected] Istuin Saalemin lavalla mielestäni hirmu kirkkaiden valojen loisteessa. Käteni hikoilivat ja tärisivät – minua jännitti. Kohta olisi minun vuoroni mennä todistamaan, että olen uskossa, ja haluan mennä kasteelle. Oli vappuaatto vuonna 1981. Olin yhdeksänvuotias. Olisin jo puoli vuotta aikaisemmin halunnut mennä kasteelle, mutta vanhempieni mielestä oli syytä odottaa, että olisin vähän vanhempi. “Tämä on vakava juttu, sinä teet päätöksen loppuelämäksesi, ja sinun täytyy ymmärtää se”, minulle oli selitelty. Annoin asian olla. Poikapartion lapinmatkalla pääsiäisenä koin kuitenkin vahvan hengellisen kokemuksen - täytyin Pyhällä Hengellä, ja vanhemmillani ei riittänyt sen jälkeen selitykset, joten he sanoivat, että sitten täytyy soittaa Kai Antturille. Äiti selitti puhelimessa asian Kai–sedälle, joka pyysi minut puhelimeen. En ole varmaa, johtuiko se jännityksestä, mutta minua itketti koko ”haastatte- lun” ajan. Minulta kysyttiin, miksi minä halusin kasteelle, ja olinko valmis seuraamaan Jeesusta koko elämäni ajan. Sovittiin, että vapunaattona minut kastettaisiin. Oli minun vuoroni todistaa. Vanha setä minua ennen oli todistanut pitkään ja kertonut elämäntarinansa. Minua jännitti ja vieressäni istunut täti oli ottanut minua kädestä kiinni ja kuiskannut, että kyllä se hyvin menee. Valot häikäisi entistä kirkkaammin, kyyneleet alkoi vuotaa ihan pyytämättä, ja puristin rystyset valkoisina puhujapulpetin reunoja. ”Uskon Jeesukseen, täytyin Pyhällä Hengellä… ja… haluan mennä kasteelle…” Siinä se oli. Yhdeksän sanaa. Ensimmäinen saarnani Saalemissa. En saanut enempää sanottua, kun itketti niin kovasti, enkä tiedä olisiko minulla ollut mitään muuta sanottavaakaan. Timoteusoppilas Timo Tikka, joka toimi sinä iltana kastajana, tuli minun jälkeeni ja kertoi, kuka minä olin. Olin unohtanut esitellä itseni. Lauloimme laulun todistusten päätteeksi, jonka jälkeen menimme jonoon kastealtaan viereen ja yksitellen astuimme veteen. ”Vapahtajamme käskystä, ja oman suusi tunnustuksen perusteella uskostasi Häneen, kastan sinut veljeni Jeesukseen Kristukseen, nimessä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.” Silmät olivat suljetut, pidätin hengitystäni, ja tunsin kuinka Timo kallisti minua taaksepäin veteen. Vanha Mika jäi altaaseen, uusi Mika nousi vedestä ja rämpi kuorohuoneen läpi vaihtohuoneeseen. En ymmärrä kaikkea, mitä tuossa hetkessä tapahtui, mutta tiesin tehneeni sen, mitä Jeesus minulta pyysi: olin seurannut hänen esimerkkiään ja kehotustaan ja antanut kastaa itseni. Olin julistanut maailmalle, sielunviholliselle, seurakunnalle, perheelleni - ja Jumalalle, että olen tosissani: haluan seurata Jeesusta. Olin ratkaissut koko loppuelämäni tärkeimmän kysymyksen. Tilaisuuden jälkeen eräs täti tuli onnittelemaan ja sanoi, että minulla on samat puhujanlahjat kuin äidillä ja isällä, ja ”sinusta tulee vielä saarnamies.” Seuraavalla viikolla kerroin opettajalleni koulussa, että olin käynyt kasteella ja päättänyt seurata Jeesusta. Seuraavana vuonna opettajani kävi kasteella. Haluatko kasteelle? Ota yhteyttä toimistoon tai suoraan pastorille. Yhteystiedot löytyvät Kristitty-lehdestä sekä www.saalem.fi-sivulta. Käytäntönä on, että pastori keskustelee kasteelle haluavan kanssa ja yhdessä sovitaan kastehetkestä. Anna kastaa itsesi. Tervetuloa kotiin. Kiitämme Ritu Ylipahkalaa pitkästä evankelistaurasta ja juhlimme seurakunnan kevätjuhlaa sunnuntaina 26.5. klo 11. Lisätietoa www.omasaalem.fi. kristitty 2/13 Kristillinen aikakauslehti Sähköposti: [email protected] Osoitteenmuutokset Saalemin toimistoon (yhteystiedot takasivulla) TOIMITUS Mika Yrjölä, päätoimittaja Tiipi Jokinen, toimitussihteeri TOIMITUSNEUVOSTO Klaus Korhonen Tiipi Jokinen Elina Rautio Jari Aho Remo Ronkainen Saalem-seurakunnan työntekijät ULKOASU JA TAITTO Mika Kavasto/Aikamedia Oy JULKAISIJA Helsingin Saalem-seurakunta / Saalem-Lähetys ry PAINO Art-Print Oy, Kokkola ISSN 1457-898x sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Roosa kävi kasteella 4 Kolumni: Näin tulin uskoon 4 Kukkolan leirikeskus 5 Lasten sivu 6 Kaunis aamu yhdistää naisia 7 Mennyttä aikaa etsimässä 8 Tikka Taloudesta 9 Henkilöstöuutisia 9 Jäsentapahtumat ja syntymäpäivät 10 Havaintoja maailmalta 10 Leikkeitä lähettikirjeistä 11 Seniorilähetteinä Euroopassa 12 Artikkeli: Kasteen kautta yhteyteen 13 Nuorten sivu 14 Telologia: Kaste - uskonelämän alku 15 Penkistä Bongattu 16 Yhteystiedot 16 Tilaisuudet Saalemissa Seuraava Kristitty nro 3/13 ilmestyy 29.5.2013 kristitty 3 3. huhtikuuta 2013 Roosan tie kasteelle Jeesuksen jalanjäljissä kasteelle Ystävän esimerkistä innostuneena Roosa lähti FUELnuorteniltaan: - Ihastuin ikihyviksi elävään ylistykseen ja siihen uskon elävyyteen muutenkin. Saalemin tilaisuuksien kautta vahvistuin uskossani huimasti. Jeesuksen seuraamisesta tuli minulle tärkeintä. Uudistunut Roosa alkoi miettimä kasteelle menoa tosissaan. Hän halusi koko sydämestään seurata Jeesusta ja keskusteli siitä myös sulhasensa kanssa. Pian nuoripari kastettiinkin Saalem-seurakunnassa yhdessä. - On ihanaa saada oppia Jumalasta ja astella johdatuksessa iankaikkista kotia kohti yhdessä rakkaani kanssa, hymyilee Roosa innoissaan. - Kasteelle meneminen merkitsi minulle kristittynä kulkemiseen kuuluvaa askelta ja julkista osoitusta siitä, että minä olen Taivaallisen Isäni lapsi ja Herrani Jeesuksen Kristuksen oma. Se merkitsee minulle myös sitoutumista Jeesuksen seuraamiseen. Siitä seuraava Raamatunpaikkakin taitaa vähän puhua. Taisin lukea sen kunnolla vasta kasteen jälkeen, mutta tätäkin se minulle nyt merkitsee: ”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin meidänkin pitää uudessa elämässä vaeltaman.” (Room 6:3-4) Roosa haluaa rohkaista myös muita nuoria ottamaan rohkeasti kasteen, kun aika tuntuu oikealta. - Jeesus kehotti opetuslapsia kastamaan uskoon tulevia. Se on siis kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan. Jeesus itsekin otti kasteen. Se on myös julkinen osoitus Jeesuksen seuraamisesta niin ihmisten kuin enkeltenkin edessä. Raamatun mukaan kaste kuuluu uskovan vaellukseen ja se askel kannattaa ottaa. Unelmia Jumalan kanssa Koulun, harrastusten ja arkisten asioiden keskellä Roosa haluaa jakaa tulevaisuutensa ja unelmansa Jumalaan luottaen. - Tahdon seurata ja palvella Herraa iloiten ja pysyä Hänen rakkaudessaan yhdessä kihlattuni kanssa. Unelmani on myös tehdä tulevaisuudessa kokopäiväistä Jumalan valtakunnan työtä. Tahdon saada ihmiset tuntemaan Jumalan rakkauden. Lähitulevaisuudessa Roosaa ei tulla usein näkemään Saalemissa, mutta onneksi uudesta kaupungista löytyi jo aktiiviselle nuorelle uusi seurakunta, jonka hän kokee kodikseen. Kouvolassa taitaa moni nuori pian kuulla Jumalan rakkaudesta rohkean Roosan kertomana. T eksti : S atu P anula K uvat : A nu A latalo 17-vuotias Roosa Alatalo muutti helmikuussa Kouvolaan ja asuu siellä äitinsä, veljensä sekä kilpikonnan ja kahden kissan kanssa. Hän opiskelee lukiossa toista vuotta, soittaa pianoa ja harrastaa kieltenopiskelua. - Minulla on myös tapana laulaa Herralle päivittäin. Se on minulle jotenkin luonteva tapa olla Isukkiin yhteydessä ja nautin siitä suunnattomasti. Roosan suhde Saalem-seurakuntaan on erittäin tärkeä ja lämmin. Hän löysi sinne tiensä ystävänsä kautta vuosi sitten. - Ystäväni mainitsi kaveriporukallemme eronneensa luterilaisesta kirkosta ja liittyneensä Saalemiin. Hän kertoi sen olevan helluntaiseurakunta ja kiinnostuin asiasta, koska olin pienenä käynyt helluntaiseurakunnassa äitini mukana. Niinpä lähdin erääseen FUEL-nuorteniltaan ja ihastuin ikihyviksi elävään ylistykseen ja siihen uskon elävyyteen muutenkin. Saalemin tilaisuuksien kautta vahvistuin uskossani huimasti. Jeesuksen seuraamisesta tuli minulle tärkeintä. Sydän jäätyy ja sulaa Uskovaisessa kodissa kasvanut Roosa antoi elämänsä Jeesukselle pienenä tyttönä. Maailma kuitenkin houkutteli ja vei nuoren neidin mukanaan, niin kuin monen muunkin teinin. - Murrosiässä ajauduin kauemmas Taivaan Isästä. En pitänyt hengellisiä asioita tärkeinä ja tykkäsin väitellä asioista. Valehtelin ja halusin herättää huomiota. Pikkuhiljaa jää sydämestäni suli. Lopetin jatkuvan valehtelun enkä kokenut tarvetta näyttää oudolta ja erilaiselta. Tapasin myös nykyisen kihlattuni, uskoni alkoi vahvistuma ja Jeesuksen seuraaminen kävi aina vain tärkeämmäksi. Kuuluin luterilaiseen kirkkoon, jossa olin käynyt silloin tällöin jumalanpalveluluksissa, mutta nyt halusin vielä enemmän. Roosa kävi kasteella kihlattunsa kanssa: – On ihanaa saada oppia Jumalasta ja astella johdatuksessa iankaikkista kotia kohti yhdessä rakkaani kanssa. 4 3. huhtikuuta 2013 kristitty kolumni Näin tulin uskoon: ”Jos lähdet elokuviin, tulen seurakuntaan” Hengellisen heräämiseni aikoihin liittyy lämpimiä muistoja. Nostalgisia mielikuvia tuovat viattomammalta tuntuva aikakausi ja uudessa ympäristössä, seurakunnassa, tapaamani ystävälliset ihmiset. Kohdallani tämä tapahtui nuorena miehenä Vaasassa keväällä 1960. M uutettuani kaupunkiin töihin sisareni pyysi seurakunnan tilaisuuksiin. -Hyvä on, mutta tule ensin kanssani elokuviin, vastasin. Sisareni tuli elokuviin ja niin minä seurakuntaan. Sen jälkeen kävin kokouksissa myös omin päin. Pian tie vaatimattomalle, vanhalle rukoushuoneelle tuli tutuksi. En silloin tajunnut, että Pyhä Henki oli kääntämässä elämäni suuntaa. Kävin sunnuntain päiväkokouksissa, eikä puhettakaan, että olisin ollut poissa iltatilaisuuksista, joissa siihen aikaan kävi paljon väkeä. Niinpä sitten eräässä kokouksessa löysin itseni rukousalttarilta ja sain avata sydämeni Jumalan armolle. Kasteelle menin kuukauden kuluttua. Iltakokouksessa oli ilmoitettu seuraava kastetilaisuus. Seisoin jo eteisessä lähdössä, kun tunsin sydämessäni aivan selvän Pyhän Hengen äänen, joka kehotti minua ilmoittautumaan kasteelle. Ääni oli niin selvä, ettei siitä voinut erehtyä, ja voisin neliömetrin tarkkuudella osoittaa vieläkin paikan, jossa silloin olin. Käännyin takaisin ja ilmoitin itseni kasteelle. 1960-luvulla, kastekokoukset olivat voimakashenkisiä iltatilaisuuksia. Julistus oli suoraviivaista ja ratkaisukeskeistä, oli herätyksen jännittävä ilmapiiri. Tavallisia kastesaarnojen aiheita olivat Etiopian hoviherran kaste ja israelilaisten Punaisen meren ylitys. Saarnaaja julisti, kuinka vesi tuli väliin ja erotti Jumalan kansan Egyptistä. Kasteiden välissä kuoro lauloi pitkästä kirjasta: ”Konsa Israel jätti Egyptin, nousi riemu ja kiitos taivaihin. Meri tien sille kuivan aukaisi, vihamiehet upotti.” Nykyään kastekokouksissa ei ole sellaista tunnelatausta kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin asenteet muutenkin olivat jyrkempiä. Meidänkin seurakunnassamme kastetilaisuus on tavallisesti päiväjumalanpalveluksen yhteydessä ja lähempänä normaalia seurakuntaelämää, johon se kuuluukin. Kaste kuuluu evankeliumiin Kasteen edellytyksenä on evankeliumin julistus ja sen sanoman, Kristuksen, vastaanottaminen. Kasteessa ihminen uppoutuu kokonaan Jumalan armoon, Kasteessa ihminen uppoutuu kokonaan Jumalan armoon, pukee Kristuksen ylleen, ja yhdessä Kristuksen kanssa nousee kasteen haudasta uuteen elämään. (Kuvan henkilö ei liity tekstiin.) pukee Kristuksen ylleen, ja yhdessä Kristuksen kanssa nousee kasteen haudasta uuteen elämään. Uskoon tulleelle ihmiselle kasteella on valtava merkitys: sen kautta hänet liitetään seurakuntaan ja ehtoollisyhteyteen. Yhdessä toisten kanssa hän pääsee kasvamaan ja saamaan opetusta. Seurakunnasta kristitty saa hengellisen kodin. Saalemissa sanomme kaikille: Tervetuloa kotiin. T eksti : J aakko T uuri K uva : J ouni R antala Retki Kukkolan leirikeskukseen 25.5. Kukkolan leirikeskuksen siunaustilaisuus järjestetään yhdessä Tampereen helluntaiseurakunnan kanssa lauantaina 25.5.2013. Lisätietoa www.omasaalem.fi. KUKKOLAN LEIRIKESKUS Lahjan Kukkolaa varten voi antaa pankkitilien kautta käyttämällä viitenumeroa 6884 tai laittamalla rahan kolehtikoppaan erillisessä kirjekuoressa maininnalla ”Kukkola”. kristitty 5 3. huhtikuuta 2013 lastensivu UUSI LEIRIKESKUS TESTATTIIN TALVILEIRILLÄ K ukkola, Saalemin uusi, Tampereen Helluntaiseurakunnan kanssa, keväällä 2013 hankkima leirikeskus testattiin helmikuussa hiihtolomalaisten saapuessa seurakunnan järjestämälle talvileirille. LIFE-leiriläiset vastasivat kysymykseen: - Miltä nyt tuntuu? V arkkareiden kommentit kokosi : A ri K attainen K uvat : E rika S alomäki , R oni V eijalainen - Alakerran takkahuone oli kiva, samoin jäämäki. Yhtä mukavaa kuin Härkiksessä!! Ja Saalemin leirit on aina parhaita, muilla leireillä vaan ollaan, ja pitää itse keksiä tekemistä. Saalemin leireillä on koko ajan mukavaa tekemistä! I ida , 9 vuotta - Tosi kivaa! Hyvät huoneet ja paljo parempi paikka. A nsku , 15 vuotta -No, mun mielestä se uus leiripaikka on tosi kiva. Se piha on avarampi kuin Härkiksessä. Sali on vähän pieni, mut kyl sinne jotenkin mahtuu. :) Se majoitusrakennus on tosi kotosa ja on kiva et ruokasali on samas rakennukses. Ja se on tosi kiva, et siellä on suihkut! Plus sit siel takkahuonees on kiva olla kun ei oo ohjelmaa. :) P ihla , 14 vuotta - Leiripaikka oli tosi jees! M iia , 15 vuotta - Leiripaikka oli mukava! Siellä oli hyvät saunatilat ja kaikki muukin. Olin ensimmäistä kertaa LIFE-leirillä ja haluaisin kovasti tulla uudestaankin, koska leirillä oli tosi hauskaa ja mahtava yhteishenki! Leiriläisille järjestettiin paljon kivoja juttuja ja leiristä jäi hyvä mieli. :) I ris , 13 vuotta - Leiripaikka oli kiva ja iso. Leirillä oli paljon tekemistä ja tosi mahtava meininki! :) K aro , 13 vuotta - Talvileiri oli aivan mahtava! Uusi leirikeskus on hieno ja jäämäki ehdoton suosikki. Kaiken lisäksi ruoka oli tosi hyvää. R ebekka , 13 vuotta , A lexandra , 11 vuotta E rica , 10 vuotta - Hyvä yhteishenki ja hauskaa oli kokoaja! Iltatilaisuudet ja muut ohjelmat parhaita, eikä yhtään nukuttavaa raamista! :) L inda , 16 vuotta - Leirin alussa kaikki muut kaipas Härkikseen paitsi Ari. O ona , 13 vuotta - Life-talvileiri oli taas ihan huippu niin hengellisesti kuin myös kavereiden osalta. Opetusaihe (Kristuskalliolla) leirillä oli tosi hyvä ja siitä sai paljon irti. Kukkolan leirikeskus oli kiva paikkana ja parasta oli yhteinen nukkumistilarakennus, jossa helposti tutustui uusiin ihmisiin. Huono puoli oli Kukkolan leirikeskuksessa se, että pääsali oli liian pieni, mutta onneksi se kuulemma tullaan korjaamaan. Odotan innolla näkeväni Kukkolan kesäkunnossa ja remontin jälkeen. :) Ann-Mari, 15 vuotta 6 3. huhtikuuta 2013 kristitty kaunis aamu Kauniita naisten aamuja Saalemissa on kevään ajan pidetty Kaunis-nimeä kantavia naisten aamuja kerran kuukaudessa. Aamuhetkien tarkoituksena on rohkaista ja varustaa eri-ikäisiä naisia, ja muistuttaa siitä, että olemme kauniisti ja ihmeellisesti tehty. Näky syntyi hiekkalaatikolla Naisten aamujen alkuunpanijana toimineelle Rommy Yrjölälle syttyi halu rohkaista suomalaisia naisia jo viisitoista vuotta sitten. Yrjölät asuivat tuolloin Lappeenrannassa, ja Rommy vietti usein esikoisensa kanssa aikaa hiekkalaatikon äärellä. Hiekkalaati- ”Olemme kaikki matkalla, ja meillä jokaisella on oma tarinamme. Meidän ja meitä edellä kulkeneiden naisten tarinat voivat rohkaista myös toisia.” kolla tapahtuneet kohtaamiset ja keskustelut osoittivat, kuinka rikkinäisiä suomalaiset naiset ovat. Siitä lähtien olen kantanut taakkaa suomalaisista naisista, ja rukoillut, että ”Kosketa näitä naisia. Heidän täytyy saada kuulla, että sinä rakastat heitä”, Rommy kertoo. Pitkään Rommy ei tiennyt, missä muodossa näky suomalainaisten rohkaisemisesta tulisi toteutumaan. Hän oli kuitenkin mukana naistentyössä jo Lappeenrannassa naisten aamiaisten kautta sekä myöhemmin myös Kanadassa, Indonesiassa ja Australiassa. - Australiassa aloitimme Unique (ainutlaatuinen) -nimisen naistentyön, ja se jatkuu siellä edelleen. Minulla on ollut sellainen olo, että se mitä täällä Suomessa olemme aloittamassa, on samantyyppistä työtä, mutta suuremmassa mittakaavassa, Rommy kertoo. Kuva: Sakari Röyskö Tule mukaan rohkaistumaan Joka kuukauden kolmantena lauantaina pidettävä naisten aamu sisältää ylistystä, opetusta, kahvittelua, huumoria ja yhteyttä. Rommyn unelmana on nähdä sydämien paranevan oman arvon ymmärtämisen kautta. Hän haluaa myös rohkaista naisia tukemaan ja nostamaan toinen toisiaan. Rommy Yrjölän unelmana on nähdä sydämien paranevan oman arvon ymmärtämisen kautta. Hän haluaa myös rohkaista naisia tukemaan ja nostamaan toinen toisiaan. kristitty 7 3. huhtikuuta 2013 kaunis aamu Kuva: tiipi jokinen Satu Panula: Olen aina vältellyt naistenpäiviä Mennyttä aikaa etsimässä -elämää sesongeissa T ammikuussa 2013 pakkanen paukkui ja auton ovet oli jäässä, kun ensimmäistä kertaa elämässäni suuntasin hengelliseen naisten aamuun. Olen aina vältellyt naistenpäiviä – nyt olin itse ajautunut naistentyön työryhmään, ollut mukana suunnittelemassa kyseistä aamua ja lupautunut jopa yhteen haastatteluosuuteen. Saavuttuani kahdeksan aikaan ystäväni kanssa Saalemiin oli salissa touhu jo päällä. Joku kantoi kauniita koristeita lavalle, toinen testasi laulullaan äänentoistoa, pari naista rukoili, yksi kantoi leipätarjottimia, joku kirjoitti tussilla kauniita lauseita ja pari opetteli videotykin käyttöä. Keittiössä tuoksui tuore aamukahvi ja naisten kasvoilla säteily hymy. Kellon lähestyessä kymmentä alkoi seurakunnan kauniiseen aamuun saapua naisia. Oli hienoa nähdä eri-ikäisiä naisia eri kansallisuuksista ja eri seurakunnista. Salin täytti puheensorina, joka kuitenkin pian hiljeni aamuhetken alkaessa. Saimme parin tunnin aikana musisoida, ylistää, keskustella muodista, kuunnella opetusta, nauttia kahvitarjoilusta ja tutustua upeisiin Jumalan luomiin naisiin. Yhteisen aamun jälkeen olin kiitosmielellä, sydän täynnä iloa ja valmiina antamaan kaikkeni tulevaisuudessa Saalemin naistentyölle. En enää ajatellut kyseisen työmuodon olevan ainoastaan vanhemmille naisille, vaan jokaiselle, joka kaipaa elämäänsä piristystä - niin kuin minä, 36-vuotias kotiäiti, joka tykkää naiseuteen liittyvistä asioista. Naistenaamuissa tavataan! S atu P anula Kuva: mikaeli panula Eka kerta Saalemin naistenaamussa romutti ennakkoluulot: - En enää ajatellut naisten aamujen olevan ainoastaan vanhemmille naisille, vaan jokaiselle, joka kaipaa elämäänsä piristystä - niin kuin minä, 36-vuotias kotiäiti, joka tykkää naiseuteen liittyvistä asioista, Satu Panula kertoo. - Olemme kaikki matkalla, ja meillä jokaisella on oma tarinamme. Meidän ja meitä edellä kulkeneiden naisten tarinat voivat rohkaista myös toisia, Rommy vakuuttaa. - Tervetuloa siis mukaan rohkaistumaan! Ei kannata jäädä odottelemaan seuraavaa tapahtumaa, vaan tulla mukaan heti, hän päättää. Seuraava naisten aamu on 20.4. klo 10-13. T eksti : E lina R autio Kaunis aamu joka kuun kolmas lauantai kello 10-13 www.omasaalem.fi [email protected] Löydät meidät myös facebookista Tule ja tuo ystäväsi! Viimeisessä Kaunis aamu – naisten tapahtumassa lauantaina 18.5.2013 on hyväntekeväisyys-muotinäytös, jonka ytimessä kulkevat myös naisten elämäntarinat; tarinat, joista Jumalan uutta luova läsnäolo saa heijastua. Kevät muuttaa purkautuessaan esiin paitsi luonnon myös katukuvan, kun kuoriudumme talvivaatteista keveämpiin kuoseihin. Olen saanut muodinharrastajana tarkastella Kaunis aamu –naisten tapahtumissa pintaa syvemmältä muutamia ilmiöitä ja arvoja, joita muodin laajassa kentässä tapahtuu. Tänä keväänä 60-luku tekee voimakkaan paluun muiden vuosikymmenten yksittäisten piirteiden kuten 70- luvun lierihattujen ja 90-luvun rentojen hiustyylien pulpahdellessa sesongin kuvastossa. Muoti hyödyntää aina mennyttä. Vaatekerrosten alla ovat meissä muistot menneistä vuosista, aikakausista, sukumme historiasta. Taakse jäänyt aika voi antaa voimaa ja ideoita tähän päivään, varsinkin jos kulunutta aikaa tarkastelee armon näkökulmasta. Menneisyyteen ei tarvitse jäädä, mutta se voi tarjota hyviä aineksia, toivon kertomuksia, joita voimme hyödyntää tässä päivässä. Katse on levollinen suhteessa tulevaisuuteen, kun menneisyys ei kummittele, vaan menneitä tapahtumia ja niiden nostattamia tunteita saa ja on voinut käsitellä turvallisessa ilmapiirissä. Vaietut tarinat väsyttävät ja kolottavat, sillä padotut tunteet muuttuvat ajan kanssa vihaksi, jopa masennukseksi. Mennyt voi olla taakka, mutta sen ei tarvitse sellaiseksi jäädä. Kristukselle saa luovuttaa sen, mikä on takanapäin ja sen mikä odottaa vielä huomisessa. Olen huomannut, että menneisyys näyttäytyy elämän eri vaiheissa erilaisena. Legendaarinen Marimekko hyödyntää usein samaa kuosi-ideaa eri väreissä, jolloin sama printti voi näyttää kovinkin erilaiselta. Vanhasta voi tulla uusi, kun väriskaala muuttuu. Kasteessahan pukeudumme uuteen elämään Kristuksen kanssa, saamme uuden näkökulma, uudet värit entiseen ja tulevaan Jeesukseen sitoutumisen kautta. Viimeisessä Kaunis aamu – naisten tapahtumassa lauantaina 18.5.2013 on hyväntekeväisyys muotinäytös, jonka ytimessä kulkevat myös naisten elämäntarinat; tarinat, joista Jumalan uutta luova läsnäolo saa heijastua. T eksti : H eini R öyskö K uva : S akari R öyskö 8 3. huhtikuuta 2013 kristitty talous Tikka taloudesta ja hallinnosta Talous muutosten keskellä K irjanpidon ja laskujen maksatuksen siirtäminen tilitoimistolle viime vuoden aikana oli yllättävän suuritöinen prosessi sekä palvelun tuottajalle että meille. Niinpä vuoden aikana yhdistyksemme talouden kokonaistilanteesta ja tuloksesta kertovat raportit eivät aina olleet toivotun tuoreita. Hallituksena seurasimme taloustilannetta kuitenkin pankkitilien saldojen ja maksuun tulevien laskujen avulla ja näin tilanne säilyi hallinnassa. Kun vielä muistamme, että alkuvuodesta taloudenhoitajamme siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja tästä johtuen kevätkaudella talousasioiden päivittäishoito oli toteutettu varajärjestelyillä, saamme olla kiitollisia, että selvisimme tästä kaikesta ihan kohtuudella. Sitten syyskuun alussa Pekka Sorjonen aloitti uutena ”kamreerinamme”. Myös toimiston tuottamat palvelut määriteltiin uudelleen vastaamaan tarkemmin tämän päivän tarpeita ja tilanteita. Uusi vuosi – uusi talousarvio Saalem Lähetys ry:n taloudelle on ollut ominaista, että se on kulkenut suhteellisen ”tasaista polkua” vuodesta toiseen. Suurimpia poikkeuksia taloudessamme menneiden vuosien aikana ovat olleet nykyisen Saalem temppelin sekä Härkävalkaman leirikeskuksen hankinnat. Nyt talousarviota laatiessamme olemme jälleen normaalitilanteesta poikkeavassa vaiheessa. Ensinnäkin vuoden 2013 aikana henkilökunnan parissa tapahtuu huomattavan monia (aiemmin kerrottuja) järjestelyjä ja muutoksia. Talouteemme vaikuttaa kuitenkin kaikkein eniten hankittu uusi leirikeskus ja toisaalta entisen myynnissä onnistuminen. Lisäksi vuoden 2013 talousarvioon olemme sisällyttäneet myös Saalem Nuoret ry:n osuuden, jotta näkisimme ”yhdellä silmäyksellä” seurakuntamme talouden kokonaisvolyymin. Hallinnon kuluja n. 544 T€ - sisältää kiinteistöt, toimiston, keittiön, tiedotuksen, kirjamyynnin, tekniikan ja leirikeskuksen hoito- ja lainanlyhennykset. Vuoden 2013 talousarvion tasapainotamme kahden testamenttilahjoituksen turvin. Hyvin merkittävä tuloerä alkaneelle – tai sitä seuraavalle vuodelle tulee olemaan Härkävalkaman leirikeskuksen myynti. Sitä emme ole tämänvuotisessa laskelmassa vielä huomioineet. Kaikki on uskon varassa… Avainlukuja talousarviosta 2013 Pääkokousten ja muun seurakuntyön yleiskuluja n. 55 T€ Kotimaantyön kuluja (ei sisällä henkilö kuluja) n. 56 T€ Lähetystyöhön ja maahanmuuttajatyö kuluja (ei sisällä henkilökuluja) n. 140 T€ Diakonia ja jäsenistön hoidon kuluja n. 36 T€ Lapsi- ja nuorisotyön kuluja n.132 T€ Henkilöstökuluja n 1 M€ - sisältää yleiset henkilöstökulut, kotimaan seurakuntatyön, hallinnon, lapsi- ja nuorisotyön, lähetystyön kotimaassa (maahanmuuttajatyö) ja ulkomailla. T imo T ikka H allituksen vpj , S aalem L ähetys ry KRISTILLINEN MUSIIKKIKOULU OTTAA UUSIA OPPILAITA Helsingin Kristillinen Musiikkikoulu on toiminut Saalemissa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Näkynä on kasvattaa seurakuntaan muusikoita ja vastuunkantajia. Kristillinen Musiikkikoulu antaa mahdollisuuden musiikinopiskelun lapsille ja nuorille, miksipä ei aikuisillekin, omassa kodissamme, Saalemissa. Kristillisessä Musiikkikoulussa voi opiskella monia eri soittimia sekä yksityisesti että yhdessä: piano (klassinen, pop/jazz, vapaa säestys), kitara (klassinen, pop/jazz), sähköbasso, rummut, jousisoittimet, puhaltimet, laulu (klassinen, pop/jazz), musiikinteoria, bändikoulu ja muskari (vauvat 3kk-1v, taaperot1-2v, muksut 3-4v, vikkelät 4-6v). Toteuta haaveesi. Kristillinen Musiikkikoulu järjestää musiikin perustason opetusta. Toimintaan voi tutustua nettisivujen kautta sekä konserteissa. Ilmoittautuminen musiikkikoulun oppilaaksi tapahtuu nettisivujen kautta www.kristillinenmusiikkikoulu.fi. Il- moittautumisaika lukukaudelle 20132014 loppuu 10.6.2013. Oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykokeita. Mahdollisia vapaita oppilaspaikkoja voi tiedustella rehtorilta tiistaisin ja torstaisin klo 10-13 numerosta 050-5029008 tai [email protected]. Helsingin Kristillistä Musiikkikoulua voi kannattaa lahjoituksilla: Helsingin Kristillisen musiikkikoulun kannatusyhdistys ry, Pohjola Pankki Oyj 572302-2463934. Ke v ä t s o i t t a j a i s e t keskiviikkona 15.5.2013 klo 18. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Musiikki kuuluu kaikille! kuvitus: Tiipi Jokinen kristitty 9 3. huhtikuuta 2013 henkilöstöuutisia Mirja ja Halvor Ronning vierailevat Päiväseuroissa Saalemiin palkattiin tiedotusvastaava Kuva: Maarit Kattilakoski Huhtikuussa Päiväseuroihin saapuvat Mirja (o.s. Syväntö) ja Halvor Ronning johtavat Jerusalemissa Raamatunkääntäjien kotia, missä eri puolilta maailmaa saapuvat raamatunkääntäjät opiskelevat Raamatun alkukieltä, maantietoa ja historiaa voidakseen kääntää Vanhaa testamenttia suoraan hepreasta heimokielilleen. Tämä akateeminen koulutus toimii Jerusalemin Heprealaisen yliopiston kansainvälisen osaston alaisena. - Kääntäjien tutustuessa Raamatun teksteihin niiden alkuperäisessä kontekstissa käännökset kuvastavat alkutekstiä parhaiten, kertoo Suomeen vierailulle tuleva Mirja Ronning. Päiväseurat Saalemissa 24. huhtikuuta 2013. Mukana Mirja ja Halvor Ronning Jerusalemin Raamatunkääntäjien kodista. Saalemin jäsentapahtumat L uettavissa vain K ristityn paperiversiossa Saalem-seurakunnan tiedotusvastaavana helmikuussa aloittanut Maarit Kattilakoski näkee Jumalan johdatuksen elämässään. - Jumala on kuljettanut tehtävästä toiseen varustaen aina tarvittavilla lahjoilla. S aalem-seurakunnan tiedotusvastaavana helmikuussa aloittanut Maarit Kattilakoski näkee Jumalan johdatuksen elämässään. Kaupallinen koulutus on ollut hyvä pohja niin edellisissä kuin myös nykyisessä työtehtävässä. Yhdeksänkymmentäluvulla Maarit toimi myyntisihteerinä ja -edustajana Ristin Voitossa, nykyisessä Aikamediassa. - Työ seurakuntakentällä pastoreita ja kirjamyyjiä palvellen antoi hyvät eväät seuraavaan askeleeseen ICEJ:n Suomen osaston toimistopäälliköksi, Maarit pohtii. - Olen kotoisin Keski-Pohjanmaalta, sukujuureni ovat Kannuksessa ja Kaustisella, Maarit kertoo. -Vanhempani asuvat Pedersöressä. Sisarukseni; kaksi veljeä ja sisko, asuvat perheineen eri puolella Suomea. Olen sisarusparven toiseksi vanhin. - Veljentytär Minea (7,5 kk) ja siskontytär Vilja (3 kk) ovat ihania päivänpaisteita, onnellinen täti hykertelee. Maarit tuli uskoon ja kävi kasteella Pietarsaaren Saalemissa vuonna 1986. Hyvin pian sen jälkeen hän löysi paikkansa seurakunnan toiminnasta toimien mm. kirjamyynnissä ja kuorossa. Temppelikuorossa Maarit oli mukana vuodesta 1991 lähes siihen asti kunnes nimensä Caritas-kuoroksi muuttanut kuoro muutti toimintamuotoaan. - Viime syksyn ja alkuvuoden olen ollut mukana Yhteyskuorossa, Maarit iloitsee. - Toivoin usein pääseväni mukaan myös seurakunnan keittiötoimintaan, mutta valitettavasti kiireisen elämäni vuoksi se ei toteutunut. Vapaa-ajalla Maarit harrastaa käsitöitä, matkustaa ja toimii Mirja ja Halvor Ronningin yhdyshenkilönä rakentaen Jerusalemin Raamattukodin puhujakiertueet Suomeen. - Katsoessani elämääni taaksepäin näen kuinka Jumala on kuljettanut tehtävästä toiseen varustaen aina tarvittavilla lahjoilla. Olen kiitollinen Jumalan siunauksista ja johdatuksesta elämässäni. Pyydän saada sulkeutua seurakunnan esirukouksiin. T eksti : M aarit K attilakoski , T iipi J okinen K uvat : M aarit K attilakosken albumista 10 3. huhtikuuta 2013 kristitty Havaintoja maailmalta Maahanmuuttajat hakeutuvat helluntaiseurakuntiin Varsovassa 4.-6. helmikuuta kokoontunut Euroopan kirkkojen (CEC) ja katolisten piispojen yhteiskokous on loppulausunnossaan ilmaissut huolensa helluntailaisten ja karismaatikkojen kasvavasta vaikutuksesta. Lausunnon mukaan tämä näkyy erityisen selvästi siinä, että maahanmuuttajat eivät useinkaan hakeudu vanhoihin kirkkoihin, koska he eivät tunne viihtyvänsä niissä. Niinpä monet löytävät ”pakopaikan” jossakin uudessa kristillisessä liikkeessä, jossa annetaan arvoa armolahjojen vaikutukselle. Johtopäätöksenä kirkot näkevät tarpeen uudistaa kirkollista elämää. Esimerkkinä maahanmuuttajien kiinnostuksesta helluntaiseurakuntia kohtaan on Saksan Helluntaikirkko (BFP), jonka 776 seurakunnasta jo 35% on voittopuolisesti maahanmuuttajataustaisia. idea S pektrum 7/2013 Kristittyjen julistettava ”Israelin lohdutusta” Israelissa vaikuttava pietistinen lähetysjärjestö EDI haluaa entistä voimakkaammin julistaa Jeesuksen tulemusta. Nagoldissa pidetyssä 157. konferenssissa järjestön teologinen johtaja Armin Bachor puhui aiheesta ”Israelin lohdutus”. Puheessaan hän viittaisi siihen, että Israelin kansallishymni Hatikwa sisältää vahvan Messias-toivon. Puhujan mukaan lähetyssivut kirkot ovat laiminlyöneet Jeesuksen tulemuksen odotuksen ja keskittyneet liikaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Jeesuksen Kristuksen tulemuksen odotus on sanoma myös juutalaisille pian takaisin tulevasta Messiaasta, joka on Israelin toivo ja koko maailman uudistaja. idea S pektrum 7/2012 menetelmillään. Tyypillistä nykyaikaisessa lähetystyössä on Blocherin mukaan henkilökohtaisesti koettu, elämänläheinen ja kunkin yhteisön omilla käsitteillä välitetty evankeliumin sanoma. Oman lukunsa lähetystyön laajentumisessa muodostavat nykyaikaiset sähköiset viestimet. idea S prektrum 3/2013 Intia ja Etelä-Korea johtavat lähetystyötä Poliisi esti attentaatin Turkissa Maailmanlaajuinen lähetystyö elää historiallisen muutoksen keskellä, kirjoittaa Saksan Lähetysseuran johtaja tohtori Detlef Blöcher vasta julkaistussa missiologisessa artikkelissaan. Suurin muutos on hänen mukaansa tapahtunut siinä, että entiset lähetystyön kohdemaat ovatkin muuttuneet lähettäviksi maiksi. Intialaiset seurakunnat ovat viime vuosina lähettäneet noin 30.000 evankelista lähetyssaarnaajaa maan evankelioimattomille alueille. Toiseksi eniten eli noin 17.000 lähettiä on Etelä-Korean protestanttisilla kirkoilla. Kolmannella sijalla ovat brasilialaiset seurakunnat. Ne ovat lähettäneet noin 6000 lähetyssaarnaajaa, joista monet työskentelevät Euroopassa. Esimerkki uudensuuntaisesta lähetystyöstä ovat latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan tulleet lähetit, jotka ovat perustaneet paljon uusia seurakuntia mm. Espanjaan ja Portugaliin. Myös Etelä-Sudanissa vaikuttaneet etiopialaiset lähetyssaarnaajat ovat saavuttaneet uusia ihmisryhmiä elämänläheisillä Turkin poliisi on estänyt evankelista pastoria vastaan suunnitellun murhayrityksen. Suunnitelman takana oli 14-henkinen ryhmä, jonka tarkoituksena oli tapaa 33-vuotias pastori Emre Karaali evankelioimisaktion aikana. Pastori Emre Karaali on entinen muslimi. Hän johtaa pientä perustamaansa seurakuntaa Izmitnimessä kaupungissa, joka sijaitsee noin 160 kilometriä Istanbulin itäpuolella. Pastori on joutunut jo aiemminkin uhkausten kohteeksi. Poliisin puuttuminen asiaan herättää toivoa kristittyjen aseman parantumisesta Turkissa. I dea S pektrum 4/2013 ideaSpektrum on Saksan Evankelisen Allianssin viikkolehti. Allianssilla on oma kristillinen uutistoimisto, joka kokoaa kristillisyyttä koskettavia uutisia eri puolilta maailmaa. P alstan koonnut : M arika A nttila K uva : J elio J elev Leikkeitä lähettikirjeistä R uandassa on päättymässä kolmen kuukauden humanitaarinen hanke. Autoimme pääasiassa Ruandan pääkieltä kirjaruandaa puhuvia kongolaisia Kigemen pakolaisleirillä Etelä-Ruandassa. Hankkeen kautta huonoimmassa asemassa oleville pakolaisille annettiin lisäravinnetta sekä rakennettiin pakolaisleireille yksinkertainen keittiö ja kokoontumistila. Leiri on pieni ja tiivis: telttoja on vieri vieressä tällä noin 14 000 – 15 000 pakolaisen leirillä. Tarkoituksena on keskittää työ tänä vuonna ItäKongoon sekä Ugandaan. Kongossa on tarkoituksena parantaa maan sisäisten pakolaisten ruokaturvaa, jakaa heille taloustarvikkeita sekä tarjota erityisesti lapsille psykososiaalista tukea. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset, vanhukset, raskaana olevat ja imettävät naiset, vammaiset sekä muut erityisryhmät. Ugandassa pyrimme auttamaan kongolaisia pakolaisia parantamalla heidän ruokaturvaansa, jakamalla taloustarvikkeita sekä rakentamalla yksinkertaisia asuntoja erityisryhmille, kuten vammaisille. Olemme tulossa ensimmäiselle Suomi-lomalle kesäkuun puolivälissä. Odotamme kahden kuukauden jaksoa innolla, toivomme iloisia jälleennäkemisiä sekä pientä lepohetkeä Suomen suvessa. Rukoilkaa turvallisuutemme puolesta, varsinkin matkoilla Kongon puskissa voi sattua kaikenlaista. Rukoilkaa myös viisautta ja johdatusta erilaisiin asioihin työssä sekä elämässä täällä kotona Kigalissa. 16.2.2013 J uha , S ilja & B enjamin K oski , K igali / R uanda Meillä on ollut syksy melkoista ”hulabaloota”, sillä kaksi nuorimmaista tytärtämme, Jamie ja Ellen, menivät kahden viikon välein kihloihin täällä Afrikassa melko yllättäen. Molemmat vävymme ovat amerikkalaisia, uskovaisia poikia. Ellen ja Reese tapasivat toisensa viime keväänä Malediiveilla. Jamie tapasi Traviksen Amerikassa huhtikuussa. Kaksoishäät pidimme 4. tammikuuta 2013 Kampalassa, kauniin Viktoria-järven rannalla. Häävieraita saapui yhdeksästä eri maasta. Myös Daisy perheineen oli täällä. Pertin vanhemmilla Åke ja Pirkko Söderlundilla oli lähes 60 vuotta sitten kaksoishäät Bulgariassa, lähellä Turkin rajaa sijaitsevassa kylässä on pieni päiväkoti, jossa opetetaan lapsille Raamatun kertomuksia. Päiväkodissa on kymmenen lasta, jotka osallistuvat opetukseen. Erkki ja Annikki Simosen kanssa. Meillä oli 35 vuotta sitten kaksoishäät Pertin siskon Annen ja Heidin veljen Ari Joensuun kanssa. Ja nyt sitten meillä oli kahden tyttäremme kaksoishäät! Eikä pyydetty pojilta yhtään lehmää vaan ilmaiseksi saivat tytöt. Olemme kiitollisia siitä, miten Jumala johdatti hyvät miehet tyttöjemme elämään. Jamie ja Travis lentävät tämän kuun lopussa Haitiin, jossa Travis on ollut lähetystyössä. Ellen ja Reese ovat toistaiseksi Tulsassa, Yhdysvalloissa odottaen, minkä oven Jumala avaa heille jatko-opiskeluissa. 19.2.2013 H eidi & P ertti S öderlund , K ampala / U ganda Tällä viikolla saimme painoon kesäleirien sekä syksyn lapsi- ja nuorisotyökonferenssin kutsut. Näitä juttuja on kiva suunnitella, koska molemmissa on hyvät tiimit. Ohi ovat siis ne ajat, kun suunnittelin lähes kaiken yksin! Siinäpä vasta iso kiitosaihe! Ensikuussa lähden muutamaksi päiväksi valtakunnallisen lapsityötiimin kanssa vuorille. Aiomme viettää aikaa rukoillen, lapsityön visiota työstäen, ulkoillen ja nau- raen. Ensi kuussa osallistun myös Euroopan helluntailiikkeen (PEF) päiville Sveitsissä. Tällä kertaa mukaan on kutsuttu myös johtavia lapsityöntekijöitä. Tämä on hieno mahdollisuus tutustua Euroopassa tehtävään lapsityöhön. Itävallasta käsin on tuettu Georgian seurakuntia. Viime kesänä tutustuin Tbilisin seurakunnan musiikkikoordinaattoriin ja mietimme, miten voisimme auttaa lapsityöntekijöitä Georgiassa. Musiikki on tärkeä osa seurakuntien kulttuuria. Minut on kutsuttu Georgiaan kouluttamaan lapsityöntekijöitä erityisesti lasten musiikkiin ja ylistykseen liittyen. Tarkoituksenani on lähteä käymään Georgiassa toukokuussa ja suunnitella georgialaisten kanssa Jippii-projektin toteuttamista. Tavoitteena on tuottaa georgiankielinen Jippii-levy. Erityisesti tätä asiaa saa muistaa rukouksin. 21.2.2013 H anna V uorinen , L inz /I tävalta Terveiset keväisestä Bhutanista! Työssä on ollut hieman kiireistä viime viikkoina. Vuosiraporttien kir- kristitty 11 3. huhtikuuta 2013 lähetyssivut joittaminen on vienyt aikaa. Pari vaihtuvaa aluepäällikköä sekä Rauno Mikkonen Fidasta käväisivät täällä. Ehdimme käydä tapaamassa ystäviä vuorten toisella puolella sekä täällä pääkaupungissa. Ystävien määrä eri puolella maata lisääntyy pikku hiljaa. Veljet tutustuivat myös työhöni. Työni alkaakin olla melkein loppusuoralla tässä maassa, jossa olen jo vuosia toiminut Fidan ja paikallisen vapaaehtoisjärjestön projektissa koordinaattorina ja ohjaajana. Projektin tarkoituksena on ollut kehittää perheväkivallan kohteeksi joutuneiden naisten ammatillisia taitoja. Muutamien loppukuukausien aikana pitäisi vielä saada monta mallia kokoon ompelijoille ja kutojille mallikappaleiksi. Vielä on tulossa eräs henkilö arvioimaan kahden vuoden tuloksiamme. Aika pitkälle – 68-vuotiaaksi – olen ehtinytkin, ennen kuin kukaan todellisesti arvioi aikaansaannoksiani! Eilen ja tänaan on juhlittu kuninkaan syntymäpäivää, ja siihen samaan juhlintaan pääsin minäkin omallani tänään. Nyt on kai sitten virallisesti se eläkkeelle jäämisen aika! Tosin suunnitelmissa on Suomen koukkauksen jälkeen aikomus palata Thaimaahan, jos Herra suo. Olen kiitollinen rukouksista ja toivon voivani olla Hänen johdatuksessaan jatkossakin. 22.2.2013 M.J. H imalajalla Joulukiertueella Peter kävi Bulgarian lapsityön koordinaattori Jelio Jelevin kanssa kaikissa pyhäkouluissa, kouluissa ja päiväkodeissa, joissa lapset saavat systemaattista Raamatun opetusta. He kävivät tent- taamassa, mitä lapset ovat syyslukukauden aikana oppineet Raamatun helmiä -opetuksista. Samalla lapsille jaettiin joulupussukat. Ahkerat ihmiset olivat taas neuloneet yli 1 000 sukkaparia, ja olimme saaneet myös 700 pipoa. Lisäksi pussukoissa oli paikan päällä ostettuja herkkuja. Lapsia näihin joulutilaisuuksiin osallistui yli 800. Bulgarian poliittinen tilanne on taas sekava, kun pääministeri erosi veristen mielenosoitusten jälkeen. Nyt ollaan muodostamassa väliaikaista hallitusta, ja vaalit ovat tulossa kesällä. Rukoillaan, että tilanne rauhoittuisi ja että me voisimme jatkaa työtä. Rukoillaan myös Sredecin pastorin vaimon puolesta, joka on sairaana. 23.2.2013 A nja & P eter J anev , B urgas /B ulgaria Seniorilähetteinä Eurooppaan Kun Klaus ja Satu Korhonen viime keväänä Kristityn haastattelussa haaveilivat vähäosaisten auttamisesta sekä alppivaellusharrastuksen uudelleen virittämisestä, eivät he arvanneet, miten pian ja konkreettisesti näiden ajatusten toteuttaminen olisi mahdollista. tanut hylättyjä vauvoja perustamaansa kotiin. – Kodissa kasvaneet vanhimmat lapset ovat jo toisella kymmenennellä. Korhoset rukoilevat ja etsivät, mihin Jumala haluaa heitä johdattaa Romanian työn suhteen. – Pitäisikö meidän tukea erilaisia jo olemassa olevia hankkeita vai haluaisiko Jumala meidän avaavan oman työpisteen, joka on vastuullamme? K laus Korhonen oli vielä työsuhteessa Saalemin seurakunnanjohtajana, mutta lomalla viime kesänä, kun Itävallan helluntailiike esitti Korhosille kutsun tulla maahan seniorilähetteinä. Korhosilla ei ollut suunnitelmia ulkomaille muutosta. He olivat ajatelleet viettää eläkepäiviä Klausin kotiseudulla Pohjanmaalla, jonne ovat rakentaneet vapaa-ajan asuntoa, ja palvella siellä, missä tarvitaan. – Jouduimme pohtimaan, haluaako Jumala johdattaa meitä vielä työhön Keski-Eurooppaan. Satu-vaimo oli puhunut jo vuosia, että hän haluaisi tehdä jotain vähäosaisten lasten hyväksi. Itävallasta kutsun saatuaan Korhoset pohtivat, voisiko kutsuun yhdistää heidän palonsa auttaa hädänalaisia ja unohdettuja lapsia. Mentoriksi Itävaltaan Viime kesänä alkanut prosessi on nyt siinä pisteessä, että Korhoset ovat valmistelemassa muuttoa Itävaltaan, vanhalle lähetyskentälleen. – Onhan se melkoinen luottamuksen osoitus niin Itävallan nuorelta työntekijäpolvelta pyytää meitä sinne kuin kotiseurakunnaltamme olla meitä lähettämässä. Kansainvälisiä lehtiä seuratessaan Klaus on todennut, että viime vuosina on puhuttu paljon seniorien hyödyntämisestä Jumalan valtakunnan työssä. – Menestyvän seurakunnan yksi tuntomerkki on se, että seniorit nähdään voimavarana. Hengellinen tilanne Itävallassa on muuttunut merkittävästi. – Katolinen kirkko on menettänyt valta-asemaansa, ja yhteiskunta on maallistunut. Ihmiset ovat avoimia hengellisille asioille, toisaalta myös esimerkiksi idän uskonnoille. Eri puolilla Itävaltaa on nuoria seurakuntia, ja uusien työntekijöiden joukko on aika suuri. Klausia on pyydetty mentoroimaan pastoreita ja teologiaopiskelijoita sekä auttamaan seurakunta-, julistus-, raamattukoulu- ja lehtityössä. Euroopan halveksituin vähemmistö Itävallasta käsin Korhoset haluavat suunnata apua Romanian romaneille, jonne Klaus on kahtena edellisenä jouluna ollut Jyrki Palmin kanssa toimittamassa Saalemista romanilasten hyväksi kerättyä avustusta. Romanian noin 20-miljoonaisesta väestöstä yli kymmenen prosenttia on romaneja. – Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta asenteet heitä kohtaan muuttuvat. Punnittu lähtö Klaus ja Satu Korhonen kävivät viime syksynä Interrailmatkallaan myös Linzissä, Itävallassa. Romaniassa on Euroopan suurin helluntailiike. Niin ikään Itävallassa vaikuttaa kukoistava romanialainen helluntailiike. – Uskovillakin on usein romaniväestöä kohtaan melko kyyniset asenteet, Klaus sanoo. Korhoset toivovat voivansa osaltaan olla vaikuttamassa, että romanialaiset heräisivät enenemässä määrin näkemään Romanian hädänalaiset romanit sekä syttyisivät kantamaan vastuuta omasta maastaan. – Niissä romanikylissä, joissa on hengellistä herätystä, ihmiset ovat saaneet toivon ja otteen elämään ja elämisen taso on alkanut kohota, Klaus toteaa ja painottaa, että evankeliumi on ratkaisevan tärkeä osa apua. Arvokasta lähimmäistyötä Romaniassa käydessään Klaus on tutustunut parikymmentä vuotta sitten perustettuun Betlehem-järjestöön. – Järjestö on perustanut eri puolille Romaniaa lasten päiväkeskuksia. Keskuksissa lapset voivat koulupäivän jälkeen peseytyä ja he saavat vaatteita, aterian, tukiopetusta koulutehtäviin sekä kristillistä kasvatusta. Kun romanilapset ovat saaneet tukea, heidän menestyksensä on ollut hämmästyttävää. Työn seurauksena on noussut nuori sukupolvi ammattikoulutuksen saaneita romaneja, joilla on vahva ote elämään. Satu puolestaan kertoo pariskunnasta, joka on ot- – On aika suuri prosessi purkaa kotimaassa kaikki ja lähteä pitkästä aikaa ulkomaille. Nuorempana se oli jotenkin mutkattomampaa, Korhoset toteavat rehellisesti. Käytännön asioiden järjestäminen vie aikaa ja voimia. Suomessa ovat lapset, lapsenlapset, ystävät ja tuttavat, koti sekä tuttu arki. He ovat kuitenkin lähdössä uusiin haasteisiin kiitollisin ja levollisin mielin. – On suuri etuoikeus, että saamme tässä iässä lähteä ja palvella. Meillä on terveyttä, elanto ja lisäksi vielä rakas kotiseurakunta, joka haluaa lähettää ja varustaa työrahalla. Satu muistuttaa, että he eivät ole lähdössä ihan tuntemattomaan, vaan maahan, jonka kielen he osaavat ja jossa heillä on vielä paljon läheisiä ystäviä jopa kolmannessa polvessa. Kevään aikana Korhosilla on tarkoitus käydä muutaman kerran Itävallassa ja Romaniassa. – Etsimme asuntoa Linzin tai Wienin ympäristöstä ja tarkoitus on muuttaa sinne sitten loppukesästä. Seurakuntalaiset työhön mukaan Korhoset suunnittelevat viettävänsä vuodesta noin kahdeksan kuukautta Itävallassa ja neljä Suomessa. – Meidän on pidettävä myös kotimaassa esillä romanien asiaa, jotta voimme konkreettisesti auttaa hädänalaisia Romaniassa. Olisi turhauttavaa, jos ei voisi muuta kuin osoittaa empatiaa ihmisille, jotka ovat kylmissään ja nälissään. Mitä sitten seurakuntalaiset voivat tehdä työn tukemiseksi? – Olisi hienoa löytää ihmisiä, joilla on sydän mukana tässä työssä ja jotka hallitsevat esimerkiksi esitteiden tekoa ja markkinointia. Eri toimintaryhmät voisivat kenties edistää varojen keräystä. Lisäksi tarvitsemme työryhmän tai yhdyshenkilön, joka pitää kotimaassa esillä asiaa. Raskaita kuljetuksia ei Suomesta Romaniaan asti kannattane kustannussyistä viedä, mutta seurakuntalaisten neulomat sukat, lapaset, pipot ja kaulahuivit ovat konkreettinen viesti siitä, että on joku, joka välittää. – Tulevaisuudessa saattaa olla myös tarvetta ryhmille, jotka lähtevät lyhyeksi aikaa paikan päälle auttamaan erilaisissa tehtävissä. T eksti : M arika A nttila K uva : H anna V uorinen 12 3. huhtikuuta 2013 kristitty artikkeli Kasteen kautta yhteyteen K astekysymyksen ratkaiseminen kesti kohdallani lähes viisikymmentä vuotta. Sinä aikana mielessäni ja sydämessäni kypsyi päätös, joka on sopusoinnussa henkeni kanssa. Aikuiskasteen jälkeinen sisäinen rauha ja ilo vahvistivat ratkaisuni oikeaksi ja poistivat viimeisetkin epäilyt siitä, millaisesta kasteesta Raamattu puhuu, miksi sitä tarvitaan ja millaisella mielellä siihen pitäisi valmistautua. Olin 16-vuotias kun tulin parin luokkatoverini kanssa uskoon helluntailaisten kesäleirillä. Uskoontulon yhteydessä meille ei puhuttu mitään kasteesta. Syynä oli ehkä se, että leirin pitäjä ei ollut paikkakunnalta. Toiseksi olimme luokkatovereitteni kanssa luterilaisia, ja meidät oli kastettu jo sylilapsina. Ehkä leirin vetäjä halusi antaa meille mahdollisuuden ratkaista asia itse, en tiedä. Mielenkiintoista kuitenkin, että ajatus aikuiskasteesta nousi mieliimme Raamattua lukiessamme opetuksen puutteesta huolimatta ja pohdiskelimme pitkään, josko luterilaisten kastekysymys tekisi meistä kerettiläisiä. Ystäväni ratkaisi asian liittymällä helluntaiseurakuntaan. Minä muutin samoihin aikoihin Yhdysvaltoihin juutalaiseen perheeseen. Kastekysymys siirtyi hyllylle lukittuun rasiaan muutamaksi vuodeksi. Sieltä rasian nosti ja avasi baptistiystäväni, joka alkoi houkutella minua kastattamaan itseni uudelleen. Minulle, analysointiin taipuvaiselle, asia ei ollut yhtä yksinkertainen kuin ystävälleni. Aloin tutkia, mitä kaikkea kasteesta kirjoitettiin ja tiedettiin. Miten ihmiset sen kokivat? Olivatko he erilaisia ennen ja jälkeen kasteen? Miten tärkeä kysymys kasteasia on? Jos menisin aikuiskasteelle, joutuisinko helvettiin, kuten ystävääni oli uhattu? Mitä Raamattu sanoo asiasta? Kysymyksiä oli loputtomasti. Pyysin Pyhää Henkeä opettajakseni. Jo uskoon tullessani juutuin Jeesuksen sanoihin siitä, että ihminen ei pääse Jumalan valtakuntaan, jos hän ei synny vedestä ja Hengestä (Joh 3:3). Koska olen lapsesta asti suhtautunut Jeesuksen sanoihin vakavasti, valitsin uskoa siihen, että tarvitaan vesi- ja henkikaste. Mutta riittäisikö lapsikaste? Historia osoittanee, että kirkkoisä Augustinus (354 – 430) vahvisti lapsikasteen aseman sen jälkeen kun perisynti ja pelastuminen liitettiin kastekysymykseen. Kasteesta tehtiin näin evankeliumia tärkeämpi asia. Lutherkin erehtyi väittämään katolilaisten kanssa, että lapsi tulee autuaaksi kastamalla. Hän ja luterilaiset ovat selittäneet lapsikastetta myös vetoamalla siihen, että Corneliuksen kanssa kastettiin koko hänen perhekuntansa. Historia ei pysty kuitenkaan todentamaan, että perheessä olisi ollut lapsia. Raamatun (Apt. 10) mukaan Cornelius ja hänen sukulaisensa täyttyivät ensin Hengellä. Sen jälkeen he saivat kuulla Pietarin saarnaavan evankeliumia, ja kun he uskoivat kuulemansa, he kääntyivät ja heidät kastettiin. Raamattu sanoo saman selvästi: joka uskoo ja saa kasteen - - -(Mark 16: 16) Sylivauvalla ei ole sellaista tietoisuutta, että hän voisi tehdä valintoja tai uskoa johonkin. Vaikka asiaa voisi pohtia kirjan verran, typistän mielipiteeni ja totean, että en kannata sitä ajatusta, että kaste synnyttäisi uskon. Lyhyesti sanottuna: aikuiskaste on näin ollen minusta ainoa mahdollinen. Kun uskoin selvittäneeni vesikasteen, törmäsin Raamatussa jakeisiin, joissa puhuttiin Pyhän Hengen kasteesta ja kielillä puhumisesta. Ymmärtääkseni helluntailaisten piirissä opetetaan, että alkuseurakunnan tavoin vesi- ja henkikasteen tulisi olla lähellä toisiaan, mielellään jopa samanaikaisia. Itselläni asiat menivät toisin. Olin Englannissa erään seurakunnan vieraana, kun minulta kysyttiin, puhuinko kielillä. Kielillä? Minä, luterilainen? Puolestani rukoiltiin, Pyhä Henki kosketti minua ja sain kuin sainkin uuden kielen. Vesikasteen aika tuli lopulta vuosikymmeniä myöhemmin, kun sain tehtäväkseni järjestää yhteiskristillisen juhlan Pyhän Jumalan kunniaksi. Mitä lähemmäksi juhlat tulivat, sen selkeämmin Pyhä Henki kehotti minua menemään kasteelle ennen juhlaa. Tein niin lopulta ilman sisäistä ristiriitaa, sillä enhän ollut koskaan uskonut lapsikasteeseen. Kasteelle mennessä uskoin Raamatun sanan mukaisesti, että kasteessa vanha syntinen minuuteni upotettiin ja sain nousta vedestä kuin Fenix-lintu tuhkasta uudesti syntyneenä ja Kristukseen puettuna ja juurrutettuna. Toki tuota juurtumista oli tapahtunut jo ennen kastettakin Sanan kautta. Eikä kaste poistanut syntisyyttäni tai tehnyt minusta täydellistä itsessäni, mutta se antoi minulle mahdollisuuden olla täydellinen Jeesuksessa. Minusta riippuisi eläisinkö jatkossa vanhan ulkoisen (sielullisen) minän, vai uuden sisäisen (hengen) minän mukaista elämää. Vaikka en kokenut itse kastetilaisuudessa mitään järisyttäviä tunteita, taipumukseni masentua jäi kastepaikkana toimineeseen uima-altaaseen. Tuli tunne, että olin tullut kotiin. Sitä sykähdyttävämpää oli tulla tämän jälkeen Saalemiin ja lukea ensitöikseen screenille heijastetut sanat Tervetuloa kotiin. Ympyrä tuntui sulkeutuvan. Jeesuksessa on pelastus Olen huomannut monen hengessä aran ahdistuneen kasteeseen liitetyistä opeista ja tulkinnoista. Tulee mieleen opettaja, joka tuskaili sen kanssa, että vanhempien iltaan tulevat vain tunnolliset kasvattajat, eivät ne, jotka tarvitsisivat eniten apua. Paatuneita kastekysymys ei hetkauta, yliherkkiä ja arkoja se saattaa jopa pelottaa. Toisia jäytää se, että he menivät kasteelle turhan kevyin perustein. Jotkut ovat huolissaan siitä, onko heidän uskonsa riittävää, jotta he voisivat käydä kasteella. Joitakin vanhemmat painostavat kasteelle. Joku toinen haluaa tehdä vaikutuksen seurakuntalaisiin, ystäviin tai kihlattuunsa. Monia kiusaa se, ettei kasteella käynti muuttanut heitä mitenkään. Yhteisenä huolena on omantunnon kysymys kasteelle menemisen motiiveista. Niin henki- kuin vesikastekin kuuluvat uskovan elämän kohokohtiin ja pelastumiseen Jeesuksen sovitustyön kautta, mutta ne eivät ohita armoa, anteeksiantoa ja Jumalan rakkautta. Dementoitunut äitini halusi Jeesuksen sydämeensä 88-vuotiaana sairaalan vuodeosastolla. Hän ei saanut uuta kieltä eikä hänen kuntonsa kestäisi upotuskastetta. Tarkoittaako tämä sitä, että hän ei pääse taivaaseen? En usko. Emme pysty olemaan kastekysymyksessä ja uskossamme sen valmiimpia tai täydellisempiä kuin mitä vajavainen ihminen yleensäkään on missään kasvunsa alueella. Sen, mikä meissä jää vajaaksi, täyttää Kristus. Hänessä meidän tulee elää, olla ja kasvaa. Jos kasvumme pysähtyy lainopillisiin saivarteluihin, jäämme junasta. Kaste yksinään ei tee meistä valmiita. Tarvitaan lisäksi kilvoittelua, totuuteen tulemista ja uskossa kasvamista. Sisäisesti ohjautuvalla ihmisellä eheytyminen ja kilvoittelu nousevat rakkaudesta ja halusta toimia Jumalan tahdon mukaan. Ulkoinen ihminen tuskailee noudattaakseen lakia ja kelvatakseen. Raamattu lupaa, että saamme uskomme mukaan, mutta usko on lahja ja sitä saa pyytää. Arvelen äitiini viitaten, että armo ja usko ohittavat kasteenkin ja jokainen, joka janoaa saa juodakseen. Jos näin ei olisi, Jeesus ei olisi sanonut ristillä roikkuneelle ryövärille, että tämä olisi hänen kanssaan Paratiisissa jo samana iltana eivätkä viimeksi tulleet saisi samaa palkkaa kuin kaikki pitkään touhunneet tunnolliset lain ja evankeliumin noudattajat. Johannes julisti parannuksen tekemistä eli palaamista Jumalan tielle ja ajatusten vaihtamista kastettavilleen. Minulle kaste on myös vanhurskauttamista, kiinnittymistä, sitoutumista ja kutsua yhteyteen. Se vahvistaa hengellistä identiteettiäni ja ikään kuin yhdistää kuninkaallisen perheen lapset toisiinsa Jeesuksessa Kristuksessa. Se on myös haaste kasvaa oman todellisen minuuden, toisten ja Kristuksen tuntemiseen päämääränä yhteinen iankaikkinen elämä. Kaste on kuin tervetuliaislahja, jonka Jeesus antaa niille, jotka ottavat Hänet vastaan ja suostuvat Isän tahtoon kaikessa niin kuin Hän itse teki. Kasteeseen suostumisen tulee olla vapaaehtoista, omasta sisimmästä nousevaa, ei koskaan pakkoa tai painostuksesta syntynyttä. Pyhän Hengen kaste puolestaan antaa voiman tulla siksi, joksi meidät on tarkoitettu. Se vihkii meidät rakastamaan teoin ja totuudessa eli palvelemaan toinen toisiamme niin kuin Jeesus palveli meitä. Se antaa voiman ja auktoriteetin tehtäviimme, myös tunnustekoihin ja ihmeisiin. Jumalan valtakunnassa eletään Hengen, ei ihmismielen mukaista elämää. Pyhä Henki paljastaa syntisyytemme, kirkastaa Kristusta, mutta myös opettaa, lohduttaa ja parantaa. Pyhä Henki on liima, joka pitää meidät Kristuksessa. Hengessä tapahtuneen kasteen tunnistaa siitä, että se sytyttää rakkauden ja halun kunnioittaa ja ylistää Jumalaa. Se aktivoi suhdettamme Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen ja saa meidät kaipaamaan yhä enemmän Hengen läsnäoloa. Se johdattaa meidät lukemaan Raamattua ja valitsemaan elämän kuoleman sijasta. Emme halua enää tehdä syntiä, koska se pahoittaa Pyhän Isän mielen. Alamme ymmärtää armoa ja olla armollisempia itseämme ja lähimmäisiämme kohtaan. Isän tahdon noudattamisesta tulee tärkeää. Ihmisorjuus ja tuomitsemishalu jäävät. Kastekysymyksessä, niin kuin hengellisessä vaelluksessa ylipäätään, on enemmän merkitystä sillä, mitä Jumala voi kuin sillä, mitä me tahdomme, osaamme tai tiedämme. Jumala on anteeksiantavainen ja Hänen armonsa kestää ikuisesti. Meille riittää, että tulemme Hänen eteensä niin vilpittöminä kuin osaamme ja valitsemme uskon tunteistamme riippumatta. Pääasia on toimiminen Jumalan mielen, ei ihmisten odotusten mukaan. Kaste on iloista vihkiytymistä Jeesukselle. Siihen ei kuulu tuomitseminen. Siihen houkuttelee rakkaus. T eksti : S alme B lomster K uva : S atu T ukiainen kristitty 13 3. huhtikuuta 2013 nuorten sivu Tunteikas kaste Waltteri Haapala [email protected] Menin kasteelle 13-vuotiaana. Ajattelin sen olevan tunteikas ja tajunnan räjäyttävä hetki. Sitä se olikin, lähinnä kuitenkin jännitystä, jopa pelkoakin. Puhelu seurakunnan johtavalle pastorille jännitti kovasti arkaa poikaa. Kun pastori puhelimessa sanoi, että kasteelle menemiseen olisi yksi ehto, ajattelin etten sitä varmasti täyttäisi. Kuultuani, että ehtona olisi uskominen Jeesukseen, tajusin, että senhän minä täytän! Lähes yhtä jännittävää ja pelokasta oli istua kastetilaisuus lavalla ja lopulta vastata kahteen kysymykseen. Osasin sanoa ”kyllä” molempiin, ja niin minut kastettiin. Ymmärsinkö kasteen koko merkityksen silloin? En takuulla. Olenko elänyt kastehetken jälkeen aina oikein ja pyhästi? En varmasti. Mitä kaste minulle merkitsi? Se oli tapahtuma, joka yhdisti minut Jeesukseen ja seurakuntaan. Teinivuosina tehdessäni väärin, mietin mihin suunnata elämä, ymmärsin että kuulun seurakuntaan ja en voi jatkaa väärillä teillä. Kaste varjeli. Ymmärsin myös, että kuuliaisuus kastekäskyä noudattaessa loi pohjaa kuuliaisuudelle myös muiden Raamatun opetusten suhteen. Nyt jatkan matkaani kasteen merkitystä sisäistäessä ja kuuliaisuutta harjoitellessa. Merkityksellinen kaste T eksti : R emo R onkainen K uva : S akari R öyskö Pelastaako kaste vai onko kaste ihmisen vastaus pelastukseen? Nämä sekä monet muut kysymykset koskien kastetta ovat aiheuttaneet aina erimielisyyksiä kristittyjen välillä. Voimmeko silti oppia jotakin toisiltamme kasteesta? J eesuksen asettama kaste oli alun perin tarkoitettu kaikkia kristittyjä yhdistäväksi asiaksi. Valitettavasti kristillisen kirkon historiassa erilaiset mielipiteet kasteesta ovat erottaneet kristittyjä toisistaan. Yhdistävänä piirteenä on toisaalta se, että kaikissa kirkkokunnissa on käytössä kaste. Kasteesta käydyt useat väittelyt ja riidat kuitenkin osoittavat, ettei kyseessä ole mitenkään merkityksetön asia. Olen saanut huomata tämän itsekin useissa keskusteluissa eri kirkkokunnista tulevien ystävieni kanssa. Jokaisella on jonkinlainen, enemmän tai vähemmän jäsennelty mielipide kasteen ajankohdasta ja -/ tai merkityksestä. Toisaalta omassa ystäväpiirissäni on huomattu se, ettei väittely kasteesta johda yleensä suureen kasteteologiseen muutokseen. Vaikka uskovien kasteen kannattaja harvoin kääntyy lapsikasteen kannalle tai toisinpäin, voi kumpikin osapuoli oppia toisiltaan jotakin kasteesta. Uutta testamenttia lukiessa tulee selväksi, että usko ja kaste liittyvät toisiinsa (Mark.16:15, Apt.2:41, Gal.3:27). Ei toista ilman toista. Onko välillä kuitenkin siten, että helluntailaiset korostavat niin uskon merkitystä pelastuksessa, ettei kasteen nähdä liittyvän mitenkään Jumalan pelastustekoihin? Nähdäänkö kaste välillä ainoastaan ihmisen tunnustamistekona? Mielestäni Valtter Luoto tiivistää ansiokkaasti nämä ajoittaiset haasteet kirjassaan Pyhien yhteys: ”Emme pysty täysin selittämään kasteen kaikkea merkitystä. Joka tapauksessa meidän on tunnustettava, että se on jotakin muuta ja paljon enemmän kuin vain ihmisen oma tunnustustoimi - Ihmisen tunnustautuminen uskoon sisältyy kyllä siihen, että hän haluaa antaa kastaa itsensä, mutta kaste sinänsä on Jumalan pelastustekoon liittyvä tapahtuma.” Useat Uuden testamentin maininnat kasteesta (Room.6:1-5, Gal.3:27, Kol.2:12, 1.Piet.3:21) viittaavat siihen, että kaste tosiaan liittyy Jumalan pelas- Kristittyjen välillä tärkeintä on usko Jeesukseen. Se yhdistää meitä kaikista erimielisyyksistä huolimatta. tustekoihin! Ehkäpä helluntailaisilla olisikin jotain opittavaa mm. luterilaisilta kasteen merkityksestä ja teologiasta? Toisaalta luterilaisessa traditiossa (kuten muissakin kasteen sakramentaalisesti tulkitsevissa kirkoissa) kasteen saatetaan ajatella itsessään pelastavan ihmisen, jolloin Uudessa testamentissa selkeästi esiintyvän uskon yhteys pelastukseen ja kasteeseen katkeaa. Mielestäni myös se tosiasia, ettei Uusi testamentti tunne selkeitä esimerkkejä lasten kastamisesta, asettaa haasteen lapsikastetta toteuttavien kirkkojen teologialle. Kaste herättää yleensä meissä jokaisessa jonkin mielipiteen, varsinkin jos kyse on eri tunnustus- kuntaan kuuluvasta henkilöstä. Valitettavan usein kummankin leirin yleistykset toisen kastenäkemyksestä perustuvat joko tahattomiin tai tahallisiin väärinymmärryksiin. Toisen ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita, että olisi samaa mieltä hänen kanssaan. Yleensä asiaan perehtymisenkin jälkeen kastenäkemyksiin jää eroja, kuten helluntailaisten ja luterilaisten väliset keskustelut ovat osoittaneet. Ehkäpä ne erot eivät ole niin merkityksellisiä, huomaan usein ajattelevani: - Kristittyjen välillä tärkeintä on usko Jeesukseen. Se yhdistää meitä kaikista erimielisyyksistä huolimatta. Tämä ei tee kuitenkaan kastetta ja siitä käytävää keskustelua merkityksettömäksi. Jeesuksen Kristuksen asettama ja kautta aikain ihmisten elämää mullistava asia ei voi olla merkityksetön! 14 3. huhtikuuta 2013 kristitty teologia Kaste – uskonelämän alku Ihminen tarvitsee vahvistavia merkkejä, koska hänen uskonsa on heikko. Kasteen ja uskon yhteys onkin selvästi esillä Raamatun lehdillä. ”Mutta kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset” (Apt. 8:12). Kaste on vastaus evankeliumin sanoman vastaanottamiseen. Se on myös itsestään selvä osa pelastustapahtumaa. Pietari sanoo helluntain puheessaan: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi” (Apt. 2:38). Ja kertomuksen mukaan kolmetuhatta vastasi kutsuun ja otti kasteen vielä samana päivänä. Kaste seuraa kääntymistä välittömästi. Alkuseurakunnassa kastamaton kristitty olikin mahdottomuus. Paavali selitti kasteen merkitystä pidemmälle. Kaste ei ole vain osa kääntymystä, vaan Jeesuksen seuraamista kuolemassa ja ylösnousemuksessa: ”meidät on siis yhdessä hänen kanssaan haudattu kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin mekin vaeltaisimme uudessa elämässä” (Room. 6:4). Kaste on voimakas symboli. Kastettava painuu veden alle ikään kuin hautaan, jossa hän kuolee pois synnin orjuudesta. Veden alta kastettava nousee elämään uutta elämää kristittynä, ”uutena luomuksena” (2 Kor. 5:17). Juuri tämä on kasteen syvin teologinen merkitys. Siinä ihminen ottaa konkreettisen uskon askeleen ja siirtyy uuteen elämään Kristuksessa, hyljäten entisen elämän ”synnin orjana” (Room. 6:6-11). Milloin kaste tulisi suorittaa? K asteessa ihminen tulee seurakunnan jäseneksi. Tästä ovat kaikki kristityt samaa mieltä. Monessa kasteen yksityiskohdassa kirkkokuntien näkemykset kuitenkin vaihtelevat. Milloin kaste toimitetaan? Miten se toimitetaan? Ja tärkeimpänä, miksi? Uutta testamenttia (UT) lukiessamme törmäämme kasteeseen heti evankeliumien alussa, kun Johannes kastaa Jeesuksen. Kaste oli siis olemassa jo ennen kristittyjä. Sen juuret ovat juutalaisissa puhdistumisrituaaleissa. Johannes kastoi katumukseen, joka valmisti juutalaisia tulevaa messiaanista valtakuntaa varten (vrt. Jes 4:4). Myös Jeesus otti kasteen. Usein kuuleekin, että kastettavat seuraavat Jeesuksen esimerkkiä. Tämä ei kuitenkaan pidä tarkasti ottaen paikkaansa. Jeesuksen kaste merkitsi hänen messiaanisen uransa alkua ja kuulumista eskatologiseen uuteen aikaan, johon Johannes valmisti kansaa. Meidät taas kastetaan ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (ei ”nimessä”, Matt. 28:20). Kristillinen kaste eroaa Johanneksen kasteesta, sillä se on initiaatioriitti seurakuntaan, kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen ja alaisuuteen. Miksi Kristittyjä kastetaan? Vanhoissa kirkkokunnissa kaste on sakramentti eli pyhä toimitus. Katolisen kirkon mukaan sakramentit todella välittävät sen armon, jota ne symbolisoivat. Näin kasteen kautta Jumala antaa ihmiselle pelastuksen. 1500-luvun uskonpuhdistajat pitivät näkemystä kuitenkin ongelmallisena, sillä ihminen pelastuu ”yksin uskosta”. Jos ihminen pelastuu uskosta, mikä on sitten kasteen merkitys? Luterilaisen näkemyksen mukaan kaste on tunnusmerkki, jonka kautta meitä ”muistutetaan ja vakuutetaan uskon sanasta” (Melanchthon). Uudessa testamentissa uskoon kääntyvät ottivat kasteen. He olivat siis iältään tarpeeksi vanhoja uskomaan ja ymmärtämään. Jo toisella vuosisadalla alettiin kuitenkin kastaa lapsia niin yleisesti, että kirkkoisä Origenes viittasi siihen universaalina käytäntönä. Teologisena perusteluna käytäntöön on esitetty ajatus liitosta Jumalan kanssa – kaste on ottanut ympärileikkauksen paikan merkkinä liittoon kuulumisesta. Raamatullisia perusteita lapsikasteelle ei löydy. Vaikka Raamattu puhuu perhekuntien kastamisesta, ei mikään viittaa siihen, että sylivauvoja olisi kastettu. Tämän takia reformaation vuosina heräsi ajatus uskovien kasteesta. Englantilaiset baptistit hylkäsivät lapsikasteen, koska Raamatussa kaste seuraa uskoa ja kääntymistä. Baptistit alkoivat opettaa uskovien kastetta. Tätä baptistista (ja raamatullista) kastekäsitystä seuraa myös Helluntaikirkko. Alister McGrathin mukaan baptistinen kastekäsitys nojaa käsitykseen, että kaste on uskon tunnustamista. Siinä jo tapahtunut kääntymys julistetaan julkisesti. Jakeessa Room. 10:9 Paavali sanoo kastetunnustuksen ”Jeesus on Herra” pelastavan eikä mainitse kastetta ollenkaan. Näin Paavalille tärkeämpää olisi ”suun tunnustus” kuin itse kaste. Tunnustus on siis tärkeä osa kastetta, mutta sitä ei voi typistää tunnustukseksi. Se pitää sisällään muitakin syvällisiä teologisia viestejä, kuten olemme nähneet. Entä kastamattomat lapset? Jos vain uskovia kastetaan, voivatko kastamattomat lapset pelastua? Kirkkoisä Augustinuksen mukaan lapset ovat perisynnin alla eivätkä siksi voi pelastua ilman kasteen välittämää armoa. Näin katolinen traditio tuomitsee kastamattomat lapset Limboon, taivaan ja helvetin väliin. kristitty 15 3. huhtikuuta 2013 teologia Pelastaako kaste? Tätä ei Raamattu opeta. Jakeessa Mark. 16:16 kaste liitetään pelastukseen, mutta ehtona on usko: ”Joka uskoo ja saa kasteen, pelastuu”. Paavali taas painottaa uskon välttämättömyyttä (Room. 3) ja liittää kasteen kristillisen elämän perustaksi (Room. 6). Vaikka Jeesus antoi kastekäskyn, se ei tee kasteesta pelastavaa rituaalia. Kaste ei välitä armoa, usko välittää sen. Kaste on seurausta uskosta, se on ”itsessään uskon ja sitoutumisen merkki” (Erickson). Usko taas syntyy kuulemisesta (Room.10:17) ja ymmärtämisestä, mihin lapsi ei kykene. Lasta ei voi siksi pitää vielä vastuullisena teoistaan. Paavali näki uskovien lapset ”pyhinä”, vanhempiensa kanssa osallisena Kristuksesta (1 Kor. 7:14). Jeesus sanoi lapsista, että ”heidän kaltaistensa on taivaan valtakunta” (Mark. 10:14). Tämä vakuutus riittäköön meille sen sijaan, että menemme monimutkaisiin keskusteluihin perisynnin luonteesta. Miten kaste tulisi toimittaa? Kaste toimitetaan eri kirkkokunnissa eri tavoilla. Luterilaisessa kirkossa vettä valellaan kastettavan vauvan päähän. Helluntaikirkossa kastettava taas upotetaan kokonaan veden alle. Miksi? Kreikan sana baptizoo tarkoittaa veden alle upottamista. Kaste upottamalla on selvästi ollut Uuden testamentin ajan käytäntö. Paavali puhuu Kristuksen kanssa hautaamisesta, mikä viittaa upottamiseen. Kreikan sanan perusmerkitys näkyy vielä tänä päivänäkin kreikkalaisten kristittyjen kasteessa: he upottavat kastettavan veteen – vaikka nämä ovatkin vauvoja! Kasteen toimittamisesta ohjeistettiin tarkemmin jo ensimmäisellä vuosisadalla: ”jos sinulla ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmää vettä käyttäen, kasta lämpimällä. Mutta jos sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän vettä kolmesti Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” (Did. 7:2- 3). Kirkon traditio siis hyväksyy kastelunkin kasteena. Upotus on kuitenkin teologisesti perustelluin, eikä siihen ole nykyään esteitä. Olenpa ollut jopa kastetilaisuudessa, joka tapahtui uimahallissa! Lopuksi Kaste pitää sisällään mysteerin, joka pakenee järjellisesti tyhjentäviä selityksiä. Se ei ole pelkkä pulahdus altaaseen perinteiden ylläpitämiseksi. Se on uskon ja kuuliaisuuden askel, jolla uskova seuraa Herransa käskyä ja astuu seurakuntaperheen jäseneksi elämään uutta elämää. Vaikka ilman kastetta voi pelastua, ilman kastetta ei voi liittyä seurakuntaan. Kasteen syvällisyys tuli kauniisti esiin omassa kasteessani 14-vuotiaana. Silloin näin ensimmäistä kertaa isäni itkevän. Hän ei itkenyt, koska poika liittyi johonkin kastelahkoon. Hän itki, sillä hänen poikansa oli haudannut elämän ilman Jumalaa ja syntynyt osaksi Kristuksen ruumista, kristittyjen yhteisöä. Kirjallisuutta: Yleiskatsaus: Alister McGrath, Christian Theology, An Introduction, 1994. Baptistinen: Millard Erickson, Christian Theology, 1985. Klassikko: G.R. Beasley-Murray, Baptism in the New Testament, 1962. Juhani Kuosmanen, Raamatun opetuksia, 1994 K irjoittaja : N iilo M ähönen on uppokastettu teologian maisteri ja uskonnonopettaja S aalemin penkkiriveiltä Kung fun maailmanmestari Tony Anthony osallistuu Mahdotonta rakkautta -tapahtumaan Kolminkertainen kung fun maailmanmestari Tony Anthony on toiminut myös henkivartijana poliitikoille ja eri alojen johtajille. Menetettyään kihlattunsa autokolarissa, millään ei enää ollut väliä, ja useiden tapahtumien vuoksi Tony päätyi vankilaan Kyproksella. Lähetystyöntekijä tuli tapaamaan häntä ja usean kohtaamisen jälkeen Tony antoi elämänsä Jeesukselle. Myöhemmin uuden onnettomuuden vuoksi Tony joutui jälleen vankilaan, silloin hän sai kohdata armon ja ymmärsi Jumalan todella olevan uusien mahdollisuuksien Jumala. Tony tulee Helsinkiin ja Saalemiin 9-12.5.2013 Mahdotonta rakkautta -tapahtumaan. Hän kouluttaa ihmisiä evankeliointiin ja pitää tilaisuuksia mm. kouluissa ja Saalemilla. Tapahtuman aikana myös konkreettisesti lähdetään ympäri kaupunkia palvelemaan ihmisiä ja välittämään heille Jumalan rakkautta. T eksti : T iina P asanen , W altteri H aapala K uva : S akari R öyskö Mahdotonta rakkautta –tapahtuma 9.-12.5.2013 Saalemissa. Lisätietoa tapahtumasta mm. omasaalem.fi penkistä bongattu Tällä palstalla esitellään eri-ikäisiä seurakuntalaisia Matt Hicks Floridan lämmöstä kaukaiseen Pohjolaan Mitä kuuluu Matt Hicks? - Kiitos kysymästä. Minulle kuuluu hyvää, joskin olen aika kiireinen. Teen paraikaa väitöskirjaa yliopistossa ja opintoni alkavat olla pikkuhiljaa valmiit. Mitkä ovat kolme määrittelevintä luonteenpiirrettäsi? - Myönteinen elämänasenne, nöyryys ja ystävällisyys ovat keskeisiä luonteenpiirteitä, joita tunnistan itsessäni. Mitä opettelet elämässäsi tällä hetkellä? - Opiskelen geologiaa ja alaan nivoutuva tieteellinen ympäristö haastaa alituisesti maailmankatsomustani. Opettelen luottamaan Jumalaan entistä enemmän. Mikä on inspiroinut sinua viime aikoina? - Yksi minua viime aikoina inspiroineista asioista on ollut, opintojeni puitteissa tapahtunut, vierailu Ilomantsin lähellä sijaitsevalla kaivoksella. Paikka inspiroi minua, koska sain olla siellä täysin luonnon keskellä, kokonaan erossa kaupungin melusta ja kiireestä. Millainen Saalem on seurakuntana? - Mielestäni Saalemilla on ystävällinen vastaanotto. Tilaisuuksissa käy ihmisiä monesta eri maasta, mistä pidän. Erityisesti pidän Mikan pu- heista ja innosta, joka hänen julistuksessaan välittyy. tia ihmisiin välität hyvän kuvan itsestäsi. Olet syntynyt ja kasvanut Floridassa. Kerro kolme harhakäsitystä, joita suomalaisissa on Yhdysvalloista. Määrittele ihme ja kerro mikä on viimeisin todistamasi sellainen. - Se että kaikki amerikkalaiset omistavat aseen, se että kukaan amerikkalainen ei osaa ajaa autolla, jossa ei ole automaattivaihteistoa ja Floridaan liittyen se, että Florida vain kaupunkia ja rantoja, siinä missä todellisuudessa Floridassa on myös paljon suomaata ja maaseutua. Amerikkalaiset tunnetaan siitä, että he ovat taitavia esiintyjiä ja sanankäyttäjiä. Kerro jokin neuvo kuinka me suomalaiset voisimme ilmaista itseämme paremmin. - Puhujan tulee aina yrittää välittää tunteita eteenpäin. Käyttämällä elekieltä ja ottamalla katsekontak- Pidän ihmeenä tilannetta, jossa Jumala vaikuttaa elämäämme – pienellä tai suurella tavalla. Usein ihme on vastaus rukouksiin, mutta ei aina kuitenkaan. Hänen luomansa luonnon täydellisyys on jo ihme itsessään. Viimeisenä omassa elämässäni kokemanani ihmeenä pidän sitä, että olen selvinnyt suomenkielisissä yliopisto-opinnoissani hyvin. Mitä odotat tulevaisuudelta? Haluan oppia lisää suomea ja integroitua syvemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Haluan myös valmistua ja löytää työn. T eksti ja kuva : J ari A ho OSTA TAI MYY Me huolehdimme asuntoasiat puolestasi Markku Vuorinen Myyntineuvottelija (KIAT) 0500 708 885 Markus Vuorinen Myyntineuvottelija 044 339 9407 Kiinteistömaailma | Helsingin Ykköskiinteistöt Oy LKV, Malmi Kaupparaitti 13, 00700 Helsinki, puh. (09) 350 727 Kiinteistömaailma | Proveta Oy, LKV Puistola Maatullinaukio 2, 00750 Helsinki, puh. 020 776 9650, Hel sin gin K rist ill in en Mu siik kik ou lu • Bändisoittimet • Jousisoittimet • Puhallinsoittimet • Piano, myös pop/jazz • Laulu, myös pop/jazz • Teoria TILAISUUDET SAALEMISSA huhti–toukokuussa Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus (kk:n 1. su on ehtoollinen), Pyhis Maanantaisin klo 18 Israel-ilta Tiistaisin klo 10–13 Äiti-lapsipiiri klo 18 Yhteysilta Keskiviikkoisin klo 12 Päiväseurat, kahvitarjoilu klo 17.45–19.45 Suuri lastenilta 1.–6.-luokkalaisille Torstaisin klo 12 Kohtaamispaikka Perjantaisin klo 18.30 LIFE-ilta 6.–9.-luokkalaisille Lauantaisin klo 19 FUEL-ilta 15–25-vuotiaille nuorille Erityistapahtumia: Lähetysrukouspäivä 13.4. klo 13–16 Naistenpäivät 20.4. ja 18.5. klo 10 Ystäväilta to 25.4. ja to 30.5. klo 18.30 Käsi kädessä -iltapäivä kehitysvammaisille ja heidän perheilleen la 27.4. ja 25.5. klo 10 ”Ritun eläköitymisjuhlat” su 25.5. klo 11 jumalanpalveluksessa Pastori Tony Anthony su 12.5. klo 11 Pastori Billy Wilson su 19.5. klo 11 Seuraa ilmoittelusta toimintaryhmien kevätjuhlat. Muutokset mahdollisia: Ajankohtaiset tiedot tapahtumista saa nettisivuilta www.omasaalem.fi ja Saalemin eteisaulassa jaettavasta viikko-ohjelmasta. HuHtikuun kuukauden kirja Ilmoittautuminen www.kristillinenmusiikkikoulu.fi tarjOuSHintaan Helsingin Saalemseurakunnan aikashopmyymälästä Ilmalämpöpumput Lämmitys- ja viilennyskäyttöön Marko Selkomaa IhmeIden aIkakausI Soita 045 672 2011 tai 0400 433 399 Hesatek Oy sh. 23,50 € SAALEM Saalem-temppeli Näkinkuja 3, Hakaniemi Toimisto Näkinkuja 3 C, 2. krs, 00530 Helsinki Toimisto avoinna arkisin klo 9–15 Päivystävä pastori tiistai-torstai klo 10-13, puh. 050 300 7360 SEURAKUNTAPASTORIT Mika Yrjölä, seurakunnanjohtaja, Kristitty-lehden päätoimittaja matkapuhelin............................... 050 502 9003 Mauri Venemies, seurakuntapastori, kotimaantyö vuorotteluvapaalla 1.4.-30.11.2013, lomalla 1.-31.12.2013 Esko Matikainen, seurakuntapastori, lähetys- ja maahanmuuttajatyö matkapuhelin .............................050 502 9004 MUUT TYÖNTEKIJÄT Eugene Mokulu, lingalan- ja ranskankielisen työn pastori............ 040 960 8979 Paul Bowo, englanninkielisen Lighthousen pastori....................041 529 6121 Anne Palmi, iltapäiväkerhot................................. 050 502 9006 Ritu Ylipahkala, evankelista..................................050 414 7000 Piritta Poutala, musiikkitoiminnan johtaja, Kristillisen musiikkikoulun rehtori ....................... 050 502 9008 TOIMISTO JA KIINTEISTÖT Pekka Sorjonen, hallintovastaava.........................................................050 300 7025 Maarit Kattilakoski, toimisto, tiedotus, tilavaraukset..............................050 300 7185 Toimisto, jäsenasiat............................................................774 1010 Jarmo Marjoniemi, talonmies............................ 050 502 9009 KRISTITTY-LEHTI Waltteri Haapala, seurakuntapastori, lapsi- ja nuorisotyön vastaava matkapuhelin ............................... 050 502 9011 Ari Kattainen, seurakuntapastori, lapsi- ja perhetyön pastori matkapuhelin ...............................050 502 9012 Tiipi Jokinen toimitussihteeri (oto)..................................................040 5924817 kristitty@saalemfi MUITA YHTEYSTIETOJA Päävahtimestari (oto.) Lasse Rännäli.............. 050 581 4481 Kokousten kuuntelu (0,049 e/min. + pvm.).............................................0600 392 978 Puhelinhartaus (24 t/vrk) .................................................737 511 Lähetystori Hämeentie 5 a............................................. 876 3744 Toimisto .....................................................................774 1010 Faksi ............................................................................ 737 726 Internet http://www.saalem.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected] Kristillinen musiikkikoulu (ti–to klo 10–13)... 050 502 9008 www.kristillinenmusiikkikoulu.fi Saalem-seurakunnan/Saalem-Lähetys ry:n tilinumerot: OP-Pohjola FI3257230220461714 Nordea FI5620653800030928 Danske Bank FI3980001401645891 Saalem-nuoret ry:n tilinumero: OP-Pohjola FI4557230220461771
© Copyright 2024