1. No category

RAITIOTIEHANKE
RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMAN
TARKISTUS HERVANNASSA
– selvitys raitiotien ulottamisesta Hervantajärven alueelle
2015
2
Tarkastus
01
Päivämäärä 16/06/2015
Laatija
Pekka Kuorikoski, Juho Suolahti, Mari Kinttula, Jari Mäkynen
Tarkastaja
Jukka Räsänen
Hyväksyjä
Tuomas Lehteinen
Kuvaus
Työssä tutkittiin pikaraitiotievarausta Insinöörinkadulta Hervantajärven alueella
Raportin pohjakartta-aineisto:
©Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/15. Aineiston kopiointi ilman Logica Suomi Oy:n
lupaa on kielletty
3
SISÄLTÖ
1.
2.
JOHDANTO
TAVOITTEET
4
5
3.
LÄHTÖKOHDAT
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma
Liittyvät suunnitelmat ja selvitykset
Maankäytön suunnittelutilanne
Hervantajärven toteutumisen tavoiteaikataulu
6
6
8
11
13
4.
TUTKITUT VAIHTOEHDOT
14
5.
RAITIOTIEVARAUS HERVANTAJÄRVELLE
18
6.
SUOSITUS JATKOSUUNNITTELUUN
21
2.1
2.2
3.1
3.2
3.3
3.4
Tilaajan selvitykselle asettamat tavoitteet
Selvityksen tavoitteet (työohjelma)
5
5
4.1 Vaihtoehdot
14
4.2 Vaihtoehtojen vertailu
14
4.2.1 Verkolliset vaihtoehdot
14
4.2.2 Hervantajärven linjausvaihtoehdot ja suositus tilavaraukseksi17
5.1 Raitiotien linjaus
5.2 Vaikutukset
5.2.1 Raitiotien liikennemääriin ja liikennöintiin
5.2.2 Kevyen liikenteen järjestelyihin
5.2.3 Ympäristöön
5.2.4 Kustannukset (rakentaminen ja liikennöinti)
18
19
19
19
19
19
4
1.
JOHDANTO
Selvityksessä tutkittiin Tampereen kaupungin toimeksiantona raitiotielinjan mahdollisuutta Hervantajärven kaava-alueelle. Verkollisena vaihtoehtona tarkasteltiin yleissuunnitelman ratkaisua linjata raitiotie Insinöörinkadulta Arkkitehdinkadulle. Hermiankadun varikkohaaran mahdollinen liikennöinti vaikuttaa jatkosuunnitteluun siten, että
jos Hermiankatua liikennöidään linjaliikenteenä, eivät molemmat Arkkitehdinkadun ja
Hervantajärven linjahaarat voi toteutua. Selvityksen johtopäätöksenä suositellaan Hervantajärven raitiotielinjaan varautumista.
Projektiryhmä:
Ari Vandell
Ilkka Kotilainen
Eeva Hakola
Katri Jokela
Timo Seimelä
Ville-Mikael Tuominen
Pekka Kuorikoski
Juho Suolahti
Mari Kinttula
Tampereen
Tampereen
Tampereen
Tampereen
Tampereen
Tampereen
Ramboll
Ramboll
Ramboll
kaupunki
kaupunki
kaupunki
kaupunki
kaupunki
kaupunki
5
2.
2.1
·
TAVOITTEET
Tilaajan selvitykselle asettamat tavoitteet
Insinöörinkadun ys:n tarkennusprojektissa ratikka jää Insinöörinkadun eteläpäähän. Hervantajärven asemakaavoitus on alkanut ja tässä yhteydessä olisi syytä
tarkastella ainakin karkealla tasolla ratikan toteutusmahdollisuutta Hervantajärven
alueelle.
Kaavan sisäinen katuverkko, onko mahdollisuuksia muutoksiin?
Mihin asti mahdollista ratikkalinjausta kannattaa Hervantajärven kaava-alueella
viedä? Toinen asia liittyy mahdolliseen jatkoon Vuorekseen – voidaanko se unohtaa
jos ratikan pää viedäänkin Hervantajärvelle?
Arvioidaan käyttäjämäärien erot Arkkitehdinkadun vaihtoehdon ja Hervantajärven
välillä, jotta saataisiin mahdollisimman kattavat perustelut, mikäli uutta linjausta
lähdetään esittelemään.
·
·
·
2.2
Selvityksen tavoitteet (työohjelma)
Tavoitteena on selvittää onko raitiotien jatkaminen Hervantajärven kaava-alueelle perusteltua ja jos raitiotie viedään Hervantajärvelle, mikä on sopiva raitiotien päätepiste
alueella.
Tavoitteena on myös selvittää, mitä merkitsisi Hervantajärven jatke Vuoreksen suunnan mahdolliselle raiteelle. Jatkuisiko raitiotie Arkkitehdinkadun kautta (oheisen kuvan
vihreä suunta) vai Ruskotien vartta (sininen suunta).
Kuva 1.
Raitiotien jatkovaihtoehdot Insinöörinkadun eteläpäästä.
Varautuminen Ruskotien suuntaan tai Arkkitehdinkadun suuntaan ovat radan geometrian kannalta erilaiset.
Tavoitteena on riittävän käsityksen ja perustelujen saaminen mahdollisesta raiteen jatkeesta, jos asemakaavoituksessa varaudutaan raitiotiehen.
6
Kuva 2. Liikenneverkko, bussipysäkit ja kevyen liikenteen verkko
Selvityksen tarkkuustaso on tarveselvitys. Raiteen suunnittelu on vaihtoehtotarkastelussa yleissuunnittelussa käytetyn vaihtoehtotarkastelujen tasoa.
3.
3.1
LÄHTÖKOHDAT
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma
Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui vuoden 2014 huhtikuussa. Kokouksessaan 16.6.2014 valtuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien
suunnittelun jatkamisesta.
Kuva 3. Ote raitiotien yleissuunnitelman yleiskartasta. Siniset tavallisia pysäkkejä, punaisen pysäkkejä, joilla on vaihtopysäkin rooli.
7
Kuva 4. Ote raitiotien yleissuunnitelman suunnitelmakartasta. Arkkitehdinkatu PLV 49000 – 50050.
Arkkitehdinkadulla raitiotie kulkee sekakaistalla muiden ajoneuvojen kanssa. Kadun
pinnoitteena on asfaltti. Kevyen liikenteen väylät säilyvät kadun reunoilla. Kadun keskivaiheille sijoitettu raitiotiepysäkki palvelee lähialueen asutusta ja liiketoimintoja.
Ahvenisjärventien itäpuolella on linjan viimeinen pysäkki ja raitiovaunun ajantasaus- ja
suunnanvaihtopaikka. Pysäkki palvelee Kotkansiiven alueen asukkaita.
8
Kuva 5. Ilmakuva selvitysalueelta.
3.2
Liittyvät suunnitelmat ja selvitykset
Alueita koskevia tai siihen liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.:
Hervantajärven
osayleiskaava
16.10.2008, Hanna Kalenoja)
liikennemallitarkastelujen
tuloksia
(Työraportti
Liikenne-ennusteiden tarkasteluvuotena on vuosi 2030. Hervantajärven osayleiskaavaalueella on tutkittu maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehtoa, joka on muodostettu aikaisempien tutkittujen maankäyttövaihtoehtojen perusteella (Hervantajärven osayleiskaava, liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 5.2.2007).
Pohjoisen Hervantajärven alueelle (278) sijoittuu yhteensä 1 200 asukasta AK-alueille.
Alueelle sijoittuu päiväkoti ja pieni päivittäistavaraliike. Salinintien alueelle (267) sijoittuu 730 asukkaan AK- ja AR-alue. Hervantajärven kokoojakadun eteläiselle osaalueelle (257) sijoittuu 1 200 asukasta, joista 300 AK-alueille, 550 AR-alueille ja 350
AP-alueille. Hervantajärven alueelle sijoittuu yhteensä 3 130 asukasta. Hervantajärven
osalta maankäytön tavoiteluvut vastaavat nykyisten kaavaluonnosten lähtökohtia.
9
249
278
267
257
Kuva 6. Hervantajärven liikenne-ennusteen aluejako.
Työraportissa esitetyt alueen liikennetuotokset antavat riittävän suuruusluokan raitiotien tilavarauksen liikennekysynnän arviointiin.
Pohjoiseen raitiotien käytävään suuntautuvan joukkoliikenteen kysynnän Hervantajärven alueelta arvioidaan olevan 2200 – 2400 matkaa talviarkivuorokautena.
Nousijoiden määrä olisi yli 1000, joista suuri osa Hervantajärveltä keskustaan.
10
Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko Tampereen kaupunki/Destia 2008
Liikenne-ennuste on tuotettu TALLI2005 liikennemallilla, EMME/2-sijoitteluohjelmistolla
sekä asiantuntija-arviona Ruskon teollisuusalueen ja Hervantajärven uuden maankäytön liikenteellisten vaikutusten osalta. Liikennemallilla on tuotettu liikenne-ennuste
keskimääräisen talvi-iltapäivän huipputunnille. Liikenne-ennusteet tarkastelualueelle
vuosille 2015 ja 2030 on esitetty kuvassa 5. Uuden maankäytön johdosta Ruskontien
liikenne-ennuste on hieman suurempi kuin TALLI2005 perusennusteessa.
Liikenne-ennusteista laskettiin tarkastelualueen liittymien liikennevirrat simulointia
varten. Iltahuipputunnin liikennemäärä on noin 10,5 % koko vuorokauden liikennemäärästä.
Kuva 7. Suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen ennuste vuosille 2015 ja 2030.
Kuva 8. Iltahuipputunnin liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteessa.
Kuva 9. Viivytykset (s/ajon) tulosuunnittain sekä liittymien palvelutasot, ennustevuosi 2030.
11
3.3
Maankäytön suunnittelutilanne
Suunnittelutilanne ote / Hervantajärvi 1. vaihe, asuinalueen kerrostalovaltainen pohjoisosa, asemakaava nro 8192, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2014 /
Valtuuston 13.6.2011 hyväksymässä ja 14.4.2014 lainvoimaiseksi tulleeksi Hervantajärven osayleiskaavassa on Ruskontien varteen osoitettu uusi asuntoalue. Asuntoalue
kytkeytyy liikenneverkkoon Ruskontien ja Hervannan valtaväylän risteyksessä, josta
sisäinen kokoojakatu suuntautuu loivasti kaartuen itäpuolelle suunniteltuun Lintuhytin
asuntoalueeseen. Asukasmääräksi on arvioitu noin 3000. Asuntokorttelit kiertyvät
puiston ympärille. Asuntoaluetta ympäröi laaja viheralue.
Tehokkain rakentaminen sijoittuu Ruskontien varteen asuntoalueen pohjoisosaan kokoojakadun molemmin puolin. Korttelit on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK-9), jolle voi rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja ja palveluita.
Alue on tarkoitettu rakennettavaksi enintään 0,80 tonttitehokkuudella ja kolmesta viiteen kerroksisena. Etäämmälle Ruskontiestä sijoittuu pientalovaltainen asuntoalue (AP5), joka varataan tiivistä ja matalaa pientalorakentamista varten. Alueelle voi rakentaa
myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Alue on tarkoitettu rakennettavaksi 0,30 –
0,50 tonttitehokkuudella. Lähipalveluille ei ole esitetty erillisiä aluevarauksia, vaan ne
voivat sijoittua kerrostalokortteleihin. Alueen on ajateltu tukeutuvan pääosin Hervannan palveluihin.
Asuntokortteleiden keskellä on kaupunkipuistoksi varattu lähivirkistysalue (VLK-1).
Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten yleisille puistoille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille. Alueella sallitaan yleistä virkistystoimintaa
palveleva rakentaminen.
Asuntokortteleiden ympärillä on keskuspuistoksi varattu virkistysalue (VKV-1). Keskuspuistossa ulkoilumetsäksi tarkoitettu alue, jolle voidaan rakentaa ulkoiluteitä, kuntopolkuja, levähdys- ja huoltopisteitä tai muita pienehköjä yleisen ulkoilukäytön edellyttämiä ja alueen luonteeseen sopivia rakennelmia. Suuri osa keskuspuistosta on luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Asuntoalueen
lounaispuolella on alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa (s-2). Lisäksi asuntoalueen länsipuolelle on esitetty ekologisen viheryhteyden tarve liito-oravan kulkureitiksi.
Hulevesiä tulee viivyttää asuntokortteleissa (hule-2). Lisäksi kaupunkipuistoon ja kokoojakadun pohjoispuoliseen kortteliin on osoitettu alueellinen hulevesien viivytysallas
(w-1).
12
Kuva 10.
Ote yleiskaavasta.
Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty periaatteita asuntoalueen liikenteestä ja teknisestä huollosta. Asuntoalueen osayleiskaavan mukainen rakenne tukee kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Kokoojakadun varressa on kevyen liikenteen väylä, joka
kytkeytyy alikulun kautta Hervannan valtaväylän varren kevyen liikenteen verkkoon.
Sisäinen kulkuverkosto kytkeytyy ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin. Kokoojakadun varsille on esitetty bussi-pysäkit noin 300 metrin välein. Vesihuolto rakennetaan
Ruskontien alikulun kautta katu- ja puistoalueita pitkin kiinteistöille. Jätevesille rakennetaan pumppaamo uimarannan paikoitus-alueen eteläpuolelle, jonne viemärivedet tulevat keskitetysti. Täältä vedet pumpataan Ruskontien painejohtoon. Kaukolämpöverkostoon on mahdollista liittää ainakin kerros- ja rivitalot.
Ruskontien aluevarauksen mitoitus mahdollistaa sen muuttamisen 2-kehäksi.
13
Kuva 11.
OAS 6.11.2014
Asemakaava
Suunnittelualue on asemakaavatonta. Lähimmät voimassa olevat toteutuneet asemakaava-alueet ovat Ruskontien pohjoispuolella, missä on eri vuosikymmenillä asemakaavoitettua asutusta. Itäpuoleinen valtuuston 13.5.2013 hyväksymä asemakaava nro
8255 on tullut lainvoimaiseksi toukokuussa 2014 ja alueen toteutus alkaa lähivuosina.
Kaavaan sisältyy Lintuhytin pientalovaltainen asuntoalue ja tilavaraus Ruskontien jatkeelle. Lintuhytin alue kytkeytyy liikenteellisesti Ruskontiehen ja Hervantajärven alueen pääkatuun.
Lähiympäristön muut suunnitelmat
Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon Ruskontiehen ja mahdolliseen raitiotiehen
liittyvät suunnitelmat. Lisäksi tarpeen mukaan otetaan huomioon mahdolliset lähiympäristön täydennysrakentamishankkeet, ulkoilureittisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat, joilla on vaikutuksia asuntoalueen suunnitteluun.
/ Hervantajärvi 1. vaihe, asuinalueen kerrostalovaltainen pohjoisosa, asemakaava nro
8192, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.11.2014 /
3.4
Hervantajärven toteutumisen tavoiteaikataulu
Hervantajärven asuinalue on tarkoitus toteuttaa melko nopealla aikataululla. Tavoitteena on rakentaa asuinalueen infraratkaisuja yhtä aikaa raitiotiejärjestelmän toteuttamisen kanssa. Tällöin raitiotien päätepysäkki on mahdollista toteuttaa suoraan Hervantajärvelle.
14
Hervantajärven tavoiteaikataulu:
· Asemakaava yhdyskuntalautakuntaan joulukuussa 2015
· Kaavan hyväksymiskäsittely keväällä 2016
· Kaava lainvoimaiseksi loppukesästä 2016
· Kuntatekniikan toteutus 2016-2017
· Asuntorakentaminen 2017-2020
4.
4.1
TUTKITUT VAIHTOEHDOT
Vaihtoehdot
Selvitystyön vaihtoehtoasetelma on Hervantajärven kaava-alueen suhteen seuraava:
1. Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu, jossa raitiotie päättyy Arkkitehdinkadulle
2. Raitiotie päättyy ensimmäisessä vaiheessa Insinöörinkadun päähän ja varaudutaan
Arkkitehdinkadun jatkeeseen (YS:n mukainen), jolloin Hervantajärven liikenne hoidetaan bussein, jalankulku– tai pyöräliityntänä Insinöörinkadun päätepysäkille
3. Raitiotie johdetaan Hervantajärven kaava-alueelle ja mahdollinen jatke Vuorekseen
kulkee Arkkitehdinkadun kautta
4. Raitiotie johdetaan Hervantajärven kaava-alueelle ja mahdollinen jatke Vuorekseen
kulkee Ruskontien vartta
Hervantajärven vaihtoehtoihin liittyen muodostuu kevyen liikenteen järjestelyistä
ainakin Ruskontien alikulun kohdalla vaihtoehtoja.
4.2
Vaihtoehtojen vertailu
4.2.1 Verkolliset vaihtoehdot
Verkolliset vaihtoehdot muodostuvat raitiotien laajuudesta ja linjauksesta Insinöörinkadun eteläpäästä alkaen. Jotta ulottumasta muodostuisi vaihtoehto, tulisi sitä käsitellä lopputilanteena. Selkeintä tässä kuitenkin on käsitellä raitiotien päättämistä Insinöörinkadun päähän rakentamisvaiheena, jolloin jatkaminen/linjaaminen Arkkitehdinkadulle yleissuunnitelman mukaisesti tai Hervannan kaava-alueelle muodostavat vertailtavat
verkolliset vaihtoehdot. Näillä arvioituihin verkollisiin vaihtoehtoihin liittyvät erilaiset
mahdollisuudet mm. Vuoreksen suuntaan jatkamisen. Raitiotien liikennöinnin kannalta
näihin molempiin verkollisiin vaihtoehtoihin liittyy ainakin palvelutason (raitiotieliikenteen vuoroväli) osalta Hermiankadun rooli liikennöinnissä, eli ajetaanko Hermiankatua
pelkkänä varikkohaarana vai linjaraiteena. Tässä selvityksessä on Arkkitehdinkadun ja
Hervantajärvenhaaran vaihtoehtojen osalta tarkasteluissa käytetty yleissuunnitelman
lähtökohtia. Vertailun kannalta asialla ei ole suurta merkitystä, koska jos Hermiankatua
ajetaan linjaraiteena olisi vuoroväli näissä molemmissa vaihtoehdoissa huipputuntina
todennäköisesti kaksi kertaa Hervanta – Keskusta linjan vuoroväli. Jos lähtökohtana
pidetään Hermiankadun liikennöintiä linjaraiteena, ovat Arkkitehdinkadun vaihtoehto ja
Hervantajärven haara toisensa poissulkevia vaihtoehtoja.
15
Jos Hervantajärven vaihtoehto osoittautuu lopputilanteessa Arkkitehdinkatua paremmaksi jatkamisen vaihtoehdoksi ja Hermiankatua liikennöidään linjaraiteena toteutetaan Hervantajärven haara ja pyritään alueen samanaikaiseen rakentamiseen.
Insinöörinkadun vaihtoehto lienee mahdollista jatkaa Vuoreksen suuntaan linjaamalla
se Ahvenisjärventien itäreunassa omalla urallaan Ruskontien varteen. Ahvenisjärventien raitiotie voisi ristetä tasossa. Linjausta ei ole edes alustavasti tutkittu vaan se on
tässä esitetty tutkittavana mahdollisuutena.
Kuva 12.
Mahdollinen raitiotien jatke Ahvenisjärventien suunnassa Ruskontien varteen ja edelleen Vuoreksen suuntaan.
16
Vertailutekijä
/vaihtoehto
Arkkitehdinkatu
Hervantajärven linja
ero
Linjauksen pituus
Erottelu / pinnoite
1050m
Arkkitehdinkadulla raitiotie kulkee
sekakaistalla muiden ajoneuvojen
kanssa. Kadun pinnoitteena on
asfaltti. Kevyen liikenteen väylät
säilyvät kadun reunoilla
2
Vaakageometria mutkainen, pystygeometria suhteellisen vaihteleva
R=30 (kaksi jyrkkää kaarretta)
5%
Yleissuunnitelmassa Arkkitehdinkadun kustannusarvioksi on esitetty 6,6 M€
870m
Raitiotielinjaus on kokonaan omalla
uralla eroteltuna autoliikenteestä.
Välillä Insinöörinkatu Ruskontie
pinnoite on sepeli Ruskontien eteläpuolella nurmetettu reikäkivi.
1
Vaakageometria rauhallinen, pystygeometria suhteellisen vaihteleva
R=50 (yksi)
5%
20%
suuri
Alustavan kustannusarvio (tarkentuu) ratikkajärjestelyille Hervantajärven linjalle on 6,4 M€ Laskenta
on tehty yleissuunnitelman yksikköhinnoin ja kustannusindeksein.
Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin
luonnontilaiseen kaupunkimetsään.
Raitiotie linjataan Hervannan valtaväylän varteen omalle uralleen.
Pohjois – eteläsuuntainen raitti rakennetaan nykyisen rakennetun
alueen itäpuolelle varsin etäälle raitiotiestä. Raitiotie kaventaa alueen
nykyistä metsää myös raitin rakentaminen metsäalueen länsilaitaan
kaventaa metsäaluetta. Asumisen
ja käytettävyyden kannalta muutokset ovat positiivisia vaikka paikallisesti joitakin luotoarvoja menetettäisiinkin.
ei
merkittävä
Pohjoiseen raitiotien käytävään
suuntautuva joukkoliikenteen kysynnän Hervantajärven alueelta arvioidaan asettuvan 2200 – 2400
matkaan talviarkivuorokautena.
Nousijoiden määrä olisi yli 1000,
joista suuri osa Hervantajärveltä
keskustaan.
suuri
Pysäkkien lukumäärä
Geometria
min R
max pituuskaltevuus %
Rakentamiskustannus
Ympäristö
Matkustajaa (nousijoita)
v. 2035
Ajonopeudet
(nopeusrajoitus)
Matka-ajat
Liikennöinti ja kalustomitoitus
Liikennöinnin häiriöttömyys (riskit häiriöille)
Laajennettavuus Vuoreksen suuntaan
Maankäyttö
Raitiotie kulkee vaihtelevassa katuympäristössä samoilla kaistoilla
autoliikenteen kanssa. Raitiotien
ympäristövaikutukset lienevätkin
suurimmillaan rakentamisen aikana. Valmiina rakenteena raitiotie
muuttaa katukuvaa eniten pysäkkien alueella myös ajolankojen ripustuksen edellyttämät pylväät
kadun reunoilla muuttavat jonkin
verran kaupunkikuvaa. Katutilassa näkyvä raitiovaunu, bussia
suurempana ja hallitsevampana
elementtinä muuttaa myös katukuvaa. Jyrkät katukulmat
(r=30m) aiheuttavat rakentamisja kunnossapitotoimia kiskomelun
eliminoimiseksi.
Raitiotien yleissuunnitelmaraportin mukaan Arkkitehdinkadun
nousijamäärä olisi noin 300 -350.
Nousijoiden määrä olisi siis vain
kolmannes Hervantajärven lopputilanteen arvosta. Eroa on pidettävä merkittävänä tarkastelun
karkeustasokin huomioiden.
100%
suuri
suuri
30km/h sekakaista
40 km/h
440 m+560 m (30 km/h, pysäkkiviive 20 s, kaksi pysäkkiä, kiihtyvyys huomioitu) 182 s = 3 min
65% pidempi matka-aika kuin
Hervantajärven vaihtoehdossa
Insinöörinkadun päästä tarkastellen edellyttää yhden vaunua lisää
Sekakaistoista johtuen riskit liikenteen häiriöihin suuret
Lienee mahdollista linjata raitiotie
Ahvenisjärventien itäpuolella välillä Insinöörinkatu – Ruskontie ja
siitä edelleen Vuoreksen suuntaan
Ruskontien pohjoispuolella
Palvelee kattavasti Arkkitehdinkadun nykyistä maankäyttöä
850m yksi pysäkki 110 s = 1 min
50 s
65%
Insinöörinkadun päästä tarkastellen edellyttää yhden vaunua lisää
Liikenne häiriötöntä tai riskit häiriöihin vähäiset
Mahdollisuus haarauttaa linja Vuoreksen suuntaan Ruskontien pohjoispuolelle
ei
eroa
suuri
Palvelee hyvin Hervantajärven
suunnitteilla olevaa maankäyttöä
suuri
pieni
Hervantajärven linjaus on lähes jokaisen vertailutekijän suhteen Arkkitehdinkadun linjausta parempi.
17
Hervantajärven raitiotiehaara on kustannustehokas verrattuna Arkkitehdinkadun vaihtoehtoon. Hervantajärven raitiotiehaaraan tulisi näin ollen varautua. Optimaalista olisi
Hervantajärven alueen ja raitiotien rakentamisen samanaikisesti.
4.2.2 Hervantajärven linjausvaihtoehdot ja suositus tilavaraukseksi
Hervantajärven linjauksesta tutkittiin kaksi vaihtoehtoa:
Punainen linjaus kulkee Hervannan valtaväylän yli tasossa ja sen itäpuolella tasossa
Ruskontien kanssa Hervantajärvelle.
Vihreä linjaus Hervannan valtaväylän länsipuolta Ruskontien ali Hervantajärvelle
(mahdollinen erkaneminen Vuoreksen suuntaan n. paalulta 350)
Vaihtoehtojen vertailussa päädyttiin suosittelemaan vihreää linjausta, jolla:
·
·
·
·
ei Hervannan valtaväylän kanssa tasoristeämistä (14 000 ajon/vrk)
ei Ruskontien tasoylitystä (13 000 ajon/vrk) . Ruskontiellä erikoiskuljetusten
7X7m reitti
ei vaikutuksia autoliikenteen toimivuuteen
mahdollisuus jatkaa Vuoreksen suuntaan helpommin kuin muissa vaihtoehdoissa
Kuva 13.
Alustavia linjausvaihtoehtoja.
18
5.
5.1
RAITIOTIEVARAUS HERVANTAJÄRVELLE
Raitiotien linjaus
Raitiotie on linjattu Insinöörinkadulta loivasti kaartaen Hervannan Valtaväylän varteen.
Linjausta voidaan tarkentaa maankäytön suunnittelun tarkentuessa. Suunnitelmakartassa on tästä muistutuksena näytetty katkoviivalla myös mahdollinen linjaus.
Kuva 14.
Raitiotielinjaus Hervantajärvelle.
Suunnitelmakartassa on esitetty mahdollinen täydentämisrakentamisen alue katkoviivalla. Mahdollinen täydennysrakentamisen alue tulee liikenteellisesti syöttää alueen
länsipuolelta. Raitiotie on linjattu Hervannan valtaväylän vartta ja edelleen Ruskontien
ali. Ruskontien alituksessa on huomioitu mahdollinen tien leventäminen tulevaisuudessa.
19
5.2
Vaikutukset
5.2.1 Raitiotien liikennemääriin ja liikennöintiin
Liikennöintiin vaikutus on vähäinen. Hervantajärven haara on Arkkitehdinkadun haaraa
nopeampi liikennöidä mutta ei niin paljon että vaikutus näkyisi kalustomitoituksessa.
Arkkitehdinkadun haaran toteuttamatta jättäminen taas antanee mahdollisuuden ensimmäisessä toteutusvaiheessa liikennöidä vaunun pienemmällä kalustomäärällä.
Pohjoiseen raitiotien käytävään suuntautuva joukkoliikenteen kysyntä Hervantajärven
alueelta on edellä esitetyn ennusteen mukaan noin 2300 matkaa talviarkivuorokautena.
Nousijoiden määrä olisi yli 1000, joista suuri osa Hervantajärveltä keskustaan.
5.2.2 Kevyen liikenteen järjestelyihin
Kevyen liikenteen yhteys on linjattu nykyisen rakennetun alueen itäpuolelle, jolloin se
palvelee sekä nykyistä, että mahdollista täydennysrakentamista hyvin.
Ruskontien pohjoisreunaa seuraileva raitti johdetaan Hervantajärven kaava-alueen katuverkon kautta Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymäalueen länsipuolelle
oheisten kuvien mukaisesti.
Kuva 15.
Muutokset kevyen liikenteen järjestelyissä Hervannan valtaväylän ja Ruskontien liittymäalueella. Kuvassa vasemmalla raitiotie keltaisella ja kevyen liikenteen reitti punaisella, kuvassa oikealla raitiotie vihreällä (Hervantajärvelle) ja keltaisella (Vuorekseen) sekä kevyen liikenteen reitit punaisella.
5.2.3 Ympäristöön
Raitiotielinjaus sijoittuu nykyisin luonnontilaiseen kaupunkimetsään. Raitiotie linjataan
Hervannan valtaväylän varteen omalle uralleen. Pohjoinen–eteläsuuntainen raitti rakennetaan nykyisen rakennetun alueen itäpuolelle varsin etäälle raitiotiestä. Raitiotie
kaventaa alueen nykyistä metsää ja myös raitin rakentaminen metsäalueen länsilaitaan kaventaa metsäaluetta. Asumisen ja käytettävyyden kannalta muutokset ovat positiivisia, vaikka paikallisesti joitakin luotoarvoja menetettäisiinkin.
5.2.4 Kustannukset (rakentaminen ja liikennöinti)
Hervantajärven haaran rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 8,2 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on eritelty kadun kustannukset ja niiden avulla lasketut muut kulut. Kadun kustannuslaskenta on eritelty paremmin kustannusyksiköittäin liitteessä 3.
20
Hervantajärven
haara
Kadun
kustannukset
Suunnittelutehtävät
5%
Yhteensä
6 452 600
322 630
6 775 230
RakennutArvaamattotamis- ja
mat
omistajateh- kustannukset
tävät 5,5 %
15 %
372 638
1 016 285
Yhteensä
8 164 153
Kustannusarvio ratikkajärjestelyille Hervantajärven linjalle on 8,2 M€ (Vrt. Arkkitehdinkatu 8,3 M€). Laskenta on tehty yleissuunnitelman yksikköhinnoin ja kustannusindeksein.
Kustannusarvio sisältää raitiotielinjauksen ja sen vaatimat muutokset katujärjestelyihin. Muut kustannukset on arvioitu sisältyvän maankäytön kehittämisen kustannuksiin. Kustannuksiin sisältyvät:
o raitiotie Insinöörinkadun päästä Hervantajärven päätepysäkille,
o silta Ruskontien kohdalle uusitaan, vanha kehäsilta ei ole muokattavissa
uuteen käyttöön
o kevyen liikenteen väylät Ruskontien ja valtaväylän varrella poistetaan ja
maisemoidaan tarpeellisin osin
o uusi kevyen liikenteen Insinöörinkadun päästä Hervantajärven alueelle
sisältyy kustannuksiin, toinen yhteys Näyttelijänkadulta Hervantajärvelle
(+uusi alikulkukäytävä) ei sisälly
- Arkkitehdinkadun sähkönsyöttöasema on laskettu Hervantajärven haaralle.
21
6.
SUOSITUS JATKOSUUNNITTELUUN
Hervantajärven linjaus on lähes jokaisen vertailutekijän suhteen Arkkitehdinkadunkadun linjausta parempi.
Selvityksen perusteella Hervantajärven raitiotiehaara on kustannustehokas. Hervantajärven raitiotiehaaraan tulee näin ollen varautua maankäytön suunnittelussa. Hervantajärven haara ja Hervantajärven alue tulisi toteuttaa samanaikaisesti.
Hervantajärven kaava-alue soveltuu erittäin hyvin palveltavaksi raitiotiellä Palvelun
tuottamiseen riittää yksi keskeisesti sijoitettu pysäkki. (kuva 14).Alue on tavoitettavissa kokonaisuudessa kohtuullisella kävelyllä. Päätepysäkin sijoittelua on syytä tarkentaa alueen maankäytön jatkosuunnittelussa tavoitteena raitiotien hyvä käytettävyys ja
turvallisuus.
Kuva 16.
Varhainen luonnos Hervantajärven alueest. /Ilkka Kotilainen 22.1.2015/.
Liitteet:
1. Raitiotielinjaus Insinöörinkadulta Hervantajärvelle, Suunnitelmakartta 1:2000
2. Raitiotielinjaus Insinöörinkadulta Hervantajärvelle, pituusleikkaus
3. Kustannusarvio
Hervantajärvi
KUSTANNUSARVIO,
TAMPEREEN RAITIOTIE,
YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS
Radan rakennekerrokset
Rata omalla erillisellä väylällä
- Sepeli (Rak EP1)
- Nurmetus (Rak EP1)
Rata omalla väylällä ajoratojen välissä
- Asfaltti (Rak K2)
- Nurmikiveys (Rak K2)
- Nupukiveys (Rak K2)
- Betonikiveys (Rak K2)
Rata sekaliikennekaistalla
- Asfaltti (Rak K1)
- Nupukiveys (Rak K1)
- Betonikiveys (Rak K1)
Vaihteet
Alusrakenne
Rata omalla väylällä ajoratojen välissä / rata sekaliikennekaistalla
- uE-1300
- uH-2100
- uI-2200
Rata omalla erillisellä väylällä
-A
- uE-1300
- uG-paalul
- uH-2100
- uI-2200
PLV
RAIDEPIT.
31
871
840
KUSTANNUSARVIO
6 452 600
YKSIKKÖ
MÄÄRÄ
YKS.H
YHT.
m
m
m
500
1 100
550 000
240
1 850
444 000
70
1 750
122 500
m
m
m
30
1 270
38 100
kpl
4
141 000
564 000
m
m
m
40
260
10 400
m
m
m
m
m
220
390
85 800
150
2 980
447 000
430
880
378 400
840
600
504 000
m
m
m
m
Ajolankajärjestelmä
- Kannatinköysi seinässä, päätekiristetty ajolanka
- Pylväs sivussa 2-raiteen kääntöorrella, päätekiristetty ajolanka
- Pylväs keskellä kääntöorsilla, päätekiristetty ajolanka
- Pylväs keskellä kääntöorsilla, painokiristetty ajolanka+kannatin
- Pylväät reunoilla kannatinköydellä, päätekiristetty ajolanka
- Pylväät reunoilla kääntöorsilla, painokiristetty ajolanka+kannatin
m
m
m
m
m
m
Sähkönsyöttöasemat
kpl
1
1 500 000
1 500 000
Pysäkki
- Keskilaituri
- Sivulaituripari
kpl
kpl
1
84 000
84 000
Pyöräpysäköinti
- Pyöräpysäköinti (katettu)
kpl
100
660
66 000
Katujärjestelyt
- Uusi kevyen liikenteen väylä (4,0 m)
- Liittymäjärjestelyt (Insinöörinkatu/Arkkitehdinkatu -liittymä)
m
m2
940
260
244 400
50 000
Hervantajärvi
KUSTANNUSARVIO,
TAMPEREEN RAITIOTIE,
YLEISSUUNNITELMAN TARKISTUS
PLV
RAIDEPIT.
31
871
840
KUSTANNUSARVIO
6 452 600
YKSIKKÖ
MÄÄRÄ
YKS.H
YHT.
Liikennevalot
- Uudet liikennevalot (liittymä)
- Nykyisten liikennevalojen muutokset (liittymä)
kpl
kpl
1
140 000
140 000
Katuvalaistus
- Valaistusmuutokset (katu)
- Valaistusmuutokset (KLV)
m
m
850
40
34 000
Erilliset maaleikkaukset
- Kiviheitokeverhous luiskissa
m3
m2
4 000
20
80 000
Erilliset louhepenkereet
m3
8 000
20
160 000
Johtosiirrot
- Vesihuollon johtosiirrot, jakeluverkosto, kaivuuolosuhteet A
- Vesihuollon johtosiirrot, pääverkosto, kaivuuolosuhteet B
- Vesihuollon erikoiskohteet
- Kaukolämmön jakeluverkostosiirrot
- Kaukolämmön pääverkostosiirrot
- Kaapelisiirrot
- Kaapeliverkkoon liittyvät erikoiskohteet
m
m
erä
m
m
m
kpl
Työnaikaiset liikennejärjestelyt
- Helpot työnaikaiset liikennejärjestelyt
- Normaalit työnaikaiset liikennejärjestelyt
- Vaikeat työnaikaiset liikennejärjestelyt
70 000
rata m
rata m
rata m
Linja-autopysäkit
kpl
Muut kustannukset
- Silta (Ruskontien alitus)
- sillan perustukset + vanhan sillan purku
- Ruskontien varren KLV:n maisemoinnit
- Tukimuuri
kpl
kpl
kpl
m2
30 000
160
500
550 000
120 000
100 000
80 000