1. No category

98.
99.
Paxalvägen 36, 47540200170135
Paxalvägen 39, Justus, 47540200020187
Pihapiirin muodostavat tiensuuntainen päärakennus ja
sitä vastapäätä oleva L-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen perustus on betonia, julkisivu valkea ja rapattu,
peltikatto on malliltaan mansardikatto. Tien suuntaisella
lappeella on lisäksi frontoni, joka kate on taitteinen. Kuisti
on mineriittiverhoiltu, pulpettikattoinen, ikkunat ovat T- tai
TT-karmilliset. Ulkorakennus on osin tiilirakenteinen, puurakenteinen osa on vuorattu peiterimalaudalla ja kaikki
rakenukset katettu pellillä. sk
Pihapiiriä rajaa vuodelta 1918 oleva päärakennus ja S-mallinen ulkorakennus. Päärakennuksen kunnostus on loppusuoralla, kunnostuksessa huomioidaan talon historia. Rakennus on massaltaan tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, lohkokiville perustettu, lyhytnurkkainen hisrsirakenus. Julkisivua peittää vaalea vaakapaneeli, katto on peltiä. Ikkunat
ovat T-karmilliset, yläikkunat ovat alaikkunoiden kohdalla ja paikalliseen tapaan koristeellisia. Kuistilla pihanpuolella ikkunat ovat edelleen T-.karmillisia, yläosa muiden ikkunoiden
tapaan koristeellinen. Ikkunoiden vuorilaudat ovat nekin paikalliseen tapaan koristeelliset.
Kuisti on 1,5 kerroksen korkuinen, mutterimallinen ja satulakattoinen. Sen päätykolmio on
suora ilman viisteitä. Ulko-ovi on vihreä kaksoispeiliovi. Ulkorakennuksessa on verstas ja
varasto. sk, sr-2
100.
Paxalvägen 44, Öhman, 47540200180045
Pihapiiriä rajaavat päärakennus, ulkorakennus, aitta ja naapurin ulkorakennus.
Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, lohkokiville
perustettu, lyhytnurkkainen hirsirakennus, vuorattu pystyrimoituksella
ja sitä kattaa peltikatto. Listoitus on valkea, ikkunoissa T-karmit, yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, kuitenkin kapeammat
ja kaksi- tai neliosaiset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat maalahtelaiseen
tapaan koristeelliset. Pihanpuolella oleva kuisti on satulakattoinen, betoniperustalla, ulko-ovi on uusittu. Taloa on remontoitu 1953 ja uudelleen 1972. Kuisti ja kellari rakennettiin 1955, navetta uusittiin 1950.
Ulkorakennus on perinteinen, ainakin osittain kiviperustalla ja hirsirakenteinen. Vuoraus on punaista pystyrimalautaa, listoitus valkoinen
ja katteena peltikatto, pihan puolella katolla on frontoni. Aitta on hirrestä ja vuorattu pystyrimalaudoituksella, katteena pelti. Väritys on
yhtenäinen pihapiirin muiden rakennusten kanssa.
Vilhelm Påfs, jonka oletetaan rakentaneen talon vaihtoi nimensä muotoon Båtman. Taloa on kutsuttu nimellä Paxal Villes. Epäsymmetrinen
katto ulkorakennuksen päässä on seurausta kiistasta naapurien välillä
siitä kuinka leveä liiteri saisi olla. 1920-luvulla talossa oli Isak Öhmanin
vankiputka. sk, sr-2
101.
Paxalvägen 46, ”Handels”, Storgård / Storlund, 47540200180084
Pihapiiri koostuu päärakennuksesta, L-mallisesta ulkorakennuksesta
ja pikkutuvasta. Päärakennuksessa toimi aikoinaan kyläkauppa ja siinä olivat kauppiaan asuintilat. Talon rakensi aikaisemman omistajan
isoisä Isak Stoor vuonna 1908. Rakennukseen on ollut sisäänkäynti
suoraan tieltä. Isak Stoorin käynnistämä kauppatoiminta siirtyi Arvidpojalle kunnes kauppatoiminta talossa päättyi 1970-luvulla.
Rakennus on rungoltaan ja massaltaan perinteinen 1,5-kerroksinen
pohjalaistalo. Se on perustettu lohkokiville ja hirsirunko on lyhytnurkkainen. Julkisisvu on vaalea, vaaka- ja pystypaneelin rytmittämä. Listoitus tummanruskea. Tien puolella on frontoni, ikkunat ovat T-karmilliset. Ikkunoiden vuorilaudat ovat seudulle tyypilliset ja koristeelliset.
Ikkunan yläpuolella oleva peitelista on ulkoneva, sivulistat jatkuvat
ikkunoiden alapuolelle. Kuisti on täyskorkea ja sen yläpuolella on
parveke, joka peittyy vuorauksen taakse. Ulko-ovelle johtavat raput
kuistin molemmilta puolilta. Ikkunat kehystävät ovea. Tummanruskea
väritys lienee ollut aiemmin vaaleampi.
Pikkutupa on sekin 1,5-kerroksinen, betoniperustalla ja paneloitu, katteena peltikatto. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, ovina pariovet, joiden yläosa
on lasia. Ulkorakennus on suurikokoinen ja tyypillinen.
sk, sr-2
102.
103.
Paxalvägen 71, ”Udellas”, Udell, 17:121
Paxalvägen 123, ”Sagg Jåssas”, Sved, 26:83 och 26:85, tomtgränsen delar huset. 47540200260083, 47540200260085
Tyhjillään oleva talo seisoo Paxalvägenin pohjoispuolella. Pihapiiri
koostuu asuinrakennuksesta ja poikkeuksellisen pitkästä ulkorakennuksesta. Talon rakensi Amerikasta tultuaan Elis Udell vuonna 1933.
Sen on piirtänyt hänen Amerikkaan jäänyt veljensä Jan Udell vuonna
1930. Elis Udell oli ennen sotia vankikuljettaja ja talon yläkerrassa oli
vankiselli.Pihapiirin uusi asuinrakennus kohosi viereen 1969-70.
Päärakennus seisoo betoniperustalla, siinä on puurunko ja peltikatto.
Julkisivu on vaalea ja paneloitu. Karmit ovat valkoisia ja punaisia, listoitus vaaleanruskea. Ikkunat ovat 6- tai 9-ruutuisia ja †- tai ††-karmillisia. Ikkunoiden vuorilautojen yläosaa on korostettu ulkonevalla listoituksella. Kuisti on avonainen ja sen yläpuolella on parveke, ovet
punaisia peiliovia. sk, sr-2
Pihapiiriä rajaavat tiensuuntainen päärakennus, L-mallinen ulkorakennus, liiteri ja erillinen ulkorakennus joka nykyään on autotalli. Omistajan
isoisänisä Johannes Sved rakensi talon. Talo jaettiin kahden Johanneksen lapsen kesken 1940-luvulla. Nykyinen omistajan hallintaan talo siirtyi 1994 ja sukupolven vaihdoksen jälkeen tilapito jatkuu. Päärakennus
on vuodelta 1929 ja 2-kerroksinen, perustettu kiilakiville, hirsirunko on
lyhytnurkkainen ja vuorattu pystyrimoituksella. Päätykolmiot ovat valkeaa
vaakapaneelia. Tiensuuntaisessa julkisivussa on kaksi korkeaa frontonia,
ikkunat on uusittu. I-karmillisten ikkunoiden ruutukoot luovat vaikutelman
T-ikkunoista. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne
ovat kuitenkin kapeammat ja koristeelliset. Frontonien ikkunat ovat alakerran ikkunoiden tyyppiä. Kuistilla ikkunoiden yläosa on moniruutuinen ja
koristeellinen. Osa ikkunoista on siirretty toistensa viereen. Ikkunoiden
vuorilaudat ovat paikallista tyyppiä ja koristeelliset. Julkisivu on kokonaan uusittu. Kuisti pihanpuolella on suhteellisen suuri ja satulakattoinen.
Kuistilta on ollut kaksi sisäänkäyntiä, kuisti on korjauksessa palautettu
entisenkaltaiseksi mutterikuistiksi. Kuistin päätykolmio on suora, ilman viisteitä. Ulkorakenusket ovat tyypillisiä. sk, sr-2
104.
Erkustået 13, ”Majlenas”, Erkus, 47540200220121
Pihapiiri sijaitsee Erkuståetin varrella Paxalin kylässä Övermalaxissa ja
koostuu muodoltaan poikkeuksellisesta päärakennuksesta, T-mallisesta
ulkorakennuksesta ja uudehkosta pikkutuvasta. Talon rakensi Mattias
Erkus vuonna 1928. Päärakennus on 2-kerroksinen ja seisoo betoniperustalla. Talo on suorakaiteen muotoinen , satula- ja taitekaton yhdistelmä
sen katteena. Molemmissa päissä olevat poikkipäädyt ovat satulakattoisia, päädyt on viistetty. Päädyissä on pienet kolmikulmaiset frontonit
ja päätyjen panelointi valkeaa, samoin listoitus. Ikkunat ovat kaksiosaiset, vaikutelmana T-ikkuna. Ikkunoiden vuorilaudat on koristeveistetty ja
ne ovat koristeelliset. Pihan suuntaan oleva kuisti on pulpettikattoinen,
sen yläpuolella on parveke, kaide kuitenkin puuttuu. Ulko-ovi on uusittu,
Parvekkeen ovi on valkoinen peiliovi, yläossa lasia. Ulko-oven sivussa
molemmin puolin ovat ikkunat. Vuoraus noudattaa päärungon tyyliä. Pikkutupa on uusi, rakennettu 1994. Väritys on yhtenäinen. Ulkorakennus
on poikittain päärakennukseen, T-mallinen, ulko-ovia peittää panelointi,
katto on peltiä. Osa ulkorakennusta on tiilestä, listoitus valkea. Talon rakennusvuosi ja rakentajan nimikirjamet erottuvat kivijalassa. sr-2
105.
Perjusvägen 10, ”Päris Hannesas”, Malmberg, 47540200370091
Isojaon jälkeen pääosa jokivarren vanhoista, ennen lähellä toisiaan sijainneista taloista siirrettiin etäämmäs jokivarresta. Aikojen kuluessa jäljelle
jääneitä purettiin. Yksi jokivarren vanhoista taloista lukuisine ulkorakennuksineen on kuitenkin ainoana säilynyt paikallaan. Sen pihapiiriin kuuluvat päärakennus, navetta, aitta ja L-mallinen ulkorakennus. Yhdessä
ne muodostavat neljältä sivulta rajatun pihapiirin. Päärakennus ajoittuu
1800-luvulle. Muutoksia on tehty 1907 ja uudelleen 1956. Vuoteen 1992
talo oli asuinkäytössä ja siirtyi sitten vapaa-ajan käyttöön. Rakennus on
palannut ympärivuotiseen käyttöön uusien omistajien myötä. Talo on
2-kerroksinen, perustettu lohkokiville ja runko on pitkänurkkaista hirttä.
Julkisivua peittää punainen pystyrimavuoraus ja peltikatolla on kaksi tiilipintaista piippua. Räystään alla on vaakapaneeleilla jaoteltuja, listoin
korostettuja kenttiä, koristepinta jakautuu ruutuihin. Rakennus vaikuttaa
jossain vaiheessa korotetulta. Pihapiirin suuntaan oleva mutterikuisti on
kiviperustalla, katteena satulakatto.
Kuistissa on vaakapanelointi, päätykolmio on valkea eikä sitä ole viistetty. Listoitus ja koristeyksityiskohdat ovat valkeat. Kuistin ikkunat
ovat T-karmilliset, yläosa on pieniruutuinen ja koristeellinen. Ulko-ovi on
puna-valkea kaksoispeiliovi. Ulkorakennukset ovat paikkakunnalle tyypillisiä. Navetta on perustettu sekin lohkokiville, lyhytnurkkaista hirttä, osin
paneloiduissa paneliovissa on taotut saranat, listoitus sielläkin valkea. Ulkorakennus rakennettiin 1907 ja oli käytössä vuoteen 1997. Talli lienee
rakennettu 1908-1910 ja oli käytössä vuoteen 1979.
Aitassa säilytettiin viljaa ja jauhoa aina 1980-luvulle asti. Hirsirakenteinen aitta on vuorattu pystyrimoituksella, listoitus valkea. Lautaovessa on
jäljellä alkuperäinen lukko. Kaikissa ulkorakennuksissa on peltikatto. Kun
valtaosa vanhoja taloja siirrettiin etäämmäs jokivarresta, osoitteessa Perjusvägen 10 seisoo ainoa kolmesta vuonna 1907 kujalle jääneestä talosta. sr-1
106.
Helnevägen 4, 16:10
Rakennus seisoo Heljovägenin päässä, entisellä Heljeåvägenillä, pienen mäen
kupeessa. Pihapiiriin kuuluu päärakennus, pienehkö ulkorakennus, sauna ja Lmallinen ulkorakennus. Päärakennus on jaettu kahdeksi erilliseksi asunnoksi.
Pihapiirissä on jäljellä vanha kaivo. Päärakennus on tyypillinen pohjalaistalo,
1,5 kerroksinen, luonnonkivelle perustettu. Runko on pitkänurkkaista hirttä,
vuoraus peiterimaa ja katteena peltikatto. Listoitus on valkeaa. sk
107.
Junkaisvägen 211, 47540200070134
Perinteinen talonpoikainen pihapiiri Junkaisvägenin varrella. Päärakennuksen julkisivu on uusittu, myös lisäsiipi rakennettu. Ulkorakennukset ja
pikkutupa ovat säilyttäneet piirteensä. sk
108.
109.
Junkaisvägen 217, 7:140
Junkaisbackenin pohjoispäässä on talonpoikainen pihapiiri. Pihapiirin
muodostavat pienehkö päärakennus ja ulkorakennus. Pihapiirin ulkorakennus on säilynyt pääosin muutoksislta, päärakennus on piirteenäs sekin
hyvin säilyttänyt. Rakennus on vapaa-ajankäytössä.
sk
Junkaisvägen 213, 7:98
Junkaisbackenin reunalla, tilustien varressa on pieni ja perinteinen asuinrakennus, se on säilyttänyt piirteensä hyvn, mm. alkuperäiset ikkunat ja
autenttinen kuisti.ovat tallella. Samoin pihapiiriin kuuluva perinteinen ulkorakennus on tyypillinen ja piirteensä säilyttänyt. sk
Töckmovägen, Havrasvägen
110.
Töckmovägen 48, Malakta, Liljengård, 19:250, 19:251
Wilhelm Stucki, sveitsiläinen juustomestari perusti meijerin Maalahteen 1929–
1930. Asuinrakennus perheelle valmistui 1932, Alkuun siinä oli myös meijerin
konttoritiloja. Juustonvalmistus päättyi vuonna 1959 Enighetenin ostettua kiinteistön. Uusi omistaja laajensi meijeritiloja ja rakensi tornin maidon kuivatusta
varten. Nyt paikka tunnettiin nimellä Malakta ja sen toimintaa kehitettiin määrätietoisesti. Meijerissä kehitettiin mm. pikamaitojauheen valmistusta ja näin
saatiin markkinoille pikamaitokaakaota, suklaata ja POP-maitojäätelöjauhetta.
Viimeksi mainittu tuote kulkee nykyään nimellä “Pehmis”. Enighetenin omistaessa kiinteistön, asuinrakennuksen alakertaan sijoitettiin konttori ja laboratorio. Yläkerta oli meijerin työntekijöiden asuinkäytössä. Kiinteistöön kuuluu
lisäksi kaksi suurikokoista tiilirakenteista varastorakennusta.
Malaktan meijeritoiminta päättyi 1981 ja taiteilijapariskunta Eila ja Toivo Kultti
muuttivat taloon 1980-luvun puolivälissä; meijerissä oli Toivon työtila ja metallivalimo, Eilan ateljee ja yhteinen galleria. Toivo Kultti luopui meijerikoneista
ja torniin rakennettiin ateljeetilat. 1990-luvulla alunperin sikalarakennus ja
myöhemmin pulverivarasto muutettiiin galleriaksi.
Jukka ja Ann-Maj Granstubb ostivat kiinteistön Kulteilta ja Eila ja Toivo muuttivat galleriatilaan. Vuonna 2005 uusittiin meijerin lämpökeskus, parannettin
eristystä ja aloitettiin ikkunoiden kunnostus. Rakennusten rappaus tullaan lähivuosina kunnostamaan ja pinta kalkitsemaan. Kunnostus ja eristystyöt jatkuvat vuosittain. Ann-Maj ja Jukka perustivat uuden yrityksen vuonna 2007. Näin
he käynnistivät kulttuuri- ja taidekeskustoiminnan tiloissa Taidepaja Malaktan
nukseen mahtuu useita erilaisia tiloja, joissa on mm. työtiloja ulkopuolisille, studioita ja työtiloja sekä residenssi. Meijerisali on Malaktan keskus, iso olohuone,
jossa kokoonnutaan ison pöydän ääreen tai sohvanurkkaukseen, tilassa on
käytettävissä tekniikkaa, kuten äänentoistolaitteita ja videoprojektori. Tornia
voi käyttää studiona, konserttisalina, elokuvateatterina tai tanssistudiona. Galleriassa järjestetään näyttelyitä, kokouksia ja erilaisia tilaisuuksia. Galleriassa
on myös keittiötilat. Malaktan residenssi on noin suuruudeltaan n. 80 m2 ja
sinne on oma sisäänkäynti. Työpajat sopivat taiteilijoille, kurssi- ja kokeilevaan
toimintaan. sr-2
111.
Lömnehagavägen 195, 15:84 ja 15:13
47540200350012
Rakennusryhmä seisoo Lömnehagavägenin eteläpuolella, näkyvästi tien varressa ja peltojen ympäröimänä. Pihapiirin muodostavat päärakennus, lato, saunarakennus ja katettu kaivo. Tila on
asumaton.
35 Övermalaxin kylästä. Johan Alfred Fogde nimesi paikan ja se
tunnetaan edelleen nimellä Lömnehaga. Rakennustyöt alkoivat
syksyllä 1907 ja köyhäintalo avasi ovensa 1.5.1909.
Vuonna 1912 kunta päätti rakentaa köyhäintalon yhteyteen osaston mielisairaille. Laajennusosa valmistui vuonna 1914. Kunnalliskoti (köyhäintalo) remontoitiin 1950-luvun alussa ja sai tuolloin
2-kerroksisen lisärakennuksen. Sen alaosassa oli keittiöosasto
ja yläkerrassa asuinhuoneisto. Toiminta hoitolaitoksena päättyi
vuonna 1969 ja rakennus siirtyi yksityisomistukseen vuonna 1970.
Mielisairaille rakennettu laajennusosa purettiin vuonna 1986.
Päärakennus on perustettu kiilakiville, se on lyhytnurkkainen hirsirakennus. Taitekatolla on satulakattoisia frontoneja sen eri suuntiin. Frontoni sisäpihan puolella jatkuu julkisivun ulokkeena,
1950-luvulla rakennetussa laajennusosassa perustus on betonia,
runko hirttä ja katteena taitekatto. Koko rakennus on vuoratu pystyllä peiterimoituksella. Vanhan osan sisäänkäynti oli suoraan
tieltä, frontonin alapuolelta ja avoimen kuistin kautta. Kuistia kattaa
taitekatto, jota nurkkien tolpat kannattelevat. Räystäslista on koristeellinen, rappuset kuistille ovat hävinneet. Toinen kuisti on pihan
puolella, sekin betoniperustalla ja katteena pulpettikatto. Raput on
valettu betonista, muutama niistä puuttuu. Leveämpi sisäänkulku
löytyy laajennusosan sivuta, ovelle johtavat portaat ovat kuitenkin
romahtaneet. Rakennus on ykis harvoja päiviimme säilyneitä köyhäintaloja Pohjanmaalla ja siten kulttuurihistoriallisesti merkittävä.
sr-2
112.
Lömnehagavägen 38, 47540200110080
Komea talonpoikainen pihapiiri, piirteensä säilyttänyt päärakennus, sitä vasten poikittain molemmin puoli ulkorakennukset, joista
toinen suorakaiteen muotoinen ja toinen L-mallinen. Lisäksi lähinnä asuinrakennusta maalaamaton hirsiaitta. Arvokas kokonaisuus,
josta avautuu kauniita näkymiä. sr-2
113.
Övermlax långtået 38, Övermalax Församlingshem, 47540200010141 ja 47540200090020
Övermalaxin seurakuntatalo seisoo näkyvästi avoimessa maisemassa Långtåetin varrella. Edvard Köpingin piirtämä
rakennus valmistui vuonna 1934 ja kyläläiset osallistuivat sen rakentamiseen. Rakennus remontoitiin vuonna 1965
ja uudelleen vuosina 1985–1986 Gerd Hytösen suunnitelmin. Rakennuksessa on betoniperustus, hirsirunko ja sitä
kattaa punainen peltkatto. Vaalea julkisivu on paneloitu. Ikkunat ovat moniruutuiset ja yläosastaan pyöristetyt.
Katolla on pieniä lunetti-ikkunoita ja päädyssä pyöreä ikkuna. Sisäänkäynti vanhaan osaan sijoittuu päätyyn tie varteen ja toimii nykyään hätäuloskäytävänä. Pääsisäänkäynti on nyt rakennuksen pohjoisosassa, uuden ja vanhan
osan välissä. Uuden osan väritys ja ikkunamuoto poikkeaa vanhan osan vastaavista, väritys on kirkkaampaa ja ikkunat puusia. sr-2, vanha osa
114.
115.
Långmossavägen 3, Gunnar, 47540200340124
Långmossavägen 2, 35:91
Pihapiiri sijaitsee Havrasvägenin ja Långmossavägenin risteyksessä. Sitä rajaavat kolmelta sivulta päärakennus joka on
julkisivuiltaan uudistettu, vanha ulkorakennus jonka päässä on
asuintilat ja tallirakennus.
Päärakennus on 1,5-kerroksinen, kiilakiville perustettu, valkoisella paneelilla vuorattu ja muita pihapiirin rakennuksia nuorempi. Sen satulakatto on peltiä ja vanhat 6-ruutuiset ikkunat
ovat saaneet uudet vuorilaudat.
Ulkorakennuksen asuinosa on perustettu kiilakiville, vuoraus
punaista peiterimaa ja siinäkin on peltikatto. Ulkorakennuksen
ovet ovat ruskeita lautaovia taottuine saranoineen. Listoitus
on kauttaaltaan valkea. Asuinosan edessä on mutterimallinen
kuisti, jonka päätykolmio on suora ilman viisteitä. Kuistin ikkunat ovat 6-ruutuiset, I-karmilliset. Ulko-ovi on valko-ruskea
pariovi, ovissa peilejä kummassakin kolme. Oven yläpuolella
on kapea, 3-osainen ikkuna. sr-2
Päärakennusta vastapäätä on tallirakennus, jossa on portti ja päärakennukseen poikittain
pieni asuinrakennus, joka on siirretty paikalle etäämmältä. Näin muodostuu kolmelta sivulta
rajattu pihapiiri. Sisäänkäyntiä korostavat porttikivet.
Tallirakennuksen toisella puolella on navettaosa ja ulkorakennussiipi, johon kuljetaan suoraan
tieltä. Navetta seisoo erillisellä tontilla. Päärakennus remontoitiin vuonna 2004.
Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo. Se on perustettu kiilakiville, runko
on lyhytnurkkaista hirttä, julkisisvua peittää peiterimavuoraus ja kateena on musta peltikatto.
Kuisti on pihan puolella ja betoniperustuksilla. Siinä yhdistyy kaksi vierekkäistä kuistia, katteena molemmissa satulakatto. Niiden keskellä on sisäänkäynti. Molemmin puolin ovea ovat
kuusiruutuiset ikkunat. Vuoraus pystyrimaa, ulko-ovi ruskea ja ikkuna sen päällä.
Pikkutupa on samoin hirsirunkoinen ja kiilakivillä, sekin on 1,5-kerroksinen. Tallirakennus on
päärakennusta vastapäätä ja hirrestä. sr-2
116.
Havrasvägen 81 a, Östergård, 3:261
Talo on siirretty nykyiselle paikalleen ja se oli 1900-luvun alusta
lähtien useiden eri omistajien hallussa kunnes omistajan äidin
vanhemmat ostivat talon. Nykyiselle omistajaparille talo siirtyi
vuonna 1998. Taloa on remontoitu 1948 ja 1980
Pihapiirin nykyinen uudehko asinrakennus on vieressä, ulkorakennukset ovat samoin myöhemmältä ajalta.
117.
Havrasvägen 144, Stat, 47540200350043
Pihapiiri seisoo näkyvällä paikalla Havrasvägenin eteläpuolella, Maalahden kirkolta itään.
Hyväkuntoinen talo seisoo betoniperustalla, se on puurunkoinen ja perinteinen. Julkisivua
peittää punainen peiterimoitus, tien suunnassa, talon keskellä on frontoni paikkakunnalle
tyypilliseen tapaan. Ikkunat vat T-karmilliset, listoitus valkea. Ulkorakennus on tyypillinen.
sr-2, sk
119.
Havrasvägen 183, Valhalla, 47540200340132
Pihapiiri sijaitsee Havrasvägenin koillispuolella, Maalahden kirkonkylästä itään. Ympärillä on jäljellä
runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Asuinrakennusta reunustaa aittarakennus ja ulkorakennus jonka erityispiirre on keskellä oleva portti. Ulkorakennus jatkuu L-mallisena takapuolella ja muodostaa
navettaosan. Pihapiiri on siten kaksiosainen.
Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, luonnonkiville perustettu, lyhytnurkkainen
hirsirakennus, jota kattaa peltikatto.
Julkisivu on uusittu, ikkunoiden vuorilaudat ovat koristelemattomat. Kuistin mutterimallinen rakenne
on paikkakunnalle tyypillinen. Kuisti kuitenkin poikkeaa kaikista muista. !,5-kerroksisen kuisti yläosa
on umpinainen ja alaosa osin avonainen, katto taitteinen. Yläosan ulkonevaa osaa kannattelevat
pilarit, sisäänkäynti on yläkerran suojassa. Ulko-ovena on yksinkertainen paneliovi.
Ulkorakennus on L-mallinen, toinen siipi on pihan perällä. Rakennus on hirrestä, pitkänurkkainen
ja kiviperustalla. Julkisivu pihan puolella on vuoraamaton, ovet keltaiset, listoitus valkea. Läpikuljettava portti on rakennuksen keskellä ja sen yläpuolella on leveä frontoni. Ulkorakennus on säilyttänyt
piirteensä. Rakennusten väritys on yhtenäinen, samoin kaikkien peltkate.
Aitta on hirsirunkoinen ja lyhytnurkkainen ja seisoo tien lähellä. Sen ovi on laudasta.
Pihapiiri seisoo näkyvällä paikalla Havrasvägenin varrella. Vaikka asuinrakennusta on uusittu, alkuperäisiä rakenteita on jäljellä mm. kuistissa.
sk
120.
121.
Havrasvägen 184 a, Hemmet, 47540200340011
Havrasvägen 184 b, 1:69
Pihapiiri sijaitsee vastapäätä entisen Stoorin kyläkaupan sisäänkäyntiä.
Pienen asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on pienikokoinen ulkorakennus.
Asuinrakennus on perustettu luonnonkiville, se on pitkänurkkainen hirsirakennus ja siinä on peltikatto. Vaaleaa julkisivua kattaa pystypaneeli ikkunakorkeuteen ja siitä ylöspäin panelointi vaihtuu vaakatasoon. Kuisti
on 1,5-kerroksinen ja pihan puolella. Ikkunat ovat I-karmilliset, 6-ruutuisissa ikkunoissa on valkeat karmit. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat pienet ja 2-oasiset. Listoitus on kauttaaltaan
vaaleanruskea. Sisäänkäynti on kuistin sivussa. sk
Maatalon pihapiiri Havrasbackenilla, L-mallinen päärakennus ja kaksi ulkorakennusta muodostavat kolmelta sivulta rajatun pihapiirin puistomaisen pihapiirin keskellä. Päärakennuksen satulakattoiseen pääosaan liittyy sen keskellä poikittainen
asuinosa, sekin satulakattoinen. Sisäänkäynti on sivusiiven umpikuistista. Ulkorakennukset ovat paikkakunnalle tyypillisiä. sr-2, sk
122.
Havrasvägen 185, 47540200040181
Rakennus seisoo Havrasvägenin pohjoispuolella, vastapäätä
vanhaa kyläkauppaa. Pihapiirissä asuinrakennuksen lisäksi on
uudehko ulkorakennus.
Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, betoniperustalla, vuoraus punaista pystyrimaa, katteena peltikatto. Päätykolmioissa panelointi on valkeaa ja pihan puolella
oleva kuisti on suhteellisen pienikokoinen. Takapuolella on
harjankorkuinen kapea poikkipääty, josta ei ole sisäänkäyntiä.
Kaikki listoitus on valkeaa, ikkunat T-karmilliset ja yläosa jaettu
kolmeen ruutuun. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden
kohdalla, ne ovat kapeat ja suorakaiteen muotoiset, 4-osaiset.
Ikkunalistat on koristeltu yläosastaan vaaleansinisellä korostetuin kaiverruksin. Päätykolmioissa ikkunat seuraavat yläosastaan harjan muotoa, alaosa on suorakaiteen muotoinen ja
4-osainen.
sk
123.
Havrasvägen 190 a, ”Johanas”, ”Däliback”, Stoor /Stoorin kauppa, 47540200040202
Rakennus seisoo Havravägenin varrella vastapäätä toista vanhaa
kyläkauppaa. Övermalaxin keskustasta itään seisova Stoorin entisen kyläkaupan lisäksi pihapiirissä on lisäksi ulkorakennus ja aitta.
Kauppatoiminnan Fogden tilalla Dälibackissa aloittivat Johanna
och Johan Stoor. Johan kuten veljensä Abraham, Matts ja Isak olivat kauppiaita. Kauppaan saatii pian puhelin ja rakennuksessa toimikin puhelinkeskus. Havrasvägeninin linjaus on muutettu, ennen tie
kulki kaupan editsi, nyt se koukkaa liikkeen takaa.Kaupparakennus
on 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, jota on jatkettu pihan suuntaan ja
näin saatu L-mallinen runko. Talon kuisti on L-mallisen rakennuksen
syvennyksessä. Toinen kuisti on päädyssä joka ennen oli kaupan
sisäänkäyntinä. Kuistin katto on taitettu, ikkunat I-karmilliset ja molemmat ikkunat suhteessa 1/3 ja 2/3, vaikutelmana T-ikkuna. Ikkunan
kehyslaudat ovat yksikertaiset. Ulkorakennus on poikittain päärakennukseen, perinteinen. Aitta on samoin tyypillinen, hirsirakenteinen ja
siinä on sisäänvedetty etuosa. sr-2, sk
124.
125.
Havrasvägen 190 b, Talman, 47540200340037
Havrasvägen 190 d, Bern, 47540200100069
Pihapiiri on lähellä Stoorin entistä kyläkauppaa Havrasissa, Övermalaxin kirkonkylästä itään. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on
ulkorakennus. Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, kiviperustalla, hirsirunko on pitkänurkkainen. Vuoraus pystylaudoitusta, rimoitus puuttuu. Peltikatolla on kaksi tiilipiippua. Päätykolmioissa panelointi on valkeaa, samoin kaikki listoitus. Ikkunat ovat
T-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ja
pienikokoisia ja kaksiosaisia. Pihan suuntaan on pieni kuisti.
Ulkorakennus on perinteinen, luonnonkivijalalla, hirsirunkoinen ja
pystyrimoitettu, paneeliovet keltaiset ja katteena peltikatto.
Pihapiiriä rajaa kolmelta sivulta päärakennus, ulkorakennus ja navetta. Päärakennus on
siirretty paikalleen vuonna 1914.
Talo rakennettin paikalleen noin 1869-70 vaasalaisen kauppiaan Vilhelm Husbergin toimesta. Husberg omisti panimo/polttimon Vaasassa ja rakennus tehtiin aluksi kyläkrouviksi. Krovinpitoa kesti vain
muutaman vuoden, aina vuoteen 1973 talossa toimi kyläkauppa.
sr-2, sk
Päärakennus on tyypillinen pohjalaistalo, 1,5-kerroksinen, luonnonkiville perustettu.
Sen runko on hirttä ja lyhytnurkkainen, vuoraus punaista pystyrimaa. Katto on peltiä ja
piippu tiilestä. Päätykolmioissa ja frontonissa talon takapuolella panelointi on valkeaa.
Ikkunalistat ovat yksinkertaiset eikä rakennuksessa ole kuistia. Ulko-ovi on pariovi, kolmiosainen peiliovi. Oven yläpuolella on kapea 4-ruutuinen ikkuna. Ulkorakennus on
tyypillinen.
Päärakennuksen rakennettin Nymansbackenille 1890-luvulla. Sieltä se siirrettiin vuonna 1914 nykyiselle paikalleen, sillä paikan kaikki rakennukset olivat palaneet vuosina
1912/1913. Talli ja navetta rakennettiin tuolloin. sk
126.
127.
Havrasvägen 191, Stooråker, 47540200340049
Havrasvägen 214, Betania, 47540200100022
Pihapiirin muodostavat pieni 1,5 kerroksinen asuinrakennus ja L-mallinen ulkorakennus. Asuinrakennuksen perustus on luonnonkiveä,
hirsirunkoista seinää kattaa punainen pystyrimoitus, katto on peltiä.
Myös kuisti seisoo luonnonkivillä ja on vaakapaneloitu. Listoitus on
valkea, Ikkunat T-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla, ne ovat kuitenkin kapeammat ja kaksiosaiset.
Sisäänkäynti on kuistin sivusta. Talon rakensi Emil Stoor 1900-luvun
alussa.
Ulkorakennus on L-mallinen, pystyrimavuorattu, ovet keltaiset paneeliovet, listoitus valkea, peltikattoinen. Ulkorakennus seisoo viereisellä tontilla. sr-2, sk
Entinen rukoushuone rakennettiin vuosina 1930–1935. Pihapiiri on näkyvällä
paikalla, Havrasvägenillä peltojen ympäröimä ja nykyään asuinkäytössä. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksi ulkorakennusta, joista toinen on
uusi. Vuosien 2002–2008 aikana tehdyssä kunnostuksessa on haluttu säilyttää
entinen ulkoasu ja tyylipiirteet. Vanhaa ja alkuperäistä on pyritty säilyttämään
mahdollisimman paljon. Pohjana on ollut arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinnan suunnitelma, joka huomioi rakennuksen kulttuuriarvot.
Rakennuksen perustus on betonia, julkisivussa on vaakapanelointi, peltikatto
on vihreä. Ikkunat ovat pieniruutuiset ja yläosastaan kaarevat. Listoitus on
vaaleanruskea. Päärunkoon poikittain on kaksi harjankorkuista poikkipäätyä.
Kaikissa päädyissä harjan alIa on lunetti-ikkuna. Talossa on kaksi sisäänkäyntiä, yksi päädyssä ja toinen pihan puolella myöhemmin rakennetulla kuistilla.
Kuistin yläpuolelle on rakennettu avoparveke. Päädyn sisääntuloa suojaa avoin
satulakattoinen kuisti. Räystäslista on koristeellinen. sr-2
Kråkbacken, Nämndesbacken, Simonsbacken/Nymansbacken
129.
128.
Havrasvägen 233, Stenros, tilusraja
47540200360100 ja 47540200360101
jakaa
pihapiirin.
Pihapiirin muodostavat pohjalaistalo ja neljä ulkorakennusta. Päärakennus on hiukan tavanomaista korkeampi pohjalaistalo, 1,5-kerroksinen, luonnonkiviperustalla, hirsirunko on pitkänurkkainen. Julkisivua
peittää pystyrimoitus ja katto on peltiä. Päätykolmioissa panelointi on
valkeaa, samoin ikkunavuoraus, nurkkalaudat, räystäslaudat ja ovien
kehyslistat. Ikkunat on vaihdettu, ne ovat I-karmilliset. Yläkerran ikkunat ovat alakerran ikkunoiden kohdalla ja pienempiä, neliruutuisia.
Ikkunat ovat muutoksen yhteydessä hiukan syvällä julkisivussa. Ikkunoiden vuorilaudat on koristelemattomat ja sileät. Kuisti on matala
ja vain 1-kerroksinen ja avautuu pihan puolelle. Se on myöhemmin
rakennettu, satulakattoinen ja noudattaa julkisivun väritystä ja ikkunatyyppiä.
Ulkorakennukset ovat perinteisiä, pitkiä, puurunkoisia ja osin luonnonkiviperustalla. Punainen peiterimoitus kattaa seinäpintoja, ovet
ovat keltaisia paneeliovia, listoitus valkea. Kaikissa rakennuksissa on
peltikatto. sr-2
sr-2
Kråkbackvägen 55 a, ”Sommardalas”, Häggblom, 47540200300109
Talo seisoo näkyvällä paikalla, suhteellisen tasaisella maalla Kråknäsvägenin pohjoispuolella. Pihapiirin muodostavat asuinrakennus ja L-mallinen ulkorakennus
– pihapiiri on siten kolmelta sivulta rajattu ja avautuu kylätielle. Lähinnä tietä on
uudempi pikkutupa. Talon rakensivat Ida ja Viktor Sommardahl ja se maat lohkottiin
Viktorin kotitilan maista, 1950-luvulla Ingvald-poika jatkoi tilanpitoa. Asuinrakennus
on vuodelta 1922, 1,5-kerroksinen ja sen erityispiirre on pihanpuolella oleva mutterimallinen kuisti. I-karmillisia, 6-ruutuisia ikkunoita kehystävät koristeelliset peitelistat.
Yksityiskohdat ovat Maalahdessa tyypillisiä, pyramidimallisia, sivuilla on koristeveistettyjä yksityiskohtia. Päädyissä on kaksi ikkunaa vierekkäin, yläkerran ikkunat
ovat pieniä, suorakaiteenmuotoisia ja alapuolella olevien kohdalla. Kuistin ikkunat
ovat samaa mallia alakerran ikkunoiden kanssa ja yläosastaan koristeellisesti osiin
jaettuja. Kuisti on 1,5-kerroksinen, 5-sivuinen ja sen jokaisella sivulla on ikkuna.
Kuistin päätykolmio on suora eikä sitä ole viistetty. Panelointi on vaakatasossa ikkunoiden korkeudelle, siitä harjalle pystypanelointia. Ulko-ovi on vaaleansininen, pariovi jonka yläpuolella on ikkuna. Ulkorakennus on perinteinen, sitä peittää punainen
peiterimoitus, paneeliovet ovat ruskeat ja niissä on pitkät taotut heloitukset, listoitus
valkoinen. Ainakin osittain luonnonkiville perustettu rakennus on hirsirunkoinen. Ikkunoiden jaotus muistuttaa T-ikkunaa. Osa ikkunoista on sijoitettu oven molemmin
puolin. Rakennuksisssa on peltikatto. sr-2
130.
131.
Kråknäsvägen 97, 47540200270077
Ribäcksvägen 6, Fleming, 47540200320179
Pihapiiri sijaitsee Kråknäsvägenilla kaakkoon Maalahden kirkolta. se
muodostuu asuinrakennuksesta ja ulkorakennuksesta. Talo on asuttu
ja siihen johtaa koivurivi. Talo on siirretty Viasista 1920-luvulla. Ulkorakennus on 1970-luvulta.
Päärakennuksen perusta on betonia, L-mallista rakennusta kattaa
pellistä tehty mansardikatto. Väritys on tyypillinen, punainen peiterimoitus, valkeat päädyt, ikkunat 6-ruutuiset.
Ulkorakennus on hirsirunkoinen, peltikattoinen, osin vuorattu pystyllä
peiterimoituksella, ikkunat 6-ruutuiset.
Pihapiiri Ribäckvägenin varrella käsittää päärakennuksen, joka on 1,5 kerroksinen
perinteinen pohjalaistalo sekä ulkorakennuksen. Taloa on kunnostettu ainakin vuonna
1983 ja viimevuosina talo on saanut nykyisen, aiempaa kirkkaamman sävyn. Julkisivu
on kauttaaltaan uusittu.
Lohkokiville perustettu päärakennus on lyhytnurkkainen hirsirakennus, pystyllä peiterimavuorauksella verhottu. Katto on pellistä ja katolla useita tiilipiippuja. Listoitus on
valkea, tienpuolella on rannikolla tyypilliseen tapaan frontoni. Ikkunat ovat 6- tai 9-ruutuisiaa, T- tai TT-karmillisia. Kapeat yläikkunat ovat alaikkunoiden kohdalla ja koristeelliset. Frontonissa olevan ikkunan vuorilaudat ovat alaikkunan kaltaiset. Ikkunoiden
vuorilaudat ovat yläkulmistaan koristeveistettyjä.
Kuisti on täyskorkea, jokaisella sen viidestä sivusta on ikkuna. Kuisti on vaakapaneloitu, päätykolmio suora ilman viisteitä. Päätykolmion ulkoneva alaosa on kauniisti koristeveistetty ja ikkunat 6-ruutuisia, ylimmät niistä jaoteltu pienempiin ruutuihin. Ulko-ovi
on vaihdettu.sr-2
132.
133.
Kråkbackavägen 2, 31:90
Nämndesbackvägen, Nordling, 33:60
Talonpoikainen pihapiiri, päärakennus mahdollisesti
1930-luvulta, rakentamisajalleen tyypilliset piirteet
säilyneet, L-mallinen hyvin säilynyt ulkorakennus,
toisessa päädyssä kiinteästi Lillstuga. Edustava ja
kyläkuvassa tärkeä. sr-2
Edustava talonpoikainen pihapiiri, jonka rakennukset kehäävät pihaa sen neljältä sivulta,
lisäksi pihapiirin ulkopuolella talon Lillstuga. Ulkorakennukset ovat hyväkuntoisia ja niiden
kunnosta huolehditaan jatkossakin. Ulkorakennusten oikaisua suunnitellaan, Päärakennus
on saanut entisen kapean kuistin tilalle uuden kuistin. Muutoin päärakennuskin on säilyttänyt
piirteensä. sr-2, sk
134.
135.
Nämndesbackvägen 33:41
Nämndesbackvägen 33:14
Tiiviissä kyläryppäässä asuinrakennus ja kaksi
ulkorakennusta. Ulkoiset piirteet ovat säilyneet,
vaatii vähitellen korjaustoimia. Ei ympärivuosiessa käytössä.sk
Asuinrakennus ja pieni ulkorakennus Nämndesbackenin syrjällä. Piirteet ovat säilyneet hyvin, koivukuja
johdattaa pihapiiriin. sk
136.
138.
Nämndesbackvägen, 33:31
Tomstået, 38:87, sr-2
Pihapiirin muodostavat Nämndesbackvägenin
äärellä pieni asuinrakennus ja siihen osin viereisellä
tontilla kuuluva ulkorakennus. Kokonaisuus on säilyttänyt piirteensä ja on tärkeä osa kylämaisemaa
kylätien ääressä. sk
Edustava talonpoikainen pihapiiri seisoo Tomståetin alkupäässä. Piirteensä säilyttänyt kokonaisuus on edustava. Päärakennuksen kuisti on
paikkakunnalla harvinainen, L-mallinen ulkorakennus on sekin säilyttänyt piirteensä. Kokonaisuus vaikuttaa hyväkuntoiselta.
139.
Tomstået 65 a 47540200280070
Talo seisoo Tomståetilta nousevan mäen syrjässä pellon reunassa. Pihapiirin muodostavat päärakennus ja ulkorakennus. Samalla se muodostaa parin vastaavan naapurikiinteistön kanssa Simonsbackenilla.
Päärakennus on tyypillinen 1,5-kerroksinen pohjalaistalo, kiivakiville perustettu, hirsirunkoinen ja lyhytnurkkainen, pystyllä peiterimoituksella vuorattu ja peltikattoinen.
Päätykolmioiden erityispiirre on vihreä vaakapanelointi. Valkea Ikkunalistoitus, ovien
kehyslistat, räystäslaudat ja kulmavuoraus ovat valkeat. Korkea frontoni pihapuolelalla
on tyypillinen rannikon pohjalaistaloissa. Kuisti on pihanpuolella, malliltaan umpinainen,
mutterimallinen ja satulakattoinen.
Ulkorakennus on perinteinen, hirsirunkoinen ja 1,5-kerroksinen, pitkänurkkainen ja osin
vuorattu punaisella peiterimoituksella.
sk, sr-2
137.
Nämndesvbackvägen, 33:130
Päärakennusta kunnostetaan parhaillaan, kaikki ulkorakenukset
on purettu, julkisivumuutoksia tehty/tulossa. sk
140.
Nymansbacken/Simonsbacken
Alue on täynnä vanhaa, yleensä julkisivuiltaa muokkaantunutta rakennuskantaa. Kokonaisuus on tiheä ja maisemallisesti edustava osa Maalahtea.
141.
Tomstået, 47540200380139
Talo seisoo loivalla, Tomståetilta nousevalla ja metsään rajautuvalla mäen kumpareella. Pihapiirin muodostavat päärakennus ja
ulkorakennus. Talo muodostaa Simonsbackenilla parin viereisen
vastaavan pihapiirin kanssa.
Päärakennus on tyypillinen puolitoistakerroksinen pohjalaistalo.
Satulakattoinen avokuisti on pihanpuolella, ulko-oven ympäriltä
valkeaksi maalattua kuistia ympäröi vaaleaksi maalattu kaide.
Ulko-ovi on uudehko.
Ulkorakennus on perinteinen, hirsirunkoinen, 1,5-kerroksinen ja
pitkänurkkainen, osin vuorattu punaisella peiterimoituksella.
Talo on merkittävä osa maisemaa Tomståetilla ja Nymansbackvägenillä Simonsbackenilla. Talolla on siksi maisemallista merkitystä. sk, sr-2
SK-alueet
Rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuudet
Suunnittelualueelta tunnistettiin 11 rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta, joissa rakennuskulttuurikohteet muodostavat yhtenäisenä hahmotettavan ja ympäristöstään erottuvan kokonaisuuden. Aluerajaukset on esitetty kuvassa karttapohjassa punaisella katkoviivalla ja symboleilla A-K.
A: Åminnen satama-alue ympäristöineen
esti merkittävistä Pohjanmaan ruukkikartanoista. Alue huomioidaan kaavassa rajauksen mukaisesti. Alue käsittää sekä Åminnen kalasataman ja Åminneborgin
kartanoalueen.
B: Brännon kylä (Bränno by)
Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde RKY, jossa nauhamaisen kylätien asustus on pääosin säilyttänyt asunsa.
C: Museonmäen aluekokonaisuus / Brinken sisältää museon rakennusten lisäksi viereiset talot pihapiireineen. Alue tulee tarkemmissa suunnitelmissa huomioida kokonaisuutena.
D: Köpingin keskustan vanha asutus
Köpingin vanhin osa on säilynyt yhtenäisenä taajamoituvan keskustan puristuksissa. Talot muodostavat yhtenäisen, maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden
keskellä Yttemalaxin keskustaa.
E: Kirkonseutu (Malax kyrka och prästgård) on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja huomioidaan kaavassa Museoviraston rajauksen mukaisesti.
Kirkon ympäristöön sisältyvät kohteet katsottiin 1. lkan (sr) kohteiksi. Pääosa aluerajaukseen sisältyvistä kohteista on aluekokonaisuuden kannalta erityisen
merkittävässä asemassa. Kirkollisista rakennuksista kirkkolain mukaisen suojelun piirissä ovat Maalahden kirkko.
F: Havrasin kylä on tiivis selänteen reunalle kehittynyt ryhmäkylä ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä raken tamistapaa
edustava ja tiivis osa-alue. Kohdemerkinnöillä esitetään SR1 kohteet.
G: Paxalvägenin varsi on muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava edelleen tiivis osa-alue. Kohdemerkinnöillä esitetään SR1 kohteet.
H: Nämndesbacken on tiivis mäen kupeeseen kehittynyt ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava
edelleen tiivis osa-alue. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä.
I: Nymansbacken on tiivis mäen kupeeseen kehittynyt ja muutoksista huolimatta suhteellisen yhtenäisenä säilynyt perinteistä rakentamistapaa edustava edelleen tiivis osa-alue. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä.
J: Junkaisbacken on mäen kupeeseen kehittynyt ja rakennuskannaltaan kerroksellinen alue, jonka perinteistä rakentamistapaa edustavat
pihapiirit sijaitsevat Junkaisbackenin pohjoispuolella ja Helnevägenin alussa. Aluetta ei ohjata erillisillä kohdemerkinnöillä.
K: Åminnevägenin metsän reuna on maisematilaa rajaavaan metsänreunaan kehittynyt ja perinteistä rakentamistapaa edustava osa-alue.