1. No category

LIITE 3
PALOSAARI / ONKILAHDENRANTA
RAKENTAMISTAPAOHJEITA ALUEELLISEN SUOJELUN TONTEILLE
ASEMAKAAVA 957
Vaasan kaupunki
Kaavoitus
18.8.2015
1
2
SISÄLLYSLUETTELO
JOHDANTO
3
RAKENTAMISEN HISTORIAA 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE
6
KAAVALLISET LÄHTÖKOHDAT
10
ALUEELLINEN SUOJELU
10
ARVOKKAAT, SUOJELTAVIKSI ESITETYT RAKENNUKSET
16
KOHDE 1 Onkilahdenkatu 3
20
KOHDE 2 Onkilahdenkatu 5
22
KOHDE 3 Huvilakatu 16
24
KOHDE 4 Huvilakatu 20
26
KOHDE 5 Huvilakatu 1
28
KOHDE 6 Huvilakatu 5
30
KOHDE 7 Tehtaankatu 7
32
KOHDE 8 Tehtaankatu 11
34
KOHDE 9 Työnväenkatu 18
36
KOHDE 10 Kapteeninkatu 23
38
KOHDE 11 Kapteeninkatu 25
40
KOHDE 12 Työväenkatu 9
42
KOHDE 13 Työväenkatu 13
44
KOHDE 14 Työväenkatu 15
46
KOHDE 15 Varisselänkatu 28
48
3
JOHDANTO
”Mitä kaavamerkinnät tarkoittavat käytännössä?”, Vaasan kaupungin rakennusvalvonta kysyi
Onkilahdenrannan asemakaavan muutoksesta antamassaan lausunnossa 27.9.2011. Kysymys
herätti tarpeen avata ja tulkita rakentamistapaa koskevia asemakaavamääräyksiä.
Tarkoitus on lisätä tietoa ja ymmärrystä rakennetusta kaupunkiympäristöstä, sen ainutlaatuisista
historiallisista, kulttuurihistoriallisista, rakennustaiteellisista ja miljööarvoista.
Tämä selvitys on eräänlainen rakentamistapaohje, joka keskittyy Onkilahden rannan ja Palosaaren
torin välisellä alueella säilyneiden puukaupungin rakentamisperiaatteiden mukaan toteutettujen
tonttien ja näillä tonteilla olevien puurakennusten rakennustapaan. Tässä selvityksessä esitellään
Onkilahdenrannan asemakaavan muutoksessa esitettyjä rakennusten ja rakennetun ympäristön
rakentamisen periaatteita.
Ensimmäiset asuinrakennukset rakennettiin Onkilahden rannan läheisyyteen 1800-luvun
loppupuolella ja rakentaminen oli vilkkainta 1900-luvun alkupuolella. 1940-luvulla otetuista
ilmakuvista, joista on kopiot sivuilla 6 ja 7, näkyy tuon ajan rakennustapa. Jokaisella tontilla oli yksi
tai useampi puinen asuinrakennus, ulkorakennuksia ja hyötypuutarha.
Tänään, vuonna 2015, 1800-lopulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennetuista puurakennuksista on
säilynyt nelisenkymmentä kaksikerroksista asuinrakennusta ja kymmenkunta ulkorakennusta.
Nämä rakennukset antavat edelleenkin vahvan leiman katukuvaan ja ylläpitävät palosaarelaista
puukaupunkiperinnettä.
Selvityksen keskeisenä lähdemateriaalina on ollut Pohjanmaan museon 1994-2008 tekemät
inventoinnit, jotka koskevat ennen 1945 rakennettuja rakennuksia Onkilahdenrannan asemakaavan muutosalueella.
Selvityksen on laatinut Vaasan kaavoituksen kaavoitusarkkitehti Aila Virtanen Onkilahdenrannan
asemakaavan muutostyön yhteydessä.
4
Ilmakuva kohdealueelta 2007
© BLOM Pictometry
5
RAKENTAMISEN HISTORIAA 1940-LUVULTA 2000-LUVULLE
lmakuva 1940-luvulta. Edessä on Huvilakatu, taustalla näkyy Varisselän puoleista Palosaarta ja Vikingaa.
6
Veljekset Karhumäki
Ilmakuva 1940-luvulta. Edessä on Onkilahdenkatu, taustalla näkyy Palosaaren tori ja satama.
Veljekset Karhumäki
7
Kaupunkikuvan muuttuminen 1940-luvulta vuoteen 2008
Onkilahdenkadun, Huvilakadun ja Tehtaankadun välisellä alueella
Ote ilmakuvasta 1940-luvulta
Veljekset Karhumäki
Ilmakuva 2007
© BLOM Pictometr
8
KAAVALLISET LÄHTÖKOHDAT
Asemakaavan muutos nojaa yleiskaavan periaatteisiin. Onkilahdenrannan alue on arvotettu Vaasan
yleiskaavassa 2030 ”maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi alueeksi, jossa
rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään. Alueelle
rakennettaessa tai aluetta muulla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen
säilymisestä. ”
Asemakaavalla pyritään säilyttämään Palosaaren perinteiseen puukaupunkielämään sisältyviä
ympäristöarvoja - rakennusperintöä ja kokonaismiljöötä.
Asemakaavan muutoksen nro 957 alue on rajattu ilmakuvaan (2006) punaisella.
Asemakaava-alueella on 12 korttelia, joita rajaavat Palosaarentie, Varisselänkatu, Onkilahdenkatu ja
Kapteeninkatu. Kortteleissa on 79 rakennettua tonttia. Valtaosa tonteista eli 68 tonttia ovat ns.
Palosaaren puukaupungin rakentamisperiaatteiden mukaan rakennettuja tontteja, joilla on
päärakennus - omakotitalo tai pienkerrostalo - kadun varressa ja ulkorakennus tontin sisäosassa.
9
ALUEELLINEN SUOJELU JA RAKENNUSSUOJELU
Alueellinen suojelu
Asemakaavassa osoitetaan alueellisen suojelun tontit ( /s). Alueellinen suojelumääräys koskee olemassa
olevien rakennusten korjaus- ja muutostöitä, uudisrakennushankkeita ja piha-alueiden rakenteita ja
istutuksia.
Alueellinen suojelu koskee 68 tonttia suunnittelualueen 79 tontista. Näiden tonttien rakennusten mittakaava
ja rakennusten sijoitus tontilla myötäilee 1900-luvun alussa määriteltyä rakentamistapaa. 40 tontilla on
ennen 1945 rakennetut rakennukset, ja 28 tontilla on uudemmat rakennukset. Alueellisen suojelun
ulkopuolelle jäävät vuoden 1970 asemakaavan periaatteiden mukaan toteutetut 11 kerrostalo- ja
rivitalotonttia, joiden suunnitteluperiaatteet ovat perustuneet avoimeen kaupunkirakenteeseen ja
suurimittakaavaiseen elementtirakentamiseen.
Suunnittelualueen rakennusten mittakaava ja rakennusten sijoitus tontilla määriteltiin vuoden 1901
rakennusjärjestyksessä ja sen muutoksessa vuonna 1922. Rakennusjärjestysten ohjaamana
suunnittelualueelle kehittyi 1900-luvun alussa rakentamistapa, jossa puurakenteiset, I-II-kerroksiset
pienkerrostalot ja omakotitalot sijaitsevat kadun varressa, ulkorakennukset ja puutarhat tonttien sisäosissa.
Suunnittelualueen rakennuksissa yhdistyvät paikallinen rakentamistapa ja kansainväliset tyylipiirteet. Tämä
näkyy erityisen hyvin 15 asuinrakennuksessa ja 5 ulkorakennuksessa, jotka Pohjanmaan museo on määritellyt
historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Näiden, ennen 1945
rakennettujen rakennusten muodoissa, mitta-suhteissa, materiaaleissa ja väreissä näkyvät
suunnittelualueelle tunnusomaiset piirteet. Tietoa näiden rakennusten nykytilanteesta ja rakennuksiin
liittyvästä historiasta on sivuilla 20-49
ja rakennusten rakennuslupapiirustuksiin voi tutustua
rakennusvalvonnassa.
Alueellisella suojelulla pyritään siihen, että rakennuksia ja muuta miljöö hoidetaan ja kehitetään siten, että
suunnittelualueelle tunnusomaisen asuinympäristön ominaispiirteet säilyvät. Alueellisella suojelulla pyritään
säilyttämään sadan vuoden kuluessa hyviksi koettuja, kestäviä rakentamisperi-aatteita ja soveltamaan niitä
lisä- ja uudisrakentamisessa huomioon ottaen tämän ajan tarpeet. Lisä- ja uudisrakentaminen on mahdollista
toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla.
Tavoitteena on kaupunkikuva ja asuinympäristö, jossa yksityiskohdissaan erilaiset rakennukset muodostavat
tasapainoisen kokonaisuuden. Tähän ympäristöön kuuluvat myös luonnonläheiset, puutarhamaiset pihat.
Jokainen rakennus - vanha ja uusi – vaikuttaa kokonaisuuteen. Ympäristö muuttuu pienin askelin, kun
tonteille rakennetaan lisää tai olemassa olevia rakennuksia korvataan uusilla rakennuksilla.
Käyttö- ja kehittämisvaihtoehtoja alueellisen suojelun tonteilla ( /s)
1.Nykyiset asuin- ja talousrakennukset säilytetään ja pidetään kunnossa. Tontilla ei ole käyttämätöntä
kerrosalaa.
2.Nykyinen kadun varressa sijaitseva asuinrakennus säilytetään. Tontilla on käyttämätöntä kerrosalaa.
Selvitetään, voiko nykyistä rakennusta laajentaa vai rakennetaanko tontin sisäosaan piharakennus asuintiloja
ja/ tai taloustiloja varten.
3. Tontilla olevat asuin- ja talousrakennukset puretaan. Tontille sallittu kokonaiskerrosala voidaan
yleensä jakaa kadun varteen sijoittuvan asuinrakennuksen ja asuintiloja ja/ tai taloustiloja sisältävän
piharakennuksen kesken. Kadun varteen sijoittuvan uudisrakennuksen esikuvana ovat edellä
mainittujen, ennen 1945 rakennettujen rakennusten muodot ja mittasuhteet. Pihalle sopii yleensä
parhaiten pitkänomainen, kapearunkoinen rakennus, joka avautuu omalle pihalle.
10
Alueellinen suojelu sekä historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti arvokkaat, suojeltavat rakennukset
asemakaavassa.
Alueellinen suojelu ( /s) koskee kaikkia tontteja, joiden pohjaväri on vaalean ruskea.
Valkoiset tontit jäävät alueellisen suojelun ulkopuolelle.
Rakennussuojelu (sr-5) koskee punaisia rakennuksia.
11
Alueeellista suojelua koskeva asemakaavamääräys A-korttelialueilla (A/s)
”Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunki-kuvallisesti merkittävä alue.
Korjaus-, muutos- ja uudisrakennustöiden tulee sopeutua aluekokonaisuuteen ja vahvistaa alueen
kaupunkikuvallista omaleimaisuutta muotojen, mittasuhteiden, materiaalien ja värien suhteen. Alueen
topografia tulee säilyttää. Pihojen rakenteiden, päällysteiden ja istutusten tulee olla alueen luonteeseen
sopivia.”
Rakentamistapaa ohjaavat asemakaavamääräykset A/s-korttelialueilla. Nämä määräykset
koskevat kaikkia olemassa olevia rakennuksia, uusia rakennuksia ja laajennuksia sekä pihaalueita A/s-korttelialueella.
”RAKENTAMINEN KADUN VARRESSA: Päärakennus rakennetaan kadun varteen. Kadun varressa
sijaitsevalle asuinrakennuksen rakennusalalle tulee rakentaa vähintään 50 % tontille osoitetusta
kerrosalasta. Kaksikerroksisen asuinkerrostalon seinän korkeuden tulee olla 6,20-8,00 m sokkelin
yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Asuinhuoneiden lattiatason tulee olla 0,80-1.20 m
korkeudella viereisestä kadun pinnasta. Jos kadun varteen rakennetaan parvekkeita, niiden tulee olla
sisäänvedettyjä. Pihan puolella voi rakentaa rakennusalan ulkopuolelle julkisivuun liittyviä, rakennuksen
tyyliin sopivia ulkonemia kuten kuisteja, parvekkeita ja porrashuoneita. Porrashuoneet saa rakentaa
tontille osoitetun kerrosalan lisäksi. Asuntojen sisäänkäynnit tulee sijoittaa pihan puolelle.”
”RAKENTAMINEN TONTIN SISÄOSASSA: Tontin sisäosassa olevalle rakennusalalle voi rakentaa asuintiloja
ja taloustiloja tai ainoastaan taloustiloja. Rakentamisen määrään vaikuttaa se, miten paljon tontille
osoitetusta kerrosalasta on käytetty tai suunnitellaan käytettäväksi kadun varressa olevalla
rakennusalalla.”
”ASUMISEN TILAT: Asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla vähintään 55 m2 tonttia kohti. Asunnon
ulkopuolelle tulee rakentaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja vähintään 5 m2 asuntoa kohti. Jos nämä
tilat sijoitetaan asuinrakennuksen kellariin tai ullakolle, niitä ei lasketa kerrosalaan.”
”TALOUSRAKENNUKSET JA KATOKSET: Talousrakennuksen seinän korkeus saa olla enintään 4,20 m
sokkelin yläreunasta seinän ja katon leikkauskohtaan. Katoksen vastaava korkeus saa olla enintään 3,0 m.
Talousrakennukseen saa sijoittaa asukkaiden säilytys- ja yhteistiloja, kiinteistöhuollon tiloja, polkupyörän
ja auton säilytystiloja ja vastaavia tiloja. Talousrakennuksen toiseen kerrokseen saa rakentaa tontille
osoitetun kerrosalan lisäksi. Katoksen jätehuoltoa ja polkupyöriä varten saa sijoittaa rakennusalan
ulkopuolelle”.
”KATOT JA JULKISIVUT: Rakennusten kattomuodon tulee olla symmetrinen harjakatto (ei murrettu
harjakatto) julkisivupinnasta ulkonevin räystäin. Katossa voi olla kattolyhtyjä, jos ne sopivat rakennuksen
tyyliin. Poikkeuksellisesti tontin sisäosassa olevassa talousrakennuksissa tai katoksessa voi olla
pulpettikatto. Rakennusten julkisivujen materiaalina tulee käyttää puuta tai rappausta. Vaihtoehtoisesti
ensimmäisen kerroksen julkisivumateriaali voi olla poltettu punainen tiili. Katon tulee olla konesaumattua
peltiä.”
12
”IKKUNOIDEN SIJOITUS NAAPURITONTILLE PÄIN: Jos rakennuksen etäisyys naapuritontin rakennusalasta
on pienempi kuin 8 m, rakennuksen seinässä ei saa olla pääikkunoita. Jos rakennuksen etäisyys
naapuritontin rakennusalasta on pienempi kuin 4 m, rakennuksen seinän tulee olla umpinainen.”
”ÄÄNENERISTYS: Onkilahdenkadun puoleisten rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden
rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla sellainen, että melutaso asuinhuoneissa
ei ylitä 35 dB päivällä eikä 30 dB yöllä”.
”PIHA: Tontilla tulee olla ulko-oleskeluun sopivaa, yhtenäistä aluetta vähintään 10 m2 asuntoa kohti.
Puita ja pensaita tulee säilyttää tai istuttaa siten, että puiden määrä on vähintään yksi 150 tontti-m2
kohti. Erityisesti tulee suosia Palosaarelle tunnusomaisia mäntyjä. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita
ei käytetä kulkuteinä tai pysäköintiin, tulee pitää istutettuina. Tontin rajalle tulee rakentaa rakennustyyliin
sopiva säleaita tai luonnonkivimuuri.”
”PYSÄKÖINTI: Tontille tulee rakentaa seuraavat polkupyörä- ja autopaikat:
1 polkupyöräpaikka / 40 asuntokerros-m2
1 autopaikka / 2 asuntoa
1 autopaikka / 95 liike- ja toimistokerros-m2
Autopaikkoja saa sijoittaa pihalle, oleskelualueesta erotettuun paikkaan. Autotalli ja -katos tulee rakentaa
talousrakennuksen rakennusalalle. Polkupyörille tulee varata säältä suojattu säilytystila.”
”POIKKEAMINEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSISTÄ: Olevaa rakennusta, joka on saanut rakennusluvan ennen
tämän asemakaavan muutoksen voimaantuloa, saa korjata sen estämättä, mitä edellä on määrätty
tontille sallitusta kerrosalasta, asuntojen keskimääräisestä pinta-alasta, seinän ja sokkelin korkeudesta,
kattomuodosta, parvekkeista, materiaalista ja asuintilojen melutasosta.”
”POIKKEAMINEN RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ: Kun suojeltua rakennusta (sr-5) korjataan tai muutetaan,
voidaan poiketa rakentamismääräyksistä ja soveltaen noudattaa uudisrakentamiselle asetettuja
lämmöneristys- ja muita vaatimuksia.”
13
Rakennussuojelukohteet
Alueellisen suojelun lisäksi historiallisesti, rakennustaiteellisesti j/ tai kaupunkikuvallisesti
edustavimmat rakennukset suojellaan esimerkkeinä 1900-luvun alkupuolen palosaarelaisesta
puurakentamistavasta. Suojeltaviksi rakennuksiksi osoitetaan 15 päärakennusta ja 5
ulkorakennusta Pohjanmaan museon tekemän suojeluesityksen (2008) mukaisesti. Rakennuksien
suojelulla annetaan arvoa rakennuksien rakentajille ja rakentamisen aikakaudelle sekä myös
rakennuksien myöhemmille omistajille ja käyttäjille.
Suojeltavaa rakennusta koskeva asemakaavamääräys (sr-5)
”Suojeltava rakennus. Historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus.
Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Jos rakennuksessa on aikaisemmin
suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, tulee rakennus pyrkiä korjaamaan rakennustöiden
yhteydessä rakennukseen sopivalla tavalla. Museoviranomaiselle tulee varata mahdollisuus lausunnon
antamiseen korjaus- ja muutossuunnitelmista ennen rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.”
Korjaus- ja laajennustyöt rakennussuojelukohteissa (sr-5)
Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Eri aikakausien tyylipiirteet ja
ominaisuudet näkyvät rakennuksen muodossa, mittasuhteissa, materiaaleissa ja väreissä.
Ulkoasussa tyylipiirteet ja ominaisuudet näkyvät mm.
- katossa, räystäissä ja savupiipuissa, kattomateriaalissa,
- julkisivumateriaalissa ja julkisivun listoituksissa ym koristeaiheissa, ikkunoissa ja ovissa,
ulokkeissa ja kuisteissa,
- sokkelissa ja ulkoportaissa ja näiden materiaaleissa, perustustavassa.
Rakennussuojelukohteissa säilytetään rakennuksen rakennusajalle tyypilliset ikkunat – puitejako,
puitteiden muoto ja vuorilaudat. Samoin julkisivujen laudoitus / rappaus ja koristeosat sekä katon
muoto säilytetään. Esimerkiksi Tehtaankatu 11:n asuinrakennuksen ominaispiirteet, jotka tulee
korjaustöissä säilyttää, ovat kadunpuoleisten julkisivuseinien / sokkelien aukotus, materiaalit ja värit.
Myös katon ja räystäiden muoto, katon materiaali ja piippu tulee säilyttää.
Korjaukset pyritään tekemään perinteisillä materiaaleilla ja rakentamistavoilla. Tämä tarkoittaa hirttä,
lautaa, luonnonkiveä, tiiltä, rappausta, peltiä ja paikalla rakentamista. Jos rakennusta on
mahdollisuus laajentaa, pitää ottaa huomioon rakennuksen keskeiset tyylipiirteet ja ominaisuudet.
Rakennuksen sisätiloissa voi tehdä käytön tarvitsemia muutoksia kuten huoneistojen yhdistämisiä,
märkätilojen rakentamisia tms siten, että ne eivät vaikuta kadunpuoleisten julkisivujen aukotukseen.
Pihanpuoleisen julkisivun aukotukseen voi tehdä pieniä muutoksia. Pihanpuoleiseen julkisivuun on
mahdollista tehdä pieniä ulkonemia esimerkiksi kuistia, porrasta tai hissiä varten, jos tämä ei vaikeuta
tontin muuta käyttöä (uudisrakennus, autopaikat, liikkumisalueet ja oleskelualueet).
14
Jos rakennukseen halutaan lisälämmöneristää, se pitää tehdä rakennuksen sisätiloissa. Ikkunat voi
tarvittaessa vaihtaa, ja niihin voi lisätä kolmannen lasin, mutta alkuperäinen puitejako ja puitteiden
muoto ulospäin tulee säilyttää.
Jos tontilla, jolla on suojeltava rakennus (sr-5), suunnitellaan muutoksia muihin tontilla oleviin
rakennuksiin tai uuden rakennuksen rakentamista tai suunnitellaan muutoksia pihan käyttöön, tulee
ottaa huomioon rakentamistapaa ohjaavat määräykset A/s-korttelialueilla.
Tietoa rakentamistyyleistä
Eri aikakausien tyylipiirteistä ja ominaisuuksista on tarkempaa tietoa julkaisussa Vaasan kaupungin
kaavoitus ja Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna , ”Vanhassa vara parempi” (2010). Tässä
julkaisussa on tietoa myös konkreettisista rakentamis- ja korjausmenetelmistä ja materiaaleista.
Julkaisuun voi tutustua Vaasan kaupungin kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa.
15
Asemakaavan muutosen havainnekuva. Keltaiset rakennukset ovat olemassa ja ruskeat rakennukset ovat uusia.
16
ARVOKKAAT SUOJELTAVAT RAKENNUKSET
Pohjanmaan museo on inventoinnut suunnittelualueen ennen vuotta 1945 rakennetut
rakennukset, joista 40 on asuinrakennuksia ja 16 on ulkorakennuksia. Näistä rakennuksista 15
asuinrakennusta ja 5 ulkorakennusta Pohjanmaan museo on määritellyt historiallisesti,
rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi, suojeltaviksi rakennuksiksi
rakennussuojeluesityksessä (2008) ja sen tarkennuksessa (2013).
Rakennussuojelun perusteet
Rakennussuojelukohteiden suojelun perusteena on merkittävä historiallinen arvo ( H ), rakennustaiteellinen tai
rakennushistoriallinen arvo ( R ) tai kaupunkikuvallinen (miljöö) arvo ( M ) tai useampi edellä mainituista
arvoperusteista. Suojelun perusteet on määritelty Pohjanmaan museon tekemässä Onkilahdenrannan rakennussuojeluesityksessä (2008) ja sen tarkennuksessa (2013).
H = historiallisesti merkittävä kohde
R = rakennustaiteellisesti tai rakennushistoriallisesti merkittävä kohde
M = kaupunkikuvallisesti (miljööarvoltaan) merkittävä kohde
Toimenpidesuositukset
Rakennussuojelukohteita koskee toimenpidesuositukset A, B tai C. Toimenpidesuositukset on määritellyt Pohjanmaan
museon tekemässä Onkilahdenrannan rakennussuojeluesityksessä (2008 ja sen tarkennuksessa (2013).
A = kohde säilytetään ennallaan
B = ennallistavat muutokset ovat suositeltavia
C = kohteen tai alueen säilymisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia
Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja / tai kaupunkikuvallisesti arvokkaat , suojeltaviksi
esitetyt rakennukset
ARVOKAS, SUOJELTAVAKSI ESITETTY
RAKENNUS
RAKENNUSAIKA
SUOJELUN
PERUSTE
TOIMENPIDESUOSITUS
H,R,M
A
H, R, M
A
R, M
H, R, M
A
ulkorak. C
B
1
Onkilahdenkatu 3
2
Onkilahdenkatu 5
3
Huvilakatu 16
4
Huvilakatu 20
päärakennus.1909
ulkorakennus 1909
päärakennus 1912
ulkorakennus 1800-luvulla
päärakennus1926
ulkorakennus 1929
päärakennus. 1800-luvulla
5
Huvilakatu 1
päärakennus.1910
H , R, M
C
6
Huvilakatu 5
päärakennus 1936
M
B
7
Tehtaankatu 7
päärakennus 1928
H , R, M
C
8
Tehtaankatu 11
päärakennus. 1938
R, M
A
9
Työnväenkatu 18
päärakennus 1929
H, R, M
A
10
Kapteeninkatu 23
R, M
B
11
Kapteeninkatu 25
päärakennus 1913
ulkorakennus 1916
päärakennus 1912
H, R, M
A
17
ulkorakennus 1920
12
Työväenkatu 9
päärakennus 1800-luvulla
H, R, M
A
13
Työväenkatu 13
päärakennus. 1938
R, M
A
14
Työväenkatu 15
päärakennus. 1938
H, R, M
A
15
Varisselänkatu 28
päärakennus 1927
ulkorakennus 1932
R, M
A
Arvokkaat , suojeltaviksi esitetyt rakennukset esitellään sivuilla 20-49
Lähtökohtatietojen kokoaminen
Arvokkaiden rakennusten määrittelyn pohjana ovat Pohjanmaan museon tekemät inventoinnit.
Inventoinnit koskevat ennen 1945 rakennettuja rakennuksia asemakaavan suunnittelualueella.
Käytännössä inventoinnit on suoritettu maastokäynneillä, valokuvaamalla, haastatteluilla sekä
kirjallisuus- ja arkistotutkimuksella. Näistä Pohjanmaan museon inventointitiedoista 1994-2008 on
koottu arvokkaita rakennuksia koskevat lähtökohtatiedot, joissa on kuvattu tontin rakennusten
nykytilanne sekä rakennuksiin liittyvää historiaa. Rakennusten kuvausta on täydennetty
maastokäyntien yhteydessä tämän tekstin kirjoitusvaiheessa. Nykyinen asuntojen lukumäärä on
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteristä, jonka tiedot ovat yleensä omistajan
ilmoittamia.
Pohjanmaan museon kokoamien inventointitietojen lähteet
KOHDE 1
Vaasan kaupunginrakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Maakunta-arkisto: Vaasan poliisilaitoksen henkikirjat
Suullisia tietoja:
Kirsti Sundback 4.12.2007
KOHDE 2
Vaasan kaupunginrakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Maakunta-arkisto: Vaasan poliisilaitoksen henkikirjat
Sanomalehti Ilkka 19.10 1986. Matti Puholan artikkeli ”Baijerilaista olutta tehtiin Pohjanmaalla”.
Seppo Bonsdorff. Suomen panimot. Matrikkeli portteri-, olut- ja sahtipanimoista 1756-1996.
Suullinen tieto: Asukas Per Olov Hjortell, taidemaalari
KOhDE 3
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maanvuokrasopimukset
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Henkikirjatoimisto: kiinteistökortisto
Vaasan osoitekirja 1941-42
KOHDE 4
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Suullisia tietoja: Ritva Keskiaho, Huvilakatu 18, Kirsti Sundbäck, Onkilahdenkatu 11
KOHDE 5
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: kaupungin lakimiehen lausunto n:o 404 6.8.1992
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
18
KOHDE 6
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maavuokrasopimukset
Vaasan kaupungin rakennusrekisteri
Pohjanmaan museo: valokuva-arkisto
KOHDE 7
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat vuokrasopimukset
KOHDE 8
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maanvuokrasopimukset
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
KOHDE 9
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Vaasan käräjäoikeus, kiinteistökanslia: lainhuudot
KOHDE 10
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Vaasan käräjäoikeus, kiinteistökanslia: lainhuudot
KOHDE 11
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Pohjanmaan maakunta-arkisto: poliisilaitoksen henkikirjat
KOHDE 12
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maavuokrasopimukset
Vaasan kaupungin rakennus- ja kiinteistöluettelo 1993
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Pohjanmaan maakunta-arkisto: Vaasan poliisilaitoksen asukasluettelo
Käräjäoikeuden kiinteistökanslia: lainhuudot
Suullinen lähde: Merja Hammarström
KOHDE 13
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maavuokrasopimukset
Vaasan kaupungin rakennus- ja kiinteistöluettelo 1993
Pohjanmaan museo: kuva-arkisto
Pohjanmaan maakunta-arkisto: Vaasan poliisilaitoksen asukasluettelo
Käräjäoikeuden kiinteistökanslia: lainhuudot
Suullinen lähde: Merja Hammarström
KOHDE 14
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maavuokrasopimukset
Pohjanmaan museo: valokuva-arkisto
KOHDE 15
Vaasan kaupungin rakennusvalvonta: piirustusarkisto
Vaasan kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri
Vaasan kaupungin keskusarkisto: vanhat maavuokrasopimukset
Pohjanmaan museo: valokuva-arkisto
19
KOHDE 1
Onkilahdenkatu 3
päärakennus.1909, ulkorakennus 1909
A
Pihajulkisivun uudet kuitit ja kattoikkunat 1995
Alkuperäinen julkiisivu Onkilahdenkadulle 1909
Alkuperäinen ensimmäinen kerros
H, R, M
Leikkaus, jossa on ullakon uudet asuintilat 1995
20
Kuvaus
Tontin rakennukset edustavat 1900-luvun alkuvuosien rakentamista. Asuinrakennus on rakennettu 1909.
Asuinrakennuksessa on empiren tyylipiirteitä. Siinä on yksi varsinainen asuinkerros ja ullakko. Ullakko on otettu
asuintilaksi 1998. Runkorakenteena on hirsi, perustus on kiveä, aumakatto on peltiä, julkisivu-materiaalina on vaaka/pystylaudoitus sekä koristeaiheita. Rakennuksessa on neljä asuntoa. Pihan perällä on ulkorakennus, joka on
rakennettu 1909 samanaikaisesti asuinrakennuksen kanssa. Se on rankorakenteinen, perustus on kiveä ja satulakatto
on peltiä.
Historiaa
Vaasan kaupunki varasi Palosaarelta alueen asunto-osuuskuntien rakennustoimintaa varten, ja tämä tontti toteutettiin
ensimmäisenä. Rakennukset suunnitteli arkkitehti A. W. Stenfors. Asuinrakennukseen tehtiin muutoksia vuonna 1998,
jolloin ullakolle rakennettiin asuintiloja, katolle lisättiin puolipyöreät kattoikkunat ja kuistit korvattiin lasiverannoilla.
Myös ulkorakennusta on kunnostettu.
Talossa asui Vaasan Puuvillatehtaan työntekijöitä. Talon julkisivussa on kyltti, joka kertoo, että jääkäri Oskar
Peltokangas, joka organisoi suojeluskuntatoimintaa Sundomissa ja Iskmossa, asui tässä talossa asunnossa 4.
Ulkorakennuksessa oli asepiilo.
Arviointi
Ensimmäinen Palosaarelle toteutettu asunto-osuuskuntamuotoinen asuinrakennus. Jääkäri Oskar Peltokankaan
kotitalo. Hyvin säilynyt kokonaisuus, muutokset on toteutettu tyyliin sopivasti. Myös ulkorakennus on hyvin säilynyt.
Näkyvä sijainti Onkilahden rannan kulttuuriympäristökokonaisuudessa. Historiallisesti (H), rakennustaiteellisesti (R)
sekä kaupunkikuvallisesti (M) arvokas kokonaisuus. Asuinrakennus ja ulkorakennus säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1115 m ) voi rakentaa 580 k-m , josta on käytetty
2
noin 480 k-m . Käyttämätön kerrosala tulee sijoittaa tontin Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
sisäosaan.
Uudisrakennus tulee sijoittaa päärakennuksen ja
talousrakennuksen väliin tontin pohjoisreunaan. Myös
talousrakennusta on mahdollista jatkaa.
21
KOHDE 2
Onkilahdenkatu 5
päärakennus 1912, laajennus1924
ulkorakennus 1800-luvulla ja 1923
H, R, M
A
Alkuperäinen asemapiirros 1912 ja
asemapiirros laajennusten jälkeen 1925
Alkuperäinen julkisivu Onkilahdenkadulle sekä
leikkaus ja pääty Pursimiehenkadulle 1912
Alkuperäinen ensimmäinen ja toinen kerros 1912
22
Kuvaus
Päärakennus edustaa 1900-luvun alkuvuosien rakentamista. Päärakennuksen Onkilahdenkadun puoleinen osa on
rakennettu 1912 ja Pursimiehenkadun puolella oleva laajennus on rakennettu 1924. Rakennuksessa on ensimmäinen
(kivijalassa oleva) kerros, toinen kerros ja ullakko. Ensimmäinen kerros on rakennettu tuotantotilaksi, jonka lattia on
katutason alapuolella. Se on tiiltä ja ulkopinta on rapattu. Toinen kerros on asuinkerros. Se on hirttä, julkisivuissa on
vaaka- / pystyponttilaudoitus sekä koristeaiheita. Satulakatto on peltiä. Rakennuksessa on viisi asuntoa. Pihalla on 1800luvulta peräisin oleva hirsirakenteinen ulkorakennus, joka on siirretty Ilmajoelta. Ulkorakennusta on laajennettu
rankorakenteisella osalla 1923.
Historiaa
Onkilahdenkadun varressa sijaitsevan päärakennuksen suunnitteli Otto Ekman 1912. Päärakennusta laajennettiin
Pursimiehenkadun varteen 1924 E. Finellin piirustusten mukaan. Vuonna 1934 tehtiin monia muutoksia ensimmäisessä
kerroksessa, laajennusosassa ja vintillä.
Päärakennuksen rakennutti panimomestari Alfred Herler, joka asui ja harjoitti panimotoimintaa Vasa (Wasa) Bryggerinimellä talossa, kunnes panimo meni konkurssiin. Herlinin jälkeen panimotoimintaa jatkoi panimomestari Isak Björkman
1916-20. Vuonna 1920 panimon osti panimomestari S.K. Skade, jonka kuoleman jälkeen 1926-34 kiinteistöä hallitsi
S.K.Skaden leski Elise Irene Skade, joka teki konkurssin 1933 Panimo Oy Bock osti kiinteistön ja siitä muodostettiin
asunto-osakeyhtiö 1934. Bockilla oli talossa konttorihuone.
.
Arviointi
Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1405 m ) voi rakentaa 730 k-m , josta 30 % voi
käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamiksi liike- ja
toimistotiloiksi. Sallittu kerrosala vastaa rakennettua
tilannetta.
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
KOHDE 3
Huvilakatu 16
päärakennus1926-29
R, M
23
A
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Alkuperäinen leikkaus 1925
Alkuperäinen ensimmäinen kerros 1925
Alkuperäinen toinen kerros 1925
Kuvaus
Asuinrakennuksessa, joka on rakennettu 1926-1929, on kaksi asuinkerrosta, kellari ja vintti. Runkoraken-teena on
hirsi, perustus on harkkotiiltä ja aumakatto on peltiä, julkisivuissa on vaakalaudoitus. Rakennuk-sessa on viisi asuntoa.
24
Ulkorakennus on rakennettu 1929. Se on rankorakenteinen, perustus on betonia, satulakatto on huopaa ja
julkisivuissa on vaakalaudoitus. Päärakennuksessa ja ulkorakennuksessa on klassisismin tyylipiirteitä. Lisäksi tontilla on
rankorakenteinen verstasrakennus.
Historiaa
Asuinrakennuksen pohjoisosa rakennettiin 1926 A. Mannisen piirustusten mukaan. Vuonna 1929 asuinrakennusta
laajennettiin ja ulkorakennus rakennettiin Artturi Ortelan piirustusten mukaan. Vuoden 1927 piirustuksissa
kulmahuoneessa on siirtomaatavarakauppa. Vaasan osoitekirjan mukaan V. Stenroosin siirtomaatavara- ja
sekatavarakauppa toimi rakennuksessa vuosina 1941-42. Toisessa kerroksessa tehtiin muutoksia vuonna 1936.
Öljylämmitys asennettiin 1968. Ensimmäisen kerroksen asuinhuoneisto muutettiin liiketilaksi 1988. Osa ikkunoista oli
korjattu vuonna 2007.
Rakennukset rakennettiin puuseppä Antti Rahjalle. Antti Rahjan jälkeen kiinteistön ovat omistaneet Antti Rahjan leski
ja vuodesta 1937 Juuso Syrenius ja Juuso Syreniuksen jälkeen hänen leskensä. Nykyään kiinteistö on asuntoosakeyhtiö.
Arviointi
Kohde edustaa Palosaaren vilkkainta rakennuskautta. Asuinrakennusten alkuperäinen ilme on hyvin säilynyt.
Rakennustaiteellisesti (R) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas kokonaisuus. Asuinrakennus säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
2
Tontille (1122 m ) voi rakentaa 535 k-m , josta on käytetty
2
2
290 asuinkerros-m ja 160 talouskerros-m .
Ulkorakennuksen, joka on rakennettu samanaikaisesti
asuinrakennuksen kanssa, säilyttämistä suositellaan.
Verstasrakennus on mahdollista kunnostaa asuin-- ja/tai
taloustilaksi ja jatkaa kadulle päin (tumma rakennusosa).
Vaihtoehtoisesti verstasrakennuksen voi purkaa ja
rakentaa uuden asuinrakennuksen Käsityöläiskadun
varteen ja asuin- ja /tai taloustilaa tontin sisäosaan.
Näiden uusien tilojen yhteismäärä voi olla 195 k-m2.
Tontille voi tehdä omat pihat vanhalle ja uudelle
rakennukselle tai käyttää koko pihaa yhteisesti.
KOHDE 4
Huvilakatu 20
päärakennus. 1800-luvulla
H, R, M
25
A
J. Takkula 1973
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
J. Takkula 1973
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
J. Takkula 1973
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Mannelinin tila
Alun perin Mannelin on hallinnut aluetta,
joka on alkanut Onkilahden rannasta ja
jatkunut pitkänä ja kapeana maa-alueena
nykyisen Tehtaankadun yli Palosaaren
keskiosiin.
Kartta vuodelta 1924
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Kuvaus
Asuinrakennus on 1800-luvulta. Se on puolitoistakerroksinen, hirsirakennus luonnonkiviperustalla. Satulakatossa on
poikkipäädyt molemmilla pitkillä julkisivuilla. Julkisuvuissa on vaakalaudoitus, konesaumattu peltikatto on tehty
26
paloista. Rakennuksessa on vanhat kuusiruutuiset ikkunat, joista yksi ikkuna on vaihdettu, ja se poikkeaa tyylistä.
Rakennuksen ovet ovat luultavasti 1960-luvulta. Rakennus sijaitsee vinossa katulinjaan nähden. Rakennuksessa on
kolme asuntoa. Rakennus on ollut vuosia tyhjillään. Pihalla on pieni ulkorakennus vuodelta 1926.
Historiaa
Alkuaan huvilaksi rakennetun rakennuksen rakennusvuotta ei tiedetä, mutta se on rakennettu ennen vuotta 1891,
koska se näkyy v. 1891 A. Bergenin laatimassa kartassa. Huvila oli alunperin yksikerroksinen ja pärekattoinen.
Myöhemmin (ennen v. 1901) siihen lisättiin poikkipäädyt sekä verannat ja parvekkeet, jotka on purettu. Alkuaan huvila
sijaitsi nykyistä suuremmalla tilalla, johon kuului mm. Onkilahden rannassa sijaitseva laituri huvimajoineen. Huvimaja on
siirretty nykyisen tontin takaosaan. Huvilaan liittyi myös talousrakennuksia, mm. navetta ja renkitupa, jotka jäivät 1920tai 1930-luvulla rakennetun Huvilakadun toiselle puolelle, ja ne on purettu. Puutarha kukoisti alkuperäisen omistajan,
Victor Mannelinin tuoman mustan mullan ja eksoottisten kasvien ansioista. Pihassa kasvaa yhä mm. keltaista vadelmaa.
Huvila on kauppias, laivanvarustaja Viktor Mannelinin (s. 1833 Porissa, k. 1900) rakennuttama. Mannelin oli Vaasan
rikkaimpia kauppiaita 1800-luvun lopulla ja mm. peri siltatulleja Palosaaren sillalla ainakin vuosina 1877 ja 1879. Hänen
vaimonsa Hilda oli Wasastjernan sukua. Vuodesta 1919 talon omisti teknikko Johan Fredrik ja vaimo Rauha Visa. Vuonna
1926 Visa rakennutti tontille sillä olevan ulkorakennuksen. Vuodesta 1954 taloa hallitsi Jarl Joh. Keskiaho. Vuonna 1956
talon osti Olga Aliina Berg. Vuodesta 1988 taloa on hallinnut Olga Bergin jakamaton perikunta eli Terttu Hillevi Laakso ja
Holger Erik Berg.
Arviointi
Asuinrakennus edustaa harvinaista esikaupunkihuvila-arkkitehtuuria. Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja
kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Asuinrakennus säilytetään ennallaan (A). Asuinrakennus vaatii täydellisen
peruskorjauksen.
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta1:1000
Ote asemakaavakartasta1:1000
2
2
Tontille (1100 m ) voi rakentaa 500 k-m , josta on käytetty
2
noin 200 k-m . Kadun varressa sijaitseva rakennus tulee
säilyttää. Tontin sisäosaan voi rakentaa toisen
asuinrakennuksen.
Uuden asuinrakennuksen voi rakentaa tontin sisäosaan
vinoon kuten havainnepiirroksessa tai tontin rajojen
suuntaisesti. Nykyiseen rakennuksen päätyyn voi tehdä
pienen laajennuksen. Pihan puolelle rakennusalan
ulkopuolelle voi rakentaa pienen kuistin.
KOHDE 5
Huvilakatu 1
päärakennus 1909-1910
H, R, M
27
C
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Kuvaus
Rakennuskokonaisuus edustaa 1900-luvun alkuvuosien sosiaalista rakentamista Palosaarella. Kapteenin-kadun ja
Huvilakadun kulmassa sijaitseva rakennus koostuu kolmesta osasta, jotka on rakennettu samanaikaisesti 1909-10.
Keskellä on kaksikerroksinen, tiilirakenteinen osa, jonka sivuilla on yksikerroksiset, hirsirakenteiset osat.
28
Tiilirakenteisessa osassa on rapatut julkisivut, aumakatto on konesaumattua peltiä. Hirsirakenteisissa osissa on
vaakalaudoitetut julkisivut, satulakatot ovat konesaumattua peltiä. Kaikki sokkelit ovat kiveä. Pihalla oleva pieni
ulkorakennus vuodelta 1990 on osittain tiiltä, osittain rankorakenteinen, pulpettikatto on konesaumattua peltiä.
Ulkorakennuksen tiiliosa on osa alkuperäistä, 1913 rakennettua ulkorakennusta. Kiinteistössä toimii nyt suomen- ja
ruotsinkielinen päiväkoti sekä Vaasan Setlementtikeskus. Rakennuksessa on myös yksi asunto.
Historiaa
Rakennuskokonaisuuden piirustukset laati arkkitehti A. W. Stenfors vuonna 1909. Ulkorakennukseen ja
päärakennuksen tulisijaan tehtiin muutoksia vuonna 1918 Stenforsin suunnitelmien mukaan. Puurakennuksen
ullakolle tehtiin muutoksia vuonna 1939 arkkitehti Carl Schoultzin piirustusten mukaan. Vaasan kaupunki on
remontoinut oman osuutensa kiinteistöstä vuonna 1986, ja vuonna 1990 Vaasan kaupunki rakensi uuden
ulkorakennuksen osittain vanhan tilalle.
Vaasan kaupunki luovutti kolmelle yhdistykselle - Direktionen för barnklubben i Brändö, Direktionen för
arbetshemmet för bettlande barn i Brändö ja Waasan kansanopistoyhdistys - kaksi tonttia sosiaalista rakentamista
varten. Yhdistykset rakensivat omat yksikkönsä yhteisenä rakennusprojektina yhteiselle tontille.
Rakennuskokonaisuudelle annettiin nimi,” Filantropi. Vuonna 1939 Waasan kansanopistoyhdistys luovutti osuutensa
(1/3) kiinteistöstä Vaasan kaupungille. Vuonna 1969 Vaasan kaupunki lunasti Direktionen för barnklubben i Bränbö–
yhdistyksen osuuden (1/3). Vaasan Setlementtiyhdistys omistaa 1/3 kiinteistöstä.
Arviointi
Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas kokonaisuus. Päärakennuksen tai
alueen säilymisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia (C).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (2355 m ) voi rakentaa 1200 k-m , josta on
2
käytetty noin 1000 k-m . Tontti on varattu
lähipalvelutiloja varten. Kapteeninkadun varteen ja tontin
sisäosaan on mahdollista rakentaa uusia tiloja.
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Uudisrakennus on sijoitettu Kapteeninkadun varteen,
jossa se rajaa piha-aluetta ja sulkee pihalta suoran
näkymän 8-kerroksiseen kerrostaloon, joka heittää pitkän
varjon pihaan.
KOHDE 6
Huvilakatu 5
päärakennus 1934
M
29
B
Alkuperäinen julkisivu Huvilakadulle (1934)
Alkuperäinen leikkaus 1934
Alkuperäinen ensimmäinen kerros
Kuvaus
30
Tontin kulmaan sovitettu asuinrakennus on rakennettu 1934. Rakennuksen pohjan muoto noudattaa vinon tontin
rajoja. Rakennus on puolitoistakerroksinen. Rakennuksen runko hirttä, sokkeli on kiveä, jonka päällä on betonia,
satulakatto on konesaumattua peltiä. Julkisivuissa on vaakalaudoitus. Rakennuksessa on kuusi asuntoa.
Historiaa
Asuin- ja kaupparakennus on rakennettu kauppias Laine Vuosmaalle Emil Källroosin 1934 suunnitelman mukaan. Sama
suunnittelija oli suunnitellut myös kauppias Frans Weijolan talon, osoitteessa Työväenkatu 18. Kauppa oli
rakennuksen kulmassa, josta ovi ja suuri ikkuna vielä muistuttavat. Julkisivuissa oli alkuaan klassistisia koristeaiheita.
Vuodesta 1952 rakennusta hallitsi Vuosmaan perikunta. Vuosmaan sekatavarakauppa toimi 1960-luvun puoleen väliin
saakka. Vuonna 1974 rakennuksesta muodostettiin asunto-osakeyhtiö. Vuonna 1986 myymälätilat muutettiin
asuintiloiksi. Jossakin vaiheessa ennen 1970-lukua taloon on tehty remontti, jossa perustusta tuettiin betonilla ja
ulkoasua muutettiin. Vuonna 2011 rakennus peruskorjattiin entiseen asuunsa.
Arviointi
Asuin- ja kaupparakennus edustaa Palosaaren vilkkainta rakennuskautta. Kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Entistävät
muutokset ovat suositeltavia (B).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote
asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1259 m ) voi rakentaa 590 k-m , josta on käytetty Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
2
noin 320 k-m . Pursimiehenkadun varteen voi rakentaa
2
noin 200 k-m :n suuruisen asuinrakennuksen ja pihan Tontille voi tehdä omat pihat vanhalle ja uudelle
rakennukselle tai käyttää koko pihaa yhteisesti.
takaosaan voi rakentaa talousrakennuksen.
31
KOHDE 7
Tehtaankatu 7
päärakennus 1928
H, R, M
Alkuperäinen julkisivu, pääty ja leikkaus 1928
Alkuperäinen ensimmäinen kerros 1928
Alkuperäinen toinen kerros 1928
Ensimmäinen kerros laajennuksen jälkeen 1955
Toinen kerros laajennuksen jälkeen 1955
32
C
Kuvaus
Asunto- ja tuotantorakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa. Tehtaankadun varteen on rakennettu 1928
kaksikerroksinen asunto- ja työpajarakennus, jossa työpajatilat ovat ensimmäisessä kerroksessa ja asunnot ovat
toisessa kerroksessa. Rakennuksen ensimmäinen kerros on tiiltä ja julkisivut on rapattu, toinen kerros ja ullakko ovat
hirsirakenteisia ja julkisivuissa on pystylaudoitus, aumakatto on konesaumattua peltiä. Rakennusta on laajennettu
Pursimiehenkadun varteen 1955 kaksikerroksisella laajennusosalla, jonka ensimmäisessä kerroksessa on pelti- ja
metallityötiloja, toisessa kerroksessa on asuntoja. Rakennus on kivirakenteinen ja julkisivu on rapattu, satulakatto on
konesaumattua peltiä. Rakennusosissa on yhteensä neljä asuntoa.
Historiaa
Peltiseppä Johannes Sundqvist (s. 1895 Lapualla, k. 1956 Vaasassa) rakensi 1928 asuin- ja työpajarakennuksen
arkkitehti A.W. Stenforsin piirustusten mukaan. Vuonna 1955 rakennusta laajennettiin rakennusinsinööri Helge
Österbergin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1999 rakennusta peruskorjattiin. Kiinteistö on ollut suvun hallussa koko
ajan (Johannes, Lempi, Paul, Erik ja Pentti Sundqvist). Kiinteistöstä on muodostettu Kiinteistö-osakeyhtiö Vaasan
Tehtaankatu 7.
Arviointi
Mielenkiintoinen kokonaisuus. Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas.
Kohteen tai alueen säilymisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset ovat sallittavia (C).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Tontille (806 m ) voi rakentaa 480 k-m , josta 30 % voi
käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamiksi teollisuustiloiksi.
2
Sallitusta kerrosalasta on käytetty 445 k-m . Käyttämätön
kerrosala voidaan sijoittaa päärakennuksen pohjoispäähän
tai piharakennukseen.
KOHDE 8
33
Tehtaankatu 11
päärakennus 1938
R, M
A
Alkuperäinen toinen kerros ja ensimmäinen kerros 1938
Alkuperäinen julkisivu Tehtaankadulle ja pääty 1938
Kuvaus
34
Tehtaankadun ja Käsityöläiskadun kulmassa sijaitseva asuinrakennus on rakennettu 1938. Rakennus on
kaksikerroksinen. Rakennuksen runkona on rankorakenne, perustus on betonia, ulkoverhouksena on rapattu tiili, loiva
aumakatto on konesaumattua peltiä. Rakennuksessa on seitsemän asuntoa. Osa asunnoista on tyhjänä.
Historiaa
Alkuaan asuin- ja kaupparakennus on rakennettu liikemies K.A. Sjölundille H. Kapellin piirustusten mukaan. Vuonna
1950 rakennuksen omisti Johannes Edvin Blom (asui Kanadassa). Blomin kuoltua 1985 rakennus siirtyi kuolinpesän
haltuun. Vuonna 1991 Etel Storsjö myi oman osuutensa muille. Vuonna 1994 omistajina olivat Gunnel Linnea Röj, Karl
Johan Lång ja Bo Oskar Anders Lång. Vaasan osoitekirjan 1963-64 mukaan rakennuksessa piti kauppaa B. E. Holmberg.
Vuonna 1939 toiseen kerrokseen lisättiin huoneistoja, suunnittelija oli J. Klubb. Vuonna 1940 muutettiin rakennuksen
edessä olevia portaita G.A. Lindforsin suunnitelman mukaan. Vuonna 1959 kauppatilat muutettiin asunnoiksi. Vuonna
1968 asennettiin öljylämmitys.
Arviointi
Hyvin ilmeensä säilyttänyt komea asuin- ja kaupparakennus on Palosaaren vilkkaimmalta rakennus-kaudelta.
Rakennustaiteellisesti (R) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A). Rakennus tulee
peruskorjata.
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
2
Tontille (906 m ) voi rakentaa 660 k-m , josta on
2
käytetty 450 k-m . Käsityöläiskadun varteen on
mahdollista rakentaa kaksikerroksinen asuinrakennus.
KOHDE 9
35
Työnväenkatu 18
päärakennus 1929
H, R, M
A
Pohjanmaan museon kuva-arkisto 1994
Alkuperäinen ensimmäinen kerros, jossa on kauppa kadun
kulmassa ja asuintiloja. Lisäksi toisessa kerroksessa on kaksi
asuinhuonetta 1929
Alkuperäinen julkisivun osa Varisselänkadulle, pääty Työnväenkadulle ja leikkaus 1929.
Varisselänkadun puolelle oli suunnitelmassa suuret ikkunat kauppaa varten, mutta ne toteutettiin samanlaisina kuin muutkin
julkisivun ikkunat.
Kuvaus
36
Varisselänkadun ja Työväenkadun kulmaan sovitettu asuinrakennus on rakennettu 1929. Rakennuksen pohjan muoto
noudattaa vinon tontin rajoja. Rakennus on pääosin yksikerroksinen, mutta pihan puolella on leveä poikkipääty. Katto
on korkeahko aumakatto, jossa on puolikaarenmuotoiset kattoikkunat Varisselänkadulle päin. Katujulkisivuissa on
klassistisia koristeaiheita. Rakennuksessa on kaksi asuntoa..
Historiaa
Rakennus rakennettiin kauppias Frans Weijolalle asuin- ja kaupparakennukseksi Emil Källroosin piirustusten mukaan
1929. Frans Weijolan jälkeen vuodesta 1969 vuoteen 1977 taloa hallitsi hänen leskensä Anna Elisa. Vuonna 1977 talon
omistivat kauppias Sven Elis Weijola ja vaimo Göta Elisabeth. Rakennus on yhä saman suvun omistuksessa.
Portaat ja ovi kauppaan oli rakennuksen kulmassa, mikä näkyy pohjapiirroksessa. Vuonna 1932 kauppatiloja
muutettiin ja 1988 kauppatilat muutettiin asuintiloiksi ja kaupan oven tilalle tehtiin ikkuna.
Arviointi
Edustaa kaunista, paikalleen sovitettua 20-luvun klassisismia. Muutoksista huolimatta säilyttänyt alkuperäisen
ilmeensä. Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan
(A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (924 m ) voi rakentaa 420 k-m , josta on
2
käytetty noin 240 k-m .
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Käyttämätön kerrosala sopii luontevimmin tontin
takaosaan.
KOHDE 10
Kapteeninkatu 23
päärakennus 1913, ulkorakennus 1913
37
R, M
B
Alkuperäinen ensimmäinen kerros 1912
Alkuperäinen leikkaus 1912
Alkuperäinen ensimmäinen kerros 1912
Kuvaus
Kapteeninkatu 23:ssa sijaitseva asuinrakennus on rakennettu 1913. Suurikokoisessa rakennuksessa on kaksi
asuinkerrosta, lisäksi siinä on ullakko ja kellari. Perustus on kiveä, ensimmäisen kerroksen runko on tiiltä, toisen
38
kerroksen ja ullakon runko on hirttä. Ensimmäisen kerroksen julkisivut on rapattu, toisen kerroksen julkisuvuissa on
vaakalaudoitus, aumakatto poikkipäätyineen on konesaumattua peltiä. Rakennuksessa on jugendin tyylipiirteitä.
Rakennuksessa on yhdeksän asuntoa. Myös pitkä ulkorakennus on rakennettu 1913. Siinä on varsinainen kerros ja
vintti. Perustus on kiveä, runko on rankorakenteinen, julkisivuissa on vaakalaudoitus, satulakatto on peltiä.
Historiaa
Talonomistaja Benjamin Lax rakennutti asuinrakennuksen ja ulkorakennuksen 1913 arkkitehti A. W. Stenforsin
piirustusten mukaan. Vuonna 1919 talon otti haltuunsa Benjamin Laxin leski Maria Lax. Vuosina 1935-50 omistajina
olivat Maria Lax, hitsaaja Karl Arvid Lax sekä lastenhoitaja Fanny Maria Lax. Vuonna 1950 Maria Laxin osuuden sai
testamentilla putkimies Pertti Arvid Lax. Vuonna 1960 Karl Laxin osuuden sai Berta Rakel Lax. Vuonna 1963 Pertti Lax
sai Fanny Laxin osuuden testamentilla ja vuonna 1978 Pertti Lax osti loput osakkeet pois. Taloon asennettiin
keskuslämmitys 1960.
Arviointi
Hyvin säilynyt kokonaisuus. Rakennustaiteellisesti (R) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan
(A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1185 m ) voi rakentaa 945 k-m .
Sallittu kerrosala vastaa rakennettua tilannetta.
39
KOHDE 11
Kapteeninkatu 25
päärakennus 1912, ulkorakennus 1920
40
H; R, M
A
Kuvaus
Kapteeninkatu 25:ssä sijaitseva asuin- ja liikerakennus on rakennettu 1912. Suurikokoisessa rakennuksessa on kaksi
kerrosta sekä ullakko ja kellari. Perustu on kiveä, ensimmäisen kerroksen runko on tiiltä, toinen kerros ja ullakko ovat
hirttä. Ensimmäisen kerroksen julkisivu on paljas tiili, toisessa kerroksessa ja vintillä on vaakalaudoitus, satulakatto
poikkipäätyineen on konesaumattua peltiä. Ensimmäisessä kerroksessa on pieniä liiketiloja, toisessa kerroksessa on
kolme asuntoa.
Pitkä ulkorakennus on rakennettu todennäköisesti samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Siinä on varsinainen
kerros ja vintti. Perustus on kiveä, runko on hirttä, rankorakennetta ja tiiltä, julkisivuissa on vaakalaudoitusta, paljasta
hirttä ja tiiltä.
Historiaa
Tontin päärakennus on rakennettu 1912 todennäköisesti tanskalaissyntyiselle makkaramestari Karl Thorvald
Poulsenille (vaimo Hulda Sofia). Vuonna 1916 kiinteistön osti rakennusmestari Isak Geber. Vuosina 1949-66 kiinteistöä
hallitsi leski Johanna Geber. Vuosina 1966-69 kiinteistön omisti kirkkoherra Birger Aleksander Geber sekä tarkastaja
Emil Martin Siren ja vaimonsa Thyra Maria, omaa sukua Geber. Vuosina 1969-73 haltijoina olivat B. Geber ja E.Siren.
Vuonna 1973 edellä mainitut myivät kiinteistön nykyisille omistajille, jotka ovat taidemaalari Veikko Ilmari Takala ja
vaimo Siviä Annikki sekä työmies Yrjö Kalervo Lindholm ja vaimo Pirkko Annikki.
Kiinteistössä on toiminut makkaratehdas. Makkaratehdas (Karjakunta) toimi ehkä 1960-luvulle saakka. Vuonna 1957
päärakennuksen päätyyn rakennettiin kaasukeskus. Vuonna 1958 tehtiin jonkinlainen perusparannus. Vuonna 1974
rakennettiin ateljee ja saunatiloja. Ensimmäinen rakennus Palosaarella, johon oli asennettu lämmityspatterit, jotka on
luultavasti tehty Saksassa, ja ne ovat edelleen käytössä.
Arviointi
Edustava ja hyvin säilynyt esimerkki vuosisadan alun asuin- ja tuotantorakennuksesta. Rakennustaiteellisesti (R) ja
kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1360 m ) voi rakentaa 770 k-m . Sallittu kerrosala
vastaa (?) rakennettua tilannetta.
41
42
KOHDE 12
Työväenkatu 9
päärakennus 1800-luvulla
Nykyinen ensimmäinen kerros 1938
Nykyinen julkisivu Työväenkadulle 1938
H, R, M
Päärakennuksen siirto Työväenkadun varteen 1937
Nykyinen julkisivu pohjoiseen naapurin tontille 1938
43
A
Kuvaus
Työväenkatu 9:ssä sijaitseva asuinrakennuksen vanhin osa on rakennettu 1800-luvun lopulla, ennen vuotta 1891, ja
sitä on laajettu 1938. Kadun varressa sijaitseva vanhin osa on puolitoistakerroksinen. Siinä on hirsirakenne,
betoniperusta ja satulakatto, katujulkisivussa on kaksi poikkipäätyä rinnakkain. Tontin pohjoisosassa on
puolitoistakerroksinen yhdysosa ja kaksikerroksinen laajennus. Niissä on rankorakenne, betoniperusta ja aumakatto.
Kaikissa julkisivuissa on vaakalaudoitus, katot ovat peltiä. Rakennuksessa on yhteensä kahdeksan asuntoa.
Pihassa on betonirakenteinen ulkorakennus, jossa on neljän auton autotalli ja varasto vuodelta 1953.
Historiaa
Asuinrakennus on rakennettu ennen 1891, koska se näkyy vuoden 1891 A. Bergenin laatimassa kartassa. Vuosina
1937-38 asuinrakennus siirrettiin melkein paikkansa verran pois Työväenkadun katualueelta katualueen reunaan ja
rakennusta laajennettiin tontin pohjoisosaan Leo Lehtikannon suunnitelmien mukaan. Tuolloin rakennettiin kellari,
rakennusta jatkettiin kadun varressa ja tontin sisäosaan rakennettiin uusi asuinrakennus, joka yhdistettiin kadun
varren rakennukseen väliosalla. Kadun varren rakennuksen pohjoispäähän sijoitettiin sekatavarakauppa ja
maitokauppa, muut tilat olivat asuintiloja. Tiloissa toimi kauppa ainakin vielä 1970-luvulla ja kampaamo 1970-luvulla.
Autotalli- ja varastorakennuksen suunnitteli Jerker Bjon 1953. Vuonna 1966 taloon asennettiin öljylämmitys.
Ensimmäiset asukkaat, joista löytyy tietoa, ovat talonomistajat Matias (Matti, Matts) Storgård ja vaimonsa Anna
Elisabeth. He asuivat rakennuksessa ainakin vuodesta 1901 vuoteen 1918. Vuosina 1918-21 rakennuksen omisti
talonomistaja/ viilaaja Johannes Reinhold Tillvists ja vaimonsa Fanny Aleksandra. Vuosina 1921-36 rakennuksen
omisti Alex Malmberg. Vuonna 1938 rakennus oli Werner Walfrid Kullbergin hallussa. Vuosina 1938-60 rakennuksen
omisti talonomistaja Johannes Holmlund vaimonsa Anna Elisabethin kanssa (k.1953). Vuosina 1961-99 rakennuksen
omisti Holmlundin perikunta: Anni Linnea Ruda, Elsa Adele Bergström, Lenni Sigvald Holmlund. Vuosina 1966-76
rakennuksen omisti talonomistaja Ingegerd Bengs. Vuonna 1976 rakennuksesta muodostettiin asunto-osakeyhtiö.
Arviointi
Historiallisia kerrostumia edustava kohde. Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunk-ikuvallisesti (M)
arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (875 m ) voi rakentaa 440 k-m . Sallittu
kerrosala vastaa rakennettua tilannetta.
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Jos talousrakennus puretaan, voidaan uusi rakentaa myös
tontin takarajan suuntaisesti.
44
KOHDE 13
Työväenkatu 13
päärakennus 1938
R, M
A
Alkuperäinen julkisivu Työväenkadulle 1938
Julkisivu Työväenkadulle laajennuksen jälkeen 1959 Alkuperäinen
rakennusosa on vasemmalla.
Alkuperäinen leikkaus 1938
Alkuperäinen ensimmäinen kerros 1938. Lisäksi toisessa kerroksessa on
huone ja keittiö.
45
Kuvaus
Työväenkatu 13:n asuinrakennus on rakennettu 1938, laajennus 1959. Rakennus on kaksikerroksinen, siinä on
rankorakenne, betoniperusta ja loiva aumakatto. Julkisivuissa on vaakalaudoitus, katto on konesaumattua peltiä.
Rakennuksessa on seitsemän asuntoa. Pihassa on puurakenteinen autotalli- ja varastorakennus vuodelta 2008.
Historiaa
Ensimmäinen rakennusvaihe rakennettiin 1938 suutarimestari Kustaa Arvid Lindroosille. Suunnitelmat teki Leo
Lehtikanto. Rakennuksessa oli tuolloin yksi asunto ja myymälä ensimmäisessä kerroksessa sekä kaksi yksiötä toisessa
kerroksessa. Vuonna 1939 lisättiin huoneita toiseen kerrokseen. Vuodesta 1949 rakennusta hallitsi leski Suoma Taimi
Lindroos, os. Linden. Vuonna 1952 rakennuksen osti maalarimestari Juho Aadolf Heinonen. Vuonna 1953
rakennukseen lisättiin lasikuisti. Vuonna 1956 pihaan rakennettiin ulkorakennus ja kellariin tehtiin sauna. Vuonna
1959 rakennusta jatkettiin Työväenkadun suunnassa Jerker Bjonin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1968 talon osti
muovityöntekijä Johan Sven Erik Vesterback. Vuonna 1969 taloon tehtiin öljylämmitys. Vuonna 1990 Johan Sven Erik
Vesterback osti tontin kaupungilta omakseen. Osa talosta rakennettiin uudelleen 1998 tulipalon vuoksi, ja samalla
Käsityöläiskadun puolella ollut entinen myymälän ovi poistettiin. Vanha ulkorakennus purettiin ja tilalle rakennettiin
uusi ulkorakennus 2008.
Arviointi
Rakennus on säilyttänyt tyylipiirteensä muutoksista huolimatta. Rakennustaiteellisesti (R) ja kaupunki-kuvallisesti (M)
arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (918 m ) voi rakentaa 550 k-m , josta on käytetty
2
noin 380 k-m . Käyttämätön kerrosala tulee sijoittaa
Käsityöläiskadun varteen II-kerroksisena rakennusosana.
46
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
KOHDE 14
Työväenkatu 15
päärakennus 1938
H, R, M
A
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Alkuperäinen leikkaus (1941)
Alkuperäinen ensimmäinen, jossa on sauna ja toinen kerros,
jossa on asunto (1941)
47
Kuvaus
Työväenkatu 15:ssa sijaitseva asuinrakennus (entinen saunarakennus) on rakennettu 1941. Rakennus on
puolitoistakerroksinen, siinä on jyrkkä satulakatto, jossa on ikkunaulokkeet molemmilla sivuilla, runko on tiiltä ja
perusta on betonia, julkisivumateriaalina on rappaus ja katemateriaali on pelti. Rakennuksessa on yksi asunto. Pihalla
on autotalli- ja varastorakennus 2000-luvun alkuvuosilta.
Historiaa
Tontin takaosassa on ollut puurakenteiset asuinrakennus ja vaja, jotka oli rakennettu Gideon Backille.
Vuonna 1938 Charles Franzen osti nämä rakennukset. Vuonna 1939 asuinrakennus ja vaja siirtyivät Viktor Björkasille.
Vuonna 1941 rakennukset osti peltiseppä Frans Heimaa. Hän myös rakennutti samana vuonna John Edvard Bruunin
piirustusten mukaan tontin etuosaan kivirakenteisen saunarakennuksen. Vuonna 1942 rakennukset siirtyivät
rautasorvari Kalle ja vaimo Ellen Kallionpäälle 2/3:n omistusosuudella sekä valuri Martti Vartarille 1/3:n
omistusosuudella. Vuonna 1944 Edvard Bruun suunnitteli muutokset piharakennukseen. Vuonna 1965 rakennukset
siirtyivät Ritva Kaarina Kauhajärven omistukseen. Kun saunan toiminta lopetettiin 1983, Vaasan kaupunki lunasti
vuokraoikeuden rakennuksineen, mutta myi rakennukset myöhemmin Rami Sepälle, joka peruskorjasi rakennuksen
asunnoksi 2000-luvun alkuvuosina.
Vuonna 1942 ainakin saunarakennukseen asennettiin keskuslämmitys, joka muutettiin öljylämmitykseksi 1972.
Arviointi
Rakennustaiteellisesti (R), historiallisesti (H) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Kohde säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (924 m ) voi rakentaa 420 k-m , josta on käytetty
2
noin 350 k-m . Käyttämätön kerrosala tulee sijoittaa
talousrakennuksen yhteyteen.
48
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
KOHDE 15
Varisselänkatu 28
päärakennus 1927, ulkorakennus 1932
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
R, M
A
Pohjanmaan museon kuva-arkisto
Asuinrakennus pihan puolelta 1980-luvulla
Ulkorakennus 1980-luvulla
49
Kuvaus
Asuinrakennus on rakennettu 1927 ja edustaa sopusuhtaista klassismia. Rakennuksessa on puolitoista kerrosta,
hirsirunko, kiviperusta ja jyrkähkö satulakatto, jossa on poikkipääty pihan puolella. Julkisuissa on pystyrimalaudoitus,
katto on konesaumattua peltiä. Rakennuksessa on yksi asunto.
Pihalla on pitkä ulkorakennus, joka todennäköisesti rakennettu samaan aikaan asuinrakennuksen kanssa ja sitä on
laajennettu 1932. Se on rankorakenteinen, julkisivuissa on pystyrimalaudoitus ja katto on peltiä.
Historiaa
Asuinrakennus (1927) ja ulkorakennus on rakennettu ajuri Viktor Nymanille. Vuodesta 1958 rakennuksia hallitsivat
ajuri Karl Viktor Röij ja huoltomies Karl Helge ja Elin Irene Röij. Vuodesta 1960 omistajat olivat Karl Röij ja Elin Röij.
Vuonna 1985 Vaasan kaupunki lunasti tontin vuokraoikeuden rakennuksineen, mutta myi myöhemmin tontin
rakennuksineen yksityiselle. Asuinrakennukseen tehtiin muutoksia 2006.
Arviointi
Rakennustaiteellisesti (R) ja kaupunkikuvallisesti (M) arvokas. Nykyiset rakennukset säilytetään ennallaan (A).
Lisärakentamis- ja muutosmahdollisuudet
Ote asemakaavakartasta 1:1000
2
2
Tontille (1131 m ) voi rakentaa 450 k-m , josta on
2
käytetty noin 250 k-m . Asuinrakennusta on mahdollista
jatkaa Varisselänkadun suuntaisesti tai vaihtoehtoisesti
rakentaa toinen asuinrakennus tontin sivurajan
suuntaisesti.
Ote asemakaavan havainnepiirroksesta 1:1000
Käyttämätön kerrosala on luontevinta sijoittaa
Varisselänkadun varteen nykyisen rakennuksen jatkeeksi.
Tontin luoteisrajalle voi rakentaa kapearunkoisen
rakennuksen nykyisen ulkorakennuksen jatkeeksi tai
erillisen rakennuksena.
50
51