www.aikashop.fi
Nro 33
13. elokuuta 2015
RV
Ristin Voitto
Digi-
Ristin voitto
<< PRO2 - Posti Oy <<
Posti Green
Tapio Puolimatka
KÄRSIMYKSEN
TARKOITUS
w w w. r i s t i n v o i t t o . f i
19. maaliskuuta 2015
”Kiusaamisessa on kysymys vallan tavoittelusta”
Päivi Hamarus avaa koukiusaamisen dynamiikkaa. Sivu 2
Shutterstock
Koulu
alkaa taas
Pääkirjoitus » Koulu kasvuyhteisönä
»Opetussuunnitelma
ja lapsityö puhuttavat
Sivut 4 ja 16–18
»Lapsen hengelliset
pelot puntarissa Sivut 6–7
■ Raamatuntulkinta
Sivut 10–11
■ Mooseksen Parta 20 vuotta Sivut 14–15
Sivu 3
» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset
2 puheenaihe
6. elokuuta 2015
RV
Koulukiusaamisella voi olla vakavia seurauksia
Haukku haavan tekee
Pentti Heinonen
RV
kaa, jota on kiintoisaa tarkastella
myös uuden tutkimustiedon valossa.
– Veljet eivät hyväksyneet Joosefin roolia isänsä lemmikkinä ja ehkä pelkäsivät tämän aseman kohoamista. Oman aseman
puolustaminen sai veljet myymään Joosefin pois koko yhteisöstä. Vastaavasti Saul huomasi
Daavidin menestyksen ja pelkäsi omaa asemaansa. Pelko ja ka
teus sekä oman aseman varmistaminen johtivat Saulin tavoittelemaan Daavidin henkeä.
Molemmissa kertomuksissa on
Hamaruksen mukaan kiusaamisen prosessille tyypillinen ilmiö:
kiusattu aletaan nähdä niin arvottomana, että häntä voidaan kohdella miten vain.
Kiusaamisen tutkija muistuttaa, että ihmiskunnan lankeemuksen taustaltakin löytyy kiusaamisen ilmiö. Sielunvihollisesta
puhutaan Raamatussa kiusaajana.
– Saatanan lankeaminen johtui
siitä, että hän halusi nousta tavoittelemaan Jumalan valtaa ja asemaa.
”Ilman sovintoakin voi antaa
anteeksi”
Noin kymmenen prosenttia oppilaista joutuu koulussa kiusatuksi. – Kiusaamista ei kannata pelätä. Rohkaise lasta ja kerro, mistä siinä on kysymys, Päivi Hamarus kannustaa koululaisten vanhempia.
Leevi Launonen
Kiusaamisen tunteminen
ilmiönä on välttämätöntä,
jotta siihen voidaan
P
tehokkaasti puuttua.
äivi
Hamarus
muistaa vielä hyvin
ihanan Särkisalon
kyläkoulun KeskiSuomessa, jossa
hän aloitti oman opintiensä joskus 1960-luvun lopulla. Maaseudun kyläkoulu oli idyllinen ja turvallinen pienyhteisö, jossa kaikki
tunsivat toisensa.
Hamaruksen mieleen on kuitenkin jäänyt alaluokilta tilanne,
jossa hän huomasi koulutovereihin kohdistuvaa kiusaamista. Tomerana tyttönä hän puuttui heti
asiaan, ja kiusaaminen saatiin loppumaan.
Filosofian maisteriksi ja kielten
opettajaksi valmistunut Päivi Hamarus törmäsi uudelleen koulukiusaamiseen 1990-luvulla toimiessaan koulutussuunnittelijana
Keski-Suomen lääninhallituksessa. Sivistysosaston päällikkö pyysi
häntä kirjoittamaan kouluille oppaan, joka käsittelisi koulukiusaamiseen puuttumista. Älä kiusaa
mua -opas ilmestyi 1998.
Äitiyslomalla ollessaan Hama-
rus innostui jatkamaan kasvatustieteen opintoja. Pro gradunsa hän
teki yläkoulun luokassa, jossa kehittämistoimenpiteet suunnattiin
luokan ilmapiirin ja yhteisöllisyyden rakentamiseen.
– Tuon lukuvuoden aikana luokassa ilmennyt kiusaaminen lakkasi. Tulin vakuuttuneeksi siitä,
että kiusaamiseen voidaan oikeasti vaikuttaa, Hamarus kertoo.
Kiusaamisen dynamiikka
kiinnosti
Ohjaajan kehotuksesta aloitettu
väitöstutkimus vei Hamaruksen
yhä syvemmälle aiheeseen.
– Olin kiinnostunut siitä, mistä kiusaamisessa on ilmiönä kysymys. Jotta siihen voidaan oikeasti vaikuttaa, sen dynamiikka
täytyy ensin tuntea. Eihän moottoriakaan voi korjata, ellei tiedä,
miten se toimii.
Päivi Hamarus keräsi tutkimusaineistonsa yläkoululaisten kirjoituksista. Analysoituaan koulukiusaamista kuvaavia kertomuksia hän haastatteli myös kiusaajia
ymmärtääkseen aihettaan syvemmin. Hamaruksen väitöskirja Koulukiusaaminen ilmiönä valmistui
2006, ja se hyväksyttiin korkeimmalla mahdollisella arvosanalla.
Väitöstutkimuksen pohjalta
Hamarus kehitti sosiaalisen hy-
vinvoinnin mallin eli kuvauksen
siitä, miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa.
Aiheelle oli tilausta: Päivi Hamarusta haastateltiin lukuisia kertoja radiossa ja televisiossa, hän
vieraili kutsuttuna luennoitsijana
yli 200 tilaisuudessa ympäri maata ja tutkimuksen aiheesta syntyi
kirjojen lisäksi noin 80 artikkelia.
– Sain myös monilta vanhemmilta yhteydenottoja eri puolilta
Suomea. Kun kuuntelin heidän
ahdistavia kokemuksiaan, huomasin, että he tarvitsevat oppaan,
miten toimia silloin, kun lasta kiusataan.
Haukku haavan tekee, käytännöllinen opas vanhemmille, julkaistiin vuonna 2012.
Kiusaamisen syyt ja
seuraukset
– Kiusaamisessa on kysymys vallan tavoittelusta yhteisössä, Hamarus määrittelee.
– Valta voi ilmetä esimerkiksi
aseman, suosion, huomion tai hyväksymisen tavoitteluna sekä ystäväpiirin pysymisenä kiusaajan
ympärillä. Hyvä lähtökohta onkin
kysyä, mitä hyötyä kiusaaja saa
kiusaamisen kautta.
Hamaruksen mukaan olennaista on se, että kiusaamisessa tuotetaan yleensä jokin nimetty erilai-
suus kiusatulle. Sellainen voi olla
mikä tahansa, vaikkapa uskovaisuus.
– Nämä erilaisuudet liittyvät
esimerkiksi ulkonäköön, pukeutumiseen ja arvostuksiin. Kiusaaminen alkaa nimittelystä, juoruista
ja tarinoista. Niillä kiusatulle luodaan tietynlainen maine, peitetarina, jolla hänet eristetään yhteisöstä ja aiheutetaan pahimmillaan
jopa fyysistä väkivaltaa.
Oppilaiden kirjoituksissa tuli
esiin myös kiusaamisen oikea totuus, jota tutkija kutsuu tositarinaksi:
Mutta sitten mä keksin, että siellä meidän luokalla on Aapo. Se on
sellainen, jolta valuu räkä nenästä ja kerran siltä pääsi pieru kesken
tunnin. Ni, me keksittiin, että se on
ällö, inho. Siinä on poikabakteereja
ja sillei. Me tehtiin kirjevihkoon tehtäviä ”Piirrä Aapon räkää”, ja kerran
me keksittiin, että laitetaan Aapon
reppuun appelsiinin kuoria. Vähän
meillä oli hauskaa, kun me tiedettiin, että se räjähtää siitä. Ja niin siinä kävikin. Koko luokka nauroi.
Hamaruksen mukaan kiusaamisen seurauksista on vielä melko vähän tutkimustietoa.
– Se kuitenkin tiedetään, että
kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle ahdistusta, masennusta, unettomuutta, ärtyisyyttä, ag-
gressiivisuutta sekä väärää häpeää
ja syyllisyyttä, Hamarus luettelee.
– Lisäksi aivofysiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että ryhmästä poissulkeminen jättää aivoihin samaan paikkaan fysiologisen jäljen kuin ruumiillinen
kidutus. Äärimmäisissä tapauksissa seurauksena voi olla koko
perheen muutto, vanhempien
työpaikan vaihtaminen ja jopa taloudellisia menetyksiä.
Hamarus on käsitellyt kiusaamiseen puuttumista useissa artikkeleissaan ja kirjoissaan. Tänä
syksynä häneltä valmistuu opas
kiusaamisen jälkihoitoon, ja syyskuussa hän vetää Perheniemen
opistolla viikonlopun koulukiusattujen lasten vanhemmille.
– Vaikuttavan puuttumisen
lähtökohtana on aina yhteinen
ymmärrys siitä, mistä kiusaamisessa on kysymys, sekä halu toimia niin, että yhteisö voi hyvin.
Motiivina kateus,
pelko ja oman aseman
varmistaminen
Päivi Hamarus huomauttaa, että
myös Raamatussa puhutaan kiusaamisesta. Siellä erityisesti kaksi kertomusta nousee yli muiden:
Joosef veljiensä ja Daavid Saulin
kiusattavana. Molempiin liittyy
kiusaamisen ajatonta dynamiik-
pääkirjoitus 3
6. elokuuta 2015
Kiusaamistilanne koetetaan
yleensä päättää anteeksiantamiseen ja sovintoon. Hamarus painottaa näiden käsitteiden oikeaa
ymmärtämistä. Hänen mukaansa
anteeksiantamiseen liittyy monia
vääriä käsityksiä ja myyttejä. Kirjailija Dianne B. Collard käsittelee niitä mielenkiintoisella tavalla
teoksessaan Päätän antaa anteeksi.
– Ensimmäinen myytti on se,
että anteeksiantaminen pienentää
rikkomusta. Anteeksiantaminen
ei suinkaan tarkoita, ettei tapahtunut olisikaan kovin suuri asia.
Toisen myytin mukaan anteeksiantaminen vapauttaa syyllisen tekonsa seurauksista. Niin ei tietenkään ole, sillä jokainen on vastuussa omista teoistaan.
Hamarus kritisoi Collardin tavoin myös sitä myyttistä käsitystä, että anteeksiantaminen edellyttää unohtamista.
– Todellinen anteeksianto perustuu kuitenkin siihen, että muistamme sen, mitä meille tehtiin,
mutta päätämme silti antaa anteeksi. Unohtaminen voi toki olla
ajan myötä seuraus anteeksiantamisesta, mutta ei sen edellytys.
– Neljäs väärinkäsitys on ajatella, että anteeksiantamuksen jälkeen kiusatun on oltava yhteydessä häntä vastaan rikkoneeseen.
Anteeksiantaminen ei kuitenkaan
edellytä kiusatulta mitään.
Hamaruksen mukaan sovinto on taas kahdenkeskinen asia ja
merkitsee molemminpuolista toimintaa.
– Sovinto on paras vaihtoehto, mutta läheskään aina se ei ole
mahdollinen. Ilman sovintoakin
voimme antaa anteeksi. Anteeksiantoon tarvitaan vain yksi ihminen.
Entä mitä tutkija haluaa sanoa
tällä viikolla kouluvuottaan aloittavan lapsen vanhemmille?
– Rakenna avoin ja luottamuksellinen suhde lapseen. Kiusaamista ei kannata pelätä, vaan rohkaise lasta ja kerro, mistä siinä on
kysymys.
Ristin Voitto
Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen
Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi
Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676
Koulu kasvuyhteisönä
IHMINEN KUULUU elämänsä aikana moniin erilaisiin yhteisöi-
hin, jotka vaikuttavat hänen persoonansa kehitykseen. Tällaisia kasvuyhteisöjä ovat esimerkiksi perhe, koulu ja seurakunta.
Suomalainen nuori viettää elämästään noin 15–18 vuotta koulun penkillä ja erilaisissa oppilaitoksissa. Se on tärkeää persoonallisen kasvun aikaa. Nuori rakentaa silloin ratkaisevalla tavalla
omaa maailmankatsomustaan ja identiteettiään ihmisenä.
Usein tämä aika merkitsee myös kodin perinnölle ja omalle
vakaumukselle vieraan arvomaailman kohtaamista. Kouluelämä
pakottaa arvioimaan suhdetta kaveripiiriin, mediaan ja vanhempien arvoihin. Nuori tekee valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kouluaika antaa suunnan koko tulevalle kehitykselle.
Suomalaiset koulut ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa. Sen sijaan
koulujen eettinen, sosiaalinen ja tunne-elämän eheyttä tukeva
kasvatustyö kohtaa jatkuvasti suuria haasteita.
Koulu on yhteiskunnan henkinen ilmapuntari, joka
heijastaa oppilaiden kasvuolosuhteita. Se on näköalapaikka, jossa perheiden pahoinvointi ja hyvinvointi on
helppo huomata. Vaikka suomalainen koulu on laadukas ja opettajat korkeasti koulutettua valiojoukkoa,
kouluissa kamppaillaan nykyisin yhä enemmän
oppilaiden tunne-elämän vaikeuksien, käytös-
Opetussuunnitelma
haastaa vanhempia
kouluyhteisön
rakentamiseen.
häiriöiden ja sosiaalisten ongelmien kanssa.
Opetussuunnitelma haastaa vanhempia mukaan kouluyhteisön rakentamiseen. Myös helluntaiseurakuntiin kuuluvien vanhempien on syytä ottaa tämä kutsu vakavasti. Heidän on hyvä
pitää yhteyttä opettajaan, tutustua lapsen luokkatovereihin ja
osallistua aktiivisesti vanhempain toimintaan. Vanhemmilla on
oikeus vaikuttaa osaltaan myös koulun arvoihin, jotka ovat – uskonnonopetus mukaan lukien – tulevaisuudessa yhä suurempien ristipaineiden kohteena.
Opettajien työtä on syytä arvostaa ja tukea. Hyvä kasvuyhteisö
rakentuu kodin ja koulun tiiviissä yhteistyössä, jossa etsitään aidosti lapsen parasta.
Myös seurakunnilla on paljon annettavaa kouluille. Joillakin
paikkakunnilla helluntaiseurakunnat ovat tehneet kirjallisia sopimuksia opetuksen järjestäjän kanssa, ja yhteistyön sisällöt, kuten koulupastoreiden vierailut ja aiheet, on
merkitty lukuvuoden työsuunnitelmaan. Hyvä Sanoma ry:n ja seurakuntien koulutyö on tavoittaa satojatuhansia lapsia ja nuoria. Se on mitä arvokkainta
yhteiskunnallista vaikuttamista. Paikallinen suhteiden hoitaminen on tässä avainasemassa.
Hyvään elämään ja vastuulliseen
aikuisuuteen ei kasveta yksin. Siihen
tarvitaan turvallisia kasvuyhteisöjä –
ja erityisesti koulua.
Siksi lapset ja nuoret on hyvä lähettää siunaten koulutielle.
Leevi Launonen
Kestikö nurmikko sateisen kesän?
konferenssikeskuksen Ison Kirjan leirintäalue on jälleen toiminut läpi kesän.
HELLUNTAISEURAKUNTIEN
Juhannuskonferenssi oli jonkin verran
alavireinen. Kesän ajan majoitusjohtaja
Markus Mäenpää, miten leirintäalue on
selvinnyt sateisestä kesästä?
– Kesä on mennyt suhteellisen normaalisti, vaikka kalseat kelit ovat mahdollisesti vähän vähentäneet karavaanarikansan
matkahalukkuutta.
– Asiakkaiden mukaan kuulemma muillakin leirintäalueilla olisi ollut vähän vähemmän matkaajia. Itse en huomaa eroa
viime vuosiin, joten kovin suurta vähennys-
tä ei tunnu olevan. Ulkomaalaisia on ollut
myös normaali määrä, pääosin saksaa puhuvista maista.
– Kesä on siis mennyt varsin somasti.
Uusia vuosipaikkalaisia on tullut noin 40,
ja rantatontteja on myös mennyt useampi.
Sana kiirii jatkuvasti myös muuten, joten
jatkuvasti uusia ihmisiä on löytänyt tänne.
Isossa Kirjassa on hehtaarikaupalla
nurmikenttää. Miten se on kestänyt liejuuntumatta?
– Nurmikenttä tuntui selviävän suhteellisen hyvin sateista. Muistaakseni konferenssissa jotain vaunua piti vetää, mutta
muuna aikana nurmi on kestänyt varsin
mainiosti.
Kuinka paljon aluella on vaunuja ympäri vuoden?
– Vuosipaikkalaisia, joilla on oikeus
olla täällä vuoden ympäri, on noin 220.
Kuitenkin alueella on ympärivuotisia vaunuja jonkin verran vähemmän, ehkä noin
50.
– Vuosipaikkalaisista varmaankin noin
60-70 prosenttia pitää vaunuaan alueella
kesän ajan ja noin 20 prosenttia koko vuoden. Moni haluaa tukea Isoa Kirjaa ottamalla vuosipaikan vaikka ei säilyttäisi vaunuaan koko aikaa alueellamme.
(RV)
Ulkomaalaiset
tulivat pääosin
saksaa puhuvista
maista