Koulu alkaa taas
www.aikashop.fi Nro 33 13. elokuuta 2015 RV Ristin Voitto Digi- Ristin voitto << PRO2 - Posti Oy << Posti Green Tapio Puolimatka KÄRSIMYKSEN TARKOITUS w w w. r i s t i n v o i t t o . f i 19. maaliskuuta 2015 ”Kiusaamisessa on kysymys vallan tavoittelusta” Päivi Hamarus avaa koukiusaamisen dynamiikkaa. Sivu 2 Shutterstock Koulu alkaa taas Pääkirjoitus » Koulu kasvuyhteisönä »Opetussuunnitelma ja lapsityö puhuttavat Sivut 4 ja 16–18 »Lapsen hengelliset pelot puntarissa Sivut 6–7 ■ Raamatuntulkinta Sivut 10–11 ■ Mooseksen Parta 20 vuotta Sivut 14–15 Sivu 3 » puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset 2 puheenaihe 6. elokuuta 2015 RV Koulukiusaamisella voi olla vakavia seurauksia Haukku haavan tekee Pentti Heinonen RV kaa, jota on kiintoisaa tarkastella myös uuden tutkimustiedon valossa. – Veljet eivät hyväksyneet Joosefin roolia isänsä lemmikkinä ja ehkä pelkäsivät tämän aseman kohoamista. Oman aseman puolustaminen sai veljet myymään Joosefin pois koko yhteisöstä. Vastaavasti Saul huomasi Daavidin menestyksen ja pelkäsi omaa asemaansa. Pelko ja ka teus sekä oman aseman varmistaminen johtivat Saulin tavoittelemaan Daavidin henkeä. Molemmissa kertomuksissa on Hamaruksen mukaan kiusaamisen prosessille tyypillinen ilmiö: kiusattu aletaan nähdä niin arvottomana, että häntä voidaan kohdella miten vain. Kiusaamisen tutkija muistuttaa, että ihmiskunnan lankeemuksen taustaltakin löytyy kiusaamisen ilmiö. Sielunvihollisesta puhutaan Raamatussa kiusaajana. – Saatanan lankeaminen johtui siitä, että hän halusi nousta tavoittelemaan Jumalan valtaa ja asemaa. ”Ilman sovintoakin voi antaa anteeksi” Noin kymmenen prosenttia oppilaista joutuu koulussa kiusatuksi. – Kiusaamista ei kannata pelätä. Rohkaise lasta ja kerro, mistä siinä on kysymys, Päivi Hamarus kannustaa koululaisten vanhempia. Leevi Launonen Kiusaamisen tunteminen ilmiönä on välttämätöntä, jotta siihen voidaan P tehokkaasti puuttua. äivi Hamarus muistaa vielä hyvin ihanan Särkisalon kyläkoulun KeskiSuomessa, jossa hän aloitti oman opintiensä joskus 1960-luvun lopulla. Maaseudun kyläkoulu oli idyllinen ja turvallinen pienyhteisö, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hamaruksen mieleen on kuitenkin jäänyt alaluokilta tilanne, jossa hän huomasi koulutovereihin kohdistuvaa kiusaamista. Tomerana tyttönä hän puuttui heti asiaan, ja kiusaaminen saatiin loppumaan. Filosofian maisteriksi ja kielten opettajaksi valmistunut Päivi Hamarus törmäsi uudelleen koulukiusaamiseen 1990-luvulla toimiessaan koulutussuunnittelijana Keski-Suomen lääninhallituksessa. Sivistysosaston päällikkö pyysi häntä kirjoittamaan kouluille oppaan, joka käsittelisi koulukiusaamiseen puuttumista. Älä kiusaa mua -opas ilmestyi 1998. Äitiyslomalla ollessaan Hama- rus innostui jatkamaan kasvatustieteen opintoja. Pro gradunsa hän teki yläkoulun luokassa, jossa kehittämistoimenpiteet suunnattiin luokan ilmapiirin ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. – Tuon lukuvuoden aikana luokassa ilmennyt kiusaaminen lakkasi. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että kiusaamiseen voidaan oikeasti vaikuttaa, Hamarus kertoo. Kiusaamisen dynamiikka kiinnosti Ohjaajan kehotuksesta aloitettu väitöstutkimus vei Hamaruksen yhä syvemmälle aiheeseen. – Olin kiinnostunut siitä, mistä kiusaamisessa on ilmiönä kysymys. Jotta siihen voidaan oikeasti vaikuttaa, sen dynamiikka täytyy ensin tuntea. Eihän moottoriakaan voi korjata, ellei tiedä, miten se toimii. Päivi Hamarus keräsi tutkimusaineistonsa yläkoululaisten kirjoituksista. Analysoituaan koulukiusaamista kuvaavia kertomuksia hän haastatteli myös kiusaajia ymmärtääkseen aihettaan syvemmin. Hamaruksen väitöskirja Koulukiusaaminen ilmiönä valmistui 2006, ja se hyväksyttiin korkeimmalla mahdollisella arvosanalla. Väitöstutkimuksen pohjalta Hamarus kehitti sosiaalisen hy- vinvoinnin mallin eli kuvauksen siitä, miten yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa. Aiheelle oli tilausta: Päivi Hamarusta haastateltiin lukuisia kertoja radiossa ja televisiossa, hän vieraili kutsuttuna luennoitsijana yli 200 tilaisuudessa ympäri maata ja tutkimuksen aiheesta syntyi kirjojen lisäksi noin 80 artikkelia. – Sain myös monilta vanhemmilta yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Kun kuuntelin heidän ahdistavia kokemuksiaan, huomasin, että he tarvitsevat oppaan, miten toimia silloin, kun lasta kiusataan. Haukku haavan tekee, käytännöllinen opas vanhemmille, julkaistiin vuonna 2012. Kiusaamisen syyt ja seuraukset – Kiusaamisessa on kysymys vallan tavoittelusta yhteisössä, Hamarus määrittelee. – Valta voi ilmetä esimerkiksi aseman, suosion, huomion tai hyväksymisen tavoitteluna sekä ystäväpiirin pysymisenä kiusaajan ympärillä. Hyvä lähtökohta onkin kysyä, mitä hyötyä kiusaaja saa kiusaamisen kautta. Hamaruksen mukaan olennaista on se, että kiusaamisessa tuotetaan yleensä jokin nimetty erilai- suus kiusatulle. Sellainen voi olla mikä tahansa, vaikkapa uskovaisuus. – Nämä erilaisuudet liittyvät esimerkiksi ulkonäköön, pukeutumiseen ja arvostuksiin. Kiusaaminen alkaa nimittelystä, juoruista ja tarinoista. Niillä kiusatulle luodaan tietynlainen maine, peitetarina, jolla hänet eristetään yhteisöstä ja aiheutetaan pahimmillaan jopa fyysistä väkivaltaa. Oppilaiden kirjoituksissa tuli esiin myös kiusaamisen oikea totuus, jota tutkija kutsuu tositarinaksi: Mutta sitten mä keksin, että siellä meidän luokalla on Aapo. Se on sellainen, jolta valuu räkä nenästä ja kerran siltä pääsi pieru kesken tunnin. Ni, me keksittiin, että se on ällö, inho. Siinä on poikabakteereja ja sillei. Me tehtiin kirjevihkoon tehtäviä ”Piirrä Aapon räkää”, ja kerran me keksittiin, että laitetaan Aapon reppuun appelsiinin kuoria. Vähän meillä oli hauskaa, kun me tiedettiin, että se räjähtää siitä. Ja niin siinä kävikin. Koko luokka nauroi. Hamaruksen mukaan kiusaamisen seurauksista on vielä melko vähän tutkimustietoa. – Se kuitenkin tiedetään, että kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle ahdistusta, masennusta, unettomuutta, ärtyisyyttä, ag- gressiivisuutta sekä väärää häpeää ja syyllisyyttä, Hamarus luettelee. – Lisäksi aivofysiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että ryhmästä poissulkeminen jättää aivoihin samaan paikkaan fysiologisen jäljen kuin ruumiillinen kidutus. Äärimmäisissä tapauksissa seurauksena voi olla koko perheen muutto, vanhempien työpaikan vaihtaminen ja jopa taloudellisia menetyksiä. Hamarus on käsitellyt kiusaamiseen puuttumista useissa artikkeleissaan ja kirjoissaan. Tänä syksynä häneltä valmistuu opas kiusaamisen jälkihoitoon, ja syyskuussa hän vetää Perheniemen opistolla viikonlopun koulukiusattujen lasten vanhemmille. – Vaikuttavan puuttumisen lähtökohtana on aina yhteinen ymmärrys siitä, mistä kiusaamisessa on kysymys, sekä halu toimia niin, että yhteisö voi hyvin. Motiivina kateus, pelko ja oman aseman varmistaminen Päivi Hamarus huomauttaa, että myös Raamatussa puhutaan kiusaamisesta. Siellä erityisesti kaksi kertomusta nousee yli muiden: Joosef veljiensä ja Daavid Saulin kiusattavana. Molempiin liittyy kiusaamisen ajatonta dynamiik- pääkirjoitus 3 6. elokuuta 2015 Kiusaamistilanne koetetaan yleensä päättää anteeksiantamiseen ja sovintoon. Hamarus painottaa näiden käsitteiden oikeaa ymmärtämistä. Hänen mukaansa anteeksiantamiseen liittyy monia vääriä käsityksiä ja myyttejä. Kirjailija Dianne B. Collard käsittelee niitä mielenkiintoisella tavalla teoksessaan Päätän antaa anteeksi. – Ensimmäinen myytti on se, että anteeksiantaminen pienentää rikkomusta. Anteeksiantaminen ei suinkaan tarkoita, ettei tapahtunut olisikaan kovin suuri asia. Toisen myytin mukaan anteeksiantaminen vapauttaa syyllisen tekonsa seurauksista. Niin ei tietenkään ole, sillä jokainen on vastuussa omista teoistaan. Hamarus kritisoi Collardin tavoin myös sitä myyttistä käsitystä, että anteeksiantaminen edellyttää unohtamista. – Todellinen anteeksianto perustuu kuitenkin siihen, että muistamme sen, mitä meille tehtiin, mutta päätämme silti antaa anteeksi. Unohtaminen voi toki olla ajan myötä seuraus anteeksiantamisesta, mutta ei sen edellytys. – Neljäs väärinkäsitys on ajatella, että anteeksiantamuksen jälkeen kiusatun on oltava yhteydessä häntä vastaan rikkoneeseen. Anteeksiantaminen ei kuitenkaan edellytä kiusatulta mitään. Hamaruksen mukaan sovinto on taas kahdenkeskinen asia ja merkitsee molemminpuolista toimintaa. – Sovinto on paras vaihtoehto, mutta läheskään aina se ei ole mahdollinen. Ilman sovintoakin voimme antaa anteeksi. Anteeksiantoon tarvitaan vain yksi ihminen. Entä mitä tutkija haluaa sanoa tällä viikolla kouluvuottaan aloittavan lapsen vanhemmille? – Rakenna avoin ja luottamuksellinen suhde lapseen. Kiusaamista ei kannata pelätä, vaan rohkaise lasta ja kerro, mistä siinä on kysymys. Ristin Voitto Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676 Koulu kasvuyhteisönä IHMINEN KUULUU elämänsä aikana moniin erilaisiin yhteisöi- hin, jotka vaikuttavat hänen persoonansa kehitykseen. Tällaisia kasvuyhteisöjä ovat esimerkiksi perhe, koulu ja seurakunta. Suomalainen nuori viettää elämästään noin 15–18 vuotta koulun penkillä ja erilaisissa oppilaitoksissa. Se on tärkeää persoonallisen kasvun aikaa. Nuori rakentaa silloin ratkaisevalla tavalla omaa maailmankatsomustaan ja identiteettiään ihmisenä. Usein tämä aika merkitsee myös kodin perinnölle ja omalle vakaumukselle vieraan arvomaailman kohtaamista. Kouluelämä pakottaa arvioimaan suhdetta kaveripiiriin, mediaan ja vanhempien arvoihin. Nuori tekee valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Kouluaika antaa suunnan koko tulevalle kehitykselle. Suomalaiset koulut ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa. Sen sijaan koulujen eettinen, sosiaalinen ja tunne-elämän eheyttä tukeva kasvatustyö kohtaa jatkuvasti suuria haasteita. Koulu on yhteiskunnan henkinen ilmapuntari, joka heijastaa oppilaiden kasvuolosuhteita. Se on näköalapaikka, jossa perheiden pahoinvointi ja hyvinvointi on helppo huomata. Vaikka suomalainen koulu on laadukas ja opettajat korkeasti koulutettua valiojoukkoa, kouluissa kamppaillaan nykyisin yhä enemmän oppilaiden tunne-elämän vaikeuksien, käytös- Opetussuunnitelma haastaa vanhempia kouluyhteisön rakentamiseen. häiriöiden ja sosiaalisten ongelmien kanssa. Opetussuunnitelma haastaa vanhempia mukaan kouluyhteisön rakentamiseen. Myös helluntaiseurakuntiin kuuluvien vanhempien on syytä ottaa tämä kutsu vakavasti. Heidän on hyvä pitää yhteyttä opettajaan, tutustua lapsen luokkatovereihin ja osallistua aktiivisesti vanhempain toimintaan. Vanhemmilla on oikeus vaikuttaa osaltaan myös koulun arvoihin, jotka ovat – uskonnonopetus mukaan lukien – tulevaisuudessa yhä suurempien ristipaineiden kohteena. Opettajien työtä on syytä arvostaa ja tukea. Hyvä kasvuyhteisö rakentuu kodin ja koulun tiiviissä yhteistyössä, jossa etsitään aidosti lapsen parasta. Myös seurakunnilla on paljon annettavaa kouluille. Joillakin paikkakunnilla helluntaiseurakunnat ovat tehneet kirjallisia sopimuksia opetuksen järjestäjän kanssa, ja yhteistyön sisällöt, kuten koulupastoreiden vierailut ja aiheet, on merkitty lukuvuoden työsuunnitelmaan. Hyvä Sanoma ry:n ja seurakuntien koulutyö on tavoittaa satojatuhansia lapsia ja nuoria. Se on mitä arvokkainta yhteiskunnallista vaikuttamista. Paikallinen suhteiden hoitaminen on tässä avainasemassa. Hyvään elämään ja vastuulliseen aikuisuuteen ei kasveta yksin. Siihen tarvitaan turvallisia kasvuyhteisöjä – ja erityisesti koulua. Siksi lapset ja nuoret on hyvä lähettää siunaten koulutielle. Leevi Launonen Kestikö nurmikko sateisen kesän? konferenssikeskuksen Ison Kirjan leirintäalue on jälleen toiminut läpi kesän. HELLUNTAISEURAKUNTIEN Juhannuskonferenssi oli jonkin verran alavireinen. Kesän ajan majoitusjohtaja Markus Mäenpää, miten leirintäalue on selvinnyt sateisestä kesästä? – Kesä on mennyt suhteellisen normaalisti, vaikka kalseat kelit ovat mahdollisesti vähän vähentäneet karavaanarikansan matkahalukkuutta. – Asiakkaiden mukaan kuulemma muillakin leirintäalueilla olisi ollut vähän vähemmän matkaajia. Itse en huomaa eroa viime vuosiin, joten kovin suurta vähennys- tä ei tunnu olevan. Ulkomaalaisia on ollut myös normaali määrä, pääosin saksaa puhuvista maista. – Kesä on siis mennyt varsin somasti. Uusia vuosipaikkalaisia on tullut noin 40, ja rantatontteja on myös mennyt useampi. Sana kiirii jatkuvasti myös muuten, joten jatkuvasti uusia ihmisiä on löytänyt tänne. Isossa Kirjassa on hehtaarikaupalla nurmikenttää. Miten se on kestänyt liejuuntumatta? – Nurmikenttä tuntui selviävän suhteellisen hyvin sateista. Muistaakseni konferenssissa jotain vaunua piti vetää, mutta muuna aikana nurmi on kestänyt varsin mainiosti. Kuinka paljon aluella on vaunuja ympäri vuoden? – Vuosipaikkalaisia, joilla on oikeus olla täällä vuoden ympäri, on noin 220. Kuitenkin alueella on ympärivuotisia vaunuja jonkin verran vähemmän, ehkä noin 50. – Vuosipaikkalaisista varmaankin noin 60-70 prosenttia pitää vaunuaan alueella kesän ajan ja noin 20 prosenttia koko vuoden. Moni haluaa tukea Isoa Kirjaa ottamalla vuosipaikan vaikka ei säilyttäisi vaunuaan koko aikaa alueellamme. (RV) Ulkomaalaiset tulivat pääosin saksaa puhuvista maista
© Copyright 2024