Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014

Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright
Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Kai Widell
Edita Prima Oy
Helsinki 2015
Esipuhe
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan
jätevedet kahdella puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden
toiminta-alueella asuu yli 20 % Suomen asukkaista ja puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on ollut ja on edelleen merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen ja näin ollen myös vastuu toiminnan kehittämisestä on nähty jo vuosia Itämeren hyväksi tehdyksi työksi.
HSY:ssä on jatkettu myös vuonna 2014 pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi. Energiansäästöön ja
puhdistusmenetelmien kehittämiseen tähtäävät toimet ovat olleet keskeisimpiä kehittämiskohteita. Erityisesti vuonna
2014 keskityttiin fosforinpoiston tehostamiseen liittyviin kehityshankkeisiin. Uuden Blominmäkeen rakennettavan
puhdistamon suunnittelussa hyödynnetään kehittämishankkeiden tuloksia. Puhdistamon kehittämisen lisäksi vuoden
2014 aikana on tehty kehittämistyötä HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan osalta.
Tässä puhdistamoiden yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt ja ympäristövaikutukset koko Helsingin Metropolialueen osalta. Raportoinnin ensisijaisena lähtökohtana on valvontaviranomaisten
edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi tietyt kaaviot ja taulukot esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä
annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2014. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportointia tukee HSY:n julkaisusarjassa
ilmestyvä erillinen energiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin pureutuva vuosiraportti.
Helsingissä 16.3.2015
Jukka Piekkari
Vesihuollon toimialajohtaja
Tommi Fred
Jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja
Tiivistelmä
Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan kahdella
Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin
Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden
toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut
-kuntayhtymä (HSY).
Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportin tarkoituksena on tarjota sekä valvoville viranomaisille
että kuntalaisille kokonaiskuva jätevedenpuhdistamoiden
toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta vuonna 2014.
Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Vuonna 2014 sekä Viikinmäen että
Suomenojan puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan
määräykset. Vesistöön johdetun jäteveden biologinen ja
kemiallinen hapenkulutus, typpi-, fosfori- ja kiintoainepitoisuudet ja poistotehot olivat lupamääräysten mukaisia.
Vuosi 2014 oli pääkaupunkiseudulla sateisuudeltaan normaali, mikä vaikutti puhdistamojen toimintaan positiivisesti. Puhdistamojen yhteenlaskettu tulovirtaama oli
n. 130 milj. m3, mikä vastaa hyvin pitkän aikavälin keskiarvoa. Typpikuormitus mereen oli 973 tonnia ja fosforikuormitus 33 tonnia.
Kesällä 2014 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön laajennusosa, 9. biologinen prosessilinja,
mikä kasvatti laitoksen kapasiteettia noin 12 %. Laajennus parantaa laitoksen toimintaedellytyksiä etenkin suuren virtaaman tilanteissa. Työt Suomenojan puhdistamon
puhdistetun jäteveden sisältämän hukkalämmön hyödyntämiseksi etenivät. Fortum otti lämpöpumppulaitoksen
tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa.
HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopiste oli vuonna 2014 energiankulutuksen hallinnassa
ja ravinnepäästöjen vähentämiskeinojen selvittämisessä. Energiankulutuksen tarkempaa seurantajärjestelmää
kehitettiin varsinaisten energiatehokkuutta parantavien
toimenpiteiden lisäksi. Sekä typen että fosforin poiston
tehostamista selvitettiin pilottihankkeissa. Jätevedenpuhdistusosastolla käynnistyi viemäriverkoston kapasiteetin kokonaishallintaan tähtäävä hankekokonaisuus
ja sen osalta työ koko viemäriverkoston mallintamiseksi
käynnistettiin.
Viikinmäen puhdistamon sähköenergian tuotanto oli
26,9 GWh. Sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi
energiankulutuksen vähentymisen ansiosta Viikinmäessä
tasolle 70 %. Myös Suomenojan puhdistamon tuottama
biokaasun määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Suomenojan tuottama biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi.
4
Julkaisija
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät
Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen,
Paula Lindell, Eija Lehtinen,
Aninka Urho
Päivämäärä
31.3.2015
Julkaisun nimi
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
- Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot
Avainsanat
Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnepäästöt, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus
Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 3/2015
issn–l
1798-6087
isbn
(nid.)
978-952-6604-95-4
isbn
(pdf)
978-952-6604-94-7
issn
(nid.)
1798-6087
issn
(pdf)
1798-6095
Kieli: suomi
Sivuja: 60
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY
puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Sammandrag
Avloppsvattnet i huvudstadsregionen renas vid de två
största avloppsreningsverken i Finland: Viksbacka i Helsingfors och Finno i Esbo. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM) svarar för reningsverkens
verksamhet.
Syftet med årsrapporten om avloppsvattenreningen i huvudstadsregionen är att ge både de övervakande myndigheterna och kommuninvånarna en helhetsbild av
avloppsreningsverkens verksamhet samt rengöringseffektiviteten under år 2014.
Verksamheten vid avloppsreningsverken styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. År 2014 uppfyllde både Viksbacka och Finno reningsverk samtliga bestämmelser enligt
miljötillståndet. Det renade avloppsvattnets biologiska och
kemiska syreförbrukning, kväve- och fosforhalterna, halten
av suspenderade ämnen samt avledningseffekten var i enlighet med bestämmelserna i miljötillståndet.
År 2014 var regnmängden normal i huvudstadsregionen,
vilket påverkade reningsverkens verksamhet positivt. Reningsverkens sammanlagda inkommande flöde var cirka
130 miljoner m3, vilket motsvarar långtidsmedelvärdet
väl. Kvävebelastningen till havet var 973 ton och fosforbelastningen 33 ton.
Sommaren 2014 tog man i bruk en utbyggnadsdel vid
Viksbacka avloppsreningsverk, den nionde biologiska processlinjen, vilket ökade anläggningens kapacitet
med cirka 11 procent. Utbyggnaden förbättrar anläggningens verksamhetsbetingelser i synnerhet i situationer med stort flöde. Arbetena för att utnyttja spillvärmen
i avloppsvattnet som renats vid Finno avloppsreningsverk framskred. Fortum inledde produktionen vid värmepumpsanläggningen i början av 2015.
Utgivare
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Författare
Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen,
Paula Lindell, Eija Lehtinen,
Aninka Urho
Datum
31.3.2015
Publikationens namn
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
- Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot
Nyckelord
Avloppsvattenrening, avloppsreningsverk,
näringsämnesutsläpp, miljötillstånd, samkommunernas
näringsbelastning
Publikationsseriens titel och nummer:
HRM:s publikationer x/2015
issn–l
1798-6087
isbn
(hft)
978-952-6604-95-4
isbn
(pdf)
978-952-6604-94-7
issn
(hft)
1798-6087
issn
(pdf)
1798-6095
Språk : finska
Sidor: 60
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HSY
telefon 09 156 11, fax 09 1561 2011
www.hsy.fi
I HRM:s utvecklingsprojekt för avloppsreningen låg
tyngdpunkten under 2014 på hantering av energiförbrukningen och på undersökning av metoder för att minska
näringsämnesutsläppen. Utöver de egentliga åtgärderna
för bättre energieffektivitet utvecklades ett system för
noggrannare uppföljning av energiförbrukningen. Effektivisering av både kväve- och fosforreningen utreddes i
pilotprojekt. På avdelningen för avloppsrening startades
en projekthelhet som syftar till övergripande hantering av
avloppsledningsnätets kapacitet. Arbetet för att modellera hela avloppsledningsnätet inleddes.
Viksbacka reningsverk producerade 26,9 GWh elenergi.
Tack vare den minskade energiförbrukningen ökade självförsörjningsgraden i fråga om elproduktionen till 70 procent i Viksbacka. Också mängden biogas som produceras
vid Finno reningsverk steg jämfört med det föregående
året. Gasum Oy förädlar biogasen som produceras vid
Finno reningsverk till trafikbränsle
5
Abstract
Wastewater in the Helsinki Metropolitan Area is treated
at two of Finland’s largest wastewater treatment plants:
Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The operation of the wastewater treatment plants is the responsibility of the HSY Helsinki Region Environmental Services
Authority.
The purpose of the annual report on wastewater treatment in the Helsinki Metropolitan Area is to provide both
supervisory authorities and city residents with an overview of the operation and treatment efficiency of the
wastewater treatment plants in 2014.
Published by
Helsinki Region Environmental Services Authority
Author
Riikka Korhonen, Anna Kuokkanen, Paula Lindell, Eija Lehtinen,
Aninka Urho
Date of
publication
31.3.2015
Title of publication
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2014
- Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot
The operation of the wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. In 2014,
the Viikinmäki and Suomenoja wastewater treatment
plants both complied with all environmental permit regulations. The biological and chemical oxygen consumption
and the nitrogen, phosphorus and solids content as well
as the removal efficiency of treated wastewater all met
the permit regulations.
Keywords
Wastewater treatment, wastewater treatment plant,
nutrient emissions, environmental permit, community
nutrient load
In 2014, the rainfall in the Helsinki Metropolitan Area was
normal, which had a positive impact on the operations of
the wastewater treatment plants. The combined inlet flow
of the wastewater treatment plants was approx. 130 million m3, which is very close to the long-term average. The
nitrogen load on the sea was 973 tonnes, and the phosphorus load 33 tonnes.
isbn
(print)
978-952-6604-95-4
isbn
(pdf)
978-952-6604-94-7
issn
(print)
1798-6087
issn
(pdf)
1798-6095
Publication series title and number:
HSY publications 3/2015
issn–l
1798-6087
Language: Finnish
Summer 2014 saw the implementation of the Viikinmäki wastewater treatment plant’s extension, the ninth biologi-cal process line, which increased the plant’s capacity by approx. 11%. The extension improves the plant’s
opera-tional capabilities, particularly in high flow situations. Work continued for the utilisation of waste heat
from wastewater treated at the Suomenoja plant. Fortum
started production use of the heat pump plant at the beginning of 2015.
HSY’s development projects for wastewater treatment
in 2014 focused on the management of energy consumption and investigating the methods of reducing nutrient
emissions. A more accurate system for monitoring energy
consumption was being developed in addition to taking
actual measures to improve energy efficiency. Increasing
the efficiency of nitrogen and phosphorus removal was
investigated in pilot projects. The Wastewater Treatment
department started a large project aiming at the overall
management of the sewer system capacity and, with regard to this, started working on modelling the entire sewer system.
6
Pages: 60
Helsinki Region Environmental Services Authority
PO Box 100, 00066 HSY
Tel. +358 9 156 11, Fax +358 9 1561 2011
www.hsy.fi
The production of electricity at the Viikinmäki wastewater treatment plant totalled 26.9 GWh. Thanks to reduced
energy consumption, the level of self-sufficiency in the
production of electricity at Viikinmäki rose to 70%. The
amount of biogas generated at the Suomenoja wastewater treatment plant also increased from the previous year.
The biogas generated at Suomenoja is refined into traffic
fuel by Gasum Oy.
Sisällys
Tiivistelmä
4
OSA I
Jätevedenpuhdistamojen toiminta
1Jätevedenpuhdistamot
1.1 Toiminta-alue ja -tavoite
1.2Viikinmäki
1.3Suomenoja
2 Puhdistamoille tuleva kuormitus
2.1Jätevesimäärä
2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin
riittävyys 2014
2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto
2.2Tulokuormitus
2.3Teollisuusjätevedet
3Tarkkailu
3.1Käyttötarkkailu
3.2 Kuormituksen tarkkailu
4 Päästöt vesistöön
4.1Lupaehdot
4.2 Päästöt vesistöön
4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
4.4 Muut haitalliset aineet
4.5 Biologisesti käsitellyn veden
hygieeninen laatu
4.6 Purkualueen tarkkailu ja
kalatalousvelvoitteet
5 Päästöt ilmaan
5.1 Voimatuotannon päästöt
5.2 Prosessin kaasumaiset päästöt
5.3Haju
5.3.1Hajukartoitukset
5.3.2Hajuvalitukset
5.4Melu
6Kemikaalit
7Energia
8 Liete 9Jätteet
9.1 Välppäjäte ja hiekka
9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte
10 Häiriötilanteet ja riskienhallinta
10.1Erikoistilanteet
10.2 Työturvallisuus ja riskien hallinta 2014
10.3 Ympäristöriskeihin varautuminen
11 Toiminnan kehittäminen 2014
11.1 Energian säästö ja ilmastonmuutos
11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen
11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston
hankinta
11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely
11.1.4 Puhdistetun jäteveden
lämmöntalteenotto Suomenojalla
10
10
10
11
12
12
13
13
14
16
17
17
17
18
18
20
20
22
24
24
25
25
26
26
26
26
27
27
29
31
32
32
32
33
33
32
33
34
34
34
34
34
34
11.2 Puhdistamoiden perustoiminnan
kehittäminen
11.2.1 Viikinmäen mädättämöiden huolto
11.2.2 Fosforin poiston tehostaminen
11.2.3 Suomenojan kaasuntuotannon
tehostaminen
11.2.4 Viikinmäen puhdistamon laajennus
11.2.5 Viikinmäen puhdistamon purkutunnelin
kahdentaminen
11.2.6 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo
11.2.7 Suomenojan muut kehittämistoimet
11.2.8 Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa
-hanke
11.3 Viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin
hallinta
11.3.1 Viemäriverkoston mallinnus
11.4 Vuotovesien vähentämistoimenpiteet
11.4.1 Verkoston saneeraukset HSY:n
viemäröintialueella
11.4.2 Ylivuotojen vähentäminen
12 Puhdistamoiden tarkkailu 2015 ja luvitus
34
34
34
35
35
35
35
35
35
35
35
36
36
36
38
OSA II
DATA
13Ympäristöluvat
14 Käyttötarkkailun tulokset 2014
15 Jätevesitarkkailun tulokset
16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen
puhdistamoiden tarkkailussa
17 Jätevesitarkkailussa käytetyt
määritysmenetelmät
17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät
17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon
tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät
18 Haitallisten aineiden pitoisuudet
jätevedessä
19Raskasmetallipitoisuudet
20 Prosessikemikaalien kulutus
21 Sähköenergian tuotanto, kulutus ja osto
22 Lietteen laatu, määrä ja
jatkokäsittelypaikka
23Jätteet
40
41
45
47
49
49
50
51
57
58
59
60
62
Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue
10
Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014
12
Kuva 2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi
Kuva 3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi
11
Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014
14
11
Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n
viemäröintialueella 2014
Kuva 4 Jäteveden tulovirtaamat v. 2005–2014.
12
16
Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014
18
Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014
Viikinmäessä13
Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014
Suomenojalla13
Kuva 7 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus
(t/a) 2005–2014
15
Kuva 8 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2005–2014
15
Kuva 9 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2005–2014
15
Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen
hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki
19
Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen
hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja
19
Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuusja
poistoteho. Viikinmäki
19
Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus ja
poistoteho. Suomenoja
19
Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen
hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki
19
Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen
hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja
19
Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden
kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki
20
Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden
kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja
20
Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014 18
Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2014
20
Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
22
Taulukko 8 PRTR-päästöt vesistöön
23
Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu 24
Taulukko 10 Ilmapäästöt vuonna 2014
25
Taulukko 11 Hajuvalitukset vuonna 2014
26
Taulukko 12 Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja
27
Taulukko 13 Energiankulutuksen tunnuslukuja
30
Taulukko 14 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n
viemäröintialueella37
Taulukko 15 Viikkovirtaamat Viikinmäen
puhdistamolla 2014
41
Taulukko 16 Viikkovirtaamat Suomenojan
puhdistamolla 2014
42
Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Viikinmäen
puhdistamolla 2014
43
Taulukko 18 Kuukausivirtaamat Suomenojan
puhdistamolla 2014
43
Taulukko 19 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2014
44
Taulukko 20 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2014
44
Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Viikinmäki
45
Taulukko 22 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Suomenoja
46
Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja
poistoteho. Viikinmäki
20
Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus ja
poistoteho. Suomenoja
Taulukko 23 Haitalliset aineet jätevedessä
51
20
Kuva 20 Päästöt mereen: Biologinen hapenkulutus
(t/a) vuosina 2005–2014
Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä
-pitoisuudet Viikinmäki
57
21
Kuva 21 Päästöt mereen: Fosfori (t/a) vuosina 2005–2014
21
Taulukko 25 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä
-pitoisuudet Suomenoja
57
Kuva 22 Päästöt mereen: Typpi (t/a) vuosina 2005–2014
21
Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus ja
vastaanotettu sako- ja rasvakaivoliete 2014, Viikinmäki
58
Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2005–2014 22
Kuva 24 Polymeerin vuosikulutus
27
Kuva 25 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja
28
Kuva 26 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 28
3
Kuva 27 Metanolin vuosikulutus, tonneja
28
Kuva 28 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä, g/m 328
Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus, tonneja
28
Kuva 30 Alkalointikemikaalien keskimääräinen
syöttömäärä, g/m 328
Taulukko 27 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014,
Suomenoja58
Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen
kuukausittain vuonna 2014, Viikinmäki
59
Taulukko 29 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen
kuukausittain vuonna 2014, Suomenoja
59
Taulukko 30 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen
analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja
60
Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka,
Viikinmäki61
Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja
omavaraisuusaste Viikinmäessä
29
Taulukko 32 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka,
Suomenoja61
Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja
omavaraisuusaste Suomenojalla
29
Taulukko 33 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2014,
Viikinmäki ja Suomenoja
Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian
kokonaiskulutus30
Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla31
Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena
pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla
32
Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla32
Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla32
8
62
OSA I
Jätevedenpuhdistamojen
toiminta
1Jätevedenpuhdistamot
1.1 Toiminta-alue ja -tavoite
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n
puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä,
idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot.
Oheisessa kuvassa (Kuva 1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta.
Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän
Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet.
Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Es-
Kuva 1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue
10
poon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Siuntion jätevesiä johdettiin 9.9.2014 alkaen Suomenojan puhdistamolle Kirkkonummen kautta.
Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori
ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupaehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden
mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden
tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan
ennakoivalla toimintatavalla.
1.2Viikinmäki
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuk-
sen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen
puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostus¬periaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa että
kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen
typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja
toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin
syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain
prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Vuonna 2014 laitoksella otettiin käyttöön
yhdeksäs biologinen linja, joka lisäsi laitoksen puhdistuskapasiteettia noin 12 %.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan
alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 2) on esitetty
Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin
kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli
20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.
1.3Suomenoja
Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu
käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan
käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona.
Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään
prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti
aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin
alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain
biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna
2014.
Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 3) on esitetty Suomen­
ojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena
syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa
Gåsgrundet -saaren edustalle.
Kuva 2 Viikinmäen
jätevedenpuhdistusprosessi
SUOMENOJAN JÄTEVEDENPUHDISTUSPROSESSI
Metanoli
Sooda
Ferrosulfaatti
VÄLPPÄYS
HIEKANEROTUS HIENOVÄLPPÄYS ESI-ILMASTUS
ILMASTUS
ESISELKEYTYS
Sekaliete
Ylijäämäliete
Polymeeri
Virtaaman tasauslammikko
Gasum
KOMPRESSORIT
JÄLKISELKEYTYS
POISTOTUNNELI
Rejekti
Lämpö, sähkö
ESISAKEUTUS
Biokaasu
Polymeeri
Rejekti
Liikennepolttoaineeksi
M = kaasumoottori
G = generaattori
G
Maakaasu
M
KAASUN KÄYTTÖ
Rejekti
LIETTEEN MÄDÄTYS
JÄLKISAKEUTUS
LIETTEEN KUIVAUS
LIETTEEN KOMPOSTOINTI
Kuva 3 Suomenojan
jätevedenpuhdistusprosessi
11
2 Puhdistamoille tuleva
kuormitus
2.1Jätevesimäärä
Taulukko 1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2014
Kunta
Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa
muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta.
Verkostoon päätyvä ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan
jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi
ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, mikä tarkoittaa, että
hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta
Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut
osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä hule- ja asutusjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla
esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys
on esitetty kuvassa (Kuva 4.)
Vuonna 2014 Kaisaniemen mittausaseman kokonaissademäärä oli 593 mm, mikä on hieman pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli
vuonna 2014 jätevettä yhteensä 129,6 milj. m3, josta Viikinmäkeen 95,4 milj.m3 ja Suomenojalle 34,2 milj.m3. Jätevesimäärä väheni n. 1 % vuodesta 2013 vastaten pitkän
aikavälin keskiarvoa. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 115 milj. m3.
milj. m3
Helsinki
70,60
Vantaa
18,49
Espoo
26,48
Kauniainen
0,50
Sipoo
1,60
Kirkkonummi
2,28
Siuntio
0,08
Pornainen
0,26
Mäntsälä
0,11
Järvenpää
3,15
Kerava
3,21
Tuusula
2,78
vesiosuuskunnat
0,05
yhteensä
129,60
(Kuva 5 ja Kuva 6). Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia.
Ohessa (Taulukko 1) on esitetty vuoden 2014 virtaamien
jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueen kuntien kesken.
Kuvaajissa näkyy selvästi yksittäisten rankimpien sadepäivien vaikutus puhdistamoiden tulovirtaamaan: tammikuussa 1 päivä, toukokuussa 1 päivä, elokuussa 2 päivää ja
marraskuussa 1 päivä. Joulukuun loppupuolella näkyy se,
että iso osa joulukuussa sataneesta lumesta suli ennen
vuoden vaihdetta.
Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2014
jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee
Vuoden 2014 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen
tulovirtaama oli 261 467 m3 ja suurin vuorokausivirtaama,
481 331 m3, 10.1.2014.
160
140
Tulovirtaama Mm 3/a
120
100
80
60
40
Kuva 4 Jäteveden
tulovirtaamat
v. 2005–2014.
20
0
2005
2006
2007 2008
2009
SUOMENOJA
12
2010
2011
VIIKINMÄKI
2012
2013
2014
21
600 000
Tulovirtaama, m 3/d
15
400 000
12
300 000
9
200 000
Lämpötila, ºC
18
500 000
6
100 000
3
0
0
01.01
01.02
01.03
01.04
Tulovirtaama, m /d
3
01.05
01.06
01.07
01.08
01.09
01.10
01.11
01.12
Lämpötila, °C
Kuva 5 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Viikinmäessä
160 000
20
140 000
18
Tulovirtaama, m 3/d
14
100 000
12
80 000
10
60 000
8
Lämpötila, ºC
16
120 000
6
40 000
4
20 000
2
0
0
01.01
01.02
01.03
01.04
Tulovirtaama, m /d
3
01.05
01.06
01.07
01.08
01.09
01.10
01.11
01.12
Lämpötila, °C
Kuva 6 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2014 Suomenojalla
Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin
93 710 m3 ja suurin vuorokausivirtaama, 149 243 m3 mitattiin 11.1.2014. Puhdistamoiden vuoden 2014 viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14.
2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen
kapasiteetin riittävyys 2014
Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on
riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta
allasalasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja
laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy,
joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien
suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta.
Kummallakaan laitoksella ei ollut puhdistamo-ohituksia
vuonna 2014.
2.1.2 Helsingin sekaviemäröity
verkosto
Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin
myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Vuonna 2014 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotoja arvioitiin mallinnuksen avulla tapahtuneen yhteensä n. 85 000 m3, josta
asumisjäteveden osuus oli noin 1,4 % eli n. 1 200 m3. Tämä
asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin.
Päästömäärä oli vuonna 2014 alle puolet edellisen vuoden (3 000 m3) määrään nähden, mikä selittyy sateisuuden
vaihtelulla: vuonna 2014 rankkoja ja pitkäkestoisia sateita
oli tavanomaista vähemmän.
Suurin yksittäinen kuormittaja oli Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo, joka aiheutti kaksi kolmasosaa mallilla
tarkasteltavien ylivuotokaivojen jätevesipäästöistä. Tämä
on alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla
viemärivettä ylivuodon kautta mereen.
13
Ylivuotolaskennan lisäksi mallinnuksen avulla pyritään
löytämään verkoston mahdollisia pullonkauloja sekä testaamaan mahdollisia verkostomuutoksia ennen investointeja, jotta sekaviemäröintialueen ylivuotoja pystyttäisiin
pienentämään. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy.
Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa. Jatkokehittäminen on käymässä läpi hankintaprosessia, johon tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos. Tämän
johdosta vuoden 2014 laskennoissa Mike Urban -mallin
päivityksissä on rajoituttu vain edellisvuonna tehtyihin
verkostomuutoksiin.
2.2Tulokuormitus
HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden
2014 tulokuormitus lupaparametrien osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2). Tulokuormitusta voidaan kuvata
myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvo 1 vastaa sellaista vuorokausikuormitusta, jonka biologinen hapenkulutus BOD7ATU on 70 g happea. BOD7ATU kuvaa jätevedessä
olevan orgaanisen lika-aineen aiheuttamaa hapentarvetta seitsemän vuorokauden aikana. Vuoden 2014 asukasvastineluvut on laskettu ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen
seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus
17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan
virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90 persentiili (prosenttipiste). 90 persentiili ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.
Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon
viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman
ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella.
Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu
ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti lihan
kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan
toteutunutta kuormituskehitystä.
Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai
umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden
vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna
2014 em. sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 11 036 m3.
Nämä lietteet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormassa samoin kuin Metsä-Tuomelan kompostointilaitoksen rejektivedet.
Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös
13 583 m3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä 21 867 m3
muita nestemäisiä jätteitä. Nämä erät vastaanotetaan tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.
Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat
verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten
kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.
HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten
jätteiden määrät on esitetty seuraavalla aukeamalla (Taulukko 3).
Taulukko 2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2014. Viikinmäen mitoitusarvot päivitettiin vuonna 2014
yhdeksännen biologisen linjan toteutuksen yhteydessä.
Laitos
Tulokuormitus
Yksikkö
VIIKINMÄKI
Virtaama
m3/d
Mitoitus
310 000
261 467
84 %
BOD7ATU
kg/d
69 000
64 830
94 %
Kok.P
kg/d
2 100
1 804
86 %
Kok.N
kg/d
15 500
13 194
85 %
Kiintoaine
kg/d
75 500
79 204
105 %
Asukasvastineluku
SUOMENOJA
%
1 102 260
Virtaama
m /d
110 000
93 710
85 %
BOD7ATU
kg/d
16 800
18 669
111 %
Kok.P
kg/d
670
716
107 %
Kok.N
kg/d
3 800
5 897
155 %
Kiintoaine
kg/d
24 200
23 200
96 %
Asukasvastineluku
14
Toteutunut 2014
3
330 013
35 000
30 000
BOD 7ATU t/a
25 000
20 000
15 000
10 000
Kuva 7 Tulokuormitus:
Biologinen hapenkulutus
(t/a) 2005–2014
5 000
0
SUOMENOJA
VIIKINMÄKI
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
6 354
6 639
6 428
7 037
7 247
7 142
7 117
7 234
7 111
6 814
23 580 20 949
23 517 22 950
21 921
21 358 23 983 23 651 20 536 23 663
1 200
1 000
Fosfori t/a
800
600
400
200
Kuva 8 Tulokuormitus:
Fosfori (t/a) 2005–2014
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
238
254
262
274
269
283
285
280
272
261
VIIKINMÄKI
727
699
657
639
651
664
631
661
615
658
8 000
7 000
Typpi t/a
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
Kuva 9 Tulokuormitus:
Typpi (t/a) 2005–2014
0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
1 642
1 768
1 962
2 112
2 057
2 070
2 182
2 288
2 217
2 152
VIIKINMÄKI
4 213
4 271
4 355
4 588
4 383
4 509
4 676
4 881
4 529
4 816
15
Taulukko 3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto HSY:n
viemäröintialueella
Vastaanotetut jätteet 2014
m3/a
Viikinmäen viemäröintialue
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo
Sako- ja umpikaivot
11 036
Rasvakaivot
13 583
Murskattu biojäte
Glykoli ja permeaattitiviste
500
19 916
Kekkilä Metsä-Tuomela
kompostointilaitoksen rejektit
1 565
Muut
1 451
Viikinmäki yhteensä
48 051
Kulomäen loka-asema, Vantaa
32 986
Viikinmäen viemäröintialue yhteensä
81 037
Suomenojan viemäröintialue
Suomenojan loka-asema, Espoo
Koskelon loka-asema, Espoo
Kirkkonummen loka-asema, Veikkola
48 970
71 352
11 896
Suomenojan viemäröintialue yhteensä
132 218
YHTEENSÄ
213 255
2.3Teollisuusjätevedet
Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien
valvonta-alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava,
Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu
ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten
tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään
erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön.
HSY:llä oli vuoden 2014 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 68 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat,
pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.
Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan
olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viiden suurimman teollisuuskuormittajan yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD7ATU)
osuus oli vuonna 2014 noin 11 % Viikinmäen puhdistamolle tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Suomenojalla
teollisuuden osuus puhdistamon ravinnekuormituksesta
vaihteli 0,6–2,1 %:iin. Suurin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon kaatopaikka kompostointilaitoksineen. Sen orgaanisen aineen (BOD7ATU)
kuormitus oli 3 % ja typen kuormitus 8 % puhdistamon
tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä
vuonna 2014 oli 457 949 m3, mikä oli 1,3 % Suomenojan
tulovirtaamasta.
Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaiskäyttöön tämän puhdistamoraportin kanssa.
16
3Tarkkailu
3.1Käyttötarkkailu
3.2Kuormituksen tarkkailu
HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle
tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja
nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä.
Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.
Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden
kuormituksen tarkkailut perustuivat vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä
vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Kuormituslaskennan
perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17.
Puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman
mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto on kuvattu tarkemmin luvussa 16.
Viikinmäessä kuormituslaskentaan on valittu käyttötarkkailunäytteistä yksi näytekerta viikossa. Valinnan tekee
riippumaton tutkimuslaboratorio, joka ilmoittaa valitsemansa näytepäivät HSY:lle neljännesvuosijaksoa seuraavan kuukauden alussa. Viikinmäen käyttötarkkailunäytteet analysoitiin 2014 Metropolilab Oy:ssa.
Suomenojan kuormituslaskentaan käytetään kaikkien
käyttötarkkailunäytteiden tuloksia. Suomenojan näytteet
analysoitiin erikoisanalytiikkaa lukuun ottamatta HSY:n
Suomenojan jätevesilaboratoriossa.
Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut
käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II.
Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian
osalta myös tuotantotietoja.
17
4 Päästöt vesistöön
4.1Lupaehdot
Kuormituslaskennan perusteella vuonna 2014 täytettiin kaikki lupaehdot molemmilla puhdistamoilla kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Samalla täytettiin myös VN asetuksessa
888/2006 määritellyt raja-arvot. Vuoden 2014 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.
Taulukko 4 Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014
BOD7ATU
Viikinmäki
mg/l
Kok.P
poistoteho %
mg/l
Kok.N
CODCr
poistoteho %
poistoteho %
≥70**
≤75*
≥80*
≤15*
LUPAEHTO
≤10*
≥95*
≤0,3*
≥95*
Vuosi 2014
mg/l
Kiintoaine
poistoteho %
mg/l
6,3
97
0,22
97
91
46,0
92
6,5
I/2014
6,1
97
0,21
97
90
45
92
6,9
II/2014
7,9
97
0,26
96
90
52
92
10,1
III/2014
5,6
98
0,22
97
93
46
92
4,3
IV/2014
5,8
98
0,19
97
92
41
93
5,2
*) neljännesvuosikeskiarvona
**) vuosikeskiarvona
Taulukko 5 Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2014
BOD7ATU
Suomenoja
mg/l
Kok.P
poistoteho %
mg/l
Kok.N
poistoteho %
poistoteho %
CODCr
mg/l
Kiintoaine
poistoteho %
mg/l
LUPAEHTO
≤10*
≥95*
≤0,4*
≥93*
≥70**
≤75*
≥85*
≤15*
Vuosi 2014
4,9
98
0,35
95
75
42
91
6,4
I/2014
6,4
97
0,34
95
70
47
90
8,2
II/2014
4,5
98
0,31
96
78
38
93
5,2
III/2014
3,9
98
0,37
95
78
41
92
5,6
IV/2014
4,8
97
0,38
95
72
41
91
6,7
*) neljännesvuosikeskiarvona
**) vuosikeskiarvona
18
10,0
100
100
10,0
99
8,0
98
99
98
8,0
97
6,0
96
97
96
6,0
95
4,0
94
95
94
4,0
93
2,0
92
93
2,0
92
91
91
0,0
mg/l
2010
2011
BOD7ATU mg/l
2012
2013
2014
90
0,0
%
mg/l
BOD7ATU poistoteho %
2012
2013
2014
0,40
100
99
99
98
98
97
0,30
97
96
95
0,20
96
0,20
95
94
94
93
0,10
92
93
0,10
92
91
0,00
mg/l
2010
2011
Kok.P mg/l
2012
2013
2014
91
90
0,00
%
mg/l
90
2010
2011
Kok.P mg/l
Kok.P poistoteho %
Kuva 12 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus
ja poistoteho. Viikinmäki
2012
2013
2014
Kok.P poistoteho %
50
100
99
99
98
40
98
40
97
97
96
30
30
96
95
94
20
95
20
94
93
92
10
93
10
92
91
0
mg/l
2010
2011
CODCr mg/l
2012
2013
2014
CODCr poistoteho %
Kuva 14 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen
hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki
%
Kuva 13 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus
ja poistoteho. Suomenoja
100
50
%
BOD7ATU poistoteho %
Kuva 11 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen
hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja
100
0,30
2011
BOD7ATU mg/l
Kuva 10 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen
hapenkulutus ja poistoteho. Viikinmäki
0,40
90
2010
91
90
0
%
mg/l
90
2010
2011
CODCr mg/l
2012
2013
2014
%
CODCr poistoteho %
Kuva 15 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen
hapenkulutus ja poistoteho. Suomenoja
19
18,0
100
18,0
100
15,0
95
15,0
95
12,0
90
12,0
90
9,0
85
9,0
85
6,0
80
6,0
80
3,0
75
3,0
75
0,0
70
0,0
70
%
mg/l
mg/l
2010
2011
Kok.N mg/l
2012
2013
2014
2010
Kok.N poistoteho %
Kok.N mg/l
Kuva 16 Vesistöön johdetun jäteveden
kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki
10,0
2011
2012
2013
%
2014
Kok.N poistoteho %
Kuva 17 Vesistöön johdetun jäteveden
kokonaistyppipitoisuus ja poistoteho. Suomenoja
100
10,0
100
9,0
99
9,0
99
8,0
98
8,0
98
7,0
97
7,0
97
6,0
96
6,0
96
5,0
95
5,0
95
4,0
94
4,0
94
3,0
93
3,0
93
2,0
92
2,0
92
1,0
91
1,0
91
0,0
90
0,0
90
%
mg/l
mg/l
2010
2011
mg/l
2012
2013
2014
2010
Kuva 18 Vesistöön johdetun jäteveden
kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Viikinmäki
2011
2012
mg/l
poistoteho %
2013
2014
%
poistoteho %
Kuva 19 Vesistöön johdetun jäteveden
kiintoainepitoisuus ja poistoteho. Suomenoja
4.2Päästöt vesistöön
HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso
jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupaehtoja tiukempi, ohjaava
vaikutus ravinteiden poistotasoon.
Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö
Itämereen oli vuonna 2014 yhteensä 973 tonnia (v. 2013
942 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 33 tonnia (31 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 olivat typelle 1 200 tonnia ja fosforille 40 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa
kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa
huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.
Oheisissa kuvissa (Kuva 20 - Kuva 22) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.
20
Taulukko 6 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen
2014
2014
Viikinmäki Suomenoja
YHT
HSY
tavoite
Typpi
(Kok. N) t/a
424
549
973
< 1100
Fosfori
(Kok. P) t/a
21
12
33
< 32
4.3Lupaindeksi ja OCP-indeksi
Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja
OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupaehtojen saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen
lupaehtojen prosentuaalinen osuus vaadituista lupaeh-
1 200
1 000
BOD 7ATU t/a
800
600
400
Kuva 20 Päästöt mereen:
Biologinen hapenkulutus
(t/a) vuosina 2006–2014
200
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
173
172
174
160
153
170
182
169
170
VIIKINMÄKI
678
710
764
604
939
593
763
564
606
45
40
35
fosfori t/a
30
25
20
15
10
Kuva 21 Päästöt mereen:
Fosfori (t/a) vuosina
2006–2014
5
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
10
9
11
10
10
11
12
11
12
VIIKINMÄKI
24
20
25
22
29
20
26
19
21
1 400
1 200
typpi t/a
1 000
800
600
400
Kuva 22 Päästöt mereen:
Typpi (t/a) vuosina
2006–2014
200
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
461
485
553
466
520
571
641
597
549
VIIKINMÄKI
469
512
610
404
634
472
593
345
424
21
30 000
doista. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 29
numeerista lupaehtoa.
OCP = BOD7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok
Taulukko 7 esittää vuoden 2014 OCP-indeksin toteuman
Viikinmäessä ja Suomenojalla. Kuvaajassa (Kuva 23) on
esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen
edellisen kymmenen vuoden osalta.
4.4Muut haitalliset aineet
Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana.
Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja
puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat
lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.
25 000
OCP-päästö, t/a
OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia,
koska menetelmä ei ota kantaa lupaehtoihin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä
kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä
aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta
kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia
(mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön
johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:
20 000
15 000
10 000
5 000
0
2005
2007
2009
SUOMENOJA
2011
2013
VIIKINMÄKI
Kuva 23 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen
2005–2014
Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset
raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja
päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 8).
Päästöt on laskettu kaikista biologisesti käsitellystä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä,
jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista,
missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös
laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.
Määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty
luvussa 18 Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien
raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa
19.
Taulukko 7 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
Viikinmäki
OCP-indeksi mg/l
Suomenoja
VUOSI
Lupaindeksi %
OCP-indeksi t/a
2005
100
120
2006
100*
121
11 550
100
270
9 501
2007
100
112
11 900
100*
280
9 895
2008
100*
124
14 250
100
304
11 223
2009
100
109
10 056
100
289
9 599
11 630
Lupaindeksi %
82
OCP-indeksi mg/l
310
OCP-indeksi t/a
9 724
2010
79
158
15 269
100
326
10 613
2011
100
108
11 117
100
316
11 556
2012
100
122
14 048
100
332
12 925
2013
100
89
8 763
100
339
12 030
2014
100
108
10 366
100
328
11 242
* Lupavaatimukset kiristyivät kesken vuotta
22
Taulukko 8 E-PRTR-päästöt vesistöön 2014
PRTRno.
AINE
VIIKINMÄKI
Käsitellyn
veden
pitoisuus
mg/l
Päästö
vesistöön
kg/a
SUOMENOJA
YHTEENSÄ
Käsitellyn
veden
pitoisuus
mg/l
Päästö
vesistöön
yhteensä
kg/a
Päästö
vesistöön
kg/a
Kynnysarvo
kg/a
12
Kokonaistyppi x)
4,40
423 765
16
548 595
972 360
50 000
13
Kokonaisfosfori x)
0,22
21 316
0,35
11 972
33 288
5 000
17
Arseeni
0,0012
115
0,0012
41
156
5
18
Kadmium
0,00006
5,7
0,00005
1,7
7,4
5
19
Kromi
0,00053
51
0,0013
44
95
50
20
Kupari
0,0072
688
0,0089
304
992
50
21
Elohopea
0,00021
20
0,00022
7,5
28
1
22
Nikkeli
0,0077
736
0,009
318
1 054
20
23
Lyijy
0,0003
29
0,0002
6,8
35
20
24
Sinkki
35
Dikloorimetaani (DCM)
40
AOX
50
Orgaaniset tinayhdisteet
kokonaistinana
52
0,036
3 439
0,032
1 095
4 533
100
<0,0003
nd
<0,0003
nd
nd
10
0,045
4 299
0,038
1 300
5 598
1 000
0,00000253
0,24
<0,000001
nd
0,24
50
Tetrakloorietyleeni
(PER)
<0,0005
nd
<0,0005
nd
nd
10
58
Trikloorimetaani
<0,0005
nd
<0,0005
nd
nd
10
64
Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit
<0,0001
nd
<0,0001
nd
nd
1
70
Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)
0,00103
98
0,0005
18
117
1
71
Fenolit (kokonaishiilenä)
<0,0077
nd
<0,0077
nd
nd
20
72
PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä
<0,000010
nd
<0,000010
nd
nd
5
73
Tolueeni BTEX:nä
0,0005
48
<0,0005
nd
48
200
76
TOC xx)
17
1 623 888
14
480 218
2 104 107
50 000
79
Kloridit
83
Fluoridit
87
Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit
71
6 782 122
55
1 881 240
8 663 362
2 000 000
0,25
23 881
0,20
6 841
30 722
2 000
<0,00003
nd
<0,00003
nd
nd
1
Päästöt on laskettu käsitellystä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.
x) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista
(kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt
xx) Suomenojalla TOC = CODCr/3
23
Taulukko 9 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Vaihteluväli pmy/1 ml
Viikinmäki
Lämpökestoiset koliformiset bakteerit
Fekaaliset streptokokit
Suomenoja
Lämpökestoiset koliformiset bakteerit
Fekaaliset streptokokit
32–3 400
Keskiarvo pmy/1 ml
509
13–740
150
200–1 700
790
31–500
180
4.5Biologisesti käsitellyn veden
hygieeninen laatu
Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa lämpökestoiset koliformiset
bakteerit ja fekaaliset streptokokit, jotka kuvaavat veden
hygieenistä laatua. Lämpökestoiset koliformiset bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Fekaalisia streptokokkeja esiintyy myös kasvikunnassa. Ohessa
(Taulukko 9) esitetään vuonna 2014 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.
kailun suoritti Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä
raporttina ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Vuosien
2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016.
4.6Purkualueen tarkkailu ja
kalatalousvelvoitteet
Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin.
Vuonna 2014 kalataloustarkkailu toteutettiin laajana yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy, Helsingin Liikuntavirasto sekä
Espoon kaupungin tekninen keskus. Tarkkailu tehtiin ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina 2012–2023” ohjelman mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta vastasi vuonna 2014
tarkkailuohjelman tekijä, Kala- ja vesitutkimus Oy. Kalataloustarkkailu raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien
2014–2015 tulokset raportoidaan keväällä 2016.
Jätevesien vaikutusta merialueilla seurattiin vuonna 2014
ensimmäistä kertaa ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu” ohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailussa
ovat mukana HSY:n lisäksi Helsingin Satama Oy, Helen Oy,
Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy,
Suomenojan voimalaitos, Espoon tekninen keskus sekä
Helsingin ja Espoon kaupungin ympäristökeskukset. Tark-
24
Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin
vuonna 2014 yhteensä 14 759 487 m3.
5 Päästöt ilmaan
5.1 Voimatuotannon päästöt
Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla
jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään
apupolttoaineena kattiloissa ja dieselkaasumoottorissa.
ka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää biometaanin maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa
Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa
lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta ja yhtä kaasumoottoria koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.
Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka
perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta
Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen
korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2013
tehtyjen mittausten perusteella.
Viikinmäen voimatuotannon päästöt on mitattu viimeksi vuonna 2013, ympäristöluvan mukaisesti. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet ja päästöjen määrä.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen
laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2014 päästölukemat on laskettu tämän
laskentamallin avulla.
Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi
osaksi puhdistamon tontilla sijaitsevalle Gasum Oy:lle, jo-
Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2014
on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen
kanssa (Taulukko 10.)
Taulukko 10 Ilmapäästöt vuonna 2014
Ilmapäästöt 2014
Päästöt
Viikinmäki kg/a
Prosessi
Voimatuotanto
Hiukkaset
Metaani, CH4
Hiilimonoksidi, CO
Hiilidioksidi, CO2 bio
Hiilidioksidi, CO2 fossil
Dityppioksidi, N2O
Suomenoja kg/a
Yhteensä
Prosessi
198
198
158 028
35 616
193 644
0
87 101
87 101
voimatuotanto
59 757
47 870 742 2 554 738 50 425 480 12 496 653
0
2 839
188 781
2 839
57 076
Yhteensä
kg/a
16
16
214
2 578
62 335
255 979
6 504
6 504
93 605
191 271 12 687 924
63 113 404
35
188 781
HSY yht.
35
2 874
57 076
245 857
Ammoniakki, NH3
NMVOC
3 083
0
3 083
1 105
0
1 105
4 188
331
42 666
42 997
316
3 117
3 434
46 431
Rikin oksidit, SOX
5
3 024
3 029
2
242
244
3 273
1,2-dikloorietaani, EDC
1
1
0
0
1
Dikloorimetaani, DCM
3
3
1
1
3
Heksaklooribentseeni, HCB
0
0
0
0
0
Typen oksidit, NOX
Pentaklooribentseeni, PCB
Tetrakloorieteeni, PER
0
0
0
0
0
20
20
7
7
27
1
1
0
0
1
Tetrakloorimetaani, TCM
1,1,1-trikloorietaani
1
1
0
0
1
17
17
6
6
23
Trikloorimetaani
2
2
1
1
3
Bentseeni
11
11
4
4
15
Trikloorieteeni, TRI
Mitatut päästöt on merkitty lihavoinnilla.
25
5.2Prosessin kaasumaiset
päästöt
Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä,
kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat.
Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa.
Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite.
Viikinmäen osalta vuoden 2014 samoin kuin edeltävän
vuoden 2013 prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on
laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä
laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallissa on käytetty
Viikinmäen vuosien 2013 ja 2014 mittausten tuloksia.
Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2014 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 10). Viikinmäen prosessin mitatut
päästöt poikkesivat joitain osin selvästi edellisen vuoden
arvoista. Hiilidioksidin ja typpioksiduulin mitatut päästöt
olivat suuremmat ja metaanipäästö pienempi kuin edellisvuonna. Ammoniakin pitoisuuksia ei ole raportoitu pitoisuuksia merkittävästi pienentäneen mittaushäiriön johdosta.
Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittävät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin
kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla. Metaanin kokonaispäästöt ylittävät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla.
5.3Haju
5.3.1Hajukartoitukset
Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman
hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen
hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.
jupaneelin asiantuntijajäsenet ovat läpäisseet standardin
SFS-EN 13725 mukaisen n-butanoli-hajutestin.
Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa hajuhavainnot
vaihtelivat hajuttomasta (26 kpl) selvään (1 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 36 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta n. 1 400 m
koilliseen. Selvää hajua havaittiin yhdessä paikassa noin
700 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamon poistopiipusta lounaaseen ja heikkoa hajua 9 paikassa enimmillään 1 100 metrin etäisyydellä poistopiipusta. Voimakasta
hajua ei paneelipäivänä havaittu lainkaan ja jatkuvaa haju
oli vain aivan puhdistamoalueen läheisyydessä. Havaintopäivänä tuulen nopeus oli enimmillään 1,3 m/s ja puuskissa 4,9 m/s, ja hajujen leviämistilanne neutraali. Vallitseva
tuulen suunta oli pohjoisesta.
Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelissa vaihteli
hajuttomasta (28 kpl) voimakkaaseen (1 kpl). Havaintoja
tehtiin kaikkiaan 41 havaintopaikalla, joista kauimmaiset
sijaitsivat 1,5 km:n etäisyydellä puhdistamosta länteen.
Voimakasta hajua havaittiin vain itse puhdistamon alueella yhdessä paikassa. Selvää hajua havaittiin neljässä paikassa enintään 350 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta ja heikkoa hajua 11 paikassa enintään 400 metrin
etäisyydellä puhdistamosta. Tätä suuremmilla etäisyyksillä hajua ei kyseisissä olosuhteissa havaittu. Tuulen nopeus oli suurimmillaan 0,9 m/s, ja puuskissa 2,7 m/s, ja
hajujen leviämistilanne lievästi epävakaa. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoisesta.
Hajukartoitusten tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.
5.3.2Hajuvalitukset
Jätevedenpuhdistamoihin kohdistuneita hajuvalituksia ei
tullut vuonna 2014. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista.
Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska
tällöin verkoston korroosio kiihtyy.
Hajuvalituksia tuli 31 kpl vuonna 2014 jakautuen seuraavasti:
Taulukko 11 Hajuvalitukset vuonna 2014
Hajuvalitukset Helsinki Espoo
2014
Verkosto
Pumppaamot
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica toteutti hajuselvitykset elokuussa 2014. Viikinmäessä tarkastelu tehtiin 28.8. ja Suomenojalla 27.8. Hajujen
leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä laitokselta tuulen suuntaan. Hajuja pysähdytään havainnoimaan
muutamien kymmenien metrien välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Kaikki ha-
26
Yhteensä
Vantaa
Yhteensä
13
8
4
25
3
2
1
6
16
10
5
31
Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde
sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden
kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten
asentamista ja verkostokohteissa esim. tuuletuksen
parantamista.
5.4Melu
Viikinmäen ympäristöluvan mukaan melu tulee mitata aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Tällaisia muutoksia ei tehty
vuonna 2014.
Suomenojan ympäristöluvan mukaan melu on mitattava
kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten
melua merkittävästä lisänneiden muutosten jälkeen. Melumittaukset tehtiin 2013. Nykyisen ympäristöluvan perusteella melumittaukset tulee tehdä seuraavan kerran
v. 2016.
6Kemikaalit
Fosforin saostukseen käytettävän ferrosulfaatin, typenpoiston lisähiilenä käytettävän metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin suhteelliset annokset on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 12). Saostuskemikaalin
kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen.
Suomen­ojalla alkalointikemikaalin suhteellista kulutusta on saatu laskettua kehittämällä prosessin ohjausta ja
optimoimalla syöttömäärää. Viikinmäen alkalointikemikaalin suhteellinen kulutus on kasvanut, johtuen tulevan
jäteveden koostumuksen ja prosessiolosuhteiden muutoksista. Pääosa typenpoistosta tapahtuu aktiivilieteprosessissa, jäteveden omaa hiiltä hyödyntäen, minkä johdosta
tulevan jäteveden laatu vaikuttaa merkittävästi metanolin
tarpeeseen.
160
140
120
100
80
t/a
Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri sekä tarvittaessa alkalointikemikaalina sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti
ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupaehtojen mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on
jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknistaloudellisesti oikealla tasolla. Kemikaalien kulutus
kuukausittain vuonna 2014 on esitetty luvussa 20.
60
40
20
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
51
49
40
43
50
VIIKINMÄKI
96
103
83
108
87
Kuva 24 Polymeerin vuosikulutus
Taulukko 12. Kemikaalinkulutuksen tunnuslukuja
Polymeerin kulutus kuivattavaa lietetttä kohden
Ferrosulfaatin annostelu tulevaa fosforikuormaa kohden
Metanolin kulutus poistettua kokonaistyppeä kohden
Viikinmäki
Suomenoja
4,2
7,2
kg/kgTS
14
16
kg/kgP
1,50
1,65
molFe/molP
0,74
1,15
kg/kgN
27
16 000
140
14 000
120
12 000
100
g/m 3
t/a
10 000
8 000
6 000
20
2 000
-
-
SUOMENOJA
VIIKINMÄKI
2010
2011
2012
2013
2014
3 338
4 187
4 504
4 027
4 080
10 247
9 941
8 522
9 237
9 378
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
102
115
116
115
119
VIIKINMÄKI
110
97
74
96
98
6 000
60
5 000
50
4 000
40
g/m 3
t/a
2010
Kuva 26 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä, g/m3
Kuva 25 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja
3 000
30
2 000
20
1 000
10
-
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
1 594
1 761
1 945
1 938
1 836
VIIKINMÄKI
1 838
2 930
2 905
2 882
3 247
Kuva 27 Metanolin vuosikulutus, tonneja
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
49
48
47
55
54
VIIKINMÄKI
20
29
25
30
34
Kuva 28 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä, g/m3
4 000
45
3 500
40
3 000
35
30
g/m 3
2 500
t/a
60
40
4 000
2 000
1 500
25
20
15
1 000
10
500
5
-
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
765
883
1 519
1 211
1 000
SUOMENOJA
VIIKINMÄKI
260
499
590
1 203
2 550
VIIKINMÄKI
Kuva 29 Alkalointikemikaalien vuosikulutus, tonneja
28
80
2010
2011
2012
2013
2014
23
24
39
35
29
3
5
5
12
27
Kuva 30 Alkalointikemikaalien keskimääräinen
syöttömäärä, g/m3
7Energia
HSY:n molemmilla puhdistamoilla Viikinmäessä että Suomenojalla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa.
Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omissa
voimalaitoksissa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Vuonna 2014
biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 13,1 milj.m3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 11,5 milj.m3, kattiloilla 1,2 milj.m3 ja ylijäämäpolttimilla
0,3 milj.m3.
Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2014 oli
38,5 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 26,9 GWh
ja ostosähkön osuus 11,6 GWh. Uuden ORC-laitteiston
avulla tuotettiin sähköä vuoden 2014 aikana 0,3 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli
yhteensä 36,7 GWh, josta kaasulla tuotettiin 27,8 GWh.
Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen
8,8 GWh ja polttoöljyllä lämpöä tuotettiin 0,1 GWh. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2 GWh.
Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 4,0 milj.m3,
josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 3,9 milj.m3. Kaasumoottorilla biokaasua käytettiin 0,06 milj.m3, kattiloilla
0,02 milj. m3 ja 0,01 milj.m3 ylijäämäpolttimella.
Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,3 GWh, josta itse tuotettiin 0,1 GWh. Suomen­
ojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä
10,9 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 8,9 GWh ja biokaasulla 0,2 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa
saatiin talteen 1,8 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle ja verkko-osaston tukikohdalle yhteensä
0,4 GWh.
Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen
puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen
toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös
maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen.
Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen
on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön
liittymistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin
luvussa 11.1. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja
kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.
Taulukossa 13 on esitetty laitosten energiankulutukset
suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun
orgaaniseen kuormaan ja poistettuun OCP-kuormaan.
Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa
voidaan pitää energiatehokkaana.
50 000
16 000
14 000
40 000
12 000
10 000
MWh
MWh
30 000
20 000
8 000
6 000
4 000
10 000
2 000
0
0
2010
Ostettu
sähköenergia
Tuotettu
sähköenergia
Omavaraisuusaste
18 037
20 661
53 %
2011
15 329
2012
19 200
24 773 21 500
62 %
53 %
2010
2011
2012
2013
2014
11 658
Ostettu
sähköenergia
8 687
8 168
7 657
12 400
12 314
27 180 26 874
Tuotettu
sähköenergia
5 452
4 598
5 122
320
137
39 %
36 %
40 %
3%
1%
2013
12 116
69 %
Kuva 31 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja
omavaraisuusaste Viikinmäessä
2014
70 %
Omavaraisuusaste
Kuva 32 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja
omavaraisuusaste Suomenojalla
29
Taulukko 13. Energiankulutuksen tunnuslukuja
Viikinmäki
Suomenoja
0,40
0,36
Energiankulutus poistettua BOD7ATU-kiloa kohden
1,67
1,87
kWh/kg BOD7ATU
Energiankulutus poistettua OCP-tonnia kohden
232
206
kWh/tn OCP
Energiankulutus virtaamaa kohden
60 000
50 000
MWh
40 000
30 000
20 000
10 000
0
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
14 139
12 766
12 779
12 720
12 451
VIIKINMÄKI
38 698
40 103 40 700
39 176 38 532
Kuva 33 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian
kokonaiskulutus
30
kWh/m3
8Liete
Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui 2014 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 386 tonnia (29 %
TS) ja Suomenojalla yhteensä 22 003 tonnia (29 % TS).
Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22.
Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen,
Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi
59 907 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin
maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit
kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: saven-
sekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli
yhteensä 4 479 tonnia, josta kuljetettiin kaupunkien ja
Envor Oyj:n välisen lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti 1 761 tonnia kompostoitavaksi Envor Oy:lle Forssaan
ja 2 718 tonnia Kekkilä Oyj:n Nurmijärven toimipisteeseen. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät
ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa
22.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely on hoidettu Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa.
30 000
100 000
90 000
25 000
80 000
70 000
20 000
t/a
t/a
60 000
50 000
40 000
15 000
10 000
30 000
20 000
5 000
10 000
0
0
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
21 044
22 380
22 548
22 371
22 003
VIIKINMÄKI
61 940
61 310
61 945
63 270 64 386
Kuva 34 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
5 682
6 490
6 990
6 488
6 381
VIIKINMÄKI
17 343
17 780
17 345
17 716
18 672
Kuva 35 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena
pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla
31
9Jätteet
9.1 Välppäjäte ja hiekka
Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 500 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että
sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen
tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys
(10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa
vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys.
Välpe ja hiekka pestään ja kuivataan ennen poiskuljetusta, ja vesi palautetaan jätevesiprosessiin. Välppeen käsittelytapa muuttui vuonna 2014. Aiemmin Viikinmäen
välppäjäte kuljetettiin Riihimäelle Ekokemin laitokselle,
ja Suomenojan välppäjäte vietiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Heinäkuusta 2014 alkaen molempien
laitosten välppäjäte on toimitettu Vantaan jätevoimalaan.
Hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.
9.2 Muut jätejakeet ja
vaarallinen jäte
Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy.
Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Ekokemille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2014 jätemääristä on esitetty luvussa 23.
400
1 400
350
1 200
300
1 000
800
t/a
t/a
250
200
150
600
400
100
200
50
0
0
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
78
85
93
60
38
VIIKINMÄKI
272
265
234
224
214
Kuva 36 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla, tonneja vuodessa
32
2010
2011
2012
2013
2014
SUOMENOJA
474
462
442
456
485
VIIKINMÄKI
676
724
640
667
659
Kuva 37 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun
jätevedenpuhdistamoilla, tonneja vuodessa
10 Häiriötilanteet ja
riskienhallinta
10.1Erikoistilanteet
Vuonna 2014 erikoistilanteita raportoitiin 11 kpl. Erikoistilanteita ovat kaikki työtapaturmat. Erikoistilanteet
käydään jälkikäteen läpi tarkoituksenmukaisen ryhmän
kanssa etsien ratkaisuja, joilla poikkeamatilanne voidaan
jatkossa estää.
10.2 Työturvallisuus ja riskien
hallinta 2014
Työtapaturmia sattui yhdeksän, joista neljä oli lieviä, eivätkä ne aiheuttaneet sairaslomia. Tapaturmat tutkittiin
ja niiden perusteella on kehitetty toimintatapoja ja ohjeistuksia. Erityisesti mikrobialtistukseen liittyvää ohjeistusta kehitettiin kattavammaksi.
HSY on mukana kansallisessa Nolla tapaturmaa -foorumissa, jossa jaetaan käytännön työkaluja ja tietoa työsuojelun parantamiseksi. Työturvallisuutta kehitetään
pysyvin menettelyin, joita ovat riskinarvioinnit, turvallisuuskierrokset ja henkilöstön kannustaminen turvallisuushavaintojen kirjaamiseen.
Turvallisuuskierroksia pidettiin yhteensä 14 kpl; laitoksilla, pumppaamoilla sekä Metsäpirtin kompostointikentällä. Kierrosten tarkoituksena on varmistaa, että työtilat
ja -olosuhteet ovat kaikin puolin turvallisia ja henkilöstö
oppii havainnoimaan työturvallisuuden kannalta oleellisia
asioita yhteisten periaatteiden mukaisesti.
10.3Ympäristöriskeihin
varautuminen
Viemäröinnin ympäristöturvallisuussuunnitelman (SSP eli
Sanitation Safety Plan) laadinta käynnistettiin loppuvuonna 2012. Työ kattaa jäteveden ympäristö- ja terveysriskit
sekä verkostossa, pumppaamoilla että laitoksilla. Sanitation safety plan- eli SSP-hankkeessa luotiin Water Safety
Plan WSP:lle rinnakkainen jätevesihuollon riskien hallintatyökalu. Työkalu on tulevaisuudessa nettipohjainen ja sen
tarkoitus on ohjata riskiarvioinnin tekijää huomioimaan
perustoiminnan riskitilanteet sekä niiden merkittävyys ja
todennäköisyys. Vuoden 2014 aikana parannettiin vuonna
2013 tehdyn SSP:n mukaisen riskiarvion kautta ilmenneitä kehityskohteita esimerkiksi lisäämällä ohjeistusta sekä
varautumistasoa. HSY toimi valtakunnallisen SSP-hankkeen projektikoordinaattorina, ja on osallistunut työkalun
kehittämiseen ja testaamiseen. Työtä ohjasi ulkopuolinen
jätevesihuollon asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä.
Valtakunnallisen hankkeen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto.
Vuonna 2013 aloitettu kahdeksan kilometriä pitkän Suomenojan purkutunnelin tarkistus ROV-kuvauksella saatettiin loppuun. Vuonna 2014 kuvattiin 1,3 km purkutunnelin loppupäästä mantereelle päin. Seuraava kartoitus
Viikinmäen purkutunnelille tehdään vuosina 2015–2017.
Molemmilla laitoksilla pidettiin jokavuotinen työturvallisuuspäivä. Päivän teemoina oli mm. kemikaaliturvallisuus,
sähköturvallisuus, mikrobiologiset altisteet ja vuoden aikana tapahtuneet erikoistilanteet.
Vuonna 2014 jätevedenpuhdistusosastolle hankittiin molemmille laitoksille sekä Metsäpirttiin defibrillaattori,
33
11 Toiminnan kehittäminen 2014
11.1 Energian säästö ja
ilmastonmuutos
11.1.1 Energiaseurannan kehittäminen
Jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurannan kehittämisprojektia jatkettiin vuonna 2014. Energiankulutuslukemia pystytään jatkossa tarkastelemaan
entistä tarkemmin laitosten eri kulutusalueilta. Jatkossa myös lämpöenergiankulutus ja -tuotanto pystytään
selvittämään tarkemmin ja kehittämään tuotannon optimointia. Automaatiojärjestelmästä pystytään seuraamaan sähkön- ja lämmöntuotantoa ja kulutusta reaaliajassa. Energianseurannan kehittämistä jatketaan myös
tulevina vuosina.
11.1.2 Kaasumoottorin ja ORC-laitteiston
hankinta
Kaasumoottorikantaa uudistamalla ja vahvistamalla on
saatu lämmön- ja sähköntuotantoa tehostettua. Hyötysuhteeltaan paremmilla ja tehokkaammilla biokaasumoottoreilla on parannettu toimintavarmuutta ja nostettu energiaomavaraisuutta. Vuoden 2014 aikana saatiin
myös ORC-laitteisto tuotantokäyttöön. Näin uuden kaasumoottorin pakokaasulämpö saadaan hyödynnettyä
sähköntuotannossa. Aiempina vuosina toteutetut projektit ovat tukeneet tavoitteita toimintavarmuuden parantamisesta ja energiantuotannon lisäämiseksi uusiutuvista energialähteistä. Vuosien 2015–2016 aikana hankitaan
kaksi uutta biokaasumoottoria. Uudet kaasumoottorit
korvaavat jo käyttöikänsä päässä olevat vanhat moottorit.
11.1.3 Rejektiveden erilliskäsittely
Viikinmäen typenpoiston tehostamiseksi rejektivesien erilliskäsittelyä tutkittiin Demon -prosessin pilottihankkeen avulla. Hanke päättyi keväällä 2014 ja Demonprosessin osalta hanke ei johtanut täyden mittakaavan
prosessisovelluksen hankintaan. Vuoden 2014 toisella
puoliskolla käynnistettiin toisen potentiaalisen pilotoitavan prosessivaihtohankkeen (Anita Mox) valmistelut.
Hanke sai myös ympäristöministeriön RAKI-rahoitusta
kaudelle 2015–2016. Pilottiprosessissa n. 10–15 % Viikinmäen puhdistamon linkojen erotusvedestä käsitellään
deammonifikaatioon perustuvassa biologisessa aktiivilieteprosessissa ja pilotin koko vastaa n. 100 000 asukkaan suomalaisen jätevedenpuhdistamon täyden mittakaavan prosessia. Menetelmällä pyritään poistamaan
34
erotusvesien mukana laitoksen sisällä kiertävää typpeä
energiatehokkaasti ja samalla vapauttamaan typenpoistokapasiteettia kuormituksen kasvun vaatimuksiin itse
pääprosessista. Pilotoinnin pääasiallisena tavoitteena on
toimia Viikinmäen täyden mittakaavan investoinnin tukena sekä tuottaa tietoa Blominmäen puhdistamon jatkosuunnittelulle.
11.1.4 Puhdistetun jäteveden
lämmöntalteenotto Suomenojalla
Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan voimalan yhteyteen lämpöpumppulaitoksen, jossa puhdistetun
jäteveden lämmöstä tuotetaan kaukolämpöä. Laitoksen
lämpötuotanto on vuodessa noin 300 GWh. Tuotantomittakaavan talteenotto käynnistyi vuoden 2015 alussa.
11.2Puhdistamoiden
perustoiminnan
kehittäminen
11.2.1 Viikinmäen mädättämöiden huolto
Viikinmäen mädättämöt ovat olleet yhtäjaksoisesti käytössä laitoksen käyttöönotosta asti, noin 20 vuotta. Tarkoituksena on tyhjentää vuorollaan jokainen neljästä
mädättämöstä, tarkistaa mädättämön rakenteellinen ja
toiminnallinen kunto sekä huoltaa sekoittajat. Ensimmäinen mädättämö tyhjennettiin syksyllä 2013. Vuonna 2014
Viikinmäen mädättämöiden kunnon tarkistukset jatkuivat
suunnitelman mukaisesti.
11.2.2Fosforin poiston tehostaminen
Vuonna 2014 tutkittiin 10 kk kestäneessä ympäristöministeriön rahoittamassa RAKI-hankkeessa kiekkosuodattimen toimivuutta erittäin alhaisten fosforipitoisuuksien
saavuttamiseksi lähtevässä jätevedessä. Tutkimuksen
tarkoituksena oli selvittää kiekkosuodattimen tehokkuutta fosforin ja kiintoaineen poistossa sekä kemikaalilisäyksellä että ilman. Tavoitteena oli saavuttaa lähtevän
jäteveden kokonaisfosforipitoisuus joka on alle 0,1 mg/l,
jolloin pystytään varautumaan mahdollisiin tulevaisuudessa tapahtuviin fosforin päästörajojen tiukentumisiin.
Lisäksi tutkimuksessa saatiin käyttö- ja mitoitustietoja
sekä Viikinmäen että suunnitteluvaiheessa olevalle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon osalta työ sisälsi myös esisuunnitelmatasoisen sijoituspaikkavertailun ja -suunnittelun.
11.2.3Suomenojan kaasuntuotannon
tehostaminen
Suomenojan puhdistamolla jatkettiin vuonna 2013 käynnistynyttä kaasuntuotannon tehostamiskokeita BioCat+
arkkibakteerien avulla. BioCat+ laitteisto syöttää lämmitettyä, vedessä elävää bakteerimassaa mädätysprosessiin. Bakteeriymppäyksen tavoitteena on tehostaa mädättäjämikro-organismien aineenvaihduntaa. Alustavien
analyysien perusteella kaasuntuotanto Suomenojalla on
lisääntynyt ajoittain, mutta ei jatkuvasti, ja kaasuntuotannon vaihteluille etsitään selittäjää.
11.2.4Viikinmäen puhdistamon laajennus
Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa laajennettiin rakentamalla 9. biologinen linja, joka sisältää aikaisempia linjoja
vastaavat aktiiviliete- ja jälkiselkeytysaltaat. Linja otettiin käyttöön kesällä 2014. Linjan käyttöönotto kasvatti
biologista tilavuutta noin 12 %. Se lisää laitoksen toimivarmuutta erityisesti huippuvirtaamatilanteissa.
11.2.5Viikinmäen puhdistamon purkutunnelin
kahdentaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon purkutunnelin ohitusmahdollisuus välillä Viikinmäki-Viikki on tunnistettu yhdeksi puhdistamon toiminnan riskitekijäksi. Toiminnallista
riskitason alentamiseksi on Viikinmäen purkutunneli kahdennettava välillä Viikinmäki-Viikki. Hankkeen esisuunnittelu käynnistettiin vuonna 2014 tunnelin geoteknisellä esisuunnittelulla, missä purkutunnelille löydettiin kaksi
mahdollista sijoituskohtaa. Hanke on investointina ajoitettu vuoteen 2020–2021.
11.2.6Blominmäen uusi kalliopuhdistamo
Blominmäen kalliopuhdistamo korvaa Suomenojan puhdistamon vuoden 2020 aikana. Vuoden 2014 aikana puhdistamon tilasuunnittelu vietiin loppuun. Tilasuunnittelu
toimii louhintasuunnitelmien lähtökohtana. Suunnittelu
eteni tilasuunnittelun lisäksi pääputkisto ja –koneistojen
3D-suunnittelulla. Puhdistamon työtunnelien louhintaurakat käynnistyivät vuoden 2014 loppupuolella. Vuoden
2013 lopussa aluehallintovirastolle jätetty puhdistamon
ympäristölupahakemus eteni vuoden 2014 aikana lausunto-vaiheeseen.
11.2.7Suomenojan muut kehittämistoimet
Suomenojalla otettiin käyttöön kaksi uutta hiekkapesuria,
joiden asennustyöt alkoivat jo vuonna 2013. Kompressori
asemalle 2 hankittiin uusi kompressori, jolla puhdistamon
toiminnallista riskitasoa lasketaan. Lisäksi parannettiin
toimistorakennuksen ilmastointia ja toteutettiin riskienarvioinnin perusteella automaation päälaitteiden sijoittelun
hajauttamista.
Resurssitehokkuushankkeen tiimoilta Suomenojalla testattiin 2014 syksyllä rehuteollisuuden sivutuotteena syntyvän
glyserolin käyttöä metanolin korvaavana hiilenlähteenä.
Koeajo toteutettiin laitosmittakaavaisena. Koeajon tulokset
osoittivat, että glyserolilla ei voida korvata nykyisen kaltaisessa typenpoistoprosessissa metanolia. Kokeessa vaste
oli teoreettista laskentaa heikompi ja hitaampi.
11.2.8Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa
-hanke
HSY:n osallistui vuoden 2013 lopussa käynnistyneeseen
Vesilaitosyhdistyksen ja Envieno ky:n koordinoimaan
”Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa” -hankkeeseen.
HSY:n molemmat puhdistamot toimittivat hankkeeseen
näytteitä. Hankkeeseen osallistui Suomessa yhteensä 63
jätevedenpuhdistamoa, joiden AVL ylitti 10 000.
Hankkeessa analysoitiin laajasti haitallisia aineita, joiden selvittämistä jätevedenpuhdistamoilta edellytetään
tai ko. aineet ovat ns, seurattavien aineiden listalla. Osa
näistä haitallisista aineista on tunnistettu jo aiemmissa
tutkimuksissa. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana sellaisia
haitallisia aineita, joille on asetettu raja-arvoja tulevissa säädöksissä tai joille on ehdotettu raja-arvoja säädösluonnoksissa. Uusia aineita olivat dioksiinit, heksabromosyklododekaanit, PFOS, cybytryne, cypermethrin,
aclonifen, terbutryn, bifenox, estradioli-hormonit sekä
diklofenaakki. Analyyseille oli asetettu tavoitemääritysrajat, joiden perusteella analyysilaboratoriot kilpailutettiin.
Hankkeen tulokset koottiin julkisesti saatavilla olevaan
raporttiin, joka on mahdollista ladata vesilaitosyhdistyksen verkkosivuilta. Koska osallistujia hankkeessa oli paljon, voidaan tulosten perusteella arvioida erittäin hyvin,
mikä ko. haitallisten aineiden poistoteho ja päästötaso
ovat sekä mitä aineita jätevedenpuhdistamoilta tulisi jatkossa analysoida ja mitkä voidaan sulkea pois jatkotarkastelun piiristä.
Hankkeen jatkona käynnistyi vuonna 2014 haitta-aineet
lietteissä hanke, johon HSY osallistui molempien puhdistamoidensa osalta.
11.3Viemäriverkoston
kokonaiskapasiteetin hallinta
Vastuu HSY:n viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin
hallinnasta siirtyi jätevedenpuhdistamoille vuoden 2014
alusta. Vuoden 2014 aikana viemäriverkoston kapasiteettikysymykseen paneuduttiin niin organisatorisesti tehtäviä siirtämällä kuin konkreettisten hankkeiden kautta.
11.3.1 Viemäriverkoston mallinnus
Tärkein osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin
hallinnan kannalta on ajantasaisen viemärimallin käyttöön-
35
otto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien
tilanne oli hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuoden 2014 aikana toteutettiin viemärimallinnuksen kehittämissuunnitelmatyö. Sen perusteella päädyttiin toteuttamaan viemärimalli ns. avoimen mallin periaatteiden mukaisesti. Avoin
malli edellyttää HSY viemärimallin standardointia ja työ
käynnistettiin vuoden 2014 lopulla. Varsinainen mallien rakentamistyö käynnistyy vuoden 2015 aikana. Siihen asti
laskennoissa käytetään olemassa olevia viemärimalleja.
11.4Vuotovesien
vähentämistoimenpiteet
11.4.1 Verkoston saneeraukset HSY:n
viemäröintialueella
Jätevesiverkoston sisään vuotavat ns. vuotovedet kuormittavat jätevedenpuhdistusjärjestelmää tarpeettomasti:
36
verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä kapasiteettia varsinaiselta jätevedeltä että energiaa pumppausten yms. prosessoinnin myötä.
Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä ja
muista vuotovesiä vähentävistä toimenpiteistä.
11.4.2Ylivuotojen vähentäminen
Helsingin keskustan sekaviemäriverkon saneerausten
yhteydessä selvitetään mahdollisuudet erillisviemäröinnin järjestämiseen. Kauppatorin - Etelärannan alueella
sijaitsee viemäriverkoston alin ylivuotokohta, josta tapahtuu valtaosa sekaviemäriverkon ylivuodoista. Etelärannan vesihuollon yleissuunnitelma laadittiin v. 2014,
jossa tarkasteltiin myös ylivuotojen vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja. Vuonna 2015 suunnittelu jatkuu ja täsmentyy.
Taulukko 14 Vuotovesiä vähentävät toimet HSY:n viemäröintialueella
Viikinmäen
toiminta-alue
Viemärisaneeraus (m)
Kaivojen
korjaus (kpl)
Muut toimenpiteet/lisätietoa
Helsinki
1 134
300
Viemärikuvaus 114 km. Pukinmäen jätevesipumppaamon
saneeraus valmistui
Itä-Vantaa
Vantaa
yht. 2 629
Ei toimenpiteitä
Viemärikuvaus Vantaa yht. 29 km. Tammiston alueella
aloitettu vuotovesiselvitys. Saneerattu 6 jätevesipumppaamoa.
Sipoo
200
10
Viemäriverkoston systemaattisia kuvauksia jatkettu. Takaisinvirtaus venttiileitä asennettu ylivuotoputkiin 2 kpl,
mikä on vähentänyt vuotovesimäärää: 18 % (2014) ja
30 % (2013). Kaikkien toimenpiteiden vaikutus vuotovesiin n. 1–5 %.
Pornainen
Ei toimenpiteitä
Ei toimenpiteitä
Ei toimenpiteitä
Mäntsälä
Ei toimenpiteitä
Ei toimenpiteitä
Ei toimenpiteitä
Tuusula
2 738
110
Huonokuntoisten kaivojen korjauksella on on ollut suurin
merkitys vuotovesien vähentymiseen: sillä on saatu selviä vuotokohtia korjattua. Saneerausohjelmaa päivitetään
vuosittain 5 vuodeksi eteenpäin.
Kerava
342
25
Sekaviemäröintimaksun seurauksena n. 400 kiinteistöä
600:sta on lopettanut hulevesien johtamisen viemäriverkkoon. Pitkän aikavälin saneerausohjelman lisäksi tarkempaa saneerausohjelmaa päivitetään vuosittain 10 seuraavalle vuodelle.
Järvenpää
410
32
Saneeraus perustuu pitkän ja lyhyen aikavälin saneerausohjelmaan. Lyhyen aikavälin ohjelmaa päivitetään vuosittain. Vuotovesitutkimusta tehdään n. joka toinen vuosi.
Vuotovesien määrän on todettu vähentyneen 2000-luvulla.
Suomenojan
toiminta-alue
Viemärisaneeraus (m)
Kaivojen korjaus
(kpl)
Muuta
Espoo ja Kauniainen
2 395
Ei toimenpiteitä
Viemärikuvaus 29 km. Saneerattu 2 jätevesipumppaamoa.
Länsi-Vantaa
Vantaa
yht. 2 629
Ei toimenpiteitä
Viemärikuvaus Vantaa yht. 29 km. Tammiston alueella
aloitettu vuotovesiselvitys. Saneerattu 3 jätevesipumppaamoa.
Kirkkonummi
Ei aluesaneerauksia
Ei toimenpiteitä
Laadittu saneerausohjelma, jonka osana aloitettiin pumppaamoaluekohtainen seuranta ja koekäytettiin siirrettävän virtaaamamittarin käyttöä vuotovesien jäljittämiseksi. Vuotovesimäärä vähentynyt: 36 % (2013) ja 30 %
(2014)
Siuntio
450
17
Tehty savukokeita Haagan ja Sudenkaaren alueella. Kahdelle pumppaamolle asennettu takaisinestoventtiilit. Toimenpiteet vähentäneet jätevesimäärää 10–20 %.
37
12 Puhdistamoiden tarkkailu
2015 ja luvitus
Puhdistamoiden käyttö- ja kuormitustarkkailut perustuvat edelleen vuonna 2009 hyväksyttyihin tarkkailuohjelmiin. Ehdotukset uusiksi tarkkailuohjelmiksi on esitetty
Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden lupamääräysten tarkistamista varten jätetyissä ympäristölupahakemuksissa. Vuonna 2015 kuormituslaskennassa käytettävien vesinäytteiden kaikki analyysit teetetään Metropolilab
Oy:ssä. Suomenojan lietenäytteiden perusanalyysit tehdään edelleen valvontapalvelut yksikön laboratoriossa
Suomenojan jätevedenpuhdistamolla.
Lupahakemukset jätettiin vuoden 2013 lopussa EteläSuomen aluehallintoviranomaiselle (ESAVI) samaan ai-
38
kaan kuin uuden laitoksen lupahakemus Blominmäestä.
Vastineet ympäristölupahakemuksista annettuihin lausuntoihin lähetettiin ESAVI:lle 27.2.2015.
Merialueiden yhteistarkkailu toteutetaan vuonna 2013
laaditun ”Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman 27.9.2013” mukaisesti. Ohjelma on lähetetty
3.12.2013 Uudenmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.
Kalataloudellista tarkkailua jatketaan Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymän ”Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuosina
2012−2023” mukaisesti. OSA II
DATA
13Ympäristöluvat
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa
ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2014
seuraaviin päätöksiin:
• Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös
(nro 56/2004/1, 18.10.2004)
• Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös
(nro 21/2006/1, 13.10.2006)
• Vaasan hallinto-oikeuden päätös (
nro 06/0137/3, 22.5.2006)
• Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös
(nro 5/2008/1, 12.2.2008) puhdistamon
hajupäästöjen osalta
• Viikinmäen puhdistamon ympäristökuormituksen
tarkkailuohjelma 2009. Laadittu 29.7.2008
Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa
ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2012
seuraaviin päätöksiin:
• Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 27.6.2007
antama päätös nro 26/2007/1 (Dnro LSY2006-Y-368)
• Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.12.2009
hyväksymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon
tarkkailuohjelma (Dnro 0195Y0241-121)
40
14 Käyttötarkkailun tulokset 2014
Taulukko 15 Viikkovirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014
Viikko
Aika
Tulovirtaama
m3/vko
Q max m3/d
Q min m3/d
1
30.12.13
-
5.1.14
2 052 663
330 434
274 805
2
6.1.14
-
12.1.14
2 548 996
481 331
260 609
3
13.1.14
-
19.1.14
1 956 656
318 108
247 138
4
20.1.14
-
26.1.14
1 681 420
253 194
208 202
5
27.1.14
-
2.2.14
1 675 139
275 784
190 458
6
3.2.14
-
9.2.14
1 769 274
289 413
226 915
7
10.2.14
-
16.2.14
1 920 430
313 623
251 868
8
17.2.14
-
23.2.14
1 979 850
303 235
260 755
9
24.2.14
-
2.3.14
2 057 166
318 220
275 446
10
3.3.14
-
9.3.14
2 131 517
346 478
290 456
11
10.3.14
-
16.3.14
2 209 480
347 352
302 933
12
17.3.14
-
23.3.14
2 163 404
377 807
279 288
13
24.3.14
-
30.3.14
2 086 590
321 727
283 701
14
31.3.14
-
6.4.14
2 032 917
318 545
267 875
15
7.4.14
-
13.4.14
2 007 929
310 367
271 879
16
14.4.14
-
20.4.14
1 879 346
296 881
216 426
17
21.4.14
-
27.4.14
1 816 555
279 669
230 747
18
28.4.14
-
4.5.14
1 884 351
302 053
244 798
19
5.5.14
-
11.5.14
2 171 794
382 249
262 189
20
12.5.14
-
18.5.14
1 951 496
334 694
239 622
21
19.5.14
-
25.5.14
1 773 273
270 889
231 906
22
26.5.14
-
1.6.14
1 710 795
277 280
210 736
23
2.6.14
-
8.6.14
1 619 832
247 657
211 381
24
9.6.14
-
15.6.14
1 878 864
376 217
222 240
25
16.6.14
-
22.6.14
1 562 769
254 196
196 319
26
23.6.14
-
29.6.14
1 666 472
271 571
199 706
27
30.6.14
-
6.7.14
1 619 066
293 059
188 944
28
7.7.14
-
13.7.14
1 396 429
257 588
175 713
29
14.7.14
-
20.7.14
1 330 303
199 878
180 742
30
21.7.14
-
27.7.14
1 338 152
200 701
165 089
31
28.7.14
-
3.8.14
1 410 107
221 475
180 854
32
4.8.14
-
10.8.14
1 414 000
228 605
183 911
33
11.8.14
-
17.8.14
1 572 455
266 837
184 854
34
18.8.14
-
24.8.14
2 227 895
450 955
253 088
35
25.8.14
-
31.8.14
2 169 708
368 829
229 596
36
1.9.14
-
7.9.14
1 578 306
242 710
205 457
37
8.9.14
-
14.9.14
1 596 102
300 662
192 110
38
15.9.14
-
21.9.14
1 463 424
220 877
195 378
39
22.9.14
-
28.9.14
1 996 858
361 629
235 965
40
29.9.14
-
5.10.14
1 569 400
235 117
210 556
41
6.10.14
-
12.10.14
1 696 786
316 900
203 292
42
13.10.14
-
19.10.14
1 759 139
349 474
215 871
43
20.10.14
-
26.10.14
1 655 065
252 123
215 105
44
27.10.14
-
2.11.14
1 627 450
266 078
211 693
45
3.11.14
-
9.11.14
2 149 220
437 110
248 578
46
10.11.14
-
16.11.14
1 785 271
285 218
217 342
47
17.11.14
-
23.11.14
1 596 485
243 464
215 296
48
24.11.14
-
30.11.14
1 734 282
262 368
225 805
49
1.12.14
-
7.12.14
1 666 861
263 437
218 105
50
8.12.14
-
14.12.14
2 253 251
389 357
282 794
51
15.12.14
-
21.12.14
2 626 735
431 015
323 177
52
22.12.14
-
28.12.14
1 786 052
317 956
222 513
1
29.12.14
-
4.1.15
2 408 458
447 862
236 035
41
Taulukko 16 Viikkovirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014
Viikko
Aika
Tulovirtaama
m3/vko
Q max m3/d
Q min m3/d
1
30.12.13
-
5.1.14
790 079
134 505
100 257
2
6.1.14
-
12.1.14
896 200
149 243
100 142
3
13.1.14
-
19.1.14
759 752
128 344
95 417
4
20.1.14
-
26.1.14
647 130
97 959
87 857
5
27.1.14
-
2.2.14
604 221
91 419
82 939
6
3.2.14
-
9.2.14
614 811
98 099
85 019
7
10.2.14
-
16.2.14
674 691
102 217
86 201
8
17.2.14
-
23.2.14
691 947
105 213
92 082
9
24.2.14
-
2.3.14
755 598
120 342
96 037
10
3.3.14
-
9.3.14
742 647
109 525
101 369
11
10.3.14
-
16.3.14
766 035
113 629
104 635
12
17.3.14
-
23.3.14
747 810
121 601
97 725
13
24.3.14
-
30.3.14
735 953
113 335
96 851
14
31.3.14
-
6.4.14
664 873
97 520
90 094
15
7.4.14
-
13.4.14
654 926
97 118
91 544
16
14.4.14
-
20.4.14
629 659
100 975
76 107
17
21.4.14
-
27.4.14
602 648
92 366
77 479
18
28.4.14
-
4.5.14
575 590
88 465
75 777
19
5.5.14
-
11.5.14
697 412
130 153
86 307
20
12.5.14
-
18.5.14
709 336
110 290
88 059
21
19.5.14
-
25.5.14
624 676
95 000
79 886
22
26.5.14
-
1.6.14
584 720
88 333
73 545
23
2.6.14
-
8.6.14
560 354
85 291
71 318
24
9.6.14
-
15.6.14
621 485
104 604
79 046
25
16.6.14
-
22.6.14
541 339
89 314
59 570
26
23.6.14
-
29.6.14
548 775
82 311
72 969
27
30.6.14
-
6.7.14
549 360
91 243
59 819
28
7.7.14
-
13.7.14
487 997
75 003
61 706
29
14.7.14
-
20.7.14
458 420
67 594
60 722
30
21.7.14
-
27.7.14
465 560
68 921
61 362
31
28.7.14
-
3.8.14
482 202
72 731
63 342
32
4.8.14
-
10.8.14
506 621
77 002
66 111
33
11.8.14
-
17.8.14
563 864
88 846
74 360
34
18.8.14
-
24.8.14
742 106
146 078
82 886
35
25.8.14
-
31.8.14
817 798
144 794
91 552
36
1.9.14
-
7.9.14
632 539
104 982
78 888
37
8.9.14
-
14.9.14
584 737
87 470
76 951
38
15.9.14
-
21.9.14
563 592
84 149
74 281
39
22.9.14
-
28.9.14
711 851
118 779
83 543
40
29.9.14
-
5.10.14
648 485
108 333
84 806
41
6.10.14
-
12.10.14
651 289
102 553
87 122
42
13.10.14
-
19.10.14
630 771
97 285
82 150
43
20.10.14
-
26.10.14
662 580
109 756
78 392
44
27.10.14
-
2.11.14
611 354
91 670
82 458
45
3.11.14
-
9.11.14
799 878
148 816
99 403
46
10.11.14
-
16.11.14
719 213
110 302
92 813
47
17.11.14
-
23.11.14
645 233
96 790
85 503
48
24.11.14
-
30.11.14
647 216
100 720
84 396
49
1.12.14
-
7.12.14
639 141
94 002
88 458
50
8.12.14
-
14.12.14
819 627
135 309
100 653
51
15.12.14
-
21.12.14
965 327
145 810
131 444
52
22.12.14
-
28.12.14
738 890
130 271
90 673
1
29.12.14
-
4.1.15
821 809
153 137
92 060
42
Taulukko 17 Kuukausivirtaamat Viikinmäen puhdistamolla 2014
Kuukausi
Biologisesti käsitelty jätevesi
m
yht. m
max m /d
190 459
481 332
283 564
8 790 490
8 790 490
3
yht. m
Puhdistamon Ohitus
Kokonaistulovirtaama verkostossa
virtaama
(sis.
pumppaamot)
min m /d
3
tammi
kesk
m3/d
Ohitus
esiselkeytyksen
jälkeen
3
3
d
3
helmi
226 916
318 221
273 077
7 646 144
7 646 144
maalis
275 446
377 807
304 215
9 430 661
9 430 661
huhti
216 426
318 545
274 711
8 241 344
8 241 344
touko
229 150
382 249
273 812
8 488 193
8 488 193
kesä
196 319
376 217
241 057
7 231 734
7 231 734
heinä
165 089
257 588
200 986
6 230 567
6 230 567
elo
180 854
450 955
256 596
7 954 492
7 954 492
syys
192 110
361 629
236 782
7 103 482
7 103 482
loka
203 292
349 474
237 274
7 355 500
7 355 500
marras
215 296
437 110
258 294
7 748 810
7 748 810
joulu
218 105
431 015
297 232
9 214 179
9 214 179
95 435 598
95 435 598
yhteensä
vuodessa
keskimäärin
vuorokaudessa
m 3/
vuosineljännes
m3
vuosineljännes
1 625
25 868 920
8 180
23 969 451
68 775
21 357 318
8 666
24 327 155
87 246
95 522 845
261 476
d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut
Taulukko 18 Kuukausivirtaamat Suomenojan puhdistamolla 2014
Kuukausi
Biologisesti käsitelty jätevesi
min m3/d
max m3/d
kesk m3/d yht. m3
Ohitus
esiselkeytyksen
jälkeen
Puhdistamon Ohitus
Kokonaistulovirtaama verkostossa
virtaama
(sis.
pumppaamot)
m3
yht. m3
d
m 3/
d
m3 /kk
tammi
83 089
149 243
105 586
3 273 157
3 273 157
helmi
82 939
120 342
96 681
2 707 080
2 707 080
10
1
2 707 090
maalis
96 037
121 601
106 004
3 286 114
3 286 114
140
2
3 286 254
76 107
100 975
90 413
2 712 402
2 712 402
huhti
touko
75 777
130 153
92 270
2 860 373
2 860 373
kesä
59 570
104 604
80 896
2 426 884
2 426 884
3 273 157
2 712 402
3
1
2 860 376
2 426 884
heinä
59 819
91 243
69 564
2 156 469
2 156 469
2 156 469
elo
63 342
146 078
91 351
2 831 884
2 831 884
2 831 884
syys
74 281
118 779
89 512
2 685 346
2 685 346
2 685 346
loka
78 392
109 756
91 594
2 839 415
2 839 415
2 839 415
marras
84 396
148 816
99 466
2 983 977
2 983 977
2 983 977
joulu
88 458
145 810
111 004
yhteensä
vuodessa
3 441 113
3 441 113
34 204 214
34 204 214
keskimäärin
vuorokaudessa
3 441 113
153
4
34 204 367
93 710
d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut
43
Taulukko 19 Ohitukset Viikinmäen viemäröintialueella 2014
BHK7ATU kg
Ohituspaikka
Jakso
Ohitus Helsingin kantakaupunki, sekaviemäröity alue
I
1614
18
1
3
II
8158
65
2
10
III
67372
387
11
61
IV
8599
210
6
33
3
1
0
8
22
6
0
1
III
1403
235
6
45
IV
50
13
0
2
8
2
0
0
17
3
0
1
87 246
940
26
165
0,09
0,16
0,01
0,04
0,09
0,16
0,01
0,04
Ohitus HSY:n verkosto
I
II
Ohitus HSY:n ulkopuolinen verkosto
Määrä m3
I
Kok.P kg
Kok.N kg
II
III
IV
Verkosto-ohitukset yhteensä
Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta
%
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen
I
II
III
IV
Ohitukset esiselkeytyksen jälkeen yhteensä
Laitosohitusten osuus kuormituksesta
%
Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta
%
Taulukko 20 Ohitukset Suomenojan viemäröintialueella 2014
Ohituspaikka
Jakso
HSY:n verkosto
I
II
BHK7ATU kg
Määrä m3
Kok.P kg
Kok.N kg
110
21
1
7
3
0
0
0
40
8
0
2
III
IV
HSY:n ulkopuolinen verkosto
I
II
III
IV
Verkosto-ohitukset yhteensä
Verkosto-ohitusten osuus vesistökuormituksesta
%
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen
I
153
29
1
9
0,0004
0,017
0,008
0,002
0,0004
0,017
0,008
0,002
II
III
IV
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen yhteensä
Laitosohitusten osuus kuormituksesta
%
Kaikki ohitukset, osuus vesistökuormituksesta
%
44
15 Jätevesitarkkailun tulokset
Vuoden 2014 jätevesitarkkailun tulokset puhdistamoittain on koottu seuraaviin taulukoihin. Puhdistustulokset neljännesvuosittain.
Taulukko 21 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Viikinmäki
Jakso
Kokonaisvirtaama
Ohitus verkostossa
Puhdistamolle tuleva virtaama
Ohitus esiselkeytyksen jälkeen
Biol. käsitelty virtaama
BOD 7ATU tuleva
BOD 7ATU puhdistamo-ohitus
BOD 7ATU biol.käsitelty
BOD 7ATU vesistöön
BOD 7ATU tuleva
BOD 7ATU puhdistamo-ohitus
BOD 7ATU biol.käsitelty
BOD 7ATU vesistöön
BOD 7ATU poistoteho
Fosfori tuleva
Fosfori puhdistamo-ohitus
Fosfori biol. käsitelty
Fosfori vesistöön
Fosfori tuleva
Fosfori puhdistamo-ohitus
Fosfori biol. käsitelty
Fosfori vesistöön
Fosfori poistoteho
Typpi tuleva
Typpi puhdistamo-ohitus
Typpi biol. käsitelty
Typpi vesistöön
Typpi tuleva
Typpi puhdistamo-ohitus
Typpi biol. käsitelty
Typpi vesistöön
Typpi poistoteho
Kiintoaine tuleva
Kiintoaine puhdistamo-ohitus
Kiintoaine biol. käsitelty
Kiintoaine vesistöön
Kiintoaine tuleva
Kiintoaine puhdistamo-ohitus
Kiintoaine biol. käsitelty
Kiintoaine vesistöön
Kiintoaine poistoteho
COD Cr tuleva
COD Cr puhdistamo-ohitus
COD Cr biol. käsitelty
COD Cr vesistöön
COD Cr tuleva
COD Cr puhdistamo-ohitus
COD Cr biol. käsitelty
COD Cr vesistöön
COD Cr poistoteho
Lämpötila, tulokanava
Alkaliteetti esiselkeytetty
Alkaliteetti biol. käsitelty
Ammoniumtyppi tuleva
Ammoniumtyppi esiselkeytetty
Ammoniumtyppi biol. käsitelty
Nitrifikaatioaste
Nitraattityppi tuleva
Nitraattityppi aktiivilieteprosessin jälk
Nitraattityppi biol. käsitelty
Fosfaattifosfori tuleva
Fosfaattifosfori aktiivilieteprosessin jälk
Fosfaattifosfori biol. käsitelty
Kokonaisrauta tuleva
Kokonaisrauta biol. käsitelty
m3/d
m3/d
m3/d
m3/d
m3/d
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
kg/d
kg/d
kg/d
kg/d
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
°C
mmol/l
mmol/l
mg/l
mg/l
mg/l
%
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
mg/l
I /2014
II/ 2014
287 432
263 401
18
90
287 414
263 311
0
0
287 414
263 311
63 896
70 612
0
0
1 746
2 079
1 746
2 080
222,3
268,2
6,1
7,9
6,1
7,9
97
97
1 873
1 908
0,0
0,0
60,7
69,5
60,7
69,5
6,52
7,25
0,21
0,26
0,21
0,26
97
96
13 681
13 936
0
0
1 385
1 414
1 385
1 415
47,6
52,9
4,8
5,4
4,8
5,4
90
90
81 425
87 130
0
0
1 980
2 661
1 981
2 662
283,3
330,9
6,9
10,1
6,9
10,1
98
97
162 494
168 011
0
0
12 817
13 796
12 818
13 797
565
638
45
52
45
52
92
92
11,9
14,1
4,6
5,2
1,8
2,1
33,0
38,7
36,2
42,5
1,4
1,4
97
97
0,1
0,0
12,5
15,1
1,7
2,4
3,0
3,2
0,2
0,2
0,1
0,1
10,1
14,1
0,6
1,0
III/ 2014
232 145
748
231 397
0
231 397
61 856
0
1 282
1 289
267,3
5,5
5,6
98
1 714
0,0
52,0
52,2
7,41
0,22
0,22
97
12 413
0
850
851
53,6
3,7
3,7
93
75 133
0
990
996
324,7
4,3
4,3
99
138 732
0
10 597
10 608
600
46
46
92
17,7
5,0
1,9
38,4
40,4
0,6
99
0,0
13,1
1,6
3,4
0,2
0,1
6,4
0,5
IV/2014
264 426
94
264 331
0
264 331
62 957
0
1 525
1 528
238,2
5,8
5,8
98
1 722
0,0
50,9
51,0
6,51
0,19
0,19
97
12 745
0
994
994
48,2
3,8
3,8
92
73 126
0
1 384
1 385
276,6
5,2
5,2
98
146 905
0
10 795
10 798
556
41
41
93
15,5
5,3
2,1
39,1
42,5
0,8
98
0,0
15,6
1,8
3,3
0,2
0,1
11,1
0,5
2014
261 706
239
261 467
0
261 467
64 830
0
1 658
1 661
249,0
6,3
6,3
97
1 804
0,0
58,3
58,4
6,92
0,22
0,22
97
13 194
0
1 161
1 161
50,6
4,4
4,4
91
79 204
0
1 754
1 756
303,9
6,6
6,6
98
154 035
0
12 001
12 005
589,7
45,9
45,9
92
14,7
5,0
2,0
37
40
1,0
98
0,0
14,1
1,9
3,2
0,19
0,07
10,4
0,6
45
Taulukko 22 Jätevesitarkkailun tulokset 2014 Suomenoja
Jakso
I-2014
II-2014
III-2014
IV-2014
2014
Kokonaisvirtaama
m3/d
102 961
87 908
83 410
100 701
93 710
Puhdistamolle tuleva virtaama
m3/d
102 959
87 908
83 410
100 701
93 710
Ohitus esiselk., ei näytteissä
m3/d
0
0
0
0
0
Ohitus esiselk., on näytteissä
m3/d
0
0
0
0
0
Ohitus pumppaamoilta
m3/d
0
0
0
0
0
Ohitus verkostosta
m3/d
1,7
0,03
0
0
0,4
Biol. käsitelty virtaama
m3/d
102 959
87 908
83 410
100 701
93 710
BOD 7ATU tuleva
kg/d
19 338
19 244
17 757
18 336
18 669
BOD 7ATU esiselkeytetty
kg/d
9 365
9 853
8 241
9 268
9 182
BOD 7ATU ohitus
kg/d
0,32
0,01
0
0
0,08
BOD 7ATU biol.käsitelty
kg/d
658
400
324
479
465
BOD 7ATU vesistöön
kg/d
658
400
324
479
465
BOD 7ATU tuleva
mg/l
188
219
213
182
200
BOD 7ATU esiselkeytetty
mg/l
91
112
99
92
98
BOD 7ATU biol.käsitelty
mg/l
6,4
4,5
3,9
4,8
4,9
BOD 7ATU vesistöön
mg/l
6,4
4,5
3,9
4,8
4,9
BOD 7ATU poistoteho
%
97
98
98
97
98
Fosfori tuleva
kg/d
744
724
680
715
716
Fosfori esiselkeytetty
kg/d
347
351
320
366
346
Fosfori ohitus
kg/d
0,01
0
0
0
0
Fosfori biol. käsitelty
kg/d
34,6
27,6
30,8
38,2
32,8
Fosfori vesistöön
kg/d
34,6
27,6
30,8
38,2
32,8
Fosfori tuleva
mg/l
7,2
8,2
8,1
7,1
7,7
Fosfori esiselkeytetty
mg/l
3,4
4,0
3,8
3,6
3,7
Fosfori biol. käsitelty
mg/l
0,34
0,31
0,37
0,38
0,35
Fosfori vesistöön
mg/l
0,34
0,31
0,37
0,38
0,35
Fosfori poistoteho
%
95
96
95
95
95
COD Cr tuleva
kg/d
47 302
45 639
42 540
44 210
44 923
COD Cr esiselkeytetty
kg/d
24 313
23 237
19 438
22 930
22 480
COD Cr ohitus
kg/d
0,78
0,01
0
0
0,20
COD Cr biol. käsitelty
kg/d
4 856
3 365
3 408
4 156
3 946
COD Cr vesistöön
kg/d
4 856
3 365
3 408
4 156
3 946
COD Cr tuleva
mg/l
459
519
510
439
482
COD Cr esiselkeytetty
mg/l
236
264
233
228
240
COD Cr biol. käsitelty
mg/l
47
38
41
41
42
COD Cr vesistöön
mg/l
47
38
41
41
42
COD Cr poistoteho
%
90
93
92
91
91
Kiintoaine tuleva
kg/d
24 422
23 353
23 392
21 632
23 200
Kiintoaine esiselkeytetty
kg/d
11 114
11 637
10 333
11 178
11 066
Kiintoaine ohitus
kg/d
0,40
0,01
0
0
0,10
Kiintoaine biol. käsitelty
kg/d
839
453
469
674
609
Kiintoaine vesistöön
kg/d
839
453
469
674
609
Kiintoaine tuleva
mg/l
237
266
280
215
250
Kiintoaine esiselkeytetty
mg/l
108
132
124
111
119
Kiintoaine biol. käsitelty
mg/l
8,1
5,2
5,6
6,7
6,4
Kiintoaine vesistöön
mg/l
8,2
5,2
5,6
6,7
6,4
Kiintoaine poistoteho
%
97
98
98
97
97
Typpi tuleva
kg/d
6 279
5 970
5 445
5 894
5 897
Typpi esiselkeytetty
kg/d
5 656
5 557
4 842
5 429
5 371
Typpi ohitus
kg/d
0,10
0
0
0
0,03
Typpi biol. käsitelty
kg/d
1 855
1 287
1 204
1 667
1 503
Typpi vesistöön
kg/d
1 855
1 287
1 204
1 667
1 503
Typpi tuleva
mg/l
61
68
65
59
63
Typpi esiselkeytetty
mg/l
55
63
58
54
58
Typpi biol. käsitelty
mg/l
18
15
14
17
16
Typpi vesistöön
mg/l
18
15
14
17
16
Typpi poistoteho
%
70
78
78
72
75
Ammoniumtyppi tuleva
mg/l
46
52
49
47
48
Ammoniumtyppi esiselkeytetty
mg/l
44
51
49
45
47
Ammoniumtyppi käsitelty
mg/l
2,3
1,6
0,97
1,81
1,7
Nitrifikaatioaste
%
96
98
99
97
97
Nitraattityppi biol. käsitelty
mg/l
16
12
13
15
14
Alkaliteetti biol. käsitelty
mmol/l
1,1
1,2
1,1
1,1
1,1
Fosfaattifosfori suodatettu biol. käsitelty
mg/l
0,08
0,13
0,19
0,15
0,14
Lämpötila, biol.prosessissa
°C
11,1
13,5
16,7
14,3
13,9
46
16 Näytteenotto ja tulosten
laskeminen puhdistamoiden
tarkkailussa
Näytteenotto
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on
otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset on tehty kertanäytteistä ja metallimääritykset sekä
AOX-määritykset kuukauden kokoomanäytteistä. Lieteja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä. Lietenäytteiden metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä.
Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesinäytteet on
otettu automaattisilla näytteenottolaitteilla 24 tunnin kokoomanäytteinä virtaaman suhteessa. Bakteerimääritykset
ja elohopeamääritykset on tehty kertanäytteistä. Muut metallimääritykset on tehty kuukauden kokoomanäytteistä.
Liete- ja lietevesinäytteet on otettu kertanäytteinä.
Näytteenottopisteet
Tuleva jätevesi
VIIKINMÄESSÄ tarkoittaa jätevettä, joka on otettu tulopumppauksen jälkeen puhdistamon tulokanavasta ennen
minkäänlaista käsittelyä.
SUOMENOJALLA tarkoittaa karkeavälpättyä jätevettä.
Tulevassa jätevedessä on mukana linkojen rejektivedet.
Esiselkeytetty jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, joka on välppäyksen ja hiekanerotuksen lisäksi käsitelty esi-ilmastus- ja esiselkeytysyksiköissä. Esiselkeytetyssä vedessä on mukana ferrosulfaatti.
Ohitusvesi (VMK) on mekaanisesti ja kemiallisesti käsiteltyä esiselkeytettyä vettä.
Käsitelty jätevesi (VMK &SOJA) tarkoittaa mekaanis-kemiallis-biologisesti puhdistettua jätevettä.
Vesistöön johdettu jätevesi (VMK & SOJA) tarkoittaa jätevettä, jonka laatu on määritetty laskennallisesti ottamalla
huomioon käsitellyn jäteveden laatu ja ohitetun jäteveden
laatu. Yksittäisen näytepäivän tuloksessa on huomioitu
kyseisen näytepäivän laitosohitus ja jakson tuloksessa on
huomioitu kaikki mahdolliset ohitukset.
Kokonaisvirtaama (VMK & SOJA) tarkoittaa jakson aikana puhdistamolle tulevan vesimäärän sekä verkostoissa
ja pumppaamoilla tapahtuneiden ohitusten vesimäärien
summaa.
Tulosten laskeminen kuormitustarkkailussa:
Yhdistelmätaulukko II: neljännesvuosittain
Tuleva kuormitus [kg/d] (SOJA & VMK) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten [kg/d] summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä.
Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (VMK) tarkoitetaan
HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja
pumppaamoiden ylivuotoja, muiden viemäröintialueen
kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja
sekä Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueella
tapahtuvia ylivuotoja.
• HSY:n toiminta-alueen verkosto- ja
pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus
[kg/d] lasketaan ajankohtaa lähinnä otettujen
tulevan jäteveden näytteiden pitoisuuksien ja
ylivuotomäärien tulona.
• Helsingin kantakaupungin
sekaviemäröintijärjestelmän ylivuotojen
aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan
arvioidun ylivuotomäärän ja sateiden aikaisten
viemärivesien keskimääräisten pitoisuuksien
tulona. Sateiden aikaisten viemärivesien
keskimääräiset pitoisuudet on määritetty Mike
Urban mallin käyttöönoton yhteydessä ja ne
vastaavat Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle
tulevan veden sadejakson pitoisuuksia.
• Muiden viemäröintialueen kuntien verkosto- ja
pumppaamoylivuotojen aiheuttama kuormitus
[kg/d] lasketaan sovittujen vakiopitoisuuksien ja
ylivuotomäärien tuloina. Vakiopitoisuudet ovat:
BOD7ATU 200 mg/l, kokonaisfosfori 5,0 mg/l,
kokonaistyppi 40 mg/l, kiintoaine 240 mg/l ja
CODCr 600 mg/l.
Verkosto- ja pumppaamo-ohituksilla (SOJA) tarkoitetaan
HSY:n toiminta-alueella tapahtuvia verkostoylivuotoja ja
pumppaamoiden ylivuotoja ja muiden viemäröintialueen
kuntien ilmoittamia verkosto- ja pumppaamoylivuotoja.
• Kaikkien pumppaamo- ja verkostoylivuotojen
aiheuttama kuormitus [kg/d] lasketaan
laskentajakson tulevan jäteveden
keskimääräisten pitoisuuksien ja ylivuotomäärien
tulona.
Laitosohituksella (SOJA & VMK) tarkoitetaan ohitusta
esiselkeytyksen jälkeen. Kuormitus [kg/d] lasketaan laskentajakson keskimääräisen ohitetun jäteveden määrän
[m3/d] ja ohitustilanteissa mitattujen tarkkailunäytteiden
pitoisuuksien keskiarvon tulona.
47
Ohitusten aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK & SOJA)
lasketaan kaikkien verkosto- ja pumppaamo-ohitusten sekä laitosohitusten kuormitusten summana.
Käsitellyn jäteveden aiheuttama kuormitus [kg/d] (VMK &
SOJA) on tarkkailuvuorokausien kuormitusten summa jaettuna tarkkailuvuorokausien lukumäärällä.
Päästö vesistöön [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan käsitellyn jäteveden ja ohitusten aiheuttamien kuormitusten
summana.
Keskimääräinen pitoisuusarvo [mg/l] (VMK & SOJA) lasketaan virtaamalla painottaen eli jakamalla ao. keskimääräinen kuormitus sitä vastaavalla keskimääräisellä vesimäärällä.
Poistoteho [%] (VMK& SOJA) =
100 * (tuleva kuormitus [kg/d] - kuormitus vesistöön
[kg/d]) / (tuleva kuormitus [kg/d])
Vuosikeskiarvot [mg/l] ja [kg/d] (VMK & SOJA) lasketaan
neljännesvuositulosten keskiarvona.
48
17 Jätevesitarkkailussa käytetyt
määritysmenetelmät
17.1 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt
määritysmenetelmät
Määritykset tehtiin vuonna 2014 MetropoliLab Oy-nimisessä laboratoriossa, osoite Viikinkaari 4. Laboratorio on mittatekniikan keskuksen akkreditoima (akkreditointi-todistus Nro T058/A16/2008). Myös valtaosa Viikinmäen jäteveden
puhdistamon näytteistä tehtävistä määrityksistä on akkreditoitu. Oheisessa luettelossa on akkreditoitujen määritysten
perässä merkintä (*). Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän
perässä suluissa.
Vedet ja lietteet
pH (*)(vesi)
SFS 3021:1979 (± 0,2 pH-yks.)
pH (liete)
SFS-EN 13037(± 0,2 pH-yks.)
Sähkönjohtavuus (*)
SFS-EN 27888:1994 (± 5 %)
Alkaliteetti (*)
SFS-EN ISO 9963-1/1996 (± 10 %)
BOD7 (*)
SFS-EN1899-1:1998 (± 15 % ja ± 2 mg/l, kun pit. <15 mg/l)
Kemiallinen hapenkulutus, CODCr (*)
ISO 15705:2002 (± 15 %)
Kiintoaine, SS (*)
SFS-EN 872:2005 (± 10 %)
Kokonaistyppi (*) (vesi)
SFS-EN ISO 11905-1 (± 15 % )
Kokonaistyppi (*) (liete)
Kjeldahl (± 10%)
Kokonaisfosfori (*) (vesi)
SFS 3026 mod. DA (± 15 %)
Kokonaisfosfori (liete)
SFS-EN ISO 11885:2009 (+ 15 %)
Nitraatti- ja nitriiittitypen summa
(NO2-NO3)(*)
SFS-EN ISO 13395/DA (± 15 %)
Ammoniumtyppi (NH4-N/l) (*)
ISO 7150:1984, disc. anal. (± 15 %)
Fosfaattifosfori (PO4-P/l) (*)
SFS-EN ISO 6878:2004 (± 15 %)
Kloridi (Cl/l) (*)
Sis.menet. DA (± 10 %)
Sulfaatti (SO4/l) (*)
Sis.menet. (± 10 %)
AOX (µg/l) (*)
EN ISO 9562:2004 (± 15 %)
Asetaatti (*)
SFS-EN ISO 10304-1: 2009 mod. (± 15 %)
TOC (*)
SFS-EN 1484:1997 (± 15 %)
Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit
SFS 4088:2001
Fekaaliset streptokokit
SFS 3014:1984, kumottu
Kiintoaine, SS (*) bioliete, lietevesi
SFS-EN 872:2005, suodatin Whatman GF/A (± 10 %)
Kuiva-aine, TS ja sen tuhka (*)
Sis. menet. perust. SFS 3008:1990 (± 10 %)
Mädättämölietteen alkaliteetti,
haihtuvat hapot, VFA
Sis. menet.,titraus (laboratorion sisäinen menetelmä)
Metallit
Metallimääritykset (kokonaismetallit) (*)
SFS-EN ISO 17294-2:2005 tai SFS-EN ISO 11885:2009 (± 10–25 %);
Elohopea (*)
SFS-EN ISO 17294-2:2005 (± 20 %)
Elohopea (liete) (*)
AMA:sisäinen menetelmä (± 20 %)
49
17.2Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt
analyysimenetelmät
Määritykset tehtiin perusanalyysien osalta suurimmaksi osaksi HSY:n jätevedenpuhdistusosaston valvontapalvelut yksikön laboratoriossa Suomenojan jätevedenpuhdistamolla. Laajennettu kokonaismittausepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) on ilmoitettu menetelmän perässä suluissa.
pH (vesi)
SFS 3021;1979 (± 0,2 pH yks.)
pH (liete)
SFS-EN 12176; 1998 (± 0,2 pH yks.)
Sähkönjohtavuus
SFS-EN 27888;1994 (± 5 %)
Sameus
SFS-EN 27027;1994
Kiintoaine (SS)
SFS-EN 872;1996, (suodatin Whatman GF/A) (±17 %)
Kuiva-aine (TS) ja sen hehkutusjäännös
lietteistä
SFS 3008;1990 (± 10 %)
Ammoniumtyppi NH4-N
SFS 3032;1976 indofenolimenetelmä (± 15 %)
Tislausmenetelmä isoille pitoisuuksille (SFS 5505) (± 15 %)
Nitraattityppi NO3-N
UV-abs.menetelmä (Standard Methods) (± 12 %)
Kokonaistyppi Ntot
SFS 5505;1988 poltto (± 15 %)
Suodatettu ortofosfaatti PO4-P
SFS 3025;1986 (kumottu), (suodatin Whatman 0,45 µm) (± 10 %)
Fosfori P tot
SFS 3026;1986 (kumottu) (± 10 %)
Kemiallinen hapenkulutus CODCr O2
SFS 5504;1988 valmiit putket (± 20 %)
Biologinen hapenkulutus BOD7atu O2
SFS-EN 1899-1;1998, elektrodimittaus (± 20 %)
Alkaliteetti
SFS-EN-ISO 9963;1996 (± 10 %)
Mädättämölietteen alkaliteetti, haihtuvat
hapot
Kaksivaiheinen titraus (sis.menetelmä)
ALIHANKINNAT: Metropolilab
Kloridi Cl
Sulfaatti SO4
Fekaaliset streptokokit
Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit
Metallimääritykset (vesi, liete)
Elohopea
50
18 Haitallisten aineiden
pitoisuudet jätevedessä
Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden vesistä tehtyjen haitallisten aineiden analyysitulokset vuodelta
2014 on esitetty seuraavassa taulukossa. Analyysit on teetetty Metropolilab Oy:ssa. Haitallisten aineiden tutkimukset
sisältyvät puhdistamoiden tarkkailuohjelmiin.
Taulukko 23 Haitalliset aineet jätevedessä
T = puhdistamolle tuleva jätevesi L = biologisesti käsitelty jätevesi, SOJA = Suomenojan puhdistamo,
VMK = Viikinmäen puhdistamo
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
25
C01
Alakloori
µg/l
26
C09a1
Aldriini
µg/l
<0,010
<0,010
27
C03
Atratsiini
µg/l
<0,003
<0,003
30
C08
Klorfenvinfossi
µg/l
<0,010
<0,010
32
C09
Klorpyrifossi
µg/l
<0,010
<0,010
33
C09b1
DDT
µg/l
<0,010
<0,010
34
C10
1,2-dikloorietaani
(EDC)
µg/l
<0,3
<0,3
<0,3
35
C11
Dikloorimetaani (DCM)
µg/l
<0,3
<0,3
<0,3
36
C09a2
Dieldriini
µg/l
<0,010
<0,010
37
C13
Diuroni
µg/l
<0,05
<0,05
39
C09a3
Endriini
µg/l
<0,010
<0,010
Halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX:nä)
[10]
µg/l
55
38
40
<0,010
<0,010
42
C16
Heksaklooribentseeni (HCB)
µg/l
<0,010
<0,010
44
C18
1,2,3,4,5,6-heksakloorisykloheksaani (HCH)
µg/l
<0,010
<0,010
45
Lindaani
µg/l
<0,010
<0,010
48
C26
Pentaklooribentseeni
µg/l
<0,010
<0,010
49
C27
Pentakloorifenoli (PCP)
µg/l
<0,010
<0,010
Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet)
µg/l
<0,040
<0,040
50
<0,3
<0,3
83
45x)
51
C29
Simatsiini
µg/l
<0,005
<0,005
52
C29a
Tetrakloorietyleeni
(PER) (-eteeni)
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
53
C06a
Tetrakloorimetaani
(TCM)
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
57
C29b
Trikloorietyleeni
(trikloorieteeni)
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
58
C32
Trikloorimetaani
(kloroformi)
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
61
C02
Antraseeni
µg/l
<0,020
<0,020
62
C04
Bentseeni
µg/l
<0,4
<0,4
<0,4
51
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
64
C24
Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit
(NP/NPE-yhdisteet)
µg/l
0,34
<0,1
C24a
nonyylifenoli
(4-nonyyli-fenoli) [8]
µg/l
<0,1
<0,1
67
C19
Isoproturoni
µg/l
<0,02
<0,02
68
C22
Naftaleeni
µg/l
0,045
<0,020
Orgaaniset tinayhdisteet (kokonaistinana)
µg/l
0,0092
<0,001
Di-2-etyyliheksyylifta- µg/l
laatti (DEHP)
5,8
0,54
69
70
C12
71
<0,1
<0,1
<0,1
<0,1
0,095
<0,020
0,084
<0,020
0,008
0,00243
0,0121
0,0026385
4,2
1,9
6,2
<0,30
Fenolit (kokonaishiilenä) [14]
mg/l
0,0539
<0,0077
0,0231
0,0077
0,0308
<0,0077
C28
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAHyhdisteet) [15] neljä
yhdistettä
µg/l
0,282
<0,010
0,084
<0,010
0,003
<0,010
Tolueeni
µg/l
1,7
<0,5
C30
Tributyylitina ja tributyylitinayhdisteet [16]
tinana
µg/l
0,00033
<0,000082
0,00037
<0,00008
<0,00008
<0,00008
75
Trifenyylitina ja trifenyylitinayhdisteet [17]
tinana
µg/l
<0,00034
<0,00034
<0,00034
<0,00034
<0,00034
<0,00034
76
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)
(kokonaishiilenä tai
COD/3)
mg/l
81
20
Trifluraliini
µg/l
<0,010
<0,010
79
Kloridit
82
83
72
73
74
77
C33
<0,5
17xx)
mg/l
xx)
57
55xx)
71xx)
Syanidi
mg/l
<0,005
<0,005
Fluoridi
mg/l
0,5
0,2
<0,03
<0,03
<0,03
<0,03
0,04
<0,03
0,25
<0,020
0,11
<0,020
0,087
<0,010
<0,010
<0,010
0,2
0,3
87
C25
Oktyylifenolit ja oktyy- µg/l
lifenolietoksylaatit
88
C15
Fluoranteeni
µg/l
0,044
<0,020
89
C09a4
Isodriini
µg/l
<0,010
<0,010
91
C28d
Bentso(g,h,i)peryleeni
µg/l
0,094
<0,010
72
C28a
Bentso(a)pyreeni
µg/l
0,042
<0,002
0,019
<0,002
0,003
<0,002
72
C28b1
Bentso(b)fluoranteeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,036
<0,010
<0,010
<0,010
72
C28b2
Bentso(k)fluoranteeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,015
<0,010
<0,010
<0,010
72
C28e
Indeno(1,2,3-cd)pyreeni
µg/l
0,23
<0,010
0,014
<0,010
<0,010
<0,010
D01
klooribentseeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
D02
1,2-diklooribentseeni
µg/l
<0,3
<0,3
<0,3
D03
1,4-diklooribentseeni
µg/l
<0,1
<0,1
D05
dibutyyliftalaatti
(DBP)
µg/l
0,21
<0,10
D10
dimetoaatti
µg/l
<0,02
<0,02
D11
MCPA (4-kloori-2metyylifenoksietikkahappo)
µg/l
<0,02
<0,02
D12
metamitroni (4-amino- µg/l
3-metyyli-6-fenyyli1,2,4-triarsiini-5-oni)
<0,02
<0,02
0,07
<0,01
Fenoli
52
mg/l
<0,1
0,21
<0,10
2,1
<0,10
0,03
0,01
0,04
<0,01
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
Muut VOC:t:
MTBE
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
TAME
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
bromidikloorimetaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
etyylibentseeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
bromoformi
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
styreeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
Dibromikloorimetaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,3- ja 1,4-ksyleeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,2-Ksyleeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
Vinyylikloridi
µg/l
0,23
<0,15
<0,15
1,1,1-trikloorietaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,1,2,2-tetrakloorietaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,1,2-trikloorietaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,1-dikloorietaani
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,1-dikloorieteeni
µg/l
<1,0
<1,0
<1,0
1,2,3-triklooribentseeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,2,4-triklooribentseeni
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
1,2-dikloorieteeni cis
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1,2-dikloorieteeni
trans
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1,2-diklooripropaani
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1,3,5-triklooribentseeni
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1,3-diklooribentseeni
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1,3-diklooripropeeni cis
µg/l
<0.3
<0,3
<0,3
1,3-diklooripropeeni trans
µg/l
<0.1
0,11
<0,1
1,4-diklooribentseeni
µg/l
2-kloorieteenivinyylieetteri
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1-hekseeni
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
1-okteeni
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
dekaani
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
pentaani
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
DIPE
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
ETBE
µg/l
<0.5
<0.5
<0,5
MEK
µg/l
2,1
<1,0
<1,0
MIBK
µg/l
<1,0
<1,0
<1,0
TAEE
µg/l
<0,5
<0,5
<0,5
TBA (t-butanoli)
µg/l
27
4,0
<3
Muut PAH:t:
PAH yhteensä
µg/l
0,76
<0,1
2,2
<0,1
0,7
<0,1
2-metyylinaftaleeni
µg/l
0,033
<0,020
0,049
<0,020
0,056
<0,020
1-metyylinaftaleeni
µg/l
0,027
<0,020
0,039
<0,020
0,044
<0,020
biphenyyli
µg/l
0,019
<0,020
0,051
<0,020
0,059
<0,020
53
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
2,6-dimetyylinaftaleeni
µg/l
0,067
<0,020
0,13
<0,020
0,065
<0,020
asenaftyleeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,031
<0,010
<0,010
<0,010
asenafteeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,036
<0,010
0,039
<0,010
2,3,5-trimetyylinaftaleeni
µg/l
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
fluoreeni
µg/l
0,044
<0,010
0,072
<0,010
0,039
<0,010
fenantreeni
µg/l
0,053
<0,020
0,22
<0,020
0,11
<0,020
antraseeni
µg/l
<0,020
<0,020
0,27
<0,020
<0,020
<0,020
1-metyylifenantreeni
µg/l
<0,020
<0,020
0,45
<0,020
<0,020
<0,020
Pyreeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,23
0,019
0,086
<0,010
bentso(a)antraseeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,038
<0,010
<0,010
<0,010
kryseeni
µg/l
<0,010
<0,010
0,056
<0,010
<0,010
<0,010
bentso(e)pyreeni
µg/l
0,047
<0,010
0,018
<0,010
<0,010
<0,010
peryleeni
µg/l
0,016
<0,010
0,012
<0,010
<0,010
<0,010
dibentso(a,h)
antraseeni
µg/l
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
<0,010
pcb:t yhteensä
µg/l
<0,040
<0,040
pcb 28
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 52
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 77
µg/l
<0,040
<0,040
pcb 101
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 105
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 118
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 126
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 138
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 153
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 156
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 169
µg/l
<0,040
<0,040
pcb 180
µg/l
<0,010
<0,010
pcb 195
µg/l
<0,040
<0,040
PCB:t
Muut kloorifenolit:
kloorifenolit yhteensä
µg/l
<0,06
<0,06
2,6-dikloorifenoli
µg/l
<0,010
<0,010
2,4-dikloorifenoli
µg/l
<0,010
<0,010
2,4,6-trikloorifenoli
µg/l
<0,010
<0,010
2,4,5-trikloorifenoli
µg/l
<0,010
<0,010
2,3,4,6-tetrakloorifenoli
µg/l
<0,010
<0,010
2,6-diklooribentsamidi (BAM)
µg/l
<0,02
<0,02
atsinfossi-metyyli
µg/l
<0,05
<0,05
bentatsoni
µg/l
<0,05
<0,05
bromasiili
µg/l
<0,02
<0,02
DEA (desetyyliatratsiini)
µg/l
<0,01
<0,01
DIA (deisopropyyliatratsiini)
µg/l
<0,03
<0,03
Muut torjunta-aineet:
54
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
diklorproppi
µg/l
<0,02
<0,02
fenmedifaami
µg/l
<0,02
<0,02
fluatsifoppi-P-butyyli
µg/l
<0,05
<0,05
fluatsinami
µg/l
<0,03
<0,03
heksakinoni
µg/l
<0,003
<0,003
kinometionaatti
µg/l
<0,02
<0,02
linuroni
µg/l
<0,02
<0,02
malationi
µg/l
<0,02
<0,02
mekoproppi
µg/l
<0,02
<0,02
metalaksyyli
µg/l
<0,02
<0,02
metatsaklori
µg/l
<0,01
<0,01
metributsiini
µg/l
<0,01
<0,01
penkonatsoli
µg/l
<0,02
<0,02
pirimikarbi
µg/l
<0,01
<0,01
propatsiini
µg/l
<0,01
<0,01
sulfoteppi
µg/l
<0,02
<0,02
terbutylatsiini
µg/l
<0,003
<0,003
triadimefoni
µg/l
<0,02
<0,02
triasulfuroni
µg/l
<0,01
<0,01
DDD
µg/l
<0,010
<0,010
DDE
µg/l
<0,010
<0,010
endosulfaani sulfaatti
µg/l
<0,010
<0,010
endosulfaani, alfa-
µg/l
<0,010
<0,010
endosulfaani, beta-
µg/l
<0,010
<0,010
heptakloori
µg/l
<0,010
<0,010
heptaklooriepoksisi
endo trans
µg/l
<0,010
<0,010
heptaklooriepoksisi
exo cis
µg/l
<0,010
<0,010
klordaani, cis-
µg/l
<0,010
<0,010
klordaani, oksy-
µg/l
<0,010
<0,010
klordaani, trans-
µg/l
<0,010
<0,010
mireksi
µg/l
<0,010
<0,010
2,4-D
µg/l
<0,01
<0,01
bitertanoli
µg/l
<0,05
<0,05
diflubentsuroni
µg/l
<0,01
<0,01
Orgaaniset
tinayhdisteet:
Monobutyylitina, MBT
ng/l
9
<1
5,4
3,6
7,9
Dibutyylitina, DBT
ng/l
5,5
<1
7,9
1
13,2
2,7
1,6
Tributyylitina, TBT
ng/l
0,8
<0,2
0,9
0,2
<0,2
<0,2
Tetrabutyylitina,
TetraBT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Mono-oktyylitina, MOT ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Dioktyylitina, DOT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Trisykloheksyylitina,
TCHT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Monofenyylitina, MPT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Difenyylitina, DPT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
Trifenyylitina, TPT
ng/l
<1
<1
<1
<1
<1
<1
55
Nro
Dir
Aine [2]
PRTR 2008/
SOJA T
SOJA L
VKM T
VKM L
VKM T
VKM L
VKM T
13.5.14
13.5.14
13.5.14
13.5.14
14.8.14
14.8.14
ka. 2014
105/EY
Oktyyli- ja nonyylifenolit sekä niiden
etoksilaatit:
4-tert-Oktyylifenoli=
oktyylifenoli
((4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli))
ng/l
<30
<30
<30
<30
<30
<30
4-n-Nonyylifenoli =
4-nonyylifenoli kts.
VPD ylhäällä
ng/l
<100
<100
<100
<100
310
<100
4-t-Oktyylifenolimonoetoksilaatti
ng/l
<30
<30
<30
<30
<30
<30
4-t-Oktyylifenolidietoksilaatti
ng/l
<30
<30
<30
<30
<30
<30
iso-Nonyylifenolimonoetoksilaatti
ng/l
120
<100
<100
<100
170
<100
iso-Nonyylifenolidietoksilaatti
ng/l
170
<100
<100
<100
<100
<100
Bisphenol A
ng/l
750
70
90
70
60
50
Dimetyyliftalaatti
(DMP)
ng/l
<100
<100
<100
<100
980
<100
Dietyyliftalaatti (DEP)
ng/l
2 100
<100
1700
<100
11000
910
Di-n-oktyyliftalaatti
(DOP)
ng/l
<100
<100
<100
<100
<100
<100
butyylibentsyyliftalaatti (BBzP)
ng/l
120
<100
140
<100
2900
280
Kevyet hiilivedyt
C5-C10
µg/l
<20
<20
Kokonaishiilivedyt
mg/l
<0,5
<0,5
Muut ftalaatit:
Hiilivedyt:
x)
=kuukauden kokoomanäytteiden keskiarvo
ka.2014
xx)
56
19Raskasmetallipitoisuudet
Taulukko 24 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Viikinmäki
Pitoisuudet:
Tuleva T1 µg/l
Kadmium
Käsitelty L µg/l
Kuivattu liete mg/kgTS
0,18
0,06
Kromi
3,7
0,53
28
Kupari
86
7,2
363
0,28
0,21
0,38
4,7
7,7
21
Lyijy
3,2
0,3
15
Sinkki
145
36
583
2,1
1,2
4
Elohopea
Nikkeli
Arseeni
Tulovirtaama milj.m /a
95,4
3
liete määrä t/a
64 386
TS%
Määrät:
Kadmium
0,6
29,0
Tuleva T1 kg/a
Käsitelty L kg/a
Kuivattu liete kg/a
17
5,7
11
Kromi
353
51
523
Kupari
8 207
687
6 778
Elohopea
27
20
7,1
Nikkeli
449
735
392
Lyijy
305
29
280
13 838
3 436
10 886
200
115
75
Sinkki
Arseeni
Raskasmetallipitoisuudet on
laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden
kokoomanäytteiden tulosten
keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on
puolet määritysrajasta.
Taulukko 25 Jäteveden ja lietteen raskasmetallimäärät sekä -pitoisuudet Suomenoja
Pitoisuudet:
Kadmium
Kromi
Kupari
Elohopea
Tuleva T1 µg/l
Käsitelty L µg/l
Kuivattu liete mg/kgTS
0,18
0,05
0,5
5,6
1,3
34
86
8,9
314
0,25
0,22
0,41
30
Nikkeli
8,3
9,3
Lyijy
2,8
0,2
13
Sinkki
136
32
531
2,1
1,2
Arseeni
Tulovirtaama milj.m3/a
liete määrä t/a
22 003
TS%
Määrät:
Kadmium
4
34,2
29,1
Tuleva T1 kg/a
Käsitelty L kg/a
Kuivattu liete kg/a
6
1,7
3,2
Kromi
192
44
216
Kupari
2 942
304
2011
9
7,5
2,6
284
318
192
Elohopea
Nikkeli
Lyijy
Sinkki
Arseeni
96
6,8
83
4 652
1 095
3 400
72
41
26
Raskasmetallipitoisuudet on
laskettu tulevan ja käsitellyn veden osalta kuukauden
kokoomanäytteiden tulosten
keskiarvona. Yksittäisen tuloksen ollessa alle määritysrajan on keskiarvon laskennassa käytetty arvoa, joka on
puolet määritysrajasta.
57
20Prosessikemikaalien kulutus
Taulukko 26 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Viikinmäki
Kuukausi
Puhdistamolle
tuleva virtaama
Ferrosulfaatin
kulutus
m3
kg
g/m3
Sammutetun
kalkin kulutus
Metanolin
kulutus
kg
kg
Polymeerin
kulutus
g/m3
kg
Tammi
8 790 490
680 100
77
126 700
298 900
34
7 835
Helmi
7 646 144
683 000
89
87 400
178 900
23
6 961
Maalis
9 430 661
798 200
85
171 900
268 300
28
9 044
Huhti
8 241 344
852 500
103
129 700
327 900
40
7 590
Touko
8 488 193
900 300
106
272 000
298 900
35
8 048
Kesä
7 231 734
745 100
103
228 000
259 700
36
6 912
Heinä
6 230 568
667 800
107
220 800
213 100
34
6 823
Elo
7 954 492
732 000
92
178 400
211 900
27
6 881
Syys
7 103 483
959 400
135
269 300
274 300
39
6 568
Loka
7 355 500
867 600
118
369 600
337 300
46
6 005
Marras
7 748 810
739 400
95
235 800
243 000
31
6 374
Joulu
9 214 179
752 400
82
260 400
334 400
36
8 481
95 435 598
9 377 800
98
2 550 000
3 246 600
34
87 521
Yhteensä
Taulukko 27 Prosessikemikaalien kuukausikulutus 2014, Suomenoja
Kuukausi
Puhdistamolle
tuleva
virtaama
Ferrosulfaatin
kulutus
Soodan
kulutus
m3
kg
kg
g/m3
Metanolin
kulutus
g/m3
kg
Polymeerin
kulutus
g/m3
kg
Tammi
3 273 157
338 550
103
101 520
31
171 120
52
3 750
Helmi
2 707 080
334 820
124
87 740
32
162 320
60
4 500
Maalis
3 286 114
389 600
119
128 660
39
176 660
54
4 500
Huhti
2 712 402
323 300
119
76 340
28
161 840
60
3 000
Touko
2 860 373
325 650
114
53 060
19
168 640
59
4 500
Kesä
2 426 884
273 400
113
34 620
14
145 080
60
3 750
Heinä
2 156 469
277 950
129
40 980
19
149 840
69
3 000
Elo
2 831 884
362 100
128
64 960
23
127 020
45
3 750
Syys
2 685 346
346 950
129
102 820
38
155 660
58
4 500
Loka
2 839 415
402 450
142
108 320
38
139 860
49
4 500
Marras
2 983 977
336 350
113
103 720
35
138 120
46
4 500
3 441 113
368 850
107
97 460
28
139 740
41
5 250
34 204 214
4 079 970
119
1 000 200
29
1 835 900
54
49 500
Joulu
Yhteensä
58
21 Sähköenergian tuotanto,
kulutus ja osto
Taulukko 28 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna
2014, Viikinmäki
Kuukausi
Tammi
Ostettu,
MWh
1 365
Tuotettu,
MWh
Käytetty
prosessissa,
MWh
1 997
3 069
Kokonaiskulutus,
MWh
3 362
Helmi
835
2 160
2 698
2 995
Maalis
844
2 603
3 149
3 448
Huhti
744
2 470
2 857
3 213
Touko
1 026
2 323
2 951
3 349
Kesä
958
2 041
2 647
2 998
Heinä
1 039
1 843
2 485
2 882
Elo
1 029
2 169
2 801
3 199
Syys
1 053
2 072
2 729
3 125
Loka
872
2 407
2 851
3 279
761
2 541
2 675
3 302
1 132
2 247
2 726
3 379
11 658
26 874
33 639
38 532
Marras
Joulu
Yhteensä
Taulukko 29 Sähköenergiankäytön ja -tuoton jakautuminen kuukausittain vuonna
2014, Suomenoja
Kuukausi
Ostettu,
MWh
Tuotettu,
MWh
Käytetty
jätevedenpuhdistamolla,
MWh
Muualle
myyty
sähkö,
MWh
Tammi
1 260
11
1 143
129
Helmi
1 124
32
1 051
105
Maalis
1 290
1
1 164
127
Huhti
1 138
3
1 030
110
Touko
1 164
12
1 056
119
Kesä
1 041
10
944
107
Heinä
991
4
893
102
Elo
1 094
17
995
116
Syys
1 066
13
967
111
Loka
1 115
8
1 006
118
Marras
1 129
11
1 023
117
joulu
1 172
14
1 042
145
13 583
137
12 314
1 406
Yhteensä
59
22Lietteen laatu, määrä ja
jatkokäsittelypaikka
Taulukko 30 Mädätetyn ja koneellisesti kuivatun jätevesilietteen analyysitulokset, Viikinmäki ja Suomenoja
Viikinmäki 2014
pienin
pH
keskiarvo
Suomenoja 2014
suurin
pienin
keskiarvo
suurin
7,1
7,8
8,1
7,6
7,9
8,2
kuiva-aine
% TS
27
29
30
28
29
31
hehkutusjäännös
%
44
46
48
40
42
45
kokonaistyppi
g/kgTS
30
32
34
35
41
46
kokonaisfosfori
g/kgTS
20
29
37
36
39
46
kalium
g/kgTS
0,87
1,3
1,7
0,93
1,2
1,5
kalsium
g/kgTS
27
41
60
13
18
20
alumiini
g/kgTS
3,8
4,8
5,7
3,5
5,3
6,7
magnesium
g/kgTS
2,3
3,0
3,6
1,7
2,2
2,8
rauta
g/kgTS
83
109
140
75
96
130
koboltti
mg/kgTS
6
7
8
-
-
-
elohopea
mg/kgTS
0,33
0,38
0,48
0,3
0,4
0,6
kadmium
mg/kgTS
0,5
0,61
0,7
0,2
0,5
0,8
kromi
mg/kgTS
22
28
36
21
34
45
kupari
mg/kgTS
330
363
420
220
314
360
lyijy
mg/kgTS
11
15
20
11
13
16
mangaani
mg/kgTS
350
398
470
250
344
390
nikkeli
mg/kgTS
18
21
25
20
30
51
sinkki
mg/kgTS
540
583
640
360
531
810
arseeni
mg/kgTS
3
4
5
3,0
4,3
6,0
60
Taulukko 31 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Viikinmäki
Kuukausi
Kuivattu
liete
Lietteen jatkojalostus
Kompostointi HSY
Metsäpirtti, Sipoo
tonnia
tonnia
Kompostointi
Envor Group Oy, Forssa
%
tonnia
Kompostointi
Kekkilä Oyj, Nurmijärvi
%
Tammi
5 698
5 245
92
454
8
0
0
Helmi
4 638
4 261
92
377
8
0
0
Maalis
5 527
5 065
92
462
8
0
0
Huhti
5 685
5 229
92
455
8
0
0
Touko
6 006
5 586
93
0
0
420
7
Kesä
5 159
4 784
93
0
0
375
7
Heinä
5 322
4 940
93
0
0
381
7
Elo
4 840
4 537
94
0
0
303
6
Syys
5 658
5 365
95
0
0
294
5
Loka
5 032
4 667
93
13
0
352
7
Marras
4 638
4 341
94
0
0
297
6
6 183
5 887
95
0
0
295
5
64 386
59 908
1 761
3
2 718
4
Joulu
Yhteensä
93
Taulukko 32 Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka, Suomenoja
Kuukausi
Kuivattu liete
Lietteen
jatkojalostus
Kompostointi HSY
Metsäpirtti, Sipoo
tonnia
%
Tammi
1 903
100
Helmi
1 674
100
Maalis
1 870
100
Huhti
1 923
100
Touko
1 985
100
Kesä
1 784
100
Heinä
1 376
100
Elo
1 817
100
Syys
2 093
100
Loka
2 069
100
Marras
1 749
100
Joulu
1 761
100
22 003
100
Yhteensä
Marraskuussa kokonaismäärästä toimitettiin HSY:n
Ämmässuon kaatopaikalle 325 t kompostointikokeisiin
61
23Jätteet
Taulukko 33 Jätteiden määrät ja toimituspaikat vuonna 2014, Viikinmäki ja Suomenoja
EWC-koodi
Jätelaji
190801
Välppäjäte 293
0
190801
Välppäjäte 66
247
Ämmässuon kaatopaikka HSY
190801
Välppäjäte 300
238
Vantaan jätevoimala,
Vantaan energia
190802
Hiekkajäte
214
38
190805C
Mädätetty ja kuivattu liete 59 908
22 003
190805C
Mädätetty ja kuivattu liete 2 718
190805C
Mädätetty ja kuivattu liete 1761
200101
Paperi, kartonki ja pahvi 5
200101
Paperi, kartonki ja pahvi
(Viikinmäessä tuhottavat
encorelle)
0,12
170201
Kierrätyspuu
200140
Metalli 24,7
34,0
200301
Sekajäte
38,5
13,1
200108
Biojäte
12,5
Ämmässuon kaatopaikka HSY
200136
Elektroniikkaromu
1,50
Kuusakoski Oy
200135
Elektroniikkaromu
0,10
Ekokem Oy, Riihimäki
130899
Kiinteä öljyinen jäte
0,44
130208
Käytetty voiteluöljy
13,4
130205
Käytetty voiteluöljy
7,0
Ekokem Oy, Riihimäki
130703
Polttoöljy, liuotinjäte
0,4
Ekokem Oy, Riihimäki
200121
Loisteputket ja loistelamput
0,069
Ekokem Oy, Riihimäki
160603
Paristot
0,040
Ekokem Oy, Riihimäki
160601
Lyijyakut
0,7
Ekokem Oy, Riihimäki
160209
kondensaattorit
0,02
Ekokem Oy, Riihimäki
80111
Kiinteä maalipitoinen jäte
0,3
Ekokem Oy, Riihimäki
160506
Laboratoriojäte
160303
Pesuainejäte, laboratoriojäte:
elohopeapitoiset mittarit
160305
Pesuainejäte, palava neste
160507
Fosforihappo,
ruosteenpoistoaine
160504
Aerosolit
0,04
Ekokem Oy, Riihimäki
170904
Rakennusjäte
36,3
Kuusakoski Oy
YHTEENSÄ
62
Viikinmäki t/a
Suomenoja t/a
0,2
65 364
Ämmässuon kaatopaikka HSY
Metsäpirtti, Sipoo, HSY
Envor Group Oy, Forssa
Lassila & Tikanoja Oy
2,4
Paperinkeräys Oy/Encore
Kuusakoski Oy
0,21
Kuusakoski Oy
Ämmässuon kaatopaikka
HSY/Vantaan jätevoimala
Ekokem Oy, Riihimäki
Ekokem Oy, Jämsänkoski
0,02
0,1
Ekokem Oy, Riihimäki
Kekkilä, Nurmijärvi
6,9
1,5
Toimitettu
Sortti, HSY
0,019
Ekokem Oy, Riihimäki
0,11
Ekokem Oy, Riihimäki
0,02
Ekokem Oy, Riihimäki
22 620
HSY:n julkaisuja ı HRM:s publikationer 3/2015
ISSN-L 1798-6087
ISSN 1798-6087 (nid.)
ISSN 1798-6095 (pdf)
ISBN 978-952-6604-95-4 (nid.)
ISBN 978-952-6604-94-7 (pdf)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors
Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Helsinki Region Environmental Services Authority
P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi