1. No category

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN
KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA
2014
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
Janne Raunio
ISSN 1458-8064
TIIVISTELMÄ
Tämä julkaisu käsittelee Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kalataloudellista
tarkkailua vuodelta 2014. Tarkkailu koostui Kotkan edustan verkkokoekalastuksista,
Kymijoen sähkökoekalastuksista, kalojen käyttökelpoisuustutkimuksista, Kymijoen
koeravustuksista, nahkiaissaaliin kirjanpidosta sekä smolttitutkimuksista.
Kotkan edustan merialueen verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat vuonna 2014 melko
korkeita: keskimäärin noin 150 kpl ja 5 kg/koeverkko. Alueen edellisissä koekalastuksissa
vuonna 2012 saaliit olivat selvästi pienemmät, n. 100 kpl ja 3 kg/koeverkko. Kotkan
edustan kalastossa valtalajeina oli ahven ja särki.
Kalojen aistinvaraisissa arvioissa parhaimmiksi näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan
vertailualueen näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat. Kalojen yleisarviot
olivat kuitenkin samantyyppisiä kuin edellisissä aistinvaraisissa arvioissa ja alueelliset erot
olivat melko pieniä.
Saaliskirjanpidon perusteella nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat vuonna
2014 syyskuun ja lokakuun alkuihin. Suurimmat saaliit saatiin kuitenkin poikkeuksellisesti
vasta joulukuussa. Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2014 oli melko heikko.
Koeravustuksien perusteella Myllykosken rapukanta oli tiheä ja muilla alueilla harvat.
Kymijoen alaosan koskien sähkökalastuksissa lohen ja taimenen poikasten tiheydet
todettiin aikaisempiin tarkkailutuloksiin nähden melko pieniksi. Smolttitutkimuksissa koko
Kymijoen lohen vaelluspoikastuotoksi arvioitiin 7.100-8.800 kpl smolttia.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
1
2 AINEISTO JA MENETELMÄT
2
2.1 Verkkokoekalastukset
2
2.2 Nahkiaistutkimukset
2
2.3 Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset
2
2.4 Koeravustukset
2
2.5 Sähkökoekalastukset
2
2.6 Smolttitutkimukset
3
3 TULOKSET
3
3.1 Verkkokoekalastukset
3
3.2 Nahkiaistutkimukset
5
3.3 Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset
6
3.4 Koeravustukset
7
3.5 Sähkökoekalastukset
8
3.6 Smolttitutkimukset
10
4 TULOSTEN TARKASTELU
11
VIITTEET
12
LIITTEET
Liite 1 Kalojen aistinvaraisten arvioiden tulokset
Liite 2 Sähkökoekalastusten tulokset
29.9.2015
1 JOHDANTO
Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen kuormittajilla on Itä-Suomen
ympäristölupaviraston määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia
vastaanottavassa vesistössä. Jätevesien vaikutuksia Kymijoen ja merialueen kalakantoihin
ja kalastukseen seurataan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikön
hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2012 alussa
(Raunio 2012), ja se on voimassa vuodet 2012–2016.
Kalataloustarkkailuun osallistuvat seuraavat kuormittajat:
1. UPM-Kymmene Oyj Kymin tehtaat
2. Kouvolan kaupunki Mäkikylän ja Akanojan jätevedenpuhdistamoiden osalta
3. Myllykoski Oyj
4. Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat
5. Kotkamills Oy Kotka
6. Kymen Vesi Oy Mussalon sekä Halko- ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden
osalta
7. Sunilan Puhdistamo Oy
8. Tuike Finland Oy (vain merialueen kalastustiedustelu)
9. Sandvikin lohi, Kalankasvatuslaitokset, Pyhtää (vain merialueen kalastustiedustelu)
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
1
2 AINEISTO JA MENETELMÄT
2.1 Verkkokoekalastukset
Kotkan
edustan
merialueen
kalaston
rakennetta
selvitettiin
COASTALyleiskatsausverkoilla. Kotkan tutkimusalue kooltaan n. 3000 ha, ja se on jaettu 100 m *
100 m suuruisiin ruutuihin, joista arvottiin vuonna 2012 kalastettavat ruudut. Vuoden 2014
tarkkailu toteutettiin käyttäen samoja pyyntiruutuja. Verkkovuorokausia oli yhteensä 30.
Koeverkko on kooltaan 45 m pitkä ja 1,8 m korkea. Verkko koostuu 9 eri harvuisesta 5 m
levyisestä kaistaleesta. Verkon paneleiden solmuvälit (mm) suuruusjärjestyksessä ovat
seuraavat:
Solmuväli mm
10
12
15
19
24
30
38
48
60
Merialueen verkkokoekalastusten on määrä tuottaa aikasarjaa samojen pyyntiruutujen
kalastosta pitkällä aikavälillä. Vuoden 2014 tuloksia verrattiin nykyisen ohjelmakauden
ensimmäisiin tuloksiin vuodelta 2012.
2.2 Nahkiaistutkimukset
Kymijokeen nousevien nahkiaisten kutuvaelluksen ajoittumista ja nahkiaissaaliita seurattiin
saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidon palautti kolme kalastajaa, joista yksi kalasti joen
itähaaralla ja kaksi länsihaaralla. Aineistosta laskettiin keskimääräinen yksikkösaalis
pyyntiponnistusta kohden (kpl/merta/pyyntitunti). Vuoden 2014 päivittäisiä yksikkösaaliita
verrattiin myös vuosien 2007–2013 aineistoihin parittaisten näytteiden T-testillä.
2.3 Kalojen ja rapujen käyttökelpoisuustutkimukset
Vuonna 2014 kalojen käyttökelpoisuustutkimuksissa oli vuorossa kalojen aistinvaraiset
arviot. Näytteet analysoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tampereella.
Kalanäytteet (hauki, kolme kpl/alue) toimitettiin pakastettuina laboratorioon. Näytekaloja
saatiin analysoitaviksi kolmelta alueelta (Voikkaa, Tammijärvi ja Ahvenkoskenlahti).
2.4 Koeravustukset
Rapuja pyydettiin elokuussa viideltä alueella Kymijoessa (Kuusankoski, Myllykoski,
Inkeroinen, Hirvivuolle ja Pernoo). Pyydyksenä käytettiin EVO-tyyppistä mertaa. Kullakin
alueella käytettiin 20 merran pyyntiponnistusta ja yhden vuorokauden pyyntiaikaa.
2.5 Sähkökoekalastukset
Sähkökoekalastukset suoritettiin elo-syyskuussa 2014. Koekalastuksia tehtiin neljällä
koskialueella: Piirteenkoski, Ahvio, Pernoo ja Langinkoski. Kullakin koskialueella
2
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
kalastettiin kaksi erillistä koealaa. Laitteina käytettiin Hans Grassl:n valmistamia
aggregaattikäyttöisiä sähkökoekalastuslaitteita. Koealoilta pyrittiin kalastamaan vähintään
100 m2:n suuruinen alue. Koealat kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä (Junge &
Libosvarsky 1965). Saaliiksi saadut kalat nukutettiin, jonka jälkeen ne mitattiin ja punnittiin.
Lohikalat mitattiin ja punnittiin yksilöllisesti, muiden lajien osalta mitattiin kokonaispaino ja
laskettiin yksilömäärä. Koekalastuslaitteet menivät epäkuntoon Ahvion koealalla, eikä tältä
koskelta saatu tuloksia vuonna 2014.
2.6 Smolttitutkimukset
Kymijoen alaosan vaelluspoikastutkimuksia jatkettiin vuonna 2014 ns. smolttiruuvin avulla.
Ruuvi asennettiin huhtikuun puolivälissä Hinttulankosken alaosaan. Pyynti päättyi
kesäkuun alussa. Pyyntijakson aikana pyydyksen kokemisväli oli yleensä viikko. Saaliiksi
saadut lohen ja taimenen poikaset mitattiin ja punnittiin. Muista lajeista laskettiin
yksilömäärät. Smolttimäärien arvioinnissa hyödynnettiin merkintä-takaisinpyynti –
menetelmää (Seber 1973), jossa merkittyjä kaloja edustivat istutetut kalat, joiden määrät
saatiin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Koska smolttiruuvin saaliissa ei ollut yhtään
luonnonkudusta peräisin olevaa taimenen smolttia, voitiin smolttimääriä arvioida vain lohen
osalta. Osa istutetuista smolteista laskettiin joen itä- ja länsihaarojen yläpuolelle, jolloin
itähaaraan päätynyt istukasmäärä arvioitiin Mikkolan ym. (2009) tutkimuksen mukaan; eli
40 % itähaaraan ja 60 % länsihaaraan. Summasta vähennettiin edelleen Korkeakosken
haaran kautta vaeltaneiden kalojen osuus: 60 % Koivukosken haaraan ja 40 %
Korkeakosken haaraan.
3 TULOKSET
3.1 Verkkokoekalastukset
Kotkan edustan verkkokoekalastuksissa tavattiin yhteensä 15 lajia. Kappalemääräisesti
tarkasteltuna runsaslukuisimmat lajit olivat ahven, särki, pasuri, salakka ja kiiski (Kuva 1).
Massamääräisesti tarkasteltuna suurimmaksi kasvavien lajien, kuten lahnan, kuhan ja
hauen osuudet kasvoivat (Kuva 2), mutta valtalajit olivat edelleen ahven ja särki.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
3
Kuva 1. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja suhteelliset osuudet kappalemääräisistä
saaliista.
Kuva 2. Kotkan edustan verkkokoekalastusten saalislajit ja suhteelliset osuudet massamääräisistä
saaliista.
Vuoden 2014 keskimääräinen yksikkösaalis oli n. 150 kpl ja 5 kg/koeverkko (Kuvat 3 ja 4).
Saaliit olivat siten noin kolmanneksen suuremmat kuin vuonna 2012. Parittaisten
näytteiden T-testin perusteella yksikkösaaliiden erot olivat myös tilastollisesti merkitsevät
(p < 0,001).
4
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
Kuva 3. Kotkan edustan verkkokoekalastusten kappalemääräiset yksikkösaaliit (kpl/koeverkko,
keskiarvo).
Kuva 4. Kotkan edustan verkkokoekalastusten massamääräiset yksikkösaaliit (g/koeverkko,
keskiarvo).
3.2 Nahkiaistutkimukset
Kirjanpitokalastajat aloittivat nahkiaisen pyynnin elokuun puolivälissä. Nahkiaisten
ensimmäinen nousuhuippu ajoittui syyskuun alkuun (Kuva 5). Toinen selvä nousuhuippu
oli lokakuun alussa. Vuonna 2014 suurimmat saaliit saatiin kuitenkin vasta joulukuussa.
Vuosien 2007–2014 yksikkösaaliiden vertailu osoitti, että päiväsaaliissa oli selviä
vuosienvälisiä eroja (p < 0,0001, Kuva 6). Huonoja saalisvuosia ovat olleet vuodet 2010 ja
2014. Vuodet 2008 ja 2012 ovat olleet tähänastisen seurannan parhaita saalisvuosia.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
5
Kuva 5. Kirjanpitokalastajien nahkiaissaaliin kehitys syksyllä 2014 (keskiarvo, kpl/merta/vrk).
Kuva 6. Kirjanpitokalastajien keskimääräinen nahkiaissaalis (kpl/merta/vrk) vuosina 2007-2014.
3.3 Kalojen käyttökelpoisuustutkimukset
Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuutta arvioitiin
aistinvaraisin arvioin. Kaloja arvioitiin raakana hajun ja ulkonäön perusteella ja
kypsennettynä lisäksi maun ja yleisarvion perusteella. Raakana arvioituna parhaimmiksi
näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat
(Kuva 7, Liite 1). Voikkaan näytekalat arvioitiin parhaimmiksi myös kypsennettyinä (Kuva
8). Tammijärven ja Ahvenkoskenlahden kalojen välillä ei kypsennettyinä ollut juuri eroja.
Yleisarviona Voikkaan näytekalat olivat kaikki melko hyviä ruokakaloja. Tammijärven ja
Ahvenkoskenlahden kaloista yksi kolmesta oli melko huono ja loput melko hyviä.
6
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
Kuva 7. Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuustutkimusten tulokset raakana
arvioiduista kaloista. Kummassakin osiossa pisteitä annetaan asteikolla 0-5 (huono-erittäin hyvä).
Kuva 8. Kymijoen ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuustutkimusten tulokset
kypsennettynä arvioiduista kaloista. Kussakin osiossa pisteitä annetaan asteikolla 0-5 (huonoerittäin hyvä).
3.4 Koeravustukset
Kymijoen viiden alueen koeravustuksissa täplärapua tavattiin kaikilta muilta koealueilta
paitsi Inkeroisista (Kuva 9). Tulokset olivat näiltä osin samantapaiset edellisvuosien
tulosten kanssa. RKTL:n tekemän luokittelun mukaan Myllykosken raputiheydet ilmensivät
tiheää kantaa ja muilla alueilla tiheydet olivat harvat. Rapujen keskipituuksissa ei ollut
kuitenkaan merkittäviä alueiden välisiä eroja (Kuva 10). Keskimäärin suurimmat ravut
saatiin Hirvivuolteelta ja pienimmät Myllykoskelta.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
7
Kuva 9. Kymijoen koeravustusalueiden keskimääräiset yksikkösaaliit (kpl/merta).
Kuva 10. Kymijoen koeravustusalueiden täplärapujen keskipituudet (mm).
3.5 Sähkökoekalastukset
Kymijoen alaosan kolmen koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 12 lajia
(Kuvat 11 ja 12, Liite 2). Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivennuoliainen ja seipi. Lohen
kesän vanhoja (ikä 0+) poikasia tavattiin runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilta
(Kuva 11). Vanhempia lohen poikasia (ikä > 1+) oli runsaimmin Langinkosken koealoilla
sekä Pernoon koskilla. Taimenen kesän vanhoja poikasia oli vain Ahvion ja Langinkosken
koealoilla. Vanhempia taimenen poikasia tavattiin vain muutamia yksilöitä Langinkoskelta.
Harjuksen poikasia ei tavattu vuonna 2014 yhdeltäkään koealalta.
8
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
Kuva 11. Kymijoen alaosan kolmen koskialueen lohikalojen tiheydet (kpl/aari) sähkökoekalastusten
perusteella arvioituna.
Kuva 12. Kymijoen alaosan kolmen koskialueen muiden kuin kalalajien tiheydet (kpl/aari)
sähkökoekalastusten perusteella arvioituna.
Pitkän aikavälin tarkastelussa lohikalojen tiheydet olivat tutkituilla koskilla melko pienet ja
keskimääräisten poikastiheyksien alapuolella (Kuva 13). Tarkkailuhistorian suurimmat
yksilötiheydet on havaittu vuosina 2005–2006 ja 2009–2010.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
9
Kuva 13. Kymijoen alaosan koskien lohikalojen tiheydet (kpl/aari) vuosina 2005-2014.
3.6 Smolttitutkimukset
Smolttiruuvin saalis oli keväällä 2014 yhteensä 1768 kalaa, joista lähes 70 % oli istutettuja
taimenia. Seuraavaksi yleisimmät lajit olivat särki (19 %) ja lohi (8 %). Eri kalalajeja oli
yhteensä 11. Vuoden 2014 aineistossa luonnonlohia oli 30 kpl, mutta luonnonkudusta
peräisin olevia taimenia ei ollut saaliissa lainkaan. Näin ollen taimenen poikasmääriä ei
voitu laskea. Istutetuista lohista 14 kpl oli ankkurimerkittyjä. Kasvatettuja lohen smoltteja
istutettiin Kymijokeen kaikkiaan 129.000 kpl, joista vajaa 22.500 kpl on voinut
potentiaalisesti mennä smolttiruuviin. Ankkurimerkittyjä ja ruuviin potentiaalisesti osuvia
kaloja oli vastaavasti 1800 kpl. Kokonaisistutusmäärien perusteella laskettuna
smolttipyydyksen ohitti vuonna 2014 noin 4.500 lohen smolttia. Ankkurimerkittyjen
istukkaiden perusteella laskettuna arvio oli vajaa 3600 kpl.
Näitä lukuja on kuitenkin korjattava huomioiden joen länsihaaraa ja Korkeakosken haaraa
pitkin vaeltaneet luonnonpoikaset sekä ruuvin alapuolisten koskialueiden (mm.
Langinkoski) poikastuotto. Jotta korjaus voidaan tehdä, on ensin arvioitava kuinka suuri
10
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
osuus poikastuotantoaloista sijaitsee joen eri haarautumiskohtien ylä- ja alapuolilla. Apuna
voidaan
käyttää
Rinteen
ym.
(2007,
2009)
esittämiä
koskialuekohtaisia
poikastuotantoaloja. Rinne ym. (2007) arvioivat, että Koivukosken ja Korkeakosken
yläpuolella olisi n. 73 ha poikastuotantoalaa, ja patojen alapuolella 20 ha. Huomioiden
kalojen vaelluskäyttäytyminen eri jokihaarojen välillä, voidaan arvioida smolttiruuviin
yläpuolella olevan potentiaalista tuotantoalaa n. 45 ha. Tämän ohella tuotantoalaa on vielä
Korkeakosken haaralla, Huumanhaaralla ja Langinkoskella yhteensä n. 8 ha, joiden
mahdollinen smolttituotanto ei päädy ruuvin saaliiseen. Koivukosken patojen alapuolisten
koskialueiden poikastuotto on todennäköisesti myös suurempaa kuin yläpuolisilla alueilla,
joten näiden alueiden tuottoa on painotettava. Tässä arviossa oletettiin patojen
alapuolisten alueiden tuoton olevan kaksinkertainen yläpuolisiin alueisiin nähden. Edellä
mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että koko Kymijoen lohen smolttituotanto oli
vuonna 2014 n. 7.100-8.800 kpl.
Luonnonlohien smolteissa oli melko suurta kokovaihtelua. Pienimmät yksilöt olivat 129 mm
mittaisia ja suurimmat 191 mm mittaisia. Painossa vaihteluväli oli 13–59 g. Todennäköistä
on, että smolttien joukossa oli sekä ikäluokkien 1+ että 2+ kaloja. Tilastollisen
luokitteluanalyysin perusteella ikäluokkien kokoraja voitaisiin vetää 150 mm:n ja 30
gramman kohdalle. Näillä kriteereillä lohen smolteista 60 % oli ikäluokan 2+ kaloja.
4 TULOSTEN TARKASTELU
Kotkan edustan merialueen verkkokoekalastusten yksikkösaaliit olivat vuonna 2014 melko
korkeita: keskimäärin noin 150 kpl ja 5 kg/koeverkko. Alueen ensimmäisissä vastaavissa
koekalastuksissa vuonna 2012 saaliit olivat selvästi pienemmät (n. 100 kpl ja 3
kg/koeverkko). Vuosienvälinen vaihtelu alueen yksikkösaaliissa voi siten olla melko suurta.
Kotkan edustan kalastossa valtalajeina oli ahven ja särki. Vertailun vuoksi mainittakoon,
että Porvoon edustalla tehdyissä koekalastuksissa vuonna 2011 yksikkösaaliit olivat
suurempia kuin Kotkan edustalla. Porvoon yksikkösaalissa oli myös enemmän kiiskeä,
salakkaa ja pasuria, jotka ovat kuormitusta ja rehevöitymistä sietäviä tai siitä hyötyviä
lajeja. Espoon merialueen koekalastusten yksikkösaaliit ovat vaihdelleet kahdella koealalla
välillä 4,4–7,0 kg/verkkovrk (Peltonen & Lintinen 2012). Espoon edustalla valtalajit olivat
Kotkan edustan tavoin ahven ja särki. Kalaston rakenteen ja yksikkösaaliiden perusteella
Kotkan edusta näyttäisi siten olevan ainakin Porvoon edustaa karumpaa ja lievemmin
kuormitettua aluetta.
Kirjanpitokalastajien päiväkohtaisissa nahkiaissaaliissa todettiin selviä vuosienvälisiä eroja.
Vuonna 2014 nahkiaisten ensimmäiset nousuhuiput ajoittuivat syyskuun ja lokakuun
alkuihin. Suurimmat saaliit saatiin kuitenkin poikkeuksellisesti vasta joulukuussa.
Yksikkösaaliiden perusteella vuosi 2014 oli heikko.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
11
Kymijoen alaosan ja sen edustan merialueen haukien käyttökelpoisuutta arvioitiin
aistinvaraisin arvioin. Raakana arvioituna parhaimmiksi näytekaloiksi arvioitiin Voikkaan
vertailualueen näytekalat ja huonoimmiksi Ahvenkoskenlahden kalat. Voikkaan näytekalat
arvioitiin parhaimmiksi myös kypsennettyinä. Kalojen yleisarviot olivat kuitenkin
samantyyppisiä kuin edellisissä aistinvaraisissa arvioissa ja alueelliset erot olivat melko
pieniä.
Kymijoen koeravustuksissa täplärapuja tavattiin neljällä alueella viidestä. Tulokset olivat
siten samankaltaiset edellisvuosien tulosten kanssa. Myllykosken rapukanta oli tiheä ja
muilla alueilla harvat. Rapujen keskipituuksissa ei kuitenkaan ollut merkittäviä alueellisia
eroja.
Kymijoen alaosan neljän koskialueen sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä 11 lajia.
Runsaslukuisimmat lajit olivat lohi, kivennuoliainen ja seipi. Kesän vanhoja lohen (poikasia
ikä 0+) tavattiin runsaimmin Langinkosken länsipuolen koealoilta. Poikastiheydet olivat
suurimmillaan kuitenkin vain 13 kpl/aari. Kymijoen alaosan patojen alapuolisten
koskialueiden pitkän aikavälin (2000–2012) keskimääräiset poikastiheydet ovat olleet tätä
noin kaksi kertaa suurempia. Kokonaisuutena tarkasteltuna tutkittujen koskien
poikastiheydet olivat siten keskimääräistä pienemmät. Smolttitutkimuksissa lohen
vaelluspoikasia arvioitiin vaeltaneen joelta merelle n. 7.100–8.800 kpl. Vuonna 2007
smoltteja arvioitiin olleen jopa n. 40 000 kpl, joten myös vaelluspoikasten määrät olivat
vuonna 2014 melko pieniä.
VIITTEET
Mikkola, J., Ruuhijärvi, J. & Ikonen, E. 2009. Kymijoen lohen vaelluspoikasten alasvaellusreitit ja
voimalaitostappiot. Riistan- ja kalantutkimus, 16 s.
Peltonen, H. & Lintinen, O. 2012. Espoon merialueen kalataloustarkkailu 2010-2012. Rambol
Finland Oy.
Raunio,
J.
2012.
Kymijoen
ja
sen
edustan
merialueen
kalataloudellinen
velvoitetarkkailusuunnitelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry.
Rinne, J., Tapaninen, M. & Vähänäkki, P. 2007. Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen
pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö
83/2007, 66 s.
Rinne, J., Tapaninen, M. & Malin, M. 2009. Kymijoen läntisen haaran koski- ja virtapaikkojen
pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet. Maa- ja metsätalousministeriö
86/2009, 42 s.
Seber, G. A. F. 1973. The estimation of animal abundance and related parameters. London, Griffin.
506 s.
12
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 251/2015
LIITE 1
22.8.2014
Kirjenumero 652/14
KCL Kymen Laboratorio Oy
[email protected]
TULOKSET KALOJEN AISTINVARAISISTA ARVIOINNEISTA
Lähetämme ohessa aistinvaraisen arvioinnin analyysitulokset tilaamistanne haukinäytteistä (9 kpl).
Näytteet saapuivat laboratorioon pakastettuina 14.5.2014. Arvioinnit tehtiin 16.5., 4.6. ja 5.6.2014.
Arvioinnissa käytetty arvosana-asteikko on esitetty testausselosteen lopussa näytekohtaisten tulosten jälkeen.
Terveisin
Kalastusbiologi
LIITTEET
Olli Piiroinen
Testausseloste 22.8.2014
www.kvvy.fi | [email protected] | (03) 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere
TESTAUSSELOSTE
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN
VESIENSUOJELUYHDISTYS ry
Kalatalousosasto
1 (4)
22.8.2014
1650-1
Hauki
3 160
Hauki
Paino
(g)
750
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
2,00
Haju
(0-5)
1,75
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,75
2,88
Maku
(0-5)
2,67
Yleisarvio
(0-5)
2,54
Maku
(0-5)
2,71
Yleisarvio
(0-5)
2,67
Maku
(0-5)
2,38
Yleisarvio
(0-5)
2,42
Pyyntipaikka: 1650-1,
Raakana haju:
pistävä, homemainen, maakellari
ulkonäkö:
ruskea, verinen
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tummunut (5) (harmaa, kuiva)
haju:
tunkkainen (2) (muta, epäpuhdas, outo, metalli)
maku:
tunkkainen (3), muta (2) (epäpuhdas, kitkerä, makea, metallinen)
melko
hyvä 0 /6
Yleisarvio:
1650-2
Hauki
3 161
Hauki
Paino
(g)
1 170
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
2,00
Haju
(0-5)
1,50
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,63
2,83
Pyyntipaikka: 1650-2,
Raakana haju:
pistävä, home, maakellari, kemikaali
ulkonäkö:
harmaa, niljakas
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tumma (2), likainen (2), harmaa (2) (samea)
haju:
vesikasvillisuus (2), levä (2), muta (2) (epäpuhdas, väkevä, valkopippuri)
maku:
vesikasvillisuus (3), muta (2) (levä, maa, multa; rakenne kova)
melko hyvä 1 /6
Yleisarvio:
1650-3
Hauki
3 162
Hauki
Paino
(g)
1 250
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
2,75
Haju
(0-5)
1,50
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
3,00
2,54
Pyyntipaikka: 1650-3,
Raakana haju:
ummehtunut, home, vesikasvillisuus
ulkonäkö:
ruskehtava, verinen
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tummunut (2) (samea, ruskea, epämääräinen, laikukas)
haju:
epämääräisiä virheitä (ruoho, tunkkainen, levä, voimakas kemikaali, kloori, makea, etova, voimakas)
maku:
epämääräisiä virheitä (tunkkainen, muta. jätevesi, levä, kirpeä, voimakas vesikasvillisuus, öljymäinen,
kemikaali, likainen)
melko huono 1 /6
Yleisarvio:
1654-1
W:\MK_liite.rpt
Hauki
Katuosoite
Hatanpäänkatu 3 B
33900 TAMPERE
Postiosoite
PL 265
33101 TAMPERE
Puhelin
(03) 2461 111
Telekopio/Sähköposti
(03) 2461 200
[email protected]
Alv.rek./Enn.pid.rek.
Y 0214391-0
Krnro 97982
3 156
Hauki
Paino
(g)
750
Pyynti
pvm.
28.4.2014
LIITE 1
TESTAUSSELOSTE
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN
VESIENSUOJELUYHDISTYS ry
Kalatalousosasto
2 (4)
22.8.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
1,75
Haju
(0-5)
2,00
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,38
3,63
Maku
(0-5)
3,17
Yleisarvio
(0-5)
2,96
Pyyntipaikka: 1654-1,
Raakana haju:
pistävä, vesikasvi, kemikaalimainen
ulkonäkö:
ruskea, verinen
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tummunut (5), ruskehtava (2), likainen (2) (laikukas, kuiva)
haju:
epämääräisiä virheitä (maksamainen, hapan)
maku:
epämääräisiä virheitä (tunkkainen, puumainen, epäpuhdas, karvas, humus, maamainen, pistävä)
melko
hyvä 0 /6
Yleisarvio:
1654-2
Hauki
3 158
Hauki
Paino
(g)
700
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
2,75
Haju
(0-5)
2,50
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,71
2,96
Maku
(0-5)
2,63
Yleisarvio
(0-5)
2,75
Pyyntipaikka: 1654-2,
Raakana haju:
kurkku, vesikasvillisuus, veri
ulkonäkö:
ruskehtava, verinen
Kypsennettynä
ulkonäkö:
ruskea (3), tummunut (2) (epämiellyttävä, samea, laikukas)
haju:
pistävä (2) (metalli, liuotin, tunkkainen, lievä lanta, kemikaali, levä)
maku:
epämääräisiä virheitä (kemikaali, maamainen, levä, outo, palanut, metalli, epäpuhdas; rakenne
limainen, kova)
melko hyvä 0 /6
Yleisarvio:
1654-3
Hauki
3 159
Hauki
Paino
(g)
800
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
0,75
Haju
(0-5)
2,25
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
3,25
3,42
Maku
(0-5)
3,33
Yleisarvio
(0-5)
3,42
Pyyntipaikka: 1654-3,
Raakana haju:
tympeä, vesikasvillisuus
ulkonäkö:
pehmeä, laikukas, kelta-ruskea, niljakas
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tummunut (2), harmaa (2) (kellertävä, ruskea)
haju:
epämääräisiä virheitä (sellu, vesikasvillisuus, ummehtunut)
maku:
epämääräisiä virheitä (puumainen, kirpeä, tunkkainen, hieman maamainen, maksa; rakenne jauhoinen,
sitkeä)|
melko hyvä 0 /6
Yleisarvio:
1655-1
W:\MK_liite.rpt
Hauki
Katuosoite
Hatanpäänkatu 3 B
33900 TAMPERE
Postiosoite
PL 265
33101 TAMPERE
Puhelin
(03) 2461 111
Telekopio/Sähköposti
(03) 2461 200
[email protected]
Alv.rek./Enn.pid.rek.
Y 0214391-0
Krnro 97982
TESTAUSSELOSTE
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN
VESIENSUOJELUYHDISTYS ry
Kalatalousosasto
3 163
Hauki
Paino
(g)
537
Pyynti
pvm.
28.4.2014
3 (4)
22.8.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
1,00
Haju
(0-5)
0,75
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,25
3,21
Maku
(0-5)
2,63
Yleisarvio
(0-5)
2,46
Maku
(0-5)
2,88
Yleisarvio
(0-5)
2,75
Pyyntipaikka: 1655-1,
Raakana haju:
härski, mädäntynyt, ummehtunut
ulkonäkö:
kellertävän ruskea, pehmeä, verinen, pilaantunut
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tummunut (4), kuiva (2) (ruskehtava, laikukas, likainen, samea, limainen)
haju:
epämääräisiä virheitä (heinämäinen, makea, ruoho)
maku:
likainen (2) (tunkkainen, pistävä, sienimäinen, etova, pahvi, eltaantunut)
melko
huono 0 /6
Yleisarvio:
1655-2
Hauki
3 164
Hauki
Paino
(g)
713
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
0,25
Haju
(0-5)
1,75
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
1,92
3,08
Pyyntipaikka: 1655-2,
Raakana haju:
tympeä, pistävä
ulkonäkö:
verinen, pehmeä, niljakas, laikukas, kelta-ruskea, pilaantunut
Kypsennettynä
ulkonäkö:
likainen (2), tumma (3) (yököttävä, verinen)
haju:
eltaantunut (2) (pilaantunut, makea, eltaantunut, outo, hieman hajuton, epäpuhdas, muta)
maku:
epämääräisiä virheitä (eltaantunut, puumainen, makea, epäpuhdas, hieman tunkkainen); rakenne sitkeä
(2) (jauhomainen)
melko hyvä 0 /6
Yleisarvio:
1655-3
Hauki
3 165
Hauki
Paino
(g)
804
Pyynti
pvm.
28.4.2014
Raakana
Ulkonäkö
(0-5)
0,50
Haju
(0-5)
1,75
Kypsennettynä
Ulkonäkö Haju
(0-5)
(0-5)
2,50
3,21
Maku
(0-5)
3,13
Yleisarvio
(0-5)
3,04
W:\MK_liite.rpt
Pyyntipaikka: 1655-3,
Raakana haju:
tympeä, eltaantunut
ulkonäkö:
pehmeä, niljakas, laikukas, kelta-ruskea, pilaantunut
Kypsennettynä
ulkonäkö:
tumma (3), harmaa (3), likainen (2) (samea)
haju:
epämääräisiä virheitä (veri, sellu, epäpuhdas, hieman makea)
maku:
puumainen (2), veri (2), epäpuhdas (2) (maksamainen, suolainen); rakenne sitkeä (2)
melko hyvä 0 /6
Yleisarvio:
Katuosoite
Hatanpäänkatu 3 B
33900 TAMPERE
Postiosoite
PL 265
33101 TAMPERE
Puhelin
(03) 2461 111
Telekopio/Sähköposti
(03) 2461 200
[email protected]
Alv.rek./Enn.pid.rek.
Y 0214391-0
Krnro 97982
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN
VESIENSUOJELUYHDISTYS ry
Kalatalousosasto
LIITE 1
TESTAUSSELOSTE
4 (4)
22.8.2014
KALANÄYTTEIDEN LAADUN AISTINVARAISESSA ARVIOINNISSA KÄYTETTÄVÄT
ARVOSANA-ASTEIKOT
Arviointi raakana
Ulkonäkö
0-5
Haju
0-5
Arviointi kypsennetystä näytteestä
Ulkonäkö
0-5
Haju
0-5
Maku
0-5
Yleisarvio
0-5
Arvosanat
5 = erittäin hyvä
4 = hyvä
3 = melko hyvä
2 = melko huono
1 = huono
Jos kalanäyte saa arvostelussa yleisarvion < 1,5 tai saa sen vähintään kahdelta raadin arvioijalta, katsotaan se
ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.
W:\MK_liite.rpt
Raakana näytteen arvostelevaan raatiin kuuluu 2-3 henkilöä. Kypsennetyn kalan arvioi kuusi henkilöä. Tarkemman
sanallisen arvion (esim. muta, jätelipeä/imelä), karvas) näyte saa vähintään kahden raadin jäsenen samasta
aistimuksesta. Saman aistimuksen antaneiden lukumäärä on ilmaistu sulkeissa. Yksittäiset kommentit todetaan
epämääräisiksi haju- ja makuvirheiksi ja ilmaistaan sulkeiden sisällä. Sanallisten arvioiden jälkeen on ilmoitettu
sanallinen yleisarvio sekä hylättyjen arvioiden määrä/raadin koko, esim. 1/6.
Katuosoite
Hatanpäänkatu 3 B
33900 TAMPERE
Postiosoite
PL 265
33101 TAMPERE
Puhelin
(03) 2461 111
Telekopio/Sähköposti
(03) 2461 200
[email protected]
Alv.rek./Enn.pid.rek.
Y 0214391-0
Krnro 97982
LIITE 2
Liite 2. Sähkökoekalastusten tulokset.
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
Piirrteenkoski
Koealan nro
Ala 1
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
Ahven
Seipi
Lohi 0+
Kivisimppu
Salakka
2.
1
7
1
1
4
Yhteensä
3.
2
1
1
14
3
1
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
12
12
4
6
15
12.00
1.20
4.00
6.00
3.00
49
© Ari Saura
4.9.2014
2
150 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
1.00
10.00
1.00
1.00
5.00
0.67
6.67
0.67
0.67
3.33
0.67
6.96
0.67
0.67
3.35
18.00
12.00
12.31
0.00
0.64
0.00
0.00
0.13
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
2
100 m2
(N/100 m )
0.00
1.25
0.00
0.00
0.25
8.00
8.35
2.67
4.00
10.06
Piirrteenkoski
Koealan nro
Ala 2
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
2.
3.
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
Ahven
Seipi
2
5
1
3
2
18
20
Yhteensä
7
4
2
38
6.00
2.00
1.00
0.65
1.00
1.00
0.82
SE (p)
0.00
0.17
0.00
0.00
0.17
33.07
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
p
© Ari Saura
4.9.2014
2
80 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
3.00
10.00
3.75
12.50
3.84
16.60
13.00
16.25
20.44
0.45
7.16
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
0.88
14.04
p
23.06 0.71
33.20 0.37
56.26
SE (p)
0.29
0.26
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
Pernoonkoski
Koealan nro
Ala 1
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
2.
3.
Lohi >1+
Kivennuoliai
Seipi
Kivisimppu
4
10
1
2
2
2
1
2
Yhteensä
17
5
2
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
195
141
4
7
32.50
10.07
2.00
3.50
347
© Ari Saura
2.9.2014
2
100 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
6.00
14.00
2.00
2.00
6.00
14.00
2.00
2.00
6.15
14.75
2.18
2.00
24.00
24.00
25.08
0.51
1.32
0.74
0.00
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
2
100 m2
(N/100 m )
0.99
2.59
1.45
0.00
199.87
148.60
4.36
7.00
Pernoonkoski
Koealan nro
Ala 2
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
2.
3.
Ahven
Seipi
Lohi >1+
Kivisimppu
Särki
Kivennuoliai
Turpa
1
2
6
8
6
14
2
2
1
4
3
8
2
Yhteensä
39
20
1
1
2
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
15
57
228
33
61
206
34
634
15.00
14.25
32.57
2.54
6.78
8.96
8.50
0.71
0.63
0.57
1.00
SE (p)
0.20
0.15
0.44
0.00
359.82
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
p
© Ari Saura
2.9.2014
2
120 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
1.00
4.00
7.00
13.00
9.00
23.00
4.00
0.83
3.33
5.83
10.83
7.50
19.17
3.33
0.83
3.63
5.85
11.57
7.69
20.25
3.63
61.00
50.83
53.45
0.00
0.87
0.11
1.27
0.52
1.46
0.87
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
0.00
1.71
0.22
2.49
1.01
2.86
1.71
12.50
51.74
190.42
29.38
52.10
181.35
30.86
548.35
p
1.00
0.57
0.87
0.60
0.71
0.62
0.57
SE (p)
0.00
0.31
0.13
0.16
0.16
0.12
0.31
LIITE 2
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
Langinkoski itä
Koealan nro
Ala 1
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
2.
3.
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
Lohi >1+
Lohi 0+
Taimen 0+
Taimen >1+
Hauki
Kivennuoliai
Vimpa
Turpa
1
1
1
2
2
11
2
5
6
1
3
5
1
1
50
5
3
110
53
190
53
88
Yhteensä
25
11
7
552
1
50.00
5.00
3.00
36.67
26.50
8.64
13.25
9.78
© Ari Saura
21.8.2014
2
360 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
1.00
1.00
1.00
3.00
2.00
22.00
4.00
9.00
0.28
0.28
0.28
0.83
0.56
6.11
1.11
2.50
0.28
0.28
0.28
0.85
0.56
8.52
1.62
2.82
43.00
11.94
15.21
0.00
0.00
0.00
0.10
0.00
2.91
1.50
0.60
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
0.00
0.00
0.00
0.19
0.00
5.71
2.94
1.17
13.89
1.39
0.83
31.32
14.72
73.58
21.52
27.60
Langinkoski itä
Koealan nro
Ala 2
LAJI
Yhteensä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
Lohi > 1+
Made
Ahven
Kivennuoliai
Särki
Vimpa
Päivämäärä
2.
1
1
2
4
2
1
11
3.
1
1
1
2
1
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
47
62
14
52
33
15
223
47.00
62.00
7.00
10.40
8.25
15.00
1.00
1.00
1.00
0.71
1.00
0.34
0.32
0.51
SE (p)
0.00
0.00
0.00
0.29
0.00
0.18
0.43
0.22
184.85
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
p
© Ari Saura
22.8.2014
2
175 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
1.00
1.00
2.00
5.00
4.00
1.00
0.57
0.57
1.14
2.86
2.29
0.57
0.57
0.57
1.14
2.87
3.34
0.57
14.00
8.00
9.07
0.00
0.00
0.00
0.11
3.08
0.00
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
0.00
0.00
0.00
0.21
6.05
0.00
26.86
35.43
8.00
29.88
27.56
8.57
136.30
p
1.00
1.00
1.00
0.82
0.32
1.00
SE (p)
0.00
0.00
0.00
0.17
0.43
0.00
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
Langinkoski länsi
Koealan nro
Ala 1
LAJI
Päivämäärä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
2.
Lohi >1+
Lohi 0+
Taimen > 1+
Ahven
Kivennuoliai
Särki
Vimpa
Made
8
1
6
4
10
1
3
1
Yhteensä
34
3.
7
3
4
5
1
1
3
19
5
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
289
9
291
142
87
13
9
139
19.27
9.00
29.10
15.78
4.83
13.00
3.00
139.00
979
© Ari Saura
22.8.2014
2
162 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
15.00
1.00
10.00
9.00
18.00
1.00
3.00
1.00
9.26
0.62
6.17
5.56
11.11
0.62
1.85
0.62
9.92
0.62
6.72
7.02
13.16
0.62
1.85
0.62
58.00
35.80
40.52
1.04
0.00
1.02
2.65
2.61
0.00
0.00
0.00
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
2.04
0.00
2.00
5.19
5.11
0.00
0.00
0.00
191.04
5.56
195.65
110.76
63.60
8.02
5.56
85.80
Langinkoski länsi
Koealan nro
Ala 2
LAJI
Yhteensä
Koealan pinta-ala
SAALIS (KPL) ERI
KALASTUSKERROILLA
1.
Lohi >1+
Lohi 0+
Taimen 0+
Taimen >1+
Kivennuoliai
Turpa
Vimpa
Päivämäärä
2.
3.
9
4
1
2
7
2
1
8
3
3
3
7
1
3
26
19
9
KOKONAIS-
KESKIPAINO
PAINO (G)
(G)
396
40
4
43
132
30
10
655
19.80
4.00
4.00
21.50
7.76
10.00
10.00
0.60
1.00
0.57
0.41
0.46
1.00
1.00
1.00
SE (p)
0.15
0.00
0.20
0.26
0.17
0.00
0.00
0.00
666.00
Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965)
Kalastuspaikka
p
© Ari Saura
22.8.2014
2
208 m
SAALIS/ SAALIS/
2
KOEALA 100 m
N/
100 m2
SE (N)/
100 m2
(KPL)
20.00
10.00
1.00
2.00
17.00
3.00
1.00
9.62
4.81
0.48
0.96
8.17
1.44
0.48
12.77
13.23
0.48
0.96
12.37
1.48
0.48
54.00
25.96
41.76
3.90
27.28
0.00
0.00
6.09
0.17
0.00
95 %:n
BIOluott. väli MASSA (G)/
100 m2
(N/100 m2)
7.64
53.46
0.00
0.00
11.94
0.34
0.00
252.84
52.91
1.92
20.67
96.02
14.78
4.81
443.95
p
0.37
0.14
1.00
1.00
0.30
0.71
1.00
SE (p)
0.18
0.34
0.00
0.00
0.21
0.29
0.00