MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn kalataloudellista tarkkailua vuodelta 2013. Tarkkailu koostui Kymijoen yläosan pohjanlaadun kartoituksista. Pohjanlaatua selvitettiin Mankalan voimalaitoksen yläpuolisella Kymijoella viistokaikuluotaimen avulla. Kartoitusten perusteella Kymijoen pohja oli kartoitusalueella valtaosin hiekkaa ja suurikokoista kiveä sekä kalliota. Lohikaloille sopivia sorapohjaisia kutualueita on alueella todennäköisesti vähän. Myös pienpoikasille soveltuvia elinympäristöjä on alueella niukasti. SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET 1 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 VIITTEET 5 22.4.2014 1 JOHDANTO Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston (entinen Itä-Suomen vesioikeus) päätöksiin: 25.7.1975 (nro 65/Ym/75) ja 26.10.1984 (nro 92/Vall/84). Voimassaoleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 2011-2015, ja sen hyväksyi Kaakkois-Suomen ELY-keskus kirjeellään Dnro. 1074/5723-2011. Nastolan-Iitin Arrajärvi on rehevä ja melko matala järvi, joka on pohjoispäästään suorassa yhteydessä Kymijokeen. Arrajärven kalastoa on selvitetty Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn lupaehtojen edellyttämässä velvoitetarkkailussa (mm. Raunio 2011). Verkkokalastajien tärkeimmät saalislajit ovat kirjanpitokalastajien perusteella kuha ja hauki. Arrajärveen on istutettu vuosittain kuhanpoikasia, mutta kuhan luonnonlisääntyminen on tarkkailutulosten perusteella myös tehokasta (Malinen ym. 2012). Toutainta saatiin melko runsaasti 1990-luvun istutusten jälkeen, mutta viime vuosina sen saaliit ovat vähentyneet selvästi (Raunio 2011). Vuoden 2013 verkkokoekalastusten perusteella Arrajärven runsaslukuisimmat kalalajit olivat särki, ahven, lahna ja pasuri. Näiden lisäksi järven kalastoon kuuluvat ainakin salakka, kiiski, pasuri, hauki, kuha, ruutana, suutari ja sorva. Vuoden 2013 tarkkailun tavoitteena oli selvittää Mankalan voimalaitoksen yläpuolisen Kymijoen pohjanlaatua ja virtakutuisten lohikalojen lisääntymisalueita. Pohjanlaadun luotaukset valittiin korvaavaksi tarkkailumenetelmäksi Arrajärven hauen poikasten koekalastuksiin, jotka ovat olleet tuloksettomia. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kymijoen pohjanlaatua selvitettiin viistokaikuluotaimen avulla (Starfish 452F). Luotaimen toimintataajuus on 450 kHz. Luodattava alue sijaitsi n. 10 km Mankalan voimalaitoksen yläpuolella, Linnasaaren eteläpuolella (Kuva 1). Säyhteen osakaskunta on istuttanut alueelle taimenen poikasia mätirasioilla. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö alueelta lohikaloille soveltuvia kutu- ja poikasalueita. Luotain asetettiin kuvaamaan pohjanlaatua 50 metrin etäisyydellä veneen molemmin puolin. Aineiston jälkikäsittelyssä hyödynnettiin SonarWiz 5 –ohjelmaa. 3 TULOKSET Pohjanlaadun kartoitusten perusteella Kymijoen yläosa oli kartoitetulla alueella etenkin rantojen lähellä valtaosin karkeajakoista kivikkoa ja kalliopohjaa (Kuvat 2-4). Etenkin Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 1 kartoitusalueen alaosalla joen penkat olivat varsin jyrkät ja uoma oli rännimäinen. Keskiuomassa pohjanlaatu oli hienojakoisemaa. Tarkempaa pohjanlaadun määritystä ei pysty luotainkuvasta tekemän, mutta todennäköistä on, että pohjanlaatu on keskiuomassa hiekkaa ja hienompaa kiveä sekä mahdollisesti myös paikoin kalliota. Kuva 1. Pohjanlaadun kartoitusalue Kymijoen yläosalla. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Kivikkoa Hiekka/kivi Rantaviiva Kuva 2. Kymijoen pohjanlaatua kartoitusalueen yläosalla. Syvänne Hiekka/kivi Kivikkoa Syvänne Rantaviiva Kuva 3. Kymijoen pohjanlaatua kartoitusalueen keskiosalla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 3 Rantaviiva Kuva 4. Kymijoen pohjanlaatua kartoitusalueen alaosalla. Kartoitusalueen pohjanlaatua luokiteltiin vielä SonarWiz –ohjelman luokittelutyökalun avulla. Analyysi ei havainnot alueella kuin yhtä keskeistä pohjanlaatua, eli kovaa hiekka-, kivi- ja kalliopohjaa (Kuva 5). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Kova hiekka/kivikkopohja Rantaviiva Kuva 5. Kartoitusalueen pohjanlaadun luokittelu. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjanlaatukartoitusten perusteella joen pohja oli Kymijoen yläosalla rantaviivan lähellä valtaosin kovaa kalliota ja karkeaa kivikkoa. Syvemmällä, uoman keskiosassa, pohjanlaatu oli hienojakoisempaa. Tarkempaa pohjanlaadun määritystä ei kaikuluotaimen kuvasta voitu tehdä, mutta todennäköisesti se koostui lähinnä hiekasta ja hienommasta kiviaineksesta. Virtakutuisille lohikaloille näyttäisi olevan tutkitulla alueella verrattain vähän lisääntymisalueiksi soveltuvia sorapohjia. Uoman rännimäisestä ja syvästä rakenteesta johtuen myös pienpoikasille soveltuvia elinympäristöjä on alueella niukasti. VIITTEET Malinen, T., Kervinen, J. & Raunio, J. 2012. Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2011. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 168/2012. Raunio, J. 2011. Mankalan voimalaitoksen ja Arrajärven säännöstelyn kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2008-2010. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 136/2011. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 5