leader-toiminta pohjois-savossa ohjelmakaudella 2007-2013
LEADER-TOIMINTA POHJOIS-SAVOSSA OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 seurantaja arviointi-hanke I ja II) Peltonen Satu Väre Taina 1.4.2015 SISÄLLYS 1. Tiivistelmä ...................................................................................................................................5 1.1 Hanketuet ......................................................................................................................... 5 1.2 Yritystuet .......................................................................................................................... 6 1.3 Toimintaraha ..................................................................................................................... 7 OSA 1: Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämät hanke- ja yritystuet ohjelmakaudella 2007-2013 ..8 2. Taustaa ........................................................................................................................................8 2.1. Leader- toiminta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 ....................................... 8 2.2 Pohjois-Savon Leader- ryhmien paikalliset suunnitelmat 2007–2013 ................................... 9 2.3 Leader- ryhmien rahoittamat yritys- ja hanketukipäätökset ohjelmakaudella 2007–2013 .... 12 2.3.1. Hanketuet maaseutuelinkeinojen ja yhteisöllisyyden kehittämisessä ..........................................13 2.3.2. Yritystuet elinkeinojen kehittämisessä ..........................................................................................14 3. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketuet ohjelmakaudella 2007–2013 .....................15 3.1 Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja niiden rahoitus .................................. 15 3.2. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden tilanne ............................................................ 18 3.3. Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ................................................................................. 18 3.4. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden kohteet ja tavoitteet ....................................... 21 3.5 Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet, niiden seurantatiedot ja tuloksia .... 25 3.5.1. Mansikka ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot ..............................................................25 3.5.2. Kalakukko ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot .............................................................31 3.5.3. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot ...................................................39 3.5.4. Hankeraporttien perusteella suoritettu arviointi ..........................................................................45 3.5.4.1 Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen ........................................................................45 3.5.4.2 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen......................................................................................46 3.5.4.3 Matkailun kehittäminen...............................................................................................................47 3.5.4.4. Asumisen kehittäminen ..............................................................................................................47 3.5.4.5 Kylätoiminnan kehittäminen........................................................................................................47 3.5.4.6 Elinkeinotoiminnan kehittäminen................................................................................................48 3.5.4.7 Nuorten yrittäjyyden edistäminen, luonnon, ympäristön, maiseman tai infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen ja muut hankkeet .................................................................................49 3.5.4.8 Yhteenveto ...................................................................................................................................49 3.6 Leader- ryhmien rahoittamissa yleishyödyllisissä investointihankkeissa toteutetut toimenpiteet ja tulokset ..................................................................................................... 50 3.7 Koordinaatiohankkeet yleishyödyllisten investointihankkeiden välineenä .......................... 51 4. Leader- ryhmien rahoittamat yritystuet ohjelmakaudella 2007–2013 .............................................54 2 4.1 Leader- ryhmien rahoittamien yritystukien tilanne ja perustetut yritykset .......................... 54 4.2 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ............................................................... 55 4.3Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain .......................................... 57 4.4Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset maaseututyypeittäin ............................... 59 4.5Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan ............................... 61 4.6Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset yritystyypin mukaan ................................ 63 4.7 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain .............................................. 64 4.8 Leader- ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot ja tulokset ......................................... 68 6.8.1 Uudet ja säilytetyt työpaikat ...........................................................................................................68 5. Pohjois-Savon Leader- ryhmien toimintarahan seurantatiedot ja tulokset ohjelmakaudella 2007– 2013 ............................................................................................................................................72 5.1 Mansikka ry:n toimintarahan seurantatiedot ..................................................................... 73 5.2. Kalakukko ry:n toimintarahan seurantatiedot ................................................................... 75 5.3 Ylä-Savon Veturi ry:n toimintarahan seurantatiedot ........................................................... 77 OSA 2: Yleishyödyllisten investointihankkeiden haastattelututkimuksen tuloksia ...............................79 Haastatteluotanta ................................................................................................................... 79 Yleistä arviointia haastatteluista.............................................................................................. 80 Vastaajien tehtävät hankkeessa, aiempi hankekokemus sekä paikallisen Leader- ohjelman tuntemus ........................................................................................................................... 80 Hankkeen lähtökohta, kohderyhmä, toteutusalue ja tärkeimmät yhteistyökumppanit .............. 81 Hankkeen tuotokset ................................................................................................................ 82 Hankeprosessin sujuvuus ........................................................................................................ 83 Hankkeen toteutuminen suunnitelmien mukaisesti................................................................................83 Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus ja hankkeen toteutuminen ..................................................83 Tukimuotojen vastaavuus kehittämistarpeisiin .......................................................................................85 Hankeprosessin ongelmat........................................................................................................................85 Hakuvaiheessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen ............................................................ 87 Hankkeille asetetut tavoitteet ja hankkeiden toimenpiteiden vaikutukset ............................................87 Välilliset ja odottamattomat vaikutukset ................................................................................................88 Toteutumattomat tavoitteet ja mahdolliset jatkohankkeet ....................................................................89 Hankkeen toteuttamisen vaikutus toteuttajien talouteen ja mitä olisi tapahtunut, jos hanketta ei olisi toteutettu tai tukea saatu ........................................................................................................................90 Kylän kehittämistarpeet ja tulevaisuus .................................................................................... 91 Kehittämistoimenpiteiden tarve vuoteen 2020 mennessä .....................................................................91 Esteet kylän kehittämisessä ja tulevaisuuden näkymissä ........................................................................93 Johtopäätökset ....................................................................................................................... 94 3 OSA 3: Yritystukia koskevan haastattelututkimuksen tuloksia ............................................................96 Yritystukiselvityksen taustaa .............................................................................................................96 Yritystukiaineisto ja haastatteluotanta .................................................................................... 96 Vastaajien taustatiedot ........................................................................................................... 97 Vastaajien sukupuoli, ikä ja yrittäjyyskokemus........................................................................................97 Yrittäjien ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen ...............................................................97 Syyt yrityksen perustamiseen ..................................................................................................................99 Yritystoiminnan motiivit ..........................................................................................................................99 Yrityksen toimiala ja yritystuen kohdentuminen ...................................................................................100 Yrityksen asiakkaat ja markkina-alue .....................................................................................................101 Yritystukien haastattelutulokset........................................................................................................102 Yritystuen haku ja maksatus ja niiden sujuvuus ........................................................................ 102 Tiedonsaanti ja neuvonta yritystuen haku- ja maksuvaiheessa ............................................................102 Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuuden ja tuen merkityksen arviointi ...............................103 Yritystuella rahoitetun toimenpiteen toteutuminen .............................................................................105 Yritystuen tavoitteet ja niiden toteutuminen ........................................................................... 106 Yritysten kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen .........................................................................106 Yrityksen kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen ........................................................................107 Paikallisen raaka-aineen käytössä tapahtuneet muutokset ..................................................................109 Muutokset yrityksen kannattavuudessa ................................................................................................110 Yritystuen merkityksen arviointia ............................................................................................ 111 Yrityksen investointituen merkitys ........................................................................................................111 Yrityksen kehittämistuen merkitys ........................................................................................................113 Yrityksen käynnistystuen merkitys ........................................................................................................115 tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat ................................................................... 116 Muutokset yrityksessä seuraavan viiden vuoden sisällä .......................................................................116 Maatilojen sivuelinkeinot ja niiden kehittyminen suhteessa maatilan toimintaan...............................117 Kehittämistoimenpiteet tulevaisuudessa ..............................................................................................118 Liiketoiminnan ja kasvun esteet tulevaisuudessa ..................................................................................121 Avoimia vastauksia yritysten tarpeista Pohjois-Savossa tulevaisuudessa .................................. 122 LIITE 1: Yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta ..........................................................124 LIITE 2: Yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta ...........................................126 LIITE 3: Arviointiprosessi ja käytetyt aineistot ....................................................................................128 4 1. Tiivistelmä 1.1 Hanketuet Pohjois-Savon Leader- ryhmät rahoittivat ohjelmakaudella 2007–2013 yhteensä 214 hanketukipäätöstä. Hanketuen (EU ja valtio) kokonaismäärä oli 7 721 000 € ja kokonaisrahoitus kaikki hankkeet yhteenlaskettuna nousee 13 639 000 €. Tukimuodoista selkeästi eniten tukia myönnettiin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, 120 päätöstä ja yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin, 59 päätöstä. Investointihankkeisiin tukea (EU ja valtio) myönnettiin 3 210 000 €, kokonaisrahoituksen olleessa 7 311 000 €. Kehittämishankkeiden tuki (EU ja valtio) oli 2 972 000 € ja kokonaisrahoitus 4 218 000 €. Nämä kaksi tukimuotoa kattoivat 84,5 % kaikkien hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Kolmanneksi eniten, 24 tukipäätöstä, oli elinkeinojen kehittämishankkeita. Erilaiset koulutus- ja koordinointihankkeet (11 kpl) kattoivat 6,3 % eli 867 000 € hankkeiden kokonaisrahoitussummasta. Mansikka ry rahoitti 57 hanketukipäätöstä, Kalakukko ry 80 ja Ylä-Savon Veturi 77. Mansikka ry: rahoittamissa hankkeissa tuen (EU ja valtio) määrä oli yhteensä 2 191 00 € ja hankkeiden kokonaisrahoitus 3 769 000 e. Kalakukko ry:n kohdalla tuen määrä oli 2 457 000 e ja kokonaisrahoitus 4 843 000 e ja Ylä-Savon Veturi ry:llä 3 073 000 e ja 5 027 000 e. Kuten yhteenlasketuissa määrissä, tukimuodoista yleishyödyllisten investointihankkeiden määrä oli jokaisen ryhmän kohdalla suurin ja toiseksi eniten oli rahoitettu yleishyödyllisiä kehittämishankkeita. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoissa hankkeet sijoittuivat toimintalinjoihin 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Suurin osa hankkeista (132 kpl) sijoittui toimenpiteeseen 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen ja toiseksi suurin määrä (52 kpl) toimenpiteeseen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Jakauma noudattelee samaa kaavaa Kalakukko ry:n (60 kpl ja 5 kpl) ja YläSavon Veturi ry:n (55 kpl ja 14 kpl) kohdalla. Mansikka ry:ssä suhde oli erilainen; toimenpiteessä Kylien kunnostus ja kehittäminen oli 17 hanketta ja Elinkeinoelämän ja maaseudun peruspalvelut- toimenpiteessä hankkeita oli 33 kpl. Hankkeiden ”toimenpiteiden kohteiden” mukaan tehdyssä luokittelussa vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittämiseen suuntautuneet hankkeet olivat suurin ryhmä. Tähän sijoittui 56 hanketta, joihin hanketukea oli myönnetty 1 945 000e ja kokonaisrahoitus oli 4 300 000e. Toiseksi suurin ryhmä olivat kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittämiseen kohdennetut hanketuet, joissa tuen määrä oli 1 044 000e ja kokonaisrahoitus 2 170 000e. Kokonaisrahoituksesta miltei puolet kohdentui näihin kahteen ryhmään. Seuraavaksi eniten (27 kpl) oli toteutettu luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttämiseen tai parantamiseen tähtääviä hankkeita ja elinkeinojen kehittämistä tukeneita hankkeita (17kpl). Kaikkien Leader-ryhmien kohdalla vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen oli suurin ryhmä (Mansikka ry 14, Kalakukko ry 25 ja Ylä-Savon Veturi ry 19) ja kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittämistä tehtiin toiseksi eniten (9, 14, 15). Hanketukien seurantatiedoissa löytyy indikaattorit mm. uusien asukkaiden ja laadittujen kylien kehittämissuunnitelmien, uusien ja säilytettyjen palveluiden sekä tuettujen yhteistyötoimien lukumäärille. Näitä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tarkastella yhteenvedonomaisesti, koska tietty indikaattori koskee vain tietyntyyppisiä hankkeita, eikä sellaisia indikaattoreita ole, jotka koskisivat suurinta osaa hankkeista, eikä useita hankkeita koskevia indikaattoreita ole mahdollista tulkita yhteenlaskettuna. 5 1.2 Yritystuet Yritystukipäätöksiä Pohjois-Savon Leader- ryhmät rahoittivat 198 kappaletta ohjelmakaudella 2007–2013. Tukea (EU ja valtio) myönnettiin 1 837 000 e ja kokonaisrahoitussumma oli 4 773 000 e. Toimintalinjaan 3, Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sijoittuu yritystuista 195 kpl ja toimintalinjaan 1, Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, vain kolme kappaletta yritystukipäätöksiä. Toimintalinjan 3 toimenpiteistä Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312), kattoi 179 yritystukipäätöstä ja 311 eli Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 16 kpl. Toimintalinjan 1 yritystukipäätöksistä kaikki kolme sijoittuivat toimenpiteeseen 123 eli Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen. Toimialoista palvelualojen yritykset ovat yritystukipäätöksissä hyvin edustettuina. Nämä sisältävät kategoriat hevos- (10 kpl), hoiva- (11 kpl), matkailu- (18 kpl) sekä muut (76 kpl) palvelut. Tukipäätöksiä oli yhteensä 115 kpl ja tukea (EU ja valtio) hankkeisiin on myönnetty 930 000 e. Kokonaisrahoituksesta palveluyritykset kattavat yli puolet, 2 450 000 e. Metallialalle tukia on myönnetty 21 kpl, tukea 228 000 e, kokonaisrahoituksen ollessa 604 000 e. Puun jatkojalostukseen tukea on myönnetty 214 000 e 14:llä eri tukipäätöksellä ja kokonaisrahoitus tällä alalla on 578 000 e. Harvaan asutulle maaseudulle on kohdistunut suurin osa myönnetyistä yritystuista, 64 % (127 kpl), tukieuroista 1 046 000 e (57 %) ja kokonaisrahoituksesta 58 % eli 2 748 000 e. Kaupunkeihin on kohdistunut noin 15 % tukipäätöksistä (31 kpl), tukieuroista (270 000 e) ja kokonaisrahoituksesta (715 000 e). Ydinmaaseudulla sijaitseviin yrityksiin tukia on myönnetty kappalemääräisesti ja euroissa katsottuna miltei yhtä paljon kuin kaupunkeihin. Kahden em. maaseututyypin kohdalla tukien kappalemäärä on prosentuaalisesti samaa kokoluokkaa kuin myönnetyt tukieurot ja kokonaisrahoitus kokonaissummista, mutta kaupunkien läheisen maaseudun kohdalla näin ei ole. Kaupunkien läheiselle maaseudulle tukia on myönnetty vähiten (13 kpl), mutta tuen ja kokonaisrahoituksen prosenttiosuudet kokonaissummista ovat miltei kaksinkertaisia verrattuna tukien kappalemäärien osuuteen, eli yksittäiset tuet ovat olleet suurempia. Kaikkien Leader- ryhmien kohdalla harvaan asutulle maaseudulle on kohdistunut eniten tukia. Tukimuodoista eniten myönnettiin investointitukia, joita oli 60 % (119 kpl). Tukieuroista investointitukeen kohdistui vajaa puolet eli 896 000 e ja kokonaisrahoituksesta 2 579 000 e eli 54 %. Toiseksi eniten myönnettiin kehittämistukia, viidennes eli 38 kpl. Kehittämistuet olivat tuen (EU ja valtio) kokonaissummasta 145 000 eli 8 % ja kokonaisrahoitussummasta 253 000 e eli vain 5 %. Käynnistystukia myönnettiin vain 5 kpl ja tukea näille 78 000 e kokonaisrahoituksen ollessa 157 000 e. Näiden lisäksi on tehty tukipäätöksiä, joissa on yhdistetty kahta tai kolmea eri tukimuotoa. Tällaisia on yhteensä 36 tukipäätöstä, mikä on vajaa viidennes kaikista päätöksistä. ”Yhdistelmätukien” tuen (EU ja valtio) osuus on yhteensä 718 000 e eli 39 % kokonaissummasta ja rahoitus yhteensä on 1 784 000 eli 37 % kokonaisrahoitussummasta. Jakauma tukimuotojen välillä on sama jokaisen Leader- ryhmän kohdalla; investointitukia on myönnetty selkeästi eniten, jokaisen kohdalla yli 50 %, kehittämistukia toiseksi eniten ja käynnistystukia ei ollenkaan tai muutamia. ”Yhdistelmätukien” osuus vaihteli reilusta 12 % vajaaseen kolmannekseen. Yritystyypeistä parhaiten edustettuna ovat mikroyritykset, joita on yli 90 % (181 kpl) tukea saaneista yrityksistä. Tuen (EU ja valtio) osuus on 1 699 000 e, mikä on 92 % tukisummasta. Kokonaisrahoituksesta mikroyritykset kattavat yli 93 % eli 4 425 000 e. Maatiloja on 8 % (16 kpl). Lisäksi tukea on saanut yksi kehittämisyhteisö. Tuet jakautuvat pääosin samassa suhteessa jokaisen Leader- ryhmän kohdalla, ainoastaan Ylä-Savon Veturin kohdalla maatilojen osuus tuensaajista on vajaa viidennes, toisilla sen ollessa muutama prosentti. Kunnittain tarkasteltuna yritystukia on myönnetty eniten Kuopioon (16 kpl), Kiuruvedelle (15 kpl) sekä Suonenjoelle, Leppävirralle ja Lapinlahdelle (14 kpl). Toisesta ääripäästä löytyvät Maaninka ja Keitele (2 kpl) sekä Rautavaara (1 kpl). Kokonaisrahoituksen määrässä Nilsiä on sijalla yksi ja sen jälkeen tulevat Kiuruvesi ja Karttula, joilla kaikilla kokonaisrahoitus on ollut 431 000-511 000 e. Tuen (EU ja valtio) kokonaismäärässä kolmen kärki on sama, mutta järjestys Nilsiä, Karttula ja Kiuruvesi (203 000 e-168 000 e). Listan toisesta 6 päästä löytyvät kokonaisrahoituksessa sekä tuen (EU ja valtio) määrässä Rautavaara (41 000 e, 14 000 e), Maaninka (28 000 e, 9 400 e) ja Keitele (4 900 e, 2 500 e). Yritystukipäätösten seurantatiedoista käy ilmi, että uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin niitä tavoiteltiin. Tavoite oli 85,8 uutta työpaikkaa ja toteuma 117,9 uutta työpaikkaa. Säilytettyjen työpaikkojen osalta tilanne oli sama, tavoitteena oli säilyttää 110,9 työpaikkaa ja toteumaksi tuli 139,5. Yritysten toteuttamien toimenpiteiden aikana työllistyi henkilöitä 23,58 henkilötyövuoden verran, kun tavoitteena oli 21,42 henkilötyövuotta, eli tavoite ylitettiin. Mansikka ry:n alueen yritysten kohdalla em. indikaattoreiden tavoitteet ylitettiin uusien ja säilytettyjen työpaikkojen kohdalla ja henkilötyövuosissa laskettujen työllistyneiden kohdalla toteuma oli juuri tavoitteen mukainen. Kalakukko ry:n alueella toimivien yritysten asettamat tavoitteet ylittyivät jokaisen indikaattorin kohdalla. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamien yritystukien uusia ja säilytettyjä työpaikkoja koskevat tavoitteet ylitettiin ja henkilötyövuosissa työllistyneiden tavoitteesta jäätiin vain hiukan. 1.3 Toimintaraha Leader- ryhmien toimintarahan seurantatietojen osalta työllistyneitä lukumääräisesti tai henkilötyövuosissa on vaikeaa vertailla erilaisista esitys- ja raportointimuodoista johtuen. Muiden indikaattoreiden osalta Mansikka ry:n kohdalla järjestettyjen tiedostus-, aktivointi- ja koulutustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrissä tavoitteista jäätiin. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin 29 ja niihin osallistui 554 henkilöä, tavoitteena oli 55 tilaisuutta ja 875. Koulutustilaisuuksiin tavoiteltiin 500 osallistujaa, mutta vain 223 toteutui. Kalakukko ry:n kohdalla tiedostustilaisuuksia järjestettiin 40, kun tavoite oli 54 ja näihin osallistuneiden kohdalla toteutunut luku oli 441 (tavoite 520). Aktivointitilaisuuksia järjestettiin suunnitellun 25 sijasta 18, mutta vaikka tässä tavoitteeseen ei päästy, tilaisuuksiin osallistui yhteensä 618 henkilöä, vaikka tavoite oli vain 360. Koulutuksiin osallistujia tavoiteltiin 314, mutta toteuma oli 197. Ylä-Savon Veturi ry:n järjesti tiedostustilaisuuksia 95, mikä on yli tavoitteen (82). Tavoitteena oli saavuttaa näihin tilaisuuksiin 1510 henkilöä, toteumaksi tuli 1394. Aktivointitilaisuuksien määräksi jäi 49 ja osallistujamääräksi 841, tavoitellun 120 tilaisuuden ja 1050 osallistujan sijasta. Koulutuksiin osallistujia oli tavoiteltua 200 enemmän, 277 henkilöä. 7 OSA 1 OSA 1: Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämät hanke- ja yritystuet ohjelmakaudella 2007-2013 2. Taustaa 2.1. Leader- toiminta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa on toiminut ohjelmakaudella 2007–2013 kolme Leader – ryhmää, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry sekä Ylä-Savon Veturi ry. Näillä kullakin on oma paikallinen suunnitelma toiminnan ”ohjenuorana”. Kukin Leader- ryhmä rahoittaa omasta rahoituskehyksestä sekä alueen maaseutuyritysten kehittämistä myöntämällä yritystukea aloittavien ja pienten maaseutuyritysten toiminnan kehittämiseksi että yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa rahoittamalla yleishyödyllisiä investointi- ja kehittämishankkeita. Leader- ryhmien kehittämistyössä tavoitteena on aktivoida paikallista omaehtoista kehittämistoimintaa ja parantaa maaseudun asukkaiden toimeentuloa, elämänlaatua ja elämisen mahdollisuuksia mm. rahoittamalla paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Hankkeet keskittyvät joko toiminnan kehittämiseen (yleishyödylliset kehittämishankkeet) tai toiminnan puitteiden, esim. toimitilojen, varusteiden, rakennelmien tai ympäristön kehittämiseen (yleishyödylliset investointihankkeet). Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristö, mm. kuntarakenne, on ollut kuluvalla ohjelmakaudella suurten muutosten paineessa ja muutokset asettavat Leader- ryhmillekin uusia haasteita paikallisessa kehittämistyössä. Kuntaliitosten uhkana pidetään yleisesti toiminnan keskittymistä ja syrjäisten seutujen jäämistä ”paitsioon” mm. palveluiden ja investointien osalta. Haasteena on resurssien riittävyys ja erityisesti syrjäisimpien maaseutukylien ”pärjääminen” ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen myös näiden alueiden asukkaille ja yrittäjille. Tämä raportti kokoaa Pohjois-Savon kolmen Leader- ryhmän toimintaa ja tuloksia ohjelmakaudella 2007– 2013. Raportissa käsitellään erikseen Leader- ryhmien myöntämät yritystuet ja hanketuet sekä aktivointi- ja tiedotustyötä. Raportin aineistona on käytetty Maaseutuviraston (Mavi) ylläpitämän Hanke2007 järjestelmän aineistoa päätös- ja rahoitustietojen osalta ja aineistoa 4.4.2014 tilanteen mukaan. Tämän jälkeen (ja 30.6.2014 mennessä) Leader- ryhmät ovat tehneet vielä neljä yritystukipäätöstä. Lisäksi yksi yritystukipäätös on peruttu 4.4.2014 jälkeen. Hanke2007-järjestelmän tietojen lisäksi raportissa on kahden haastattelututkimuksen tulokset. Vuosina 2012–2013 haastateltiin yritystukipäätöksiä saaneita yrittäjiä kahdessa vaiheessa, vuoden 2012 kevättalvella sekä vuoden 2013 syksyllä. Toinen haastattelututkimus, joka koski Leader- ryhmien rahoittamia yleishyödyllisiä investointihankkeita, tehtiin vuoden 2013 kesän ja syksyn aikana. Tässä arviointiraportissa on liitteenä yritystukia koskevan haastattelututkimuksen osalta Leader- rahoitusta saaneiden yritysten vastaukset sekä yleishyödyllisiä investointihankkeita koskeneen haastattelututkimuksen vastaukset. 8 OSA 1 2.2 Pohjois-Savon Leader- ryhmien paikalliset suunnitelmat 2007–2013 Pohjois-Savon kolmen Leader- ryhmän paikallisissa suunnitelmissa korostuvat kunkin alueen erityispiirteet. Painotukset esim. elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja yleishyödylliseen kehittämiseen on huomioitu eri tavoin ryhmissä. Kunkin Leader- ryhmän rooli on muodostunut omalla alueellaan ”alueensa näköiseksi”. Roolien ja toiminnan painotusten erot johtuvat myös toimintaympäristöstä ja esim. muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävästä työnjaosta. Jokaisessa paikallisessa suunnitelmassa on painotettu yhteistyön tärkeyttä ja sen lisäämistä tulevaisuudessa. Samoin suunnitelmissa näkyy Leader- ryhmätyön täydentävyyden rooli; Leader on paikallista, ruohonjuuritason toimintaa ja sitä tehdään paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen tarpeeseen ja tilanteeseen. Tämä tarkoittaa sekä suunnitelmallista aktivointi- ja tiedotustyötä, asiakkaan huomioivaa neuvontaa sekä jatkuvaa Leader- ryhmän, sekä hallituksen että työntekijöiden, osaamisen kartuttamista. Lisäksi kaikkien ryhmien tavoitteena on ollut aktiivisen jäsenistön kartuttaminen kuluneen ohjelmakauden aikana. Seuraavassa on kootusti kunkin Leader- ryhmän paikallisen suunnitelman toimenpide- ja tavoiteasetteluja sekä elinkeinojen kehittämisen että yleishyödyllisen kehittämisen osalta. Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toiminta-alue on muodostunut ohjelmakaudella 2007–2013 Pohjois-Savon eteläisistä ja lounaisista kunnista, joista Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Rautalampi kuuluvat Sisä-Savon seutukuntaan, Leppävirta ja Varkaus Varkauden seutukuntaan ja Karttula on osa Kuopion seutukuntaa (liittyi Kuopioon 1.1.2011). Toiminta-alueen väkiluku oli vuoden 2004 lopussa 34 528 henkilöä ja vuoden 2013 lopussa 32059 henkilöä. Karttula on Kuopion kanssa tehdyn kuntaliitoksen seurauksena siirtynyt Kalakukko ry:n toiminta-alueeseen. Mansikan toiminta-alueella on toteutettu ruohonjuuritason paikallista kehittämistä vuodesta 1997 saakka (Pomo- ja Pomo+ -ohjelmat). Mansikan vision mukaan toiminta-alue on vuonna 2013 ihmisläheinen, luonnonläheinen ja turvallinen asuinympäristö kaikille alueen asukkaille. Ihmiset kokevat kansainvälisyyden osana arkipäivää ja ovat suvaitsevaisia uusille asioille ja ihmisille. Kylät ovat elinvoimaisia sekä aktiivisia ja kylien verkko on kattava koko toiminta-alueella. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat kylien luonteva toimintatapa. Mansikka ry:n Leader- ohjelman 2007 – 2013 kaksi keskeistä perusajatusta ovat jatkuvuus ja oppiminen. Kehittämistyö on moniulotteista pitkäjänteistä työtä, jonka todellisia tuloksia voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Ohjelmatyön vaikutukset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Ohjelman vaikutukset syntyvät kuitenkin useiden pienten samansuuntaisten tulosten kautta. Vaikutukset muodostuvat ja kasvavat mm. yksittäisistä työpaikoista ja onnistuneista hankkeista. Yhtä yksittäistä hanketta positiivisten vaikutusten takana on kuitenkin vaikea osoittaa. Kehittämistyö on myös oppimisprosessi. Kehittämistyön aikana kehittymisen kannalta olennaisimmat yksityiskohdat erottuvat ja yksittäisten hankkeiden tavoite tiivistyy yhä konkreettisemmaksi. Mansikka ry:n Leader- ohjelman 2007 – 2013 kolme keskeistä painopistettä ovat: 1. Mahdollisuuksien maaseutu 2. Kehittyvät kylät 3. Elävät elinkeinot Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 30 uuden yrityksen ja 45 uuden työpaikan syntyminen sekä 60 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja 1 000 henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on 70 yleishyödyllistä kehittämis- ja 49 investointihanketta. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n rahoituskehys (MMM:n päätös 30.8.2013) on ollut 4 614 700€. 9 OSA 1 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry toimii Koillis-Savossa ja Kuopion seutukunnalla. Sen toiminta-alueeseen ovat kuuluneet ohjelmakaudella 2007-2013 Juankoski, Kaavi, Kuopion maaseutualue, Nilsiä (liittyi Kuopioon 1.1.2013), Rautavaara, Siilinjärven maaseutualue ja Tuusniemi. Toiminta-alueen väliluku oli 36 196 henkilöä vuonna 2005. Vuoden 2013 väestömäärä oli Kalakukon uuden 2014-2020 strategian mukaan 58 376. Muutos väestömäärässä johtuu siitä, että tulevalla kaudella toiminta-alueeseen kuuluu koko Siilinjärven kunta, kun aiemmin keskusta-alueet oli rajattu pois Kalakukko ry:n rahoituksen piiristä ja Kuopion kanssa tehtyjen kuntaliitoksen seurauksena alueeseen ovat liittyneet myös Karttula sekä Maaninka. Kalakukon toiminta-alueella on toteutettu ruohonjuuritason paikallista kehittämistä vuodesta 1996 saakka (Leader II ja Leader+ -ohjelmat). Kalakukon vision mukaan ”Kalakukkoalueella on vuonna 2015 aktiivisten yhteisöjen, yritysten ja kansalaisten toimiva ja arvostettu yhteistyöverkosto. Alue koetaan houkuttelevana asumisen ja yrittämisen ympäristönä ja nuorten kiinnostus kotiseutuaan kohti kasvaa. Alueen palvelut monipuolistuvat ja hallinnonrajat ylittävä yhteistyö toimii. Alueella on hyvin hoidettu maisema ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Alueella on vahva alkutuotanto. Alueelle tulee entistä enemmän rahaa ja palveluiden käyttäjiä alueen ulkopuolelta.” Kalakukon Leader- kehittämisohjelman tavoitteena on toiminta-alueen elämänlaadun ja elinolojen parantaminen. Alueen asukkaiden omista tarpeista ja ideoista syntyvien toimien ja yhteistyön avulla kehitetään uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia sekä lisätään alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden osaamista. Kehittämisohjelman painopistealueet ovat: Maaseutuasumisen kehittäminen Luonnon ja kulttuurin voimavarojen hyödyntäminen Yhteistyö ja osaaminen Rahoituksen arvioidaan jakautuvan eri hanketyyppeihin siten että 35 % rahoituksesta käytetään yritystukiin, 15 % elinkeinollisiin kehittämishankkeisiin ja 50 % yhteisöllisiin kehittämishankkeisiin. Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 35 uuden yrityksen ja 110 uuden työpaikan syntyminen sekä 200 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja 2 000 henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on rakentaa tai kunnostaa rakennuksia, rakennelmia, reitistöjä yms. 25 kappaletta sekä synnyttää uusia tuotteita ja palveluita. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n rahoituskehys kaudella 2007-2013 (MMM:n päätös 30.8.2013) on ollut 4 720 800 €. 10 OSA 1 Ylä-Savon Veturi ry on toiminut ohjelmakaudella 2007–2013 Ylä-Savon seutukunnan alueella sekä Kuopion seutukuntaan kuuluvassa Maaningan kunnassa. Toiminta-alueen ainoa (maaseututyypittelyn mukaan) kaupunki on Iisalmi. Ydinmaaseutua ovat Lapinlahti ja Maaninka. Harvaanasutun maaseudun kuntia ovat Pielavesi, Keitele, Sonkajärvi, Kiuruvesi, Vieremä ja Varpaisjärvi (liitos Lapinlahden kanssa 1.1.2011). Syyskuussa 2005 alueella asui 64 027 asukasta. Kun tästä vähennetään noin 5000 Iisalmen keskusta-alueen asukasta, on Veturin toiminta-alueen asukasmäärä noin 60 000. Vuonna 2013 Veturin kauden 2014–2020 toiminta-alueen väkiluku oli 56 792. Uudella kaudella myös Iisalmen keskusta-alue kuuluu toimintaalueeseen ja Maaninka on Kuopion kanssa tehdyn kuntaliitoksen myötä siirtynyt Kalakukko ry:n alueeseen. Leader-ryhmätyötä on tehty Ylä-Savossa vuodesta 1997 lähtien (POMO- ohjelma, Tavoite 1 – ohjelma). Veturin Naulan kantaan -ohjelman tavoitteena on kehittää toiminta-alueen maaseudun elinvoimaisuutta niin elinkeinojen ja palveluiden, maaseutumaiseman ja – kulttuurin kuin sosiaalisen pääomankin kannalta. Ohjelmalla edesautetaan eri ryhmien, kuten maaseudun nuorten, toimintamahdollisuuksien lisäämistä. Ohjelman tavoitteiden toteuttamisen ”työkaluiksi” on valittu seuraavat neljä painopistettä: Kyläyrittäjyys – toimeentulon ja palveluiden kehittämistä Maaseutuympäristö – mahdollisuuksia ja mielikuvia Maalla asuminen – yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja viihtyisyyttä Nuoriso – side tulevaisuuteen Veturin rooli maaseudun kehittämisessä on elinkeinojen, erityisesti pienten maaseutuyritysten, kehittämisessä ja työmahdollisuuksien lisäämisessä sekä maaseudun palveluiden täydentämisessä ja maalla asumisen tukemisessa sekä osaamisen lisäämisessä, uusien toimintamallien kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa. Lisäksi tehtävänä on maaseutumaiseman ja maaseutukulttuurin säilyttämisessä ja kehittämisessä, maaseudun paikallisessa, suunnitelmallisessa, omaehtoisessa kehittämisessä sekä maaseudun toimijoiden alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä. Keskeisimmiksi määrällisiksi tavoitteiksi on asetettu 40 uuden yrityksen ja 40 uuden työpaikan syntyminen sekä 255 olemassa olevan työpaikan säilyminen ja 480 henkilön kouluttaminen. Lisäksi tavoitteena on mm. järjestää seminaareja ja opintomatkoja sekä luoda yhteistyöverkostoja. Kylätaloja tai muita yhteisiä toimitiloja on tavoitteena kunnostaa 30 ja virkistysalueita 14. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoituskehys (MMM:n päätös 30.8.2013) on ollut 5 690 500 €. 11 OSA 1 2.3 Leader- ryhmien rahoittamat ohjelmakaudella 2007–2013 yritys- ja hanketukipäätökset Ohjelmakaudella 2007–2013 Leader- ryhmillä on ollut käytettävissä samat rahoitusvälineet ja toimenpiteet kuin ELY- keskuksillakin. Leader- ryhmät ovat voineet toteuttaa Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007– 2013 toimintalinjoja 1 ja 3, Leader- toimintalinjaa 4 sekä toimintalinjan 2 osalta tiettyjä erityisympäristötukia. Pohjois-Savon Leader -ryhmät ovat sopineet ELY-keskuksen kanssa linjauksista ja työnjaosta mm. toimintalinjan 1 ja 3 osalta. Kuvassa 1 näkyy yritystuki- ja hanketukipäätösten lukumäärät vuosittain sekä ”päätöstrendi” ohjelmakauden aikana. Ryhmäkohtaiset tukipäätösmäärät ovat taulukossa 1. LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT TUKIPÄÄTÖKSET VUOSINA 2008-2014 TUKIPÄÄTÖSTEN LUKUMÄÄRÄ 60 50 40 30 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yritystuki 13 57 48 36 26 17 4 Hanketuki 28 46 39 35 38 34 0 Kuvio 1. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat tukipäätökset ohjelmakaudella 2007–2013 (mukana 4.4.2014 jälkeen rahoitetut neljä tukipäätöstä). Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritys- ja hanketukipäätökset vuosittain. *Yritystukipäätösten teko avautui 8.5.2008 MANSIKKA RY KALAKUKKO RY VETURI RY LEADER YHTEENSÄ VUOSI Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki Yritystuki Hanketuki 2008* 6 6 3 13 4 9 13 28 2009 19 19 20 9 18 18 57 46 2010 18 8 19 20 11 11 48 39 2011 15 5 8 16 13 14 36 35 2012 11 12 8 9 7 17 26 38 2013 5 9 2 15 10 10 17 34 2014 0 0 0 0 1 0 1 0 20082014 74 59 60 82 64 79 198 220 55,6 44,4 42,3 57,8 44,8 55,2 47,4 52,6 % 12 OSA 1 2.3.1. Hanketuet maaseutuelinkeinojen ja yhteisöllisyyden kehittämisessä Hanketukea Leader- ryhmät ovat voineet myöntää sekä elinkeinojen kehittämiseen että yleishyödylliseen kehittämiseen, mm. yhteisöllisyyden ja yhteistyön kehittämiseen sekä paikalliseen kehittämistyöhön ja osaamisen parantamiseen. Ohjelmakaudella 2007–2013 sekä ELY- keskuksilla että Leader- ryhmillä on ollut käytössä viisi hankemuotoa: elinkeinojen kehittämishanke, koulutushanke, yleishyödyllinen kehittämishanke, yleishyödyllinen investointihanke sekä koordinointihanke. Koulutushankkeen alla on voinut toteuttaa kolmea erilaista koulutushanketta: maa- ja metsätalous- ja elintarvikeyritysten koulutus, muu koulutus sekä tiedonvälitys. Koulutushankkeita Leader- ryhmät ovat toteuttaneet vähän, mutta muut kehittämishankkeet ovat sisältäneet pienimuotoista koulutusta ja tiedonvälitystä. Elinkeinojen kehittämishankkeita on noin kymmenesosa kaikista hankkeista. Pääpaino Leader- ryhmillä onkin ollut yleishyödyllisessä kehittämisessä. Kylätoiminnan aktivointi ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja järjestötoiminnan vahvistaminen onkin Pohjois-Savossa ollut Leaderryhmien työsarkaa. ELY-keskus on rahoittanut muutaman maakunnallisen hankkeen mm. maaseudun vetovoimaisuuden ja maaseutuasumisen sekä paikallisen vaikuttamisen edistämiseksi. Yleishyödylliset investointihankkeet, joita Leader- ryhmät ovat rahoittaneet eniten, sekä lukumäärinä että euroina mitaten, ovat yksi kehittämisen perusvälineistä, joilla voidaan konkreettisesti parantaa mm. asukkaiden viihtyvyyttä, toimintamahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi yleishyödyllisillä investointihankkeilla voidaan vaikuttaa maaseutuympäristön säilyttämiseen ja parantamiseen. Yleishyödyllisissä investointihankkeissa usein kunnostetaan olemassa olevia, kylämaisemaa ja alueen kulttuuriperintöön kuuluvia kylätaloja tai muita rakennuksia. Osa investointihankkeista on ympäristöhankkeita, joissa kunnostetaan kylämaisemaa esim. raivausten tai pienimuotoisten rakennelmien kautta. Lisäksi hankkeilla rakennetaan uutta kylämaisemaa – turvallisia uimapaikkoja, esteettömiä luontopolkuja ja uudenlaisia harrastuspaikkoja. Usein yleishyödylliset investointihankkeet tukevat myös paikallista elinkeinoelämää. Matkailuyritysten etuna ovat hoidettu maaseutuympäristö ja perinteiset rakennukset ja miljööt. Yritysten asiakkaat voivat hyödyntää erilaiset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, joiden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat kyläyhdistykset ja muut yhteisöt. Kylätalot toimivat paikallisina juhla- ja kokoustiloina, joihin paikalliset yrittäjät voivat tarjota omia palveluitaan. Kylätalojen kunnostaminen, kalustaminen tai varustetason parantaminen ovat monen yleishyödyllisen investointihankkeen tavoitteena. Kylätalot monipalvelukeskuksina tarjoavat mahdollisuuksia myös paikallisille yrittäjille. Mikäli investointi kohdistuu esim. tulevan yrittäjän vuokratilaan, ei tämä ole enää yleishyödyllistä toimintaa ja tämä osa investoinnista rajataan pois yleishyödyllisen tuen piiristä. Samoin tehdään myös mahdollisten kylätaloissa olevien vuokraasuntojen osalta. Mutta näissäkin tapauksissa sekä mahdollinen yrittäjä tai asukas hyötyvät kunnostetusta ympäristöstä ja rakennuksen omistaja, esim. kyläyhdistys, saa puolestaan vuokralaisiltaan sekä pientä tuloa, että myös ”elämää” seinien sisälle; joskus esim. talonmiehenkin. 13 OSA 1 2.3.2. Yritystuet elinkeinojen kehittämisessä Ohjelmakaudella 2007–2013 yritysten käytettävissä on ollut neljä eri tukimuotoa: investointituki, kehittämistuki, käynnistystuki sekä yritysryhmän kehittämishanke. Leader- ryhmät ovat voineet myöntää kaikkia em. tukia alueensa yrityksille. Hanke2007 – järjestelmässä yksi yritystukipäätös (hankenumero) voi sisältää eri tukimuotoja: investointitukea, kehittämistukea tai käynnistystukea. Lisäksi sama yritys on voinut saada useamman tukipäätöksen ohjelmakauden aikana. Yritystuen osalta kukin ryhmä on rajannut ulos ne kaupunkialueet, jotka eivät kuulu maaseuturahoituksen piiriin MMM:n ohjeistuksen mukaisesti (Varkaus, Kuopio, Siilinjärvi ja Iisalmi). 1. Investointitukea voidaan myöntää rakentamiseen tai toimitilojen hankkimiseen, koneiden ja laitteiden hankintaan ja niiden parannustöihin ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan. Investointituen minimimäärä on 1000 euroa. Investointituen määrä on 35 % tukikelpoisista kustannuksista. 2. Kehittämistukea on mahdollista saada asiantuntija-apuun, koulutukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tukikelpoisista kustannuksista tuen määrä voi olla korkeintaan 50 % ja minimissään 500 euroa. Kehittämistuen alle lasketaan myös tuki yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämiseen. Tämä tuki on tarkoitettu aloittaville ja muutosvaiheessa oleville yrityksille. Tuki voi olla korkeintaan 90 % ja 2700 euroa (huom. kustannuksissa muutos ohjelmakauden aikana). 3. Käynnistystuki on tarkoitettu aloittavalle tai yritystoimintaansa laajentavalle yritykselle ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen (korkeintaan kahden henkilötyövuoden palkkaamiseen ja korkeintaan kahdeksi vuodeksi). Käytännössä tämä tarkoittaa siis yhden työntekijän palkkaamista kahdeksi vuodeksi, kahden työntekijän palkkaamista yhdeksi vuodeksi tai neljän työntekijän palkkaamista puoleksi vuodeksi. Tuki voi olla enintään 50 % ja vähintään 1000 euroa. 4. Yritysryhmän kehittämishankkeessa tulee olla mukana vähintään kolme yritystä, jotka kehittävät yhdessä esimerkiksi markkinointiaan ja tuotteitaan. Hakijana voi olla yksi ryhmän yrityksistä tai jokin yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio. Tuki voi olla korkeintaan 75 % tukikelpoisista kustannuksista, jos hakijana on kehittämispalveluita tarjoava organisaatio ja 50 %, jos hakijana on yritys. Eniten yritystukimuodoista on myönnetty investointitukia, joita on määrällisesti 60 % ja rahallisesti puolet. Toiseksi suurin ryhmä ovat kehittämistuet, joita on päätöksistä viidesosa, mutta tukieuroista vain 8 %. Käynnistystukien määrä on vain kolme prosenttia, euromäärissä laskettuna neljä prosenttia. Näiden lisäksi eri tukien yhdistelmiä, kaksi tai kolme tukimuotoa samassa päätöksessä, oli vajaa viidennes, mutta tukieuroista nämä yhdistelmäpäätökset kattoivat miltei 40 %. 14 OSA 1 3. Pohjois-Savon Leader- ryhmien ohjelmakaudella 2007–2013 rahoittamat hanketuet 3.1 Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja niiden rahoitus Pohjois-Savon kolme Leader- ryhmää tekivät ohjelmakaudella 2007–2013 yhteensä 214 hanketukipäätöstä. Näillä päätöksillä on sidottu (ja päättyneiden hankepäätösten osalta maksettu) hanketukea (EU ja valtio) yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa ja noin 2,5 miljoonaa euroa kuntarahaa. Yksityistä rahallista osuutta näihin hankkeisiin oli sidottu (ja päättyneiden hankkeiden osalta toteutunut) vähän yli 2 miljoonaa euroa ja vastikkeetonta työtä (ns. talkootyö) 1,4 miljoonaa euroa. (Huom. vastikkeeton työ ohjelmakaudella 2007– 2013 on voinut olla tavanomaista vastikkeetonta työtä (ns. talkootyö) (10 euroa/tunti) tai vastikkeetonta konetyötä (yleishyödylliset investointihankkeet: 30 euroa/tunti, jossa 10 euroa/hlö ja 20 euroa/kone). Rahoitettujen hankkeiden kokonaisrahoitus oli yhteensä noin 13,6 milj. euroa. Taulukossa 2 a on esitetty kolmen Leader- ryhmän rahoittamien hanketukipäätösten lukumäärä ja rahoitus tukimuodon mukaan. Taulukoissa 2 b, 2 c ja 2 d on erikseen kunkin Leader- ryhmän rahoitus tukimuodon mukaan. Kuviossa 2 on esitetty sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan 4.4.2014 tilanteen mukaisena. Leader- ryhmien rahoittamista hanketukipäätöksistä lukumääräisesti eniten, 120 kpl, oli yleishyödyllisiä investointihankepäätöksiä ja myönnetystä hanketuesta yli 40 % sidottiin näihin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Yleishyödyllisiin investointeihin myönnetty tuki (EU ja valtio) oli yhteensä 3,2 milj. euroa ja näiden kokonaisrahoitus 7,3 miljoonaa euroa. Näiden osuus oli yli puolet (56 %) kokonaisrahoituksesta ja 42 % hanketuesta (EU ja valtio). Kuntarahasta reilu puolet (52 %) on kohdistettu yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Osa näistä hankkeista on ollut kuntien hallinnoimia ja suuri kuntarahaosuus selittyykin osittain tällä. Suurin osa vastikkeettomasta työstä, ns. talkootyöstä, on tehty näissä hankkeissa. Tätä vastikkeetonta työtä on raportoitu lähes 1,3 miljoonaa euroa. Määrä on vielä tätäkin suurempi, sillä yleensä talkoota tehdään hankkeissa enemmän kuin mitä päätöksen mukainen rahoitusosuus vaatii. Myös kaksi koordinointihanketta voidaan laskea näihin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, koska molemmissa hankkeissa alahankkeet ovat pienimuotoisia investointeja. Toiseksi eniten päätöksissä on ollut yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, 59 kpl. Kokonaisrahoituksesta niiden osuus on vajaa kolmannes, 31 %. Hanketukea (EU ja valtio) näihin on kohdennettu lähes saman verran kuin yleishyödyllisiin investointihankkeisiin, lähes 3 miljoonaa euroa (39 %), mutta kuntarahan osuus on selvästi pienempi; 35 % kuntarahasta on kohdennettu yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Myös näissä hankkeissa on yksityistä rahoitusta mahdollista ”toteuttaa” vastikkeettomana työnä, mutta sen osuus on selvästi pienempi kuin investointihankkeissa. Kolmanneksi eniten Leader- ryhmät ovat rahoittaneet elinkeinojen kehittämishankkeita, 24 kpl. Näiden kokonaisrahoitus on alle 10 % kaikkien hanketukipäätösten kokonaisrahoituksesta ja hanketuen osuus 9,1 miljoonaa euroa, 12 %. Lisäksi ryhmät ovat rahoittaneet tiedonvälityshankkeita sekä muutaman koulutushankkeen. 15 OSA 1 POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN HANKETUKIPÄÄTÖSTEN RAHOITUS EU JA VALTIO, KUNTA, YKSITYINEN € (tilanne 4.4.2014) 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 7 000 000 8 000 000 Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke / maa- ja metsätalous-ja elint. Koulutushanke / muu koulutus Koulutushanke / tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Koordinointihanke Kuvio 2. HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHALLINEN OSUUS € YKSITYINEN VASTIKKEETON TYÖ € Leader- ryhmien myöntämä hanketuki (EU, valtio ja kunta sekä yksityinen rahoitus) a. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan (4.4.2014, MMM/Tike). HANKEMUOTO Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke/maa - ja metsätalous ja elint. Koulutushanke/ muu koulutus Koulutushanke/ tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Koordinointihanke YHTEENSÄ HANKKEET KPL HANKETUK I € (EU JA VALTIO) 24 914 481 220 771 107 490 0 107 490 1 242 743 9,1 1 37 336 9 334 11 667 0 11 667 58 337 0,4 2 30 217 8 100 5 470 0 5 470 43 788 0,3 6 341 766 69 488 53 713 0 53 713 464 967 3,4 59 2 972 241 859 775 227 239 158 649 385 888 4 217 904 30,9 120 3 209 525 1 269 430 1 576 090 1 256 201 2 832 291 7 311 246 53,6 2 215 320 16 827 52 949 15 034 67 983 300 130 2,2 214 7 720 887 2 453 725 2 034 618 1 429 884 3 464 502 13 639 114 100,0 KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA € 16 VASTIKKEETON TYÖ € YKSITYINEN RAH. YHTEENSÄ € RAHOITUS YHTEENSÄ € % OSA 1 b. Mansikka ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan (4.4.2014, MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO HANKKEET KPL Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke / tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Koordinointihanke YHTEENSÄ HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA € YKSITYINEN VASTIKKEETON TYÖ € YKSITYINEN YHTEENSÄ € RAHOITUS YHTEENSÄ € % 12 376 098 107 535 36 102 - 36 102 519 735 13,8 2 87 074 11 400 - - - 98 474 2,6 16 858 744 326 593 93 119 26 863 119 982 1 305 319 34,6 26 720 862 274 839 421 102 240 341 661 443 1 657 144 44,0 1 148 013 40 671 - 40 671 188 684 5,0 57 2 190 791 590 995 267 204 858 198 3 769 356 100,0 720 367 c. Kalakukko ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksettu rahoitus tukimuodon mukaan (4.4.2014, MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) 4 62 255 16 790 9 898 - 9 898 88 943 1,8 1 37 336 9 334 11 667 - 11 667 58 337 1,2 2 30 217 8 100 5 470 - 5 470 43 788 0,9 3 210 692 47 088 53 713 - 53 713 311 493 6,4 24 854 485 237 851 84 284 80 431 164 715 1 257 050 26,0 46 1 261 839 491 119 792 959 537 159 1 330 118 3 083 076 63,7 80 2 456 824 810 282 957 991 617 590 1 575 581 4 842 688 100,0 Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke / maa- ja metsätalous ja elint. Koulutushanke / muu koulutus Koulutushanke / tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke YHTEENSÄ KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA YKSITYINEN VASTIKKEETON TYÖ € RAHOITUS YHTEENSÄ € YKSITYINEN YHTEENSÄ € % d. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja sidottu/maksetturahoitus tukimuodon mukaan (4.4.2014, MMM/Tike). HANKKEEN TUKIMUOTO Elinkeinojen kehittämishanke Koulutushanke / tiedonvälitys Yleishyödyllinen kehittämishanke Yleishyödyllinen investointihanke Koordinointihanke YHTEENSÄ HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) 8 476 128 96 446 61 490 - 61 490 634 064 12,6 1 44 000 11 000 - - - 55 000 1,1 19 1 259 012 295 332 49 836 51 355 101 191 1 655 534 32,9 48 1 226 825 503 472 362 029 478 701 840 730 2 571 026 51,1 1 67 307 16 827 12 278 15 034 27 312 111 446 2,2 5 027 070 100,0 77 3 073 271 KUNTARAHA € 923 077 YKSITYINEN RAHA € 485 633 17 YKSITYINEN VASTIKKEETON TYÖ € 545 090 RAHOITUS YHTEENSÄ € YKSITYINEN YHTEENSÄ € 1 030 723 % OSA 1 3.2. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden tilanne Tässä raportissa Leader- ryhmien tukipäätökset ovat vuoden 2014 huhtikuun alun tilanteen mukaisia. Tämän jälkeen järjestelmään on tehty vielä muutama yritystukipäätös, mutta nämä eivät ole mukana taulukoissa. 4.4.2014 tehdyt päätökset on erikseen mainittu ko. kohdissa. Huhtikuun alussa (Hanke2007- järjestelmän mukaan) kaikista Leader- ryhmien tukipäätöksistä oli käynnissä vielä reilu kolmannes (38 %), ja lopetetuiksi merkittyjä oli puolestaan lähes 2/3 (62 %). Todellisuudessa jo toimenpiteensä toteuttaneita ja päättyneitä hankkeita on enemmän, mutta kaikille päättyneille hankkeille ei ole vielä tehty ns. lopetustoimenpidettä hankejärjestelmässä. Hanke2007-järjestelmässä olevat Pohjois-Savon hanketukipäätökset hanketilanteen mukaan (tilanne 4.4.2014). Hanketilanne Leader- ryhmien rahoittamat Mansikka ry Kalakukko ry Veturi ry Leader yhteensä Lkm Lkm Lkm Lkm % Käynnissä 19 33 31 83 37,73 Lopetettu 40 49 48 137 62,27 Yhteensä 59 82 79 220 100,00 3.3. Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Taulukossa 4 on esitetty kunkin Leader- ryhmän myöntämä rahoitus (EU ja valtio, kunta, yksityinen) sekä tehtyjen tukipäätösten määrä toimenpiteittäin. Rahoitetut hankkeet toteuttavat Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (toimenpiteet 111, 123) ja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen (toimenpiteet 311, 312, 313, 321, 322, 323, 331). Toimenpiteet ovat: 111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 331 Koulutus ja tiedotus Moni rahoitetuista hankkeista toteuttaa sisällöllisesti useampaa em. toimenpidettä, joten tukipäätösten luokittelu toimenpiteiden mukaan ei ole yksiselitteinen ja vaihtelee ryhmien välillä. Taulukossa on mukana kaksi koordinaatiohanketta (hallinnointi ja alahankkeet). 18 OSA 1 Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin ohjelmakaudella 2007-2013 (4.4.2014, MMM/Tike) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry RAHOITTAJA TOIMENPIDE Hanketuki, kunta Hanketuki, julkinen Hanketuki, Hanketuki, yksityinen rahoitusyhtiö kpl Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen € 3 3 3 3 54 574 36 400 90 974 90 974 kpl 2 2 2 2 2 112 701 19 975 132 676 14 742 147 418 Matkailuelinkeinon kehittäminen € kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut € 33 33 33 29 33 1 412 393 496 515 1 908 908 515 908 2 424 816 kpl 17 17 17 16 17 524 049 156 076 680 125 327 549 1 007 674 2 2 2 1 2 87 074 11 400 98 474 - 98 474 57 57 57 48 57 2 190 791 720 367 2 911 158 858 198 3 769 356 1 1 1 1 1 37 336 9 334 46 670 11 667 58 337 3 3 3 3 3 40 515 16 790 57 305 7 482 64 788 Kylien kunnostus kehittäminen ja € kpl Koulutus ja tiedotus € kpl Yhteensä Ammatillista koulutusta tiedostusta koskevat toimet Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Hanketuki, valtio € ja kpl € kpl Matkailuelinkeinon kehittäminen € kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut € 5 5 5 4 5 96 590 33 818 130 408 18 813 149 221 kpl 60 60 60 57 60 1 892 632 663 400 2 556 032 1 391 950 3 947 982 6 6 6 6 6 148 841 31 752 180 593 86 485 267 079 5 5 5 4 5 240 910 55 188 296 098 59 183 355 281 80 80 80 75 80 2 456 824 810 282 3 267 107 1 575 581 4 842 688 3 3 3 1 3 169 910 42 477 212 387 - 212 387 Kylien kunnostus kehittäminen ja € kpl Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen € kpl Koulutus ja tiedotus € kpl Yhteensä € Ylä-Savon Veturi ry kpl Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen € kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut € 14 14 14 11 14 884 251 292 994 1 177 245 194 208 1 371 453 kpl 55 55 55 51 55 1 872 546 490 045 2 362 591 795 538 3 158 129 4 4 4 4 4 102 564 86 560 189 125 40 977 230 101 1 1 1 1 44 000 11 000 55 000 55 000 Kylien kunnostus kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen ja € kpl € kpl Koulutus ja tiedotus € 19 OSA 1 kpl Yhteensä € Ammatillista koulutusta tiedostusta koskevat toimet ja 77 77 67 77 3 073 271 923 077 3 996 347 1 030 723 5 027 070 1 1 1 1 1 37 336 9 334 46 670 11 667 58 337 kpl € kpl Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen € 6 6 6 1 6 224 484 78 877 303 361 - 303 361 kpl 5 5 5 5 5 153 216 36 766 189 982 22 224 212 206 Matkailuelinkeinon kehittäminen Leader yhteensä 77 € kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut € 52 52 52 44 52 2 393 234 823 327 3 216 561 728 928 3 945 489 kpl 132 132 132 124 132 4 289 227 1 309 521 5 598 748 2 515 038 8 113 786 10 10 10 10 10 251 406 118 312 369 718 127 462 497 180 8 8 8 5 8 371 984 77 589 449 572 59 183 508 755 214 214 214 190 214 7 720 887 2 453 725 10 174 612 3 464 502 13 639 114 Kylien kunnostus kehittäminen ja € kpl Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen € kpl Koulutus ja tiedotus € kpl Yhteensä € LEADER-RYHMIEN HANKETUKIPÄÄTÖKSET TOIMENPITEITTÄIN OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 1 10 8 6 Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet 5 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Matkailuelinkeinon kehittäminen 52 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen 132 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus Kuvio 3. Leader- ryhmien rahoittamat hanketukipäätökset, kpl, ohjelmakaudella 2007-2013 (4.4.2014, Hanke2007-järjestelmä) 20 OSA 1 3.4. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden kohteet ja tavoitteet Rahoitettujen toimenpiteiden ja niiden tavoitteiden kokoamiseksi hankkeet luokiteltiin toimenpiteiden ”kohteen” mukaan. Monessa Leader- hankkeessa toimenpiteet kattavat monenlaisia tavoitteita ja siten luokittelu on vain suuntaa-antava. Usein saman hankkeen olisi voinut sijoittaa useampaan ryhmään, mutta valinta on tehty sen mukaan mikä hankkeen osalta on tulkittu tärkeimmäksi tavoitteeksi ja kohderyhmäksi. Taulukossa 5a on esitetty kolmen Leader- ryhmän rahoittamien hanketukipäätösten lukumäärä ja rahoitus toimenpiteen keskeisimpien tavoitteiden mukaan. Taulukoissa 4b, 4c ja 4d asia on esitetty erikseen kunkin ryhmän osalta. Taulukko 5 a. Leader- ryhmien rahoittamien hankkeiden ryhmittely sisällön mukaan (tilanne 4.4.2014). HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € Elinkeinojen kehittäminen 17 697 496 Matkailun kehittäminen 14 Nuorten yrittäjyyden edistäminen Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen YKSITYINEN RAHOITUS YHTEENSÄ € % RAHA € VASTIKKEETON TYÖ € 175 302 93 338 1 500 967 636 7,1 510 577 104 701 171 112 104 642 891 033 6,5 6 292 358 79 795 67 477 - 439 630 3,2 27 492 888 224 251 100 819 102 902 920 859 6,8 6 287 019 75 159 15 662 17 698 395 537 2,9 Kylätoiminnan kehittäminen 13 582 416 257 882 39 399 63 866 943 562 6,9 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 38 1 043 664 279 055 425 770 430 362 2 178 851 16,0 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) 56 1 945 170 762 696 958 189 634 273 4 300 329 31,5 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 8 165 282 25 872 40 107 34 299 265 561 1,9 10 658 685 203 433 38 469 - 900 587 6,6 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 11 641 851 204 046 40 351 15 234 901 481 6,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) 8 403 481 61 534 43 925 25 109 534 049 3,9 214 7 720 887 2 453 725 2 034 618 1 429 884 13 639 114 100,0 TOIMENPITEEN TAVOITE Asumisen kehittäminen Kansainvälisen edistäminen YHTEENSÄ toiminnan Toimenpiteiden tavoitteiden mukaan tarkasteltuna rahoituksesta kolmannes kohdistui maaseudun asukkaiden vapaa-ajan ja harrastustoimintamahdollisuuksien parantamiseen. Näissä oli mukana sekä kehittämishankkeita, joilla tuettiin harrastustoiminnan kehittämistä, mm. yhteistyötä, että investointihankkeita, joilla parannettiin vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Tähän ryhmään luokiteltiin mm. investointihankkeet, joilla kehitettiin jonkin yksittäisen harrastuksen tms. toimintaedellytyksiä. Pieni osa näistä hankkeista kohdentui erityisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittämiseen. Toiseksi yleisin tavoite oli kylätalojen tai muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen. Nämä olivat pääasiassa investointihankkeita. Tämän ja edellisen ryhmän hankkeissa oli paljon yhteisiä tavoitteita, mutta 21 OSA 1 tähän ryhmään koottiin investointihankkeet, joiden kohteena oli selvästi kylätalomainen eli edellistä ryhmää laajempi käyttötarkoitus. Näiden kolmen yhteenlaskettu hankemäärä on 102 kpl ja näiden kokonaisrahoitus lähes puolet hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Myös kansainvälisen toiminnan edistämisessä ryhmittelyssä eroteltiin erityisesti nuorten kansainvälistymistä tukevat hankkeet, joita oli noin puolet kansainvälistä toimintaa edistävistä hankkeista. Lisäksi kansainvälistä toimintaa oli myös muutamassa muussakin ryhmässä. Kaiken kaikkiaan kansainvälisen toiminta on lisääntynyt päättyvällä ohjelmakaudella. Moni kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke on saanut jatkoksi varsinaisen kehittämishankkeen ja toteutettu kansainvälinen toiminta on monessa hankkeessa paikalliselle toiminnalle lisäarvoa antava osa. Elinkeinojen, matkailun ja nuorten yrittäjyyden edistämiseksi Leader- ryhmät ovat rahoittaneet 37 hanketta ja näiden rahoitus on 17 % kokonaisrahoituksesta. Elinkeinojen kehittäminen on toteutettu pääasiassa kehittämishankkeilla, mutta matkailunkehittämisen piiriin on laskettu sekä elinkeinojen kehittämishankkeita että matkailua selkeästi tukevia investointihankkeita. Maaseudun yleisempää kehittämistä, mm. kylätoiminnan kehittämistä edistäneet hankkeet on koottu kolmeen ryhmään; luonnon, ympäristön tai maiseman ja infran säilyttämiseen tai parantamiseen, asumisen kehittämiseen (tonttimarkkinointi, vetovoimaisuus jne.) sekä ns. perinteisen kylätoiminnan kehittämiseen. Luonnon, ympäristön tai maiseman ja infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen käsittää hankkeita, joissa tavoitteena oli selvästi maaseutuympäristön ja maiseman parantaminen. Näissä on sekä investointi että kehittämishankkeita. Maaseudun infrastruktuurin kehittämiseen on laskettu mm. maaseudun perusrakenteiden/palveluiden kehittäminen, mm. polut, reitit ja uimarannat. Osa näistä olisi voinut sijoittua myös vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen, mutta nämä katsottiin ns. maaseudun perusinfrastruktuuriksi. Ryhmään ”muu hanke” koottiin mm. Leader- työtä tukevat kehittämishankkeet sekä sellaiset kohderyhmältään poikkeavat hankkeet, joita ei muihin ryhmiin pystytty sijoittamaan. Näiden hankkeiden tavoitteena oli mm. parantaa maaseudun asukkaiden ja järjestöjen toimintaedellytyksiä tai parantaa maaseudun asukkaiden hyvinvointia jollain muulla tavalla. Kokonaisuutena katsoen Leader- toiminnan tarvelähtöisyys ja paikallisen kehittämisen periaatteet näkyvät erittäin hyvin toteutettujen hankkeiden toimenpiteissä ja tavoitteissa. Hankkeet ovat toimenpiteiltään monipuolisia ja usein hankkeissa on toisiaan täydentäviä, hyvinkin erilaisia toimenpiteitä. Tästä johtuen käytettyä ryhmittelyä ei tulekaan tulkita yksiselitteisesti. Hankkeet vastaavat juuri kunkin kylän, alueen tai toimijan tarpeisiin ja myös ongelmanratkaisukeinot ovat kunkin kylän, alueen tai toimijan omia. Ilahduttavaa ovat myös uudet, hyvinkin yllättävät yhteistyömuodot ja kumppanuudet sekä monista hankekokonaisuuksista näkyvä pitkäjänteinen kehittämistyö. 22 OSA 1 b. Mansikka ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja tukipäätöksillä sidottu/maksettu rahoitus (4.4.2014). HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA € Elinkeinojen kehittäminen 6 150 874 65 715 13 958 1 500 232 047 6,2 Matkailun kehittäminen 4 218 288 34 501 29 930 - 282 719 7,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen 2 62 200 19 860 - - 82 060 2,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen 5 95 383 29 163 14 920 6 934 146 399 3,9 Asumisen kehittäminen 3 150 303 57 507 13 031 - 220 841 5,9 Kylätoiminnan kehittäminen 2 73 422 89 738 9 609 8 520 181 290 4,8 9 246 739 27 448 156 128 80 497 510 811 13,6 14 639 816 198 063 282 059 148 339 1 268 277 33,6 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 3 101 536 16 746 19 582 13 487 151 351 4,0 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 2 91 801 31 700 2 000 - 125 500 3,3 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 196 106 107 953 21 590 - 325 648 8,6 Muu hanke 3 164 323 41 973 28 189 7 928 242 412 6,4 YHTEENSÄ 57 2 190 791 720 367 590 995 267 204 3 769 356 100 TOIMENPITEEN KOHDE Kylätalojen ja muiden kokoontumistilojen kehittäminen yhteisten Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen VASTIK- RAHOITUS KEETON YHTEENSÄ TYÖ € € % c. Kalakukko ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja tukipäätöksillä sidottu/maksettu rahoitus (4.4.2014). HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA € Elinkeinojen kehittäminen 3 70 495 13 140 17 889 - 101 524 2,1 Matkailun kehittäminen 5 72 159 18 974 33 015 - 124 147 2,6 Nuorten yrittäjyyden edistäminen 3 190 158 59 935 67 477 - 317 570 6,6 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen 9 235 223 95 789 59 617 56 241 446 870 9,2 Asumisen kehittäminen 3 136 715 17 652 2 631 17 698 174 696 3,6 Kylätoiminnan kehittäminen 7 243 331 81 739 18 948 27 262 371 281 7,7 14 436 466 161 393 184 947 152 370 935 176 19,3 25 686 259 268 213 527 356 349 319 1 831 147 37,8 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 4 42 752 3 877 14 525 9 316 70 470 1,5 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 2 155 961 67 003 9 242 - 232 206 4,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 3 135 096 18 431 10 701 484 164 711 3,4 Muu hanke ( 2 52 212 4 136 11 643 4 900 72 890 1,5 80 2 456 824 810 282 957 991 617 590 4 842 688 100 TOIMENPITEEN KOHDE Kylätalojen ja muiden kokoontumistilojen kehittäminen yhteisten Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen YHTEENSÄ 23 VASTIK- RAHOITUS KEETON YHTEENSÄ TYÖ € € % OSA 1 d. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamat hanketukipäätökset ja tukipäätöksillä sidottu/maksettu rahoitus (4.4.2014). HANKKEET KPL HANKETUKI € (EU JA VALTIO) KUNTARAHA € YKSITYINEN RAHA € Elinkeinojen kehittäminen 8 476 110 96 446 61 490 - 634 065 12,6 Matkailun kehittäminen 5 220 131 51 227 108 167 104 642 484 166 9,6 Nuorten yrittäjyyden edistäminen 1 40 000 - - - 40 000 0,8 13 162 282 99 299 26 282 39 727 327 590 6,5 Asumisen kehittäminen - - - - - - 0,0 Kylätoiminnan kehittäminen 4 265 662 86 405 10 842 28 083 390 992 7,8 15 360 458 90 214 84 696 197 495 732 863 14,6 17 619 096 296 420 148 775 136 616 1 200 905 23,9 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 1 20 995 5 249 6 000 11 496 43 740 0,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 6 410 923 104 730 27 228 - 542 881 10,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 310 649 77 662 8 060 14 750 411 121 8,2 Muu hanke 3 186 947 15 426 4 094 12 281 218 747 4,4 YHTEENSÄ 77 3 073 271 923 077 485 633 545 090 5 027 070 100 TOIMENPITEEN KOHDE Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen Kylätalojen ja muiden kokoontumistilojen kehittäminen yhteisten Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen 24 VASTIK- RAHOITUS KEETON YHTEENSÄ TYÖ € € % OSA 1 3.5 Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet, niiden seurantatiedot ja tuloksia Seuraavissa taulukoissa on esitetty kaikki Leader- ryhmien rahoittamat hankkeet hankemuodon mukaan. Taulukoissa on lisäksi hankkeen kokonaisrahoitus sekä yksityinen rahoitus, joka sisältää sekä rahallisen että vastikkeettoman rahoitusosuuden. Hanke2007-järejestelmän mukaiset seurantatiedot ovat taulukoiden alla. Niiden tulkinnassa tulee muistaa indikaattorin validiteetti eli mittaako indikaattori ko. asiaa ja onko arvo tulkinnanvarainen esim. ohjeistuksen puuttumisen vuoksi. Lisäksi tulee huomioida, että indikaattoriaineisto on ajettu 3.3.2014 ja se kattaa vain osittain tiedot 31.12.2013 tilanteesta. Lopulliset toteumatiedot saadaan vasta vuoden 2015 puolella. Seurantatietotaulukoista on poistettu ne indikaattorit, joista tavoite- tai toteumatietoja ei ole, tämän vuoksi samojen hankekokonaisuuksien kohdalla voi esiintyä eri indikaattoreita. Taulukoiden jälkeen on koottu hankeraporteista tehdyn otannan perusteella yhteenvedon omaisesti sekä hankkeissa tehtyjä toimenpiteitä että saatuja tuloksia, jotka on ryhmitelty hankkeiden kohteen mukaan. 3.5.1. Mansikka ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Mansikan myöntämien hanketukien seurantatiedot 3.3.2014 tilanteen mukaan (Hanke2007 – järjestelmä) Kaikki hankkeet yhteensä Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 28 5 26 5 53TAV_Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat, kpl 33 2 39 2 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 214 21 201 21 139TAV_Tilaisuuksien lukumäärä 18 1 0 1 9,30 12 11,76 12 131275 45 127568 45 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 76 25 73 25 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 114 21 99 21 96TAV_Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä 0 1 9 1 97TAV_Perustettujen mikroyritysten lukumäärä 1 2 4 2 98TAV_Tuettujen uusien matkailuinvestointien lukumäärä 3 3 5 3 99TAV_Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden 0 1 0 1 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen *Indikaattoreita ”Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu” ja ”Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä” tulkittaessa on otettava huomioon, että niin tavoite kuin 25 OSA 1 toteumakin kertovat näissä taulukoissa kaikkien hankkeiden ilmoittamat määrät yhteenlaskettuna, joten esim. samat henkilöt tai kylät voivat esiintyä määrissä useita kertoja. Näin ollen yhteenlaskettuina näiden indikaattoreiden luvuista ei ole mahdollista tehdä päätelmiä, vaan ne ovat käyttökelpoisia ainoastaan hankekohtaisesti tarkasteltuna. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n rahoittamat hankkeet HANKKEEN NIMI HAKIJA YKSITYINEN RAH. € RAHOITUS YHT. € 36 102 519 735 3 316 16 581 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008 MLL Nuorten yrittäjyyden edistäminen –selvityshanke Mansikka ry 38 960 Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon seutuyhtymä Sisä-Savon yrittäjille 17 332 Elinvoimainen Vesanto –esiselvitys Vesannon Yrittäjät ry 1 172 11 722 Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen Syvänniemen ry 6 542 65 423 Kyläyhdistys PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia Sisä-Savon seutuyhtymä tehostamalla - selvitys Sisä-Savon yrityksistä 34 683 Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus Tervon kunta 15 770 Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader Navitas Kehitys Oy ry) 25 449 Uusi maaseutu mahdollistajana Rautalammin kunta 43 100 Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon Tervon kunta Rautalampi takaisin maailman kartalle! Paremman Palvelun Suonenjoki 11 872 118 720 Rautalammin kunta 8 200 81 995 Suonenjoen Yrittäjät ry 5 000 50 000 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Elinkeinojen kehittämishanke TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkei den lkm 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 2,60 4 2,60 4 44TAV_Parantuneista määrä, hlöä* 8200 6 8200 6 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 16 6 13 6 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 58 4 58 4 96TAV_Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä 0 1 9 1 97TAV_Perustettujen mikroyritysten lukumäärä 1 2 4 2 98TAV_Tuettujen uusien matkailuinvestointien lukumäärä 3 3 5 3 99TAV_Uusia tuotteita ja/tai uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden 0 1 0 1 palveluista hyötyneen maaseutuväestön *Kts. kommentti taulukon 6 alla 26 OSA 1 HANKKEEN NIMI HAKIJA YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET YKSITYINEN RAH. € RAHOITUS YHT. € 119 983 1 305 319 Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke Mansikka ry 3 458 34 580 Kylien kehittäminen ja aktivointi Mansikka ry 14 671 146 710 Kylät liikkeelle Leppävirran Viri ry 9 055 45 275 Vetovoimainen Vesanto Vesannon Yrittäjät ry 9 286 92 861 Selvästi Paras Voima Virtaa ry 2 039 10 195 Musta teatteri - Black Light Theatre * Suonenjoen kaupunki Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan Setlementti Ukonhattu ry kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)* 113 155 7 480 Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko Mansikka ry ry, Veturi ry) Nuoret aktiivisiksi MLL/Tervon osasto ry 74 761 17 035 JOHTO johdonmukaisen toiminnan Mansikka ry kehittämishanke/alueiden välinen (Kalakukko ry) Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Suonenjoen kaupunki Project * 49 865 85 174 116 744 2 000 107 500 13 031 130 310 Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" * Setlementti Ukonhattu ry 14 110 141 099 Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Warkis Varkaus ry 25 416 127 080 Liisan luontolenkki Vanhamäki säätiö 2 402 12 011 Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan * Varkauden Urheiluseurat ry Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö Tervon kunta 18 000 * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 27 OSA 1 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Yleishyödyllinen kehittämishanke TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 33 2 39 2 hanketta/hankkeen 176 5 163 5 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 6,20 7 8,96 7 76795 15 78498 15 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 35 9 40 9 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 43 9 28 9 53TAV_Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat, kpl 100TAV_Kylien lukumäärä, investointeja toteutettu* joissa 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen *Kts. kommentti taulukon 6 alla HANKKEEN NIMI HAKIJA YKSITYINEN RAH. € RAHOITUS YHT. € KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 98 474 Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä ProAgria Pohjois-Savo 45 039 VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun Mansikka ry kehittämiseen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 53 435 Koulutushanke, tiedonvälitys TAVOITE Yhteensä TOTEUMA Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 139TAV_Tilaisuuksien lukumäärä 18 1 0 1 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) ,50 1 ,20 1 28 OSA 1 HANKKEEN NIMI HAKIJA YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET YKSITYI -NEN RAH. € RAHOITUS YHT. € 661 444 1 657 144 7 500 15 000 21 631 43 262 3 242 8 105 10 161 25 402 Oittilansalon haulikkorata Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen Leppävirran Hevosystäväinseura ry Niinimäen kylän kehittäminen Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry Virtaa toimintaan Pängätsalon Erämiehet ry Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus Talluskylän Nuorisoseura ry 1 966 4 916 Niskaharjun lava Sorsakosken Eläkeläiset ry 9 971 24 928 Seuralan sisäremppa Sorsakoski-Seura ry 5 480 13 700 Kaivinkoneen hankinta Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry 4 880 12 200 Urheilutalon laajennushanke Voimistelu-ja Yritys ry 68 066 157 889 Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen Iron Team Riders ry kehittämishanke 37 695 75 390 Harjurannan rakentaminen saniteettitilojen Harjurannan Kyläyhdistys ry 10 763 26 907 Eväät elämään Karttulan Vapaaseurakunta 36 117 72 233 Suonenjoen JM/RC radan kunnostus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry 33 700 67 401 Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa Konnuslahden Kyläyhdistys ry 6 729 16 821 kylätuvan urheiluseura Airakselan Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio Suonenjoen kaupunki puvustukseen, lavastukseen ja teatteritekniikkaan 21 530 Uusi Honkapirtti Varkauden Latu ry 61 320 211 303 Härkämäen observatorion kerhotalo Warkauden Kassiopeia ry 76 337 190 844 Karting-radan peruskorjaus Varkauden Urheiluautoilijat ry 85 273 218 536 Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski Rautalammin kunta Suonenjoen lasten liikennepuistohanke Lions Club Suonenjoki ry Suonenjoen ravirata-alueen kunnostushanke kehittämis- ja Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry 54 289 13 996 55 982 14 545 36 363 7 925 15 850 Kesäteatterin kattaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry Kännipuron sauna- ja varastohanke Vesamäen Erämiehet ry 16 174 32 347 Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry 14 962 29 924 Toukolan peruskorjaus Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry 105 811 211 622 Kalastuslaituri LC-Tervo Lions Club Tervo ry 7 200 14 400 40 671 188 684 40 671 188 684 858 200 3 769 356 KOORDINOINTIHANKKEET Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta Mansikka ry RAHOITUS YHTEENSÄ 29 OSA 1 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 44TAV_Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä, hlöä* 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl Yleishyödyllinen investointi TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden Yhteensä Hankkeiden lkm lkm 28 5 26 5 23 15 23 15 37580 23 29510 23 25 13 10 8 20 13 10 8 *Kts. kommentti taulukon 6 alla Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 44TAV_Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä, hlöä* Koordinointihanke TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden Yhteensä Hankkeiden lkm lkm 15 1 15 1 8700 1 11360 1 *Kts. kommentti taulukon 6 alla Alla olevassa taulukossa on kootusti esitetty sellaiset alueidenväliset ja/tai kansainväliset hankkeet, jotka on hallinnoitu Mansikka ry:n kautta (tuensiirto muilta ryhmiltä tehty Mansikka ry:lle) ja sellaiset hankkeet, joiden hallinnointi on hoidettu jonkin toisen Leader- ryhmän kautta (tuensiirto tehty Mansikka ry:ltä toisaalle). Alueiden väliset hankkeet, joiden hallinnoijana Mansikka ry on toiminut Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)* Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko ry, Veturi ry) JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/alueiden välinen (Kalakukko ry) Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry) Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ry on ollut mukana ja osarahoittajana Sininen Tie SYTY (Leader-asiamies) Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke * Osaavat paikallistekijät Ilmaisen iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke * Maaseutu opettaa Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit LINC-tapahtumahanke * Leader-ryhmä, jolle tuensiirto on tehty Aisapari ry Ykkösakseli ry Ykkösakseli ry Kalakukko ry Kalakukko ry Kalakukko ry Kalakukko ry Kalakukko ry Veturi ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 30 OSA 1 3.5.2. Kalakukko ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Kalakukko ry:n myöntämien hanketukien seurantatiedot 3.3.2014 tilanteen mukaan (Hanke2007 –järjestelmä) Kaikki hankkeet yhteensä TAVOITE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 102TAV_Koulutuksen määrä oppilastyöpäivinä 103TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 25 104TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 40 105TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet 106TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet, joista alle 25 107TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, miehet, joista alle 40 108TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset 109TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset, joista alle 25 110TAV_Koulutuksen suorittaneiden lukumäärä, todistuksen saaneet, naiset, joista alle 40 54TAV_Koulutukseen osallistujat, miehet 55TAV_Koulutukseen osallistujat, naiset 56TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 25 57TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 40 58TAV_Koulutukseen osallistujat, tausta maatalous 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 101TAV_Laaditut/päivitetyt ympäristön hoito/suojelu/maisemasuunnite 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 53TAV_Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat, kpl 139TAV_Tilaisuuksien lukumäärä 140TAV_Julkaisujen ja esitteiden lukumäärä 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 44TAV_Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä, hlöä* 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 98TAV_Tuettujen uusien matkailuinvestointien lukumäärä TOTEUMA Yhteens ä Hankkei den lkm Yhteensä Hankkei den lkm 1824 6 14 10 3 1 1 1 1306,40 0 5 3 3 1 1 1 4 1 0 1 6 1 1 1 20 1 11 1 6 1 0 1 14 1 2 1 35 27 6 4 40 237 2 2 1 1 1 52 69 45 0 1 11 256 2 2 1 1 1 52 12 4 15 4 40 54 170 3 4,60 2 5 2 2 8 35 41 173 3 5,55 2 5 2 2 8 81476 52 76417 53 27 48 0 8 6 1 18 44 1 8 6 1 *Indikaattoreita ”Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu” ja ”Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä” tulkittaessa on huomioitava, että niin tavoite kuin toteumakin ovat näissä taulukoissa kaikkien hankkeiden ilmoittamat määrät yhteenlaskettuna, joten esim. samat henkilöt tai kylät voivat esiintyä määrissä useita kertoja. Näin ollen yhteenlaskettuina näiden 31 OSA 1 indikaattoreiden luvuista ei ole mahdollista tehdä päätelmiä, vaan ne ovat käyttökelpoisia ainoastaan hankekohtaisesti tarkasteltuna. HANKKEEN NIMI YKSITYINEN RAHOITUS € HAKIJA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET RAHOITUS YHTEENSÄ € 9 898 88 943 Elämyskierros Louhoksella Nilsiän kaupunki 2 007 10 034 Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys * Koillis-Savon Matkailu ry 1 439 14 393 Slow Life country "SlowLi" * Koillis-Savon Matkailu ry 4 036 40 360 Kauppaverkko Koillis-Savon Kehitys oy 2 416 24 156 * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Elinkeinojen kehittämishanke TAVOITE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 98TAV_Tuettujen uusien matkailuinvestointien lukumäärä *Kts. kommentti taulukon 8 alla 32 TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm ,20 1 ,07 1 0 1 1 1 OSA 1 HANKKEEN NIMI YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen Kyläsuunnittelu RAKE Koulut monitoimitiloiksi KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke Rural Partners kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Juanvirta / esiselvitys Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Sportti – linja Kädentaidot ja –taitajat Savolainen puuvene Holy youth in action - esiselvityshanke * Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen Maaseutu - elävää kulttuuria Elämän Kirjo Ilmaise Iloisesti kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Metsäkartanon geotietohanke Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys Rural Partners II - Without Fences * Paikkatieto Koti Kortteisen koulupiirissä Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * HAKIJA YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € 164 715 3 806 1 257 051 19 032 Kalakukko ry Kalakukko ry Kumpusen Kyläyhdistys ry Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 13 037 9 807 1 129 789 130 366 98 068 11 291 3 945 5 994 154 889 Juankosken kaupunki Maaseudun Sivistysliitto ry 1 488 20 823 14 883 170 820 Tahkovuoren koulutusja valmennuskeskusyhdistys ry Savon Tomerat Naiset ry Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Juankosken seurakunta Nike ry 13 765 45 882 10 800 17 080 2 080 54 000 42 700 30 310 10 400 Juankosken kaupunki Muuruveden Kyläyhdistys ry Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä Kaavin 4h-Yhdistys ry 7 614 560 3 520 1 503 38 070 5 597 17 600 37 582 Rautavaaran kurssi ja leirikeskus Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Mäntyjärven kyläyhdistys ry Nilsiän kaupunki 2 504 3 865 17 128 19 324 3 247 4 804 5 718 9 682 77 317 48 040 28 588 96 819 21 100 84 400 Tuusniemen kunta Juankosken kaupunki * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 33 OSA 1 Yleishyödyllinen kehittämishanke TAVOITE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm hanketta/hankkeen 183 10 200 10 ympäristön 12 4 15 4 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 20 1 15 1 53TAV_Laaditut/päivitetyt kylien kehittämissuunnitelmat, kpl 54 5 41 5 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 3,05 5 4,03 5 16420 12 14578 12 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 20 5 15 5 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 38 2 42 2 100TAV_Kylien lukumäärä, investointeja toteutettu* joissa 101TAV_Laaditut/päivitetyt hoito/suojelu/maisemasuunnite 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen *Kts. kommentti taulukon 8 alla HANKKEEN NIMI KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Basic Queen BQ TietoTahko opaskoulutus Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta –hanke Maaseutu opettaa/alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseutu opettaa toimivat toimintamallit/alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta – tiedonvälityshanke HAKIJA YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € Savon Mehiläishoitajat ry Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-amk 70 850 11 667 2 183 3 287 413 619 58 337 10 916 32 872 Savon koulutuskuntayhtymä 37 216 186 080 Savon koulutuskuntayhtymä 16 497 85 609 Kalakukko ry 39 805 Koulutushanke, maa- ja metsätalouden sekä elintarvikealan yrittäjät Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Mukana vain tietoja sis. indikaattorit TAVOITE 102TAV_Koulutuksen määrä oppilastyöpäivinä 58TAV_Koulutukseen osallistujat, tausta maatalous Kehittämisyhdistys Kalakukko ry TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 137 1 109 1 11 1 40 1 Koulutushanke, muu koulutus Mukana vain tietoja sis. indikaattorit TAVOITE 34 TOTEUMA OSA 1 Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 724 2 1306,40 2 103TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 25 6 1 0 1 104TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, naiset, joista alle 40 14 1 5 1 105TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, miehet lukumäärä, 10 1 3 1 106TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, miehet, joista alle 25 lukumäärä, 4 1 0 1 107TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, miehet, joista alle 40 lukumäärä, 6 1 1 1 108TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, naiset lukumäärä, 20 1 11 1 109TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, naiset, joista alle 25 lukumäärä, 6 1 0 1 110TAV_Koulutuksen suorittaneiden todistuksen saaneet, naiset, joista alle 40 lukumäärä, 14 1 2 1 54TAV_Koulutukseen osallistujat, miehet 35 2 69 2 55TAV_Koulutukseen osallistujat, naiset 27 2 45 2 56TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 25 6 1 0 1 57TAV_Koulutukseen osallistujien lukumäärä, miehet, joista alle 40 4 1 1 1 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) ,25 1 ,25 1 102TAV_Koulutuksen määrä oppilastyöpäivinä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Koulutushanke, tiedonvälitys TAVOITE 139TAV_Tilaisuuksien lukumäärä 140TAV_Julkaisujen ja esitteiden lukumäärä 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 35 TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 170 2 173 2 3 2 3 2 1,10 1 1,20 1 OSA 1 HANKKEEN NIMI HAKIJA YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € 1 330 120 3 083 077 Keittiön remontti Vanun Veikot ry 14 560 36 400 Sotkan Riistamiesten kota Sotkan riistamiehet ry 11 232 17 280 Katto piän piälle Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry 28 770 35 963 PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke Pajulahden Kyläyhdistys ry 5 837 14 592 "Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin" Lastukosken kylät ry 6 767 16 917 Varastorakennus ja kalusto Palonurmen Nuorisoseura ry 13 133 32 832 Räsälän Liittola remontti Keskustan Räsälän-Puutosmäen paikallisyhdistys ry 19 440 48 600 Siilin Ladun Toimintakeskus Siilin Latu ry 77 978 173 980 Raasion ampumakeskus Siilinjärven Urheiluampujat ry 252 498 382 572 Viiden leivän ja kahden kalan keittiö Rautavaaran Helluntailähetys ry 16 543 33 085 Kolokota 2008 Riistaveden Vaarunvartijat ry 3 769 9 424 Etelä-Kuopion hiihtomaa Etelä-Kuopion Kylät ry 17 494 50 333 Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke Tuusjärvi-Hiidenlahti ry 7 553 18 883 Kantavat Siivet Kuopion Laskuvarjourheilijat ry 56 173 70 216 Tahkon päätie Nike ry 33 600 96 000 Rautavaaran lentokeskus Rautavaara-säätiö 72 172 134 147 Veikkolakota Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry 8 581 14 302 Tarpisen ampumarata Nilsiän Metsästysampujat 89 021 136 955 Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta Siilinjärven Urheiluampujat ry 13 185 18 836 Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen Juankosken kaupunki 13 631 41 917 Mäkimajan käytön tehostaminen Mäkijärven Metsämiehet ry 30 054 75 135 Soitunmutka puuenergialle Soitun Erä-Pojat ry. 3 145 8 065 Jokiharjun kasvu Rautavaaran Harrastajateatteri ry 9 627 24 067 Iloharjun kiinteistön kunnostus Kaavin Kaiku ry 20 527 51 317 Kirjava satama kehittäminen - Nilsiän satama-alueen kyläyhdistys Urheilu-ja Nilsiän kaupunki 110 164 Leikkilaidun Rautavaaran leirikeskussäätiö Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus Kuopion kaupunki, Tilakeskus Aholansaaren laiturihanke Aholansaarisäätiö Lumi 2010 – 2012 Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu Lamperilan monitoimitalo Kuopion kaupunki, Tilakeskus 36 Kurssi-ja 10 567 26 418 88 242 23 350 48 443 9 725 19 450 113 273 OSA 1 Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry 52 022 130 054 Pajumäen koulun investointihanke Pajumäen Hirvimiehet ry 58 600 117 200 Seuratalon maalämpö Vanun Veikot ry 86 844 144 740 Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus Muuruveden Jyske ry 31 185 89 100 Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen PohjoisSatakunta ry) * Juankosken kaupunki 19 257 38 514 Toimintakeskus Kumpunen Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry 54 280 135 700 Kylätalon keittiön kunnostus Pöljän Eräveikot ry 9 126 22 816 Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen Pöljän Kyläyhdistys ry 1 900 7 600 Hamulan motocrossradan investointi Siilinjärven Vesa ry 27 311 105 776 Savusaunan sähköistys Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry 12 760 31 900 KuntoRaukku Koillis-Savon Kennelkerho ry 39 522 98 804 Lamperilan Kyläseura ry 6 734 24 336 Nilsiän Urheiluautoilijat ry 6 068 15 169 12 800 32 000 7 000 17 500 35 779 124 060 1 575 583 4 842 690 Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen parantaminen Lamperilan kylällä ja Varastotilojen hankinta Kesäteatteri uusiminen Tammenrannan katsomon katon Vehmasmäen Nuorisoseura ry Valoa VeVa:lle Partiolippukunta Vaeltajat ry Kylätupa Halunaseura ry Vehmerin RAHOITUS YHTEENSÄ * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Yleishyödyllinen investointi TAVOITE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Yhteensä TOTEUMA Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 54 42 56 42 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 20 1 20 1 65056 40 61839 41 7 3 3 3 10 4 2 4 44TAV_Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä, hlöä* 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl *Kts. kommentti taulukon 8 alla 37 OSA 1 Alla olevassa taulukossa on kootusti esitetty sellaiset alueidenväliset ja/tai kansainväliset hankkeet, jotka on hallinnoitu Kalakukko ry:n kautta (tuensiirto muilta ryhmiltä tehty Kalakukko ry:lle) ja sellaiset hankkeet, joiden hallinnointi on hoidettu jonkin toisen Leader- ryhmän kautta (tuensiirto tehty Kalakukko ry:ltä toisaalle). Alueiden väliset hankkeet, joiden hallinnoijana Kalakukko ry on toiminut Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Maaseutu opettaa/alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ry ollut mukana ja Leader-ryhmä, jolle tuensiirto osarahoittajana tehty Sininen Tie Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Pohjois-Karjalan teatterikesä Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seudun Leader ry Mehtätivoli Joensuun Seudun Leader ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys * Mansikka ry JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke Mansikka ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 38 OSA 1 3.5.3. Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamien hankkeiden seurantatiedot Ylä-Savon Veturi ry:n myöntämien hanketukien seurantatiedot 3.3.2014 tilanteen mukaan (Hanke2007 – järjestelmä) Kaikki hankkeet yhteensä Ylä-Savon Veturi ry TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm 22 4 5 4 kylien 12 7 21 7 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 514 54 374 54 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 13,82 14 12,11 14 195662 69 185175 69 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 23 14 21 14 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 73 13 63 13 96TAV_Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä 20 1 15 1 0 2 0 2 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 53TAV_Laaditut/päivitetyt kehittämissuunnitelmat, kpl 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen 97TAV_Perustettujen mikroyritysten lukumäärä Yhteensä Hankkeiden lkm *Indikaattoreita ”Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu” ja ”Parantuneista palveluista hyötyneen maaseutuväestön määrä” tulkittaessa on otettava huomioon, että niin tavoite kuin toteumakin kertovat näissä taulukoissa kaikkien hankkeiden ilmoittamat määrät yhteenlaskettuna, joten esim. samat henkilöt tai kylät voivat esiintyä määrissä useita kertoja. Näin ollen yhteenlaskettuina näiden indikaattoreiden luvuista ei ole mahdollista tehdä päätelmiä, vaan ne ovat käyttökelpoisia ainoastaan hankekohtaisesti tarkasteltuna. HANKEEN NIMI HAKIJA ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti KiuruPark yhteismarkkinointihanke Ylä-Savon Lähikäsityö –esiselvityshanke Kiurupark II Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Lähikäsityö –hanke Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon Palveleva Pielavesi YKSITYINEN RAHOITUS € 61 490 RAHOITUS YHTEENSÄ € 634 064 47 411 14 630 146 300 15 096 72 245 149 880 Aluekehityssäätiö Kiuruveden kaupunki Taito Ylä-Savo ry Kiuruveden kaupunki Aluekehityssäätiö 28 898 Taito Ylä-Savo ry Savonia-amk 5 680 56 800 23 510 Pielaveden kunta 12 282 122 822 Elinkeinojen kehittämishanke 39 OSA 1 Ylä-Savon Veturi ry TAVOITE Yhteensä 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) TOTEUMA Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 4,79 6 3,69 6 24256 6 18042 6 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 13 5 13 5 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 68 4 57 4 96TAV_Tuettujen yhteistyötoimien lukumäärä 20 1 15 1 0 2 0 2 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen 97TAV_Perustettujen mikroyritysten lukumäärä *Kts. kommentti taulukon 9 alla HANKKEEN NIMI YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke Kiuruveden EKO-IRTI –hanke Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke * Talkootyötä ja liiketoimintaa Kotiinpäin Kyläportti Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista * Yhteistyöllä lähelle ja kauas * NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke * Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 * Tuunaa kylä! -nuorisohanke * Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, Etelä-Karjalan KärkiLeader ry) * LINC-esiselvityshanke * Tekstiilikierrätys –esiselvityshanke Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) * JOY - Johda, opi & yritä * EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke Työllistävä tekstiilikierrätys –hanke Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke * HAKIJA Oinasjärventien Kyläyhdistys ry Kiuruveden Maaseutuseura ry Veturi ry Pohjois-Pielaveden kylät ry Vieremän kunta Varpaisjärven 4h-yhdistys Sonkajärven kunta Veturi ry Sonkajärven kunta Veturi ry Veturi ry Veturi ry Tekstiilikierrättäjät ry Veturi ry Veturi ry Veturi ry Sonkajärven kunta Tekstiilikierrättäjät ry Veturi ry YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € 101 191 3 235 1 655 534 32 350 2 237 22 370 10 728 81 011 3 360 15 797 22 810 33 604 157 969 114 048 26 990 48 086 165 000 142 467 106 520 16 500 2 459 10 149 13 916 49 880 24 587 150 000 130 000 40 000 101 492 139 160 90 000 * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 40 OSA 1 Yleishyödyllinen kehittämishanke Ylä-Savon Veturi ry TAVOITE Yhteensä 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä TOTEUMA Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 2 2 5 2 kylien 12 7 21 7 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu* 463 15 323 15 144TAV_Hankkeessa työskentelevien määrä (muut kuin valtion laitokset) 9,03 8 8,42 8 41747 16 38501 16 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 0 3 0 3 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl 0 3 0 3 53TAV_Laaditut/päivitetyt kehittämissuunnitelmat, kpl 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä* hyötyneen *Kts. kommentti taulukon 9 alla HANKKEEN NIMI HAKIJA KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET Leader omaksi – tiedonvälityshanke Veturi ry YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € - 55 000 55 000 *Hanke on ollut toiminnassa 2014, eikä hankkeesta ole ollut vielä saatavilla ensimmäistä vuosiraporttia, joten indikaattoritietojakaan ei ollut saatavilla 3.3.2014. 41 OSA 1 HANKEEN NIMI HAKIJA YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET YKSITYINEN RAHOITUS € RAHOITUS YHTEENSÄ € 840 731 2 571 026 9 722 24 306 16 721 41 802 6 147 15 367 Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry Elotuvan remontti Tihilän Kyläyhdistys ry Ravirata-alueen peruskorjaus Varpaisjärven Hevosystävät ry Mansikkaniemen katos Iisalmen kaupunki 17 250 115 000 Kyläntalo Jukolan kunnostus Kalliokylä viihtyisäksi ry 43 817 136 927 Haminamäen Ensilumenlatu Lapinlahden kunta Alapitkän nuorisoseuran harrastetilahanke kulttuuri- ja 136 000 Alapitkän Nuorisoseura ry 53 523 133 808 5 209 13 022 Jyrkän Pajasaari Jyrkän Kyläyhdistys ry Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi Pielavesi-Teatteriyhdistys ry 45 370 113 426 Penttilänlahden Erästäjät ry 4 598 11 494 Metsästysmajan sähköistäminen ja sen apurakennusten Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke Lukkarilan Kyläyhdistys ry 13 574 33 936 Raviradan maisemointi rakentaminen Keiteleen Hevosystäväseura ry 14 429 36 072 ja valjastuskatoksen Uusi Sinikiven uimapaikka Kinnulanlahden Tarmo ry 4 522 11 304 Löylykatos Kauppilanmäen Kyläyhdistys rY 4 977 12 444 Korpijoen kyläntalon korjaus Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry 24 338 60 845 Haiskanlahden venevalkama Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry 8 046 20 115 Karsanlahden Karpalon keittiö Karsanlahden Kyläyhdistys ry 5 536 13 840 Paisuan koulukiinteistöt –kunnostushanke Paisuan Kyläseura ry 21 622 54 055 Lappetelän lähiliikunta-alue Pörsänmäen Nuorisoseura ry 26 793 66 983 Urkinmäet ulkoilualue Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry 14 584 36 460 Hirvenkello-laajennus Horsmanmäen Erä ry 19 853 49 633 Eräpirtti entistä ehommaksi Nerkoon Riistamiehet ry 14 733 36 832 Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus Iisalmen kaupunki Maaningan sisäampumaradan parannushanke kehitys / 149 363 Maaningan MetsästysAmpumaseura ry ja 8 444 21 110 5 400 13 500 Kuntouran valaistus Kiuruveden kaupunki Maasta lämpöä Mansikkavirran Kyläyhdistys ry 36 415 91 037 Koskela Sonkakosken Nuorisoseura ry 9 764 24 409 Korpihovin kunnostaminen Alapitkän Metsästysseura ry 16 074 40 184 Sinikiven uimapaikka II, Huvila ja huussi Kinnulanlahden Tarmo ry 4 957 12 392 Mansikkaniemen jatkokehittäminen Iisalmen kehittämisyksikkö kesäteatterialueen 42 kaupunki 55 784 OSA 1 Asutusmuseon puimalan ulkorakennusten maalaus korjaus ja Asutusmuseosäätiö Kiuruveden kesäteatteri Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri Kota 2011 Huotarin Erämiehet ry Pro Hietala Keiteleen kunta Käärmelahti ulkoilee 3 / uimaranta kuntoon Käärmelahden Kyläyhdistys ry Eukonkanto-Areena Sonkajärven Eukonkanto oy Santurin frisbeegolfrata 6 231 15 577 39 928 159 711 9 011 22 528 27 135 7 236 18 089 40 049 100 122 Nerkoon Seudun Kyläyhdistys ry 4 643 11 607 Isokoski Sulkavan osakaskunta 9 657 24 143 Hiilimutka hiillos hehkumaan SF-Caravan Ylä-Savo ry 154 167 237 180 Operaatio Oppikangas Kainuunmäen Eränkävijät ry 21 428 53 571 Harjun huipulta lähelle ja kauas Pohjoismäen Kyläyhdistys ry 19 768 49 419 Honkamäki varastot ja sisätilat Ryhälänmäen maakotitalousseura ry 24 708 61 770 Leppäselkä-KeAms Keiteleen Ampumaseura ry 17 026 42 565 Pitkälahden venevalkama Syvärinpään Kyläyhdistys ry 9 255 23 138 Mansikkaniemen alueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki 48 700 Väisälänmäki kohotus Lapinlahden kunta 41 305 - kansallismaiseman kasvojen Frisbeegolfrata Vieremän Kylänraitti ry Lastun verstaan muutostyöt Arkkitehtuuri-ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ja KOORDINOINTIHANKKEET PIIRI-koordinointihanke / 7 alahanketta Veturi ry RAHOITUS YHTEENSÄ 3 710 9 276 17 496 43 740 27 312 111 446 27 312 111 446 1 030 724 5 027 070 Yleishyödyllinen investointi* Ylä-Savon Veturi ry TAVOITE TOTEUMA Yhteensä Hankkeiden lkm Yhteensä Hankkeiden lkm 52TAV_Uusien asukkaiden määrä, hlöä 20 2 0 2 100TAV_Kylien lukumäärä, joissa hanketta/hankkeen investointeja toteutettu** 51 39 51 39 129659 47 128632 47 10 6 8 6 5 6 6 6 44TAV_Parantuneista palveluista maaseutuväestön määrä, hlöä** hyötyneen 50TAV_Uusien palveluiden määrä, kpl 51TAV_Säilytettyjen palveluiden määrä, kpl *Koordinointihankkeen indikaattoritiedot sisältyvät yleishyödyllisiin investointihankkeisiin **Kts. kommentti taulukon 9 alla 43 OSA 1 Alla olevassa taulukossa on kootusti esitetty sellaiset alueidenväliset ja/tai kansainväliset hankkeet, jotka on hallinnoitu Ylä-Savon Veturi ry:n kautta (tuensiirto muilta ryhmiltä tehty Ylä-Savon Veturi ry:lle) ja sellaiset hankkeet, joiden hallinnointi on hoidettu jonkin toisen Leader- ryhmän kautta (tuensiirto tehty Ylä-Savon Veturi ry:ltä toisaalle). Alueiden väliset hankkeet, joiden hallinnoijana Veturi ry on toiminut Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, EteläKarjalan Kärki-Leader ry) * Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) * Rural Cleantech Finland Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Alueiden väliset hankkeet, joissa Veturi ry ollut mukana ja osarahoittajana Leader-ryhmä, tuensiirto tehty Sininen Tie Aisapari ry Folk Passi Aisapari ry SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Nostetta näppäimiin, investointi Joensuun Seudun Leader ry Nostetta näppäimiin, kehittäminen Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seudun Leader ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry Maaseutu opettaa Kalakukko ry Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä 44 jolle OSA 1 3.5.4. Hankeraporttien perusteella suoritettu arviointi Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämiä hanketukia arvioitiin myös hankeraporttien perusteella. Hankeraportteja käytiin läpi yhteensä 44, joista Mansikka ry:n 18, Kalakukko ry:n 12 ja Ylä-Savon Veturi ry:n 14. Elinkeinojen kehittämishankkeita näistä oli 12 ja yleishyödyllisiä kehittämishankkeita 32. Hankkeista, jotka olivat vielä käynnissä tai päättyneet vastikään, oli saatavilla vain viimeisin vuosiraportti, joten näiden osalta tulokset eivät olleet vielä lopullisia. Mukana oli myös esiselvityshankkeiden raportteja, joiden tuloksena oli yleensä suunnitelma itse hankkeen toteuttamisesta. Vuosiraportitkin voitiin kuitenkin hyödyntää arvioinnissa, koska hankeraporttien perusteella tehdyssä arvioinnissa ei pyrittykään järjestelmällisesti laskemaan tuloksia määrällisesti, esim. indikaattoritietojen tapaan, vaan raporteista pyrittiin arvioimaan pääasiassa laadullisesti, millaisia tavoitteita hankkeille on asetettu, millaisin toimenpitein niitä on toteutettu ja kuinka tavoitteet on saavutettu. Vuosiraporttien kohdalla huomioitiin siis sen hetkinen toteuma. Määrällinen arviointi ei hankeraporttien perusteella olisi ollut mahdollistakaan, johtuen raporttien hyvin vaihtelevasta muodosta; toiset raportit olivat erittäin kattavia ja toiset hyvin tiivistettyjä, raporteissa painotettiin eri asioita ja myös tavoitteita ja toteumia oli kirjattu hyvinkin erilaisin tavoin, toisissa erittäin tarkasti esim. lukuina ja toisissa sanallisesti ja niin, että ne ovat tulkinnanvaraisia. Näiden vertaaminen keskenään olisi ollut hyvin haastavaa. Hankeraporttien osalta päädyttiin jakamaan ne toimenpiteen kohteen mukaan ryhmiin, jonka jälkeen hankkeita pystyttiin vertaamaan keskenään näiden ryhmien sisällä ja niistä etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia raporteissa asetettujen tavoitteiden sekä sen, kuinka ne ovat toteutuneet, osalta. Kaikkien hankkeiden lukumäärät ja rahoitus jaoteltuna toimenpiteen kohteen mukaan löytyvät taulukoista 5 a-d. Kuten jo aiemmin on mainittu, hankkeet on jaoteltu niissä suoritettujen toimenpiteiden kohteiden mukaan vaiheessa, jossa oli käytettävissä vain lyhyt hankekuvaus. Useissa hankkeissa oli monia toimintoja, joiden perusteella hanke olisi ollut mahdollista sijoittaa useaankin ryhmään, mutta hankekuvauksen perusteella valittiin se, jonka toiminto vaikutti hankkeessa merkittävimmältä. Hankeraportin perusteella hankekokonaisuus avautuu huomattavasti paremmin ja hankkeen eri painotukset selkeytyvät. Hankekuvauksen perusteella tehty jako toimenpidekohtaisiin ryhmiin osoittautuikin joidenkin hankkeiden kohdalla hieman tulkinnanvaraiseksi, koska hankkeiden painotukset ja suuntautuminen eri toimintojen välillä olivat saattaneet muuttua hankkeen edetessä tai hankekuvaus ei ollut antanut täydellistä kuvaa hankkeen toiminnoista. 3.5.4.1 Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen Ensimmäinen käsitelty ryhmä olivat hankkeet, jotka kohdistuivat vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittämiseen. Hankkeita oli yhteensä yhdeksän ja kolmen niistä erityisenä kohderyhmänä olivat nuoret. Nuorille suunnattujen hankkeiden raporteissa tavoitteina esille nousivat nuorten omatoimisuuden ja itseluottamuksen kehittäminen sekä heidän innostamisensa niin kehittää toimintaa itselleen kuin lähteä mukaan muiden järjestämään toimintaan. Hankkeissa on myös nähtävissä tavoitteita, joiden kautta opetetaan nuorille taitoja, kuinka yhteiskunnassa toimitaan ja erilaisia kokonaisuuksia hoidetaan valmiiksi. Myös syrjäytymisen ehkäisy mainittiin tavoitteena kahdessa raportissa. Toiminnan jatkuvuus ja mahdollisuus toistaa se samalla konseptilla myös tulevaisuudessa, oli mainittu tavoitteena kahdessa hankkeessa. Hankkeiden päätavoitteet olivat toteutuneet hyvin, ainoastaan yhdessä hankkeessa yhtä oheistavoitetta ei ollut saavutettu. Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittämiseen tähtäävien hankkeiden, joiden pääkohderyhmänä olivat kaikki ikäryhmät, eivät ainoastaan nuoret, joukosta löytyi hankkeita usealta eri toimialalta, mukana oli mm. käsityö-, liikunta ja kulttuuriharrastusten edistämiseen tähtääviä hankkeita. Hankkeita on haastavaa verrata 45 OSA 1 keskenään, sillä ne ovat niin erilaisia sisällöltään ja tavoitteiltaan. Tavoitteina on ollut mm. kartoittaa ja tallentaa kädentaitajien osaamista, selvittää, kuinka hyödyntää tyhjillään olevia kiinteistöjä asukkaita, kuntaa ja yrityksiä hyödyttävällä tavalla, toteuttaa tapahtumia, aktivoida ihmisiä liikkumaan ja vahvistaa kyläläisten sosiaalisia verkostoja sekä liikuntamahdollisuuksia maaseudulla, edistää harrastajien tiedollista ja taidollista osaamista ja parantaa sen tunnettuutta sekä viedä harrastusta ammattimaisempaan suuntaan. Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittämiseen tähtäävät hankkeet toteutuivat kokonaisuutena katsoen hyvin. Eniten yllätyksiä tuli tai tavoitteista jäätiin järjestettyjen tapahtumien osalta, mikä on ymmärrettävää, koska mahdollisten osallistujien tai kohderyhmän käyttäytymistä on vaikea ennakoida etukäteen. Yleisesti katsottuna hankkeiden kautta luotujen tapahtumien elinkaari voi olla monenlainen; osaa tapahtumista ei hankkeen jälkeen järjestetä, mutta osa jää elämään joko entisellä konseptilla tai uudistuu. Esimerkiksi tapahtuman järjestävä taho saattaa vaihtua tai toteutustapa voi muuttua, mutta toisaalta on tosiasia, että tapahtumien on uusiuduttava menestyäkseen. Hanketoiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että hankkeen kautta paikallisia ideoita on saatu eteenpäin ja niitä on päästy testaamaan, on pystytty luomaan pohja toiminnalle. 3.5.4.2 Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Kansainvälisen toiminnan kehittämiseen tähtäsi seitsemän hanketta, joista erityisesti nuorille suunnattuja oli neljä. Nuorille suunnattujen kansainvälisten hankkeiden tavoitteissa korostettiin nuorten omaa aktivoitumista kehittää itselleen toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen, erityisesti maaseutualueilla. Näiden lisäksi esille nousivat eri toimijoiden ja alueiden välisen yhteistyön, kansainvälisen yhteistyön ja kontaktien sekä suvaitsevaisuuden lisääminen. Hankkeiden toimenpiteet ja tavoitteet ovat toteutuneet kokonaisuutena katsottuna hyvin, kansainvälisiä nuorisohankkeita on toteutettu pitkälti tapahtumien, opintomatkojen, työpajojen ja tuettujen investointien kautta. Osallistujien aktivoiminen mukaan toimintaan on hankkeiden joissain osissa tuottanut vaikeuksia, eikä määrällisiä tavoitteita ole aivan saavutettu, mutta yleensä tämä ei ole haitannut hankkeen toteutumista. Muillekin kuin nuorille suunnatuissa kansainvälisissä hankkeissa oli monenlaisia tavoitteita. Otannan hankkeet olivat hyvin erityylisiä. Hankkeissa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä kulttuuriproduktion tiimoilta, toteutettiin suuri kansainvälinen tapahtuma ja haettiin näkyvyyttä Pohjois-Savon alueelle, parannettiin kansainvälistä hankeosaamista ja -neuvontaa sekä aktivoitiin toimijoita toteuttamaan kansainvälisiä hankkeita. Raporttien perusteella hankkeet saavuttivat hyvin tavoitteensa. Kansainvälisissä hankkeissa voidaan nähdä kahdenlaisia vaikutuksia. Toimijoiden hakiessa kumppaneita kansainväliseen toimintaan tavoitteena on pitkäkestoinen yhteistyö. Kumppanin löytyminen ja yhteyden, luottamuksen ja kumppanuuden rakentaminen vaatii aina aikaa. Kun yhteistyötä pystytään syventämään ja toimintaan saadaan lisää ihmisiä mukaan, saadaan pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena parhaassa tapauksessa käynnistettyä jatkohankkeita, joiden avulla saadaan tuotua molempien osapuolten toimintaan lisäarvoa. Kansainvälisessä toiminnassa jatkohankkeita voidaan pitää vaikuttavuuden mittarina. Toinen näkökulma kansainvälisten hankkeiden vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen tulee toimijoiden henkilökohtaisista kokemuksista kansainvälisestä toiminnasta. Millaisia vaikutuksia toiminnassa mukana oleminen on tuonut esim. henkilön elämään ja työhön, millaisia oivalluksia se on antanut. Tämän tiedon saaminen vaatisi toimintaan osallistuneiden haastatteluja kokemuksistaan. 46 OSA 1 3.5.4.3 Matkailun kehittäminen Matkailun kehittämiseen tähtäsi läpikäydyistä hankkeista viisi. Kolme matkailuhankkeista käsitti myös merkittävässä määrin toimenpiteitä kyläläisten, kylien ja alueen yrittäjien välisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön sekä alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Nämä tavoitteet saavutettiin raporttien mukaan hankkeissa hyvin. Näiden lisäksi kylissä oli tavoitteena kartoittaa ja kehittää matkailumahdollisuuksia ja osin näihin tavoitteisiin ja osin yhteisöllisyyden lisäämiseen liittyen järjestettiin monenlaisia tapahtumia, kuten kylämarkkinoita, työpajoja, opintomatkoja, koulutuksia ja markkinointitapahtumia. Hankkeista kaksi, joista toinen oli esiselvityshanke, keskittyi puhtaasti matkailupalveluiden kehittämiseen alueellaan. Hankkeissa pyrittiin luomaan tietyn toimialan matkailupalvelukokonaisuus ja pohja sen toiminnalle, kokonaissuunnitelma alueen matkailun kehittämiseksi, merkittäviä uusia matkailupalveluita alueelle sekä uusia työpaikkoja ja yhteistyötä matkailutoimijoiden välille. Näissä hankkeissa konkreettisten tavoitteiden toteuttamisessa oli päästy hyvään vauhtiin ja toimenpiteille oli jatkoa tiedossa. Työpaikkatavoitteiden toteutumisesta ei raporteissa ollut mainintaa. 3.5.4.4. Asumisen kehittäminen Asumisen kehittämishankkeita löytyi otannasta neljä. Hankkeilla pyrittiin parantamaan asumista maaseutualueilla monesta eri näkökulmasta; niissä pyrittiin saamaan esiin maaseutuasumiseen parhaiten sopivia kohteita ja edistämään niiden myyntiä, kehittämään asuin- ja elinolosuhteita, palveluita sekä ympäristön viihtyvyyttä, selvittämään maaseudun ja siellä asumisen markkinoinnin tilaa ja sen kehittämistä, sekä ottamaan selvää mistä ja millaisia ovat potentiaaliset maallemuuttajat. Kaikissa hankkeissa pohjimmaisena tavoitteena oli maallemuuton edistäminen ja väestöpohjan turvaaminen, eli saada alueille pitkällä aikavälillä uusia asukkaita. Hankkeissa tehtiin kyselyjä ja selvityksiä, järjestettiin opintomatkoja ja tapahtumia, luotiin internet-pohjaisia palveluita, joilla pyrittiin edistämään maallemuuttoa suoraan tai välillisesti ja parannettiin viestintää. Raporttien mukaan hankkeet saavuttivat pääosin tavoitteensa, osa ei tosin aivan täysimääräisesti, mutta suurimmalta osin niissä tehdyt toimenpiteet loivat välillisesti edellytyksiä maallemuutolle. Hanke, jonka suorana tavoitteena oli saada alueelle uusia asukkaita ja palveluita, oli onnistunut tavoitteessaan erittäin hyvin. 3.5.4.5 Kylätoiminnan kehittäminen Läpikäydyistä hankkeista seitsemän tähtäsi erityisesti kylätoiminnan kehittämiseen. Useimpien tämän hankeraporttien perusteella suoritetun arvioinnin ryhmien kohdalla kyse on jossain määrin myös kylätoiminnan kehittämisestä, mutta toimenpiteet ovat kohdistuneet johonkin erityiseen osa-alueeseen, ei nimenomaan kylätoiminnan kehittämiseen. Hankkeissa suuntauduttiin moniin eri tavoitteisiin, mutta niistä löytyi myös paljon samankaltaisuutta. Jokaisessa raportissa mainittiin kylän ja kyläläisten yhteistoiminnan ja yhteisöllisyyden kasvattamisen tarve. Järjestelmällisen kehittämisen työkaluiksi luotiin ja kehitettiin kyläsuunnitelmia neljässä hankkeessa. Kylien kehittämissuunnitelmia toteutettiin indikaattoritietojen mukaan yhteensä Mansikka ry:n alueella 39, Kalakukko ry:n kylillä 41 ja Ylä-Savon Veturi ry:n toimintaalueella 21. Kylien kehittämissuunnitelmien avulla luodaan pitkäaikaisia vaikutuksia, koska jo itse prosessi on tärkeä kehittämistyökalu kylän ja kyläläisten kannalta ja se luo pohjaa toiminnalle tulevaisuudessa. Osassa hankkeista kyläsuunnitelmia pyrittiin myös saamaan mukaan ylemmälle tasolle, esim. kunta- ja maakuntasuunnitteluun, tosin tätä tavoitetta ei saavutettu. Yhteistyötä lisättiin erilaisilla kyläläisten yhteisillä tapahtumilla ja tilaisuuksilla sekä neuvonnalla ja aktivoinnilla. Myös yleistä osaamistason nostoa kylä- ja hanketoimintaan haettiin ja saavutettiin kahdessa 47 OSA 1 hankkeessa. Kolmessa hankkeessa tavoiteltiin kylien taloudellisen toiminnan lisääntymistä ja etsittiin toimintamalleja tähän. Tavoitteen savuttamiseksi järjestettiin neuvonta- ja aktivointitilaisuuksia, tapahtumia ja luotiin yksi uusi toimintamalli. Kolmessa hankkeessa edistettiin kylien kunnostusta ja kylämaisemanhoitoa, joka perustui pitkälti talkootyöhön ja onnistui melko hyvin. Kolmessa hankkeessa tavoitteina mainittiin uusien asukkaiden ja yritysten saaminen ja näin elinvoimaisuuteen ja elämänlaatuun vaikuttaminen. Vaikka näitä tavoitteita ei suoranaisesti kaikissa raporteissa mainittu, on maaseutualueiden ja kylien elinvoimaisuuden parantaminen ja säilyttäminen kaikkien hankkeiden taustavaikuttajana. Hankkeissa kehitettiin myös mm. kylien sähköistä tiedottamista esim. kotisivujen kautta, jossa ei saavutettu aivan tavoitteena olleita määriä, mutta laadullisissa tavoitteissaan hanke toteutui hyvin, parannettiin alueiden tunnettuutta ja kulttuuri-identiteettiä, minkä seurauksena järjestettiin useita taidetapahtumia sekä koetettiin saada nuorempia ikäpolvia mukaan kylätoimintaan, mikä ei onnistunut. Kokonaisuutena kylätoiminnan kehittämiseen tähtäävät hankkeet ovat toteutuneet pääosin hyvin, ainoastaan yksi hanke ei toteutunut kuin pieneltä osin. Tämän hankkeen kohdalla sen toteuttamiseksi heti alussa vaadittu toimenpide ei onnistunut ja tämän seurauksena koko hankkeen toimenpiteistä suurin osa jäi toteuttamatta. Erityisen tärkeäksi kylätoiminnan kehittämishankkeissa nousee vastuullisen ja sitoutuneen vetäjän merkitys. Myös aktiivisten kylätoimijoiden vähäisyys on haaste näissä hankkeissa. Kylätoiminnan kehittämishankkeet ovat erittäin tarpeellisia kylien elinvoimaisuuden kannalta. Hankkeiden vaikutukset näkyvät esim. aktivoitumisena uusien hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa, toimijat rohkaistuvat tekemään enemmän alueensa eteen ja tätä kautta myös saadaan mahdollisesti uusia ihmisiä mukaan toimintaan. 3.5.4.6 Elinkeinotoiminnan kehittäminen Elinkeinotoiminnan kehittämishankkeita käytiin läpi kahdeksan. Tämänkin ryhmän hankkeiden tavoitteet olivat hyvin moninaisia. Hankkeet kohdistuivat pääosin tiettyyn alueeseen tai tiettyyn toimialaan. Tavoitteina oli alueen vetovoimaisuuden ja palveluiden lisääminen sekä imagon parantaminen, kehittää hankkeeseen osallistuvien yritysten elinkeinomahdollisuuksia sekä etätyömahdollisuuksia alueella, syventää yhteistyötä yrittäjien välillä sekä kunnan, kolmannen sektorin ja tapahtumajärjestäjien kanssa, luoda uusia palveluita ja tapahtumia sekä kehittää jo olemassa olevia, parantaa olemassa olevien yritysten kannattavuutta ja elinvoimaisuutta, kartoittaa yleisellä tasolla ja mm. markkinoinnin osalta tietyn alan yritysten nykytilaa, tulevaisuudennäkymiä ja kehittämistarpeita sekä aktivoida yrityksiä kehittämistoimenpiteisiin. Hankkeissa toteutettiin opintomatkoja, sähköistä ja perinteistä tiedottamista, tapahtumia, seminaareja, työpajoja, koulutuksia. Lisäksi elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden vauhdittamana tuettiin uusien yritysten, palveluiden sekä kysynnän syntymistä, luotiin etätyöpisteitä ja edistettiin yhteistyötä yritysten kesken luomalla yritysryhmiä. Osa hankkeista oli alkuvaiheen selvityksiä, jossa kartoitettiin tilannetta ja luotiin suunnitelmat itse toteutukselle ja selvitettiin esim. yhteistyötarpeita. Näiden hankkeiden pidempikestoiset vaikutukset ovat nähtävissä vasta selvityshankkeen seurauksena mahdollisesti toteutettavan hankkeen toteutumisen jälkeen. Hankkeet toteutuivat raporttien mukaan hyvin. Määrällisiä tavoitteita oli asetettu joissain hankkeissa, joista aivan kaikissa niitä ei täysin saavutettu. Yleisesti katsottuna elinkeinojen kehittämishankkeiden kirjo on suuri. Hankkeiden monimuotoisuuteen vaikuttaa etenkin se, että ne ovat lähtöisin paikallisesta tarpeesta ja niiden tavoitteet ovat vaihtelevia. Useimmissa nousee kuitenkin pitkäkestoisena tavoitteena tai vaikutuksena esille yhteistyön lisääntyminen yritysten välillä sekä muiden toimijoiden kanssa. Hankemuotona elinkeinojen kehittämishanke ei aina mahdollistanut täysin toimenpiteitä, joita tiettyjen toimialojen kehittäminen olisi vaatinut. Valtakunnalliset indikaattorit eivät näiden hankkeiden kohdalla vastanneet toimenpiteitä kovin hyvin, joten hankkeiden tuloksia on vaikea arvioida niiden perusteella. 48 OSA 1 3.5.4.7 Nuorten yrittäjyyden edistäminen, luonnon, ympäristön, maiseman tai infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen ja muut hankkeet Kahdessa läpikäydyssä hankkeessa tavoitteena oli nuorten yrittäjyyden edistäminen. Hankkeissa keskityttiin pääasiassa yrittäjyyskasvatukseen. Sen nykytilaa kartoitettiin, pohdittiin kehittämiskohteita ja luotiin uusia toimintamalleja. Näin onnistuttiin herättämään kiinnostusta ja muuttamaan positiivisemmaksi asenteita aihetta kohtaan. Uusia toimintamalleja myös otettiin käyttöön ja tulokset täyttivät odotukset. Hankkeissa, joissa toimenpiteenä on nuorten yrittäjyyden edistäminen, erityisen tärkeää on nuoren saama kokemus ja näkemys yrittäjyydestä. Tämä voi tulevaisuudessa vaikuttaa esim. nuoren uravalintaan. Yksi hankeraportti sijoittui ryhmään luonnon, ympäristön, maiseman tai infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen ja sen kohderyhmänä olivat lapset ja nuoret. Tavoitteena oli herättää heidän kiinnostuksensa ympäristöasioihin. Hanketta vietiin eteenpäin erilaisten tapahtumien ja kilpailujen kautta. Raportin mukaan hankkeessa ei aivan saavutettu asetettuja tavoitteita, mutta saatiin hyvin vietyä aihetta kohderyhmän tietoisuuteen. Kategoriaan muu hanke sijoittui yksi hanke. Hankkeen tavoitteena oli kehittää työllistämismalli tekstiilikierrätykseen sekä työllistää sen avulla, kehittää materiaalipaketteja ja selvittää kuinka ongelmatekstiilejä olisi mahdollista hyödyntää sekä luoda malli fyysiselle ja virtuaaliselle materiaalipankille ja aloittaa sen toiminta sekä kehittää sitä. Hankkeesta oli käytössä vasta väliraportti, joten kaikkia tavoitteita ei ollut vielä saavutettu ja tekemistä oli jäljellä, mutta osa tavoitteista oli jo toteutunut suunnitellusti. 3.5.4.8 Yhteenveto Kun katsotaan läpikäytyjä hankeraportteja kokonaisuutena, hankkeet toteutuivat raporttien perusteella hyvin; ainoastaan yhdessä hankkeessa suurin osa toimenpiteistä jäi toteuttamatta. Luonnollisesti matkan varrella hankkeissa on tehty muutoksia suunnitelmiin sen mukaan, mihin suuntaan toimintaa on ollut toiminnan edetessä havaitun perusteella järkevää suunnata. Tämä kertoo mm. siitä, että hankkeet ovat hyvin suunniteltuja ja tavoitteet realistisesti asetettuja. Hankkeiden kirjosta sai hyvän ja monipuolisen kuvan hankeraporttien perusteella, koska otantaan valikoituneet hankkeet olivat todella erilaisia niin aihepiireiltään, kohderyhmiltään kuin tavoitteiltaan. Merkittävässä roolissa niin kylille kuin esimerkiksi yrityksiin tai yhdistyksiin kohdistuneissa hankkeissa oli yhteistyö. Sen lisääminen ja parantaminen osallistujien, toimijoiden ja yhteisön jäsenten välillä nousi esille suuressa osassa hankkeita. Usko yhteistyön voimaan ja sen tuomiin etuihin näkyi hankkeissa miltei riippumatta toimenpiteistä tai niiden kohteista. Nuorisolle suunnatuissa hankkeissa on toimenpiteen kohteesta riippumatta nähtävissä tavoitteena nuorten aktiivisuuden ja vaikuttamisen lisääminen. Nuorille ei haluta tarjoilla valmiita ratkaisuja ja tekemistä, vaan heidät pyritään aktivoimaan tekemään itse koko projekti alusta loppuun, jolloin siinä sivussa kertyy kokemusta ja osaamista monelta eri osa-alueelta. Lisäksi on mainittava, että suuressa osassa hankeraporteista on oleellisena osana tavoitteita ja toteumaa mainittu hankkeesta tiedottaminen, jota on toteutettu tapahtumien, julkaisujen sekä printti- ja sähköisen median avulla. 49 OSA 1 3.6 Leader- ryhmien rahoittamissa yleishyödyllisissä investointihankkeissa toteutetut toimenpiteet ja tulokset Leader- ryhmät tekivät yleishyödyllisiä investointeja koskevia tukipäätöksiä yhteensä 120 kpl ohjelmakaudella 2007–2013. Suurin osa näistä hankkeista on jo toteutettu. Kuviossa 4 on esitetty rahoitettujen yleishyödyllisten investointihankkeiden tavoitteet/kohteet ryhmiteltynä. Yhdessä hankkeessa on saatettu toteuttaa useaan kategoriaan sopivia toimenpiteitä, mutta hankkeet on lajiteltu hankekuvauksesta saadun tiedon perusteella merkittävimmän toimenpiteen mukaan. Ohjelmakaudella 2007-2013 rahoitettujen yleishyödyllisten investointihankkeiden kohteet/investointitoimenpiteet Matkailun kehittäminen 1 5 2 4 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen 23 Kylätoiminnan kehittäminen 2 45 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 38 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) Kuvio 4. Hankekuvausten perusteella tehty ryhmittely Leader- ryhmien rahoittamien yleishyödyllisten investointien toimenpiteiden kohteista. Selkeästi tärkein tavoite/toimenpide Leader- ryhmien yleishyödyllisissä investointihankkeissa oli harrastusolosuhteiden parantaminen. Tähän tähtäsi 45 hanketta (38 %). ”Vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen”- ryhmässä on toteutettu esimerkiksi ampuma-, hevos- ja moottoriurheilun sekä ilmailu-, hiihto- ja partiotoiminnan olosuhteiden parantamishankkeita. Kulttuuriharrastusten puolella on toteutettu esimerkiksi tanssi- ja teatteritoiminnan puitteisiin liittyviä hankkeita. Suurimmassa osassa hankkeista kohderyhmänä ovat kaikki harrastajat, eikä esimerkiksi ikäryhmiä ole tarkemmin eritelty. Noin viidesosassa kohderyhmäksi on erityisesti mainittu nuoret ja reilussa kymmenessä prosentissa lapset. Lisäksi kohderyhminä esiin nousivat kyläläiset yleensä, matkailijat ja kilpaharrastajat. Harrastusolosuhteiden parantamiseen liittyy osittain myös toiseksi yleisin tavoite, ”kylätalon tai muun vastaavan tilan kunnostaminen tai rakentaminen”. Tämä oli tavoitteena 38 hankkeessa (23 %). Kylätalon tai muun alueen yhteisen kokoontumispaikan tai sellaisen ympäristön kunnostus- tai rakennushankkeessa kohderyhmänä olivat useimmiten alueen asukkaat ja kyläläiset sekä harrastusyhdistykset. Tässä ryhmässä oli 50 OSA 1 myös useita metsästysseurojen kiinteistöjä, jotka olivat alueellaan myös muiden tahojen aktiivisessa käytössä. Tiloja usein myös vuokrataan ulkopuolisille. Luonnon, ympäristön, maiseman tai infrastruktuurin säilyttäminen tai parantaminen sisälsi pienempiä kohteita ja rakennelmia, kuten uimaranta-, laituri-, venevalkama-, satama-alueen tai maiseman rakentamista tai kunnostamista. Näitä hankkeita toteutettiin 23, mikä on viidennes yleishyödyllisistä investointihankkeista. Näissä hankkeissa tai näiden yhdistelmässä toteutettiin usein suurempi kokonaisuus. Kokonaisuus sisälsi lisäksi esimerkiksi pysäköintialueen, grillikatoksen, wc-tilat tai pukukopit. Kohderyhmänä olivat yleensä alueen asukkaat, mutta myös matkailijat oli näissä hankkeissa otettu usein huomioon. Neljä suurinta ryhmää kattavat yli 88 % hankkeista. Näiden lisäksi hankkeita on toteutettu nuorten kansainväliseen toiminnan edistämiseksi, nuorten vapaa-ajan toiminnan ja harrastustoiminnan, matkailun ja kylätoiminnan kehittämiseksi sekä ”muu hanke”-ryhmän alla, joka käsittää esimerkiksi sosiaalisia ja yhteisöllisiä hankkeita. Rahoitetut investointihankkeet toteuttavat hyvin monella tavalla Leader- ryhmien paikallisia suunnitelmia ja niiden tavoitteita. Suunnitelmissa yleishyödyllisiä investoinneille ei asetettu esim. toimialakohtaisia tai muita erityistavoitteita. Investoinnit nähtiin keinona parantaa maaseutuympäristöä sekä asumisen että yrittämisen kannalta ja niillä nähtiin olevan laaja-alaisesti vaikutusta maaseudun elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Maaseudun infrastruktuuri ja sen heikkoudet (mm. tiestö ja liikenneolosuhteet) sen sijaan nostettiin kaikkien Leader- ryhmien suunnitelmissa esille erikseen, mutta niiden kehittämiseen ei tällä rahoitusvälineellä pystytä vastaamaan kuin yksittäisten liittymäteiden tms. rakentamisen osalta. Laajakaistan kehittämiseen liittyvät asiat nostettiin paikallisissa suunnitelmissa erikseen esille, mutta ko. hankkeita rahoitetaan suoraan ELY-keskuksen kautta, erillisellä rahoituksella, eikä niitä käsitellä tässä raportissa, vaikka laaja-kaistahankkeet ovatkin hanketyypiltään yleishyödyllisiä investointeja. Koska valtakunnalliset indikaattoritiedot eivät puutteellisuuden vuoksi ole käyttökelpoisia yleishyödyllisten investointihankkeiden tulosten arvioimiseksi tehtiin vuoden 2013 aikana haastattelututkimus, jonka kautta haluttiin selvittää, miten investointihankkeiden toteutus on sujunut, mitä hankkeilla on saatu aikaan ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. Lisäksi haastattelussa kysyttiin yleisemmin ko. kylän kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä tulevaisuudessa. Haastattelututkimuksen tulokset löytyvät raportin liitteistä. 3.7 Koordinaatiohankkeet välineenä yleishyödyllisten investointihankkeiden Leader- ryhmillä on ollut käytettävissä rahoitusvälineenä ns. koordinaatiohanke, jonka avulla ryhmä voi rahoittaa ”sateenvarjohankkeen” tyyppisesti joko yleishyödyllisiä kehittämis- tai investointihankkeita. Hankerahoituksen hakijana on Leader- ryhmä, joka tekee sopimukset (ml. tuensiirto) ns. alahankkeiden toteuttajien kanssa. Leader- ryhmä tiedottaa, kokoaa, seuraa ja hoitaa hankekokonaisuuden. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan hankehaku alahankkeille ja toisessa vaiheessa toteutetaan alahankkeet. Pohjois-Savossa on ohjelmakaudella 2007-2013 toteutettu kaksi koordinointihanketta, jotka molemmat koskivat yleishyödyllisiä investointeja. Alla on yhteenveto näistä kahdesta hankkeesta. Koordinointihankkeen toimivuutta hanketyön yksinkertaistajana ja byrokratian vähentämisen välineenä on kritisoitu ohjelmakauden aikana. Yhtenä ongelmana tässä tukimuodossa on ollut se, että, samoin kuin ns. normaaleissa investointihankkeissa, myös alahankkeissa hakijan on pitänyt tehdä vastaava paperityö; byrokratian vähentäminen ei siten ole toteutunut. Lisäksi koordinointihankkeen vaatima toimenpiteiden toteutus samanaikaisesti on aiheuttanut viivästyksiä maksatuksessa, kun hankkeita on toteutettu eri 51 OSA 1 tahdissa. Kokemus koordinointihankkeesta on ollut hyvä silloin kun kyse on ollut yksittäisistä varustehankinnoista tai vastaavista, jotka eivät tarvitse viranomaislupia tai esim. rakennuspiirustuksia. PIIRI- koordinaatiohanke toteutettiin Ylä-Savon Veturin hallinnoimana ja hanke oli ensimmäinen koordinointihanke Pohjois-Savossa ja ensimmäisten joukossa koko maassa. Hanke toteutettiin 1.4.2010 – 31.12.2012. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 111 446 euroa (EU ja valtio 67 307 €, kuntaraha 16 827 ja yksityinen rahoitus 27 312 €). Hallintohankkeen osuus oli 43 165 euroa ja alahankkeiden 68 710 euroa. Rahoitettuja alahankkeita oli yhteensä 7. Rahoitetuissa alahankkeissa oli monenlaisia yleishyödyllisiä investointeja, joka osaltaan vaikutti koko hankkeen toteutumiseen ja aikatauluihin. Lista rahoitetuista alahankkeista on taulukossa 10. Ylä-Savon Veturi ry:n PIIRI -hankkeessa rahoitetut alahankkeet (Ylä-Savon Veturi ry, 21.11.2014) Hankkeen nimi Toteuttaja Toimenpide Kustannusarvio Alavan uimaranta Katajamäen Nuorisoseura ry Uimarannan kunnostaminen 2 000,00 € Kylätalon ehostus Palosenmäen kyläseura ry Kylätalon kunnostaminen 7 053,30 € Petäyksen uimapaikan kunnostus Harva-Petäys kyläyhdistys ry Uimapaikan kunnostaminen 8 972,00 € Ruotaanlahden venevalkama Ruotaanlahden osakaskunta Venevalkaman kunnostaminen 3 464,80 € Säviän Ns-talon ja ulkorakennuksen maalaus Säviän nuorisoseura ry Nuorisoseurantalon ja sen ulkorakennuksen maalaus 1 570,00 € Torpan kaukolämpö Vieremän Järjestötaloyhdistys ry Järjestötalon lämmitysjärjestelmän uusiminen 21 937,00 € Vännäri Vänninmäen nuorisoseura ry Nuorisoseurantalon kunnostaminen 21 823,00 € MANSIKKA- koordinaatiohanke toteutettiin Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikan hallinnoimana. Hanke toteutettiin 1.1.2013 – 31.1.2014. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 188 684 euroa, josta julkinen rahoitus (EU ja valtio) oli 148 013 € ja yksityinen rahoitus 40 671 €. Hallintohankkeen osuus oli 26 000 euroa (100 % tuki) ja alahankkeiden osuus 162 684 euroa (tuki 75 %). Rahoitettuja alahankkeita oli yhteensä 28 kpl. Hankkeen teemana olivat myös yleishyödylliset investoinnit, mutta hankkeessa keskityttiin ns. varuste- ja laitehankintoihin. Hankelista on taulukossa 11. 52 OSA 1 Mansikka ry:n koordinointihankkeessa rahoitetut alahankkeet (Mansikka ry 31.12.2013) HAKIJA KUSTANNUS -ARVIO HYVÄKSYTYT HANKINNAT Sisä-Savon järvipelastajat ry 1 481,00 Liesi, valvontakamera Hankamäen kyläyhdistys ry 3 200,00 Jääkaappi, vedenlämmitin, taulutelevisio, kahvinkeitin Suonenjoen Vasama /ratsastusjaos 19 965,44 Äänentoistolaitteisto, estekalusteet Leppävirran Tanssiseura ry 2 729,30 Siirrettävät peilit ja balettitangot Peuran museosäätiö 2 623,00 Valkokangas, videotykki, kotiteatterijärjestelmä, tietokone, kaapelit, asennustyö, projektoriteline Tervon riistanhoitoyhdistys ry 12 107,00 Optinen asejärjestelmä Puroniemen ystävät ry 4 327,00 Kiertoilmauuni ja videotykki Partio Unnukka ry 8 841,82 3 puolijoukkuetelttaa, 3 telttakatosta, aggregaatti Vehvilän kyläyhdistys 2 114,00 Ilmalämpöpumppu Niiniveden nuorisoseura ry 6 470,00 Ilmalämpöpumppu ja karaokelaitteisto Rautalammin riistanhoitoyhdistys ry 9 809,00 Optinen asejärjestelmä Kerkonkosken ketterä ry 6 514,00 2 kpl ilmalämpöpumput, AV-laitteet Sorsakoski-seura ry 10 205,00 5 kpl lämpöpumput, monitoimilaite,teltta,mikrofonit,karaokelevyt Lyytilänmäen kyläyhdistys ry 6 050,00 1 kpl ilmalämpöpumppu, aggregaatti, taajuusmuuntaja lämpöpuhaltimeen, huippuimuri ja liesikupu Harjurannan kyläyhdistys ry 3 400,00 1 kpl lämpöpumppu, videotykki, television Länsi-Saamainen-Reinikkalan kyläyhdistys ry 2 357,00 Videotykki, tulostin, tietokone, valkokangas Warkauden Kassiopeia ry 8 510,00 Tietokone,tulostin,atk-kemiavälineistö, av-väl. Talluskylän nuorisoseura ry 4 300,00 2 kpl ilmalämpöpumput Hautolahden kyläyhdistys ry 7 805,00 Lämpöpumppu,astianpesukone,kylmäkaappi Vesannon urheilukalastajat ry 1 600,00 Aggregaatti,liesi,mikro,jääkaappi,kahvinkeitin Paukarlahden nuorisoseura ry 3 391,26 3 kpl ilmalämpöpumput Halolanmäen kyläyhdistys ry 4 000,00 2 kpl ilmalämpöpumput Suonenjoen latu ry 8 774,80 2 kpl lämpöpumput,tv,astianpesukone,GPS Kärkkäälän kyläyhdistys ry 4 477,00 Astianpesukone,pesupöytä,projektori Rautalammin sos.dem. työväenyhdistys ry 2 450,00 2kpl jääkaapit,pakastin,astianpesukone Sisä-Savon kameraseura ry 5 754,00 Tulostin,kalibrointilaite, kuvankäsittelyohjelma, kamera jalustoineen,paspisleikkuri Soinilansalmen kyläyhdistys ry 5 279,00 Monitoimilaite, aggregaatti, vaihtokytkimen asennus, karaokelaite Kotalahden kyläyhdistys 4 150,00 Rummut, äänentoistolaitteet, soutuvene, veneilyliivit 6 kpl, kuntoiluvälineet 53 OSA 1 4. Leader- ryhmien rahoittamat yritystuet ohjelmakaudella 2007– 2013 4.1 Leader- ryhmien rahoittamien yritystukien tilanne ja perustetut yritykset Tässä raportissa Leader- ryhmien tukipäätökset ovat vuoden 2014 huhtikuun alun tilanteen mukaisia. Tämän jälkeen järjestelmään on tehty vielä muutama yritystukipäätös, mutta nämä eivät ole mukana taulukoissa. 4.4.2014 jälkeen tehdyt päätökset on erikseen mainittu ko. kohdissa. Huhtikuun alussa (Hanke2007- järjestelmän mukaan) kaikista Leader- ryhmien yritystukipäätöksistä oli käynnissä reilu neljännes (28 %) ja lopetetuiksi merkittyjä oli puolestaan 72 %. Todellisuudessa jo toimenpiteensä toteuttaneita ja päättyneitä yrityshankkeita on ollut enemmän, mutta kaikille päättyneille tukipäätöksille ei ollut tuolloin vielä tehty ns. lopetustoimenpidettä hankejärjestelmässä. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset hanketilanteen mukaan (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Mansikka ry Kalakukko ry Veturi ry Yhteensä Käynnissä 22 12 21 55 Lopetettu 52 48 43 143 Yhteensä 74 60 64 198 Leader- ryhmät myönsivät vielä 4.4.2014 jälkeen neljä uutta yritystukipäätöstä. Nämä päätökset ja niillä sidottu rahoitus eivät ole mukana yritystukia koskevissa taulukoissa tästä eteenpäin. 4.4.2014 jälkeen Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset ja niillä sidottu rahoitus (Pohjois-Savon ELY-keskus, 30.6.2014). Mansikka ry Kalakukko ry Veturi ry Leader yhteensä LKM euroa LKM euroa LKM euroa LKM euroa 1 8667 0 0 3 9343 4 18010 Leader- ryhmien rahoittamista yritystukipäätöksistä 35 % on kohdistunut aloittaville uusille yrityksille ja 65 % toimintaansa kehittäville toiminnassa oleville yrityksille. Aloittavien yritysten määrä antaa suuntaa sille, kuinka paljon uusia yrityksiä on ohjelmakauden aikana perustettu kunkin ryhmän alueella. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset yrityksen tilanteen mukaan (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Mansikka ry Kalakukko ry Veturi ry Yhteensä Toimiva yritys 44 42 42 128 Aloittava yritys 30 18 22 70 Yhteensä 74 60 64 198 54 OSA 1 4.2 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset Manner-Suomen maaseutuohjelman 2007–2013 toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin Leader- ryhmien myöntämä yritystuki, yhteensä 1,84 milj. euroa ja 198 tukipäätöstä, on painottunut jokaisen ryhmän kohdalla yli 98 %:sti toimintalinjalle 3, tämä tarkoittaa yhteensä 195 tukipäätöstä. Toimintalinjan 3 sisällä tukea on myönnetty selkeästi eniten toimenpiteeseen 312 eli mikroyritysten perustamiseen ja kehittämiseen. Kaikki ryhmät mukaan lukien 312:n osuudeksi tulee miltei 92 % eli 179 tukipäätöstä, 1,69 milj. euroa. Toimenpiteeseen 311 eli taloudellisen toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle tukea myönnettiin 16 kertaa, hieman yli 116 000 e. Toimintalinjasta 1 tukea myönnettiin kerran jokaisessa ryhmässä toimenpiteestä 123 Maa ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen. Rahallisesti näiden tukien arvo oli hieman alle 32 000 e. Pohjois-Savon Leader-ryhmien myöntämä yritystuki toimenpiteittäin 20072014 116 138 31 536 6% 2% Ammatillista koulutusta ja tiedostusta koskevat toimet 0 0% Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen Taloudellisen toiminnnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 1 689 794 92 % Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Kuvio 5. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus MannerSuomen Maaseutuohjelman toimenpiteittäin 8.5.2008–30.6.2014. 55 OSA 1 Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin 8.5.2008–30.6.2014 Toimintalinja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen TP111 Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet Toimintalinja 1 yhteensä Toimintalinja 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen TP311 TP123 MaaTaloudellisen ja metsäToimintalinja 3 toiminnan taloustuotyhteensä laajentaminen teiden arvon maatalouden lisääminen ulkopuolelle TP312 Toimintalinjat Mikroyritysten 1 ja 3 perustaminen ja yhteensä kehittäminen Leader yhteensä kpl 3 0 3 195 16 179 198 1,5 0,0 100,0 98,5 8,2 91,8 100,0 Tuki (EU+valtio)€ 31 536 0 31 536 1 805 933 116 138 1 689 794 1 837 469 Kokonaisrahoitus € 90 102 0 90 102 4 683 149 318 813 4 364 336 4 773 251 1,9 0,0 100,0 98,1 6,8 93,2 100,0 1 0 1 73 2 71 74 1,4 0,0 100,0 98,7 2,7 97,3 100,0 Tuki (EU+valtio)€ 11 375 0 11 375 657 785 23 994 633 791 669 160 Kokonaisrahoitus € 32 500 0 32 500 1 717 906 66 197 1 651 709 1 750 406 1,9 0,0 100,0 98,1 3,9 96,2 100,0 1 0 1 59 2 57 60 1,7 0,0 100,0 98,3 3,4 96,6 100,0 4 550 0 4 550 639 502 8 213 631 289 644 052 13 000 0 13 000 1 672 038 23 465 1 648 573 1 685 038 0,8 0,0 100,0 99,2 1,4 98,6 100,0 1 0 1 63 12 51 64 1,6 0,0 100,0 98,4 19,1 81,0 100,0 Tuki (EU+valtio)€ 15 611 0 15 611 508 646 83 932 424 714 524 257 Kokonaisrahoitus € 44 602 0 44 602 1 293 204 229 151 1 064 054 1 337 806 3,3 0,0 100,0 96,7 17,7 82,3 100,0 % % Mansikka ry kpl % % Kalakukko ry kpl % Tuki (EU+valtio)€ Kokonaisrahoitus € % Veturi ry kpl % % 56 OSA 1 4.3 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain Leader–ryhmien myöntämä yritystuki painottuu erityisesti erilaisten maaseudun palveluyritysten kehittämiseen. Yli puolet (51 %) tuesta, 0,93 milj. euroa, on myönnetty maaseudun palveluiden kehittämiseen (matkailu, hevospalvelu, hoivapalvelu ja muu palvelu). Maaseudun palveluiden monipuolisuutta kuvastaa se, että em. palveluista luokkaan muu palvelu sijoittuvat palvelut kattavat lähes kolmanneksen (31 %) kaikista yritystukipäätöksistä ja niiden rahallinen tuki on lähes 0,56 milj. euroa. Maaseudun palveluiden kehittämiseen kohdistuvat myös erityisesti matkailun toimialan tuet, joita on tukipäätöksistä ja tukieuroista vajaa kymmenesosa. Lisäksi urakointi, lämpöyrittäjyys sekä bioenergian raakaaineen siirtoon liittyvät palvelut kattavat 12 % tuista. Vajaa kolmannes (31 %) tuesta on myönnetty metallitoimialalle, puun jatkojalostukseen sekä muuhun valmistukseen, yhteensä näihin 0,58 milj. euroa. Elintarvikkeiden jatkojalostukseen (Annex 1 ja muu elintarvike) on myönnetty puolestaan vain 5 % kaikesta Leader- ryhmien yritystuesta. Kun verrataan toimialojen välillä tukipäätösten lukumäärää ja tuen määrää, eli euroa/tukipäätös, huomataan, että puun jatkojalostukseen on myönnetty suurimmat tuet. Vielä suurempi tukimäärä on myönnetty lämpöyrittäjyyteen, mutta ko. toimialalla on vain yksi tukipäätös. Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain yhteensä sekä ryhmittäin (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Leader yhteensä Toimiala kpl Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € % Annex 1 3 35 882 102 519 2,2 Muu elintarvike 6 58 898 144 340 3,0 Puun jatkojalostus 14 214 431 577 613 12,1 Metalli 21 228 330 604 407 12,7 Matkailu 18 166 766 448 989 9,4 Hoivapalvelut 11 137 743 347 908 7,3 Hevospalvelut 10 66 462 176 273 3,7 Urakointi 9 95 365 261 220 5,5 Lämpöyrittäjyys 1 17 714 50 612 1,1 Muu valmistus 18 137 669 311 802 6,5 Muut palvelut 76 559 659 1 476 413 30,9 Bioenergia/raaka-aine 11 118 551 271 154 5,7 198 1 837 470 4 773 250 100 Kaikki toimialat Yhteensä 57 OSA 1 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain Toimiala Muu elintarvike Puun jatkojalostus Metalli Matkailu Hoivapalvelut Urakointi Muu valmistus Muut palvelut Bioenergia/raaka-aine Yhteensä Lukumäärä kpl 1 6 3 4 3 4 6 29 4 60 Yksityinen rahoitus € 36 881 235 526 30 237 120 181 123 939 121 791 33 177 311 855 27 399 1 040 986 Tuki (EU ja valtio) € 29 828 142 399 16 406 73 962 66 736 73 516 23 618 202 834 14 753 644 052 Rahoitus yhteensä € 66 709 377 924 46 643 194 144 190 676 195 307 56 795 514 688 42 153 1 685 038 % 4% 22 % 3% 12 % 11 % 12 % 3% 31 % 3% 100 % Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain Toimiala Annex 1 Puun jatkojalostus Lukumäärä kpl 1 Yksityinen rahoitus € 21 125 Tuki (EU ja valtio) € 11 375 Rahoitus yhteensä € 32 500 % 2% 4 64 782 35 599 100 381 6% 13 241 966 155 993 397 959 23 % Matkailu 7 95 459 52 590 148 049 8% Hoivapalvelut 4 38 425 30 383 68 808 4% Hevospalvelut 4 43 088 27 031 70 119 4% Urakointi 3 18 931 10 194 29 125 2% Lämpöyrittäjyys 1 32 898 17 714 50 612 3% Muu valmistus 8 95 155 71 664 166 819 10 % Muut palvelut 27 396 891 224 091 620 982 35 % 2 32 526 32 526 65 053 4% 74 1 081 246 669 160 1 750 406 100 % Metalli Bioenergia/raakaaine Yhteensä Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamat yritystukipäätökset toimialoittain Toimiala Lukumäärä kpl 2 5 Yksityinen rahoitus € 45 513 48 562 Tuki (EU ja valtio) € 24 507 29 070 Rahoitus yhteensä € 70 019 77 631 5% 6% Puun jatkojalostus 4 62 875 36 433 99 308 7% Metalli Matkailu 5 7 103 873 66 582 55 932 40 214 159 804 106 796 12 % 8% Hoivapalvelut Hevospalvelut 4 6 47 801 66 723 40 624 39 431 88 425 106 154 7% 8% Urakointi Muu valmistus 2 4 25 133 45 803 11 655 42 386 36 788 88 189 3% 7% Muut palvelut 20 208 009 132 735 340 743 25 % 5 92 677 71 271 163 948 12 % 64 813 550 524 257 1 337 806 100 % Annex 1 Muu elintarvike Bioenergia/raaka-aine Yhteensä 58 % OSA 1 4.4 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset maaseututyypeittäin Leader- ryhmien myöntämistä yritystuista merkittävä osuus kohdistui harvaan asutulle maaseudulle. 127 eli miltei 2/3 on myönnetty harvaan asutulla maaseudulla sijaitseville yrityksille, yritystuista prosenttiosuus on hieman pienempi, 57 %. Toiseksi eniten tukipäätöksiä on tehty kaupungiksi luokitelluilla alueilla, 16 % eli 31 kappaletta. Euromääräisesti tuista on kaupunkeihin mennyt 0,27 milj. euroa, joka vastaa 15 % tukisummasta. Ydinmaaseudulle tukia on myönnetty miltei yhtä paljon, 14 % (27 kpl) ja 0,29 milj. euroa. Tukieuroista 16 % on myönnetty ydinmaaseudulle. Kaupunkien läheisellä maaseudulla tukia myönnettiin 13 kappaletta, joka on 7 % kaikista tukipäätöksistä. Rahallisesti tuista on kaupunkien läheiselle maaseudulle mennyt kuitenkin 12 %, josta voidaan päätellä, että tukimäärät per yritys ovat siellä huomattavasti suurempia, kuin muilla maaseututyyppien alueilla. Pohjois-Savossa rahoitettujen yritystukipäätösten jakautuminen maaseututyypeittäin (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Maaseututyyppi Kpl % Tuki € (EU ja valtio) % Rahoitus yhteensä € % Harvaan asuttu maaseutu 127 64,1% 1 046 335 56,9% 2 747 732 57,6% Ydinmaaseutu 27 13,6% 293 963 16,0% 723 646 15,2% Kaupunkien läheinen maaseutu 13 6,6% 227 065 12,4% 586 415 12,3% Kaupunki 31 15,7% 270 105 14,7% 715 458 15,0% Yhteensä 198 100,0% 1 837 469 100,0% 4 773 251 100,0% Pohjois-Savon Leader-ryhmien myöntämä yritystuki maaseututyypeittäin 2007-2014 (kpl) 31 16 % Harvaan asuttu maaseutu 13 6% 27 14 % Ydinmaaseutu 127 64 % Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Kuvio 6. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamien yritystukipäätösten jakautuminen maaseututyypeittäin (Hanke2007-järjestelmä, 4.4.2014). 59 OSA 1 Yritystukipäätökset maaseututyypeittäin Mansikka ry:n alueella 9 kpl, 12 % Harvaan asuttu maaseutu 7 kpl, 12 % Ydinmaaseutu 0 kpl, 0 % Kaupunkien läheinen maaseutu 58 kpl, 78 % Kuvio 7. Kaupunki Mansikka ry:n rahoittamien yritystukipäätösten jakautuminen maaseututyypeittäin. Yritystukipäätökset maaseututyypeittäin Kalakukko ry:n alueella Harvaan asuttu maaseutu 14 kpl, 23 % Ydinmaaseutu 29 kpl, 48 % 6 kpl, 10 % Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki 11 kpl, 18 % Kuvio 8. Kalakukko ry:n rahoittamien yritystukipäätösten jakautuminen maaseututyypeittäin. Yritystukipäätökset maaseututyypeittäin Veturi ry:n alueella 0 kpl, 0 % 8 kpl, 13 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu 16 kpl, 25 % 40 kpl, 63 % Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Kuvio 9. Veturi ry:n rahoittamien yritystukipäätösten jakautuminen maaseututyypeittäin. 60 OSA 1 4.5 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan Yritystukien tukimuodoista selkeästi yleisin oli investointituki, joita oli 60 % (119 kpl) kaikista tuista, tukieuroista investointitukia oli vajaa 0,90 milj. euroa (49 %). Viidesosa, 38 kappaletta, eli toiseksi suurin määrä myönnetyistä tuista oli kehittämistukia, mutta rahallisesti tämä oli vain 8 % (vajaa 0,15 milj. euroa). Käynnistystukia Leader- ryhmät myönsivät ainoastaan viisi kappaletta, mikä oli vajaa 3 %. Tukieuroista käynnistystukia oli noin 78 000 e, eli 4 %. Vajaa viidennes (36 kpl) tukipäätöksistä sisälsi kahta tai kolmea eri tukimuotoa. Yleisin yhdistelmä (18 kpl, 9 %) oli investointi- ja kehittämistuki, joihin tukea myönnettiin hieman vajaa 200 000, noin 11 % kokonaissummasta. Toiseksi yleisin oli investointi- ja käynnistystuen yhdistelmä, näitä myönnettiin 15 eli 8 %. Euromääräisesti nämä tuet olivat kuitenkin suuria, sillä ne kattoivat miltei 22 % myönnetyistä tukieuroista, 0,4 milj. euroa. Ainoastaan kaksi kertaa ryhmät ovat myöntäneet yrityksen kehittämis- ja käynnistystuen yhdistelmän ja vain kerran tuen, johon on sisältynyt jokaista kolmea tukimuotoa. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan (Hanke2007-järjestelmä, 4.4.2014) Leader yhteensä 60,1 19,2 2,5 9,1 7,6 1,0 Rahoitus yhteensä € 2 578 890 253 423 156 896 542 474 982 797 134 197 1 0,5 198 100 Kpl % Yrityksen investointituki Yrityksen kehittämistuki Yrityksen käynnistystuki Yrityksen investointi- ja kehittämistuki Yrityksen investointi- ja käynnistystuki Yrityksen kehittämis- ja käynnistystuki Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 119 38 5 18 15 2 Yhteensä 54,0 5,3 3,3 11,4 20,6 2,8 Tuki (EU ja valtio) € 895 904 145 402 78 209 198 805 400 017 68 298 48,8 7,9 4,3 10,8 21,8 3,7 124 574 2,6 50 834 2,8 4 773 251 100 1 837 469 100 % % Pohjois-Savon Leader-ryhmien myöntämä yritystuki tukimuodon mukaan 2007-2013 156 896 134 197 3% 253 423 3 % 5% 124 574 3% Yrityksen investointituki Yrityksen investointi- ja kehittämistuki Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 982 797 21 % Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki Kehittämistuki 2 578 890 54 % Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki 542 474 11 % Käynnistystuki Kuvio 10. Pohjois-Savon Leader- ryhmien myöntämä yritystuki tukimuodon mukaan vuosina 2007-2013 (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) 61 OSA 1 Mansikka ry:n rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan (Hanke2007järjestelmä, 4.4.2014). Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Rahoitus Kpl % yhteensä € Yrityksen investointituki % Tuki (EU ja valtio) € % 53 71,6 1 010 561 57,7 348 966 52 % Kehittämistuki 8 10,8 129 976 7,4 65 222 10 % Käynnistystuki 4 5,4 136 736 7,8 68 129 10 % Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 6 8,1 318 701 18,2 114 984 17 % Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 2 2,7 83 235 4,8 36 261 5% Yrityksen kehittämis- ja käynnistystuki 1 1,4 71 197 4,1 35 598 5% Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 0 0,0 - 0,0 74 100 1 750 406 100 Yhteensä - 0% 669 160 100 Kalakukko ry:n rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan (Hanke2007järjestelmä, 4.4.2014). Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % 33 55,0 666 342 39,5 232 885 36 % Kehittämistuki 7 11,7 39 329 2,3 20 215 3% Käynnistystuki 1 1,7 20 160 1,2 10 080 2% Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 8 13,3 147 419 8,8 56 477 9% Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 11 18,3 811 787 48,2 324 395 50 % Yrityksen kehittämis- ja käynnistystuki 0 0,0 - 0,0 - 0% Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 0 0,0 - 0,0 - 0% 60 100 1 685 038 100 644 052 100 % Yrityksen investointituki Yhteensä Pohjois-Savon Leader-ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset tukimuodon mukaan (Hanke2007-järjestelmä, 4.4.2014). Ylä-Savon Veturi ry Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % Yrityksen investointituki 33 51,6 901 987 67,4 314 054 60 % Kehittämistuki 23 35,9 84 118 6,3 59 965 11 % Käynnistystuki 0 0,0 - 0,0 - 0% Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 4 6,3 76 354 5,7 27 344 5% Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 2 3,1 87 775 6,6 39 361 8% Yrityksen kehittämis- ja käynnistystuki 1 1,6 63 000 4,7 32 700 6% Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 1 1,6 124 574 9,3 50 834 10 % 64 100 1 337 806 100 524 257 100 % Yhteensä 62 OSA 1 4.6 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset yritystyypin mukaan Leader- ryhmien rahoittamat yritykset olivat yli 90 prosenttisesti mikroyrityksiä. Tukea mikroyritykset saivat yhteensä 1,7 milj. euroa. Lisäksi tuen saajina oli joitain maatilayrityksiä (16 kpl, vajaa 0,12 milj. euroa) ja yksi kehittämisyhteisö, jolle myönnetyn tuen määrä 22 000 e. Rahoitus on jakautunut hyvin pitkälti samassa suhteessa kuin tuensaajat yritystyyppien välillä. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset ja myönnetty rahoitus yritystyypin mukaan (Hanke 2007-järjestelmä 4.4.2014) Leader yhteensä YRITYSTYYPPI Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % Mikroyritys 181 91,4 4 424 858 92,7 1 699 145 92,5 16 8,1 318 813 6,7 116 138 6,3 Kehittämisyhteisö 1 0,5 29 580 0,6 22 185 1,2 Keskisuuri yritys 0 0,0 - 0,0 - - 198 100,0 4 773 251 100,0 1 837 469 100,0 Maatila Total Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry YRITYSTYYPPI Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % 72 97,3 1 684 209 96,2 645 166 96,4 Maatila 2 2,7 66 197 3,8 23 994 3,6 Kehittämisyhteisö 0 0 - 0,0 - - Keskisuuri yritys 0 0 - 0,0 - - 74 100 1 750 406 100,0 669 160 100,0 Mikroyritys Total Kehittämisyhdistys Kalakukko ry YRITYSTYYPPI Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % 58 96,7 1 661 573 98,6 635 839 98,7 Maatila 2 3,3 23 465 1,4 8 213 1,3 Kehittämisyhteisö 0 0,0 - 0,0 - - Keskisuuri yritys 0 0,0 - 0,0 - - 60 100,0 1 685 038 100,0 644 052 100,0 Mikroyritys Total Ylä-Savon Veturi ry YRITYSTYYPPI Kpl % Rahoitus yhteensä € % Tuki (EU ja valtio) € % Mikroyritys 51 79,7 1 079 076 80,7 418 140 79,8 Maatila 12 18,8 229 151 17,1 83 932 16,0 Kehittämisyhteisö 1 1,6 29 580 2,2 22 185 4,2 Keskisuuri yritys 0 0,0 - 0,0 - - 64 100,0 1 337 806 100,0 524 257 100,0 Total 63 OSA 1 4.7 Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain Lukumääräisesti eniten yritystukia myönnettiin paikkakunnista Kuopioon (16), Kiuruvedelle (15) sekä Suonenjoelle, Leppävirralle ja Lapinlahdelle (14). Listan häntäpäästä löytyvät Maaninka ja Keitele, molemmille paikkakunnille on myönnetty kaksi yritystukea sekä Rautavaara, jossa yksi yritys on saanut yritystukea. Suuremmista paikkakunnista Iisalmeen tukia on myönnetty kahdeksan, Varkauteen seitsemän ja Siilinjärvelle kuusi. Pohjois-Savon Leader-ryhmien yritystukipäätökset kunnittain 2007-2014 KUOPIO 16 KIURUVESI 15 SUONENJOKI 14 LEPPÄVIRTA 14 LAPINLAHTI 14 VESANTO 13 RAUTALAMPI 12 NILSIÄ 11 JUANKOSKI 11 TUUSNIEMI 10 PIELAVESI 9 VIEREMÄ 8 IISALMI 8 VARKAUS 7 KARTTULA 7 KAAVI 7 SONKAJÄRVI 6 SIILINJÄRVI 6 TERVO 5 MAANINKA 2 KEITELE 2 RAUTAVAARA 1 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Kuvio 11. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain 2007-2014 tukipäätösten määrän mukaan (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) 64 OSA 1 Pohjois-Savon Leader-ryhmien 2007-2014 rahoittamien yritystukien kokonaisrahoitus euroa/kunta NILSIÄ 511 222 € KIURUVESI 449 692 € KARTTULA 431 353 € JUANKOSKI 310 531 € VESANTO 292 760 € KUOPIO 272 233 € IISALMI 266 811 € LEPPÄVIRTA 249 923 € RAUTALAMPI 244 793 € SUONENJOKI 229 822 € KAAVI 224 822 € SONKAJÄRVI 188 934 € LAPINLAHTI 184 712 € TUUSNIEMI 183 681 € VARKAUS 176 414 € SIILINJÄRVI 155 062 € VIEREMÄ 126 243 € TERVO 111 783 € PIELAVESI 88 773 € RAUTAVAARA 41 045 € MAANINKA 27 711 € KEITELE 4 930 € 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Kuvio 12. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain 2007-2014 kokonaisrahoituksen mukaan (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) 65 OSA 1 Pohjois-Savon Leader-ryhmien 2007-2014 myöntämä yritystuki euroa/kunta NILSIÄ 203 383 € KARTTULA 169 457 € KIURUVESI 168 155 € JUANKOSKI 122 301 € VESANTO 106 679 € KUOPIO 105 860 € IISALMI 105 134 € LEPPÄVIRTA 101 543 € SUONENJOKI 90 129 € RAUTALAMPI 86 890 € LAPINLAHTI 81 148 € SONKAJÄRVI 79 704 € KAAVI 79 703 € TUUSNIEMI 65 576 € VARKAUS 59 111 € SIILINJÄRVI 57 608 € TERVO 50 606 € VIEREMÄ 46 109 € PIELAVESI 32 105 € RAUTAVAARA 14 366 € MAANINKA 9 432 € KEITELE 2 468 € 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Kuvio 13. Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset kunnittain 2007-2014 tuen määrän mukaan (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Selkeästi eniten yritystukea on euromääräisesti myönnetty Nilsiään, reilu 203 000 €. Nilsiä oli myös kokonaisrahoituksen osalta suurin paikkakunta, kaikkien tuettujen hankkeiden kokonaisrahoitus oli hieman yli 511 000 €. Tukipäätösten määrässä Nilsiä oli vasta kahdeksannella sijalla, mikä kertoo siitä, että nilsiäläisten yritysten toteuttamat hankkeet ovat olleet kooltaan suuria. Toiseksi ja kolmanneksi eniten yritystukea on myönnetty Karttulaan, noin 169 000 € ja Kiuruvedelle, noin 168 000 €. Myös kokonaisrahoituksen määrässä nämä paikkakunnat olivat toisella ja kolmannella sijalla; Kiuruvesi vajaan 450 000 € ja Karttula hieman yli 430 000 € Lukumääräisesti eniten yritystukia saanut Kuopio on tuen määrää mittavassa taulukossa kuudentena, hieman alle 106 000 eurolla. Tämän taulukon keskivaiheilta löytyvät myös muut paikkakunnat, joille on myönnetty lukumääräisesti eniten tukia; Leppävirta, Suonenjoki ja Lapinlahti, tukea on euromääräisesti myönnetty näille noin 80 000 – 100 000 €. Pienimmät tuen määrät löytyvät Rautavaaralta, n. 14 000 €, Maaningalta, noin 9 500 € ja Keiteleeltä, n. 2 500 €. Samat kunnat, samassa järjestyksessä, löytyivät myös kokonaisrahoitusta käsittelevän taulukon lopusta, sekä tukien lukumäärän mukaan lasketun listan lopusta, joskin eri järjestyksessä. 66 OSA 1 Pohjois-Savon Leader- ryhmien rahoittamat yritystukipäätökset ryhmittäin ja kunnittain 2007-2014 (Hanke2007-järjestelmä, tilanne 4.4.2014) Kalakukko ry:n myöntämät yritystuet kunnittain ja niiden rahoitus 2007–2014 Kunta Kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € 11 188 229 122 301 310 531 7 145 119 79 703 224 822 KUOPIO 14 157 559 101 115 258 674 NILSIÄ 11 307 839 203 383 511 222 RAUTAVAARA 1 26 680 14 366 41 045 SIILINJÄRVI 6 97 454 57 608 155 062 TUUSNIEMI 10 118 105 65 576 183 681 Total 60 1 040 986 644 052 1 685 038 JUANKOSKI KAAVI Mansikka ry:n myöntämät yritystuet ja niiden rahoitus kunnittain 2007–2014 Kunta Kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € KARTTULA 7 261 896 169 457 431 353 KUOPIO 2 8 813 4 746 13 559 LEPPÄVIRTA 14 148 379 101 543 249 923 RAUTALAMPI 12 157 903 86 890 244 793 SUONENJOKI 14 139 693 90 129 229 822 TERVO 5 61 177 50 606 111 783 VARKAUS 7 117 303 59 111 176 414 VESANTO 13 186 081 106 679 292 760 Yhteensä 74 1 081 246 669 160 1 750 406 Kunta Ylä-Savon Veturi ry:n myöntämät yritystuet kunnittain ja niiden rahoitus 2007–2014 Kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € IISALMI 8 161 677 105 134 266 811 KEITELE 2 2 462 2 468 4 930 KIURUVESI 15 281 537 168 155 449 692 LAPINLAHTI 14 103 564 81 148 184 712 MAANINKA 2 18 279 9 432 27 711 PIELAVESI 9 56 668 32 105 88 773 SONKAJÄRVI 6 109 230 79 704 188 934 VIEREMÄ 8 80 133 46 109 126 243 Yhteensä 64 813 550 524 257 1 337 806 67 OSA 1 4.8 Leader- ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot ja tulokset Leader- ryhmien rahoittamien yritystukipäätösten seurantatiedoista tehdystä yhteenvedosta selviää kuinka yritysten asettamat tavoitteet ovat toteutuneet 3.3.2014 mennessä järjestelmässä lopetetuiksi merkittyjen yritystukipäätösten osalta. Tässä kappaleessa käsitellään työpaikkoja koskevat seurantatiedot. Liikevaihtoa ja taloudellista tulosta koskevat seurantatiedot ovat liitteissä 1 ja 2. 6.8.1 Uudet ja säilytetyt työpaikat Uusia työpaikkoja oli tavoitteena luoda 85,8 mikä oli toteutunut paremmin kuin hyvin, uusia työpaikkoja oli syntynyt 118. Näistä miesten osalta oli tavoite 51 ja toteutunut määrä 57. Naisten kohdalla tavoite oli 35 ja tavoite ylitettiin reippaasti, uusia työpaikkoja syntyi 61 kpl. Kaikkiaan uusista työpaikoista tavoitteena oli saada alle 25-vuotiaille 3,2 uutta työpaikkaa, mikä myös toteutui yli odotusten, tuloksena oli 13,3 uutta työpaikkaa. Uusia kokoaikaisia työpaikkoja oli tavoitteena synnyttää 71 ja myös tämä tavoite ylitettiin, lopputulemana oli 80 uutta kokoaikaista työpaikkaa. Tavoitteena yrityksillä oli säilyttää tukien avulla 111 työpaikkaa, joka toteutui odotettua paremmin, työpaikkoja säilytettiin 139,5. Miesten osuus tästä oli 95,5 (tavoite 79), naisten 44 (tavoite 32) ja alle 25vuotiaiden 9,25, joka on täsmälleen sama kuin tavoite. Yritysten toteuttamien toimenpiteiden aikana työllistyi henkilöitä yhteensä 24 henkilötyövuoden edestä. Tavoitteena oli 21,42 htv. Miehiä työllistettiin henkilötyövuosissa laskettuna 18,5 (tavoite 17, ja naisia 5 (tavoite 3,9). Alle 25-vuotiaita oli tavoitteena työllistää 0,75 htv:n verran, mutta toteuma oli 2,5 htv. Maatiloille oli tavoiteltu syntyväksi 1,85 uutta työpaikkaa ja tässä oli päästy hyvin lähelle, 1,75 työpaikkaan. Työpaikkoja oli maatiloilla onnistuttu säilyttämään kaikki tavoitteena olleet neljä. Majoitusvuorokausien määrässä tavoite voidaan sanoa saavutetun, tavoitteesta (7776) jäätiin vain vähän toteuman ollessa 7752. Pohjois-Savon Leader- ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot työllistävyyden osalta (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) Leader yhteensä TAVOITE HANKKEIDEN LKM TOTEUMA HANKKEIDEN LKM Uudet maatiloille syntyneet työpaikat, kpl 1,85 5 1,75 5 Säilytetyt työpaikat maatiloilla, kpl 4,00 5 4,00 5 Uudet työpaikat miehet, kpl 51,05 59 57,15 59 Uudet työpaikat naiset, kpl 34,75 36 60,75 36 Uudet työpaikat miehet ja naiset, kpl 85,80 95 117,90 95 Joista uudet työpaikat alle 25 v., kpl 3,20 13 13,30 13 Joista uudet kokoaikaiset työpaikat, kpl 70,70 51 80,00 51 Säilytetyt työpaikat miehet, kpl 78,90 64 95,50 64 Säilytetyt työpaikat naiset, kpl 32,00 30 44,00 30 110,90 94 139,50 94 9,25 11 9,25 11 Toimenpiteen aikana työllistyvät miehet, htv 17,49 27 18,48 27 Toimenpiteen aikana työllistyvät naiset, htv 3,93 10 5,10 10 21,42 37 23,58 37 Toimenpiteen aikana työllistyvät alle 25 v., htv 0,75 7 2,50 7 Majoitusvuorokausien määrä kpl/vuosi 7776 7 7752 7 Säilytetyt työpaikat, kpl Joista säilytetyt työpaikat alle 25 v., kpl Toimenpiteen aikana työllistyvät, htv 68 OSA 1 Mansikka ry:n alueella on raportoitu 3.3.2014 mennessä (lopetettujen yritystukipäätösten osalta) yhteensä 33 uutta työpaikkaa, joista kolmasosa on naistyöpaikkoja. Luoduista uusista työpaikoista kokoaikaisiksi on raportoitu suurin osa, 31 kpl. Säilytettyjä työpaikkoja on raportoitu yhteensä 54, joista kaksi maatilalla. Näistä suurin osa on ollut miestyöpaikkoja. Kokonaisuutena voidaan todeta, että toimenpiteille asetetut tavoitteet yleensä saavutettiin ja usein ne ylittyivätkin. Mansikka ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot työllistävyyden osalta 3.3.2014 (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry INDIKAATTORIT/YRITYSTUKI TAVOITE HANKKEIDEN LKM TOTEUMA HANKKEIDEN LKM Uudet maatiloille syntyneet työpaikat, kpl 0 1 0 1 Säilytetyt työpaikat maatiloilla, kpl 2 2 2 2 Uudet työpaikat miehet, kpl 23,45 23 22,25 23 Uudet työpaikat naiset, kpl 8,75 12 10,25 12 32,20 35 32,50 35 0,20 1 0,00 1 Joista uudet kokoaikaiset työpaikat, kpl 34,50 24 31,00 24 Säilytetyt työpaikat miehet, kpl 44,40 30 47,00 30 Säilytetyt työpaikat naiset, kpl 4,50 7 6,50 7 48,90 37 53,50 37 Joista säilytetyt työpaikat alle 25 v, kpl 7,25 8 6,25 8 Toimenpiteen aikana työllistyvät miehet, htv 9,00 14 9,33 14 Toimenpiteen aikana työllistyvät naiset, htv 1,33 3 1,00 3 Toimenpiteen aikana työllistyvät yhteensä, htv 10,33 17 10,33 17 Joista toimenpiteen aikana työllistyvät alle 25 v., htv 0,25 3 1,25 3 Majoitusvuorokausien määrä kpl/vuosi 2050 3 2377 3 Uudet työpaikat yhteensä, kpl Joista uudet työpaikat alle 25 v. yhteensä, kpl Säilytetyt työpaikat yhteensä, kpl 69 OSA 1 Kalakukko ry:n alueella on raportoitu 3.3.2014 mennessä (lopetettujen yritystukipäätösten osalta) yhteensä 46 uutta työpaikkaa, joista yli puolet, 58 % on naistyöpaikkoja. Luoduista uusista työpaikoista kokoaikaisiksi on raportoitu 17 eli 37 %. Säilytettyjä työpaikkoja on raportoitu yhteensä 44. Näistä yli puolet on ollut naistyöpaikkoja. Indikaattoreiden perusteella voidaan sanoa, että tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja usein toteuma on ollut jopa tavoitetta parempi. Kalakukko ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot työllistävyyden osalta (Hanke2007järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) Kehittämisyhdistys Kalakukko ry INDIKAATTORIT/YRITYSTUKI TAVOITE HANKKEIDEN LKM TOTEUMA HANKKEIDEN LKM Uudet maatiloille syntyneet työpaikat, kpl 0 1 0 1 Säilytetyt työpaikat maatiloilla, kpl 0 1 0 1 Uudet työpaikat miehet, kpl 16,00 21 19,30 21 Uudet työpaikat naiset, kpl 14,00 15 26,50 15 Uudet työpaikat yhteensä, kpl 30,00 36 45,80 36 2,00 7 8,30 7 Joista uudet kokoaikaiset työpaikat, kpl 17,20 18 17,00 18 Säilytetyt työpaikat miehet, kpl 13,20 19 20,20 19 Säilytetyt työpaikat naiset, kpl 12,50 11 24,00 11 Säilytetyt työpaikat yhteensä, kpl 25,70 30 44,20 30 Joista säilytetyt työpaikat alle 25 v., kpl 0,00 1 0,00 1 Toimenpiteen aikana työllistyvät miehet, htv 3,04 7 3,90 7 Toimenpiteen aikana työllistyvät naiset, htv 1,60 6 3,10 6 Joista toimenpiteen yhteensä, htv 4,64 13 7,00 13 Joista toimenpiteen aikana työllistyvät alle 25 v., htv 0,50 3 1,00 3 Majoitusvuorokausien määrä kpl/vuosi 1500 1 1000 1 Joista uudet työpaikat alle 25 v. yhteensä kpl aikana työllistyvät 70 OSA 1 Ylä-Savon Veturi ry:n alueella on raportoitu 3.3.2014 mennessä (lopetettujen yritystukipäätösten osalta) yhteensä 40 uutta työpaikkaa, joista 60 % on naistyöpaikkoja. Luoduista uusista työpaikoista kokoaikaisiksi on raportoitu 32 työpaikkaa eli 80 % uusista työpaikoista. Säilytettyjä työpaikkoja on raportoitu yhteensä 42, joista kaksi on maatiloilla. Säilytetyistä työpaikoista 2/3 on ollut miestyöpaikkoja. Yrittäjien asettamat tavoitteet ovat pääosin toteutuneet ja usein jopa ylittyneet. Ylä-Savon Veturi ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot työllistävyyden osalta (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) Ylä-Savon Veturi ry INDIKAATTORIT/ YRITYSTUKI TAVOITE HANKKEIDEN LKM TOTEUMA HANKKEIDEN LKM Uudet maatiloille syntyneet työpaikat, kpl 1,85 3 1,75 3 Säilytetyt työpaikat maatiloilla, kpl 2,00 2 2,00 2 Uudet työpaikat miehet, kpl 11,60 15 15,60 15 Uudet työpaikat naiset, kpl 12,00 9 24,00 9 Uudet työpaikat yhteensä, kpl 23,60 24 39,60 24 1,00 5 5,00 5 Joista uudet kokoaikaiset työpaikat, kpl 19,00 9 32,00 9 Säilytetyt työpaikat miehet, kpl 21,30 15 28,30 15 Säilytetyt työpaikat naiset, kpl 15,00 12 13,50 12 Säilytetyt työpaikat yhteensä, kpl 36,30 27 41,80 27 Joista säilytetyt työpaikat alle 25 v, kpl 2,00 2 3,00 2 Toimenpiteen aikana työllistyvät miehet, htv 5,45 6 5,25 6 Toimenpiteen aikana työllistyvät naiset, htv 1,00 1 1,00 1 Toimenpiteen aikana työllistyvät yhteensä, htv 6,45 7 6,25 7 Toimenpiteen aikana työllistyvät alle 25 v., htv 0,00 1 0,25 1 4226,00 3 4375,00 3 Joista uudet työpaikat alle 25 v., yhteensä kpl Majoitusvuorokausien määrä kpl/vuosi 71 OSA 1 5. Pohjois-Savon Leader- ryhmien toimintarahan seurantatiedot ja tulokset ohjelmakaudella 2007–2013 Ohjelmakaudella 2007–2013 Leader -ryhmät ovat toimineet ns. toimintarahalla, joka on myönnetty kahdessa vaiheessa. Pohjois-Savon ryhmien toimintarahat on esitetty taulukossa 28. Toimintarahan tulosten seurantaan on ohjelmakaudella ollut käytössä indikaattorilomake. Seurantatiedot on koottu kunkin ryhmän osalta taulukoihin 29-30. Ohjelmakaudella panostettiin sekä alueella että valtakunnallisesti Leader- toiminnan laatutyöhön ja ns. Leader- brändin kehittämiseen. Pohjois-Savon Leader- ryhmät osallistuivat mm. pilottihankkeeseen, jossa kehitettiin Leader- toiminnan laatu- ja johtamisjärjestelmän kehittämisprosessia. Lisäksi Mansikka ja Kalakukko toteuttivat oman JOHTO- hankkeen johtamisjärjestelmiensä kehittämiseksi. Leader- toiminnan kehittäminen ja itsearviointi on jatkuvaa toimintaa, mutta se on myös haasteellista erityisesti EU:n ohjelmakausien siirtymisvaiheissa. Pohjois-Savon Leader- ryhmien toimintaraha ohjelmakaudella 2007–2013 (4.4.2014 Hanke2007-järjestelmä) TOIMINTARAHA/ HANKENUMERO MANSIKKA RY KALAKUKKO RY VETURI RY HANKETUKI HANKETUKI KUNTARAHA € EU € VALTIO € TOIMINTARAHA YHTEENSÄ € 2319 199 700 155 322 88 755 443 777 12885* 177 188 137 813 78 750 393 750 YHTEENSÄ 376 887 293 134 167 505 837 527 2970 203 521 158 294 90 454 452 270 12884* 157 219 122 281 69 875 349 375 YHTEENSÄ 360 740 280 576 160 329 801 645 2971 234 080 182 062 104 036 520 179 12886* 256 720 199 671 114 098 570 489 YHTEENSÄ 490 800 381 733 218 134 1 090 668 1 228 428 955 444 545 968 2 729 839 LEADER YHTEENSÄ *hanke on vielä käynnissä/päätöstieto 72 OSA 1 5.1 Mansikka ry:n toimintarahan seurantatiedot Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toimintarahan osalta käytettävissä ovat jo lopulliset toteumatiedot (31.12.2014). Mansikka ry oli asettanut ohjelmakauden 2007-2014 toimintarahansa tavoitteeksi työllistää toiminnan aikana vuosittain kaksi henkilöä. Työllistävyyttä tulkittaessa on otettava jokaisen Leader -ryhmän kohdalla huomioon, että toimintarahakauden vaihtuminen ei ole lisännyt henkilöiden määrää, vaan uuden hankkeen (toimintarahan) vuoksi on täytynyt asettaa myös uusi tavoite. Näin ollen toimintarahojen tavoitteita ei voida laskea yhteen toiminnan aikana työllistyvien henkilöiden kohdalla. Indikaattoritietojen toteuman mukaan toiminnan aikana työllistyneitä henkilöitä olisi yhteensä 25. Tämä on kuitenkin vuosittain raportoitujen työntekijöiden kumulatiivinen määrä, josta ei ole mahdollista tehdä päätelmiä. Tämä johtuu siitä, että ohjeistus lukumäärien ilmoittamistavasta muuttui kesken ohjelmakauden. Toimintarahahankkeiden työllistävyyttä voidaan kuitenkin tarkastella henkilötyövuosissa laskettuna. Mansikka ry:n kohdalla ensimmäisen toimintarahahankkeen tavoite ei ole vertailukelpoinen, koska sitä ei ole asetettu kumulatiivisesti, kuten toisen hankkeen kohdalla. Näin hankkeiden tavoitteita ei voida laskea yhteen. Toisen hankkeen kohdalla nähdään, että henkilötyövuosissa laskettuna Mansikan työllistävyys on ollut yhden henkilötyövuoden enemmän kuin asetettu tavoite. Kokonaisuutena Mansikka ry:n työllistävyys on ollut 12,2 htv vuosina 2007-2013. Mieshenkilötyövuosia näistä oli vajaa viidennes. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin 29 tavoitteena olleen 55 sijasta. Aktivointitilaisuuksiin osallistuvien tavoitemääräksi oli asetettu 875, mutta tähän tavoitteeseen ei päästy, osallistujia oli ohjelmakauden aikana yhteensä 554. Koulutustilaisuuksien osalta tavoiteltiin 500 osallistujaa, mutta tavoitteesta jäätiin selvästi, toteutunut määrä oli hieman yli 223. Mansikka ry:n jäsentavoite toisen toimintarahahankkeen aikana ei aivan täyttynyt. Naisjäseniä saatiin 90 % tavoitellusta ja miehiä noin 2/3. Alle 25-vuotiaiden eli nuorisojäsenten kohdalla tavoite (4) saavutettiin täysin. Organisaatiojäseniä Mansikka ry:llä oli 73, tavoite (90) saavutettiin 80 prosenttisesti. 73 OSA 1 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry: toimintarahahankkeiden määrälliset tulokset (Hanke2007-järjestelmä 3.3.2014 ja ELY-keskus, 12.2.2015) 2319 Toiminnan aikana työllistyvien miesten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvien naisten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä hlöä * Joista alle 25 v lkm hlöä TAVOIT TOTEUM E A 0 3 2 11 2 14 0 0 12885 TOTEUM TAVOIT A E 31.12.14 0 3 2 8 2 11 0 0 2319 ja 12885 TOTEUM TAVOIT A YHT. E YHT. 31.12.14 0 6 4 19 4 25 0 0 Toiminnan aikana työllistyvät, miehet htv Toiminnan aikana työllistyvät, naiset htv Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä htv Joista alle 25 v htv 0,00 2,00 2,00 0,00 0,10 6,50 6,60 0,00 0,00 4,64 4,64 0,00 2,01 3,59 5,60 0,00 0,00 6,64 6,64 0,00 2,11 10,09 12,20 0,00 Toimintaryhmän tutkimukset ja arvioinnit kpl 1 0 1 1 2 1 0 0 0 0 0 0 10 50 0 155 0 100 0 199 10 150 0 354 45 337 338 19 238 230 10 100 100 10 55 31 55 437 438 29 293 261 675 60 468 4 200 5 86 0 875 65 554 4 Toimintaryhmän järjestämä koulutus, henkilöstö 5 8 6 Toimintaryhmän järjestämä koulutus, hallitus 5 3 5 Koulutukseen osallistuneiden määrä, miehet 170 71 70 Koulutukseen osallistuneiden määrä, naiset 190 104 70 Koulutukseen osallistuneiden määrä yhteensä 360 175 140 Joista alle 25 v 32 7 3 Toimintaryhmän jäsenmäärä, naiset*** 40 Toimintaryhmän jäsenmäärä, miehet*** 50 Toimintaryhmän jäsenmäärä, nuoret (alle 25 v)*** 4 Toimintaryhmän jäsenmäärä, organisaatiot*** 90 *Toteuma: Vuosittain raportoitu kumulatiivinen työntekijöiden lukumäärä kpl ** Raportoitu kohdassa ”Toimintaryhmän aktivointitilaisuudet” ***Toimintaryhmän jäsenmäärä/jäsenmaksun maksaneet jäsenet 31.12.2013 0 5 23 25 48 4 36 35 4 73 11 10 240 260 500 35 8 8 94 129 223 11 Toimintaryhmän tiedotustoimet, tiedotustilaisuudet kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehdet, esitteet yms. kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehtiartikkelien kpl Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet miehet hlöä ** Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet naiset hlöä ** Tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä** Joista, joista alle 25v ** Toimintaryhmän aktivointitilaisuudet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, miehet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, naiset Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 74 OSA 1 5.2. Kalakukko ry:n toimintarahan seurantatiedot Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n ohjelmakauden 2007-2013 kahden toimintarahahankkeen osalta käytettävissä ovat 31.12.2013 tiedot, johon mennessä jälkimmäisenkin toimintarahahankkeen tulokset oli jo pääosin saavutettu, vaikka hanke on päättynyt virallisesti vasta 31.5.2014. Tavoitteeksi asetettiin työllistää ensimmäisen hankkeen aikana vuosittain kolme henkilöä ja toisen hankkeen aikana vuosittain kaksi henkilöä. Indikaattoritietojen toteuman mukaan toiminnan aikana työllistyneitä henkilöitä olisi 26. Tämä on kuitenkin vuosittain raportoitujen työntekijöiden kumulatiivinen määrä, eikä siitä voida tehdä johtopäätöksiä. Syy tähän on lukumäärien ilmoittamistavan ohjeistuksen muuttuminen kesken ohjelmakauden. Henkilötyövuosissa laskettuna voidaan työllistävyyttä kuitenkin tavoitteiden ja toteumien kautta tarkastella. Kahden toimintarahahankkeen yhteenlaskettu työllistävyystavoite oli asetettu 8,5 htv:een, kun toteumaksi muodostui 15,2 htv, joten tavoite on ollut toteumaan nähden alimitoitettu. Henkilötyövuosista naisille kirjattiin miltei 90 %. Tiedostustilaisuuksia järjestettiin noin ¾ tavoitellusta, 40 kpl. Tiedostustilaisuuksiin osallistuneiden määrässä ei aivan päästy tavoitteeseen (520 henkilöä); tilaisuuksiin osallistui 441 henkilöä. Aktivointitilaisuuksia oli tavoitteena järjestää 25, näistä toteutui 18. Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrässä taas tavoite ylitettiin reippaasti, tavoiteltujen 360 osallistujan sijasta tilaisuuksiin osallistui 618 henkilöä. Järjestettyihin koulutuksiin tavoiteltiin 314 osallistujaa, mutta mukaan saatiin vain 197. Jäsentavoitteensa Kalakukko ry on saavuttanut melko hyvin. Naisjäsenten kohdalla tavoite on saavutettu miltei 90 %:sesti, miesten kohdalla jopa ylitetty muutamalla henkilöllä. Nuorisojäseniä ei tavoiteltu, eikä heitä olekaan. Organisaatioiden kohdalla tavoitteesta jäätiin n. ¼:lla. 75 OSA 1 Kehittämisyhdistys (Hanke2007-järjestelmä 3.3.2014) Kalakukko ry: toimintarahahankkeiden 2970 12884 TAVOITE TOTEUM TAVOIT TOTEUM A E A 31.12.13 Toiminnan aikana työllistyvien miesten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvien naisten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä hlöä* Joista alle 25 v lkm hlöä määrälliset tulokset 2970 ja 12884 TAVOIT TOTEUMA E YHT. YHT. 31.12.13 1 2 3 0 5 15 20 0 1 1 2 0 1 5 6 0 2 3 5 0 6 20 26 0 Toiminnan aikana työllistyvät, miehet htv Toiminnan aikana työllistyvät, naiset htv Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä htv Joista alle 25 v htv 0,90 3,60 4,50 0,00 1,10 8,70 9,80 0,00 2,00 2,00 4,00 0,00 0,60 4,80 5,40 0,00 2,90 5,60 8,50 0,00 1,70 13,50 15,20 0,00 Toimintaryhmän tutkimukset ja arvioinnit kpl 5 2 3 2 8 4 Toimintaryhmän tiedotustoimet, tiedotustilaisuudet kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehdet, esitteet yms. kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehtiartikkelien kpl 24 19 30 21 54 40 10 389 9 5 5 5 130 183 50 206 14 180 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet miehet hlöä Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet naiset hlöä Tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 200 80 280 97 89 186 120 120 240 147 108 255 320 200 520 244 197 441 10 21 10 10 20 31 Toimintaryhmän aktivointitilaisuudet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, miehet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, naiset Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 8 90 90 180 14 123 122 245 10 90 90 180 11 189 184 373 18 180 180 360 25 312 306 618 10 0 20 15 30 15 Toimintaryhmän järjestämä koulutus, henkilöstö Toimintaryhmän järjestämä koulutus, hallitus Koulutukseen osallistuneiden määrä, miehet Koulutukseen osallistuneiden määrä, naiset Koulutukseen osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 5 3 150 140 290 40 5 2 90 89 179 26 1 2 12 12 24 1 0 2 10 8 18 0 6 5 162 152 314 41 5 4 100 97 197 26 Toimintaryhmän jäsenmäärä, naiset*** 50 Toimintaryhmän jäsenmäärä, miehet*** 60 Toimintaryhmän jäsenmäärä, nuoret (alle 25 v)*** 0 Toimintaryhmän jäsenmäärä, organisaatiot*** 50 Toimintaryhmän jäsenmäärä/jäsenmaksun maksaneet jäsenet 31.12.2013 Hankejärjestelmä 2007/Mavi/MMM Tike/ tilanne 3.3.2014 *Toteuma: Vuosittain raportoitu kumulatiivinen työntekijöiden lukumäärä määrä kpl ***Toimintaryhmän jäsenmäärä/jäsenmaksun maksaneet jäsenet 31.12.2013 76 44 62 0 37 OSA 1 5.3 Ylä-Savon Veturi ry:n toimintarahan seurantatiedot Ylä-Savon Veturi ry:n toimintarahahankkeiden tavoite- ja toteumatietojen osalta on käytettävissä 31.12.2014 tilanne. Jälkimmäinen hanke jatkuu 30.4.2015 asti, mutta hankkeen lopputulokset ovat pääosin nähtävissä jo 31.12.2014 tilanteesta. Ylä-Savon Veturi ry on asettanut ensimmäisen toimintarahahankkeensa tavoitteeksi työllistää osa- tai kokoaikaisena vuosittain kahdeksan henkilöä ja toisen hankkeen aikana seitsemän henkilöä koko- tai osa-aikaisena. Indikaattoritietojen toteuman mukaan toiminnan aikana työllistyneitä henkilöitä olisi 34. Luku on kuitenkin vuosittain raportoitujen työntekijöiden kumulatiivinen määrä, eikä siitä voida tehdä johtopäätöksiä. Näin siitä syystä, että ohjeistus lukumäärien ilmoittamistavasta muuttui kesken ohjelmakauden. Tavoitteena oli, että työllistyvistä viidesosa olisi ollut miehiä, mutta toteumassa naisten osuus oli 100 %. Henkilötyövuositavoitteekseen Veturi ry oli asettanut 14,65, joka käytännössä saavutettiin, toteuma oli 14,60 henkilötyövuotta. Tavoitteet on siis osattu asettaa toteumaan nähden oikein. Tiedostustilaisuuksia järjestettiin enemmän kuin tavoitteeksi (82) oli kirjattu; 95 kappaletta. Tiedotustilaisuuksien osallistujatavoitteeksi oli asetettu 1510 henkilöä, mikä ei aivan toteutunut, toteutunut määrä oli 1394 henkilöä. Aktivointitilaisuuksia ei järjestetty tavoitteen mukaista määrää (120), ainoastaan 49. Aktivointitilaisuuksiin tavoiteltiin 1050 osallistujaa, mutta toteumaksi jäi 841. Koulutuksiin osallistuneiden määrässä Ylä-Savon Veturi ry ylitti tavoitellun 200 henkilöä, osallistujia oli yhteensä 277. Jäsenmäärissä Ylä-Savon Veturi ry ei toisen toimintarahahankkeen aikana päässyt tavoittelemalleen tasolle; miesten osuudesta oli saavutettu miltei 2/3 tavoitteesta, naisten 3/4. Nuoria, alle 25-vuotiaita jäseniä oli saavutettu ainoastaan viidennes tavoitellusta. Organisaatiojäsenissä tavoitteesta oli saavutettu vajaa puolet. 77 OSA 1 Ylä-Savon Veturi ry:n toimintarahan määrälliset tulokset (Hanke2007-järjestelmä 3.3.2014) 2971 TAVOIT E Toiminnan aikana työllistyvien miesten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvien naisten lkm hlöä Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä hlöä Joista alle 25 v lkm hlöä TOTEU MA 12886 TOTEUM TAVOIT A E 31.12.13 2971 ja 12886 TOTEUM TAVOITE A YHT. YHT. 31.12.13 3 5 8 3 0 19 19 0 0 7 7 0 0 15 15 0 3 12 15 3 0 34 34 0 Toiminnan aikana työllistyvät, miehet htv Toiminnan aikana työllistyvät, naiset htv Toiminnan aikana työllistyvät yhteensä htv Joista alle 25 v htv 0,60 7,30 7,90 0,60 0,00 7,41 7,41 0,00 0,00 6,75 6,75 0,00 0,00 7,19 7,19 0,00 0,60 14,05 14,65 0,60 0,00 14,60 14,60 0,00 Toimintaryhmän tutkimukset ja arvioinnit kpl 3 0 2 2 5 2 Toimintaryhmän tiedotustoimet, tiedotustilaisuudet kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehdet, esitteet kpl Toimintaryhmän tiedotustoimet, lehtiartikkelien kpl 30 34 52 61 8 150 2 160 5 170 2 385 82 13 320 95 4 545 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet miehet hlöä Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet naiset hlöä Tiedotustilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 400 400 800 210 243 234 477 67 350 360 710 140 474 443 917 59 750 760 1510 350 717 677 1394 126 Toimintaryhmän aktivointitilaisuudet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, miehet Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, naiset Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 60 300 300 600 21 134 131 265 60 225 225 450 28 320 256 576 120 525 525 1050 49 454 387 841 100 26 55 57 155 83 Toimintaryhmän järjestämä koulutus, henkilöstö Toimintaryhmän järjestämä koulutus, hallitus Koulutukseen osallistuneiden määrä, miehet Koulutukseen osallistuneiden määrä, naiset Koulutukseen osallistuneiden määrä yhteensä Joista alle 25 v 9 9 65 65 130 30 7 10 115 134 249 5 3 6 30 40 70 10 2 3 9 19 28 6 12 15 95 105 200 40 9 13 124 153 277 11 Toimintaryhmän jäsenmäärä, naiset*** 90 Toimintaryhmän jäsenmäärä, miehet*** 90 Toimintaryhmän jäsenmäärä, nuoret (alle 25 v)*** 40 Toimintaryhmän jäsenmäärä, organisaatiot*** 120 Toimintaryhmän jäsenmäärä/jäsenmaksun maksaneet jäsenet 31.12.2013 Hankejärjestelmä 2007/Mavi/MMM Tike/ tilanne 3.3.2014 *Toteuma: Vuosittain raportoitu kumulatiivinen työntekijöiden lukumäärä määrä kpl ***Toimintaryhmän jäsenmäärä/jäsenmaksun maksaneet jäsenet 31.12.2013 78 68 58 8 53 OSA 2 OSA 2: Yleishyödyllisten investointihankkeiden haastattelututkimuksen tuloksia Haastatteluotanta Yleishyödyllisiä investointihankkeita koskevan selvityksen haastatteluotanta tehtiin vuoden 2012 lopun tilanteesta (Hanke2007 – järjestelmän aineisto), joten tämä osa raporttia koskee päätöksiä, jotka on tehty vuosina 2008–2012. Kuvio 1. Yleishyödylliset investointitukipäätökset vuosittain Pohjois-Savossa Yleishyödylliset investointitukipäätökset/vuosi 0 5 10 15 20 25 30 35 2008 2009 2010 2011 2012 Haastatteluaineistossa on mukana yhteensä 27 yleishyödyllisiä investointihankkeita toteuttanutta toimijaa, jotka olivat ohjelmakaudella 2007-2013 saaneet toimintaryhmien kautta Maaseuturahaston tukea hankkeisiinsa. Yhtä internetkyselyyn vastannutta lukuun ottamatta kaikki toimijat haastateltiin henkilökohtaisesti tapaamalla. Haastattelut suoritettiin heinä-lokakuussa 2013. Haastateltaviksi valittiin noin kolmannes kunkin toimintaryhmän haastatteluajankohtaan mennessä rahoittamista yleishyödyllisistä investointihankkeista (kuvio 2). Kalakukko ry oli rahoittanut yhteensä 30 yleishyödyllistä investointihanketta, joista haastateltiin yhdeksän, Mansikka ry:n rahoittamia hankkeita oli 19, näistä haastateltiin seitsemän ja Ylä-Savon Veturi oli alueellaan myöntänyt rahoitusta 35 hankkeelle, joista selvitykseen haastateltiin 11. Haastateltavien valintaan asetettiin joitain kriteerejä. Ensisijaisesti valittiin hankkeita, jotka olivat saaneet tukipäätöksensä ohjelmakauden ensimmäisellä puoliskolla, eli vuosina 2008–2010, sekä jo lopetetuiksi kirjattuja hankkeita (monet hankkeet luonnollisesti usein täyttivät molemmat kriteerit). Tämä ajallinen rajaus mahdollisti parhaiten toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin, koska toteutuksesta oli kulunut parhaassa tapauksessa viisikin vuotta. Haastateltaviksi valikoituneiden hankkeiden saamat tukipäätökset painottuivat lopulta vuosille 2008 (13 hanketta) ja 2009 (10 hanketta). Huomioon otettiin myös hankkeiden maantieteellinen jakautuminen Pohjois-Savon alueella niin, että haastateltuja hankkeita olisi kattavasti koko maakunnan alueelta. Tähän hyvän pohjan loi toimintaryhmien välinen jako, jota pyrittiin vielä tasoittamaan toimintaryhmien toimintaalueiden sisällä. Lisäksi selvitykseen pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monen tyyppisiä hankkeita esimerkiksi kohteiltaan ja kohderyhmiltään. Luonnollisesti haastateltavien ja vastaajien valintaan vaikutti heidän suostuvaisuutensa ja tästä syystä yllä mainituista kriteereistä jouduttiin hieman joustamaan. Kaiken kaikkiaan valittuja kriteerejä pystyttiin noudattamaan hyvin. 79 OSA 2 Yleistä arviointia haastatteluista Alkuperäisen suunnitelman mukaan haastattelut pyrittiin sopimaan esimerkiksi talkoiden, kokouksen tai muun sellaisen yhteyteen, jossa olisi paikalla mahdollisimman paljon hankkeen toteuttajatahon toimijoita ja/tai hankkeessa mukana olleita henkilöitä. Osaksi johtuen yhdistysten yms. kokoontumisen kannalta huonosta ajankohdasta (kesälomakuukaudet) ja aikataulujen yhteensovittamisongelmista, vain muutamassa haastattelussa oli enemmän kuin 1-3 henkilöä, joka oli yleisin haastateltavien määrä. Haastatteluiden perusteella voidaan kuitenkin todeta, että niiden anti ei juurikaan lisääntynyt, vaikka paikalla oli useampikin henkilö. Oli selkeästi havaittavissa, että hankkeiden toteuttajien taholta oli valittu tai valikoitunut useimmiten yhdestä kahteen tai korkeintaan kolme henkilöä, jotka olivat vetovastuussa hankkeesta ja paneutuneet siihen. Näin ollen muilla hankkeeseen osallistuneilla ei ollut paljon, jos ollenkaan, tarkempaa tietämystä esim. tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuudesta, asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta sekä vaikutuksista, vaan he olivat toimineet esim. talkoolaisina ja yleisesti katsoen toteutuksen parissa. Alkuperäinen suunnitelma oli antaa näille muille mukana olleille vastattavaksi samat kylän tulevaisuutta koskevat kysymykset, jotka löytyivät myös täydellisestä haastattelulomakkeesta ja näin kerätä lisätietoa tästä osa-alueesta. Haastatteluihin osallistuneiden pienestä määrästä johtuen näitä vastauksia saatiin vain muutaman hankkeen osalta, eikä niitä tästä syystä voitu käyttää ollenkaan. Pohjoissavolaiset hanketoimijat olivat hyviä haastateltavia; he olivat suostuvaisia haastattelun toteuttamiseen ja myös ajankohdat saatiin sovittua helposti, eikä sovittuja tapaamisia tarvinnut siirtää. Haastateltavat olivat suurimmalta osin hyvin valmistautuneita haastatteluihin ja vastasivat sekä kertoivat kokemuksiaan avoimesti. Haastatteluja saatiin sovittua ja toteutettua hyvällä tahdilla, koska muutamien päivien tauot haastatteluiden välissä olivatkin tarpeen litterointia varten. Negatiiviset kokemukset korostuivat byrokratian ja siihen liittyviin vaikeuksiin liittyvissä vastauksissa /lainauksissa, koska niistä ”muistetaan” herkemmin kertoa kuin positiivisista kokemuksista. Kuitenkin vastauksista näkyy, että tukeen ollaan oltu kokonaisuudessa kuitenkin tyytyväisiä (haastattelijan huomio). Vastaajien tehtävät hankkeessa, aiempi hankekokemus sekä paikallisen Leader- ohjelman tuntemus Haastatteluihin osallistui toteuttajatahon asemansa puolesta eniten yhdistysten tms. vastuuhenkilöitä. Mukana olleista miltei puolet oli yhdistysten puheenjohtajia, varapuheenjohtajia tai hallituksen puheenjohtajia. Toiseksi suurin ryhmä olivat yhdistysten jäsenet, joita oli vajaa neljännes vastaajista. Sihteereitä ja rahastonhoitajia oli noin 15 %. Haastatteluun vastasi työnsä puolesta (esim. toteuttajana kunta) neljä henkilöä. Haastateltujen asema hankkeessa oli ollut useimmiten, reilussa 60 %, ”hankkeen vetäjä” tai ”vastuuhenkilö” (kuvio 3). Lisäksi osa haastatelluista toimi hankkeessa yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai hallituksen jäsenen roolissa (26 %). Usein puheenjohtaja oli samalla hankkeen vastuuhenkilö. Muutaman vastaajan tehtävä hankkeessa oli ollut paperitöiden hoitaminen. Kokemus hanketoiminnasta jakoi vastaajat melko selkeästi kahtia (kuvio 3). Miltei puolella vastaajista ei ollut ollenkaan aiempaa kokemusta hanketoiminnasta ja 40 % ilmoitti sijoittuvansa kategorioihin 2-5 vuotta ja 610 vuotta kokemusta erilaisista hankkeista. Vastaajien hankekokemuksen huomioon ottaen toimintaryhmien Leader-ohjelmat tunnettiin melko hyvin. Toimintaryhmien paikallisen Leader-ohjelman tuntemus oli kohtalainen 40 %:lla, hyvin ohjelman koki 80 OSA 2 tuntevansa 30 % vastaajista ja sama määrä ei tuntenut alueensa ohjelmaa ollenkaan. Paikallisen ohjelman tavoitteiden tuntemuksella onkin merkitystä lähinnä rahoituksen hakuvaiheessa. Kuvio 2. Vastaajien aiempi hankekokemus Vastaajan aiempi hankekokemus 0 2 4 6 8 10 12 14 Ei aiempaa kokemusta 1 vuosi 2-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta Kuvio 3. Vastaajan paikallisen toimintaryhmän Leader-ohjelman tuntemus Miten hyvin tunsitte toimintaryhmän paikallisen suunnitelman Leader-ohjelman? 0 2 4 6 8 10 12 En tuntenut ollenkaan Tunsin kohtalaisesti Tunsin hyvin Hankkeen lähtökohta, yhteistyökumppanit kohderyhmä, toteutusalue ja tärkeimmät Noin 80 % vastaajista kertoi hankkeen saaneen alkunsa ilmenneestä tarpeesta. Yleisimpiä syitä olivat yhteisten kokoontumistilojen puute, tilojen ja ympäristön huono kunto ja tarve kunnostamiseen, harrastusmahdollisuuksien ja -olosuhteiden luominen ja parantaminen sekä toiminnan ja käytön helpottaminen kalusto ym. parannusten kautta. Ideoita hankkeen toteuttamiseen oli saatu myös esimerkiksi halusta lisätä toimintaa tai yrityksestä säilyttää koulu kylällä. Joskus hanke oli saanut aloitteen toimintaryhmän työntekijöiden tuotua esille mahdollisuuden ko. tukeen. Lähes viidenneksessä vastauksista esiintyi kyläkoulun, joko lakkautetun, lakkautusuhan alla tai toiminnassa olevan, merkitys yhteisölle ensisijaisesti yhteisen toiminnan tilana. Hankkeen hyödynsaajista eli kohderyhmistä eniten mainintoja saivat ”harrastajat” ja erilaiset ”yhdistykset”, jotka mainittiin yli 80 % vastauksista. Toiseksi useimmiten, lähes 2/3 vastauksista, esille nousivat ”kyläläiset” ja ”paikalliset” sekä ”loma-asukkaat”. Yrittäjät nähtiin kohderyhmänä viidenneksessä vastauksista ja 1-4 mainintaa saivat myös koulut ja oppilaitokset, matkailijat, kunta ja seurakunta. Kuten hankkeiden kohderyhmistä voi päätellä, haastatteluun valitut hankkeet olivat alueellisesti katsottuna, odotetustikin, paikallisia ja kyläkohtaisia. Ainoastaan kaksi investointihankkeista toteutettiin useamman kylän yhteisinä hankkeina; loput 25 toteuttajat laskivat kyläkohtaisiksi tai paikallisiksi hankkeiksi. Laajemmin 81 OSA 2 useamman kunnan alueella tai maakunnallisesti toteutettuja hankkeita ei ollut yksikään haastatelluista. Yleishyödyllisten investointihankkeiden tavoitteena on paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin ja palveluiden parantaminen siten, että tilat erilaisiin toimintoihin löytyy riittävän läheltä omalta kylältä. Tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi hankkeen toteuttamisessa vastauksissa (avoimeen kysymykseen) nousi kunta tai kaupunki, joka mainittiin yhteensä yhdeksässä eli kolmasosassa vastauksista. Seurakunta, maanomistajat (jotka olivat tosin kunta ja seurakunta), kyläyhdistykset ja oppilaitokset saivat jokainen kaksi mainintaa. Myös paikalliset yritykset ja yhdistykset nostettiin esille muutamissa vastauksissa. Yhdeksällä hankkeella ei ollut ollenkaan yhteistyökumppaneita. Tämän kysymyksen kohdalla on huomioitava, että vastaajat käsittivät yhteistyökumppanin monella eri tavalla. Jotkut ajattelivat hyvinkin laajasti ja mainitsivat yhteistyökumppaneiksi esimerkiksi liikkeet, joista oli tehty hankintoja, kun toiset rajasivat tiukemmin sen, kenet laskettiin yhteistyökumppaneiksi. Hankkeen tuotokset Haastatteluun valittujen hankkeiden kohteet ja tehdyt investoinnit olivat hyvin monenlaisia. Hankkeissa oli toteutettu erilaisia laite-ja kalustohankintoja, korjauksia ja rakennusprojekteja. Haastattelussa pyydettiin vastaajia valitsemaan valmiista vaihtoehdoista parhaiten sopiva/sopivat toimenpide/investointikohde. Yhdeksässä hankkeessa toimenpiteenä oli toteutettu vanhojen rakennusten kunnostus- tai laajennushankkeita ja kuudessa hankkeessa oli lisäksi rakennettu uusia rakennuksia. Haastatelluissa hankkeista yleisin toimenpide (10 vastausta) oli erilaisten uusien rakennelmien, kuten kodan, laiturin tai muun vastaavan rakentaminen tai (2 vastausta) rakennettu uusi polku, reitti tai muu vastaava kohde. Lisäksi kolmessa hankkeessa oli kunnostettu vanhaa rakennelmaa (esim. kota, laituri) tai polku, reitti tai muu vastaava kohde. Lisäksi moni vastaajista (9 vastausta) valitsi avoimen vaihtoehdon ”joku muu, mikä?”. Nämä sisälsivät mm. tien, puiston, varaston, paikoitusalueen, uimarannan ja – kopin, kuivakäymälän, venepaikkoja, veneiden vesillelaskupaikan, liikunta-alueen rakentamisen tai kunnostamisen sekä laite- ja kalustohankintoja (mm. kaivinkone, pöytiä ja tuoleja, kaukoputki sekä estekalustoa). On huomioitava, että vastausten kokonaismäärä ylittää tässä vastaajien määrän, koska joissain hankkeissa on toteutettu useita toimenpiteitä. Kuvio 4. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet. Mitä hankkeessa on tehty? 0 2 Uuden rakennuksen rakentaminen Vanhan rakennuksen kunnostaminen ja/tai laajentaminen Uuden laiturin, kodan tai muun vastaavan rakennelman rakentaminen Vanhan laiturin, kodan tai muun vastaavan rakennelman kunnostaminen Uuden polun, reitin tai muun vastaavan kohteen rakentaminen Vanhan polun, reitin tai muun vastaavan kohteen kunnostaminen Joku muu, mikä? 82 4 6 8 10 12 OSA 2 Hankeprosessin sujuvuus Hankkeen toteutuminen suunnitelmien mukaisesti Lähes 2/3 vastaajista ilmoitti, että hanke oli toteutunut suunnitelmien mukaisesti ja reilu kolmannes oli puolestaan joutunut tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Hankkeissa, jotka eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, muutokset johtuivat esimerkiksi rakennusmääräysten ja – tapojen, kustannusarvion, tuen määrän ja aikataulujen muutoksista: Lisäksi varoja jouduttiin siirtämään hankkeen sisällä toiseen kohteeseen ja myös byrokratia aiheutti muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hankkeen tavoitteet eivät olisi toteutuneet suunnitellusti. Kuvio 5. Hankkeen toteutuminen suunnitelman mukaan Toteutuiko hanke suunnitelman mukaisesti? Ei; 10; 37 % Kyllä; 17; 63 % Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus ja hankkeen toteutuminen Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuutta sekä hankkeen toteutumista haastateltavia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= ei samaa eikä eri mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä ja 5= samaa mieltä. Kysymykset oli asetettu lähtökohtaisesti negatiivisten väittämien muotoon eli esimerkiksi ”päätöksen viivästyminen vaikeutti hankkeen toteuttamista” ja ”tuen hakuun kului suhteessa enemmän aikaa, mitä siitä saatu taloudellinen hyöty oli”, jolloin vastaukset 1-2 merkitsivät sitä, että vastaajan kokemus oli positiivinen ja vastaukset 4-5 sitä, ettei vastaaja ollut tyytyväinen ko. kohdan sujumiseen. Näiden kysymysten asettelua mietittiin lomakkeen suunnitteluvaiheessa pitkään ja päädyttiin käyttämään tätä tyyliä, koska se vaikutti hyvältä keinolta korostaa kysymyksiä ja tavallaan herätellä vastaajia uudella lähestymistavalla. Käytännössä tämä osoittautui kuitenkin hieman huonosti toimivaksi ratkaisuksi. Kysymyksenasettelu ja oikeansuuntaisten vastausvaihtoehtojen löytäminen aiheuttivat vastaajille vaikeuksia. Onneksi menetelmänä oli kuitenkin kasvokkain tapahtuva haastattelu, jolloin haastattelija pystyi selvittämään asian vastaajille, ja tämä seikka ainoastaan vaati hieman enemmän selittämistä. 83 OSA 2 Kuvio 6. Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus sekä hankkeen toteutuminen Tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus ja hankkeen toteutuminen 0 5 10 Hankerahoituksen tukimuodot eivät vastanneet kehittämistarpeisiin (kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei voitu toteuttaa/hyväksytty toteutettaviksi). Mitä ei voitu toteuttaa? Tuen hakemista vaikeutti hakuprosessin monimutkaisuus ja tiedonsaanti siitä oli ongelmallista 15 20 20 6 5 Päätöksen viivästyminen vaikeutti hankkeen toteuttamista Maksatukseen liittyvät ongelmat vaikeuttivat hankkeen toteuttamista 2 11 19 3 5 Toimijoiden sitoutumattomuus ja heikko yhteistyö vaikeutti hankkeen toteuttamista 20 3 Hankkeen lyhyt toiminta-aika vaikeutti hankkeen toteuttamista 20 20 1=täysin eri mieltä 2=jokseenkin eri mieltä 4=jokseenkin samaa mieltä 5=täysin samaa mieltä 84 5 1 3=ei samaa eikä eri mieltä 3 4 20 2 01 1 4 Tavoitteiden epärealistisuus (alibudjetointi) vaikeutti hankkeen toteuttamista Vaikeuttiko hankkeen toteuttamista jokin muu, mikä? 30 4 8 2 17 Tuen hakuun kului suhteessa enemmän aikaa, kuin mitä siitä saatu taloudellinen hyöty oli 11 4 16 25 3 02 20 3 1 1 20 4 0 OSA 2 Tukimuotojen vastaavuus kehittämistarpeisiin Ensimmäinen kysymys kuului ”hankerahoituksen tukimuodot eivät vastanneet kehittämistarpeisiin (kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei voitu toteuttaa/hyväksytty toteutettaviksi). Mitä ei voitu toteuttaa?” Keskiarvoksi tähän kysymykseen tuli 1,7 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä), joka merkitsee, että tukimuodot vastasivat hyvin hanketoimijoiden kehittämistarpeeseen. ¾ vastaajista oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Kokonaan toteuttamatta oli jäänyt yksi kohde, jota ei ollut rahoitettu toimintaryhmän yleisen linjauksen vuoksi. Toisessa kohteessa hankkeen ulkopuolelle oli rajattu toimenpide, joka olisi ollut paljon myös erään yrityksen käytössä, joten sen osittaminen yrityksen ja hankkeen kesken osoittautui liian vaikeaksi. Ilman tätä osittamista toimenpide ei täyttänyt yleishyödyllisyyden kriteeriä. Yhdessä, isohkossa hankkeessa, maksimirahoitusmäärä oli tullut vastaan. Yhden hankkeen osalta hanketoimijat oli yllättänyt talkootyön ”vastikkeen” käsite; he olivat saaneet käsityksen, että tehtyjä talkootunteja vastaan saa rahaa. Hankeprosessin ongelmat Kysymykseen ”Tuen hakemista vaikeutti hakuprosessin monimutkaisuus ja tiedonsaanti siitä oli ongelmallista” vastaukset jakautuivat melko tasaisesti kaikkien vaihtoehtojen kesken. Täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa oli reilu 40 % ja täysin tai jokseenkin samaa mieltä 44 %, keskiarvon ollessa 2,96. Useat vastaajat mainitsivat, että tämä kysymys pitäisi jakaa kahteen, eli hakuprosessin monimutkaisuudelle tulisi olla oma kysymyksensä ja tiedonsaannille omansa, koska monet olisivat halunneet antaa näille kahdelle eri arvosanan. Hakuprosessia pidettiin hyvinkin monimutkaisena, esimerkkinä tämä vastaus: ”kyllähän se nyt rehellisesti täyttyy sannoo, että kyllä se yks talvinen viikko meni tuskaillessa sen kanssa ainaki, että eihän nämä ihan yksinkertasia sinällään oo…”, mutta toisaalta saman hankkeen toinen toteuttaja totesi, että ”…siinä pittää olla semmonen vähä avarakatseinen… ei nyt ihan lillukanvarsiin kannata ruveta niinku ryppyilemmään… mut se on vaan et sitä rutiinia kun tekee näitä ja on mukana ja valvoo ni, kyllä sitä tulee vaan sitte sitä rutiinia, vaan sitte tietää missä suunnilleen mennään”. Prosessia kommentoitiin myös mm. näin: ”Kyl mää melkein sanoisin että, että se oli todella niinku hankalaa”, ”No se että ne, hakemuslomakkeetki siinä piti täyttää niin mahdottoman monimutkaisesti että…”. Eräs hanketoimija, joka oli aikaisemmin ollut mukana erilaisten rakentamista sisältäneiden hankkeiden toteuttamisessa, piti vain yhden investoinnin sisältänyttä hanketta helppona: ”tää oli niinku erittäin heleppo, ku meillä oli niinku kaks, nää kumminki nää rakentamishankkeet, ne ol, siinä oli hirvveesti talakkootyötä ja muuta ja se niitten lappujen täyttäminen oli kauheen niinku vaikkeeta, tää investointihanke oli todella heleppo, niinku ihan äärimmäisen heleppo”! Tiedonsaanti toimintaryhmiltä taas toimi suurimman osan mukaan hyvin, kuten eräs vastaaja asian ilmaisi: ”ne neuvo tarkkaan mitä piti mihinki lappuun pistee ja merkata ja tehä”. Useiden haastateltavien kohdalla eniten sanallista palautetta kirvoitti hakuprosessin monimutkaisuus. Eräs haastateltava ilmaisi mielipiteensä näin: ”no sanotaan sillä tavalla, että ehkä huvittavinta tässä hommassa on tämä byrokratia… siis turha päällekkäinen byrokratia pois, ei pie olla tsaarinajan byrokratiaa enää Suomessa”, ja toinen: ”että ei voinu ymmärttee sitä että ku sitä joka paikassa mainostettii ja piettään kylillä kaiken maailman Leaderiä ja vaikka sun vallan mitä EU-iltoja. Kyläläisiä houkutellaa hakkeutummaa ja hakemaa 85 OSA 2 tämmöstä avustusta, niin ee puoletkaa niistä ressukoista arvoo että mihinkä, minkä hirren rakkoon piäsä pistäävät kun männöövät ja lähttöövät tähän hommaan. Että nyt jos tietäsin tämän niin en pitkällä tikullakkaa sossis tähän näihin EU-kuvioihin, millää muotoo. Ihan käsittämätöntä että miten, miten pysttyy olemaan niin byrokraattinen laitos…”. Vaikka vastaukset kysymykseen jakautuivat aikalailla tasan molempiin päihin vastausasteikkoa, avoimissa vastauksissa korostuvat luonnollisesti negatiiviset näkemykset, koska huonojen kokemusten kohdalla ihmiset tuntevat enemmän tarvetta antaa palautetta, kuin hyvien kokemusten johdosta. Päätöksen viivästymisen tai maksatukseen liittyvien ongelmien valtaosa vastaajista ei nähnyt vaikeuttaneen hankkeen toteuttamista. Hieman noin neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että päätöksen viivästyminen tai maksatukseen liittyvät ongelmat vaikeuttivat hankkeen toteuttamista ainakin jossain määrin, miltei 70% oli ainakin jokseenkin eri mieltä. Keskiarvoksi muodostui 2,04. Eniten kommentteja aiheutui maksatuksen viivästymisestä: ”…niin sitä maksatusta nii, sitä pitäs etupainottaa kyllä vähä enempi …”. Etenkin pienten yhdistysten kohdalla maksatuksen viivästyminen voi aiheuttaa ongelmia taloudellisella puolella: ”…rahhoohan ois tarvittu aikasemmin tietysti, velekoohan myö on otettu, ei pienellä kassalla pysty pyörittämmään semmosta hanketta”. Eräs vastaaja näki, että vaikka maksatus olikin viivästynyt, se itseasiassa osoittautui hankkeen kannalta hyväksi: ”…siihen tuli aina semmosia katkoksia, koska meillä omat rahat loppu, ei voitu sitten, ne vaan piti oottaa, että saahaan rahat, eikä lähetty pankista hirveesti velkaa tekemmää, koska ollaan kuitenki harrastuyhistys. Mutta sanottaan, että se nyt oikeestaan aika hyvin rytmitty ja se, sillä tavalla jälkeenpäin aatellu ihan hyvä, että talkoolaisetki sai levätä”. Tuen merkitys ja hankkeen toteuttamiseen vaikuttaneet tekijät Yli 90 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämän ”tuen hakuun kului suhteessa enemmän aikaa, kuin mitä siitä saatu taloudellinen hyöty oli” kanssa, tuesta saatu taloudellinen hyöty oli siis suhteessa suurempi kuin sen hakemiseen käytetty aika miltei kaikkien mielestä. Vastausten keskiarvoksi tuli 1,5. Tavoitteiden epärealistisuutta, esimerkiksi alibudjetointia, joka olisi vaikeuttanut hankkeen toteuttamista ainakin jossain määrin, ilmeni ainoastaan 15 %:ssa hankkeista. Miltei 90 % haastatelluista oli sitä mieltä, että toimijoiden sitoutumattomuus ja heikko yhteistyö eivät vaikeuttaneet hankkeen toteuttamista. Tätä kuvasi hyvin seuraava kommentti: ”sitä minä oon ihmetelly vieläkkii ja ihmettelen aina ku minä kahtelen tätä että tuota. Siellol vanahoja miehiä ja nuorempia miehiä…kyllä sitä kun kahto sitä pörinätä tässä tämän rakennuksen ympärillä, niin piti aina niinku ihmetellä että voi vitsi mikä henki tiällä on, ei pienintäkkää ongelmoo ollu siinä, että aina olttiin monesta asiasta aina ermieltä ja aika tiukallakkii aina välillä, mut se, sen nyt ymmärttää, mut se henki ol kyllä niin semmonen et se viettiin kyllä, myö ylleensä kun mitä piätettään niin myö viijjään kyllä se läpi sittä ihan. Niin kauan vatvattaan sitä piätöstä enne ku sitte ollaan sitä mieltä että jumankauta, myöhän tämä tehhään ja sillee, niin siinä käv tässäkkii”. Haastatteluissa nousi selkeästi esille, kuinka ryhmä esim. kyläläisiä tai yhdistyksen väkeä, joka hanketta oli toteuttamassa, oli erittäin aktiivinen ja sitoutunut toimintaan, joskin usein tämä ydinryhmä oli valitettavan pieni ja koostui melko iäkkäistä henkilöistä, kuten eräs toimija huomautti: ”se on nykypäivä, että sitoutuminen on vaikkeeta. Se on niinku ihan normmaali kuvio, että pikkusen on vaikeutta, mutta ei nyt ihan ylitsepääsemätön”. 86 OSA 2 Eräs toimija näki että ”se yhdisti meitä niinku lisää tää proggis tavallaan vielä…”. Myöskään hankkeen lyhyen toiminta-ajan ei koettu vaikeuttaneen hankkeen toteuttamista, tätä mieltä oli noin 85 % vastaajista. Reilu neljäsosa vastaajista koki, että joku muu seikka edellä mainittujen lisäksi oli vaikuttanut hankkeen toteuttamista. Näitä olivat esimerkiksi se, ettei omien työkalujen tai koneiden käyttöä korvattu ollenkaan, erikoistekniikan asiantuntijaosaamista jouduttiin etsimään kauempaa, omarahoitusosuutta ei ollut valmiina, toimintaryhmän henkilökunnan vaihtuvuus oli suurta, sääolosuhteet ja hakuprosessiin liittyvä jäykkä systeemi sekä alati paheneva byrokratia. Hakuvaiheessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen Haastateltavilta kysyttiin avoimella kysymyksellä toteutuivatko hakuvaiheessa asetetut tavoitteet, ja vastaajat näkivät miltei yksiselitteisesti hakuvaiheessa asetettujen tavoitteiden toteutuneen täysin. Ainoastaan yksi vastaaja vastasi tavoitteiden toteutuneen ”pääosin”. Tästä voidaan päätellä, että hankkeiden tavoitteet on alun perin asetettu realistisesti. Hankkeille asetetut tavoitteet ja hankkeiden toimenpiteiden vaikutukset Vastaajia pyydettiin arvioimaan asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden vaikutuksia toimintaan. Tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikutuksia pyydettiin arvioimaan 20 tavoitetta sisältävän listan perusteella. Listan kokoamisessa on huomioitu mm. toimintaryhmien paikallisten suunnitelmien tavoiteasettelu. Vastausvaihtoehtoina oli: 0= ei ollut tavoitteena, 1= tavoite ei ole toteutunut, 2=tavoite on toteutunut osittain, 3= tavoite on toteutunut täysin. Tämä teki vastausten käsittelyn jonkin verran hankalaksi. Vastausvaihtoehtoihin yhdistettiin sekä se, koskiko ko. tavoite hanketta sekä tavoitteen toteutuma, mutta tässä nämä kaksi asiaa käsitellään erikseen. Kuviosta 7 (seuraava sivul) ensimmäinen vaihtoehto (0=ei ollut tavoitteena) on jätetty kokonaan pois, joten kaaviosta on suoraan nähtävissä, kuinka moni on hakuvaiheessa asettanut ko. tavoitteen tavoitteeksi ja kuinka se on toteutunut. Parhaiten tavoitteista on toteutunut palveluiden laadun parantuminen, joka ainoana oli tavoitteena jokaisella vastaajalla ja oli toteutunutkin kahden osalta osittain ja loppujen 25 osalta täysin. Toiseksi parhaiten oli toteutunut toiminnan monipuolistuminen, joka oli ollut tavoitteena kaikilla paitsi yhdellä hankkeella ja osittain toteutunut kuudessa tapauksessa ja täysin 20 hankkeessa. Näiden lisäksi useiden tuensaajien tavoitteeksi asettamia ja hyvin toteutuneita tavoitteita olivat kylän vetovoiman ja elinvoimaisuuden lisääntyminen, uusien asiakkaiden tai asiakasryhmien saaminen sekä yhdistyksen toiminnan ja varainhankinnan lisääntyminen. Vähiten tavoitteista ”suosiota” saivat ainoastaan kuudessa hankkeessa tavoitteeksi asetettu uusien asukkaiden saaminen. Näistä puolessa tavoite ei ollut toteutunut ja toisessa puoliskossa tavoite oli toteutunut osittain tai kokonaan. Teknologian hyödyntämisen lisääntyminen oli tavoitteena vain 10 hankkeella; yhden hankkeen osalta se ei ollut toteutunut, neljän osalta oli toteutunut osittain ja lopuilla täysin. Rakennuskulttuurin ja perinnön säilyttäminen/parantaminen sekä energian- tai kustannussäästö oli tavoitteena vain muutamassa hankkeessa, mutta oli toteutunut hyvin niissä, joiden tavoitteena se oli. Vastaajat mainitsivat annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta muutamia itse asettamiaan tavoitteita, jotka olivat toteutuneet täysin, näitä olivat yhteisöllisyys ja yhteistoiminta, matkailun edistäminen, imagon kohottaminen ja pohjan luominen harrastustoiminnan säilymiselle. Kokonaisuutena katsoen hanketoimijat näkivät asetettujen tavoitteiden toteutuneen hyvin. Kuvio 7. Mitä tavoitteita hankkeille on asetettu ja kuinka ne ovat toteutuneet 87 OSA 2 Hankeelle asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen 0 5 Toiminnan monipuolistuminen 0 10 15 6 15 1 4 5 Energiansäästö/kustannussäästö 01 9 Kestävä kehitys ja ympäristövastuullisuus 0 5 Ylläpidon helppous ja turvallisuus (esim. lämmitysjärjestelmä) 0 5 11 13 4 14 Yhdistyksen toiminnan ja varainhankinnan (esim. 0 tilavuokrausten ja ruokapalveluiden) lisääntyminen 5 Uusien asiakkaiden/asiakasryhmien saaminen 0 5 Toimijoiden (esim. yhdistysten) yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen 16 17 1 2 Sitoutumisen ja vapaaehtoistyön lisääntyminen 1 Asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen 1 Kylän vetovoiman ja elinvoimaisuuden lisääntyminen 0 17 5 12 3 14 4 18 Nuorten toimintamahdollisuuksien lisääntyminen 0 8 Ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien lisääntyminen 0 Uusien asukkaiden saaminen 12 1 2 Luontoympäristön ja kylämaiseman parantaminen 01 15 Rakennuskulttuurin ja -perinnön säilyttäminen/parantaminen 0 1=Tavoite ei ole toteutunut 12 7 3 Muu, mikä? 01 30 25 Toiminnan ympärivuotisuus 0 2 Turvallisuuden parantuminen (esim. valaistu reitti, 0 uimaranta) 25 20 Palveluiden laadun parantuminen 0 2 Teknologian hyödyntämisen lisääntyminen 20 9 4 2=Tavoite on toteutunut osittain 3=Tavoite on toteutunut täysin Välilliset ja odottamattomat vaikutukset Hankkeilla on usein myös sellaisia vaikutuksia, joita suunnitteluvaiheessa ei osata tai huomata kirjata ylös. Hankkeet elävät toteutusvaiheen aikana ja vastaan tulee sekä positiivisia että negatiivisia yllätyksiä. Lisäksi 88 OSA 2 hankkeen toimintaympäristö muuttuu koko ajan, joten esim. kunnostetuille kylätaloille voi löytyä ennalta suunnittelematonta käyttöä hankkeen toteutumisen jälkeen. Yli puolet vastaajista näki, että hankkeen toteuttamisella oli ollut positiivisia yllättäviä tai välillisiä vaikutuksia. Yleisin positiivinen vaikutus, joka vastauksissa nousi esille, oli kohteen käytön, oman sekä ulkopuolisen, laajuus, joka oli yllättänyt vastaajat: ”Käytön laajjuus on yllättäny vois sanno näin. Positiivisesti vielä yllättäny…”. Myös uusia harrastajia oli hankkeiden ansiosta saatu. Toiseksi useimmiten esille nousi ihmisten aktivoituminen, esim. kiinnostus yhdistyksen tms. toimintaa kohtaan on herännyt, yhteishenki parantunut ja kyläläiset tutustuneet toisiinsa. Erään hankkeen tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäiseminen ja hankkeen ansiosta eräs kohderyhmästä olikin saanut opiskelupaikan ja toinen työpaikan. Negatiivisia yllättäviä vaikutuksia oli havainnut 15 % haastatelluista. Näitä olivat esimerkiksi hankkeen aiheuttama suuri työmäärä sekä siitä aiheutunut pelko uuden hankkeen toteuttamista kohtaan, vaikka tarvetta sellaiselle olisikin. Muutamien vastaajien mielestä hankkeilla oli ollut sekä negatiivisia että positiivisia yllättäviä vaikutuksia. Toteutumattomat tavoitteet ja mahdolliset jatkohankkeet Ainoastaan kahdessa hankkeessa asetettuja tavoitteita oli jäänyt saavuttamatta, toisessa siitä syystä, että kyseisiä investointeja ei yleisen linjauksen vuoksi rahoitettu ja toisessa ajanpuutteen vuoksi toimenpide oli jäänyt keskeneräiseksi, tosin tätäkin oli tarkoitus jatkaa myöhemmin. Yli 90 %:ssa hankkeista ei siis jäänyt mitään saavuttamatta. Tämä antaa saman viestin kuin tiedusteltaessa hakuvaiheessa asetettujen tavoitteiden toteutumista; tavoitteet on alkujaan asetettu realistisesti, hankkeeseen on sitouduttu ja toimenpiteet on pystytty myös toteuttamaan. Kuvio 8. Jatkohankesuunnitelmat Suunnitelmat jatkohankkeen suhteen 5; 19 % Ei jatkohanketta suunnitteilla 9; 35 % Jatkohanke suunnitteilla 12; 46 % Jatkohanke jo toteutettu Vastaajista 46 % ilmoitti jatkohankkeen olevan suunnitteilla tai ainakin tarvetta sellaiselle olevan. Erään haastateltavan sanoin: ”ei sitä voi niinku porttia sulukkee, että kyllä näissä niinku mielellään kuulolla ollaan, et kyllä kokemukset oli tästä sinänsä, tästä byrokratiasta huolimatta positiivisia”. Noin kolmasosalla ei ollut jatkohanketta suunnitteilla ainakaan tässä vaiheessa ja noin viidennes oli jo toteuttanut jatkohankkeen tai sellainen oli parhaillaan käynnissä. Eräs haastateltava kertoi, että tukimahdollisuutta jatkohankkeeseen oli tiedusteltu, mutta tukea ei olisi ollut mahdollista saada, joten investointi oli toteutettu ilman tukea. Eräs toinen kertoi, että suunnitelmia uuteen projektiin on, mutta se tulee olemaan niin pieni, ettei siihen haeta tukea tätä kautta. 89 OSA 2 Hankkeen toteuttamisen vaikutus toteuttajien talouteen ja mitä olisi tapahtunut, jos hanketta ei olisi toteutettu tai tukea saatu Vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä, että hankkeella ei ole ollut erityistä vaikutusta toteuttajatahon talouteen. Positiivisia vaikutuksia näki olleen noin neljännes vastaajista. 15 % mainitsi, että vaikka hankkeen seurauksena onkin velkaa, on se tuonut myös tuloja. Reilu 10 % näki vaikutukset toistaiseksi negatiivisina, koska toimijoilla on tällä hetkellä velkaa. Kuvio 9. Hankkeen vaikutus toteuttajan taloudellisen tilanteeseen Hankkeen toteuttamisen vaikutus toteuttajatahon talouteen Positiivinen vaikutus 3 Ei vaikutusta 7 4 On velkaa, mutta myös tuloja Negatiivinen vaikutus 12 Haastateltavien mielipiteet siitä, mitä olisi tapahtunut alueen tai yhdistyksen näkökulmasta, jos hanketta ei olisi toteutettu, jakautuivat melko lailla tasan. Noin puolet oli sitä mieltä, että yhdistyksen tai alueen toiminta olisi vähentynyt tai ollut vaikeampaa, jos hanketta ei olisi toteutettu ja toisen puolikkaan mielestä alueen tai yhdistyksen toiminta olisi säilynyt ennallaan ilman hankkeen toteuttamista. Hankkeen toteuttamisen seurauksena oli joka tapauksessa jokaisessa kohteessa tapahtunut jollain osa-alueella muutos positiiviseen suuntaan. Miltei puolet vastaajista näki, ettei hanketta olisi toteutettu ollenkaan, jos sen toteuttamiseen ei olisi saatu tukea. 40 % olisi vienyt hankkeen läpi joko pienempänä tai vaihtoehtoisesti alkuperäisessä mittakaavassa, mutta jakanut toteuttamisen pienempiin osiin tai ajallisesti pidemmälle aikavälille. Ainoastaan kolme, eli reilu 10 % hankkeista olisi toteutettu samanlaisena myös ilman tukea, eli voidaan sanoa tuella olleen suuri merkitys näiden hankkeiden toteuttamiseen. Kuvio 10. Mitä olisi tapahtunut, jos tukea ei olisi saatu? Mitä olisi tapahtunut, jos tukea ei olisi saatu? 3 6 Hanketta ei olisi toteutettu ollenkaan Hanke olisi toteutettu pienempänä 13 Hanke olisi toteutettu kokonaan, mutta osissa tai pidemmällä aikavälillä Hanke olisi toteutettu samanlaisena myös ilman tukea 5 90 OSA 2 Kylän kehittämistarpeet ja tulevaisuus Kylien tulevaisuudennäkymien ja erityisesti tulevan ohjelmakauden kehittämistarpeiden osalta haastattelussa haluttiin selvittää myös mitä asioita maaseudulla tarvitaan, mitä halutaan kehittää ja mitkä ovat kehittämisen ja tulevaisuuden esteitä ja ongelmia. Asiaa kysyttiin kahdesta näkökulmasta, ensin kehittämistarpeiden osalta ja seuraavaksi kehittämisen esteiden osalta. Kehittämistoimenpiteiden tarve vuoteen 2020 mennessä Haastattelussa tiedusteltiin mielipidettä yhteensä 13 kehittämistoimenpiteen tarpeesta ja sen todennäköisestä toteuttamisesta kylällä tai alueella seuraavien kuuden vuoden sisällä, eli vuoteen 2020 mennessä. Vastausvaihtoehdot kysymyksiin olivat 1=erittäin epätodennäköisesti, 2=melko todennäköisesti, 3=ei epätodennäköisesti eikä todennäköisesti, 4=melko todennäköisesti ja 5=erittäin todennäköisesti. Vaihtoehtona oli lisäksi avoin kohta. Haastattelulomakkeessa tämän kohdan kysymys oli huonosti muotoiltu, joten vastaukset tulee tulkita enemmänkin kunkin kehittämistoimenpiteen tarpeellisuutena kuin toteuttamisen todennäköisyytenä. Toisaalta tämä tulkintatapa on lähempänä todellisuutta sillä aiemmissa haastatteluissa tuli esille, että toimenpiteiden todennäköisyyden arviointi 6 vuoden aikajänteellä on hyvin epävarmaa. Vastaukset on esitetty kuviossa 11. Kaikkein tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi alueellaan tai kylällään haastateltavat kokivat uusien asukkaiden saamisen ja nuorten toimintamahdollisuuksien kehittämisen. Uusien asukkaiden saamista tarpeellisena (melko tai erittäin todennäköistä) lähes 90 % vastaajista (ka. 4,37). Nuorten toimintamahdollisuuksien kehittämisen näki melko tai erittäin todennäköisenä tarpeena yli 75 % (ka. 4,15). Tämä kielii kylien pienenevästä asukasmäärästä ja etenkin nuoren polven poismuutosta. Useissa haastatteluissa nousi esille, kuinka yhdistysten toimintaan kaivattaisiin mukaan ns. uutta verta ja etenkin nuorempaa väkeä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen koettiin myös erittäin tärkeäksi, lähes 75 % näki sen melko tai erittäin todennäköisenä kehittämistoimenpiteenä. Myös tämä kertoo osaltaan yhdistysten toiminnan kuihtumisesta, koska tuolloin erityisesti yhdistysten ja alueiden välinen yhteistyö nousee merkittävään rooliin toiminnan ja elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi useassa avoimessa vastauksessa mainittiin kehittämistarpeeksi yritystoiminnan (perusteollisuuden ja muun kuin maatilojen), työpaikkojen ja palveluiden luominen, säilyttäminen ja kehittäminen. Toimenpiteitä tarvittaisiin myös ikääntyneiden ja erityisryhmien toimintamahdollisuuksien lisäämiseen, kylän yhteisen toiminnan kehittämiseen ja kulttuuriperinnön hyväksikäyttöön. Lisäksi nähtiin tarvetta sijainnin hyödyntämiseen, koska alue oli vastaajien mielestä ”oma maailmansa”. Päättäjien taholta toivottiin rohkaisua ja kannustusta, joka ei välttämättä tarkoita rahallista tukea. Vastausvaihtoehdoiksi annetuista kehittämistarpeista- ja toimenpiteistä ei erottunut yhtään sellaista, jonka vastaajat olisivat kokeneet selkeästi muita tarpeettomammiksi, vaan kaikille kehittämistarpeille löytyi kannatusta melko tasaisesti. Asteikolla 1-5 huonoin keskiarvo oli 3,15, jonka sai kansainvälisen toiminnan lisääminen. Sille nähtiin olevan vähiten tarvetta – vain 40 % vastaajista näki sen olevan melko tai erittäin todennäköinen kehittämiskohde. Toisaalta se myös jakoi vastauksia eniten eli 30 % piti sitä erittäin tai melko epätodennäköisenä kehittämistarpeena. Lisäksi kansainvälisen toiminnan lisäämisen osalta EOS-vastauksia oli eniten; tämä viestinee sitä, että kansainvälinen toiminta on monelle vielä vierasta eikä sitä yhdistetä samalla tavalla kylän kehittämiseen, kuin muita tutumpia toimenpiteitä. 91 OSA 2 Kuvio 11. Kehittämistoimenpiteet tulevaisuudessa Kehittämistoimenpiteiden tarve vuoteen 2020 mennessä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kylän yhteisten tilojen (esim. kylätalo) kehittäminen/kunnostaminen Kylän yhteisten tilojen (esim. kylätalo) varustetason parantaminen 4 3 Kylän muun infrastruktuurin kehittäminen Osaamisen kehittäminen 3 1 1 4 2 Kylän markkinoinnin kehittäminen 4 2 3 Muu, mikä? 0 9 10 6 13 12 6 11 7 7 4 2 7 7 3 2 01 4 5 2 2 Nuorten toimintamahdollisuuksien kehittäminen 8 11 4 4 Kansainvälisen toiminnan lisääminen 9 4 5 2 6 14 Tiedottamisen kehittäminen Uusien asukkaiden saaminen 10 1 5 3 11 5 3 Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen 5 5 4 4 Uuden teknologian hyödyntämisen edistäminen 3 3 5 Asiantuntijapalveluiden hankinta esim. suunnittelun avuksi Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen 4 17 4 2 2 8 5 3 1=Erittäin epätodennäköisesti 2=Melko epätodennäköisesti 3=Ei epätodennäköisesti eikä todennäköisesti 4=Melko todennäköisesti 5=Erittäin todennäköisesti 92 6 16 7 5 OSA 2 Esteet kylän kehittämisessä ja tulevaisuuden näkymissä Tulevaisuuden kehittämistarpeiden ja kehittämisesteiden kartoittamiseksi haastattelun lopuksi kysyttiin vastaajien näkemystä yleisemmin kylän kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta. Vastausvaihtoehdot olivat 1=ei ole este, 2=melko pieni este, 3=kohtalainen este, 4=melko suuri este ja 5=erittäin suuri este.. Vastaajien arviot kylänsä tulevaisuudesta ja kehittämisen esteistä on kuvattu kuviossa 12. Haastatteluissa mikään annetuista vaihtoehdoista ei noussut erittäin merkittäväksi esteeksi keskiarvojen perusteella. Mahdollisten esteiden suurimmat keskiarvot olivat hieman yli 3 (kohtalainen este), joten tästä voitaneen päätellä, etteivät vastaajat näe mitään yksittäistä estettä erityisen suurena ja että yleinen ilmapiiri tulevaisuuden suhteen on melko positiivinen. Lisäksi vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti vaihtoehtojen kesken. Toisaalta haastatteluun valikoituneet kylät ovat aktiivisia kyliä, jotka ovat halunneet investoida tulevaisuuteen. Vastausten kesiarvojen perusteella esteistä vahvimmin esille nousivat vetovoimaisuuden puute nuorison keskuudessa (ka.3,15), asukkaiden ikääntyminen ja väheneminen (ka.3,11) sekä palveluiden saatavuuden ongelmat - eli pitkälti samat teemat kuin kysyttäessä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Myös osaavien tekijöiden eli talkooväen saatavuus ja sitoutuminen sekä infran heikkeneminen oli merkittävimpien esteiden joukossa; yli puolet vastaajista piti em. vähintään kohtalaisena esteenä. Alle puolet vastaajista näki, että kehittämisen esteenä oli osaamisen puute paikallisessa kehittämisessä. Yhteisöllisyyden puuttuminen sekä asukkaiden näköalattomuus ja/tai uudistumishaluttomuus nähtiin esteenä, mutta nämä koettiin useimmiten vain kohtalaiseksi esteeksi. Näistä vastauksista on nähtävissä vielä edellisiä, kehittämistarpeita koskevia, vastauksia selkeämmin kylien asukasmäärän laskeva suuntaus ja asukasrakenteen vanheneminen, joita vastaan haluttaisiin taistella. Myös näissä vastauksissa yhdistyksissä yms. toimivien henkilöiden jo valmiiksi melko korkea ja koko ajan nouseva keski-ikä tule esille. Useat toimijat toivoivat nuorempia mukaan toimintaan ja kritisoivatkin nykyistä toimintakulttuuria, jossa talkoopohjainen toiminta on melko tuntematonta nuoremmille sukupolville. Ehkä yllättävin tulos oli se, että kaikkein pienimmäksi esteeksi (ka.1,81) haastateltavat katsoivat kylän syrjäisen sijainnin. Reilu 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että kylän sijainti ei ole este (55 %) tai on vain pieni este (25%). Useat mainitsivat, ettei heidän kylänsä ole syrjässä, vaan pikemminkin keskellä kaikkea ja ennemminkin muut ovat syrjässä. Näistä vastauksista voidaan päätellä jotain haastateltujen asenteesta; sijainti on seikka, johon ei pystytä vaikuttamaan, joten se on otettava vahvuutena tai käännettävä sellaiseksi. Avoimessa vaihtoehdossa haastateltavat mainitsivat muiksi kylän kehittämisen esteiksi taloudellisten resurssien puutteen, työpaikkojen ja yrittäjyyden puutteen, tonttimaiden vähyyden tai asukasmarkkinoinnin puutteen sekä infrastruktuuriin liittyvät ongelmat. Toisaalta kaksi haastateltavaa halusin nostaa avoimessa vaihtoehdossa esille myös asioita, mitkä eivät ole esteitä kylän kehittämiselle tulevaisuudessa, vaan pikemminkin, mitä alueella tarvitaan tai löytyy; ”positiivinen asenne” ja ”hullunrohkeutta tarvitaan”. 93 OSA 2 Kuvio 12. Esteet kylän kehittämisessä ja tulevaisuudessa. Esteet kylän kehittämisessä ja tulevaisuudessa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asukkaiden väheneminen ja ikääntyminen Palveluiden saatavuuden ongelmat 6 3 Osaavien tekijöiden (talkooväen) saatavuus ja sitoutuminen 4 7 8 Muu, mikä? 2 3=kohtalainen este 2 0 2 7 10 2 4=melko suuri este 2 4 7 7 0 3 7 7 0 4 8 15 5 4 9 8 5 Infrastruktuurin heikkeneminen 2 8 10 2 7 7 Kylän syrjäinen sijainti 2=melko pieni este 4 5 Asukkaiden näköalattomuus ja/tai uudistumishaluttomuus 4 12 8 Yhteisöllisyyden puuttuminen 1=ei ole este 7 6 Osaamisen puute paikallisessa kehittämisessä Vetovoimaisuuden puute nuorison keskuudessa 3 1 5 3 1 3 6 0 5=erittäin suuri este Johtopäätökset Haastattelujen perusteella voi todeta, että kokonaisuudessaan hanketoimijakentästä jäi positiivinen kuva. Intoa, tekemisen meininkiä ja hankeideoita löytyy. Myös todellista tarvetta niiden toteuttamiselle löytyy, mikä selvisi hankkeen idean alkuperää tiedusteltaessa. Noin 80 %:ssa hankkeista lähtölaukauksena hankkeen toteuttamiselle oli toiminut yhteisössä ilmi tullut selkeä tarve. Paikalliselle kehittämistyölle ja paikallisen toiminnan edellytysten parantaminen yleishyödyllisten investointien kautta on tarpeellista ja työn tuloksena on usein paljon muitakin, usein odottamattomia, tuloksia ja hyötyjä paikalliselle yhteisölle. Toimijat ovat sitoutuneita ja vievät työt loppuun eteen tulleista ongelmista ja byrokratiasta huolimatta. Paikallisella kehittämistyöllä on myös paljon haasteita. Osassa yhdistyksissä haasteena toiminnalle oli yhdistysaktiivien korkea ja koko ajan nouseva keski-ikä, tosin poikkeuksiakin löytyi. Uusia tekijöitä kaivattaisiin kipeästi vuosikymmeniä toimintaa pyörittäneiden rinnalle ja tilalle, koska heidän voimavaransa eivät enää pitkään riitä entisenlaisen toiminnan ylläpitoon. Tässä vaiheessa ns. hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirtäminen vielä onnistuisi, eikä uusien toimijoiden tarvitsisi opetella kaikkea kantapään kautta. Kylien asukasmäärät pienevät, asukkaat ikääntyvät ja väki keskittyy suurempiin keskuksiin: Syrjäisempien alueiden kylätason toiminnalle olisi tarvetta, jotta tätä kehityssuuntaa pystyttäisiin ainakin hidastamaan ja 94 OSA 2 jopa kääntämään. Tämä kuitenkin edellyttää aktiivisia tekijöitä. Myös niissä yhdistyksissä, joissa toimijoiden ikä ei asettanut esteitä toiminnalle, uudet jäsenet ja toimijat toivotettiin tervetulleiksi, koska useimmiten aktiivisten tekijöiden joukko oli melko pieni ja samat henkilöt toimivat useissa yhdistyksissä ja järjestöissä alueella. Hankkeet vaativat sitoutumista ja vievät oman aikansa, eivätkä monet ole valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa talkootoimintaan ja yhteiseen hyvään. Päättymässä olevalla ohjelmakaudella hanketukien hallinnointi ja byrokratian edelleen kasvanut määrä ovat vaikuttaneet sekä toiminnan tehokkuuteen että toimijoiden aktiivisuuteen. Osa toimijoista jättää hakemuksen tekemättä kohtuuttoman suuren paperityön vuoksi. Tuen maksun viiveet ja siitä johtuvat ongelmat, muutokset ohjeissa ja tulkinnoissa yms. eivät ainakaan auta vähenevien ja ikääntyvien toimijoiden aktiivisuutta. Paikallisella kehittämistyöllä tulisi olla välineet, jolloin kehittämistä voidaan tehdä joustavammin paikallisilla resursseilla. Tuen haku- ja maksatusprosessi vievät toteuttamisen ohella leijonanosan hanketoimijoiden ajasta. Varsinkin ensimmäistä kertaa hanketta toteuttamassa olleet näkivät prosessin ja siihen liittyvän paperityön erittäin raskaana ja monimutkaisen. Aiempaa hankekokemusta omaavat kokivat prosessin helpommaksi. Kun haastateltavilta tiedusteltiin tuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuutta, kysymys hakuprosessin monimutkaisuudesta ja tiedonsaannista keräsi selkeästi eniten negatiivisia vastauksia, muiden kysymysten vastaukset painottuivat paljon enemmän positiiviselle puolelle. Yleisesti hankkeet koettiin tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi, mistä kertoo hyvin se, että muutamaa vastaaja lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että tuesta saatu taloudellinen hyöty oli suurempi kuin sen hakuun kulunut aika. Kokonaisuutena merkittävä osa vastaajista ei nähnyt kysyttyjen ongelmien vaikeuttaneen hankkeen toteuttamista. Hankkeita pidettiin myös onnistuneina ja niille asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin pitkälti suunnitelmien mukaan. Suurimman osan tavoitteiksi asettamia ja parhaiten toteutuneita tavoitteita olivat palveluiden laadun parantuminen, toiminnan monipuolistuminen, kylän vetovoiman ja elinvoimaisuuden lisääntyminen sekä uusien asiakkaiden saaminen. Useissa tapauksissa uusi hanke oli jo suunnitteilla tai toteutettu, joten tästäkin voidaan päätellä, että kokemukset hankkeista eivät olleet heitä ”säikäyttäneet”. Tukien tarpeellisuudesta kertoo se, että ainoastaan noin 10 % hankkeista olisi toteutettu samanlaisena myös ilman tukea ja noin puolta haastattelussa mukana olleista hankkeista ei olisi toteutettu ollenkaan. Alueiden kehittämistarpeita ja toisaalta kehittymisen esteitä, sekä tulevaisuudennäkymiä tiedusteltaessa tulokset eivät olleet kovin yllättäviä. Kylille kaivataan uusia asukkaita, erityisesti nuorempaa sukupolvea, tekemistä nuorille ja yhteistyötä ihmisten sekä yhdistysten välille. Tähän liittyy vahvasti uusien toimijoiden mukaan saaminen ja sitoutuminen yhdistys- ja muuhun yhteistoimintaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kylän syrjäistä sijaintia ei nähnyt esteenä kovinkaan moni, vaan yli 80 % mielestä se ei ollut ollenkaan este tai oli melko pieni este. Tämä kertoo vastaajien hyvästä asenteesta ja suhtautumisesta; sijainti on ja pysyy, eikä sitä nähdä todellakaan esteenä vaan ennemminkin vahvuutena! 95 OSA 3 OSA 3: Yritystukia koskevan haastattelututkimuksen tuloksia Yritystukiselvityksen taustaa Yritystukiaineisto ja haastatteluotanta Ohjelmakaudella 2007–2013 EU:n Maaseuturahaston yritystukea ovat myöntäneet sekä ELY-keskus että kolme toimintaryhmää, Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry ja YläSavon Veturi ry. ELY-keskus ja toimintaryhmät ovat sopineet työnjaosta ja yhteisistä linjauksista mm. yritysten koon sekä tiettyjen toimialojen osalta. Leader-ryhmät ovat rahoittaneet pääasiassa pieniä yrityksiä ja pieniä toimenpiteitä (maksimi kustannusarvio noin 100 000 euroa). Lisäksi mm. Annex 1 eli elintarvikkeiden ensimmäisen asteen jatkojalostusta tekevät yritykset ovat olleet pääasiassa ELY-keskuksen asiakkaita. Tähän selvitykseen haastateltiin ohjelmakaudella 2007–2013 Maaseuturahaston investointi, kehittämis-, tai käynnistystukea saaneita yrittäjiä. Yhteensä haastatteluissa oli mukana 215 yritystukipäätöstä, joista 72 oli toimintaryhmien tekemiä. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan toimintaryhmien myöntämiä tukia koskevat vastaukset. On huomioitava, että koska osalla yrityksistä oli useita tukipäätöksiä, oli haastateltuja yrityksiä vähemmän. Haastatteluissa on kuitenkin huomioitu kukin tukipäätös erikseen. Tässä selvityksessä saman yrittäjän antamat vastaukset on tallennettu erikseen kunkin tukipäätöksen osalta. Tähän ratkaisuun päädyttiin, jotta eri tukimuotojen merkitystä voidaan paremmin arvioida. Vastaajat olivat pääasiassa yrittäjiä. Vain muutaman yrityksen osalta vastaajana oli yrityksen muu toimihenkilö. Haastattelut suoritettiin sekä puhelimitse että kasvokkain yrityskäynneillä helmi-toukokuussa 2013 sekä loka-joulukuussa 2013. Otannan pohjana oli Hanke 2007-järjestelmän tiedot tukea saaneista yrityksistä. Toimintaryhmät olivat tehneet 4.4.2014 mennessä 198 tukipäätöstä, (pl. ns. nollatukipäätökset). Näistä lopetettuja eli loppumaksun saaneita päätöksiä oli 143 kpl ja käynnissä oli edelleen 55 yritystukipäätöstä, eli reilu neljännes. 4.4.2014 jälkeen tehtiin enää ainoastaan neljä yritystukipäätöstä. Otannassa haastateltavia pyrittiin valitsemaan samassa suhteessa kuin kukin Leader-ryhmä oli yritystukipäätöksiä tehty. Lisäksi on huomioitava, että sama yritys on voinut saada tukea sekä toimintaryhmältä, että ELY-keskukselta. Esim. kehittämistukea liiketoimintaedellytysten selvittämiseen on usein myönnetty toimintaryhmän kautta. Sen jälkeen yritys on voinut hakea esim. investointitukea ELYkeskuksen kautta. Haastateltavat valittiin muutamien kriteerien perusteella. Ensisijaisesti valittiin yrityksiä, jotka olivat saaneet tukipäätöksensä vuosina 2008–2010, sekä jo lopetetuiksi kirjattuja tukipäätöksiä; tosin samat yritykset usein täyttivät molemmat kriteerit. Tämä ajallinen rajaus mahdollisti parhaiten tuen avulla toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin, koska toteutuksesta oli kulunut parhaassa tapauksessa viisikin vuotta. Yhtenä otannan kriteerinä toimi myös yritysten sijainti maakunnan sisällä eli selvityksessä pyrittiin mahdollisimman hyvään alueelliseen kattavuuteen. Lisäksi huomiota kiinnitettiin yritysten toimialoihin, jotta selvitykseen saataisiin yrityksiä mahdollisimman monilta toimialoilta. Luonnollisesti haastateltavien valintaan vaikutti heidän suostuvaisuutensa ja myös tämän vuoksi yllä mainituista kriteereistä jouduttiin joustamaan. 96 OSA 3 Vastaajien taustatiedot Vastaajien sukupuoli, ikä ja yrittäjyyskokemus Tässä selvityksessä on mukana 72 toimintaryhmien yritystukipäätöstä. Näitä päätöksiä koskevien haastatteluiden vastaajista 32 oli naisia (44 %) ja 40 miehiä (56 %). Vastaajien keski-ikä oli 48 vuotta, nuorimman ollessa 29-vuotias ja vanhimman 71-vuotias. Haastateltavilta kysyttiin yrittäjyyskokemusta sekä aiemmissa yrityksissä että nykyisessä yrityksessä. Haastateltavat olivat toimineet yrittäjänä yhteensä keskimäärin 12,5 vuotta, pisin kokemus oli 40 vuotta ja lyhin kaksi vuotta. Nykyisessä yrityksessä yrittäjyyskokemusta oli kertynyt vastaajille hieman vähemmän, keskimäärin 8,3 vuotta. Pisimpään yhä toimivaa yritystä oli yrittäjä vetänyt 35 vuotta ja uusin tulokas yrittäjänä oli ehtinyt toimia vasta vuoden. Kaavio 1. Vastaajan yrittäjyyskokemus yhteensä sekä nykyisessä yrityksessä (n=72 ja 71) Montako vuotta olette toiminut yrittäjänä nykyisessä yrityksessänne? Kuinka monta vuotta olette toiminut yrittäjänä? 4; 5 % 2; 3 % 4; 6 % 2; 3 % 10; 14 % 10; 14 % 38; 53 % 18; 25 % 55; 77 % 2-9 vuotta 20-29 vuotta yli 40 vuotta 10-19 vuotta 30-39 vuotta 1-9 vuotta 10-19 vuotta 20-29 vuotta 30-39 vuotta Yrittäjien ammatillinen osaaminen ja liiketoimintaosaaminen Yrittäjiltä tiedusteltiin, mistä heidän ammatillinen osaamisensa yrityksen toimialalta sekä liiketoimintaosaamisensa oli peräisin. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia vaihtoehtoja, kuten monet tekivätkin. Selkeästi yleisin tapa, miten vastaajat olivat hankkineet ammatillisen osaamisensa toimialalta, jolla yritys toimi, oli ammatillinen koulutus. Toiseksi yleisin tie hankkia ammatillinen osaaminen oli alaan liittyvän yrittäjäkurssin tms. suorittaminen ja miltei yhtä suosittu vaihtoehto oli ammatillisen osaamisen hankkiminen yrittäjänä toimimisen kautta. Neljännes vastaajista oli kerännyt ammatillisen osaamisensa palkkatyössä. Ammattikorkeakoulututkintoa tai akateemista tutkintoa ei löytynyt monen vastaajan ammatillisen osaamisen taustalta. Avoimissa vastauksissa nousivat useimmin esille ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä itseoppineisuus. 97 OSA 3 Kuvio 2. Yrittäjän ammatillinen osaaminen yrityksen toimialalta (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto, n=72) Mistä vastaajan ammatillinen osaaminen yrityksen toimialalta on peräisin? 0 1. Ei ammatillista koulutusta 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 4 2. Ammatillinen koulutus 43 3. Ammattikorkeakoulututkinto 8 4. Yliopistollinen loppututkinto 4 5. Osaaminen toimialalta hankittu palkkatyössä 19 6. Osaaminen toimialalta hankittu yrittäjänä omassa yrityksessä 21 7. Olen käynyt alaan liittyvän yrittäjäkurssin tms 23 8. Joku muu, mikä? 13 Vastaajien liiketoimintaosaaminen oli hankittu yrittäjänä toimimisen kautta yli puolessa tapauksista (56 %). Toimialan koulutukseen liiketoimintaosaaminen oli sisältynyt miltei kolmasosalla vastaajista (31 %) ja 13 % vastauksista keräsi vaihtoehto, jonka mukaan liiketoimintaosaaminen oli peräisin palkkatyöstä. Kuvio 3. Yrittäjän liiketoimintaosaamisen alkuperä (mahdollisuus valita useampi vaihtoehto, n=72) Mistä vastaajan liiketoimintaosaaminen yrityksen toimialalta on peräisin? 0 10 20 1. Liiketoimintaosaaminen sisältyy koulutukseeni 30 40 50 60 31 2. Liiketoimintaosaamiseni on peräisin palkkatyöstä 13 3. Liiketoimintaosaamiseni on tullut yrittäjänä toimimisen kautta 56 98 OSA 3 Syyt yrityksen perustamiseen Yritysten perustamisen syyt ja tavat ovat monenlaisia ja se näkyi myös näissä haastatteluissa. Annetuista vaihtoehdoista yleisin syy yritystoiminnan käynnistämiseen oli alun perin palkkatyössä syntynyt idea, joka jalostui yritysideaksi. Reilu viidennes vastaajista kertoi toiminnan alkaneen tätä kautta. Vajaa neljännes oli ostanut myytävänä olleen yrityksen. Vastaajista 13 % ilmoitti, että oli halunnut toteuttaa harrastustoiminnassa syntyneen idean yrittäjänä. Perheyrityksen toimintaa oli jatkanut vain alle kymmenesosa. Yritysidean syntyminen jonkin muun kuin työn tai harrastustoiminnan kautta oli syynä 7 % vastaajista. Kolmannes vastauksista kertyi kuitenkin kohtaan ”joku muu, mikä?”. Näissä vastauksissa selkeimmin esille nousivat tyytymättömyys palkkatyöhön ja tahto työllistää itsensä (kuusi vastausta) sekä ko. alan palveluiden kysyntä alueella (viisi vastausta). Yrittäjäksi oli päädytty myös esimerkiksi aiemman yrittäjäkokemuksen kautta ja tavoitteena sivutulojen hankkiminen, kun oli ilmennyt tilaisuus yrityksen perustamiseen sekä toimimisen ja palvelujen myynnin helpottuminen yrityksen perustamisen kautta. Lisäksi vastauksissa mainittiin mm. vahingossa ajautuminen yrittäjäksi, koska ”ei tullut käytyä kouluja” ja että yrittäjyys oli elämäntapa. Kuvio 4. Liiketoiminnan lähtökohta (Rastittakaa listasta tärkein vaihtoehto, n=72) Mistä yrityksenne liiketoiminta sai alkunsa? 0 5 10 1. Jatkoin perheyrityksen liiketoimintaa 15 20 25 30 6 2. Palkkatyössä saadusta ideasta, joka muuntui yritysideaksi 16 3. Yritys oli myytävänä ja ostin sen 12 4. Halusin toteuttaa harrastustoiminnassa syntyneen idean yrittäjänä 9 5. Havaitsin liiketoimintamahdollisuuden muualla kuin työssä tai harrastuksessa 5 6. Joku muu, mikä? 24 Yritystoiminnan motiivit Yrittäjien taustaa ja yrittäjyyden perusteita haluttiin selvittää vielä kysymällä, mikä haastateltavia motivoi toimimaan yrittäjinä. Vastaajia pyydettiin nimeämään annetuista vaihtoehdoista sekä tärkein että toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät tekijät, miksi he haluavat toimia yrittäjinä. Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto ”yrittäjyyden tarjoama vapaus vaikuttaa työaikoihin ja työtehtäviin”, jonka kolmen kärkeen arvotti yhteensä 48 vastaajaa. Toiseksi tärkeimpänä vastaajat pitivät yrittäjyyden tarjoamaa vaihtelevaa ja monipuolista työkenttää, sen valitsi 1-, 2- tai 3- sijalle 46 vastaajaa. Kolmanneksi listatuista vaihtoehdoista ylsi ”yrittäjänä toimiminen elämäntapana”, joka keräsi yhteensä 22 vastausta. Tämä vaihtoehto sai eniten ”ykkösääniä” (16). Vastauksissa korostuu juuri työn itsenäisyyden ja työn suorittamiseen vaikuttamisen mahdollisuus. Taloudellinen hyöty ja korkean elintason saavuttaminen olivat 99 OSA 3 tärkeitä motivoijia 20 vastaajalle. Myös työn ja harrastuksen yhdistäminen motivoi yrittäjyyteen (19 vastaajaa). Perheen yrittäjäperinteiden jatkamisen merkitystä piti tärkeänä motivoijana 16 vastaajaa. Palkkatyön tarjoamat heikot urakehitysmahdollisuudet tai se, ettei palkkatyötä ole tarjolla, olivat kaksi vähiten kannatusta kerännyttä vaihtoehtoa (15 ja 6 vastausta). Avoimissa vastauksissa nousivat esille omat arvot, intohimot ja itselle tärkeät asiat, joiden parissa työskentelyn yrittäjyys mahdollistaa, sekä inhimilliset syyt, liittyen esim. lastenhoidon järjestämiseen ja työmatkoihin käytettyyn aikaan. Yrittäjyyden mainittiin myös olevan ”työkalu päämääriin pääsemiseksi, välttämätön paha”. Kuvio 5. Yritystoiminnan motivoijat (Valitkaa annetuista vaihtoehdoista mielestänne kolme tärkeintä siten, että tärkein saa arvon 1 jne., n= 64) Minkä seuraavista vaihtoehdoista koette itsellenne tärkeinä yritystoiminnan motivoijina? 0 10 1. Taloudellinen hyöty ja korkean elintason saavuttaminen 10 2. Yrittäjänä toimiminen on minulle elämäntapa 3. Palkkatyö olisi tarjonnut heikot urakehitysmahdollisuudet 0 5 4 3 8 5. Yrittäjyydessä yhdistyvät sopivasti harrastus ja työ 3 10 6. Yrittäjyys tarjoaa vaihtelevan ja monipuolisen työkentän 12 7. Yrittäjyyden tarjoama vapaus vaikuttaa työaikoihin ja työtehtäviin 13 8. Olen yrittäjänä kun palkkatyötä ei ole tarjolla 303 9. Joku muu tekijä,mikä? 212 Toiseksi tärkein 30 40 50 60 10 16 4. Olen syntynyt yrittäjäperheeseen ja jatkan yrittäjäperinteitä Tärkein 20 2 4 6 5 6 22 18 12 17 Kolmanneksi tärkein Yrityksen toimiala ja yritystuen kohdentuminen Haastateltujen yritysten joukossa oli lukuisia toimialoja, mikä myös oli otannan tavoitteena. Sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan yrityksiä oli haastatelluissa eniten, yhteensä 15. Toiseksi eniten oli matkailu-, ravintola- sekä leipomo- ja pitopalvelualan yrityksiä, 13. Bioenergian, maa-, metsä- sekä hevostalouden ja eläintenhoidon parissa toimivia yrityksiä oli 12. Koneurakointi- ja –korjaamoalan yrityksiä sekä rakennus- ja LVI-alan yrityksiä haastateltiin molempia kuusi, puusepän- ja metalliteollisuudesta neljä yritystä, kuten myös kulttuuri- ja käsityöalan yrityksiä. Näiden lisäksi haastateltiin yrityksiä, jotka toimivat mm. kiinteistöhuollossa, muiden palveluiden tuotannossa sekä valmistuksessa. 100 OSA 3 Yrittäjältä kysyttiin mikä on tuetun toimialan osuus yrityksen koko liikevaihdosta. 64 % vastaajista ilmoitti, että tuetun toimialan osuus oli 100 % eli yrityksellä ei ollut muuta toimintaa. Yrityksistä 16 % tuetun toimialan osuus oli 60–99 % (2 seuraavaa luokkaa). Tuetun toimialan osuus oli 7 prosentilla yrityksistä alle 60 %, mutta yli 40 %. 13 %:lle yrityksistä tukea saanut toimiala toi alle 40 % liikevaihdosta. Haastatelluilta kysyttiin myös mitä ovat yrityksen muut toimialat. Yleisimpiä sivutoimialoja olivat maa- ja metsätalous, kauppa ja palvelut sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Haastatellut yritykset tarjosivat myös mm. urakointia, kuljetus-, korjaamo-, rakennus- sekä koulutuspalveluita. Kuvio 6. Tuetun toimialan osuus yrityksen liikevaihdosta (n=69) Mikä on tuetun toimialan osuus yrityksenne liikevaihdosta? 7; 10 % 2; 3 % 100 % 80-99 % 60-79% 40-59% 20-39 % alle 19 % 5; 7 % 5; 7 % 6; 9 % 44; 64 % Yrityksen asiakkaat ja markkina-alue Haastateltavilta kysyttiin mistä heidän asiakkaansa tulevat. Miltei 3/4 kohdalla, (79 %) pääosa asiakkaista oli paikallisia. Jos mukaan lasketaan myös ne, joilla oli jonkin verran paikallisia asiakkaita, nousee luku 99 %, vain yksi vastaaja ilmoitti, ettei yrityksellä ole paikallisia asiakkaita lainkaan. Sellaisia yrityksiä, joiden asiakkaat ovat pääosin eripuolella maata, oli 22 prosenttia vastaajista. Jos lasketaan mukaan myös ne, joilla on jonkin verran asiakkaita ympäri maata, nousee luku 69 prosenttiin. Ulkomailla asiakkaita oli 35 %:lla vastaajista. Asiakkaat tulevat pääosin ulkomailta vain kahdella vastaajalla eli 3 %. Noin 65 %:lla ei ollut ollenkaan ulkomaisia asiakkaita. Lisäksi kysyttiin, tekeekö yritys merkittävästi alihankintaa. Vastaajista vajaa viidennes (14, 19 %) vastasi myöntävästi ja puolestaan 58 (81 %) vastaajista ilmoitti, että yritys ei tee merkittävästi alihankintaa. Yritykset toimivat alihankkijoina pääasiassa suuremmille kotimaisille yrityksille ja julkiselle sektorille, kuten kunnille, kaupungeille ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. 101 OSA 3 Kuvio 7. Yrityksen asiakkaiden sijainti (n=72) Missä yrityksen asiakkaat sijaitsevat? 0 1. Asiakkaat ovat paikallisia 1 2. Asiakkaat ovat eri puolella maata 10 20 30 40 14 50 60 70 80 57 22 34 3. Asiakkaat ovat ulkomailla 46 Ei lainkaan Jonkin verran 16 23 2 Pääosin Yritystukien haastattelutulokset Yritystuen haku ja maksatus ja niiden sujuvuus Tiedonsaanti ja neuvonta yritystuen haku- ja maksuvaiheessa Tuloksista käy selkeästi ilmi, että yritystuki- ja maksuhakemusten täyttämiseen oli haettu apua pääasiassa kolmelta taholta: Leader- ryhmältä, kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön yritysneuvojilta ja ProAgrian yritysneuvojilta. Selkeästi useimmiten haastatellut olivat saaneet apua Leader- ryhmältä; 2/3 oli saanut apua tukihakemuksen ja sama määrä myös maksuhakemuksen tekemiseen. Usein apua oli saatu useammalta taholta; yritystukihakemuksen tekemiseen oli saanut kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön yritysneuvojan apua yli kolmannes ja ProAgrian yritysneuvojan apua yli neljännes vastaajista. Maksuhakemuksen kohdalla kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön taholta apua oli saanut 29 % ja ProAgrialta 26 %. Muut annetut vaihtoehdot; ELY-keskus, kunnan maaseutusihteeri, konsultti tai muu asiantuntija, yritystoimintaa edistävä projekti ja yrityskoulutus tai vastaava tilaisuus saivat kukin vain muutamia mainintoja, eli haastatellut eivät olleet hakeneet apua niiltä tahoilta. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi vastaajat olivat saaneet usein apua omalta tilitoimistoltaan ja kirjanpitäjältään, verotoimistosta sekä omalta lähipiiriltä. 102 OSA 3 Kaavio 8. Tiedon- ja avunsaanti yritystukihakemuksen ja maksuhakemuksen tekovaiheessa (n=72) Mistä sait tietoa/apua hakemusten tekemisessä? 0 1. ELY-keskuksesta 20 8 6 2. Leader -toimintaryhmältä 20 47 21 19 44 100 120 140 21 44 50 66 6. Konsultilta tai muulta asiantuntijalta 2 4 64 7. Yritystoimintaa edistävältä projektilta 22 68 8. Yrityskoulutuksessa tai vastaavassa tilaisuudessa 31 67 6 7 80 61 27 4. Pro-Agrian yritysneuvojilta 9. Jostain muualta, mistä? 60 47 3. Kunnan tai seudullisen kehittämisyhtiön yritysneuvojilta 5. Kunnan maaseutusihteeriltä 40 31 Sain tietoa ja/tai apua yritystukihakemuksen tekemisessä Sain tietoa ja/tai apua yritystuen maksuhakemuksen tekemisessä En hakenut apua ko. taholta Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuuden ja tuen merkityksen arviointi Yritystuen haku- ja maksatusprosessin sujuvuutta ja tukimuotojen soveltuvuutta yrityksen tarpeisiin selvitettiin yhdeksän valmiin väittämän kautta. Vastaus annettiin asteikolla 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä. Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 3,5, joten kokemukset olivat keskimäärin enemmän positiivisia kuin negatiivisia. Positiivisimmat vastaukset saatiin kysyttäessä avun saantia yritystuen hakuvaiheessa (ka. 4,28) sekä käytettävissä olevien tukimuotojen sopivuutta yrityksen tarpeeseen (ka. 4,01). Neljän parhaan keskiarvon (3,79-4,28) saaneen väittämän joukossa on kolme väittämää, joissa käsiteltiin tiedon- ja avunsaantia koskien tukea, sen hakemista ja maksatusta. Paras keskiarvo oli kysymyksellä ”sain riittävästi tukea yritystuen hakemisessa” (4,28), kolmanneksi parhaan keskiarvon (3,83) sai ”sain riittävästi tietoa ja apua yritystuen maksatusvaiheessa” ja ”yritystuesta oli saatavilla tietoa helposti ja riittävästi” sai keskiarvon 3,79. Tämä kertoo sen, että Leader- ryhmien kautta tukia hakeneet yrittäjät ovat olleet melko tyytyväisiä läpi prosessin saamansa tukeen ja neuvontaan. Se kertoo myös ensisijaisesti Leader- ryhmien yritystuen hakijoille antaman tiedon, tuen ja neuvonnan vastanneen melko hyvin hakijoiden tarpeita. Myös muiden tahojen tarjoama neuvonta on näin ollen vastannut melko hyvin tarpeita. 103 OSA 3 Tukiprosessin kokonaisuutta ja päätöksentekoon liittyviä ongelmia kuvastaa väittämien ”tuen hakeminen oli sujuvaa ja helppoa” (ka 2,97) ja ”yritystuen päätöksen saaminen oli riittävän nopeaa” (ka 2,99) saamat vastaukset. Kaikista väittämistä nämä kaksi keräsivät toiseksi ja kolmanneksi eniten täysin ja jokseenkin eri mieltä -vastauksia. Väittämä ” yritystuen maksatus oli riittävän nopeaa” sai eniten kielteisiä vastauksia; 43 % oli tämän väittämän suhteen joko täysin tai jokseenkin eri mieltä ja näistä suurempi osa oli täysin eri mieltä. Vastausten keskiarvo oli huonoin kaikista, 2,88. Eli yhteenvetona voi todeta, että tietoa ja apua on saatu hyvin, mutta itse haku-, päätös- ja erityisesti maksatusprosessit eivät toimi odotetulla tavalla kaikkien kohdalla. Erityisesti ongelmia koettiin ilmenneen päätösten saannin nopeudessa ja itse maksatus on ollut monelle tuensaajalle vaikea ja hidas prosessi. Haastatteluissa tuli myös esille, että mikäli hitaus tuli yllätyksenä tai jonkin omasta syystä johtumattoman viiveen vuoksi hitaasti, asia koettiin suurempana ongelmana. Koko ohjelmakauden tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää, että rahoitusväline vastaa yritysten tarpeita. Tässä tulee kuitenkin muistaa, että vastaajina ovat yritykset, jotka ovat tukea saaneet ja haastatteluiden ulkopuolella ovat ne yritykset, joiden tarpeeseen (esim. toimialakohtaisten linjausten tai muiden rajausten vuoksi) ei tukea ole voitu myöntää. Väittämän 2 ”käytettävissä olleet tukimuodot vastasivat hyvin oman yritykseni kehittämistarpeisiin”, saama toiseksi paras keskiarvo (4,01) on merkittävä tulos. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli yli 79 % vastaajista. Tukimuodot eivät olleet vastanneet vain muutamien tarvetta; täysin tai jokseenkin eri mieltä oli vastaajista alle 10 %. Huomioitava seikka on myös väittämään ”yritystuen hakuun käytetty aika vastasi siitä saatua taloudellista hyötyä” saatujen vastausten keskiarvo, joka oli 3,58. Taloudellinen hyöty suhteessa hakuun käytettyyn aikaan koettiin viidenneksi positiivisimpana asiana, mutta se keräsi kuitenkin toiseksi eniten ”täysin samaa mieltä” vastauksia. Leader- ryhmien kautta tukea saaneiden kohdalla jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 60 % vastaajista, kun taas ELY-keskuksen kautta tukea saaneiden kohdalla prosentti oli 75. Toimintaryhmien myöntämät tuet ovat pienempiä kuin ELY-keskuksen myöntämät ja tämän väittämän kohdalla onkin selkeästi nähtävissä tuen määrän ja vaaditun paperityön suhde; pienemmän tuen osalta hyöty katsottiin heikommaksi. Väittämä 8 koski muutoksen hakemista myönnettyyn yritystukeen (ka 3,27). Tähän väittämään vastasi vain 49 yrittäjää eli osa heistä, jotka eivät olleet hakeneet muutospäätöstä, jättivät tämän kohdan vastaamatta. Väittämä keräsi toisaalta eniten ”ei samaa eikä eri mieltä” vastauksia, joka selittynee sillä, että osa vastauksista koskee sellaisia tukipäätöksiä, joille ei ole haettu muutospäätöstä. Tiedossa ei ole, kuinka moni todellisuudessa on hakenut muutosta. Vastaajista kolmannes koki muutospäätöksen hakemisen helpoksi, mutta myös päinvastaisia kokemuksia oli jonkin verran, 16 %:lla vastaajista. 104 OSA 3 Kaavio 9. Yritystuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus sekä avunsaanti ja ohjeistus (n=72) Yritystuen hakemisen ja maksatuksen sujuvuus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yritystuesta oli saatavilla tietoa helposti ja riittävästi 2. Käytettävissä olevat tukimuodot vastasivat hyvin oman yritykseni kehittämistarpeisiin 3 8 14 2 5 23 8 3. Sain riittävästi tukea yritystuen hakemisessa 1 3 24 32 9 25 21 38 4. Tuen hakeminen oli sujuvaa ja helppoa 15 12 15 20 10 5. Yritystuen päätöksen saaminen oli riittävän nopeaa 15 12 13 21 10 6. Sain riittävästi tietoa ja apua yritystuen maksatusvaiheeseen 5 3 7. Yritystuen maksatus oli riittävän nopeaa 8. Muutoksen hakeminen (tarvittaessa) myönnettyyn yritystukeen oli helppoa 9. Yritystuen hakuun käytetty aika vastasi siitä saatua taloudellista hyötyä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä 13 17 5 29 14 3 9 Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltä 13 25 14 6 22 17 11 6 12 10 31 Ei samaa eikä eri mieltä Yritystuella rahoitetun toimenpiteen toteutuminen Yritystukea myönnettäessä yksi arvioitavista asioista on rahoitettaville toimenpiteille asetetut tavoitteet. Niiden pitää olla mm. alueellisen suunnitelman mukaisia ja todennettavissa. Tavoitteiden saavuttamisen selvittämiseksi ensin kysyttiin yleisesti, toteutuiko toimenpiteiden toteutus suunnitelman mukaisesti. Suurin osa vastaajista (79 %) ilmoitti, että yritystuen avulla tehtävät toimenpiteet oli toteutettu, kuten alun perin oli suunniteltukin. Viidesosa vastaajista puolestaan totesi, että alkuperäisistä suunnitelmista poikettiin. Syiksi ilmoitettiin mm. että yrityksen toiminta täsmentyi, kun yritys oli ollut toiminnassa jonkin aikaa ja siksi alkuperäisistä toteuttamissuunnitelmia muutettiin. Tämä oli yleisin syy, sen ilmoitti kuusi vastaajaa. Myös kustannusarvion ylityksiä, alituksia ja tuen kohdentamista eri tavalla hankkeen sisällä, kuin oli suunniteltu, tapahtui kuudessa tapauksessa. Hankkeissa myös mm. poikettiin suunnitellusta työvoiman palkkaamisen suhteen, kehittämistoimenpiteitä ei hyväksytty rahoitettaviksi ja ostettu palvelu ei vastannut yrittäjän odotuksia. 105 OSA 3 Yritystuen tavoitteet ja niiden toteutuminen Yritysten kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen Selvitettäessä, miten saatu yritystuki on vaikuttanut liiketoimintaan ja tavoitteiden toteutumiseen kysyttiin haastateltavilta kolmen eri tavoitteen kohdalla olivatko ne tavoitteena ja jos olivat, kuinka hyvin ne olivat toteutuneet asteikolla 1-3 (1=tavoite ei ole toteutunut, 2=tavoite on toteutunut osittain, 3=tavoite on toteutunut täysin). Kun verrataan kuinka moni on asettanut esim. Liikevaihdon kasvun tavoitteekseen ja kuinka moni on vastannut, kuinka tavoite on toteutunut, eivät vastaajien määrät aivan täsmää. Tulosten tarkastelussa tuleekin huomata, että joissakin vastauksissa ko. Tavoitetta ei ollut asetettu hankkeelle, mutta koska tuon tavoitteen osalta positiivinen muutos on tapahtunut, vastaaja on vastannut kysymykseen tavoitteen toteutumisesta ko. Tavoitteen osalta. Esim. Liikevaihdon kasvua ei välttämättä ole asetettu tavoitteeksi, mutta tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä olikin selvästi vaikutusta siihen. Erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria, joten ne eivät liikaa vaikuta tuloksiin. Kaavio 10 a. Yritystuella rahoitetulle toimenpiteelle asetetut tavoitteet (n=72) Arvioikaa saadun yritystuen vaikutusta seuraavien tavoitteiden toteutumiseen. Ilmoittakaa ensin koskiko kyseinen tavoite yritystänne 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Liikevaihdon kasvu 54 2. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen 17 43 3. Uudet innovaatiot 4. Vain HOIVA-ALAN yrityksille. Hoivavuorokausien lisääntyminen 28 18 54 3 10 5. Vain MATKAILUALAN yrityksille. Majoitusvuorokausien lisääntyminen 6 Kyllä 14 Ei Kaavio 10 b. Yritystuen toimenpiteiden tavoitteiden toteutuminen (n=72) Arvioikaan saadun yritystuen vaikutusta tavoitteiden toteutumiseen: miten hyvin tavoite on toteutunut? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Liikevaihdon kasvu 3 24 2. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen 3. Uudet innovaatiot 4. Vain HOIVA-ALAN yrityksille. Hoivavuorokausien lisääntyminen 5. Vain MATKAILUALAN yrityksille. Majoitusvuorokausien lisääntyminen Tavoite ei toteutunut 30 10 33 2 10 3 1 Tavoite toteutui osittain 106 5 Tavoite toteutui täysin OSA 3 Liikevaihdon kasvu oli yleisin tavoitteista; tämän ilmoitti tavoitteeksi 76 % vastaajista. Arvioitaessa tämän tavoitteen toteutumista, yli 56 % ilmoitti, että tämä tavoite oli toteutunut kokonaan. Kun mukaan otetaan myös hankkeet, joissa tavoite oli toteutunut osittain, päästään 100 % vastauksista. Kuitenkin kolme vastaajaa ilmoitti, että tavoite ei ollut toteutunut. Tämä johtuu edellä mainitusta ristiriidasta siinä, kuinka tavoitteiden asettelu on kirjattu ja kuinka niiden toteutuminen on kirjattu. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen oli toiseksi yleisin tavoite; sen ilmoitti tavoitteeksi yli 61 % vastaajista. Uusien palveluiden tai tuotteiden kehittäminen oli toteutunut hyvin. Tavoitteet olivat toteutuneet kaikkien sen tavoitteeksi ilmoittaneiden kohdalla kokonaan tai osittain; kokonaan suunnitellussa laajuudessa yli 3/4 (77 %) kohdalla ja osittain vajaalla neljänneksellä (23 %). Uudet innovaatiot ilmoitti tavoitteeksi vain neljännes yrityksistä. Näistä 56 % näki tavoitteiden toteutuneen täysin ja 11 % osittain. Kuitenkaan yksikään yritys ei ilmoittanut, että tavoite ei olisi toteutunut. Myös tässä ilmenee aiemmin mainittu ristiriita vastauksissa. Hoiva-alan yrityksissä hoivavuorokausien lisääntyminen oli tavoitteena vajaalla neljänneksellä ja kaikissa näissä tapauksissa tavoitteet olivat toteutuneet täysin. Matkailualan yrityksissä majoitusvuorokausien lisääntyminen oli tavoitteina vajaalla kolmanneksella vastaajista. Yhtä lukuun ottamatta (83 %) tavoitteet olivat toteutuneet täysin ja yhdellä osittain. Yrityksen kehittämistavoitteet ja niiden toteutuminen Yritystuella tehtävien toimenpiteiden tavoitteita ja niiden toteutumista kysyttiin kaksivaiheisella kysymyksellä. Ensin vastaajaa pyydettiin ilmoittamaan, koskivatko annetut tavoitteet (1-11) yritystä ja saatua yritystukea (kyllä/ei). Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin arvioimaan näiden tavoitteiden toteutumista ja yritystuen vaikutusta asteikolla 1 = tavoite ei ole toteutunut, 2 = tavoite on toteutunut osittain, 3 = tavoite on toteutunut kokonaan. Haastateltujen yritysten osalta yleisimmät yritystuen toimenpiteiden tavoitteet tuen hakuvaiheessa olivat kilpailukyvyn vahvistaminen (86 % vastaajista) sekä yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palveluiden laadun parantaminen (75 % vastaajista). Markkina-alueen laajentumista tavoitteli 61 % vastaajista ja yrityksen kestävän kehityksen edistämistä 51 %. Kestävän kehityksen edistämisen nouseminen neljän suosituimman tavoitteen joukkoon on hieman yllättävää, mutta selittyy ainakin osin sillä, että vastaajat ymmärsivät sen eri tavoin; osa käsitti sen ympäristövastuulisuuteen liittyvänä ja toiset yrityksen taloudellisesti kestävänä kehittymisenä. Monet myös ajattelivat sen olevan osa jokapäiväistä toimintaa. Näiden neljän yleisimmän tavoitteen saavuttamisessa oli onnistuttu pääosin hyvin. Yleisin tavoite eli kilpailukyvyn vahvistaminen oli toteutunut kokonaan 61 % kohdalla ja osittain 31 %:lla. vain kaksi ilmoitti, että tavoitetta ei ole saavutettu. Myös toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi noussut yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palveluiden laadun parantaminen oli toteutunut hyvin. ¾ ilmoitti että tavoitteet toteutuivat kokonaan ja loppujen 25 % kohdalla tavoitteet olivat toteutuneet osittain. Markkina-alueen laajentamista koskevat tavoitteet oli saavutettu 66 %:lla kokonaan ja osittain 32 %:lla. Vain yksi vastaaja ilmoitti, että tavoite ei toteutunut. Yrityksen kestävän kehityksen edistämistä koskevat tavoitteet oli saavuttanut kokonaan 64 % ja loput 36 % osittain. Vastaajista yli 40 % tavoitteli yritystoiminnan laajentamista (44 %) ja uuden teknologian kehittämistä tai hyödyntämistä (45 %) sekä yritysten välisen yhteistyön lisääntymistä (40 %). Näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen onnistui pääosin hyvin. Yritystoiminnan laajentaminen toteutui kokonaan 84 % kohdalla ja lopuilla osittain. Uuden teknologian kehittämisessä tai hyödyntämisessä oli täysin onnistunut 71 % 107 OSA 3 vastaajista ja osittain 24 %. Kaksi ilmoitti, että tavoite ei ollut toteutunut. Yritysten välisen yhteistyön lisäämisessä osittain oli onnistunut 52 % ja osittain 48 %. Hieman vajaa 40 % vastaajista ilmoitti tavoitteekseen toiminnan sesonkiluonteisuuden tasaamisen. Vastaajista 2/3 ilmoitti, että tavoite oli saavutettu kokonaan ja kolmannes oli saavuttanut ko. tavoitteen osittain. Yritystoiminnan käynnistäminen oli ollut tavoitteena 39 % vastaajista. Heistä 92 % ilmoitti, että tavoitteet toteutuivat täysin ja kahden osalta tavoite toteutui osittain. Tässä osittaisen toteutumisen syinä voi olla esim. että toiminta on vasta käynnistymässä tai että kaikkia suunniteltuja tuotteita tai palveluita ei ole vielä saatu käyntiin. Kolmasosa vastaajista tavoitteli edellytysten parantamista muun rahoituksen järjestämiseksi. Myös tämä tavoite toteutui hyvin; noin 2/3 ilmoitti, että tavoite toteutui kokonaan ja kolmasosa oli saavuttanut sen osittain. Kaikkein vähiten vastaajat tavoittelivat kansainvälistymisen lisääntymistä, se oli tavoitteena 18 %:lla. Hieman vajaa viidennes totesi tavoitteen toteutuneen kokonaan ja vajaa 2/3 osittain. Tämä tavoite oli vaikein saavuttaa; hieman alle viidennes ilmoitti, että tavoite ei toteutunut. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus nimetä joku muu tavoite. Näitä tavoitteita ilmoitti vain 10 % vastaajista. Tavoitteiksi ilmoitettiin mm. työllistäminen ja työllistyminen sekä brändin kehittyminen ja innovaation käyttöönotto. Kaavio 11 a. Yritystuen avulla tehtäville toimenpiteille asetetut tavoitteet (n=72) Mitä tavoitteita yritystuella tehtävällä toimenpiteellä oli? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yritystoiminnan käynnistäminen 25 2. Yritystoiminnan laajentaminen ja/tai uudelleen suuntaaminen 3. Yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palveluiden laadun parantaminen 47 32 40 54 4. Markkina-alueen laajentuminen 44 5. Yrityksen kilpailukyvyn vahvistaminen 28 62 6. Uuden teknologian kehittäminen ja/tai hyödyntäminen 10 32 7. Yrityksen kestävän kehityksen edistäminen 8. Kansainvälistymisen edistäminen 18 39 37 13 9. Yritysten välisen yhteistyön lisääntyminen 59 29 10. Edellytysten parantaminen muun rahoituksen järjestämiseen 35 23 43 48 11. Toiminnan sesonkiluonteisuuden tasaaminen 28 44 12. Muita tavoitteita/tuloksia? 7 10 Oli tavoite Ei ollut tavoite 108 OSA 3 Kaavio 11 b. Yritystuelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen (n=70) Arvioikaa, miten hyvin asetetut tavoitteet ovat toteutuneet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yritystoiminnan käynnistäminen 2 2. Yritystoiminnan laajentaminen ja/tai uudelleen suuntaaminen 24 5 3. Yrityksen tuotteiden, tuotannon tai palveluiden laadun parantaminen 13 4. Markkina-alueen laajentuminen 1 5. Yrityksen kilpailukyvyn vahvistaminen 6. Uuden teknologian kehittäminen ja/tai hyödyntäminen 26 2 2 39 14 29 18 38 8 7. Yrityksen kestävän kehityksen edistäminen 24 13 8. Kansainvälistymisen edistäminen 23 3 10 9. Yritysten välisen yhteistyön lisääntyminen 3 16 15 10. Edellytysten parantaminen muun rahoituksen järjestämiseen 7 14 11. Toiminnan sesonkiluonteisuuden tasaaminen 9 19 12. Muita tavoitteita/tuloksia? Tavoite ei ole toteutunut 1 Tavoite on toteutunut osittain 6 Tavoite on totutunut kokonaan Paikallisen raaka-aineen käytössä tapahtuneet muutokset Paikallisen raaka-aineen käytön lisääminen koskee luonnollisesti vain osaa vastaajista eli tuotantotoimintaa harjoittavia yrityksiä. Suurin osa yrityksistä ei käytä raaka-ainetta siinä mielessä kuin tässä kysymyksessä oli tarkoitettu. Vastaajista 48 % vastaajista ilmoitti, että paikallisen raaka-aineen käyttö ei koske yritystä. 32 % totesi paikallisen raaka-aineen käytön lisääntyneen ja viidennes ilmoitti sen pysyneen ennallaan. Paikallisen raakaaineen käyttö ei vähentynyt yhdelläkään vastaajalla. Kun vastauksista poistetaan ne vastaajat, joita tämä asia ei koske, huomataan, että paikallisen raaka-aineen käyttö on lisääntynyt 62 %:lla ja 38 % ilmoitti sen pysyneen ennallaan. 109 OSA 3 Kaavio 12. Muutokset paikallisen raaka-aineen käytössä (n=66) Miten paikallisen raaka-aineen käyttö on muuttunut yrityksessänne? 21; 32 % 1. Lisääntynyt 2. Pysynyt ennallaan 32; 48 % 3. Vähentynyt 4. Ei koske yritystäni 13; 20 % Muutokset yrityksen kannattavuudessa Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten he arvioivat yrityksen kannattavuuden muuttuneen. Noin 11 % jätti vastaamatta tähän kysymykseen (osa vastaajista oli perustanut yrityksen tuen avulla, joten kysymys ei koskenut heitä). Kysymykseen vastanneista hieman vajaa 2/3 totesi yrityksen kannattavuuden parantuneen viime vuosina. Kolmasosa vastaajista ilmoitti kannattavuuden pysyneen ennallaan. Kolme prosenttia vastaajista totesi, että kannattavuus oli heikentynyt. Muutamat vastaajat mainitsivat vallitsevan taloudellisen tilanteen vaikuttaneen tähän kehitykseen negatiivisesti. Kaavio 13. Yrityksen kannattavuuden muutos (n=64) Kuinka yrityksen kannattavuus on muttunut? 2; 3 % 1. Parantunut 21; 33 % 2. Pysynyt ennallaan 3. Heikentynyt 41; 64 % 110 OSA 3 Yritystuen merkityksen arviointia Yrityksen investointituen merkitys Yritystuen merkitystä ja vaikutuksia yrityksen toimintaan kysyttiin erikseen investointi-, kehittämis- ja käynnistystukia saaneilta yrityksiltä. Kysymyspatteristo oli (yhtä kysymystä lukuun ottamatta) sama investointi- ja kehittämistukien osalta. Käynnistystuen merkitystä varten oli omat kysymyksensä. Kysymysten vastausvaihtoehtoina olivat: 0=ei koske yritystäni, 1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä ja 5 =täysin samaa mieltä. Kun tarkastellaan kysymysvaihtoehtoja ja niiden saamia vastauksia kokonaisuudessaan, (ml. vaihtoehto 0=ei koske yritystäni), huomataan, että kaikki väittämät eivät koske kaikkia yrityksiä. Esimerkiksi vain osa haastatelluista on saanut investointitukea yrityksen perustamisvaiheessa joten vaihtoehdot 1 ja 6 eivät koske yritystä. Tai että kaikilla ei ole ollut tavoitteena luoda uusia työpaikkoja. Tulosten tulkintaa varten ”0”- eli ”ei koske yritystäni” vastaukset onkin jätetty pois vastausten kokonaismäärästä. Investointituen saajat kokivat tuella olleen kaikkein eniten merkitystä investoinnin toteuttamisen nopeuttamiseen (ka. 3 95), 53 % oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa ja kun mukaan lasketaan jokseenkin samaa mieltä olevat, nousee luku 77 %:iin. Myös väittämän ”tuen avulla investointi voitiin toteuttaa laajempana tai laadukkaammin” kanssa oltiin pitkälti samaa mieltä (ka. 3,85). 2/3 vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Eri mieltä oli 15 %. Tuen avulla tehdyn investoinnin tärkeys näkyy väittämän ”tehty investointi oli välttämätön yritykseni toiminnalle” vastauksissa, se sai keskiarvon 3,96. 45 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä 27 % vastaajista. Vain 13 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä tuen välttämättömyydestä. Väittämän ”investointia ei olisi toteutettu ilman tukea” kohdalla vastaukset jakaantuivat laajasti eri vaihtoehtojen välillä. Jokseenkin tai täysin samaa mieltä oli 38 % vastaajista. Jokseenkin tai täysin eri mieltä oli 48 % vastaajista, eli he olisivat todennäköisesti toteuttaneet investoinnit myös ilman tukea. Jos katsotaan väittämiä 1 ja 6 eli käynnistämisvaiheessa olevien yritysten saamia investointitukia, voidaan todeta, että väittämän ”yritystä ei olisi perustettu ilman tukea” perusteella suurin osa yrityksistä olisi perustettu myös ilman tukea. Vastausten keskiarvoksi tuli 2,31, täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli vajaa kolmannes vastaajista. Puolet vastaajista olisi käynnistänyt yritystoiminnan ilman tukea (täysin eri mieltä) ja todennäköisesti (jokseenkin eri mieltä) sen olisi tehnyt ilman tukea 19 % vastaajista. Väittämään 6 ”tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan käynnistämisessä” samaa mieltä oli 72 % vastaajista (48 % täysin samaa mieltä, 24 % jokseenkin samaa mieltä). Väittämä sai keskiarvon 3,86. Eli vaikka yritys olisi käynnistetty usein ilman tukea, on tuki useimmiten koettu merkittäväksi käynnistysvaiheessa. Vajaa neljännes vastaajista ei vastausten perusteella nähnyt tuen avulla tehtyä investointia kovin merkittäväksi yrityksen käynnistämiselle. Yrittäjiltä tiedusteltiin myös investointituen merkitystä yrityksen muutosvaiheissa väittämillä ”tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan uudelleen suuntaamisessa” ja ”tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan laajentamisessa”. Uudelleen suuntaamisessa vastaukset painottuivat samaa mieltä oleviin, joita oli 45 %. Kuitenkin lähes kolmannes oli eri mieltä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kohtaan ovat vastanneet myös ne, joiden yrityksessä ei ole tapahtunut uudelleen suuntaamista. Yritystoiminnan laajentamiseen tuella näki vaikutusta olleen 59 % ja viidenneksen mukaan vaikutusta ei ollut. Ei samaa eikä eri mieltä -vastausten määrä oli näiden kysymysten kohdalla suurin, miltei neljännes (24 % ja 22 %) ei osannut sanoa kantaansa. 111 OSA 3 Työllisyysvaikutuksia tarkasteltaessa vastaajista lähes 73 % näki tuella olleen suurta merkitystä olemassa olevien työpaikkojen turvaamisessa, eli he olivat jokseenkin tai täysin samaa mieltä. 18 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Vastausten keskiarvoksi tuli tässä 4. Kysyttäessä tuen vaikutusta uusien työpaikkojen luomiseen, vastaukset jakautuivat tasan asteikon molempiin päihin. 43 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä eli että tuen merkitys oli ollut suuri, mutta vastaavasti täsmälleen sama määrä oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Tuen merkitys olemassa olevien työpaikkojen turvaamisessa nähtiin siis selkeästi suurempana kuin uusien työpaikkojen luomisessa. Tämä selittyy osaltaan sillä, että olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen on jo toiminnassa olevilla yrityksillä ensisijainen tavoite; kasvua ei välttämättä haetakaan. Lisäksi vastaajat ilmoittivat myös muita tuloksia tai tuen vaikutuksia. Tuen avulla oli pystytty hankkimaan esimerkiksi laadukkaampaa kalustoa. Mainittiin myös, että tuki oli aiheuttanut ”turhaa stressiä”. Kaavio 14. Investointituen merkitys (n=58) Arvioikaa myönnetyn yritystuen merkitystä yrityksellenne investointituen osalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yritystä ei olisi perustettu ilman tukea 2. Tehty investointi oli välttämätön yritykseni toiminnalle 8 5 2 3. Investointia ei olisi toteutettu ilman tukea 8 5. Tuen avulla investointi voitiin toteuttaa laajempana tai laadukkaammin 7 7. Tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan uudelleen suuntaamisessa 8. Tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan laajentamisessa 3 2 1 4 2 11. Muu merkitys, mikä? 24 5 10 10 9 6 12 5 17 Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 112 12 20 3 Täysin eri mieltä 3 12 6 5 13 30 7 11 7 8 11 7 4 8 14 9 3 25 11 1 2 15 5 2 9. Tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys uusien työpaikkojen luomisessa 10. Tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys olemassa olevien työpaikkojen turvaamisessa ja… 8 16 4. Tuki nopeutti investoinnin toteuttamista 6. Tuen avulla tehdyllä investoinnilla on ollut suuri merkitys yritystoiminnan käynnistämisessä 3 Ei samaa eikä eri mieltä OSA 3 Yrityksen kehittämistuen merkitys Kehittämistukea saaneita ja siten sitä koskeviin kysymyksiin vastanneita yrityksiä oli huomattavasti vähemmän kuin investointitukea saaneita. Myös tässä kaaviossa ovat mukana vain vastaukset, jotka koskevat ko. kohtaa eli 0= ei koske yritystäni -vastaukset on poistettu. Vastausten määrä on siten pieni väittämissä 1 ja 6 sekä 7. Kehittämistukea saaneet yritykset näkivät, että suurin merkitys kehittämistuella on ollut siihen, että toimenpide on kyetty toteuttamaan nopeammin, laajempana tai laadukkaammin. 77 % (väittämä 5) ja 85 % (väittämä 4) vastaajista oli jokseenkin ja täysin samaa mieltä. 77 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä myös siitä, että toimenpide oli välttämätön yrityksen toiminnalle. Kehittämistukea saaneet eivät kokeneet tukea erittäin tärkeänä toimenpiteen toteuttamisen kannalta. Yli puolet (61 %) vastaajista oli sitä mieltä, että hanke olisi todennäköisesti tehty ilman tukeakin. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”toimenpidettä ei olisi toteutettu ilman tukea” kanssa oli 31 %. Kehittämistukea saaneiden yritysten kohdalla tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Miltei 2/3 (64 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vastaavasti 36 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä tuen merkitys ei ollut aivan yhtä suuri; puolet vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä väittämän ”tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisessä” kanssa, mutta yksikään vastaaja ei ollut täysin samaa mieltä. Neljännes oli täysin eri mieltä ja toinen neljännes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Toiminnan uudelleen suuntaamisessa näkemys tuen merkityksestä jakautui kolmeen; yksi kolmannes oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että tuella oli suuri merkitys, toinen kolmannes ei ollut samaa eikä eri mieltä ja kolmas kolmannes oli täysin eri mieltä. Toiminnan laajentamisessa kehittämistuella näki olleen suuren merkityksen neljännes vastaajista, jotka olivat täysin samaa mieltä. Sama määrä vastaajia oli vastaavasti täysin eri mieltä ja 13 % jokseenkin eri mieltä. Kantaansa ei osannut kertoa peräti 38 %, mikä voi kertoa siitä, että kysymykseen ovat tässäkin, kuten investointituen kohdalla, vastanneet myös ne, ketkä eivät ole toimintaansa laajentaneet tuen avulla. Perustamisvaiheessa olevia yrityksiä oli tässä mukana lukumääräisesti vähän, joten vastauksista ei voi vetää johtopäätöksiä. Lisäksi kehittämistuen osalta haluttiin selvittää oliko tuella ollut suuri merkitys kokeilemiseen tai riskinottomahdollisuuteen. Tässä vastaukset menivät melko tasan, täysin (33 %) tai jokseenkin (8 %) eri mieltä oli 42 % ja täysin (8 %) tai jokseenkin (25 %) samaa mieltä oli 33 %. Monet vastaajat mainitsivat, että heidän yritystoimintansa ei ole mitään kokeilua. Se että tuella ei ole ollut merkitystä kokeiluihin, voitaneen osittain tulkita myös siten, että se ei ole ollut tavoitekaan. 113 OSA 3 Kaavio 15. Kehittämistuen merkitys (n=16) Arvioikaa myönnetyn yritystuen merkitystä yrityksellenne kehittämistuen osalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yritystä ei olisi perustettu ilman tukea 2. Tehty toimenpide oli välttämätön yritykseni toiminnalle 3 2 1 3. Toimenpidettä ei olisi toteutettu ilman tukea 2 5. Tuen avulla toimenpide voitiin toteuttaa laajempana tai laadukkaammin 2 6. Tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys yritystoiminnan käynnistämisessä 1 4 2 2 12. Muu merkitys, mikä? 2 3 4 2 4 1 3 2 2 2 1 1 2 2 6 1 2 2 6 2 11. Tuella on ollut suuri merkitys kokeilemiseen tai riskinottomahdollisuuteen 1 5 7. Tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys yritystoiminnan uudelleen suuntaamisessa 10. Tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys olemassa olevien työpaikkojen turvaamisessa ja… 6 4 2 8. Tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys yritystoiminnan laajentamisessa 2 4 4 4. Tuki nopeutti toimenpiteen toteuttamista 9. Tuen avulla tehdyllä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys uusien työpaikkojen luomisessa 1 4 1 3 3 1 2 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Vastaajista vain kahdeksan oli saanut kehittämistukea liiketoimintaedellytysten selvittämiseen. Näistä kolme (38 %) ilmoitti käynnistäneensä suunnittelemansa yritystoiminnan tai laajentaneensa liiketoimintaa suunnitelman mukaisesti selvityksen perusteella. Tukea saaneista viisi ei ollut käynnistänyt tai laajentanut liiketoimintaa. Tämän kysymyksen kohdalla on huomioitava, että vastausvaihtoehdon ”ei” ovat saattaneet valita myös sellaiset vastaajat, ketkä eivät ole edes saaneet tukea liiketoimintaedellytysten selvittämiseen. 114 OSA 3 Yrityksen käynnistystuen merkitys Käynnistystukia on myönnetty määrällisesti vähiten yritystoiminnan tuista. Käynnistystukea koskeneisiin kysymyksiin vastanneita yrityksiä oli vain viisi, joten yleistyksiä vastauksista ei voi tehdä. ”Ei koske yritystäni”vastaukset on jätetty pois myös käynnistystuen osalta. Käynnistystukea saaneissa yrityksissä nähtiin, että tuki ensisijaisesti mahdollisti yrityksen muun kehittämisen, jokainen vastaaja oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Tuki myös nopeutti työntekijöiden palkkaamista suurimman osan mielestä. Uusia työntekijöitä palkanneista vajaa puolet oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että uusia työntekijöitä ei olisi palkattu ilman käynnistystukea ja sama määrä vastaajista ei ollut samaa eikä eri mieltä. Yksi vastaaja viidestä oli vastaavasti täysin eri mieltä, eli että uusia työntekijöitä olisi palkattu ilman tukeakin. Yksikään vastaaja ei ollut sitä mieltä, että tuki olisi edesauttanut useiden työntekijöiden palkkaamisessa. Yksi kertoi olevansa väittämän kanssa täysin eri mieltä ja yksi ilmoitti, ettei ollut samaa eikä eri mieltä. Kaavio 16. Käynnistystuen merkitys (n=8) Arvioikaa myönnetyn yritystuen merkitystä yrityksellenne käynnistystuen osalta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Työntekijää/työntekijöitä ei olisi palkattu ilman käynnistystukea 1 2. Käynnistystuki nopeutti työntekijöiden palkkaamista 1 2 0 3. Käynnistystuen avulla voitiin palkata useampi työntekijä 1 1 3 1 4. Käynnistystuki mahdollisti yrityksen muun 0 kehittämisen 2 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 115 1 1 3 Ei samaa eikä eri mieltä 0 OSA 3 tulevaisuudennäkymät ja kehittämissuunnitelmat Muutokset yrityksessä seuraavan viiden vuoden sisällä Yritysten tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin aluksi tiedustelemalla, kuinka todennäköisiä vaihtoehtoina annetut kehityssuunnat ovat seuraavan viiden vuoden sisällä yrityksessä. Vastaajista 53 % haki melko tai erittäin todennäköisesti yritykselleen uutta kasvua (ka. 3,39), 29 % näki sen erittäin tai melko epätodennäköisenä. Yritystoimintaansa nykyisessä laajuudessa aikoi jatkaa melko tai erittäin todennäköisesti hieman yli puolet vastaajista (53 %) ja melko tai erittäin epätodennäköisenä tätä kehityssuuntaa piti kolmasosa vastaajista. Tämä kehityssuunta sai keskiarvon 3,24. Yrityksen liiketoiminnan supistumista tai lopettamista vastaajat eivät suunnitelleet, melko tai erittäin epätodennäköisenä tätä piti 89 %, kun melko tai erittäin todennäköisenä sitä piti ainoastaan 6 %. Keskiarvoksi tuli 1,49. Myöskään omistajanvaihdos ei ollut kovin todennäköinen suurimmassa osassa yrityksiä; melko tai erittäin epätodennäköisenä tätä piti 83 % vastaajista ja vain 8 % vastasi sen olevan melko tai erittäin todennäköinen seuraavan viiden vuoden sisällä. Työntekijöiden määrän lisääntymisen todennäköisyys seuraavan viiden vuoden sisällä jakoi vastaajat melko lailla kahtia, melko tai erittäin todennäköisenä tätä piti 35 % ja melko tai erittäin epätodennäköisenä 46 %. Kokonaisuudessaan yrittäjät näkivät tulevaisuuden melko valoisana omalle toiminnalleen. Tämän kysymyksen kohdalla on otettava huomioon, että vastausvaihtoehdot ovat osin toisiaan poissulkevia, mutta kaikki eivät nähneet asiaa niin. Vastatessaan osa haastateltavista näki asian niin, että jos yritys hakee kasvua, toiminta ei jatku nykyisessä laajuudessaan. Taas toiset näkivät asian niin, että jos yritys hakee kasvua, toiminta myös jatkuu vähintään nykyisessä laajuudessaan. Avoimissa vastauksissa melko tai erittäin todennäköisenä pidettiin esimerkiksi investointeja (kaksi mainintaa, esim. lisätila), asiakkaiden määrän kasvua (kaksi mainintaa), kansainvälisille markkinoille laajentamista, yhtiömuodon vaihtoa, panostamista kannattavuuden kehittämiseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutumista ja kehittymistä. 116 OSA 3 Kaavio 17. Muutokset yrityksessä seuraavan viiden vuoden sisällä (n=72) Millaisia muutoksia arvioitte yrityksessänne tapahtuvan seuraavien viiden vuoden sisällä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Haen aktiivisesti yritykselleni uutta kasvua 11 2. Yritykseni liiketoiminta jatkuu nykyisessä laajuudessaan 10 10 13 14 10 3. Yritykseni liiketoiminta tulee supistumaan tai lopetetaan 52 4. Yrityksessäni tapahtuu omistajanvaihdos 52 5. Yritykseni työntekijöiden määrä lisääntyy 6. Jotain muuta, mitä? 24 1 1 16 22 25 13 12 8 9 13 4 Erittäin epätodennäköistä Melko epätodennäköistä Ei epätodennäköistä eikä todennäköistä Melko todennäköistä 4 13 6 23 4 2 2 7 Maatilojen sivuelinkeinot ja niiden kehittyminen suhteessa maatilan toimintaan Maatilojen sivuelinkeinojen tilanteen selvittämiseksi haastattelussa kysyttiin, onko tukea saanut liiketoiminta maatilaverotuksen piirissä vai toimiiko se omalla y-tunnuksella muun maatilatoiminnan rinnalla. Haastatelluista 15 vastasi tähän kysymykseen. Vastaajista 10 eli 2/3 ilmoitti, että tukea saanut liiketoiminta on maatilaverotuksen piirissä ja puolestaan viisi vastaajista ilmoitti, että tukea saanut liiketoiminta toimii oman Y-tunnuksen alla. Kun maatilataustaisilta yrittäjiltä kysyttiin, kuinka tulevaisuudessa tukea saanut yritystoiminta todennäköisesti kehittyy suhteessa maatilan toimintaan. Vastaukset luokiteltiin neljään maatilan ja muun yritystoiminnan suhteen; 1. Molemmat, sekä maatilan toiminta, että muu yritystoiminta pysyvät ennallaan eikä niiden välinen suhde muutu, 2. molemmat, sekä maatilan toiminta, että muu yritystoiminta kasvavat, 3. maatilan toiminta pienenee ja muu yritystoiminta kasvaa sekä 4. maatilan toiminta kasvaa ja muu yritystoiminta pienenee. Lisäksi vastauksissa oli muutama muu vaihtoehto, esim. jommankumman lopettaminen kokonaan. Eniten kannatusta sai molempien, muun yritystoiminnan ja maatilan kasvu. Näin ennakoi tapahtuvan 31 % vastaajista. Toiseksi eniten arvioitiin muun yritystoiminnan ja maatilan toiminnan molempien pysyvän ennallaan. Tämän valitsi 23 % vastaajista. Muun yritystoiminnan kasvua ja maatilan pienenemistä ennakoi 15 % vastaajista ja yhtä moni vastaaja piti omalla kohdallaan todennäköisenä vastakkaista kehityssuuntaa, eli että muu yritystoiminta pienenee ja maatilan toiminta kasvaa. Muut vaihtoehdot saivat yksittäisiä vastauksia. Uutta yritystoimintaa suunnitteli yksi vastaaja. Jos katsotaan lukuina, kuinka haastateltavat näkivät tukea saaneen yritystoiminnan ja maatilan tulevaisuuden erillisinä toimintoina, eikä oteta huomioon näiden välistä suhdetta, vastaukset jakautuivat 117 OSA 3 miltei täysin samoin muun yritystoiminnan ja maatilan toiminnan välillä. Suurin osa vastaajista näki kasvun todennäköisimpänä vaihtoehtona niin maatalouden kuin muunkin yritystoiminnan kohdalla, ennallaan säilymistä pidettiin toiseksi todennäköisimpänä ja epätodennäköisimpänä nähtiin toiminnan pieneneminen. Kaavio 18. Tukea saaneen yritystoiminnan kehittyminen suhteessa maatilan toimintaan tulevaisuudessa (n=13) Miten tukea saanut yritystoiminta tulee kehittymään suhteessa maatilan toimintaan tulevaisuudessa? 2; 15 % Muu yritystoiminta ja maatilan toiminta kasvavat ja niiden suhde säilyy ennallaan 4; 31 % 2; 15 % Muu yritystoiminta ja maatilan toiminta sekä niiden suhde pysyy ennallaan Muu yritystoiminta kasvaa ja maatilan toiminta pienenee Muu yritystoiminta pienenee ja maatilan toiminta kasvaa 2; 15 % Joku muu muutos 3; 23 % Kehittämistoimenpiteet tulevaisuudessa Yrityksiltä tiedusteltiin myös todennäköisiä kehittämistoimenpiteitä seuraavien viiden vuoden sisällä. Kahdeksaa valmista vaihtoehtoa pyydettiin arvioimaan asteikolla 1=erittäin epätodennäköistä, 2=melko epätodennäköistä, 3=ei epätodennäköistä eikä todennäköistä, 4=melko todennäköistä, 5=erittäin todennäköistä. Lisäksi annettiin mahdollisuus avoimeen vastaukseen. Kaikkein todennäköisimmäksi annetuista kehittämistoimenpiteistä nousi yhteistyö ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä ja tuotekehityksessä (vastausten ka. 3,50). Vastaajista 58 % piti sitä erittäin tai melko todennäköisenä. Tämä vaihtoehto keräsi eniten ”erittäin todennäköistä”-vastauksia (28 %) ja kaikkein vähiten ”erittäin epätodennäköistä” vastauksia, 13 %. Toiseksi korkeimman keskiarvon (3,40) sai kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen. 53 % näki, että on ainakin melko tai erittäin todennäköistä, että heidän yrityksessään seuraavan viiden vuoden sisällä edistetään kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta. Huomionarvoista on, että tämä vaihtoehto keräsi eniten, 28 %, ”ei epätodennäköisesti eikä todennäköisesti”-vastauksia ja vähiten vastauksia (19 %) kahteen epätodennäköisimpään vaihtoehtoon. Monet vastaajat olivat sitä mieltä, että ko. ympäristöasioita toteutetaan itsestään selvänä osana jokapäiväistä toimintaa, ”siinä sivussa” säännösten mukaisesti ja omatoimisestikin, eikä siihen suuntaava toiminta ole kovin suunnitelmallista. Tämä on voinut aiheuttaa erottuvan suuren määrän neutraaleja (3=ei epätodennäköistä, eikä todennäköistä) vastauksia, koska vastaajat eivät ole olleet varmoja, mitä tämä kohta tarkoittaa tai miten se tulisi tulkita. 118 OSA 3 Kolmanneksi parhaan keskiarvon (3,33) sai uusien koneiden laitteiden tai kalusteiden hankinta tuotannon laajentamiseen tai tehostamiseen. Tätä piti melko tai erittäin todennäköisenä 56 % vastaajista. Todennäköisyys ns. korvausinvestointien suorittamiseen (eli uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankinta vanhojen tilalle), jolloin tuotantoa ei ole tarkoitus laajentaa tai tehostaa, oli vain hieman pienempi, keskiarvo tälle oli 3,19. Erittäin tai melko todennäköisinä niitä piti 51 % vastaajista. Erikoistuminen ja panostaminen tuotekehitykseen (ka. 3,00) oli vähintään melko todennäköistä 49 %:lle ja melko tai erittäin epätodennäköistä 36 % vastaajista. Uuden teknologian hyödyntämisen kehittämistä (ka 2,92) (esim. laajakaistan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä) oletti tapahtuvan melko tai erittäin todennäköisesti 39 % ja melko tai erittäin epätodennäköisesti 35 %. Kysymys keräsi myös toiseksi eniten ”ei epätodennäköisesti eikä todennäköisesti”-vastauksia, 18, eli neljänneksen. Osaamisen kehittämistä tai asiantuntijapalveluiden hankintaa (ka 2,69) koskeva kysymys sai vähiten ”melko tai erittäin todennäköistä”vastauksia, vain 31 % näki, että heidän yrityksissään toteutetaan näitä toimenpiteitä seuraavien viiden vuoden sisällä. Vaihtoehdoista vähiten todennäköisin toimenpide oli toimitilainvestoinnit (toimitilan hankinta, olemassa olevan kunnostus tai uuden toimitilan rakentaminen). Tämän kohdan vastausten ka oli 2,46. Tämä kohta keräsi selvästi eniten vastauksia ”erittäin epätodennäköinen” kohtaan ja jopa 58 % vastaajista piti tätä toimenpidettä erittäin tai melko epätodennäköisenä. Kolmannes vastaajista näki tulevaisuudessa toimitilainvestoinnit melko tai erittäin todennäköisenä. Tässä kohdassa oli vähiten ns. neutraalia vastausta (8 %) eli kyseessä on yritystoiminnan perusedellytys ja sen osalta tilanne on yrittäjillä tiedossa. Vastaukset myös osoittavat että, että Leader- ryhmien tukemat yritykset ovat melko pieniä, eivätkä usein suuria investointeja vaativat toimitilainvestoinnit ole kovin yleisiä. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi vastaajalta kysyttiin myös muita mahdollisia kehittämiskohteita. Vain muutama vastaaja ilmoitti näitä kehittämistoimenpiteitä ja ne käsittelivät toimintaympäristön kehittämistä, kansainvälistymistä, koulutusta ja huomion kiinnittämistä yrityksen tunnuslukuihin ja niiden parantamiseen. Nämä kaikki nähtiin erittäin tai melko todennäköisinä kehittämiskohteina. 119 OSA 3 Kaavio 19. Kehittämistoimenpiteet seuraavan viiden vuoden sisällä (n=72) Kuinka todennäköisesti yrityksessänne toteutetaan seuraavia toimenpiteitä seuraavien viiden vuoden sisällä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Yrityksessäni tehdään toimitilainvestointeja (toimitilan hankinta, olemassa olevan kunnostaminen tai uuden rakentaminen ) 27 2. Yritykseni hankkii uusia koneita, laitteita tai kalusteita tuotannon laajentamiseen tai tehostamiseen 11 3.Yritykseni uusii koneita, laitteita tai kalusteita mutta ei laajenna tai tehosta tuotantoa (ns. korvausinvestoinnit) 9 14 4. Osaamisen kehittäminen tai asiantuntijapalveluiden hankinta esim. liiketoimintaosaamisessa ja -suunnittelussa 15 12 7 6. Uuden teknologian hyödyntämisen kehittäminen (esim. laajakaistan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen) 7 16 7. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisuuden edistäminen 9 8. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa (esim. markkinointi, myynti, tuotekehitys) 9 9. Mitä muita? 1 18 10 21 7 24 13 22 3 Melko epätodennäköisesti Ei epätodennäköisesti eikä todennäköisesti Melko todennäköisesti 120 9 25 Erittäin epätodennäköisesti Erittäin todennäköisesti 14 13 11 20 8 15 18 9 5 6 20 11 19 18 25 12 21 5. Erikoistuminen ja/tai panostaminen tuotekehitykseen 6 14 20 2 OSA 3 Liiketoiminnan ja kasvun esteet tulevaisuudessa Haastattelussa kysyttiin mitä asioita yrittäjät pitivät liiketoimintansa ja sen kasvun esteinä tulevaisuudessa asteikolla 1=ei lainkaan este, 2=lievä este, 3=kohtalainen este, 4=melko voimakas este, 5=voimakas este. Yritystoiminnan pahimmaksi esteeksi nousi selkeästi kustannustaso, jolla tarkoitetaan esimerkiksi verotusta, palkkatasoa ja työn sivukuluja. Tämän vaihtoehdon vastausten keskiarvo oli korkein, 3,48. Kustannustaso sai eniten mainintoja ”voimakkaana esteenä” sekä ”melko voimakkaana esteenä”, 52 % vastaajista näki sen jompanakumpana. Vastaajista 22 % ei pitänyt kustannustasoa esteenä tai piti sitä vain lievänä esteenä. Toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi korkeimman keskiarvon saaneiden esteiden väliset erot eivät olleet suuria. Toiseksi korkeimman keskiarvon (2,75) sai osaavan henkilöstön saatavuus. Vastaukset jakautuivat laajasti, sillä 2/3 vastaajista piti sitä vähintään kohtalaisena esteenä ja kolmasosa näki, ettei osaavan henkilöstön saatavuudessa ollut estettä lainkaan, tai että este oli vain lievä. Riskien kasvamisen yrityksen kasvaessa (2,60), näki esteenä puolet vastaajista, mutta voimakkaana esteenä vain 6 %. Ei lainkaan esteenä tai vain lievänä esteenä riskien kasvamista yrityksen kasvaessa piti 52 %. Riskit tunnistettiin ja hyväksyttiin osana kasvua, eikä niiden merkitystä esteenä pidetty ratkaisevana. Kolmanneksi korkeimman keskiarvon (2,40) sai yritystoiminnan säätelyä koskeva vaihtoehto, jolla tarkoitetaan esimerkiksi byrokratiaan ja lainsäädäntöön liittyviä seikkoja. Tässä vastaukset painottuivat vaihtoehtoihin ”ei lainkaan este” ja ”lievä este”, jotka saivat 58 % vastauksista. Kun tähän lisätään yritystoiminnan säätelyä kohtalaisena esteenä pitävien vastaukset, saadaan kokoon 77 %:n mielipide. Vain 23 % pitää säätelyä melko voimakkaana tai voimakkaana esteenä. Osaamisen puute, jolla tarkoitettiin esimerkiksi liikkeenjohdollista osaamista tai muuten laajentuneita osaamistarpeita, sai vastausten keskiarvoksi 2,15. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt sitä ollenkaan esteenä. Lievänä tai kohtalaisena esteenä osaamisen puutetta piti 62 %, eli vain alle 5 % näki sen melko voimakkaana tai voimakkaana esteenä. Yllättäen myöskään rahoituksen saatavuus tai vakuuksien puute ei noussut vastauksissa suurimpien esteiden joukkoon, vaan se koettiin toiseksi vähäisimmäksi esteeksi. Vastausten keskiarvo oli 1,89. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että se ei ole este lainkaan ja jos tähän lisätään ne vastaukset joissa rahoituksen saatavuus on vain lievä este, vastausten määrä nousee 80 %:iin. Vain 14 % vastaajista piti sitä joko melko voimakkaana tai voimakkaana esteenä, kun tähän lisätään kohtalaisena esteenä pitävien määrä, saadaan kasaan viidennes vastaajista. Kaikkein pienimmäksi esteeksi osoittautui motivaation puute, joka sai keskiarvoksi 1,80. Syinä motivaation puutteeseen saattoi olla esim. yritystoiminnan loppuminen lähitulevaisuudessa tai yrittäjän lähestyvä eläköityminen. 52 % vastaajista ei pitänyt motivaation puutetta esteenä ollenkaan, neljännes vastaajista piti sitä lievänä esteenä. Toisesta puolikkaasta motivaation puutetta piti melko voimakkaana tai voimakkaana esteenä 8 % ja kohtalaisena 15 %. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi noin neljännes vastaajista ilmoitti avoimessa kohdassa muita yritystoiminnan esteitä, joita he pitivät useimmiten joko voimakkaina tai melko voimakkaina esteinä (ka 4,00). Näissä vastauksissa esille nousivat mm. yrittäjän oma terveys, epävarma yleinen taloudellinen ja toimialan tilanne, rakennemuutos ja ulkopuolelta tuleva negatiivinen suhtautuminen yrittäjyyttä kohtaan. 121 OSA 3 Kaavio 20. Yrityksen liiketoiminnan ja kasvun esteet tulevaisuudessa (n=65) Mitkä ovat yrityksenne liiketoiminnan ja kasvun pahimmat esteet tulevaisuudessa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1. Kustannustaso (mm. verotus, palkkataso, työn sivukulut) 6 8 17 2. Rahoituksen saatavuus ja/tai vakuuksien puute 33 3. Yritystoiminnan säätely (mm. byrokratia, lainsäädäntö) 5. Osaavan henkilöstön saatavuus Lievä este 13 12 1 1 4 Kohtalainen este 7 Melko voimakas este 8 4 14 25 16 1 4 12 15 34 5 7 15 22 7. Motivaation puute (esim. yritystoiminnan loppuminen lähitulevaisuudessa, yrittäjän eläköityminen) 4 12 22 19 6. Osaamisen puute (esim. liikkeenjohdollinen osaaminen, laajentuneet osaamistarpeet) Ei lainkaan este 14 12 17 19 24 4. Riskien kasvaminen yrityksen kasvaessa 8. Joku muu, mikä? 17 21 10 4 1 9 Voimakas este Avoimia vastauksia yritysten tarpeista Pohjois-Savossa tulevaisuudessa Haastattelun lopuksi haastateltavat saivat vapaasti kertoa ajatuksiaan liittyen yritysten tarpeisiin PohjoisSavossa, yritystukiin tai muihin aiheisiin, joita he halusivat vielä nostaa haastattelussa esille. Tätä mahdollisuutta käytti reilu 2/3 vastaajista. Vastauksissa esille nousivat selkeästi kaksi teemaa; tuen hakemisen ja maksatuksen monimutkaisuus sekä yrittäjyyden arvostuksen puute ulkopuolisten silmissä. Selkeästi eniten mainintoja saivat tukiprosessin byrokratia ja sen kesto. Noin kolmannes palautteista koski näitä. Byrokratiaa kuvattiin mm. näin; ”valtava”, ”todella hankala”, ”haastava”, ”aivan liian hidas ja kankea”, ”sirkustelua”, ”ei normaalin ihmisen hallittavissa”. Niin prosessin kestoa, kuin hakemiseen kulunutta aikaakin pidettiin pitkänä; ”äärimmäisen hidasta”. Pari vastaajaa mainitsi erikseen prosessin sujuneen mainiosti. Toimintaryhmien kautta saatu apu ja niiden työntekijät saivat kuitenkin erittäin positiivista palautetta; ”apua saa hyvin ja ihmiset ovat auttavaisia”. Yrittäjät nostivat vastauksissaan esille valtion, kunnan ja muiden tahojen nihkeän suhtautumisen pienyrittäjyyteen. Useat kokivat, että yrittäjyyttä ei arvosteta, mikä näkyy yleisessä ilmapiirissä yrittäjyyttä ja 122 OSA 3 yrittämistä kohtaan sekä hankaluuksina konkreettisissa asioissa, kuten esimerkiksi yrittäjien tukemisessa muutenkin kuin rahallisesti ja työvoiman palkkaamisessa. Hyvälaatuisten tukipalveluiden saamista ja niiden säilymistä pidettiin tärkeänä. Muutamat vastaajat nostivat esille omalle toimialalleen tärkeitä ja ajankohtaisia seikkoja, joihin tulisi kiinnittää huomiota, kuten alan koulutus alueella ja tätä kautta sekä yleisesti työvoiman, ja erityisesti vastuullisen työvoiman saanti. Yleisesti yrittäjät kantoivat huolta mm. teollisuuden säilymisestä alueella, kaupunkien kehityksestä, rahoituksen saatavuudesta, yrittäjien koulutustarpeesta ja yrittäjien yhteistoiminnasta sekä vertaistuesta. 123 LIITE 1 LIITE 1: Yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta Pohjois-Savon Leader- ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) LÄHTÖTASO % TAVOITETASO % TOTEUMATASO % -20000 57 44,2 7 5,3 37 28,2 20000-50000 25 19,4 22 16,8 21 16,0 50000-70000 3 2,3 15 11,5 12 9,2 70000-100000 7 5,4 20 15,3 8 6,1 100000-200000 27 20,9 39 29,8 30 22,9 200000-300000 4 3,1 13 9,9 11 8,4 300000-400000 1 0,8 7 5,3 3 2,3 Yli 400 000 5 3,9 8 6,1 9 6,9 129 100,0 131 100,0 131 100,0 Yhteensä Mansikka ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) LÄHTÖTASO KPL LÄHTÖTASO TAVOITETASO KPL TAVOITETASO % TOTEUMATASO KPL TOTEUMATASO KPL -20000 17 34,0 0 0,0 12 23,5 20000-50000 11 22,0 9 17,6 9 17,6 50000-70000 0 0,0 9 17,6 5 9,8 70000-100000 3 6,0 7 13,7 4 7,8 100000-200000 14 28,0 13 25,5 10 19,6 200 000-500 000 3 6,0 9 17,6 8 15,7 yli 500 000 2 4,0 4 7,8 3 5,9 Yhteensä 50 100,0 51 100,0 51 100,0 LIIKEVAIHTO % Kalakukko ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta (Hanke2007-järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) LÄHTOTASO KPL LÄHTOTASO -20000 % TAVOITETASO KPL TAVOITETASO % TOTEUMATASO KPL TOTEUMATASO KPL 21 45,7 4 8,7 13 28,3 20000-50000 8 17,4 6 13,0 7 15,2 50000-70000 2 4,3 3 6,5 5 10,9 70000-100000 3 6,5 8 17,4 2 4,3 100000-200000 10 21,7 16 34,8 13 28,3 200 000-500 000 2 4,3 9 19,6 5 10,9 yli 500 000 0 0,0 0 0,0 1 2,2 Yhteensä 46 100,0 46 100,0 46 100,0 LIIKEVAIHTO 124 LIITE 1 Ylä-Savon Veturi ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot liikevaihdon osalta (Hanke2007järjestelmä, 3.3.2014 tilanne) LÄHTOTASO KPL LÄHTOTASO % TAVOITETASO KPL TAVOITETASO % TOTEUMATASO KPL TOTEUMATASO KPL -20000 19 57,6 3 8,8 12 35,3 20000-50000 6 18,2 7 20,6 5 14,7 50000-70000 1 3,0 3 8,8 2 5,9 70000-100000 1 3,0 5 14,7 2 5,9 100000200000 3 9,1 10 29,4 7 20,6 200 000-500 000 1 3,0 3 8,8 3 8,8 yli 500 000 2 6,1 3 8,8 3 8,8 Yhteensä 33 100,0 34 100,0 34 100,0 LIIKEVAIHTO 125 LIITE 2 LIITE 2: Yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta Pohjois-Savon Leader-ryhmien yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta (Hanke 2007, 3.3.2014 tilanne) TALOUDELLINEN TULOS LÄHTÖTASO TAVOITE TOTEUMA kum % % % kum % % kum % 0 53 44,54 44,54 4 3,25 3,25 33 26,83 26,83 0-1000 9 7,56 52,1 4 3,25 6,5 5 4,07 30,9 1000-2000 2 1,68 53,78 2 1,63 8,13 5 4,07 34,96 2000-5000 7 5,88 59,67 8 6,5 14,63 5 4,07 39,03 5000-10000 11 9,24 68,91 13 10,57 25,2 20 16,26 55,29 10000-20000 16 13,45 82,36 30 24,39 49,59 22 17,89 73,17 20000-40000 13 10,92 93,28 42 34,15 83,74 17 13,82 86,99 40000-60000 3 2,52 95,8 10 8,13 91,87 8 6,5 93,5 60000-80000 4 3,36 99,16 5 4,07 95,93 2 1,63 95,12 80000-100000 0 0 99,16 2 1,63 97,56 3 2,44 97,56 100000-200000 1 0,84 100 1 0,81 98,37 3 2,44 100 200000-300000 0 0 100 2 1,63 100 0 0 100 Yhteensä 119 100 123 100 123 100 Mansikka ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta (Hanke 2007, 3.3.2014 tilanne) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry TALOUDELLINEN TULOS LÄHTÖTASO TAVOITE TOTEUMA % KUM % % KUM % % KUM % -0 18 36,73 36,73 0 0 0 14 28 28 0-1000 4 8,16 44,89 2 4 4 1 2 30 1000-2000 1 2,04 46,93 2 4 8 2 4 34 2000-5000 2 4,08 51,02 1 2 10 1 2 36 5000-10000 4 8,16 59,18 5 10 20 11 22 58 10000-20000 9 18,37 77,55 9 18 38 7 14 72 20000-40000 4 8,16 85,71 21 42 80 6 12 84 40000-60000 3 6,12 91,83 4 8 88 3 6 90 60000-80000 3 6,12 97,95 2 4 92 0 0 90 80000-100000 0 0 97,95 1 2 94 3 6 96 100000-200000 1 2,04 100 1 2 96 2 4 100 200000-300000 0 0 100 2 4 100 0 0 100 Yhteensä 49 100 50 100 50 100 126 LIITE 2 Kalakukko ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen 3.3.2014 tilanne) Kehittämisyhdistys Kalakukko ry TALOUDELLINEN TULOS LÄHTÖTASO TAVOITE % KUM % % KUM % -0 22 53,66 53,66 3 7,14 7,14 11 0-1000 3 7,32 60,98 2 4,76 11,90 1 1000-2000 1 2,44 63,42 0 0 11,90 3 2000-5000 2 4,88 68,29 3 7,14 19,04 2 5000-10000 4 9,76 7 16,6 3 78,05 7 35,71 10000-20000 4 9,76 10 23,8 11 87,81 1 59,52 20000-40000 5 12,20 12 28,5 8 100 7 88,09 40000-60000 0 0 100 4 9,52 97,62 2 60000-80000 0 0 100 1 2,38 100 1 Yhteensä 41 100 42 100 42 osalta (Hanke 2007, TOTEUMA % KUM % 26,19 26,19 2,38 28,57 7,14 35,71 4,76 40,48 7,14 47,62 26,19 73,81 19,05 92,86 4,76 97,62 2,38 100 100 Ylä-Savon Veturi ry:n yritystukipäätösten seurantatiedot taloudellisen tuloksen osalta (Hanke 2007, 3.3.2014 tilanne) Ylä-Savon Veturi ry TALOUDELLINEN TULOS LÄHTÖTASO TAVOITE TOTEUMA KUM % KUM % % KUM % % % -0 13 44,83 44,83 1 3,23 3,23 8 25,81 25,81 0-1000 2 6,90 51,73 0 0 3,23 3 9,68 35,49 1000-2000 0 0 51,73 0 0 3,23 0 0 35,49 2000-5000 3 10,34 62,07 4 12,90 16,13 2 6,45 41,94 5000-10000 3 10,34 72,42 1 3,23 19,36 6 19,35 61,29 10000-20000 3 10,34 82,76 11 35,48 54,84 4 12,90 74,20 20000-40000 4 13,79 96,55 9 29,03 83,88 3 9,68 83,87 40000-60000 0 0 96,55 2 6,45 90,33 3 9,68 93,55 60000-80000 1 3,45 100 2 6,45 96,78 1 3,23 96,78 80000-100000 0 0 100 1 3,23 100 0 0 96,78 100000-200000 0 0 100 0 0 100 1 3,23 100 Yhteensä 29 100 31 100 31 100 127 LIITE 3 LIITE 3: Arviointiprosessi ja käytetyt aineistot Hankkeessa on tuotettu seuraavat seuranta- ja arviointiraportit: Pohjois-Savon alueellinen maaseutusuunnitelma 2007-2013 seuranta ja arviointiraportti Pohjois-Savon Leader- ryhmien paikalliset suunnitelmat 2007-2013 seuranta ja arviointiraportti Maaseuturahastosta myönnettyjen yritystukien merkitys pohjoissavolaisille maaseutumatkailuyrityksille, Satu Peltonen, Pro Gradu-tutkielma, 11/2014. Hankkeessa toteutettiin toimialakohtainen yritystukia koskeva selvitys vuosina 2012–2013. Maaseutumatkailuselvityksessä oli mukana 23 tukea saanutta matkailuyrittäjiä Pohjois-SavostaPohjois-Savon ELY-keskuksen ja Leader- ryhmien tekemät hanke- ja yritystukipäätökset ja seurantatiedot Raportin aineistona on Hanke2007 järjestelmän rahoitustiedot yritys ja hanketuista 4.4.2014 tilanteessa. Lisäksi aineistona ovat Hanke2007-järjestelmän valtakunnalliset seurantatiedot tukimuotojen mukaan. Yritystukea saaneiden yrittäjien haastattelut 2013–2014 Tietoa yritystukien haku- ja maksuprosessista ja tuen merkityksestä yrityksen toimintaan koottiin haastattelujen ja sähköisen kyselyn kautta vuosina 2013–2014 ja sitä varten haastateltiin 212 yritystukea saanutta yrittäjää. Selvityksessä oli mukana sekä ELY-keskuksen että Leader- ryhmien kautta tukea saaneita yrittäjiä Pohjois-Savosta. Rahoitettujen kehittämis- ja investointihankkeiden arviointi Hanke2007- järjestelmän aineiston lisäksi hanketukien toimenpiteitä ja merkitystä selvitettiin hankemateriaalin, lähinnä hankkeiden loppuraporttien avulla sekä ELY-keskuksen että Leader- ryhmien hanketukien osalta. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen erityisympäristötukien kautta Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007 – 2013 (17.9.2014) Erityisympäristötuki-selvitys toteutettiin vv. 2013–14. Selvityksen teki Maaseudun Yrityspalvelut Timo Alatalo Oy. Maatalouden rakennetukien osalta seurantatiedot on koottu ELY-keskuksen seurannoista ja näitä koskeva osa raportista on koottu ELY- keskuksessa. Maaseudun infrastruktuuri: Laajakaista-hankkeiden osalta seurantatiedot on koottu ELY-keskuksen seurannoista ja näitä koskeva osa raportista on koottu ELY- keskuksessa. Leader -toiminta Pohjois-Savossa, Yleishyödylliset investoinnit ohjelmakaudella 2007–2013 Yleishyödyllisiä investointihankkeita koskeva selvitys toteutettiin v. 2013–2014. Selvitystä varten haastateltiin 27 investointitukea saanutta hanketoimijaa Mansikka ry:n, Kalakukko ry:n sekä Ylä-Savon Veturi ry:n alueella. Tämä selvitys on liitetty Leader–toimintaa koskevaan arviointiraporttiin. 128 LIITE 3 Muu arvioinnissa käytetty aineisto: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013,MMM julkaisuja 8 2007 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 arviointiraportti vuodelta 2008. Suomen aluetutkimus FAR, 4.5.2009. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 arviointiraportti vuodelta 2010. Suomen aluetutkimus FAR, 1.10.2011. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 väliarviointi. Suomen aluetutkimus FAR, 15.12.2010. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013, Arviointiraportti vuodelta 2013, Suomen Aluetutkimus FAR, selvityksiä : 48 Pohjois-Savon alueellinen maaseutusuunnitelma 2007-2013, Pohjois-Savon ELY-keskus, 2007 Pohjois-Savon alueellisen rahoituslinjaukset maaseudun kehittämissuunnitelman 2007-2013 valintakriteerit ja Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman vuosiraportit Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Leader- ohjelma 2007-2013 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Kehittämisohjelma vuosille 2007-2013 Naulan kantaan, Ylä-Savon Veturin maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Savon liitto, 2009. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030. Pohjois-Savon liitto, 2011. Pohjois-Savon matkailustrategia 2015. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden vuosi- ja loppuraportit sekä muu hankkeissa tuotettu aineisto. Aineiston saatavuus on vaihdellut hankekohtaisesti ja hankkeen tilanteesta riippuen. Pohjois-Savon TE-keskuksen rahoituslinjaukset koskien valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) mukaisia hankkeita PSarvi- I ja II hankkeiden tulevaisuusriihet ja -saunat2012 sekä tulevaisuustyöpajat 2013 ja niissä tuotettu aineisto ohjelmakauden 2014-2020 valmistelua varten. Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2007-2013 arviointi, Liisa Kytölä, Keimo Sillanpää, Tommi Ålander ja Valo Ruottinen, Loppuraportti 3.7.2013, Suomen Aluetutkimus FAR Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman 2007-2013 seuranta ja arviointi, Paula Inkeroinen ja Hannu Ryhänen, Loppuraportti 3.7.2013, PKarvi hanke, Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yhteenvetokertomus Suomen maaseudun toimeenpanon edistymisestä, MMM 9/2014 kehittämisstrategian 129 2007-2013 ja sen tavoitteiden
© Copyright 2024