Maaseudun makasiinilehdessä - Kehittämisyhdistys Kalakukko ry
Mmm... Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014 Leader - toimintaa 2007 – 2013 Taivaankappaleet tutuiksi Härkämäellä s. 10 Mehiläistarhaus kiinnostaa Pohjois-Savossa s. 16 Jättipalsamin ja jättiputken torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä s. 26 Eemeli Kiukkonen palasi kotiseudulleen ja perusti valokuvausyrityksen. PÄÄKIRJOITUS Mmm... Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti 2/2014 Julkaisija Pohjois-Savon alueellisen maaseutuohjelman 2007 – 2013 seuranta ja arviointi -hanke (vaihe II) Vastaava toimitus Satu Peltonen ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Sisällys: 3 4 – 5 6 – 7 8 – 9 Ulkoasu ja taitto Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Kannen kuva Eemeli Kiukkonen Painopaikka Offsetpaino L. Tuovinen Ky Painosmäärä 3000 kpl 10 – 11 12 – 13 14 – 15 16 – 17 18 – 19 20 – 21 22 – 23 24 – 25 26 – 27 28 Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Maaseutu kehittyy yhteistyöllä Leader-toimintaa 2007 – 2013 Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden paluun synnyinseudulle Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Seitsemän vuoden silmäys Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston Maaseudun kehittämisyhdistys Kalakukko ry Kalakukon iärestä Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi Uusi sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa Ylä-Savon Veturi ry Veturi uskoo Ylä-Savoon Vuorovaikutuksesta maaseudun elinvoima Kunta ei pysty yksin takaamaan alueensa elinvoimaisuutta, mutta kokemukset osoittavat, että kunnalla on vahva rooli paikkakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. T ampereen yliopiston tutkijat erittelivät juuri valmistuneessa tutkimuksessaan kuntien elinvoimajohtamisen kolmeen eri osa-alueeseen - resurssit, vuorovaikutus ja uuden luominen. Kaikilla osa-alueilla on merkityksensä kunnan elinvoimaisuuden kannalta, eikä niistä pelkästään yhdellä menestyminen takaa elinvoimaisuutta. Parhaimmillaan elinvoimajohtaminen edellyttää kaikkien näiden näkökulmien huomioimista, ja parhaaseen tulokseen pääsee tukemalla kaikkien osa-alueiden yhteisvaikutusta. Maaseudun näkökulmasta tutkijoiden jäsennyksessä on kiinnostavaa se, että elinvoimaa edistävät kehät voivat saada alkunsa mistä tahansa osa-alueesta. Esimerkiksi vuorovaikutuksesta lähtevä kehä voi edetä uuden luomiseen, jolloin verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta syntyy uutta ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kunta voi tulevaisuudessa kehittyä. Tämä puolestaan voi johtaa strategiavalintoihin, jotka vaikuttavat positiivisesti myös kunnan resursseihin pitkällä aikavälillä. Vuorovaikutus voi myös esimerkiksi yhteisöjen uudenlaisen vastuunkannon tai kekseliään yritysyhteistyön avulla vaikuttaa suoraan kunnan resursseihin tai ainakin resurssien tarpeeseen. Sydämen asiana kesäteatteri Eerola Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan Valokuitua eniten Ylä-Savossa Mansikka ry, yhteystiedot Kalakukko ry, yhteystiedot Veturi ry, yhteystiedot Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä Maaseudun kehittäminen on oikeastaan aina perustunut vahvalle vuorovaikutukselle, josta nykymuodossa toimintaryhmätyö ja kylätoiminta ovat hyviä esimerkkejä. Maaseudun kunnat ovat aktiivisesti hakeutuneet avoimeen vuorovaikutukseen ja olleet sitä kautta sysäämässä kehityksen pyörää liikkeelle. Uudistuminen ja elinvoima ei ole kunnassa vain elinkeinotoimen asia, vaan elinvoimanäkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Niukat resurssit ja julkisten palveluiden innovatiivista organisointia kahlitsevat normit ovat kuitenkin asettaneet omat reunaehtonsa kehitykselle, joten uudistumiselle ja vuorovaikutteiselle kehittämiselle on tilausta. Kun biotalouden nousun myötä ovat maaseudun resurssit nousemassa uudelleen arvoonsa, on kullakin maaseutualueella hyvät edellytykset aktiivisella työllä löytää avaimet oman positiivisen kierteensä käynnistämiseen. Tämä ohjelmakauden viimeinen ”Mmm… Pohjois-Savon maaseudun makasiinilehti – Leader-toimintaa 2007 – 2013” kokoaa yhteen kolmen pohjoissavolaisen Leader-ryhmän kehittämistyötä ja tuloksia päättyvältä ohjelmakaudelta. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä katsomme taaksepäin ja nostamme esille kehittämistyötä, jota Leader-rahoituksella on tuettu sekä paikallisella tasolla että myös maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Mukana on sekä monipuolista ja pitkäjänteistä kylätoiminnan kehittämistä että maaseutuyritysten ja elinkeinotoiminnan elinvoimaisuuden parantamista. Yritystukea on kaudella 2007 – 2013 saanut yli 160 yritystä. Nämä yritykset löytyvät sivujen 4 – 5 alalaidasta. Tämä lehti löytyy sähköisenä (pdf-versio) kunkin toimintaryhmän kotisivuilta. Osoitteet löydät tämän lehden takakannesta. 3 PUHEENVUORO LEADER-TOIMINTAA 2007 – 2013 POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN RAHOITTAMAT HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013 Maaseutu kehittyy Toimenpiteen kohde yhteistyöllä P ohjois-Savon kolme Leader-ryhmää, Kalakukko, Mansikka ja Veturi ovat vakiinnuttaneet asemansa paikallisina maaseudun kehittäjinä. Ryhmien vahvuus piilee juuri niiden paikallisuudessa. Ne ovat aktivoimassa, neuvomassa ja verkottamassa kylien asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä sekä jalostamassa heidän ideoitaan rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Maaseudun kehittämisen saralla kynnettävää riittää. Runsaat esille tuodut kehittämistarpeet sen kertovat näin ohjelmakausien vaihtuessa. Tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjänteisyyttä. Leader-ryhmillä ja ELY-keskuksella on käytössään samat maaseudun kehittämisen välineet. Työnjako on kuitenkin toimiva: Leaderin kautta rahoitetaan paikallisia hankkeita sekä alkavia tai pieniä yrityksiä. Elyn kautta rahoitetaan maakunnallisia, tai vähintään seutukunnan kattavia hankkeita sekä suurempia pk-yrityksiä. Yhteistyötä teemme myös hakemus- ja päätöskäsittelyssä. Leader-ryhmät ottavat hakemukset vastaan ja päättävät itsenäisesti rahoi- Hankkeet kpl 634 299 172 283 87 658 1 500 895 740 6,6 Matkailun kehittäminen 14 510 577 104 701 171 112 104 642 891 033 6,5 6 292 358 79 795 67 477 - 439 630 3,2 27 492 888 224 251 100 819 102 902 920 859 6,8 6 287 019 75 159 15 662 17 698 395 537 2,9 Kylätoiminnan kehittäminen 13 582 416 257 882 39 399 63 866 943 562 6,9 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 38 1 043 664 279 055 425 770 430 362 2 178 851 16,0 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittä minen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) 58 2 008 367 765 715 963 869 634 273 4 372 225 32,1 Asumisen kehittäminen tuakseen. Entäpä meidän hiljenevät kirkonkylät? Leaderillä voisi olla jotain annettavaa niidenkin vetovoiman vahvistamiseksi. Hankerahoitukseen on liittynyt valitettavasti varsinkin pienille toimijoille kohtuuton paperityö. Tulevalla kaudella sähköiseen asiointiin siirtymisen odotetaan helpottavan tätä taakkaa. Rahoitusvälineiden odotetaan tulevan hieman yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi. Mutta edelleenkin tarvitaan hakijan mietittyä suunnitelmaa niin tekemisestä kuin kustannusten ja rahoituksen räknäämisestä. Toivon Leader-ryhmille sekä paikallisille toimijoille kasvavaa rohkeutta nostaa kunniaan ja hyödyntää paikallisia vetovoimatekijöitä hanketyössä! Tilaa ja mahdollisuuksia maaseudulla on! % 15 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen tuksensa kohdentamisesta. Viralliset päätökset tehdään kuitenkin ELY-keskuksessa. Leader-työn tulokset ovat vakuuttavia ja moninaisia. Niistä osaltaan kertovat tämänkin julkaisun esimerkit. Kerrassaan mahtavaa on se talkootyön määrä, jota erityisesti yleishyödyllisissä investointihankkeissa tehdään. Talkootyön rahallinen arvo on päättyvällä ohjelmakaudella Pohjois-Savossa yli miljoona euroa! Tämä kertoo osaltaan toimijoiden sitoutumisesta hankkeisiin sekä yhteisöllisyyden voimasta. Leaderin kautta myös maaseudun nuoria on saatu mukaan kehittämään omaa elinympäristöään. Työtä ja toimeentuloa on saatu lisää esim. antamalla käynnistysstartti aloittaville yrityksille. Jatkotyötä tarvitaan. Tärkeää olisi löytää kunnostetuille kylätaloille nykyistä eli harrastuskäyttöä monipuolisempaa toimintaa. Esim. uusia tapoja tuottaa lähipalveluita voidaan kokeilla. Nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen pitäisi pystyä tukemaan, jotta heitä opiskelujen jälkeen palaisi maaseudulle, ehkä jopa työ mukanaan. Paikallisia pieniä yrityksiä mahtuu maaseudulle ja jo toimivat tarvitsevat tukea ja potkua vahvis- Yksityinen Yksityinen Julkinen ja yksityinen rahallinen osuus € vastikkeeton osuus € rahoitus yhteensä € Elinkeinojen kehittäminen Nuorten yrittäjyyden edistäminen Kuva: Satu Peltonen Hanketuki € (EU ja valtio) Kuntaraha € Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 8 165 282 25 872 40 107 34 299 265 561 1,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 10 658 685 203 433 38 469 - 900 587 6,6 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 11 641 851 204 046 40 351 15 234 901 481 6,6 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) 8 403 481 61 534 43 925 25 109 534 049 3,9 YHTEENSÄ 214 7 720 887 2 453 725 2 034 618 1 429 884 13 639 114 100,0 Tuulikki Vesterinen Toimintaryhmäkoordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus Maaseutu- ja energiayksikkö Kallanranta 11, 70100 Kuopio www.ely-keskus.fi/pohjois-savo p. 0295 026 639, [email protected] POHJOIS-SAVON LEADER-RYHMIEN MYÖNTÄMÄ YRITYSTUKI TUKIMUODON MUKAAN 2007 – 2014 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Rahoitus yhteensä € (EU, valtio ja yksityinen) Ylä-Savon Veturi ry Yritystuki / tukimuoto Kpl Yrityksen investointituki 53 348 966 1 010 561 57,7 Yrityksen investointi- ja kehittämistuki 6 114 984 318 701 18,2 8 56 477 147 419 8,8 4 27 344 76 354 5,7 18 198 805 542 474 11,4 Yrityksen investointi- ja käynnistystuki 2 36 261 83 235 4,8 11 324 395 811 787 48,2 2 39 361 87 775 6,6 15 400 017 982 797 20,6 % Kpl 33 Yritystuki € (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä € (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl 232 885 666 342 39,5 33 Leader yhteensä Yritystuki € (EU ja valtio) Yritystuki € (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä € (EU, valtio ja yksityinen) % Kpl Yritystuki € (EU ja valtio) Rahoitus yhteensä € (EU, valtio ja yksityinen) % 314 054 901 987 67,4 119 895 904 2 578 890 54,0 Yrityksen investointi-, kehittämis- ja käynnistystuki 0 - - 0,0 0 - - 0,0 1 50 834 124 574 9,3 1 50 834 124 574 2,6 Kehittämistuki 8 65 222 129 976 7,4 7 20 215 39 329 2,3 23 59 965 84 118 6,3 38 145 402 253 423 5,3 Yrityksen kehittämis- ja käynnistytuki 1 35 598 71 197 4,1 0 - - 0,0 1 32 700 63 000 4,7 2 68 298 134 197 2,8 Käynnistystuki 4 68 129 136 736 7,8 1 10 080 20 160 1,2 0 - - 0,0 5 78 209 156 896 3,3 74 669 160 1 750 406 100,0 60 644 052 1 685 038 100,0 64 524 257 1 337 806 100,0 198 1 837 469 4 773 251 100,0 YHTEENSÄ Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Mansikka ry:llä ollut 14 kappaletta. Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Kalakukko ry:llä ollut yhdeksän kappaletta. Kaikkien tehtyjen tukipäätösten määrä on suurempi kuin taulukossa esitetyt luvut. Taulukossa eivät ole mukana päätökset, jotka eivät ole toteutuneet. Näitä yritystukipäätöksiä on Veturi ry:llä ollut seitsemän kappaletta. Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Mansikka ry on myöntänyt vielä 8667 euroa yhdellä yritystukipäätöksellä. Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Kalakukko ry ei ole tehnyt yritystukipäätöksiä. Luvuissa ovat mukana 8.5.2008 – 4.4.2014 välisenä aikana tehdyt yritystukipäätökset. Tämän jälkeen Veturi ry on myöntänyt vielä 9343 euroa kolmella yritystukipäätöksellä. PSarvi II -hanke, Taina Väre ALL OFF ROAD | ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ | ASENNUS HAKKARAINEN | AUTO- JA KONEKORJAAMO K. KÄPPI | AUTOMAALAUS-JA KOLARIKORJAUS HALTTU | BERRYEXPRESS OY | CADSAM KY | CME SOLUTIONS OY | DAHLGREN TIINA ANITA | ELSOR OY | FEELWOOD OY | FYSIOTERAPIAPALVELU RIITTA NIEMI | GASTHAUS LASTULAHTI OY | GASTHAUS NEUVOLA OY | GRAAF SUUNNITTELIJA ANSSI TOIVANEN | HELMIJAANA OY | HELPOMPI ARKI LAPINLAHTI | HENKILÖSTÖRUOKALA R VARTIAINEN TMI | HIPPURANTA AY | HIRSI-SUIHKONEN KY | HIRVONEN SIMO PEKKA | HISTAMIINI OY | HK-KATE KY | HOLOPAINEN REIMA ILMARI | HYVÖNEN ANSSI MATTI KALEVI | HÄRKÄMÄEN PLANETAARIO TMI | HÄTINEN HANNU | IHALAN TUPA JA POLKU OY | ILMASTOINTI TUUNELA KY | ILTALYPSY OY | INSINÖÖRITOIMISTO CONSILIUM OY | INSINÖÖRITOIMISTO ESA ILVONEN | IP-DYNOTEST OY | JAANAN JUHLAPALVELUT KY | JAARANEN TEEMU TAPANI | JAKI TUOTE OY | JALKAHOITOPALVELUT ANNE PASANEN | JALKOJENHOITO JA RENTOUTUMISPALVELU | JOKAKONE KY | JORKIN KORJAAMO KY | JUNTUNEN ANU MARJAANA | JUOVENE JA PUU | JUUTILAINEN JAAKKO JUHANI | JUUTILAINEN RAIMO KALEVI | JÄRVINEN JUKKA | KALUSTEVEISTÄMÖ A. KOLARI | KARHULAN METALLI KY | KARTTULAN KONEHUOLTO | KIINTEISTÖTEKNIIKKA SAARISILTA OY | KIRJA-JA LAHJALIIKE SININEN AJATUS | KODIN LOIHTIMO TMI | KOISTINEN PENTTI JUHANI | KOJONEN SAMI KY | KOMULAINEN JARMO | KONEHUOLTO HIRVONEN OY | KONEPALVELU SAVOLAINEN KY | KONEURAKOINTI ISKANIUS KY | KONEYHTYMÄ AIRAKSINEN & KORHONEN | KOTISIIVOUSPALVELU LEENA KASURINEN | KULJETUS LINTUNEN AY | KULTTUURIPALVELU KUUTAMO TMI | KUOPION RAKENNUSASIANTUNTIJAT OY | KUUSISTO SUSANNA ELSA KRISTIINA | KÄRKKÄINEN PAAVOMATTI EEMIL | LAHDENTAUKSEN PIIKA JA PEHTOORI | LAPINLAHDEN TAIDEVALU OY | LEPPÄVIRRAN HAMMASLABORATORIO | LEX FORTE OY | LOIMUTAR OY | LUONTOAPAJA | LUOVAPUU RAIJA WEISENBERG | LÅNG TIMO | LÅNG TIMO HEIKKI JOHANNES | MANDOX OY | MARIA ASTIKAINEN WESTERNRIDING AY | MARJAKARTANO HUSSOLA | MARTIN HIRSI JA KAIVU KY | MARUN KILPI JA KAIVERRUS | MATIN PUUPAJA PAKARINEN MATTI | METSOLAN ASEPAJA OY | METSÄURAKOINTI M RUOTSALAINEN | METWELD KY | MIETTINEN PEKKA JUHANI | MINNEA DESIGN KY | MIRKA PUKINE OY | MITTAKALUSTE TARVAINEN OY | MITTAVAT OY | MONIALAPALVELU JUUTI KY | MV-LOUHINTA KY | NILSIÄN TV-HUOLTO R. TUONONEN | NISKANEN JOUNI JUHANI | NOMAD HORSES OY | OHJELMAPALVELU WILLI | OLLIKAINEN ARJA | OMAPUUSEPPÄ OLLI PASONEN | OY SOITINRAKENTAJAT AMF | PCM TECHNOLOGY OY | PEN-A PALVELU | PODARKKA T:MI | POHJOLAN JYVÄJEMMARI OY | POLAR IMPORT OY | PUTKI JA ASENNUS OLLIKAINEN KY | PUTKI- JA HITSAUSPALV J NISKANEN KY | PÄIVÄSIRKUS EIJA NISKANEN TMI | R. TASSO | RAKENNUSARKKI RA RAJAHALME JUHA | RAKENNUSPALVELU PÄÄKKÖNEN KY | RAMEST OY | RUTUN RAKSA T:MI | SARAKONE KY | SAWON NOVAS OY | SEITA-MAARIA OY | SEKTORI INSSIT AY | SERAFIIA DAMASK D OY | SIILIN MONIPALVELUT OY | SIRKKELI RIPATTI & JATKOLA AVOIN YH | SISÄ-SAVON TILIHILIMAT OY | SONJAN KAUNEUSSALONKI | SORKKAHOITO J. VEPSÄLÄINEN KY | SORVISOPPI JA -KOULU ANTTI SORVAMAA | SUKELLUSPALVELU STELLA MARIA | SUOMEN MAD SAM’S OY | SUOMEN OPASKOIRAKOULU OY | SUONENJOEN TURVAPALVELU OY | SYVÄNNIEMI SEIKKAILU OSK | SÖDERLUND TERJA | T&T SÄHKÖPALVELU AVOIN YHTIÖ | T:MI H M KORHONEN | T:MI MATILAINEN MARKO | T:MI MINNA SUURONEN | TARJAN KOTIASKARE | TERVON MUOVITYÖ KY | TERÄMEKA KY | TERÄSRAKENNE HARTIKKA | TIINAN TAAPEROT KY | TIMONEN JOUKO JUHANI | TK-SUKELLUS | TMI ANNE-LEENA PELLIKKA | TMI ILPO KALEVA | TMI JANI NYKÄNEN | TMI LEA MANNIER | TMI MAIJA VALTO | TMI PARTANEN LEENA | TMI PELTSI | TMI TEEMU KANANEN | TMI ULLA VIIK | TMI VEISTO- JA RAKENNUS PUUSTINEN | TOIMINTATERAPIA EIJA VEHVILÄINEN TM | TOMORO KY | TUOVINEN ESKO JARKKO TAPANI | TUUSNIEMEN LÄMPÖ JA VESI OY | ULTIA OY | UNIIKKITARINA | URAKOINTI SOININEN | VALKEISMÄKI OY | VENE- JA KIINTEISTÖHUOLTO RINNESALO | VERTEPRO OY | VESANNON HIUS JA KAUNEUS JADE OY | VESANNON KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU O | VIEREMÄN LEIPOMO OY | VIHER.PIRKKO | VIINAMÄEN AUTO JA KONEKORJAAMO | VILLALIINU TMI | VUOSMAA RIINA TMI | VÄRISAMPO | ÖRKIT OY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY Histamiinissa hevoset ja koirat ovat green care -työntekijöitä S uonenjoella sijaitsevan Histamiini Oy tarjoaa palveluita sekä ihmisille että eläimille. Palveluihin kuuluvat koirahoitola, koirakoulu, hevosja ratsastuspalvelut sekä tilauksesta tehtävät koulutuspalvelut ja – materiaalit organisaatioille. Yritys tarjoaa green care-palveluita kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja eläinavusteista koiratoimintaa, esimerkiksi hevosten ja koirien vierailuja erilaisille hoitolaitoksille. Histamiini Oy:n yrittäjä Piia Nissisellä on monipuolinen koulutus- ja työkokemus niin ihmisten kuin eläintenkin ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Hänellä on esimerkiksi yhteisöpedagogin, ammatillisen opettajan ja hevosmatkailun ohjelmapalveluiden koulutus sekä laaja-alainen hevosalan työkokemus. Kehittämistuen avulla Nissinen paransi ammattitaitoaan hankkimalla käyttäytymistieteellisen eläinkouluttajan, ongelmakoirakouluttajan ja Centered Riding Instructor pätevyydet. Näiden hän kokee tuoneen lisäarvoa yrityksen toimintaan ja mahdollistaneen uusien palveluiden, kuten koiraongelmakonsultoinnin, kehittämisen. Investointituella rakennettiin hevostarha ja hankittiin erityisryhmien ajeluttamiseen soveltuvat ponikärryt ja kuljetustraileri. Myös koirat saivat uudet tarhat ja lisäksi hankittiin koulutuskalustoa, kuten tarvikkeita koulutuskentälle ja koirahoitolaan. Tärkeimpänä ajatuksena investoinneissa oli erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden turvallisuus. Tavoitteet ovat Nissisen mukaan toteutuneet täysin; investoinnit oli tuen ansiosta mahdollista toteuttaa laadukkaammin ja turvallisempana. Lisäksi hän mainitsee, että investointien kautta on syntynyt myös uusia kehittämisideoita. Tulevaisuudessa Nissisen tavoitteena on laajentaa ja vakiinnuttaa green care-toimintaa. Laitoskäynnit ovat tällä hetkellä täysin tapauskohtaisesti räätälöityjä ja tämän toiminnan tuotteistaminen on Nissisellä työn alla. Tilalla on puitteiden parantamiseksi käynnissä rakennusprojekteja ja tavoitteena on, että yritys työllistää ainakin yhden henkilön kokoaikaisesti. 6 Kuvat: Piia Nissinen Kuva: Alias Studiot Oy. Monialainen yritys mahdollisti Olliloiden perheen paluun synnyinseudulle L ”Monitoimiruuna” Rasmus on 15-vuotias sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammat tilainen. Rasmuksen kanssa voi esimerkiksi pelata hevosjalkapalloa tai vikeltää. Piia Nissisen rottweilerit Ella ja Rölli toimivat Kennelliiton kaverikoirina. Koirat tuovat iloa ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa esimerkiksi vierailemalla vanhusten ja lasten luona lai toksissa ja kouluissa. Eläinavusteisen työn vastapainona Ella ja Rölli kilpailevat tokossa eli tottelevaisuuskokeessa. MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014 Toimiala Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) € Yksityinen rahoitus € akiasiain- tai musiikkialan työt löytyvät useimmiten kaupungeista, eikä maaseutupaikkakunnilla ole juuri tarjontaa alan työpaikoista. Kun Katri Ollila, asianajaja ja Tuomas Ollila, tietotekniikkainsinööri, joka toimii myös musiikkialalla, tahtoivat muuttaa takaisin maalle ja synnyinseuduilleen Sisä-Savoon, piti työpaikat luoda itse. Ollilat päätyivät perustamaan Vesannolle vuonna 2012 Lex Forte Oy:n, joka tarjoaa lainopillisten palveluiden lisäksi musiikin ohjelma-, opetus- ja tuotantopalveluita sekä tietotekniikkapalveluita. Katri Ollila kertoo, ettei Vesannolla ole ennen ollut lainopillisia palveluita tarjoavaa yritystä, joten yrityksen perustaminen on tuonut alueelle uusia palveluita. Lisäksi Ollila perusti samaan aikaan sisarensa kanssa tilitoimiston, jonka palvelut täydentävät hyvin Lex Forten tarjontaa. Perustaessaan yrityksensä Ollilat hankkivat i nvestointituen avulla toimistokalusteita, -koneita ja -tarvikkeita, tietotekniikkaa, lainopillista kirjallisuutta ja äänentoisto- ja soitinlaitteita. Katri Ollila kertoo, että tuesta oli suuri apu yrityksen käynnistysvaiheessa. Tuki auttoi erityisesti siinä, että yrityksen toimialojen toiminta saatiin käynnistettyä välittömästi. Ilman tukea laiteinvestointeja olisi todennäköisesti tehty hitaammalla aikataululla. Nyt resursseja on pystytty suuntaamaan jo muualle, kuten lisäkoulutukseen. Ollila kehuu Vesannon kunnan suunnalta tullutta aktiivista neuvontaa yrityksen käynnistysvaiheessa ja erityisesti tiedottamista yritystukimahdollisuuksista. Tulevaisuuden suunnitelmista Ollila kertoo, että palveluille on ollut kysyntää siinä määrin, että yrityksen toimintaa saattaa olla ”pakko” laajentaa. ”Me ollaan kaksi vuotta hoettu, että ensi viikolla rauhoittuu” Ollila naurahtaa. Heillä onkin tarve tarkastella lähiaikoina yrityksen tilannetta ja sitä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään. Kasvava yritystoiminta yhdistettynä kolmeen pieneen lapseen ja talonrakennusprojektiin pitävät yrittäjäpariskunnan kiireisenä. Tällä hetkellä lainopilliset työt ovat selkeästi suuremmassa roolissa yrityksen palveluntarjonnassa ja niiden määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta Ollilat haluavat tarjota jatkossakin myös tietotekniikka- ja musiikkipalveluita. Niitä tullaan kehittämään tulevaisuudessa, kun Tuomas Ollilaa työllistävä talonrakennusprojekti saadaan päätökseen. Rahoitus yhteensä € Annex 1 1 11 375 21 125 32 500 Puun jatkojalostus 4 35 599 64 782 100 381 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014 13 155 993 241 966 397 959 Yrityksen kotikunta Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € Matkailu Metalli 7 52 590 95 459 148 049 KARTTULA 7 261 896 169 457 431 353 Hoivapalvelut 4 30 383 38 425 68 808 KUOPIO 2 8 813 4 746 13 559 Hevospalvelut 4 27 031 43 088 70 119 LEPPÄVIRTA 14 148 379 101 543 249 923 Urakointi 3 10 194 18 931 29 125 RAUTALAMPI 12 157 903 86 890 244 793 Lämpöyrittäjyys 1 17 714 32 898 50 612 SUONENJOKI 14 139 693 90 129 229 822 Muu valmistus 8 71 664 95 155 166 819 TERVO 5 61 177 50 606 111 783 Muut palvelut 27 224 091 396 891 620 982 VARKAUS 7 117 303 59 111 176 414 VESANTO Bioenergia/raaka-aine YHTEENSÄ 2 32 526 32 526 65 053 74 669 160 1 081 246 1 750 406 Yhteensä 13 186 081 106 679 292 760 74 1 081 246 669 160 1 750 406 7 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013 Hankkeen nimi Hakija ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Ryhmämatkailijoiden palveluverkostohanke 2008 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten yrittäjyyden edistäminen -selvityshanke Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 218 536 Elävä Kylä - Kehittyvä Kerkonkoski Rautalammin kunta Suonenjoen lasten liikennepuistohanke Lions Club Suonenjoki ry 13 996 55 982 Suonenjoen ravirata-alueen kehittämis- ja kunnostushanke Suonenjoen Hevosystäväin Seura ry 14 545 36 363 7 925 15 850 32 347 519 735 3 316 16 581 Kesäteatterin kattaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry 38 960 Kännipuron sauna- ja varastohanke Vesamäen Erämiehet ry 16 174 Kyläläisten omistaman Seurantalon kattoremontti Voimistelu- ja urheiluseura Airakselan Yritys ry 14 962 29 924 17 332 Toukolan peruskorjaus Viljolahden maa- ja kotitalousseura ry 105 811 211 622 Kalastuslaituri LC-Tervo Lions Club Tervo ry 7 200 14 400 40 671 188 684 Vesannon Yrittäjät ry 1 172 11 722 Kylien luontoliikunnan kehittäminen ja tuotteistaminen Syvänniemen Kyläyhdistys ry 6 542 65 423 PK-yritysten kasvun edellytykset markkinointia tehostamalla - selvitys Sisä-Savon yrityksistä Sisä-Savon seutuyhtymä 34 683 Uudistuva Tervo - tulevaisuuden mahdollisuuksien luotaus Tervon kunta 15 770 Lähiruoasta bisnekseksi/alueiden välinen (Rajupusu Leader ry) Navitas Kehitys Oy 25 449 Uusi maaseutu mahdollistajana Rautalammin kunta Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon Tervon kunta Rautalampi takaisin maailman kartalle! Rautalammin kunta 43 100 KOORDINOINTIHANKKEET Mansikka - koordinointihanke/ 28 alahanketta Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry RAHOITUS YHTEENSÄ Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty 81 995 SYTY (Leader-asiamies) Ykkösakseli ry 50 000 Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke * Kalakukko ry Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry Ilmaise iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke * Kalakukko ry Maaseutu opettaa Kalakukko ry 8 200 119 983 1 305 319 34 580 Kylien kehittäminen ja aktivointi Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 14 671 146 710 Kylät liikkeelle Leppävirran Viri ry 9 055 45 275 Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry Vetovoimainen Vesanto Vesannon Yrittäjät ry 9 286 92 861 LINC-tapahtumahanke * Veturi ry Selvästi Paras Voima Virtaa ry 2 039 10 195 * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Musta teatteri - Black Light Theatre * Suonenjoen kaupunki Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys/alueiden välinen (Kalakukko ry)* Setlementti Ukonhattu ry Maalaisjärki, seutujen kärki/alueiden välinen (Kalakukko ry, Veturi ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Nuoret aktiivisiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tervon osasto ry JOHTO - johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke/ alueiden välinen (Kalakukko ry) Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry Searching for the Roots of Europe -International Leader Art Project * Suonenjoen kaupunki Toimiva Tervo - Yritteliäs yhteisö Rural Youth - Active, Creative and Humane Youth "ACHY" * 113 155 7 480 49 865 74 761 17 035 85 174 116 744 2 000 107 500 Tervon kunta 13 031 130 310 Setlementti Ukonhattu ry 14 110 141 099 Kiekkoa Kylille - projekti/alueiden välinen (Veejjakaja ry) Warkis Varkaus ry 25 416 127 080 Liisan luontolenkki Vanhamäki säätiö 2 402 12 011 Liikunnalla vireyttä ystävyyskaupunkitoimintaan * Varkauden Urheiluseurat ry 18 000 - 98 474 Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä Proagria Pohjois-Savo 45 039 VIRTOO-Uusia rahoitusvälineitä ja aktivointia maaseudun kehittämiseen Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 53 435 661 444 1 657 144 7 500 15 000 21 631 43 262 3 242 8 105 10 161 25 402 1 966 4 916 Sorsakosken Eläkeläiset ry 9 971 24 928 Sorsakoski-Seura ry 5 480 13 700 Kaivinkoneen hankinta Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry 4 880 12 200 Urheilutalon laajennushanke Voimistelu-ja urheiluseura Airakselan Yritys ry 68 066 157 889 Ratsastuksen kilpailu- ja valmennusympäristöjen kehittämishanke Iron Team Riders ry 37 695 75 390 Harjurannan kylätuvan saniteettitilojen rakentaminen Harjurannan Kyläyhdistys ry 10 763 26 907 Eväät elämään Karttulan Vapaaseurakunta 36 117 72 233 Suonenjoen JM/RC radan kunnostus Suonenjoen Urheiluautoilijat ry 33 700 67 401 Uimarannasta iloa ja vierasveneistä virtaa Konnuslahden Kyläyhdistys ry 6 729 16 821 Musta Teatteri-Black Light Theatre investointiosio puvustukseen, lavastukseen ja teatteritekniikkaan Suonenjoen kaupunki Uusi Honkapirtti Varkauden Latu ry 61 320 211 303 Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry Hiittisuoran ja valmennuslenkin rakentaminen Leppävirran Hevosystäväinseura ry Niinimäen kylän kehittäminen Niinimäen maa- ja kotitalousseura ry Virtaa toimintaan Pängätsalon Erämiehet ry Talluskylän nuorisoseurantalon saneeraus Talluskylän Nuorisoseura ry Niskaharjun lava Seuralan sisäremppa 3 769 356 Aisapari ry 3 458 Oittilansalon haulikkorata 188 684 858 200 Alueiden väliset hankkeet, joissa Mansikka ollut mukana ja osarahoittajana 118 720 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 40 671 Sininen Tie 11 872 5 000 54 289 Kylien kehittäminen ja aktivointi - esiselvityshanke KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 8 190 844 85 273 36 102 Elinvoimainen Vesanto -esiselvitys YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET 76 337 Varkauden Urheiluautoilijat ry Rahoitus yhteensä € Sisä-Savon seutuyhtymä Suonenjoen Yrittäjät ry Warkauden Kassiopeia ry Karting-radan peruskorjaus Yksityinen rahoitus € Hoiva-alan tulevaisuus maaseutumaisilla alueilla - selvitys Sisä-Savon yrittäjille Paremman Palvelun Suonenjoki Härkämäen observatorion kerhotalo 21 530 Seitsemän vuoden silmäys U uden ohjelmakauden kynnyksellä on aika luoda silmäys ohjelmakauden 2007–2013 tuloksiin: onnistumisiin ja kohdattuihin haasteisiin. Monenmoista on matkan varrella sattunut – milloin ilonkiljahduksia hankkeiden saavutusten johdosta ja milloin taas epätoivon sanailuja byrokratian ulottaessa jälleen amebamaiset lonkeronsa maaseudun kehittämiseen. Työni Mansikassa on osoittanut minulle maaseudun asukkaiden mutkattomuuden: lupaukset pidetään ja tarpeen vaatiessa apua ja sisua löytyy vaikka millä mitalla. Ohjelmakauden 2007–2013 hakemusvirta on vahvistanut käsitystäni siitä, että maaseutuyrittäjän ”leipä” on lukuisten toisiaan tukevien toimien summa: yrittäjä nauttii työstään ja tekee sitä koko sydämellään tulosodotusten ollessa hyvin maltilliset. Itsensä työllistäminen ja kohtuullinen toimeentulo riittävät onnellisuuteen maaseudulla. Koko ohjelmakautta on leimannut keskustelu jatkajien vähyydestä ja uudelle kaudelle tultaessa tilanne on huonontunut entisestään. Tämä on asia, jonka eteen meidän maaseudun kehittäjien tulee tehdä töitä yhdessä. Aloittavia yrittäjiä myös tarvitaan entiseen malliin lisää ja rutkasti! Miten uudelle ohjelmakaudelle? Uudella rahoituskaudella jatketaan melko hyvästä tilanteesta eteenpäin: meillä on aktiivisia toimijoita ja kunnissa kehittämishalukkuutta ja uskallusta tehdä toisin. Tervoon saavitolkulla kasaantunutta yhdessä tekemisen ”taikapölyä” pitää puhaltaa avustuksellamme kaikkiin jäsenkuntiin! Päättyneellä ohjelmakaudella toimintansa aloittaneita yrittäjiä tuetaan kehittämään toimintaansa uudelle tasolle. Tukea tarjotaan toimijoiden saumattomassa yhteistyössä (alueen kehittämisyhtiöt, kuntien elinkeinoasiamiehet, Pro Agria ja Leader-ryhmät). Lisäksi pyrimme omalta osaltamme tukemaan nuorten yrittäjyyskasvatusta alueella. Virtuaalimaailman ja valokuidun hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti palvelemaan sekä yksittäistä maaseudun asukasta että liiketoimintaansa kehittävää yrittäjää on priorisointilistalla etunenässä. Ajatuksia on keskitettävä etenkin siihen, mitä lisäarvoa keski-ikäiset työssä käyvät saavat valokuidusta? Totta myös on, että olemme nähneet vain murto-osan valokuidun mahdollisuuksista lasten ja ikääntyneiden palveluissa. Jonkinnäköinen ThinkThank asian ympärillä on edelleen hyvin tarpeellista ja olemme mielellämme keskusteluissa mukana. Päättyneeltä kaudelta olemme ottaneet opiksi ja mm. tiedottamista pyrimme tehostamaan. Eri tiedotuskanavat tullaan valjastamaan monipuolisesti Leader-ilosanoman levittämiseen. Tässä julkaisussa esiintyvät jo toteutetut hankkeet ovat mitä parhainta mainosta toiminnallemme. Yhteensä 154 myönteistä tukipäätöstä osoittaa, että rahoitusta on mennyt sekä suurempiin että pienempiin kohteisiin – ne kaikki ovat maaseudulle tärkeitä ja omalta osaltaan lisäävät alueemme elinvoimaisuutta. Sinisiä ajatuksia punainen lanka käsissä pitäen Uusia avauksia ei synny ilman sinisiä ajatuksia. Yritämme parhaamme mukaan kalastella kentältä sinisiä ajatuksia, joista jatkojalostuksessa löytyy selkeästi se paljon puhuttu punainen lanka. Toivottavasti uudella kaudella punainen näyttäytyy myös tulipalokiireinä yhdistyksen toiminnassa – se tietää paljon yhteistä hyvää! Sanna Kauvosaari Toiminnanjohtaja Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 9 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY Yksityinen vastikkeeton Julkinen ja yksityinen osuus € rahoitus yhteensä € Hankkeet kpl Hanketuki € (EU ja valtio) Kuntaraha € Yksityinen rahallinen osuus € Elinkeinojen kehittäminen 6 150 874 65 715 13 958 1 500 232 047 6,2 Matkailun kehittäminen 4 218 288 34 501 29 930 - 282 719 7,5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen 2 62 200 19 860 - - 82 060 2,2 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen 5 95 383 29 163 14 920 6 934 146 399 3,9 Asumisen kehittäminen 3 150 303 57 507 13 031 - 220 841 5,9 Kylätoiminnan kehittäminen 2 73 422 89 738 9 609 8 520 181 290 4,8 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 9 246 739 27 448 156 128 80 497 510 811 13,6 14 639 816 198 063 282 059 148 339 1 268 277 33,6 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 3 101 536 16 746 19 582 13 487 151 351 4,0 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 2 91 801 31 700 2 000 - 125 500 3,3 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 196 106 107 953 21 590 - 325 648 8,6 Toimenpiteen kohde Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) YHTEENSÄ % 3 164 323 41 973 28 189 7 928 242 412 6,4 57 2 190 791 720 367 590 995 267 204 3 769 356 100,0 Warkauden Kassiopeian uusi kerhotalo tarjoaa tilat 30 hengen tilaisuuksien järjestämiseen. Härkämäellä mainiot puitteet tutustua tähtiin P ohjois-Savosta löytyy eräs Suomen aktiivisimmista yhdistyksistä tähtitieteen harrastamisen saralta. Warkauden Kassiopeia tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ja puitteet tähän hieman harvinaisempaan harrastukseen. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää tähtitieteen opetusta ja harrastusta Varkauden seudulla. Kangaslammilla sijaitsevan Härkämäen alueen ensimmäinen askel kohti aktiivisempaa tähtitieteellistä toimintaa otettiin vuonna 2004, kun sinne nousi Warkauden Kassiopeian toimesta observatorio. Yhdistyksen puheenjohtajan VeliPekka Hentusen mukaan jo tuolloin oli selvää, että alueelle tarvitaan tulevaisuudessa myös kokoontumistila, kun toiminta saadaan vakiinnutettua. Kun ihmiset kiinnostuivat tähtitieteellisen yhdistyksen toiminnasta ja vierailijamäärät kasvoivat, tuli kerhotalohankkeen aika vuonna 2010. Yhdistyksessä tiedostettiin, että rakennushanke tulee vaatimaan paljon jäseniltä. Rohkeutta ja intoa hankkeen toteuttamiseen kuitenkin löytyi ja kolmen vuoden ponnistuksen tuloksena ja jäsenten esimerkillisen sitoutumisen ja vastuunkannon ansiosta harrastukselle on nyt saatu erinomaiset puitteet. Veli-Pekka Hentusen mukaan valmistuneet uudet tilat ovat siivittäneet yhdistyksen toiminnan uuteen nousuun. Kerhotalo mahdollistaa yhdistyksen oman toiminnan laajentamisen lisäksi tilojen vuokraamisen esimerkiksi kokous- tai juhlakäyttöön. Erityisesti Hentunen nostaa esille uuden kerhotalon edut lapsi- ja koululaisryhmille, jotka ovat tärkeä kohderyhmä. Lapsiryhmiä silmällä pitäen pihaalueelle toteutettiin kerhotalohankkeen jälkeen tiedepolku, joka sisältää erilaisia tehtävärasteja. Alueen jatkuvan kehittämisen tavoitteena on luoda houkutteleva toiminnallinen retkikohde, jonka avulla voidaan parantaa erityisesti lasten luonnontieteiden tuntemusta. Yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmiin alueen kehittämiseksi kuuluu toisen tähtitornin rakentaminen. INFO Kuvat: Warkauden Kassiopeia ry 10 Härkämäen observatorion kerhotalo-hanke Toteuttaja: Warkauden Kassiopeia ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Veli-Pekka Hentunen p. 040 701 1625 www.kassiopeia.net Emäpitäjän markkinointiponnistus - uudenlaista maaseutuajattelua Rautalammilla R autalampi takaisin maailmankartalle! -hankkeen hankepäällikön Jarna Kaplaksen mukaan Rautalammilla on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki, jota on hyödynnetty jossain määrin, muttei tarpeeksi. Rautalammilla on myös pitkä historia, 1500–1600-luvuilla kunta on ollut eräs Suomen merkittävimmistä paikkakunnista. Nämä tekijät olivat vahvana taustalla, kun entistä emäpitäjää lähdettiin hankkeen avulla viemään takaisin maailmankartalle. Hankkeen missiona oli saada Rautalammille maanlaajuista näkyvyyttä, uusia asukkaita, paluumuuttajia, yrittäjiä, matkailijoita ja kesäasukkaita sekä rakentaa heimokulttuuria ja Rautalampi-brändiä. Vaikka hanke pohjautui elinkeinojen kehittämiseen, olivat tilaisuudet avoimia kaikille, koska hankkeesta haluttiin luoda koko paikkakunnan yhteinen ponnistus. Hankkeeseen lähtivätkin alusta asti aktiivisesti mukaan niin kunta, asukkaat, yhdistykset kuin yrittäjätkin. Kesäkuussa 2013 Helsingissä toteutettiin hankkeen näkyvin osuus, Rautalampi takaisin maailmankartalle! -markkinointitapahtuma. Tapahtuma ja alueen konttiravintola keräsivät viikon aikana yli 4000 kävijää, tavoite ylitettiin 500 vierailijalla. Myös tapahtuman ja hankkeen saama mediahuomio yllätti toimijat positiivisesti. Mediajulkisuus oli kaksinkertainen asetettuihin tavoitteisiin nähden. Hanke sai huomiota yli 20 mediassa: lehdissä, verkkojulkaisuissa, blogeissa, radiossa, TV:ssä ja Twitterissä. Kaplaksen mukaan hanke toteutui selvästi yli odotusten. Aktiivinen toiminta ja mukanaolo monenlaisissa tapahtumissa, yhdessä tekemisen Kuvat: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen kulttuuri ja ”uudenlaisen maaseudun rakentaminen” ovat hänen mukaansa jääneet pysyväksi osaksi rautalampilaisten toimintaa. Yhteenkuuluvuus sekä ylpeys omasta paikkakunnasta sekä hankkeessa esille nostettu heimoajattelu ovat Kaplaksen mukaan vahvistuneet hankkeen myötä. Heimoajattelulla tarkoitetaan Rautalammista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on tunneside paikkakuntaan. Tämä luo yhteenkuuluvaisuuden tunteen ”heimolaisten” välille. Heimoajattelun rakentaminen aloitettiin sosiaalisen median kautta ja myös tässä ihmisten aktiivisuus yllätti Kaplaksen. Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä markkinointitapahtuman avajaisissa. Jarna Kaplas kertoo hankkeesta saadun palautteen yllättäneen hänet; monet kokivat asian henkilökohtaiseksi ja tahtoivat olla vahvasti mukana viemässä eteenpäin viestiä Rautalammista. Tulevaisuudessa Rautalammilla keskitytään uuden Etelä-Konneveden kansallispuiston ja siihen liittyen matkailun kehittämiseen. Yhdessä tekemisen kulttuuria tullaan hyödyntämään myös näiden palveluiden luomisessa. INFO MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKKA RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013 Rautalampi takaisin maailman kartalle! -hanke Toteuttaja: Rautalammin kunta Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Jarna Kaplas p. 040 963 8757 www.rautalampi.com 11 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY Viherrakentaminen vaatii laajan yhteistyöverkoston Kuvat: Satu Peltonen Kuvat: Satu Peltonen Villaliinu tarjoaa hoivaa ja huopasaippuaa A nu-Kaisa Ruponen on yhdistänyt yrityksessään Villaliinussa koulutuksensa perushoitajana sekä käsityöharrastuksensa. Idea yritystoiminnasta syntyi viisilapsisen perheen ja kolmivuorotyön aikataulujen yhteensovittamisen haasteista. Yritys tarjoaa kotisairaanhoitoa, kotipalveluja siivoamisesta asiointiapuun, käsityötuotteita ja -kursseja sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat kudotut matot ja liinat, huovutustuotteet sekä luonnon- ja kierrätysmateriaaleista valmistetut sisustus- ja koriste-esineet. Käsityöalan ollessa hyvin sesonkipainotteista työllistää hoivatoiminta ympärivuotisesti. Investointituella oli Ruposen mukaan suuri merkitys yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Tuen avulla yritykselle remontoitiin käsitöiden valmistamiseen ja myyntiin soveltuvat työ-, myynti- ja toimistotilat perheen pihapiirissä sijaitsevaan vanhaan asuinrakennukseen. Käsitöiden tekemiseen hyvin soveltuva tunnelmallinen vanha tupa mahdollistaa myös teemapäivien ja kurssien järjestämisen. Tuen avulla panostettiin myös yrityksen markkinointiin. Yritykselle suunniteltiin ja toteutettiin laadukkaat esitteet ja kotisivut, joita on helppo päivittää. Kotipalveluasiakkaiden määrän lisääntyessä Ruposen aika ei enää riittänyt käsitöiden valmistamiseen ja yrityksen käsityöpuolen toiminnan kehittämiseen. Käynnistystuen avulla yritys pystyi laajentamaan toimintaansa ja työllistämään yhden kokoaikaisen työntekijän kotipalvelutyöhön. Ruponen on huomannut olevansa taas samassa tilanteessa, kuin ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista; hoivatyön määrä on kasvanut entisestään eikä aikaa ole taaskaan tarpeeksi käsitöiden valmistamiseen. Hänen tulevaisuuden tavoitteenaan onkin vakiinnuttaa toiminta niin, että töitä riittäisi kokoaikaisesti myös toiselle, tällä hetkellä osa-aikaisesti työskentelevälle, kotipalvelutyöntekijälle. Tuolloin yrittäjä itse ehtisi keskittyä enemmän käsityöpuolen ke hittämiseen. S uunnitteluhortonomi Pirkko Karttusen yritys Viher.Pirkko tarjoaa vihersuunnittelu, -rakentamis- ja sisustuspalveluita sekä lisäksi mökkitalkkaripalveluita. Karttusella on 25 vuoden kokemus alalta, ensin palkkatyöstä ja myöhemmin yrittäjänä. Yrittäjäksi hän päätti lähteä, koska kokemusta ja tuntemusta alalta löytyi jo hyvin ja eri aloilta oli kertynyt vuosien mittaan laaja yhteistyökumppaniverkosto. Verkosto koostuu esimerkiksi maarakentajista, sähköurakoitsijoista ja kirvesmiehistä, jotka ovat oleellinen osa viherrakentamisprojektia. Karttusen työkohteet ovat suuria; yleensä työ kestää minimissään puoli vuotta suunnittelusta toteutukseen. Hyvä yhteistyöverkosto luo Karttusen mukaan turvallisuutta pitkissä projekteissa, joissa työn eteneminen ja onnistuminen vaatii monien eri toimijoiden työpanoksen. Karttunen sai yritystoiminnan alkuvaiheessa investointitukea toiminnalle välttämättömien työvälineiden hankintaan. Pihasuunnitelmien tekoon hän hankki mm. suunnitteluohjelman, tulostimen ja tietokoneen. Viherrakentamisen puolelle investoitiin tasolaser. Kehittämistuella ostettiin puolestaan asiantuntijapalvelua, jonka avulla käynnistettiin takorautaisten porttien, aitojen ja kaiteiden tuonti Puolasta. Pian Karttunen huomasi, että töitä olisi tarjolla enemmän kuin hän ehtii tehdä ja yritys sai käynnistystukea myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Karttunen pitää nimenomaan yrityksen alkuvaiheessa saatuja tukia tärkeinä, koska ne auttavat yrittäjää pääsemään hyvin alkuun kunnon välineillä. Mahdollisuus saada tukea saattaa hänen mielestään toimia jopa ratkaisevana sysäyksenä yrittäjyyttä pohtivalle. Viherrakentaminen on erittäin sesonkiluontoista ja työt tehdään keväästä syksyyn kestävällä ajanjaksolla. Karttunen onkin harkinnut laajentavansa toimialuettaan vihersuunnitelmien tekemisen osalta pääkaupunkiseudulle. Keskittymällä talvella vihersuunnitelmien tekoon hän voisi tasoittaa työn sesonkipainotteisuutta. Villaliinu sai toimitilat omasta pihapiiristä. KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014 Toimiala 12 Tukipäätökset kpl Yritystuki (EU ja valtio) € Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä € Muu elintarvike 1 29 828 36 881 66 709 Puun jatkojalostus 6 142 399 235 526 377 924 Metalli 3 16 406 30 237 46 643 Matkailu 4 73 962 120 181 194 144 Hoivapalvelut 3 66 736 123 939 190 676 KUOPIO 14 157 559 101 115 258 674 Urakointi 4 73 516 121 791 195 307 NILSIÄ 11 307 839 203 383 511 222 KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014 Yrityksen kotikunta JUANKOSKI KAAVI Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Yritystuki (EU ja valtio) € 11 188 229 122 301 Rahoitus yhteensä € 310 531 7 145 119 79 703 224 822 Muu valmistus 6 23 618 33 177 56 795 RAUTAVAARA 1 26 680 14 366 41 045 Muut palvelut 29 202 834 311 855 514 688 SIILINJÄRVI 6 97 454 57 608 155 062 TUUSNIEMI Bioenergia/raaka-aine Yhteensä 4 14 753 27 399 42 153 60 644 052 1 040 986 1 685 038 YHTEENSÄ 10 118 105 65 576 183 681 60 1 040 986 644 052 1 685 038 13 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013 Hankkeen nimi Hakija ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET Soitun Erä-Pojat ry. 3 145 8 065 Jokiharjun kasvu Rautavaaran Harrastajateatteri ry 9 627 24 067 Iloharjun kiinteistön kunnostus Kaavin Kaiku ry Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittäminen Nilsiän kaupunki Leikkilaidun Rautavaaran Kurssi-ja leirikeskussäätiö Puutossalmen kylätalo - Kylätalon peruskorjaus Kuopion kaupunki, Tilakeskus 9 898 88 943 Aholansaaren laiturihanke Aholansaarisäätiö 20 527 51 317 110 164 10 567 26 418 88 242 23 350 48 443 Elämyskierros Louhoksella Nilsiän kaupunki 2 007 10 034 Lumi 2010 - 2012 Siilinjärven Ponnistus ry pujottelu Katse Euroopan matkailutoreille - esiselvitys * Koillis-Savon Matkailu ry 1 439 14 393 Lamperilan monitoimitalo Kuopion kaupunki, Tilakeskus Slow Life country "SlowLi" * Koillis-Savon Matkailu ry 4 036 40 360 Nilsiän Kotiseutukeskuksen investointihanke Nilsiän Perinne- ja Kulttuuriyhdistys ry 52 022 130 054 Kauppaverkko Koillis-Savon Kehitys oy 2 416 24 156 Pajumäen koulun investointihanke Pajumäen Hirvimiehet ry 58 600 117 200 164 715 1 257 051 Seuratalon maalämpö Vanun Veikot ry 86 844 144 740 3 806 19 032 Muuruveden Manttu - seurantalon kunnostus Muuruveden Jyske ry 31 185 89 100 Juankosken kaupunki 19 257 38 514 YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET 9 725 19 450 113 273 Tuusniemen ydinkeskustan ja yrityselämän kehittäminen Tuusniemen kunta Kyläsuunnittelu Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 13 037 130 366 RAKE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 9 807 98 068 Kivestä ja puusta (Stics and Stones) investointi/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Koulut monitoimitiloiksi Kumpusen Kyläyhdistys ry 1 129 11 291 Toimintakeskus Kumpunen Pohjois-Savon Pystykorvakerho ry 54 280 135 700 KAKE - Kuuslahden kylän kehittämis- ja aktivointihanke Siilinjärven Kuuslahden Nuorisoseura ry 789 3 945 Kylätalon keittiön kunnostus Pöljän Eräveikot ry 9 126 22 816 Pöljän muisti - kotiseutupolun rakentaminen Pöljän Kyläyhdistys ry 1 900 7 600 Hamulan motocrossradan investointi Siilinjärven Vesa ry 27 311 105 776 Savusaunan sähköistys Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry 12 760 31 900 KuntoRaukku Koillis-Savon Kennelkerho ry 39 522 98 804 Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen Lamperilan kylällä Lamperilan Kyläseura ry 6 734 24 336 6 068 15 169 12 800 32 000 Rural Partners - kansainvälisyyden kehittämishanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 5 994 154 889 Juanvirta / esiselvitys Juankosken kaupunki 1 488 14 883 Osaavat paikallistekijät/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Maaseudun Sivistysliitto ry 20 823 170 820 Sportti - linja Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys ry 13 765 45 882 Kädentaidot ja -taitajat Savon Tomerat Naiset ry 10 800 54 000 Varastotilojen hankinta Nilsiän Urheiluautoilijat ry Savolainen puuvene Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä 17 080 42 700 Kesäteatteri Tammenrannan katsomon katon uusiminen Vehmasmäen Nuorisoseura ry Holy youth in action - esiselvityshanke * Juankosken seurakunta 30 310 Valoa VeVa:lle Partiolippukunta Vehmerin Vaeltajat ry Kirjava satama - Nilsiän satama-alueen kehittämissuunnitelma Nike ry 2 080 10 400 Kylätupa Halunaseura ry Juanvirta, yhteisöllisyyden kehittäminen Juankosken kaupunki 7 614 38 070 Maaseutu - elävää kulttuuria Muuruveden Kyläyhdistys ry 560 5 597 Elämän Kirjo Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo Metsä 3 520 17 600 RAHOITUS YHTEENSÄ 1 503 37 582 Rautavaaran kurssi ja leirikeskus 2 504 17 128 Luomuveräjä Joensuun Seud Nilsiän museon kehittämisen esiselvitys Nilsiän perinne- ja kulttuuriyhdistys ry 3 865 19 324 Mehtätivoli Joensuun Seudun Leader ry 77 317 Sininen Tie Aisapari ry Ykkösakseli ry Paikkatieto Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 4 804 48 040 SYTY (Leader-asiamies) Koti Kortteisen koulupiirissä Mäntyjärven kyläyhdistys ry 5 718 28 588 Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Rising Youth Bands/alueiden välinen (Oulujärvi Leader ry) * Nilsiän kaupunki 9 682 96 819 Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Setlementti Ukonhattu ry:n nuorisotoiminnan kehittämisen esiselvitys * Mansikka ry JOHTO-johdonmukaisen toiminnan kehittämishanke Mansikka ry LINC-tapahtumahanke * Veturi ry Kivestä ja puusta (Stics and Stones) kehittäminen/alueiden välinen (Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry) * Juankosken kaupunki KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 21 100 84 400 70 850 413 619 11 667 58 337 10 916 Basic Queen BQ Savon Mehiläishoitajat ry TietoTahko opaskoulutus Savonia-ammattikorkeakoulun ky 2 183 Ralli, Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta -hanke Savonia-ammattikorkeakoulun ky 3 287 32 872 Maaseutu opettaa / alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä 37 216 186 080 Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit/ alueiden välinen (Mansikka ry, Veturi ry) Savon koulutuskuntayhtymä 16 497 85 609 1 330 120 3 083 077 AARNE: aktivointi, arviointi, neuvonta -tiedonvälityshanke Kehittämisyhdistys Kalakukko ry YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET 39 805 Keittiön remontti Vanun Veikot ry 14 560 36 400 Sotkan Riistamiesten kota Sotkan riistamiehet ry 11 232 17 280 Katto piän piälle Tuusjärven-Haurangin Erämiehet ry 28 770 35 963 PARKE-Pajulahden rannan kehittämishanke Pajulahden Kyläyhdistys ry 5 837 14 592 ”Pisan juurelta - maailmalle ja takaisin” Lastukosken kylät ry 6 767 16 917 Varastorakennus ja kalusto Palonurmen Nuorisoseura ry 13 133 32 832 Räsälän Liittola remontti Keskustan Räsälän-Puutosmäen paikallisyhdistys ry 19 440 48 600 Siilin Ladun Toimintakeskus Siilin Latu ry Raasion ampumakeskus Siilinjärven Urheiluampujat ry Viiden leivän ja kahden kalan keittiö Rautavaaran Helluntailähetys ry Kolokota 2008 Riistaveden Vaarunvartijat ry Etelä-Kuopion hiihtomaa Etelä-Kuopion Kylät ry Tuusjärvi-Hiidenlahti kota- ja retkeilyreittihanke Tuusjärvi-Hiidenlahti kyläyhdistys ry Kantavat Siivet Kuopion Laskuvarjourheilijat ry Tahkon päätie Nike ry 33 600 96 000 Rautavaaran lentokeskus Rautavaara-säätiö 72 172 134 147 Veikkolakota Etelä-Tuusniemen Eräveikot ry 8 581 14 302 Tarpisen ampumarata Nilsiän Urheilu-ja Metsästysampujat 89 021 136 955 Raasion toimistotilat ja käyttövalvonta Siilinjärven Urheiluampujat ry 13 185 18 836 Juanvirta, asukaspuiston rakentaminen Juankosken kaupunki 13 631 41 917 Mäkimajan käytön tehostaminen Mäkijärven Metsämiehet ry 30 054 75 135 77 978 173 980 252 498 382 572 16 543 33 085 3 769 9 424 17 494 50 333 7 553 18 883 56 173 70 216 124 060 1 575 583 4 842 690 Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty Metsäkartanon geotietohanke 3 247 17 500 35 779 Joensuun Seudun Leader ry Ilmaise Iloisesti - kansainvälisyyden esiselvityshanke/alueiden välinen (Mansikka ry) * Kaavin 4h-Yhdistys ry Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 7 000 Alueiden väliset hankkeet, joissa Kalakukko ollut mukana ja osarahoittajana Pohjois-Karjalan teatterikesä Rural Partners II - Without Fences * 14 Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä € Soitunmutka puuenergialle * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Kalakukon iärestä M ennyt ohjelmakausi alkaa olla paketissa ja monenmoista on saatu aikaiseksi, paljon hyviä hankkeita, on tuettu pienyritystoimintaa, yhteisiä kokoontumistiloja ja museoita on kunnostettu, leikkikenttiä ja asukaspuistoja on rakennettu. Urheiluseurat ovat myös saaneet oman osansa urheilualueiden kunnostukseen, kyläsuunnitelmia tehtiin vino pino ja monia muita ihmisten viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Myös Kalakukon hallitustyöskentelyä ja toimintaprosesseja kehitettiin luomalla Mansikka ry:n kanssa yhteinen toiminnanohjausjärjestelmä ja hallituksen oma intra hankeaineiston käsittelyä varten. Siirtyminen sähköiseen aineiston käsittelyyn oli iso muutos, mutta hallituksen jäsenet ja työntekijät ottivat asiat haltuun hyvin ja nopeasti. Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen 2014 – 2020 aloitettiin toiminnanjohtajan työstämällä ensimmäisellä strategialuonnoksella, joka jalostui monen kannanoton, kuulemisen ja ministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen lopulliseen muotoonsa. Allekirjoittaneen ainakin yllät- ti se, kuinka haastavaa on saada kaikki palaset kasaan ja asettumaan oikeille paikoilleen. Hyvää tässä on se, että asioista neuvoteltiin hyvässä hengessä. Kuntien kanssa neuvoteltaessa otettiin huomioon heidän toiveensa niin, että se istuu sekä Leader-toiminnan periaatteisiin että kuntien omaankin kehittämisstrategiaan. Kuntaraha oli tietysti tärkein sopimisen kohde, joka meni kalakukon osalta kohtuullisen hyvin. ELY:n ja toisten toimintaryhmien kanssa pidettiin useampi yhteensovituspalaveri ja asiat saatiin sovittua määräaikaan mennessä. Muuttuva toimintaympäristö asettaa kovat haasteet tulevalle ohjelmakaudelle. Pitää varautua muutokseen, kuntakenttä muuttuu varmasti, mikä vaikuttaa eniten harvaan asutun viheralueiden ihmisten elämään. Perinteinen agraarikulttuuri on jo osittain hävinnyt ja entistä harvemmat ja isommat tuotantoyksiköt tuottavat tarvittavat maataloustuotteet jatkojalostukseen. Se on kuitenkin varmaa, että maaseutumaiset alueet on monien madollisuuksien tyyssija. On merkittävä joukko ihmisiä, jotka haluavat elää ja tehdä työtä kau- punkien ja tiheiden taajamien ulkopuolella, tätä mahdollisuutta ei pidä tuhota. Kehittämisyhdistys Kalakukko haluaa olla luomassa edellytyksiä alueensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa pienyritystoiminnan, uusien innovaatioiden ja kylätoiminnan tukemista. Kannustetaan omaehtoiseen ja yhteistoimintaan eri toimijoiden kanssa, lähtökohtana on johtava Leader periaate alhaalta ylöspäin. Eli ideoiden pitää tulla toimijoiden tarpeista ja sitten katsotaan kuinka asiaa saataisiin vietyä eteenpäin. Pitää muistaa että, Leader on yleiseurooppalaista toimintaa jota rahoitetaan merkittävästi Euroopan unionin toimesta. Leader-toiminnalla on oma paikkansa maaseutualueiden kehittäjänä, tehtäväkenttä on hyvin monipuolinen ja haastava. Pitää hallita informaatio ja kyetä seilaamaan lainsäädännön ja sopimuksien viidakossa sekä hyödyntää saatavilla oleva rahoitus parhaalla mahdollisella tavalla alueemme elinvoimaksi. Jorma Holopainen Hallituksen puheenjohtaja Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 15 MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY KEHITTÄMISYHDISTYS KALAKUKKO RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013 Hanketuki € Hankkeet kpl (EU ja valtio) Kuntaraha € Toimenpiteen kohde Elinkeinojen kehittäminen 3 Matkailun kehittäminen Nuorten yrittäjyyden edistäminen Yksityinen rahallinen osuus € Yksityinen vastikkeeton Julkinen ja yksityinen osuus € rahoitus yhteensä € % 70 495 13 140 17 889 - 101 524 2,1 5 72 159 18 974 33 015 - 124 147 2,6 3 190 158 59 935 67 477 - 317 570 6,6 Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen 9 235 223 95 789 59 617 56 241 446 870 9,2 Asumisen kehittäminen 3 136 715 17 652 2 631 17 698 174 696 3,6 Kylätoiminnan kehittäminen 7 243 331 81 739 18 948 27 262 371 281 7,7 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 14 436 466 161 393 184 947 152 370 935 176 19,3 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) 25 686 259 268 213 527 356 349 319 1 831 147 37,8 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 4 42 752 3 877 14 525 9 316 70 470 1,5 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 2 155 961 67 003 9 242 - 232 206 4,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 3 135 096 18 431 10 701 484 164 711 3,4 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) 2 52 212 4 136 11 643 4 900 72 890 1,5 YHTEENSÄ 80 2 456 824 810 282 957 991 617 590 4 842 688 100,0 Mehiläistarhauksen suosio kasvaa hunajan kysynnän mukana S avon Mehiläishoitajat ry käynnisti vuonna 2013 Basic Queen BQ-koulutushankkeen, jonka puitteissa järjestettiin kesällä 2013 emonkasvatuskurssi ja kesällä 2014 aloitettiin mehiläishoidon peruskurssi. Yhdistyksen puheenjohtajan Markku Puumalaisen mukaan niin tarhaajat kuin emonkasvattajatkin Savon alueella alkavat olla melko ikääntyneitä ja uusia toimijoita tarvitaan. Hankkeen avulla lisätään tietotaitoa ja siirretään kokeneiden vuosien varrella alasta keräämä tietämys nuoremmille, pyritään kasvattamaan mehiläistarhauksen volyymiä alueella ja saamaan toimijat verkostoitumaan mahdollisimman hyvin. Motiivina hankkeelle ja siihen osallistujille toimii myös se, että kotimaisella hunajalla on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin sitä pystytään kuluttajille tarjoamaan. Ensin järjestetyn emonkasvatuskurssin osallistujat löytyivät jo valmiiksi alalla toimivista tarhaajista yhdistyksen sisäisen markkinoinnin avulla. Tavoitteena oli saada emonkasvattajista hyvin verkostoitunut ryhmä, jonka toiminta palvelee laajasti koko maata. Osallistujia kurssilla oli 11, joka ylitti asetetut tavoitteet. Kurssin osallistujista jokainen myös aloitti emonkasvatuksen ja näin toiminta kehittyy koko ajan sekä määrällisesti että laadullisesti. Hanke sai heti alusta asti Puumalaisen mukaan hyvin mediahuomiota, joka osaltaan vaikutti siihen, että peruskurssille saatiin mukaan tavoiteltua enemmän osallistujia ja mikä parasta, täysin uusia toimijoita. Peruskurssi oli suunnattu kaikille alasta ja mehiläishoidosta kiinnostuneille. Kurssille osallistui 31 henkilöä, joista osa pariskuntia, eli potentiaalisia tulevia tarhaajia on 26. Savon Mehiläishoitajien puheenjohtaja Markku Puumalainen kertoo, että sekä asetetut tavoitteet kurssien osallistujamäärien sekä heidän aloittamansa toiminnan määrän ja laadun suhteen on tavoitettu ja jopa ylitetty. Halunan uusi kylätupa yhdistää kyliä ja kyläläisiä H alunaseurassa päädyttiin toissa vuonna epätavalliseen ratkaisuun, kun kyläläisten käyttöön tarvittiin yhteinen kokoontumistila. Olemassa olevaa yhteiseen toimintaan sopivaa tilaa ei alueelta löytynyt, joten halunalaiset päättivät rakentaa uuden kylätuvan, tosin samalle paikalle, jossa on aiemmin sijainnut nuoriseurantalo. Suunnittelua ja rakennusprojektia on vetänyt puheenjohtaja Eila Tolppanen helmikuun 2014 loppuun ja sen jälkeen Sakari Pentikäinen. Eila Tolppanen taustoittaa, että Halunan kylä Nilsiässä on aktiivinen ja vetovoimainen alue, jonne on viimeisten kymmenen vuoden aikana muuttanut paljon uusia perheitä sekä paluumuuttajia, eikä alueelta löydy asumattomaksi jääneitä taloja tai tiloja. Lisäksi kylän asukasluku vähintään kaksinkertais- tuu kesäisin, joten kylätupa palvelee myös laajaa joukkoa kesäasukkaita. Kylätuvasta tehdään kaikkien kylän asukkaiden, kesäasukkaiden ja myös naapurikylien asukkaiden yhteinen kokoontumispaikka, mutta erityisesti kylätuvan tavoitteena on tuoda harrastus- ja tapaamismahdollisuudet lähelle lapsille, nuorille ja iäkkäille sekä aktivoida heitä. Kylätupa rakennetaan itse kaadetuista puista lähtien perinnehirsirakentamisena ja miltei 100 % talkootyönä, jonka ovat mahdollistaneet omalta kylältä löytyvät eri alojen ammattilaiset. Perinteisten menetelmien käyttö on olennainen osa hanketta, jonka tavoitteena on luoda kulttuuriympäristöä sekä siirtää vanhoja perinteitä myös tulevassa toiminnassa nuoremmille sukupolville. Esimerkkeinä näistä Tolppanen mainitsee muun muassa syksyisen säilömisen ja mehustamisen. Lisäksi tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu ensiapukursseja, erilaisia käsityökursseja, joulukorttien- ja koristeiden tekoa sekä seniori- jumppaa. ”Mikä ei vaadi hirveästi rahaa, mutta tuo hyvää mieltä ja yhteisöllisyyttä, eri-ikäisille sopivaa toimintaa” listaa Eila Tolppanen kylätalolla tulevaisuudessa järjestettävän toiminnan reunaehtoja. Onnistunut tilaisuus on kasassa kun edellä mainittuun kaavaan lisätään nimetty vetäjä ja aktiivista tiedottamista siitä, mitä on tulossa. Kylätupaa tullaan myös vuokraamaan esimerkiksi yhdistys- ja juhlakäyttöön. Kylätuvan ympärille ollaan kaavailemassa myös laturetkiä, pilkkikisoja ja erilaisia teematapaamisia: kevään tienvarsisiivoustalkoot, laskiaistapahtuma, syksyinen grilli-ilta ja lauluiltoja kaiken ikäisille. Eila Tolppasen mukaan rakennusprojekti on yhdistänyt kyläläisiä ja jopa naapurikylistä on lähdetty mukaan hankkeeseen. Hankkeen alusta asti kyläläisten toiveita tulevan toiminnan suhteen on pyritty kuuntelemaan tarkalla korvalla. Toiveissa olisi kylätuvan valmistuttua saada lisättyä yhteistyötä kylien välillä. Ala on perinteisesti ollut melko miesvaltainen; vielä muutamia vuosia sitten noin 80 – 90 % Mehiläishoitajain liiton jäsenistä oli miehiä. Nyt järjestetyn peruskurssin osanottajista kuitenkin yli puolet oli naisia ja nykyisin puolet Savon Mehiläishoitajien jäsenistä on naisia. Myös toivottua ikärakenteen nuorentumista tapahtui ja suurin osa näistä toimijoista lähti mukaan selkeästi ammattimaisemmin sivuansioita tavoitellen, eikä vain harrastusmielessä, mikä erityisesti oli yhdistyksen tavoitteena. Peruskurssilaisista suurin osa on aloittanut mehiläishoidon ja osan tuotannosta riittää jo myytäväksikin. Puumalainen sanoo yllättyneensä, kuinka hyvin osa kurssilaisista hallitsee toiminnan jo tässä vaiheessa, vaikka peruskurssi ei ole vielä edes päättynyt. Kokonaisuutena hän pitää peruskurssille osallistunutta ryhmää sitoutuneena ja motivoituneena. Basic Queen BQ-hanke Toteuttaja: Savon Mehiläishoitajat ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Kalakukko ry Lisätietoja: Markku Puumalainen p. 0400 658 727 www.savonmehilaishoitajat.fi 16 Halunan kylälle on muuttanut viime vuosina paljon uusia asukkaita ja kylätuvan rakennushanke on toiminut heille hyvänä keinona päästä mukaan kylän toimintaan ja tutustua muihin kyläläisiin. Kuva: Sami Tirkkonen. INFO INFO Kuvat: Korpiahon Hunaja Kylätupa-hanke Toteuttaja: Halunaseura ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Kalakukko ry Lisätietoja: Eila Tolppanen p. 040 571 3814 17 YLÄ-SAVON VETURI RY Harrastuksen innoittamana yrittäjäksi E emeli Kiukkonen Photographyn takana on nuori 23-vuotias pielavetinen valokuvausyrittäjä. Kiukkosella on loppusuoralla mediatekniikan ammattikorkeakouluopinnot ja pitkä harrastuneisuus valokuvauksen saralla. Idea yrityksen perustamiseen lähti harrastuksen ja kysynnän pohjalta. Pielavedellä ja lähikunnissa ei ole ollut valokuvaajaa ja ”jonkunhan se pitää sekin tehdä” Kiukkonen naurahtaa. Hän kokee, että syntyperäisenä pielavetisenä hänen oli helppo aloittaa yritystoiminta kotikunnassa, koska ihmiset ja kuviot olivat tuttuja. Myös Ikälän-talossa sijaitsevaan toimitilaan oli hänestä miellyttävä tulla, koska usean naapurissa työskentelevän yrittäjän hän tuntee jo lapsuudesta saakka. Yksinyrittäjälle naapuriyrittäjät ovat myös työkavereita. Kiukkonen kiittelee kuntaa joustavasta suhtautumisesta ja tuesta mm. siltä vuokratun tilan remontissa. Hän sai esimerkiksi vaikuttaa remonttiin, jolla tila muutettiin valokuvaukseen sopivaksi. Toukokuussa 2013 perustetun yrityksen yrittäjää työllistää tällä hetkellä eniten valokuvaus, pääasiassa hää-, juhla- sekä henkilökuvaukset. Hän tallentaa tunnelmia ja tapahtumia myös videokuvaamalla. Uusin aluevaltaus on ilmakuvaus, jota varten hän on investointituen avulla hankkinut kalustoa. Kiukkosen asiakkaat löytyvät pääasiassa Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta. Uusi Kuvat: Eemeli Kiukkonen sorkkahoitoteline parantaa hoitajan ja hoidettavan turvallisuutta sekä ergonomiaa J ani Nykänen aloitti työnsä sorkkahoitajana vuonna 2003 ”renkinä” isälleen Kalervo Nykäselle. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut yrittäjänä omalla kalustollaan. Kalustonsa uuden malliseen ”jenkkipenkkiin” päivitti ensin Kalervo Nykänen ja hieman myöhemmin myös Jani Nykänen. Investointi uuteen telineeseen oli samalla investointi niin hoidettavan eläimen kuin sorkkahoitajankin turvallisuuteen ja ergonomiaan. Työ on fyysisesti erittäin raskasta ja jopa vaarallista. Uuteen telineeseen lehmä saadaan tukevasti, mikä rauhoittaa eläintä ja helpottaa näin sorkkahoitajan työtä. Teline onkin Nykäsen tietojen mukaan ainoa, joka on saanut virallisen hyväksynnän eläinystävällisyydestään. Uusi teline on myös nopeuttanut työtä. Nykänen arvioi, että päivässä ehtii hoitaa parhaillaan jopa 135 lehmää. Myös työskentelyasennoissa on tapahtunut merkittävä parannus uuden telineen myötä; lehmä saadaan nostettua oikealle korkeudelle niin, Investointituki on auttanut toimitilan kalustamisessa ja studion välineiden, kuten taustakankaiden ja telineiden, salamoiden ja jalustojen hankkimisessa. Suurimman merkityksen Kiukkonen näkee tuella olleen ilmakuvauskaluston hankkimisessa. Sen avulla hänellä on ollut mahdollisuus ottaa palvelutarjontaansa mukaan uusi osa-alue. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Yritystoiminnan alkuvaiheessa on Kiukkosen mielestä hyvä kokeilla erilaisia tuotteita ja palveluita ja ajan kuluessa karsia jäljelle kannattavimmat osa-alueet. Hän pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja hänen visionsa on olla tulevaisuudessa se kuvaaja, ketä pyydetään ensimmäisenä ja kenen palveluista ihmiset ovat valmiita maksamaan. että työn voi tehdä seisten ja kumartelematta, mikä säästää mm. polvia ja selkää. Nykänen kertoo työn raskaudesta huolimatta pitävänsä työstään erittäin paljon. Syitä tähän hän luettelee useita; työpiste vaihtuu useita kertoja päivässä, saa olla tekemisissä erilaisten eläinten ja ihmisten kanssa ja joka päivä oppii jotain uutta. Hän kuvaakin työtään ensisijaisesti palveluammatiksi. Uuden telineen hankkimisen myötä Nykänen ryhtyi myös merkin jälleenmyyjäksi ja vastaa myymiensä laitteiden takuista ja huolloista Suomessa. Lisäksi hän toimii maahantuojana sorkkaterveyteen liittyville tuotteille, joita ei ollut aiemmin saatavilla Suomessa. Seuraava investointi kalustoon on sekin jo suunnitteilla. Kysyntää olisi suuremmalle ”sonnipenkille”, jossa sonnienkin sorkat saataisiin turvallisesti hoidettua. Nykänen toimii Suomen Sorkkahoitajien yhdistyksen puheenjohtajana ja kertoo, että Suomessa toimii noin 100 sorkkahoitajaa, joista Pohjois-Savossa 12 – 14. Noin puolet työskente- lee sorkkahoitajana kokoaikaisesti. Nykäsen mukaan määrä on riittävä. Valtakunnan tasolla suuri määrä sorkkahoitajia on eläköitymässä, mutta Nykäsen mukaan uusia yrittäjiä on tullut alalle hyvin ja he myös investoivat uuteen kalustoon ahkerasti. Hän pitää tärkeänä, että myös sorkkahoitajat valmistautuvat tilakokojen kasvamiseen ja kehittävät toimintaansa. Nykänen kokee, että ulkomailla kouluttautuminen on yksi parhaista keinoista uusimman tiedon saantiin. Kuvat: Satu Peltonen Eemeli Kiukkosen uusin aluevaltaus on ilmakuvaus. Jani Nykänen pitää huolen Vieremällä sijaitsevan Virpi ja Timo Kaarakaisen tilan eläinten sorkkien kunnosta. YLÄ- SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET TOIMIALOITTAIN 2007 – 2014 Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Tuki (EU ja valtio) € Annex 1 Toimiala 2 45 513 24 507 70 019 Muu elintarvike 5 48 562 29 070 77 631 YLÄ-SAVON VETURI RY:N MYÖNTÄMÄT YRITYSTUET KUNNITTAIN 2007 – 2014 Yrityksen kotikunta Puun jatkojalostus 4 62 875 36 433 99 308 Tukipäätökset kpl Yksityinen rahoitus € Yritystuki (EU ja valtio) € Rahoitus yhteensä € Metalli 5 103 873 55 932 159 804 Iisalmi 8 161 677 105 134 266 811 Matkailu 7 66 582 40 214 106 796 Keitele 2 2 462 2 468 4 930 Hoivapalvelut 4 47 801 40 624 88 425 Kiuruvesi 15 281 537 168 155 449 692 Hevospalvelut 6 66 723 39 431 106 154 Lapinlahti 14 103 564 81 148 184 712 Urakointi 2 25 133 11 655 36 788 Maaninka 2 18 279 9 432 27 711 Muu valmistus 4 45 803 42 386 88 189 Pielavesi 9 56 668 32 105 88 773 Muut palvelut 20 208 009 132 735 340 743 Sonkajärvi 6 109 230 79 704 188 934 Vieremä Bioenergia/raaka-aine 18 Rahoitus yhteensä € YHTEENSÄ 5 92 677 71 271 163 948 64 813 550 524 257 1 337 806 YHTEENSÄ 8 80 133 46 109 126 243 64 813 550 524 257 1 337 806 19 YLÄ-SAVON VETURI RY YLÄ-SAVON VETURI RY:N TOIMINTA-ALUEELLA TOTEUTETUT LEADER-HANKKEET 2007 – 2013 Hankeen nimi Hakija ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKKEET 61 490 Rural Cleantech Finland -kehittämisohjelman esiselvitysprojekti Aluekehityssäätiö KiuruPark yhteismarkkinointihanke Kiuruveden kaupunki Ylä-Savon Lähikäsityö -esiselvityshanke Taito Ylä-Savo ry Kiurupark II Kiuruveden kaupunki Rural Cleantech Finland - Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan/alueiden välinen (Elävä Kainuu Leader ry, Oulujärvi Leader ry ja Rajupusu Leader ry) Aluekehityssäätiö Lähikäsityö -hanke Taito Ylä-Savo ry Green Care -esiselvitys, uusia palvelumahdollisuuksia ja palveluja Ylä-Savoon Savonia-ammattikorkeakoulun ky Palveleva Pielavesi Pielaveden kunta YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET 634 064 47 411 SF-Caravan Ylä-Savo ry 154 167 237 180 Kainuunmäen Eränkävijät ry 21 428 53 571 Harjun huipulta lähelle ja kauas Pohjoismäen Kyläyhdistys ry 19 768 49 419 61 770 5 680 56 800 12 282 122 822 101 191 1 655 534 23 510 33 604 Kotiinpäin Kyläportti Vieremän kunta 15 797 157 969 Nuotio-Nuorten Taitoa, Intoa ja Osaamista * Varpaisjärven 4h-yhdistys 22 810 114 048 Yhteistyöllä lähelle ja kauas * Sonkajärven kunta NUORA - Nuorten aktivointi -esiselvityshanke * Ylä-Savon Veturi ry Yhteistyöllä lähelle ja kauas 2 * Sonkajärven kunta Tuunaa kylä! -nuorisohanke * Ylä-Savon Veturi ry 26 990 23 138 Mansikkaniemen alueen jatkokehittäminen Iisalmen kaupunki 48 700 Väisälänmäki - kansallismaiseman kasvojen kohotus Lapinlahden kunta 41 305 Frisbeegolfrata Vieremän Kylänraitti ry Lastun verstaan muutostyöt Arkkitehtuuri-ja ympäristökulttuurikoulu Lastu KOORDINOINTIHANKKEET PIIRI-koordinointihanke / 7 alahanketta RAHOITUS YHTEENSÄ 27 312 111 446 27 312 111 446 1 030 724 5 027 070 Ykkösakseli ry Suomen Kylätoiminta ry Leader-asiamies Ykkösakseli ry Folk Passi Satahäme Soi Nostetta näppäimiin, investointi Joensuun Seudun Leader ry Nostetta näppäimiin, kehittäminen Joensuun Seudun Leader ry Luomuveräjä Joensuun Seudun Leader ry Maalaisjärki, seutujen kärki Mansikka ry Osaavat paikallistekijät Kalakukko ry Maaseutu opettaa Kalakukko ry Maaseutu opettaa - toimivat toimintamallit Kalakukko ry Kylä lähtee!/ alueiden välinen (Viisari ry) Ylä-Savon Veturi ry 150 000 LINC-tapahtumahanke/ alueiden välinen (Mansikka ry, Kalakukko ry) * Ylä-Savon Veturi ry 130 000 JOY - Johda, opi & yritä * Ylä-Savon Veturi ry 40 000 EVVK - Sukevan kylän matkailu-, markkinointi- ja tapahtumien kehittämishanke Sonkajärven kunta 10 149 101 492 Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke Tekstiilikierrättäjät ry 13 916 139 160 Kansainvälistymään - kv-toiminnan kehittämishanke * Ylä-Savon Veturi ry 24 587 90 000 - 55 000 840 731 2 571 026 Ylä-Savon Veturi ry 9 276 43 740 Aisapari ry Tekstiilikierrättäjät ry 2 459 Ylä-Savon Veturi ry 3 710 17 496 SYTY (Leader-asiamies) Tekstiilikierrätys -esiselvityshanke 55 000 9 722 24 306 16 721 41 802 6 147 15 367 Iisalmen kaupunki 17 250 115 000 Kalliokylä viihtyisäksi ry 43 817 136 927 53 523 133 808 136 000 5 209 13 022 45 370 113 426 Metsästysmajan ja sen apurakennusten sähköistäminen Penttilänlahden Erästäjät ry 4 598 11 494 Hirvikämpän virkistysalueen täydennyshanke Lukkarilan Kyläyhdistys ry 13 574 33 936 Raviradan maisemointi ja valjastuskatoksen rakentaminen Keiteleen Hevosystäväseura ry 14 429 36 072 Uusi Sinikiven uimapaikka Kinnulanlahden Tarmo ry 4 522 11 304 Kauppilanmäen Kyläyhdistys ry 9 255 Leader-ryhmä, jolle tuensiirto tehty 49 880 Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry Syvärinpään Kyläyhdistys ry Sininen Tie Ylä-Savon Veturi ry Löylykatos 42 565 Pitkälahden venevalkama Alueiden väliset hankkeet, joissa Veturi ollut mukana ja osarahoittajana LINC-esiselvityshanke * Korpijoen kyläntalon korjaus 24 708 17 026 142 467 106 520 Jyrkän Kyläyhdistys ry Ryhälänmäen maa- ja kotitalousseura ry Keiteleen Ampumaseura ry 165 000 Ylä-Savon Veturi ry Pielavesi-Teatteriyhdistys ry Honkamäki varastot ja sisätilat Leppäselkä-KeAms 48 086 16 500 Amaze Me Leader/alueiden välinen (Viisari ry, Joensuun seudun Leader ry, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry) * Jyrkän Pajasaari 100 122 Operaatio Oppikangas 81 011 Kyläkoulusta kulttuurikeskukseksi 18 089 40 049 Hiilimutka hiillos hehkumaan 149 880 3 360 Alapitkän Nuorisoseura ry Sonkajärven Eukonkanto oy 11 607 10 728 Lapinlahden kunta Eukonkanto-Areena 27 135 7 236 24 143 Ylä-Savon Veturi ry Alapitkän nuorisoseuran kulttuuri- ja harrastetilahanke Käärmelahden Kyläyhdistys ry 22 528 9 657 Pohjois-Pielaveden kylät ry Haminamäen Ensilumenlatu Käärmelahti ulkoilee 3 / uimaranta kuntoon 9 011 4 643 Winning by twinning - kansainvälisen yhteistyön esiselvityshanke * Kyläntalo Jukolan kunnostus Keiteleen kunta Nerkoon Seudun Kyläyhdistys ry Talkootyötä ja liiketoimintaa Mansikkaniemen katos Huotarin Erämiehet ry 159 711 Sulkavan osakaskunta 22 370 Varpaisjärven Hevosystävät ry Kota 2011 Pro Hietala 15 577 39 928 Isokoski 32 350 Ravirata-alueen peruskorjaus Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteri Santurin frisbeegolfrata 3 235 Tihilän Kyläyhdistys ry Kiuruveden kesäteatteri 55 784 6 231 15 096 2 237 Rytkynjärven yleisen uimarannan ja veneiden vesillelaskupaikan rakentaminen Rytkyn Seutu ry Asutusmuseosäätiö 12 392 72 245 Oinasjärventien Kyläyhdistys ry Elotuvan remontti Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö Asutusmuseon puimalan korjaus ja ulkorakennusten maalaus 40 184 4 957 28 898 Kiuruveden Maaseutuseura ry Leader omaksi - tiedonvälityshanke Mansikkaniemen kesäteatterialueen jatkokehittäminen 16 074 146 300 Kylillä virtaa - Sonkajärven kylien yhteistyö- ja matkailunedistämishanke YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Alapitkän Metsästysseura ry Kinnulanlahden Tarmo ry 14 630 Kiuruveden EKO-IRTI -hanke KOULUTUS- JA TIEDONVÄLITYSHANKKEET 20 Yksityinen rahoitus € Rahoitus yhteensä € Korpihovin kunnostaminen Sinikiven uimapaikka II, Huvila ja huussi 4 977 12 444 24 338 60 845 Haiskanlahden venevalkama Petäys-Paloisen Kyläyhdistys ry 8 046 20 115 Karsanlahden Karpalon keittiö Karsanlahden Kyläyhdistys ry 5 536 13 840 Paisuan koulukiinteistöt -kunnostushanke Paisuan Kyläseura ry 21 622 54 055 Lappetelän lähiliikunta-alue Pörsänmäen Nuorisoseura ry 26 793 66 983 36 460 Urkinmäet ulkoilualue Pielaveden Mäenlaskun Kannatusyhdistys ry 14 584 Hirvenkello-laajennus Horsmanmäen Erä ry 19 853 49 633 Eräpirtti entistä ehommaksi Nerkoon Riistamiehet ry 14 733 36 832 Hanhilammen ampumakeskuksen peruskorjaus Iisalmen kaupunki kehittämisyksikkö Maaningan sisäampumaradan kehitys / parannushanke Maaningan Metsästys- ja Ampumaseura ry 8 444 21 110 Kuntouran valaistus Kiuruveden kaupunki 5 400 13 500 149 363 Maasta lämpöä Mansikkavirran Kyläyhdistys ry 36 415 91 037 Koskela Sonkakosken Nuorisoseura ry 9 764 24 409 * Kansainvälinen hanke, kansainvälisen toiminnan esiselvitys tai muuten kansainvälistä toimintaa edistävä Veturi uskoo Ylä-Savoon K atse on suunnattu tulevaan, on välitilinpäätöksen aika. Veturi on tehnyt jo kolme ohjelmakautta maaseudun paikallista kehittämistä. Maakunnan Leader -ryhmien teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan meidät koetaan läheisenä toimijana. Toimistoomme on matala kynnys. Tämä palaute mielessä kehitämme toimintaamme edelleen. Päättyneellä kaudella tuimme voimakkaasti kylien yhteisten kokoontumis- ja harrastetilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamista ja kunnostamista. Jatkossa haluamme saada kylätaloille lisää toimintaa. Kylätalot lisäävät viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat myös olla tärkeitä lähipalvelupisteitä. Hyvät laajakaistayhteydet mahdollistavat uudenlaiset palvelut asukkaille. Harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuripalvelutarjontaa voidaan parantaa mm. it -teknologiaa hyödyntäen. Veturi myös rahoitti useita kylien kehittämishankkeita. Niillä aktivoitiin kyliä yhteistyöhön keskenään sekä kylä-kunta – vuoropuheluun. Konkreettisena tuloksena syntyi kolmessa kunnassa kylien yhteistyöeli- met. Kylien yhteistyön organisointia jatketaan ja kehitetään entistä suunnitelmallisemmaksi. Asukkaiden hyvä arki – painopiste uudessa ohjelmassamme sisältää aiempaa vahvemman elinkeinollisen näkökulman. Veturi edisti alueen elinkeinotoimintaa yritystuilla ja elinkeinollisia kehittämishankkeita rahoittamalla. Hanketoiminnalla kehitettiin ympäristöliiketoimintaa, lähikäsityötarjontaa, Green care -toimintaa sekä yritysten verkostoitumista. Yritystuki aloittavalle tai investoivalle mikroyritykselle on pieni rahallinen satsaus, mutta yrittäjälle sillä on iso merkitys. Yritystoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen ovat myös uuden kauden tavoitteita. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä on yksi painopiste uudessa ohjelmassa. Yritystukia myönnetään eri toimialojen mikro yrityksille. Yritysten verkostoituminen on entistä voimakkaammin kehittämisen kohteena. Nuorisohankkeilla aktivoimme onnistuneesti nuoria. Kannustimme heitä oma-aloitteisuuteen, yrittäjyyteen ja kansainvälistymään. Nuoriso tulevaisuuden tekijät -teema on ajankohtainen edelleen. Nuorisohankkeissa hyviksi havaitut yrittäjyysleirit ja miniprojektituki nuorten omille projekteille ovat toimintamalleja, joita jatketaan uudella kaudella. Yrittäjyyskasvatusta viedään eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa samoin kuin nuorten sitouttamista kotiseutuun. Veturi myös toteutti kaksi onnistunutta kansainvälistä tapahtumaa; nuorten seikkailu seminaarin Amaze Me Leader ja eurooppalaisten maaseudun kehittäjien ”kokoontumisajon” LINC Finland 2013 -tapahtuman. Saimme ylpeänä esitellä yläsavolaista luontoa, maaseudun elinkeinotoimintaa ja kulttuuriperinteitä. Kansainvälisyys on vahvasti mukana Veturin toiminnassa myös jatkossa. Me Veturilla näemme, että Ylä-Savo on täynnä mahdollisuuksia huolimatta haastavista väestöön ja palveluihin liittyvistä kysymyksistä. Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella yhteistyöllä kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa voimme kehittää aluettamme entistä elinvoimaisemmaksi. Maria Hartikainen 21 Toiminnanjohtaja Ylä-Savon Veturi ry YLÄ-SAVON VETURI RY YLÄ-SAVON VETURI RY:N RAHOITTAMAT LEADER-HANKKEET JA NIIDEN RAHOITUS 2007 – 2013 Kuntaraha € Yksityinen vastikkeeton osuus € Julkinen ja yksityinen rahoitus yhteensä € % 93 427 55 810 - 562 169 11,2 220 131 51 227 108 167 104 642 484 166 9,6 1 40 000 - - - 40 000 0,8 39 727 327 590 6,5 - 0,0 Hanketuki € (EU ja valtio) Elinkeinojen kehittäminen 6 412 931 Matkailun kehittäminen 5 Nuorten yrittäjyyden edistäminen Toimenpiteen kohde Luonnon, ympäristön, maiseman tai infran säilyttäminen tai parantaminen Teksti: Jenni Räsänen, kuvat: Janne Ulvinen Yksityinen rahallinen osuus € Hankkeet kpl 13 162 282 99 299 26 282 Asumisen kehittäminen - - - - Kylätoiminnan kehittäminen 4 265 662 86 405 10 841 28 083 390 992 7,8 Kylätalojen ja muiden yhteisten kokoontumistilojen kehittäminen 15 360 458 90 214 84 696 197 495 732 864 14,6 Vapaa-ajan/harrastustoiminnan kehittäminen (liikunta, kulttuuri, käsityö yms.) 19 682 293 299 438 154 454 136 616 1 272 801 25,3 Nuorten vapaa-ajan ja harrastustoiminnan kehittäminen 1 20 995 5 249 6 000 11 496 43 740 0,9 Kansainvälisen toiminnan edistäminen 6 410 923 104 730 27 228 - 542 881 10,8 Nuorten kansainvälisen toiminnan edistäminen 4 310 649 77 662 8 060 14 750 411 121 8,2 218 747 4,4 Muu hanke (Leader-toiminnan kehittäminen, sosiaalinen yrittäjyys yms.) YHTEENSÄ Sydämen asiana Seija Suhonen nauraa, että suurin osa talkoolaisista on bongattu kesäteatterialueen vierestä rannassa kulkevalta kävelytieltä: ”Vasaran kanssa on menty, että nyt olisi kuule työväline sinullekin”. 3 186 947 15 426 4 094 12 281 77 3 073 271 923 077 485 633 545 090 5 027 070 100,0 kesäteatteri Eerola K iuruveden kesäteatteri Eerola sijaitsee Virranniemellä, aivan Kiuruveden taajamassa Kettulanlahden rannalla. Kesäteatteri käsittää näyttämön ja katetun katsomorakennuksen, jossa sijaitsevat myös tekninen huoltotila sekä esiintyjien sosiaalitilat. Eerolan taustalla on Kiuruveden maalaiskaupunginteatteriyhdistys ja erityisesti Eero Suhonen, hankkeen alullepanija, jonka mukaan Eerola on nimetty. Hänen työtään pysyvän kesäteatterin saamiseksi Kiuruvedelle jatkoi hänen vaimonsa Seija Suhonen. Eerola on lunastanut paikkansa alueen kulttuuriväen esiintymis- ja kokoontumistilana. Teatterissa on jo kahtena kesänä esitetty kahta näytelmää ja näiden lisäksi Eerolassa on järjestetty muun muassa lausunta- ja yhteislaulutilaisuuksia sekä alakoulun kevätjuhla. Ensimmäisenä toimintavuonna 2013 Eerolan kesäteatteriesitykset keräsivät noin 4100 katsojaa. Kesän 2014 kävijämäärä oli 4203. Seija Suhosen mukaan projektista ei voi nostaa yksittäisiä onnistumisia, vaan hän näkee suurimpana onnistumisena koko projektin loppuunsaattamisen ja kesäteatterin valmistumisen. ”Jokainen paikallaan oleva ruuvi on minulle todella tärkeä osa siellä. Tätä teatteria on tehty sydämellä” Seija Suhonen kertoo. Rakennushanke toteutettiin hankkimalla ammattilaisia vaativat työt ostopalveluina sekä tiiviin talkooporukan työn tuloksena. Lisäksi hänen ystäväpiirinsä on tullut apuun hankkeen loppuunsaattamisessa. Myös Kiuruveden kaupungin kanssa hankkeen tiimoilta tehtyä yhteistyötä hän kiittelee. Projektin valmistuttua Suhonen jopa hieman ihmettelee, kuinka hanke lopulta eteni todella hyvin vaihe kerrallaan ja aikataulun mukaisesti. Alueen kehittämistä on hankkeen jälkeen jatkettu rakentamalla tänä kesänä lipunmyyntiä varten oma tila. Ensi kesänä yhdistyksellä on suunnitelmissa täydentää kokonaisuutta rakentamalla katetut kahviotilat. Ongelmatekstiileistä käypää materiaalia M iten kotitalouksien nurkkiin jääneet vaatteet ja kodintekstiilit saadaan heräämään uudelleen henkiin tavalla, joka tuo vipinää maaseutualueille? Lapinlahden kunnan Varpaisjärven taajamassa toimiva Tekstiilikierrättäjät ry on pohtinut asiaa loppuvuodesta 2011 lähtien. Alkuvuonna 2012 yhdistys alkoi kerätä ja välittää paikallisten kuluttajien vanhoja tekstiilejä joko käyttökelpoisena tuotteena tai muuhun käyttötarkoitukseen soveltuvana materiaalina. Yhdistys toteutti vuonna 2012 Tekstiilikierrätys-esiselvityshankkeen, jonka aikana todettiin, että käytöstä poistettuja tekstiileitä kertyy pienelläkin maaseutualueella niin merkittäviä määriä, että niiden käsittely voi tarjota tehtäviä useille henkilöille. Esiselvityshankkeen jälkeen vuosina 2013 – 2014 toteutetussa Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeessa yhdistys siirtyi suurempaan toimitilaan ja yhdisti tekstiilien käsittelyyn työllistyskokeiluja, jolloin tekstiilit saatiin lajiteltua ja varastoitua järkevästi. Fyysisen materiaalivarastotoimin- nan tehostamisen lisäksi hankkeessa kehitettiin internet-palveluja, joiden kautta mm. designalan mikroyrittäjät voivat löytää yhdistyksen materiaalit. Hankkeessa kartoitettiin myös yhdistyksen toiminta-alueella olemassa olevat poistotekstiilien hyötykäyttömahdollisuudet, tehtiin hyötykäyttökokeiluja ja ideoitiin uusia malleja erityisesti varastoon jumiutuvien tekstiilien hyödyntämiseksi. Työllistyskokeilut sujuivat hyvin ja toiminta koettiin tarpeelliseksi, mutta sen järjestämiseen ei löydetty toimivaa rahoitusmallia. Uusia poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviä toimintamalleja voidaan sen sijaan soveltaa Tekstiilikierrättäjät ry:n jatkotoiminnassa. Heti Työllistävä tekstiilikierrätys -hankkeen jälkeen yhdistyksen palvelutoiminta on melko pienimuotoista, mutta pitkällä tähtäimellä sitä pyritään laajentamaan ja kehittämään edelleen. Muita kehityskohteita, joihin Tekstiilikierrättäjät ry pyrkii jatkossa puuttumaan, ovat kuluttajien ohjeistaminen sekä yhteistyön kehittäminen poistotekstiilien hyöty käytön edistämiseksi. Lahjoitustekstiilejä lajittelemassa Sirpa Niskanen. Tekstiilikierrättäjät ry välittää sekä poistotekstiili materiaaleja että niiden hyötykäyttöideoita. Lennokkaimmat ideat syntyvät yhdessä tuumaillen. Kuvassa yhdistyksen jäsenistä Sirpa Niskanen, Kaisa Ansomäki, Hanna Kovanen, Jenni Räsänen ja Eija Pitkänen. 22 INFO INFO Kuvat: Satu Peltonen Kiuruveden kesäteatteri-hanke Toteuttaja: Kiuruveden Maalaiskaupunginteatteriyhdistys ry Rahoitus: Maaseuturahasto/ Leader: Veturi ry Lisätietoja: Seija Suhonen p. 050 354 2023 www.maalaiskaupunginteatteri.fi Työllistävä tekstiilikierrätys-hanke Toteuttaja: Tekstiilikierrättäjät ry Rahoitus: Maaseuturahasto Leader: Veturi ry Lisätietoja: Jenni Räsänen p. 040 965 1719 http://www.tekstiilikierrattajat.blogspot.fi 23 Paikallinen vaikuttaminen Teksti: Mainos- ja viestintätoimisto Hermo Lähidemokratialla vahvistetaan yhteisöjä Asukkaan ääni sekä Kylä lähtee! –hankkeet ovat syntyneet nimenomaan selvittämään ja vahvistamaan Pohjois-Savon kyläyhteisöjen asukkaiden paikallisvaikuttamisen, toimimisen ja tiedonsaannin mahdollisuuksia. Kuntien ja kyläyhteisöjen rakennemuutoksessa lähidemokratian vahvistaminen sekä tiedonkulun selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Asioihin vaikuttamisen helpottaminen sekä tiedonkulun varmistaminen ovat kaikkien yhteinen etu, joita halutaan kehittää aktiivisella hanketyöllä. Kohti aktiivisempaa kylätoimintaa K - Halusimme löytää kuntiemme kannalta toimivimmat lähidemokratiamallit ja niihin tutustuttiin mm. hankkeen puitteissa järjestettyjen seminaarien sekä matkojen kautta. Asukkaan ääneen osallistui kuusi aktiivista ja erilaista pilottialuetta Nilsiä, Juankoski, Tuusniemi, Vehmersalmi, Karttula ja Maaninka. Nämä toimivat esimerkkeinä hankkeessa, mutta koko PohjoisSavossa on yhteinen tarve löytää toimivat vaikuttamiskäytännöt jatkaa Kalakukko ry:n projektipäällikkö Päivi Hagman. Asukkaan ääni -hankkeen konkreettisia vaikutuksia ovat olleet mm. kuntayhteistyön luominen ja Kuopion lähidemokratiamallin kehittäminen. Tämä kulminoitui 19.5.2014 Kuopion kaupunginvaltuustossa tehdyssä päätöksessä lähidemokratian aktiivisesta parantamisesta. - Lähidemokratian parantaminen on ollut pitkä prosessi, joka onneksi sattui syntymään oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. EU:ssa on määritelty, että päätökset olisi tehtävä mahdollisimman lähellä niiden vaikutuspiiriä. Asukkaan ääni -hankkeen piirissä tehdyt toimet ja äänitorvena oleminen ovat auttaneet nostamaan lähidemokratiaa ajankohtaiseksi asiaksi, jonka eteen halutaan nähdä vaivaa myös kylä- ja kunta tasolla, Hagman toteaa. Silloinen kuntaministeri Henna Virkkunen Lähidemokratiaseminaarissa Tahkolla 19.2.14. Kuva: Päivi Hagman Tulevaisuuden suhteen on Kuopiossa olemassa suunnitelmat vuoteen 2017 asti, jolloin uusi lähidemokratiamalli olisi käyttöönottokunnossa. Se kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa aktiivisuutta kaikilta toimijoilta, kuten palvelujen tarjoajilta. - Erityisesti kolmannen sektorin tulee olla aktiivinen ja keskittyä tarjoamiinsa palveluihin ja niiden kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa, Paananen korostaa. Valmiuksia palvelujen rahoittamiseen löytyy, mutta kaiken on oltava hyvin koordinoitua. Kuntien ja kylien aluelautakunnat voivat olla ratkaisu rahoituksen kohdentamiseen, koska niistä löytyy tarkin tieto alueiden kehitystarpeista. Asukkaan ääni -hankkeen toimiminen sillan rakentajana eri hallintoelinten välillä on tuonut uusia keinoja parempaan viestintään ja vaikut tamiseen. Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa Toteuttaja: Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus/Maaseuturahasto Lisätietoja: Päivi Hagman p. 040 172 2726 24 Kuvassa edessä Sari Hyttinen ja Maria Hartikainen. Kuva: Laura Ahonen M aaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Viisari ry:n välisellä hankeyhteistyöllä synnytetty Kylä lähtee! -kylien kehittämishanke on keskittynyt aktivoimaan kyliä ja lisäämään kyläläisten vaikutusmahdollisuuksia. Hankkeeseen on kuulunut monia erilaisia toimenpiteitä, kuten lähidemokratiaselvitys, opintomatkoja, seminaareja, kylä- ja asukasiltoja sekä monipuolisia teema- ja asiantuntijatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Hanke on erityisesti pyrkinyt luomaan konkreettisia malleja, tapahtumia ja kylätoimielimiä kylien aktivointiin. Hankkeen vetovastuu on ollut Ylä-Savon Veturi ry:llä, jota Maaseudun kehittämisyhdistys Viisari ry on tukenut omilla toimillaan. 2012 – 2014 välille ajoittunut hanke on pyrkinyt edistämään kylien suunnitelmallisempaa kehittymistä sekä kylien harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistumista. Samalla ollaan pyritty saamaan enemmän irti kylätalojen käytöstä ja lisäämään niiden käyttäjäkuntaa. Kylä lähtee! -hankkeessa on myös haluttu parantaa kylien välistä yhteistoimintaa ja rakentaa toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös muilla kuin Pohjois-Savon alueilla. - Hankkeemme taustalla on ollut ajatus tutustua alueemme lähidemokratian tilaan, minkä kautta tietoomme tuli selvästi, että tarvetta tällaiselle hankkeelle on olemassa, Ylä-Savon Veturi ry:n toiminnanjohtaja Maria Hartikainen kertoo. Kylä lähtee! -hankkeessa tarkoitus on ollut aikaansaada konkreettisia tuloksia kylien aktivointiin ja parannusta niiden lähidemokratiaan. Hankkeeseen valittiin molemmilta toiminta-alueilta kolme kylä-kunta paria, joissa hanketyötä alettiin viedä eteenpäin tapahtumien ja selvitysten muodossa. Näin hankkeella on ollut suoria vaikutuksia yhteensä kuuteen eri kuntaan. - Kuntien ja kylien kiinnostus hankkeeseen selvisi jo heti hankkeen alkuvaiheessa, koska mukaan ilmoittautuneita kyliä saatiin Veturin alueelta yhteensä 28 kappaletta. Päädyimme valitsemaan hankkeen laajuuden takia kuusi erilaista kylä-kunta paria, Veturi ry:n hankeneuvoja Sari Hyttinen tarkentaa. - Hankkeen edetessä pystyimme havaitsemaan selkeitä eroja erilaisten kuntien lähi demokratioiden kesken. Pienemmissä kunnissa vuorovaikutus on avoimempaa ja aktiivisempaa kuin suuremmissa kunnissa. Niissä uskalletaan toimia, mikä johtunee pääosin siitä, että ihmiset tuntevat paremmin toisensa, Hartikainen arvelee. - Suuremmissa kunnissa kyläyhteistyö ja lähidemokratia vaatii onnistuakseen enemmän töitä ja niissä myös tarvitaan selvästi enemmän toimivia lähidemokratiamalleja, Hyttinen täydentää. Kylä lähtee! -hankkeen konkreettisia tuloksia ja toimia ovat olleet mm. Sonkajärvellä järjestetyt kyläturvallisuusillat, joissa mukana ovat olleet SPR sekä VaPePa. Kyläturvallisuusiltojen myötä Sonkajärvellä on havahduttu siihen, että kyläyhteisöissä tarvitaan turvallisuussuunnitelmia ja että ne ovat koko kunnan kannalta tärkeitä asioita. Lisäksi hankkeen aikana kylien aktiivisuus on lisääntynyt sekä kuntiin on syntynyt kyläparlamentteja ja -neuvostoja. Onpa hankkeen avulla luotu jopa työllisyyttä edistävää toimintaa, kun on haettu ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Lähidemokratiatyö on välillä yhtä köydenvetoa. Kuva: Maria Hartikainen INFO untalainsäädännön uudistuminen ja kuntien yhdistyminen vaativat asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantamista. Vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia pitää löytyä monipuolisesti. Aloitteiden teko ja tiedonsaanti täytyy olla turvattua ja kuntalain mukaista. Nämä vaatimukset yhdessä kansalaisten toiveiden kanssa ovat olleet vaikuttamassa mm. Asukkaan ääni -paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa -hankkeen syntyyn. Sen avulla on selvitetty lähidemokratian ja tiedonvaihdon mahdollisuuksia Pohjois-Savossa. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toiminnanjohtaja Jaana Paananen kertoo Asukkaan äänen toteuttamisen olleen varsin antoisaa. Hän uskoo vahvasti vastaavien hankkeiden mahdollisuuksiin parantaa kuntarakenneuudistuksen keskuudessa muuttuvien kyläyhteisöjen sekä kuntien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia - Asukkaan ääni -hanke syntyi oikeasta tarpeesta ja kehittämisyhdistykselle tulleesta pyynnöstä, jossa Nilsiän pitäjä halusi parempia vaikutusmahdollisuuksia asukkailleen kunnan liittyessä Kuopioon. Voidaankin puhua tarpeen syntyneen ruohonjuuritasolla, lähellä yrittäjiä ja asukkaita, Paananen kertoo. INFO Pohjois-Savon paikallis vaikuttamista vahvistamaan Kylä lähtee! – hanke Toteuttaja: Ylä-Savon Veturi ry Rahoittaja: Maaseuturahasto Leader: Veturi ry Lisätietoja: Maria Hartikainen p. 0440 760 773 Kuntaliitoksista ja aluedemokratiasta osattiin tehdä välillä huumoriakin ”Kuntien pestuumarkkinat”-sketsin avulla Kivennavan Kekrikemuissa. Kuvassa taiteilija Olavi Rytkönen (toinen vas.) Kuopio-isäntänä houkuttelemassa lähikuntia pestuilla. Kuva: Päivi Hagman 25 Kuva: Satu Peltonen Hankevetäjä Sinikka Jokela toteaa, että on ollut mukava vetää hanketta, jossa hän saa yhteydenottoja suoraan kyliltä, ”tule neuvomaan ja katsomaan mitä tehdään”. Kuvat: ProAgria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset. Teksti ja kuvat: Minna Jaakkola Valokuitua Valokuiturakentaminen Pohjois-Savossa 2014 loppuun mennessä eniten Vieremä Ylä-Savossa Sonkajärvi Kiuruvesi Valokuiturakentamisen neljäs vuosi on käynnissä. V INFO ieraslajit kuriin kyläympäristöissähanke perustuu Kansalliseen vieraslajistrategiaan, jossa on määritelty haitalliset ja tarkkailtavat vieraslajit, jotka voivat luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle levitessään aiheuttaa haittaa ja riskejä esimerkiksi alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille ja viljelyksille. Sinikka Jokela on maisemasuunnittelijan työssään pannut merkille, kuinka paljon esimerkiksi jättipalsami- ja jättiputkiesiintymät, joihin tässä hankkeessa erityisesti keskitytään, ovat lisääntyneet esimerkiksi peltojen reunoilla ja perinnebiotoopeilla. Tästä huolimatta hän kertoo yllättyneensä hankevetäjänä aloittaessaan ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka paljon tarvetta neuvonnalle ja esiintymien hävittämiselle todella on. Ääriesimerkkinä Jokela kertoo kohteista, joissa esimerkiksi jättipalsamia kasvaa mattomaisina kasvustoina jopa yli hehtaarin kokoisia alueita. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta vieraslajeista, niiden käsittelystä ja torjunnasta. Hanketta viedään eteenpäin Kuopion Karttulan, Leppävirran, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon, Vesannon ja Varkauden kylillä yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa, jotka järjestävät tilaisuudet. Mukana ovat olleet mm. kyläyhdistykset, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Martat. Myös kuntien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä Jokela haluaa alleviivata. Koska hankkeen toteutusaika ja resurssit ovat rajalliset, on hankkeessa tähän mennessä keskitytty maaseutualueisiin. Kuntien roolina tulisi olla nykyistä enemmän vieraslajien torjunta omilla alueillaan. Kunnissa asiasta vastaavien henkilöiden kanssa tullaan vielä hankkeen puitteissa kartoittamaan hoitoa vaativat alueet ja tarvittavat toimenpiteet. Hanke on ollut käynnissä vasta vajaan vuoden ja sinä aikana on järjestetty 11 luento- ja keskustelutilaisuutta ja lähes 20 talkoot, joissa vieraslajiesiintymiä on hävitetty kitkemällä ja ruiskuttamalla. Tämä kertoo suuresta tarpeesta, koska jo tässä vaiheessa, hankkeen ollessa yhä Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -hanke Toteuttaja: ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset Rahoittaja: Maaseuturahasto Leader: Mansikka ry Lisätietoja: Sinikka Jokela, p. 0400 571 643 www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/ vieraskasvilajit-kuriin-kylaymparistoissa-2104 26 käynnissä, määrät ovat alussa suunniteltua suurempia. Hoidetuille kohteille laaditaan hankkeen puitteissa vielä jatkohoito-ohjeet tuleville vuosille. Tietoisuus asiasta on Jokelan mukaan kasvanut hankkeen aikana merkittävästi ja aihe on ollut paljon esillä mediassa. Tämän seurauksena ihmiset ovat heränneet huomaamaan kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Jokelan mielestä torjuntatyö on hankkeen avulla saatu hyvään alkuun. Tarvetta tiedottamiseen, neuvontaan, torjunnan suunnitteluun ja talkoisiin on koko Pohjois-Savon alueella. Hänen toiveissaan on tulevaisuudessa kestoltaan useamman vuoden hanke, jolloin vieraslajien vastaiseen taisteluun saadaan jatkuvuutta ja tulokset ovat pysyvämpiä. Hän pitää kokemusten, tiedon, taidon ja avun eteenpäinviemistä juuri hankkeen avulla ensisijaisen tärkeänä, koska muuten asiaan ei ole mahdollista panostaa lä heskään tarpeeksi resursseja. P Rautavaara Lapinlahti Pielavesi Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo Vesanto KUOPIO Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Ei valokuiturakentamista Varkaus Valokuituverkko kesken Runkoverkko valmis 2014 loppuun mennessä Savon kuitu Kaisanet Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta INFO Yhteisvoimin vieraslajeja vastaan ohjois-Savossa lähdettiin innokkaasti tavoittelemaan Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitetta paremmista tietoliikenneyhteyksistä haja-asutusalueilla: vaikka valtakunnallisesti olemmekin onnistuneet rakentamisessa kohtuullisesti, ovat kuntien väliset erot valokuiturakentamisessa suuret. Parhaimmalla mallilla yhteyksien rakentaminen on Ylä-Savossa. Onnistumisen taustasyistä ei vähäisin ole voimakas maatalous: syrjäiset tuotantotilat ovat alkumetreiltä saakka olleet mukana hankkimassa valokuituyhteyksiä. Toisena tärkeänä tekijänä on alueelle valittu operaattori. Kaisanet on Pohjois-Savon liiton kilpailuttamista kolmesta valokuituoperaattorista ainoa, joka on pystynyt rakentamaan kattavan valokuituverkon kaikille hakemilleen hankealueille. Varta vasten valokuiturakentamista varten perustetut Savon Kuitu ja RTVO ovat painineet rahoitushaasteiden kanssa. Julkisesta tuesta huolimatta runkoverkkorakentaminen vaatii alkuvuosina suuria investointeja. Savon Kuitu on vedonnut rakentamisaikeiden supistuessa myös riittämättömään kysyntään. Valokuidun hankkineet kuntalaiset ovat olleet investointiin tyytyväisiä: vihdoinkin saatavilla on nopea ja luotettava nettiyhteys, joka ei ole altis säätilan vaihteluille tai töki verkon kuormittuessa. Monelle valokuitu mahdollistaa elinkeinon harjoittamisen nykyisiltä sijoiltaan: isojen tiedostojen siirto, sähköisten lomakkeiden täyttö sekä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tapaaminen videoteitse tarvitsevat riittävästi kaistaa. Kaista Savoon -hanke on kulkenut kuntien ja operaattoreiden rinnalla tarjoten apua valokuitutiedotukseen. Viestintähanke päättyy vuodenvaihteessa ja ensi vuonna myönnetään viimeiset tuet rakentamishankkeille. On aika tähyillä tulevaisuuteen: miten valokuituinfraan investoineet kunnat saavat satsauksestaan hyödyn irti kehittäen ja ottaen käyttöön uusia sähköisiä palveluja, jotka palvelevat kuntalaisia entistä paremmin? Iisalmi Kaista Savoon -hanke Rahoitus: Pohjois-Savon ELY-keskus / maaseuturahasto Toteuttaja: Sisä-Savon seutuyhtymä Viestintäpäällikkö Minna Jaakkola 020 746 4646 www.kaistasavoon.fi, [email protected] 27 Kuva: Rautalampilehti/Iiro Lyytinen Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry Ainonkatu 2, 77600 Suonenjoki www.mansikkary.fi Toiminnanjohtaja Sanna Kauvosaari puh. 040 532 5310 [email protected] Hankekoordinaattori Iris Niskanen puh. 045 131 5077 [email protected] Kuva: Jari Sihvonen Kuva: Pro Agria Pohjois-Savo ja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Isoharjantie 6, 71800 Siilinjärvi www.kalakukkory.fi Kuva: Korpiahon Hunaja Kuva: Satu Peltonen Toiminnanjohtaja Jaana Paananen puh. 040 510 32582 [email protected] Hankesihteeri Sanna Happonen puh. 040 519 6046 [email protected] Kuva: Satu Peltonen Ylä-Savon Veturi ry Kilpivirrantie 7, 74120 Iisalmi www.ylasavonveturi.fi Toiminnanjohtaja Maria Hartikainen puh. 0440 760 773 [email protected] Kuva: Satu Peltonen Kuva: Janne Ulvinen Kuva: Satu Peltonen Hankeneuvoja Sari Hyttinen puh. 040 868 0998 [email protected]
© Copyright 2024