1. No category

Mika Hannula
Harri Melin
Marja Sutela
Tampere3/Tutkintorakenne ja ohjelmat
–valmisteluryhmän raportti
1. Kuvaus valmisteluryhmän agendasta
Valmisteluryhmän tavoitteena oli tuottaa selvitys uuden yliopiston tutkintorakenteesta, raja-aidat ylittävistä
tutkinto-ohjelmista ja niiden toteuttamismalleista.
Ryhmä aloitti työskentelyn tunnistamalla muutamia kaikkia koulutuksia läpileikkaavia teemoja: 1)
oppimisympäristöt ja pedagogiikka, 2) kansainvälisyys, 3) kieli- ja viestintäopinnot sekä 4) elinikäinen
oppiminen. Teemojen ympärille perustettiin omat alatyöryhmät (liite), joiden valmistelemia visioita tullaan
hyödyntämään opetussuunnitelmatyövaiheessa.
Seuraavassa vaiheessa valmisteluryhmä teki karkean tason vertailun kolmen korkeakoulun nykyisten
koulutusten vastaavuuksista. Vertailun pohjalta perustettiin koulutusalakohtaiset tutkintoalaryhmät, joiden
tehtävänä oli käynnistää alakohtaisesti pohdinta uuden yliopiston potentiaalisista tutkinto-ohjelmista:
1. Yhteiskunnallinen ja humanistinen ala, kulttuuri, viestintä ja media
2. Terveys-, hoito- ja sosiaaliala, bioteknologia
3. Luonnonvara- ja ympäristöala, ympäristö- ja energiatekniikka, biotekniikka, materiaalitekniikka ja
prosessitekniikka
4. Rakentaminen ja arkkitehtuuri
5. Kone-, sähkö- ja automaatiotekniikka
6. Teknis-luonnontieteelliset alat, tietotekniikka ja tietojenkäsittely
7. Liiketoiminta, johtaminen ja yrittäjyys
8. Kasvatusala, ml. ammatillinen opettajankoulutus
9. Tampere3 Games
10. MAGIC- Vuorovaikutus, media ja pelit
Tutkintoalaryhmistä kahdeksan ensimmäistä oli valmisteluryhmän nimeämiä, kun taas kaksi viimeisintä
syntyi henkilöstön omasta aloitteesta visioimaan sekä koulutuksen että tutkimuksen
tulevaisuutta. Ryhmiltä toivottiin uutta, rohkeaa, perinteet ja vanhat toimintatavat rikkovaa ajattelua,
tulevaisuuden osaamisvaatimukset ja poikkitieteellisyys huomioiden. Tutkintoalaryhmien jäsenet ja
yksityiskohtaisempi tehtäväksianto liitteenä.
1
2. Yhteinen toimintamalli/ Vaihtoehtoiset
toimintamallit
2.1 Kuvaus toimintatavasta
Tutkintorakenne
Bolognan julistuksen ja sitä seuranneen prosessin tavoitteena oli synnyttää yhtenäinen eurooppalainen
korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena oli luoda eurooppalaiselle
korkeakoulutusalueelle ymmärrettävät ja yhdenmukaiset tutkintorakenteet. Bolognan prosessin mukainen
tutkintorakenne on kolmiportainen, jossa



ensimmäisen syklin tutkinto on 3-4-vuotinen Bachelor-tason tutkinto,
toisen syklin tutkintoja ovat maisteritutkinnot ja
kolmannen syklin tutkintoja jatkotutkinnot.
Suomessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintorakenteet noudattavat Bolognan prosessia,
mutta eroavat duaalimallin mukaisesti toisistaan. Ammattikorkeakouluissa annettavan ensimmäisen syklin
mukaisten tutkintojen laajuus on 3,5-4,5 vuotta. Esimerkiksi 210 opintopisteen laajuisia tutkintoja ovat
sairaanhoitaja (AMK), tradenomi (AMK) ja restonomi (AMK). 4-vuotisia ja 240 opintopisteen laajuisia
tutkintoja ovat esimerkiksi insinööri (AMK) ja medianomi (AMK). Kätilö (AMK) -tutkinnon laajuus on 270
opintopistettä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on pohjakoulutuksesta riippuen 60-90
opintopistettä. Yliopistotutkinnot rakentuvat mallille, jossa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180
opintopistettä (3 vuotta) ja maisterin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä (2 vuotta). Poikkeuksen
muodostavat psykologian maisteri (150 opintopistettä) ja lääketieteen lisensiaatti (360 opintopistettä).
Uuden yliopiston visiona on tuottaa kolmen syklin mukaisia alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä
jatkotutkintoja. Se tarjoaa opiskelijoille aiempaa joustavammat opintopolut ja sujuvan etenemisen ilman
siltaopintoja tutkintovaiheesta toiseen ja työelämään. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon pituus,
laajuus ja sisältö vaihtelevat tutkinnon osaamistavoitteiden mukaisesti täyttäen Bolognan prosessin
mukaiset laajuudet. Tampere3-prosessin tutkintorakenteet eivät edellytä muutoksia muissa suomalaisissa
korkeakouluissa.
Vision toteuttamiseksi suunnitellulla tavalla uuden yliopistolla tulee olla oikeus yliopistolainsäädännön ja
ammattikorkeakoululainsäädännön mukaisten tutkintojen myöntämiseen.
Tutkinto-ohjelmat
Uusi yliopisto tulee järjestämään tutkinto-ohjelmia nykyisten koulutusvastuiden alueilla. Seuraavassa
vaiheessa suunnitellaan yksittäisiä tutkinto-ohjelmia ja opetussuunnitelmia, joissa kuvataan
tutkintojen osaamistavoitteet. Tutkintojen tuottama kelpoisuus varmistetaan tavanomaiseen tapaan
tutkintoon kuuluvina pakollisina ja valinnaisina opintoina. Suoraan maisteritason ohjelmaan johtavan
alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Suoraan työelämään johtavan
alemman korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 3-4 vuotta. Jälkimmäiset tuottavat samat
kelpoisuudet kuin vastaavat ammattikorkeakoulututkinnot ja oikeuttavat käyttämään samoja vakiintuneita
ammattinimikkeitä, esimerkiksi insinööri ja sairaanhoitaja. Uudessa yliopistossa on myös tarjolla alemman
2
korkeakoulututkinnon suorittaneille lyhyempiä 60-90 opintopisteen laajuisia laaja-alaisia ylempiä
korkeakoulututkinto-ohjelmia, joihin voidaan hakeutua työelämäkokemuksen jälkeen. Yliopistossa tulee
olemaan myös tutkinto-ohjelmia, missä ei tarjota ylempää korkeakoulututkintoa. Alemman ja ylemmän
korkeakoulututkinnon yhteenlaskettu kokonaislaajuus on 300 opintopistettä.
Tutkinto-ohjelmissa tulee olemaan alakohtaista vaihtelua sen mukaan, paljonko niihin sisällytetään kaikille
yhteisiä alan opintoja. Joillakin aloilla kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa, asetuksissa tai EUdirektiiveissä, jolloin liikkumavaraa yhteisessä suunnittelussa on vähemmän. Tällöin tutkinto-ohjelmiin
etenkin terveysalalla on rakennettava eriytyneitä polkuja, jotka edellyttävät suuntautumisvalintoja jo
varhaisemmassa vaiheessa kuin vähemmän säädellyillä aloilla. Alatyöryhmien valmistelun perusteella
tällaisillakin aloilla on kuitenkin mahdollisuus löytää selkeitä synergiaetuja ja toteuttaa yhteisiä
opintojaksoja.
Tutkintorakennealatyöryhmien loppuraporteissa on esitetty ajatuksia uusiksi tutkintorakenteiksi ja ohjelmiksi. Uusina tutkinto-ohjelmina on esitetty muun muassa rakentamista, arkkitehtuuria ja
kaupunkisuunnittelua yhdistävä englanninkielinen "Urban planner" Master-ohjelma sekä tekniikan alalle
sijoittuva englanninkielinen "Sustainable Energy, Environment and Materials" tutkinto-ohjelma, jossa
tarjottaisiin sekä Bachelor että Master -tutkintoja. Esitys uudesta maisteriohjelmasta "Digital SHH (social
sciences and humanities)" yhdistäisi humanistisia tieteitä ja sosiaalitieteitä sekä tietotekniikka- ja
informaatiotutkimusta muun muassa tiedonlouhinnassa ja tiedon käytettävyydessä.
Sisääntuloväylät
Tutkinto-ohjelmiin on erilaisia, opiskelijaksi pyrkivän aiemmin hankitun osaamisen huomioivia
sisääntuloväyliä. Tampere3-prosessissa varmistetaan, että erityisesti ammatillisesti painottuneisiin
tutkinto-ohjelmiin on sisäänpääsymahdollisuus myös ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneille.
2.2 Merkittävät riskit esitetyissä ratkaisuissa




Tampere3:n tutkintorakenne ei ole ymmärrettävä ja vertailukelpoinen kansallisesti ja/tai
kansainvälisesti
Työelämä ei tunnista Tampere3-tutkintoja ja tutkintorakennetta
Opiskelija ei hakeutuessaan tiedä, millä tutkintonimikkeellä hän valmistuu
Epäonnistunut opiskelijarekrytointi
2.3. Haasteet, jotka vaativat ratkaisua


AMK:n ja yliopiston koulutustehtävien yhdistäminen samaan organisaatioon
Liian hitaasti muuttuva lainsäädäntö ja/tai rahoitusmalli > Mikäli uusi yliopisto tuottaa
nykylainsäädännön mukaisia tutkintoja, lakimuutoksia ei tarvita (siirtymävaiheessa toteutettava
joka tapauksessa)
3

Suunnitellussa tutkintorakenteessa kandidaatin tutkinnon laajuudeksi pitäisi säätää vähintään
180 opintopistettä ja maisterintutkinnon laajuudeksi vähintään 60 opintopistettä.
2.4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia

Tampere 3 prosessi antaa erinomaiset mahdollisuudet siirtyä uudessa yliopistossa Bolognan
tavoitteet täyttävään englanninkieliseen tutkintonimikekäytäntöön. Englanninkielistä nimikettä on
mahdollisuus täydentää suomenkielisellä tarkenteella. Tutkintonimikkeillä erotettaisiin tieteellisesti
ja ammatillisesti suuntautuneet Bachelor ja Master -ohjelmat toisistaan. Tällaiset tutkintonimikkeet
ovat käytössä muun muassa Saksassa.
o Bachelor of Science in Engineering (tieteellisesti suuntautunut), Bachelor of Engineering
(ammatillisesti suuntautunut insinöörintutkinto)
o Master of Science in Engineering (tieteellisesti suuntautunut), Master of Engineering
(ammatillinen maisteritutkinto tekniikan alalla)
3. Alustava aikataulu toteutukselle
Mikäli hallitukset päättävät jatkaa Tampere3-valmistelua, voidaan opetussuunnitelmatyö aloittaa syksyllä
2015. Siirtymävaiheen suunnittelussa pyritään löytämään mahdollisimman paljon asioita, joita voidaan
toteuttaa yhteisesti jo nykylainsäädännön mukaisesti.
4
Liite: työhön osallistuneet alaryhmät ja niiden jäsenet
Tutkintorakenne ja –ohjelmat /alaryhmät:
Opiskelua läpileikkaavat ryhmät:
1. Oppimisympäristöt ja pedagogiikka
o TTY: Kirsi Reiman, TaY: Liisa Ahlava, TAMK: Hanna Ilola sekä opiskelijajäsenet TTY:
Jussi-Pekka Teini (varajäsen Tero Holopainen), TaY: Sakari Mustalahti (varajäsen Terhi
Meriläinen), TAMK: Verna Rantala (varajäsen Ilona Uusitalo)
2. Sisäänrakennettu kansainvälisyys.
o TTY: Minna Haka-Risku, TaY: Kaisa Kurki, TAMK: Kirsi Tolvanen, Unipoli: Katariina
Mikkonen sekä opiskelijajäsenet TTY: Emmi Hallikainen (varajäsen Eveliina Seppälä),
TaY: Varpu Jutila (varajäsen Nelli Sinisaari), TAMK: Essi Ihalainen
3. Kieli- ja viestintäopinnot
o TaY: Kaisa Alanen, TTY: Heli Harrikari, TAMK: Tarja Haukijärvi sekä opiskelijajäsenet
TTY: Aura Rapatti (varajäsen Terhi Kontkanen), TaY: Maggie Nurminen (varajäsen Leeni
Herrala), TAMK: Saara-Lotta Hynynen
4. Elinikäinen oppiminen, ml. täydennyskoulutus, koulutusvienti ja avoin opetus
o TaY: Jukka Mäkinen, TTY: Paula Ihalainen, TAMK: Tuija Kontio.
Tehtäväksianto: Tampereen korkeakouluyhteisön visio oman alueensa osalta vuodelle 2020.
Tutkintoalaryhmät:
1. Yhteiskunnallinen ja humanistinen ala, kulttuuri, viestintä ja media, TAMK: Kai Salonen ja Timo
Salo, TaY: Heikki Hellman ja Katariina Mustakallio, TTY: Hannu Kärkkäinen sekä
opiskelijajäsenet TAMK: Outi Reinikainen (vara Saara-Lotta Hynynen), TaY: Anni Heinälä (vara
Ville Hämäläinen), TTY: Tiina Ojamo
2. Terveys-, hoito- ja sosiaaliala, bioteknologia, TAMK: Lea Yli-Koivisto ja Outi Wallin, TaY: Marja
Kaunonen ja Risto Kunelius, TTY: Minna Kellomäki sekä opiskelijajäsenet TAMK: Linda Jalonen
(vara Ilona Uusitalo), TaY: Taru Smolander (vara Anna Heikkilä), TTY: Jaska Viherkari
3. Luonnonvara- ja ympäristöala, ympäristö- ja energiatekniikka, biotekniikka, materiaalitekniikka ja
prosessitekniikka, TAMK: Riitta Hanhijärvi ja Eeva-Liisa Viskari TaY: Pekka Jokinen, TTY: Jyrki
Vuorinen ja Jukka Rintala sekä opiskelijajäsenet TAMK: Verna Rantala , TaY: Maria Laaksonen
(vara Saara Repo), TTY: Arno Pammo
4. Rakentaminen ja arkkitehtuuri, TAMK: Timo Parkkinen ja Reijo Rasmus TaY: Markku Sotarauta,
TTY: Matti Pentti ja Panu Lehtovuori sekä opiskelijajäsenet TAMK: Jere
Lähteenmäki, TaY: Hanna Töykkälä (vara Lauri Greggilä), TTY: Miika Rantanen
5. Kone-, sähkö- ja automaatiotekniikka, TAMK: Olavi Kopponen, TTY: Risto Ritala ja Kari Koskinen
sekä opiskelijajäsenet TAMK: Aki-Petteri Aro, TaY: Tuomas Lukkari (vara Kati Rajala), TTY: Juha
Toivonen
6. Teknis-luonnontieteelliset alat, tietotekniikka ja tietojenkäsittely, TAMK: Riitta Mäkelä ja Mauri
Inha TaY: Mika Grundström, TTY: Tommi Mikkonen ja Jorma Keskinen sekä
opiskelijajäsenet TAMK: (vara Heikki Alho), TaY: Elli Felin (vara Serafia Kari), TTY: Marko
Hakkarainen
7. Liiketoiminta, johtaminen ja yrittäjyys, TAMK: Ari-Pekka Anttila, TaY: Antti Lönnqvist, TTY: Petri
Suomala sekä opiskelijajäsenet TAMK: Katriina Repo, TaY: Ville Kaukoranta (vara Mikko
Lampo), TTY: Helge Jalonen
5
8. Kasvatusala, ml. ammatillinen opettajankoulutus, TAMK: Pirjo Jaakkola, TaY: Risto Honkonen,
TTY: Mika Valden sekä opiskelijajäsenet TAMK: Tarja Kallio (vara Ilona Uusitalo), TaY: Elina
Kangastupa (vara Sara Kallio), TTY: Panu Parviainen
9. Tampere3 Games, TAMK: Toni Pippola, TaY: Frans Mäyrä, TTY: Mikko Tiusanen
10. MAGIC- Vuorovaikutus, media ja pelit, TAMK: Timo Kivikangas, Howell Instance, Mira Grönvall.
Toni Pippola, TaY: Roope Raisamo, Veikko Surakka, Markku Turunen, Frans Mäyrä, TTY: Kaisa
Väänänen-Vainio-Mattila, Mikko Tiusanen ja Tommi Mikkonen
Tehtäväksianto: Ryhmien tehtävänä on laatia visio 2020 uuden yliopiston omaa alaryhmää koskevista
raja-aidat ylittävistä tutkinto-ohjelmista. Ryhmiä kannustetaan uuteen, rohkeaan, perinteet ja vanhat
toimintatavat rikkovaan ajatteluun, sekä huomioimaan tulevaisuuden osaamisvaatimukset ja
poikkitieteellisyys.
Valmistelun lähtökohtia:



Sekä alemmat että ylemmät korkeakoulututkinnot antavat työelämävalmiudet.
Tutkintojen kestossa ei tarvitse rajautua 3v+2v malliin, vaan se voi olla muutakin kuitenkin siten,
että kokonaislaajuus on 5 vuotta (300 op). Alempi korkeakoulututkinto voi olla esim. 3-4 vuotta ja
ylempi 1-2 vuotta.
Tutkinto-ohjelmat mahdollistavat joustavat opintopolut, jolloin opinnoissa ei synny
päällekkäisyyttä ja opiskelijan on mahdollista edetä joustavasti tutkintovaiheesta toiseen ilman
siltaopintoja.
Ryhmissä kannattaa pohtia, saako opiskelija opinto-oikeuden vain alempaan korkeakoulututkintoon vai
suoraan sekä alempaan että ylempään tutkinto-ohjelmaan. Toinen pohdittava asia on se, minkä tason
omat tutkinto-ohjelmat kullakin alalla tarvitaan.
Valmistelutyön pohjalta tehtävän raportin tulee sisältää vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitä kandi- ja maisteritason ohjelmia uudessa yliopistossa on 2020?
2. Kuinka suuri on kunkin ohjelman sisäänotto?
Tässä vaiheessa ryhmien odotetaan miettivän opintojen sisältöjä ainoastaan tutkintojen tuottaman
ydinosaamisen näkökulmasta. Työryhmien odotetaan ottavan valmisteluun mukaan myös muita
korkeakouluyhteisön asiantuntijoita, jotta sillä olisi käytettävissä koulutusalan paras asiantuntemus.
6