1. No category

Erilaiset kertomukset ja
tekstianalyysin metodit
Metodifestivaali
20.8.2015
Mikä on kertomus?
Romaani
Suullinen kertomus, keskustelumuotoinen kertomus
> taiteelliset ja arkipäiväiset kertomukset, luonnottomat ja luonnolliset
kertomukset
Kauhukirjallisuus, fantasia, runo
Sairastumiskertomukset, kertomukset avioerosta
Sarjakuva, tietokonepeli, Facebook, Instagram
> laji ja medium, rajoitukset ja mahdollisuudet
Miten kertomuksia tutkitaan?
Rakenteet: teksti ja representaatio
Järjestys, kesto, toistuvuus, moodi, ääni; kertovat tasot (Gérard Genette)
Välittyminen: tietoisuuden/mielten esittäminen (Dorrit Cohn, Alan Palmer)
Retoriikka: intentiot, subjektiivisuus
Kertoja, yleisö, tilanne, tarkoitus, tapahtuma (Wayne C. Booth, James Phelan)
Kognitio: mielen keino järjestää aikaa ja tapahtumia, jäsentää
maailmaa
MITÄ, MISSÄ ja MILLOIN; kvalia (David Herman)
Kokemuksellisuus (Monika Fludernik)
Kertovat ja kerrotut mielet
Mielen läpinäkyvyys (Dorrit Cohn: Transparent Minds 1978)
Fiktiivisen tekstin mahdollisuus esittää toisen henkilön mielensisäisyyttä
Kokemuksellisuus ja kerronnallisuus (Monika Fludernik: Towards a ’Natural’
Narratology 1996)
Lukija ja näkökulmat koettuun
Mielten saavutettavuus (David Herman: The Emergence of Mind 2011)
Tulkinnalliset strategiat, joilla luetaan niin arjen kuin taiteenkin mieliä
Esimerkki: ”Suomalainen talvipäivä”
Museoiden TAKO-projektin verkkonäyttely
Dokumentaarinen ”tarinamaailma” ja suomalaisten arkipäivän kokemus
Teksti
Tekstin pohjana haastatteluja, tekijänä yksi tutkija ja yksi web-suunnittelija
Julkilausuttuna päämääränä tallentaa jälkipolville mitä elämä oli nyt
Tekstillä kolmannen persoonan kertoja, joka kertoo henkilöistä ja tapahtumista; lisäksi suoria
lainauksia haastateltavien sanomasta, ”ajatuksia arjesta”
Kerronta
Kertovat tasot ja äänet
Fokalisaatio ja puhekategoriat
Kuka kokee? Kuka puhuu?
http://tako.nba.fi/suomalainentalvipaiva/
Sisäinen fokalisaatio,
lapsiperhe Hämeenlinnasta
Janne heräsi katolta tömähtävän lumen ääneen. Sää oli muuttunut suojakeliksi
ja lumet lähtivät peltikatolta liikkeelle. Kello ei ollut vasta kuin kuusi joten vielä
saattoi hetken torkahtaa. Eeva sen sijaan joutui nousemaan, töihin oli
lähdettävä tunnin päästä.
tarinamaailmaa kokevan henkilön havainto heti alussa
tieto suojakelistä Jannen päättelyä tilanteessa tai myöhemmin vai kertojan
selitys?
modaaliset verbit ”saattoi” ja ”oli lähdettävä” henkilön näkökulmaa?
Visuaalinen fokalisaatio,
palvelutalon asukas Lahdesta
Aamu: Titta
nähdään hänen
huoneistonsa
ulkopuolelta
Lahti
Ilta: Kuvakulma selän
Takaa
(over-the-shoulder
shot)
Lahti
Ilta:
näkökulmakuva
(point of view
shot)
Lahti
Titta on 76-vuotias vanhusten palvelutalossa
asuva nainen. Hän muutti taloon noin kaksi
vuotta sitten sairasteltuaan pitkään. Kun
vuokra-asunto meni myyntiin, palvelutalo
tarjosi "turvaverkoston", jota itsekseen
asuvalla, perheettömällä naisella ei ollut.
Lähisukulaiset asuivat joko kaukana tai olivat
itsekin iäkkäitä. Päätös palvelutaloon
muuttamisesta oli lopulta helppo.
Muutos itsenäisestä elämästä osaksi
palvelutalon isoa, erilaisista ihmisistä
muodostuvaa yhteisöä vaatii sopeutumista.
Asukkailla on omat asunnot keittiöineen, joita
voi vapaasti sisustaa mieleisekseen ja elää
itsenäistä elämää.
Myös "vapauksia" laitoksen arkirutiineista
voi ottaa. Titta esimerkiksi nauttii
toisinaan aamiaisensa omassa
huoneessaan. Hän haluaa torjua
laitostumista ja tehdä niin pitkälle asioita
itse kuin mahdollista, vaikka sairaus
välillä hankaloittaakin toimintaa.
Aiemmin Titta harrasti aktiivisesti
kulttuuria sekä matkusteli, mutta
nykyään tekeminen rajoittuu kotipiiriin.
Työurallaan kansainvälisissä tehtävissä
toiminut Titta pitää kielitaitoaan yllä
lukemalla mm. saksankielisiä kirjoja ja
katsomalla saksalaisia poliisisarjoja. Myös
historialliset ja eri kulttuureista kertovat
dokumentit kiinnostavat.
Kertojan ja henkilön äänten
sekoittuminen, lapsiperhe Helsingistä
Myös Atro oli jo aikaisin jalkeilla. Hänellä puolestaan ei tänään olisi kiire
mihinkään. Nyt oli meneillään työjakso, jolloin hän saattoi olla kotona ja
kirjoittaa käsikirjoitusta syksyllä ensi-iltansa saavaan näytelmään. Yksi
työpalaveri oli kuitenkin sovittu tälle päivälle, mutta sekin pidettäisiin
kotona. Aivan ensimmäiseksi oli kuitenkin mentävä Eppu-koiran kanssa
lenkille.
henkilön kielellinen positio: ”tänään”, ”nyt”, ”aivan ensimmäiseksi”;
”kotona”
persoonamuodot (”hän”) ja aikamuodot (preesens>imperfekti ja
futuuri>konditionaali) kertojan positiosta
vapaa epäsuora esitys?
mahdollinen alkuperäinen lausuma taustalla, haastatteluaineistossa?
Kertoja kehystää lainauksia,
eläkeläispariskunta Liedosta
"Simo aina, tota aikasemmin joskus sano, et, et mikset sä
hänel koskaan tommottoo lällynlällyn puhu ja mää sanosin
et Martti ei koskaan pahaa sanaa sano mul, nii" –Lea
[Martti-kissasta nauraen]
kertojan johtolauseet ovat harvinaisia
mitä epäkerrottu viestii?
puolison (verbaalinen) väkivalta?
”Suomalainen talvipäivä”
Fiktion keinot dokumentaarisessa ympäristössä
tarinan ulkopuolinen kertoja ja sisäinen fokalisaatio
kertojan ja henkilön näkökulmien sekoittuminen sekä kokemuksen että kielen tasolla
kertoja valitsee, muokkaa ja kehystää materiaalin
Fiktiiviset keinot tuottavat kuvattujen henkilöiden kokemuksellisuutta
Toisaalta ne aiheuttavat epävarmuuden intentioista: kuka milloinkin puhuu ja
väittää
Kenen näkökulmasta asiat ovat mahdollisia, välttämättömiä tms.?
Kuka milloinkin sanallistaa esitystä?
Miten paljon materiaalia on valikoitu ja muokattu? Mistä kertovat muutamat suoran
lainauksen kehystykset?
Yhdistämällä kertomuksentutkimuksen kieltä ja mieliä erittelevät metodit voi
tarkemmin tutkia sekä, kuka puhuu/kertoo että kuka väittää/kokee/ajattelee
Kenen näkemyksiä suomalaisesta talvipäivästä näyttely välittää
Lisätietoja
Monitieteinen kertomuksentutkimuksen keskus Narrare
Tampereen yliopistossa
The Travelling Concepts of Narrative. Toim. Matti Hyvärinen,
Mari Hatavara ja Lars-Christer Hydén. John Benjamin Studies in
Narrative, 2013.
Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds
and Virtual Worlds, toim. Mari Hatavara, Matti Hyvärinen,
Maria Mäkelä ja Frans Mäyrä. Routledge Interdisciplinary
Perspectives on Literature, 2015.