Viisas Raha 2/2010 - Osakesäästäjien Keskusliitto
Z24 SIJOITUSDEBATTI: TARVITAANKO PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSIIN NAISKIINTIÖTÄ? ViisasRaha 2 2010 9,50 € O O MYYNTIKILPAILUJA? EI MEIDÄN PANKISSA MISSÄ VIIPYVÄT ASUNTORAHASTOT? Z10 Z6 NÄIN TUNNISTAT KÄÄNNEYHTIÖN Z18 TUNTEMATON HALLITUS KUKA TIETÄÄ TOIMIIKO PÖRSSIYHTIÖN HALLITUS HYVIN TAI HUONOSTI? EI AINAKAAN SIJOITTAJA Z12 TOIMITTAJALTA Raha, valta ja naiset T ässä lehdessä kahden eläkeyhtiön edustajat, kaksi hallituskonkaria ja yksi poliitikko kertovat näkemyksiään siitä, millainen hallitus pörssiyhtiöllä olisi hyvä olla. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että naisia saisi hallituksissa olla nykyistä enemmän. Helena Ranta-aho – Onhan se mielenkiinhelena.ranta-aho toista, jos hallitukseen ei @lehdentekijat.fi löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut riittävän hyvin yhteiskuntaan, sanoo Eläke-Tapiolan sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo toimittaja Risto Pennasen kansijutussa. Sijoitusdebatissa ministeri Stefan Wallin ja kauppaneuvos Soili Suonoja ovat erimielisiä siitä, miten tilanne pitäisi korjata. Wallin luottaa markkinavoimiin ja vapaaehtoisuuteen. Hänestä naisia on hallituksissa vähän, koska riittävän päteviä naisia on vähän. On vaikea uskoa, että tasa-arvoministeri olisi oikeassa. Hallituksiin kaivataan niin ikään lisää jäseniä, jotka omistavat johtamansa yhtiön osakkeita. Pisimmälle menee hallituskonkari Matti Lainema. Hänestä hallituksista pitäisi buuata ulos ihmiset, jotka eivät omista ollenkaan yhtiön osakkeita. Hänestä hallituksen jäsenen pitäisi omistaa osakkeita vähintään 100 000 euron arvosta. Lainema ei usko, että omistus sinänsä muuttaa ihmisen ajatuksia, mutta peräänantamattomuus kasvaa, kun osakkeita on omassa salkussa. Laineman kanssa on helppo olla samaa mieltä. SISÄLTÖ 2/2010 24 – Uskallan väittää, ettei naiskiintiöistä (pörssiyhtiöiden hallituksissa) ole ollut Norjassa haittaa vaan pikemminkin päinvastoin. Kiintiöasia on nousemassa uudelleen esiin Ruotsissa, ja myös Ranskasta kuuluu samansuuntaisia uutisia, sanoo hallitusammattilainen Soili Suonoja.. ViisasRaha Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenlehti JULKAISIJA: Osakesäästäjien Keskusliitto ry Freesenkatu 3 A 200100 Helsinki, www.osakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Sari Lounasmeri [email protected] TOIMITUS: Toimituspäällikkö Helena Ranta-aho, Toimitussihteeri Tuula Kontiainen, AD Kristian Lindbohm, Kuvatoimittaja Laura Vuoma KUSTANTAJA: Alma Media Lehdentekijät Oy PL 502, 00101 Helsinkipuh. 010 665 102, faksi 010 665 2533, www.lehdentekijat.fi, [email protected], [email protected] ILMOITUSMYYNTI: Jani Folland,puh. o5o 435 4858, [email protected], Kare Uotila puh. 050 574 2567, [email protected] REPRO: Aste Helsinki Oy PAINO: PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 1797-3503 OSOITELÄHDE: Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n jäsenrekisteri OSOITTEENMUUTOKSET: Kun teet osoitteenmuutoksen Osakesäästäjien Keskusliiton toimistoon, muutos koskee tällöin automaattisesti myös Kauppalehden sekä Viisas Rahan osoitteita. Sinun ei siis tarvitse tehdä kuin yksi osoitteenmuutos ja osoitteesi muutetaan automaattisesti edellä mainittuihin lehtiin. Voit lähettää osoitteenmuutokset sähköpostitse: [email protected] tai soittamalla (09) 454 0445. Kannen kuva: Miika Kainu 2 ViisasRaha 12 TUNTEMATON HALLITUS 4 6 8 10 12 16 18 22 Pääkirjoitus Rahastosäästäjällä on paikkansa. Markkinoilta Myyntikilpailuja? Ei meidän pankissa Puheenjohtajalta Osinkoja osakkeina Missä viipyvät asuntorahastot? Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja on tarjolla niukasti. Vaikeuksista voittoon Jos onnistuu löytämään käänneyhtiön ennen muita, tarjolla saattaa olla huimia voittoja lyhyessä ajassa Osakepuntari Markkina- vai osakenäkemystä? Sijoitusdebatti Pörssiyhtiöiden hallituksiin pitää saada naisia lain voimalla, väittää hallitusammattilainen Soili Suonoja. Kiintiöt saattaisivat jopa haitata naisasiaa, vastaa tasa-arvoministeri Stefan Wallin. 27 Piut paut markkinatilanteelle Miten käy säästäjälle, joka ostaa osakkeita markkinatilanteesta piittaamatta? Todennäköisesti aika hyvin. 34 VAIKEUKSISITA VOITTOON Leppiniemi Tilinpäätösten aika. 24 29 32 18 Tuntematon hallitus Sijoittaja tietää usein vain vähän siitä, miten hyvin tai huonosti pörssiyhtiön hallitus toimii. Tapahtumat 34 Elämäni ja sijoitukseni Professori Vesa Puttosen mielestä osakesijoittajalla ei ole hätäpäivää. Tutkitusti totta Onko sijoittaminen elinkeinotoimintaa – ja onko sillä väliä? Lauri Rosendahl 32 VESA PUTTONEN RISTO WALDEN 30 ViisasRaha 3 Pääkirjoitus Rahastosäästäjällä on paikkansa Y stäväni lopetti rahastosäästämisen. Seurattuaan keskustelua rahastojen kustannuksista hän päätti, ettei halua maksaa niitä ja lopetti kuukausittaisen sijoittamisen pankkinsa rahastoon. Valitettavasti hän samalla lopetti säästämisen. Loogista olisi ollut siirtyä suoriin osakesijoituksiin. Tätä hän kuitenkin piti liian vaikeana. Voi, voi. Rahastoihin liittyy kustannuksia. Kaikkiin palveluihin liittyy. Hyvästä palvelusta kannattaa maksaa. Tuotetta tai palvelua ostaessa täytyy tietysti etukäteen ymmärtää, mitä on ostamassa – ja maksamassa. Keskustelu rahastojen kustannuksista auttaa kuluttajaa. Vertailut avaavat rahastojen kulurakennetta toimien päätöksenteon apuna, kun säästäjä valitsee sijoituskohdetta. Kuluvertailuja on hyvä seurata, eikä älyttömiä kuluja kannata tietenkään maksaa. Samanlaisista tuotteista kannattaa valita se, missä kulurakenne on itselle suotuisampi. Silti lopulta olennaisinta ei kuitenkaan ole se, kuinka paljon rahaa palveluntarjoaja tekee vaan se, kuinka paljon minä saan. Eli hyvästä suorituksesta voi maksaakin. Valitettavasti rahastot veloittavat kulu- ja silloinkin, kun suoritus on huono. Sijoittajan täytyy siis olla tarkkana. Omalla asuinalueellani tarjotaan uutta kaupassakäyntipalvelua. Olisipa helppoa, jos joku toisi kerran kuussa ison lastin limsoja, mehuja ja talouspaperia kotiovelle sen sijaan että itse pitää tuollaisia muistaa raahata kotiin. Olen siis alustavasti kiinnostunut. Nyt minun täytyy selvittää, minkälaisia kuluja palvelu sisältää ja onko se minulle niiden arvoinen. Millä hinnalla tuotteet ostetaan ja mistä; mitä kotiinkuljetus maksaa ja niin edelleen. Onko kaupassakäyntipalvelun käyttäminen helpompaa kuin itse kaupassa käyminen? Riippuu ihmisestä. Minusta on kiva itse valita ostamani tuotteet. Sekä päivittäistavarakaupassa että myös osakemarkkinoilla. Toisaalta joskus on myös kiva luottaa ammattilaiseen. Kyse voi myös olla ajankäytöstä. Kaikkea päätöksentekoa ei kuitenkaan koskaan voi ulkoistaa. Kotiläksyt eli tietyt taustaselvitykset pitää tehdä. Rahastojen etuina pidetään mahdollisuutta sijoittaa helposti kaukaisille markkinoille, riskin hajauttamista sijoittamalla indeksirahastoon tai kuukausittaisen rahastosäästösopimuksen tekemistä. Pankit ja muut palveluntarjoajat markkinoivat rahastojaan aktiivisesti. Suorien osakesijoitusten puolesta puhujia on vähemmän. Osakesäästämistä pidetään vaikeana. Kuitenkin samat ihmiset, jotka näin väittävät, ottavat asuntolainaa ja kulutusluottoja. Minusta velan ottaminen edellyttää suurempaa taloudellista osaamista ja harkintaa kuin säästäminen. Tämän lehden lukijoille ei osakesäästämistä tarvitse opettaa. Monille muille on kuitenkin vierasta, kuinka osakkeita ostetaan ja miten niitä valitaan. Käytännön asioita siitä kuinka osakekauppaa tehdään voi kysyä omasta pankista tai keneltä vain palveluntarjoajalta. Siihen mitä osakkeita kannattaa ostaa ja millä perustein, ei taas ole yhtä oikeata vastausta. Tämä epävarmuus voi kuulostaa pelottavalta. Minusta se on herkullista. On lohdullista tietää, ettei kukaan ole täydellinen sijoittaja. Joidenkin lehtijuttujen mukaan jopa apinat ovat menestyneet osakearvauksissaan hyvin. Miksen siis minäkin. Minusta osakesäästäminen on mukava harrastus ja sijoituskohteet löytyvätkin usein samanmielisten harrastelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Mikäli rahastosäästäminen tuntuu helpommalta, on hyvä aloittaa siitä. Tärkeintä on säästäminen. Osakesäästäjien Keskusliitto on sekä osake- että rahastosäästäjän asialla. Sari Lounasmeri päätoimittaja Osakesäästäjien Keskusliiton varapuheenjohtaja 4 ViisasRaha Rasmus Finnilä Omaisuudenhoitaja, senior partner Asiantuntevaa varainhoitoa UB:n varainhoitopalveluista löytyy ratkaisu sijoittajien erilaisiin tarpeisiin. Pidämme tärkeänä joustavaa henkilökohtaista palvelua sekä asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden huomioon ottamista tuotteita ja sijoitusstrategiaa valittaessa. Varainhoidossamme korostuvat myös erinomainen ammattitaito sekä pitkä kokemus. Varainhoidon avainhenkilöiden osakkuus yrityksessä turvaa pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. UB Omaisuudenhoito Oy, Aleksanterinkatu 21 A, 00100 Helsinki, Puh (09) 25 380 300 www.unitedbankers.fi MARKKINOILTA Tekstit: Helena Ranta-aho Kuvitus: Kristian Lindbohm Myyntikilpailuja? Ei meidän pankissa Pankinjohtajat vakuuttavat, ettei sijoitusneuvojia enää palkita yksittäisten tuotteiden myymisestä. Se on sijoittajalle hyvästä. Y ksittäisiin tuotteisiin kytkettyjen myyntikilpailujen ja -kampanjoiden aikaa alkaa olla pankeissa ohi. Ainakin Nordean, Helsingin OP Pankin, Sampo Pankin, Tapiola Pankin ja Ålandsbankenin johtajat kertovat, ettei niitä markkinoinnin tukena käytetä. Se on sijoittajalle hyvä uutinen. Pahimmillaanhan yksittäisiin tuotteisiin kytketty kisa johtaa siihen, että sijoitusneuvojat viittaavat kintaalla asiakkaansa tarpeille ja myydä paukuttavat innokkaimmin tuotteita, joiden myynnistä heitä kulloinkin parhaiten palkitaan. – Sijoitusneuvojia ei palkita erikseen kampanjatuotteiden taikka yksittäisten tuotteiden myynnistä, vaan valtaosa heidän ansainnastaan muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta, kertoo Sampo Pankin varallisuudenhoidosta vastaava johtaja Kimmo Laaksonen. Hänen kommenttinsa sopisi melkeinpä sellaisenaan kilpailevienkin pankkien johtajien suuhun. Kaikki korostavat, että palkanlisien merkitys on pieni ja että yksittäisten tuotteiden sijasta halutaan myydä kokonaisvaltaista varainhoitopalvelua. Niinpä myynnistä palkitseminenkin kytketään yleensä yksittäisten tuotteiden sijasta kokonaisuuteen: asiakasmäärien ja -varojen kehitykseen. – Jokaiselle asiantuntijalle tehdään hänen toimenkuvaansa liittyvät myyntitavoitteet, joihin tuloksia sitten verrataan. Tavoitteita ovat esimerkiksi uudet asiakkaat ja varainhoidon volyymin kasvu. Volyymin kasvu on hyvä mittari, koska se sisältää myös laadullisia kriteereitä. Hyvät sijoitusratkaisut kasvattavat volyymia, ja asiakkaiden luottamuksen lisääntyminen tuo lisää varoja hoidettavaksi, kommentoi pankinjohtaja Anne-Maria Salonius Ålandsbankenista. 6 ViisasRaha Laadustakin palkitaan Pankin johtajat korostavat, että myynnin lisäksi palkitsemiseen vaikuttaa moni muukin tekijä. Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa neuvojan osaaminen, sijoitusneuvonnan laatu ja asiakastyytyväisyys. Esimeriksi Ålandsbankenissa seurataan systemaattisesti sitä, että sijoitusneuvot ja sijoittajalle tehty tarvekartoitus ovat linjassa keskenään. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan kaikissa pankeissa säännöllisesti. – Sijoitusneuvojien työn laatua arvioidaan vuosittaisella asiakaskohtaisella tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tulos vaikuttaa sijoituspäällikön palkkiointiin. Hänen palkkaansa vaikuttavat myös asiakkaan varojen pysyvyys ja lisäsijoitukset, joita pidämme tärkeinä laadun ja tyytyväisyyden mittareita, linjaa johtaja Ilkka Tuominen Tapiolasta. Erilaiset asiakkaat, samanlaiset neuvot Viime vuonna julkaistu kvalitatiivinen selvitys sijoitusneuvonnan laadusta Suomessa ja Yhdysvalloissa ei sijoitusneuvojia mairittele. Selvityksen mukaan suomalaiset sijoitusneuvojat keräsivät taustietoa asiakkaistaan systemaattisemmin kuin amerikkalaiset kollegansa, mutta sijoitusehdotuksiaan tehdessään he eivät juuri ota huomioon asiakkaansa tarpeita ja odotuksia. Eivät, vaikka niistä oli neuvojalle selkeästi kerrottu. Tutkijat kävivät Suomessa yhteensä 14 sijoitusneuvojan juttusilla. Neuvojat työskentelivät Z Etelä-Suomessa neljän suurimman finanssialan yrityksen palkkalistoilla. Yhdysvalloissa tietoa kerättiin New Yorkin alueelta. Tutkijat esiintyivät asiakkaina, jotka tarvitsivat neuvoja, koska olivat saaneet 50 000 euron (Yhdysvalloissa 100 000 dollarin) perinnön. Tutkijat yllättyivät, kuinka samankaltaisia ratkaisuja erilaisille asiakkaille tarjottiin. Melkein kaikille ehdotettiin rahastoista koostuvaa arvopaperisalkkua. Yli puolet tarjouksista sisälsi myös eläkevakuutuksen tai jonkin muun vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen. Indeksilaina sisältyi kuuteen tarjoukseen. Tutkijoiden arvion mukaan sijoitusneuvojat keskittyivät enemmän sijoitustuotteiden myyntiin Aika parantaa sijoittajia kuin laaja-alaiseen taloudelliseen neuvontaan. Yksikään tutkijoista ei ollut täysin tyytyväinen saamansa palvelun laatuun. Tutkijat raportoivat, että sijoitusneuvojien asiantuntemuksessa ja kokemuksessa oli suuria eroja. Jos tilanne ei ole radikaalisti tutkimushetkestä muuttunut, on edelleen pitkälti sattuman kauppaa, minkä tasoista neuvontaa asiakas saa. Lähde: Raija Järvinen, Jukka Laitamäki, Anna-Riitta Lehtimäki: Managing service encounter in knowledge intensive services – mystery shoppers in financial markets. Mitä tapahtuisi, jos sijoittajat katsoisivat kauemmas tulevaisuuteen? Miten pitkäaikaisten sijoittajien käytös muuttuisi, jos he eivät ajattelisi sijoittavansa vähintään kymmeneksi vuodeksi, vaan mieltäisivät, että tekevät 30 tai 40 vuoden sijoituksia? Yhdysvaltalainen sijoitustiedontuottaja Morningstar pohti näitä kysymyksiä hiljattain. Tässä tiivistelmä vastauksista: • Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota osinkoihin, koska huomaisi, että pieneltäkin tuntuva ero osinkotuotossa vaikuttaa lopputulokseen korkoa korolle -vaikutuksen vuoksi merkittävästi. • Sijoittaja kestäisi paremmin osakekurssien vuoristoradan ja tarve siirtää varoja turvaan kurssilaskuilta pienenisi. Samalla pienenisi todennäköisyys sille, että sijoittaja päätyy myymään halvalla ja ostamaan kalliilla. • Sijoittaja valitsisi käyttämänsä rahastoyhtiöt ja muut apurit huolellisemmin. Mitä pidempi sijoitusaika, sitä todennäköisempää on, että esimerkiksi rahaston salkunhoitaja vaihtuu sijoitusaikana. Rahastoa voi tietysti vaihtaa, jos uusi salkunhoitaja ei miellytä, mutta helpommalla pääsee – ja vähemmillä veroilla selviää – jos rahastoa ei tarvitse matkan varrella tämän vuoksi vaihtaa. Vaihtamisen tarve on taas todennäköisesti pienempi, jos alun perin valitsee palveluntarjoajan, joka toimii sijoittajaystävällisesti ja joka keskittyy markkinoinnin sijasta sijoittamiseen. • Sijoittaja kiinnittäisi enemmän huomiota kuluihin. Kun sijoitusaika on pitkä, korkoa korolle vaikutus kasvattaa kulujenkin merkitystä. • Sijoittaja toimisi markkinoilla maltillisemmin. Jos ajattelee sijoittavansa kymmeneksi vuodeksi, varojen siirtäminen markkinoilta toiselle aina sen mukaan, minkä markkinoiden kuvittelee tuottavan parhaiten parin seuraavan vuoden aikana, voi tuntua houkuttelevalta. Mutta kuka jaksaisi ryhtyä moiseen tietäen, että temppu pitäisi toistaa 10 tai 20 kertaa? O Z ViisasRaha 7 MARKKINOILTA Z Entä, jos haluaa vain ostaa? Sijoitusneuvojat kysyvät nykyisin asiakkaaltaan paljon ja perusteellisesti, koska säännökset niin vaativat. Kysymyksiä pitää esittää muun muassa asiakkaan sijoitustavoitteista, taloudellisesta tilanteesta sekä rahoitusalan tuntemuksesta ennen kuin hänelle annetaan ensimmäistäkään neuvoa. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että asiakas saa hänelle sopivia neuvoja. Samankaltaisen kysymyspatteriston joutuvat usein käymään lävitse myös asiakkaat, jotka ovat aikeissa ostaa esimerkiksi jonkin rahaston osuuksia. Se saattaa omatoimista sijoittajaa ärsyttää. Valituksia raskaan kaavan käyttämisestä on kuultu myös Finanssivalvonnassa. Kysymysten esittämistä perustellaan yleensä rahoitusvälineitä koskevilla säännöksillä (MiFID). Perustelu on huono, koska sääntely sisältää poikkeuksen, joka sallii yksinkertaisten sijoitustuotteiden myymisen ilman taustaselvityksiä. Edellytyksenä on, ettei asiakas kaipaa sijoitusneuvontaa ja että hän ottaa itse myyjään yhteyttä. Enemmän taustatukea kyselijät saavat asiakkaan tuntemista koskevasta sääntelystä, joka edellyttää, että palveluntarjoaja tunnistaa ja tuntee asiakkaansa ja on selvillä tämän toiminnan laadusta ja laajuudesta. Sääntely jättää kuitenkin paljon harkinnanvaraa: jos kyseessä on yksinkertainen toimi, vähempikin selvittäminen riittää. Käytännössä minimikaava näyttää olevan, että uudelta asiakkaalta kysytään bruttotuloja ja sijoitettavien varojen alkuperää. Lisäksi kysytään onko asiakkaalla tai hänen lähipiirillään poliittista vaikutusvaltaa. Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Esa Pitkänen muistuttaa, ettei laajemmissakaan kyselyissä ole mitään laitonta. Toisaalta: viranomaissääntelyyn vedoten tietoa ei pidä ylen määrin kerätä markkinointitarpeisiin. Sijoittajan näkökulmasta tilanne on erikoinen: Auton voi ostaa ilman, että joutuu tekemään kauppiaalle selkoa raha-asioistaan. Sadan euron rahastosijoitus saattaa kuitenkin jäädä tekemättä, jos ei ole valmis palveluntarjoajan kysymyksiin vastaamaan. Autokauppiasta rahanpesulakiin perustuva asiakkaan tunnistamis- ja tuntemisvelvollisuus koskee, jos tämä ottaa vastaan yli 15 000 euron käteissuorituksen. O LYHYESTI ”Maailmassa on kolme ihmisryhmää, jotka eivät usko siihen, että markkinat toimivat. Niihin kuuluvat kuubalaiset, pohjoiskorealaiset ja aktiiviset varainhoitajat.” Sijoitusguru Rex Sinquefield ja indeksirahastojen uranuurtaja The Elements of Investments -kirjan mukaan. 8 ViisasRaha Puheenjohtajan palsta Osinkoja osakkeina N äyttää siltä, että osinkokeväästä tulee viime vuotta selvästi parempi. Monet yritykset, jotka ovat osinkoehdotuksensa kertoneet, ovat ilmoittaneet nostavansa osinkoja. Tämä tuntuu monesta osakesäästäjästä mukavalta. Yleinen ajatushan on että osingot ovat jotain ylimääräistä hyvää, jolla yritys palkitsee omistajiaan. Näinhän ei ole. Yrityksen omaisuus tietenkin pienenee osinkojen verran, eli omistajan kannalta kyse on siitä, että osa osakeomistuksen arvosta muutetaan käteiseksi. Silti osinkoja kyllä kannattaa seurata. Ne voivat kertoa esimerkiksi johdon näkemyksistä yrityksen tulevaisuudesta. Itse asiassa tutkimusten mukaan hyvät osingonmaksajat ovat olleet keskimääräistä parempia sijoituksia, ja erityisen hyviä ovat olleet osinkojaan nostaneet yritykset, jopa useamman vuoden sijoitusperiodilla. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yritysten osinkoehdotuksista päättäviin vaikuttaa eniten pyrkimys jatkaa omaksuttua osinkopolitiikkaa, mutta heti sen perässä seuraa tulevien voittojen pohdinta, sekä voittojen kasvu että niiden vaihteluherkkyys. Tämäkin tukee näkemystä osinkojen informatiivisuudesta, täytyyhän yrityksen johdolla olla paras käsitys yrityksen tulevasta ansaintapotentiaalista. Edelleen, tutkimusten mukaan vajaata puolta osinkoehdotuksista päättävistä kiinnostaa tulevat mahdolliset investointimahdollisuudet. Mutta vain viidennes heistä miettii sijoittajille koituvia veroseuraamuksia osingonmaksun yhteydessä. Oliko esimerkiksi Kemiran päätös jakaa omistajilleen Tikkurila nimenomaan osinkoina kaikkien kannalta järkevä? Yrityksen suuret omistajat, Paasikivien Oras Invest ja valtion Solidium, eivät maksa osingoista veroa, joten heille järjestely sopii var- masti hyvin. Piensijoittajan tilanne on kuitenkin toinen. Pitkäaikainen Kemiran omistaja, joka haluaa jatkaa edelleen täysipainoisesti myös Tikkurilan omistajana, joutuu maksamaan viidenneksen Tikkurilan osakkeen arvosta veroina. Näin siis tapahtuu vaikka ei myisi ainoatakaan osaketta pois! Jakautuminen sinänsä voi olla järkevää, todennäköisesti kaksi miinus yksi on tässä tapauksessa enemmän kuin yksi. Näin myös markkinoilla uskotaan, mistä kertoo pörssitiedotteen selvä positiivinen vaikutus osakkeen kurssiin. Toivottavasti näin käy myös irtoamisen yhteydessä, jotta vero, noin viisi prosenttia osakeomistuksesta, tulisi katetuksi. Ehkä Kemiran valintaa selittää osaltaan yrityksen hallituksen osakeomistukset. Tai tarkemmin sanottuna niiden puuttuminen. Puheenjohtajan, pääomistajaa edustavan Pekka Paasikiven, ohella hallituksessa on vain yksi henkilö, joka omistaa Kemiran osakkeita, ja hänkin vain 1 250 kappaletta. Varmaan yritys itse pääsee näin helpommalla ja halvemmalla, mutta hallituksenkin pitäisi muistaa ketä varten yritys on olemassa: osakkeenomistajia. Myös meitä pieniä. Timo Rothovius Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja a Ot e m al k. w t: w 1. 0€ 95 / 2 m a ta ut te to om t.c lo e m im vo ita ki v in ka si ku aa .p w e m om rr ke do to m lis al M iin tie sä Li ,n tä te yt yh n nu si . si ee iv to T LO M A IT IV IK AS ra ei ken llä m ta e a ho si mis tä ak en ys i d m k a i he aa m uu n a m te lp si tt po e a s ov kk l i o tt al äv us y m aan put ät hd .L is t oi t ki o pp oiv ess ve vi ta ä. ee lo iden utu t . m loks ja uk en ai ne a n ja DE SI GN PA paasikivitalot.com Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm Missä viipyvät asuntorahastot? Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen on Suomessa alkutekijöissään. Piensijoittajille sopivia asuntorahastoja ei markkinoilla juuri ole. A suntosijoittaminen koetaan turvalliseksi ja vakaaksi sijoituskohteeksi. Kyselyjen mukaan suomalaiset sijoittaisivat ylimääräisen pari sataa tuhatta euroa mieluiten asuntoon. Harva kuitenkaan pystyy ostamaan sijoitusasuntoakaan käyttämättä riskialtista velkavipua. Toinen asuntosijoittamisen ongelma on osaamisen puute. Asunnon ostaminen ja vuokraaminen edellyttää ammattitaitoa tai ainakin vaivannäköä. Vuokranantaja ottaa riskin paitsi asunnon arvonmuutoksesta myös vuokralaisesta. Pahimmillaan vuokralaisriitoja voi joutua selvittämään oikeudessa asti. Rahastomuotoinen asuntosijoittaminen kuitenkin mahdollistaisi asuntomarkkinoille pääsyn pienilläkin summilla ja ilman erityistä omaa asiantuntemusta. Rahastossa ammattilaiset hoitavat sijoituskohteiden etsimisen ja vuokraamisen. Asuntorahastoissa sijoitukselle saadaan myös hyvä hajautus. Sijoitus ei kohdistu vain yhteen tiettyyn asuntoon, vaan kaikkiin rahaston omistamiin asuntoihin. Verohuojennus puhuttaa Asuntorahastojen synty on tyssännyt kolmeen tekijään: vähäiseen kysyntään, vähäiseen tarjontaan ja poliitikkoihin. 10 ViisasRaha Ensinnäkin Suomessa on totuttu siihen, että asuntosijoittaja ostaa asunnon itse. Tällöin voi valita sopivan kohteen ja hoitaa sitä mielensä mukaan. Kassavirtaa tulee vuokrana kuukausittain, mikä mahdollistaa myös velkarahan käyttämisen asunnon hankinnassa. Toiseksi: vuokra-asuntoihin perustuvan kiinteistörahaston perustaminen vaatii kokemusta ja vaivannäköä. Esimerkiksi kauppakeskuksessa vuokrataan yksi iso tila yhdelle, kun taas pieniä asuntoja vuokrataan satoja eri ihmisille. Rahaston pyörittäminen edellyttää työtä, hallintoa ja organisointia. Kolmas kiinteistörahastojen jarru on lainsäädäntö. Suomeen on yritetty vuosikausia saada lakia, joka mahdollistaisi myös asuntoihin sijoittavat rahastot. Euroopassa tällaisia kaksinkertaisesta verotuksesta vapautettuja REITrahastoja (Real Estate Investment Trust) on ollut vuosikausia. Suomessa ensimmäinen kiinteistörahastolaki saatiin valmiiksi vuonna 1997. Muutoksia lakiin tehtiin vuonna 2007 ja uudestaan viime vuonna. Periaatteessa asuntosijoitusrahastoja voi perustaa jo nyt, mutta käytännössä niitä ei juuri tarjolla ole. Asuntorahastoja ei synny, koska lain mukaan kaksinkertaisesta verosta vapautettu rahasto olisi velvoitettu listautumaan pörssiin. Toinen poliittinen hidaste REIT-rahastoille on se, etteivät rahastot saa sijoittaa liike- ja toimistokiinteistöihin samoin ehdoin kuin vuokraasuntoihin. Uudistettu kiinteistörahastolaki vastaa heikosti piensijoittajien tarpeisiin. Lain tarkoitus ei ole asuntosijoittamisen helpottaminen vaan pikemminkin pyrkimys vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. – Kiinteistörahastolain muutoksessa on kyse politiikasta, myöntää valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju. Suomessa on katsottu, että valtiovallan ei ole mielekästä verohuojennuksin kannustaa nykyistä enempään asuntosijoittamiseen. Liikeja toimitilarakentamista tapahtuu myös ilman REIT-rahastoille ehdotettuja veronhuojennuksia. Ilman verokannustimia ei REIT-rahastoja kuitenkaan näytä syntyvän. Muihin kuin osakeyhtiömuotoisiin asuntorahastoihin pääsevät käytännössä käsiksi vain suursijoittajat. Asuntosijoittajan vaihtoehdot vähissä Vasta viime syksy toi Suomeen ensimmäisen piensijoittajille suunnatun asuntorahaston. Varainhoitoyhtiö Asuntoturva ja henkivakuutusyhtiö Mandatum Life tarjosivat tämän vuoden alkuun asti Quorum III -nimistärahastoa kahden tuhannen euron minimisijoituksella. Asuntoturvan tuotteessa on alla kommandiittiyhtiötä vastaava kiinteistöpääomarahasto. Rahaston ainoa sijoittaja on Mandatum Life, joka myy osuuksia edelleen piensijoittajille. Yksityishenkilöt pääsevät mukaan kiinteistörahastoon ostamalla henkilövakuutusyhtiöltä vakuutussidonnaisen sijoitustuotteen. Näin rahasto toimii veroneutraalisti, eli sijoittajat joutuvat maksamaan tuotostaan veron kertaalleen omassa verotuksessaan. Rahaston pääomatavoite on pari sataa miljoonaa euroa, josta noin kolmasosa on omaa pääomaa, loput lainarahaa. Listautuminen olisi vaatinut suurempaa pääomaa ja sijoittajajoukkoa. – Sijoittajamassan pitää olla tarpeeksi suuri, jotta pieni määrä kauppoja ei heilauttelisi kursseja, perustelee Asuntoturvan toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa. – Kolmessa vuodessa pitäisi kerätä vähintään puoli miljardia omaa pääomaa, jotta listaaminen olisi järkevästi mahdollista. Asuntoturva ostaa rahastoonsa tämän vuoden aikana pari tuhatta asuntoa. Kohteet ovat suurissa kasvukeskuksissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Sinnemaa uskoo rahaston pääsevän pitkän ajan keskiarvotuottoihin, runsaaseen viiteen prosenttiin. Hallinnointipalkkioina Mandatum ottaa 0,5 prosenttia vakuutussummasta ja rahasto 1,1 prosentin vuotuisen hallinnointipalkkion si- Mikä REIT-rahasto? REIT-rahastot ovat verovapaita osakeyhtiöitä, jotka sijoittavat vuokra-asuntoihin. Verovapauden edellytys on se, että rahaston tuloista 80 prosenttia tulee vuokratuotoista. Myös varoista 80 prosenttia täytyy olla sijoitettuna vuokra-asuntoihin, ja velkaa voi olla enintään 80 prosenttia sijoitusten arvosta. Osakeyhtiömuotoisen rahaston pitää listautua pörssiin kolmen vuoden aikana perustamisesta. Rahasto ei maksa tuotoistaan veroa vaan jakaa tuoton sijoittajille. Rahaston on maksettava osinkoina 90 prosenttia tuotoista. Jos se käyttää osan voitoista uusien asuntojen rakentamiseen, rahasto voi pudottaa osuuden 60 prosenttiin. joitetusta pääomasta. Vakuutustuotteen sisällä sijoitusmuodosta toiseen vaihtaminen on verovapaata, jos välissä ei voittoja kotiuteta. Asuntoturvan ja Mandatumin tuotteessa sijoittajat sitovat pääomansa seitsemäksi vuodeksi. Rahastosta ennen aikojaan lähteminen on sanktioitu, jotta muut sijoittajat eivät kärsi lunastuksista. – Sijoittamiseen kuuluvat riski, tuotto ja likviditeetti, Sinnemaa toteaa. – Kaksi niistä voi saada, mutta ei kaikkia kolmea. Tässä rahastossa likviditeetti on heikohko, mutta tuottoa saa kohtuullisella riskillä. Ilman listautumisvaatimusta piensijoittajille suunnattuja asuntorahastoja syntyisi todennäköisesti enemmän. Nyt tavallista vuokra-asuntoihin sijoittavaa osakeyhtiötä ei saa yhdenkertaisen veron piiriin ilman pörssilistausta. Listaamaton osakeyhtiö maksaa veroa sekä tuloksestaan että uudestaan silloin, kun voittoja jaetaan sijoittajille. REIT-rahastoa koskee harvinainen poikkeus yhtiöverosta. Kaikkia muita osakeyhtiöitä verotetaan sekä tuloksestaan että voitonjaosta. Kommandiittiyhtiöt on jo nyt vapautettu kaksinkertaisesta verosta. Tällaisia instituutioille ja varakkaille yksityishenkilöille suunnattuja kommandiittiyhtiömuotoisia kiinteistörahastoja on esimerkiksi pankkiiriliike Icecapitalilla, joka perusti Suomen ensimmäisen asuntoihin sijoittavan kiinteistöpääomarahaston keväällä 2006. Piensijoittajan vaihtoehdot ovat edelleen vähissä. Se, joka on kiinnostunut liikekiinteistöistä, voi laittaa rahansa pörssin harvoihin listattuihin kiinteistöyhtiöihin. Vuokra-asuntosijoittajat saavat jatkaa asuntonäytöillä kiertelyä entiseen tapaan. O Asuntorahasto + Ammattimainen sijoittaja hoitaa vuokraamiseen liittyvät sopimukset, remontit ja muun työn + Sijoittajan riskit hajautuvat + Mukaan pääsee pienellä rahalla – Hallinnointipalkkiot syövät osan tuotosta – Ei mahdollisuutta huipputuottoihin Omatoiminen asuntosijoittaminen + Voi päästä hyviin tuottoihin esimerkiksi paikallistuntemusta hyödyntämällä + Tuotto tulee puhtaana käteen ilman välikäsiä – Edellyttää suurehkoa omaa pääomaa – Riskejä vuokralaisesta, remonteista ja asunnon arvostuksesta – Omalle työlle ei tule usein laskettua arvoa ViisasRaha 11 Teksti: Risto Pennanen Kuvat: Miika Kainu TUNTEMATON P örssiyhtiön hallituksen työstä on sijoittajalle näkyvää yleensä lähinnä vuosikertomuksen hallituksen toimintakertomus. Etenkin piensijoittajan mahdollisuudet arvioida hallituksen työtä ovat pienet. Pitkän linjan hallituskonkari Matti Lainema toteaakin karrikoiden, että ulkopuolisen silmissä hyvin menevillä yhtiöillä on hyvä ja huonosti menevillä huono hallitus. Todellisuus on toki monimutkaisempi, sillä hallituksen tekemän strategisen työn tulokset näkyvät pitkän ajan kuluessa. Esimerkiksi viime vuonna toimineen hallituksen merkittävimpiä päätöksiä voi yleensä arvioida aikaisintaan vuoden tai kahden päästä. Kun yritykset itse teettävät arvioita oman hallituksensa toiminnasta, ne pyrkivät selvittä- 12 ViisasRaha mään muun muassa hallituksen yhteistyökykyä ja osallistumisaktiivisuutta. – Hallitusarvioissa kaksi kolmasosa määräytyy sen mukaan, miten hallitus työskentelee. Sen arvioiminen on sijoittajalle lähes mahdotonta, sanoo Lainema, joka on käytännön hallitustyön lisäksi kirjoittanut useita teoksia hallitusten toiminnasta. Sijoittajille tilanne on hankala siksi, että hallituksen valinta ja sen toiminnan arvioiminen ovat omistajien keskeisimpiä tehtäviä. Isoillakin vaikeaa Suuret institutionaaliset sijoittajat pitävät hallitusten arviointia tärkeänä. – Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä ja sen strategian uskottavuudesta. Arvioimme kokoonpanoa niin sijoitusta tehdessä kuin omistuksen aikana, sanoo Eläke-Tapiolan sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo. Samoin ajattelevat useimmat muutkin suursijoittajat. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistajapolitiikassa todetaan, että ”hallituksen toiminnan arvioiminen ja jäsenehdokkaiden nimeäminen ovat erittäin keskeisiä kysymyksiä sekä omistajavallan käytön että myös isojen omistajien vastuun kannalta: omistajien on valvottava hallitusta ja varmistettava, että se toimii nimenomaan omistajien yhteisessä intressissä”. Hallituksen jäseniä monet suuret yhteisösijoittajat kuitenkin tapaavat melko harvoin. – Olemme enemmänkin yhteydessä operatiiviseen johtoon, jota tapaamme pari kertaa vuodessa. Hallitukseen olemme yhteydessä lähinnä haastavissa erityistilanteissa, sanoo Hanna Hiidenpalo. HALLITUS Osakkeenomistajat kokoontuvat pian yhtiökokouksiin valitsemaan pörssiyhtiöille hallituksia, joiden toiminnasta heille ei kerrota paljoakaan. Finanssikriisi saattaa tuoda muutoksen tähänkin. Suurilla sijoittajilla on luonnollisesti hyvä tuntuma hallitustyöhön, jos niillä on oma edustaja hallituksessa. Tässä suomalaiset eläkeyhtiöt ovat valinneet eri tien. Esimerkiksi Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on toiminut useammassakin hallituksessa, kun taas Ilmarisen henkilökunta ei ole perinteisesti mennyt hallitustyöhön. Syy Ilmarisen pidättäytyvään linjaan on ollut siinä, että hallitusjäsenyys vaikeuttaisi yhtiön kykyä tehdä kauppaa osakkeella. Ilmarisenkin henkilöstöä on kuitenkin mukana useamman pörssiyhtiön nimitysvaliokunnassa, mitä kautta syntyy kuva hallituksen toimintakyvystä. Hallitus ulos kaapista Finanssikriisi on herättänyt jälleen vaatimuksia läpinäkyvyyden lisäämiseksi koko finanssi- 0 Hallitus sijoittajan silmin Tärkeitä kysymyksiä sijoittajien pohdittavaksi: Hallituksen rooli: Hallituksen ja operatiivisen johdon työnjako täytyy olla selvä. Hallituksen rooli vaikuttaa myös jäseniltä vaadittaviin ominaisuuksiin. Nimitysvaliokunnan jäsenet: Mikä on nimitysvaliokunnan suhde hallitukseen ja omistajiin? Ovatko nimitysvaliokunnan jäsenet suurimpien omistajien edustajia vai hallituksen jäseniä? Jäsenten riippumattomuus: Ovatko hallitusjäsenet riippumattomia esimerkiksi pääomistajasta ja miten riippumattomat jäsenet tekevät yhteistyötä keskenään? Sitoutuminen: Kuinka sitoutuneita hallitusjäsenet ovat yritykseen? Omistavatko he yhtiön osakkeita? Hallituksen ajankäyttö: Kuinka monessa hallituksessa ehdokkaat toimivat? Jääkö heille riittävästi aikaa hallitustyöhön oman päätyön lisäksi? Monipuolinen koostumus: Mitkä ovat keskeiset taidot, joita juuri kyseisen yhtiön hallituksesta täytyy löytyä? Hallituksen toiminnan kehittäminen: Mitkä ovat ydintulokset hallitusarvioinnista? Kuka on tehnyt arvioinnin ja miten hallitus aikoo kehittää toimintaansa? Z Z ViisasRaha 13 ”Hallituksen kokoonpano kertoo paljon yrityksestä ja sen strategian uskottavuudesta.” Hanna Hiidenpalo Z maailmassa. Vaatimukset koskevat myös pörssiyhtiöiden hallitusten toimintaa. Esimerkiksi Englannissa marraskuussa julkistettu Walkerin raportti kannustaa hallituksia kertomaan nykyistä enemmän toiminnastaan julkisuuteen. Raportin on koonnut pääministerin toimeksiannosta Sir David Walker, joka on aiemmin toiminut muun muassa Morgan Stanleyn hallituksen puheenjohtajana. – Kansainvälinen kehitys on sen suuntainen, että avoimuutta lisätään monellakin tavalla. Suomessa olemme tässä asiassa jälkijunassa, sanoo Ilmarisen osakesijoituksista vastaava johtaja Matti Rusanen. Myös Suomessa keväällä julkistettavan arvopaperimarkkinayhdistyksen uuden ohjeistuksen odotetaan korostavan avoimuuden merkitystä. Nykyinenkin kotimainen suositus hyvästä hallintotavasta kannustaa pörssiyhtiöitä tekemään arvion hallitustyöstä. Useimmat hallitukset ovatkin arvioineet toimintaansa jo muutaman vuoden ajan. Arvioinnin ensisijainen tarkoitus on auttaa hallitusta kehittämään työskentelytapojaan. Arviointi etenee usein niin, että hallituksen puheenjohtaja pyytää kaikkia jäseniä arviomaan sekä koko hallituksen työtä että puheenjohtajan toimintaa. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa työskentelyprosessit, ajan käyttö ja työilmapiiri. Näin tehty arviointi on epäilemättä hyödyllinen toiminnan kehitysväline. Ongelma on siinä, että itse tehdyn arvioinnin objektiivisuus voi vaihdella. – Avoimuuden lisäämisen kannalta olisi hyvä askel, jos hallituksen oman arvioinnin lisäksi joku ulkopuolinen arvioisi toimintaa silloin tällöin, sanoo Matti Rusanen. Kehittämiskohteiden löytäminen on vaikeaa, jos arviointi tapahtuu peiliin katsomalla. Sen sijaan ulkopuolisen on helpompi todeta esimerkiksi, että hallituksen puheenjohtaja estää avoimen keskustelun vaihtoehdoista ja jyrää omat näkemyksensä voimalla läpi. Hallitusarvioinnin toinen heikko kohta on se, että arvioinnin tulokset jäävät yleensä hallituksen omaan tietoon. On ymmärrettävää, että arviointidokumenttia ei levitetä sellaisenaan julkisuuteen. Raportin julkistaminen tekisi todennäköisesti arvioinneista nykyistä markkinointihenkisempiä. Silloin raportista olisi entistä vähemmän hyötyä toiminnan kehittämisessä. Toisaalta omistajien olisi tärkeä tietää, kuinka tehokasta hallituksen toiminta on ollut. Ny- 14 ViisasRaha kyisinkin jotkut hallituksen puheenjohtajat esittelevät hallitusarvioinnin keskeisiä tuloksia suurten osakkeenomistajien tapaamisissa. Myös monet nimitysvaliokunnat saavat raportit käyttöönsä. Avoimuuden lisääntyminen kasvattaa paineita julkistaa tärkeimpiä osia arvioinnista myös piensijoittajille. – Hallitus voisi tuoda yhtiökokoukseen ainakin näkemyksen, miten se aikoo omaa toimintaansa kehittää. Pitäisi omistajien tästäkin jotain tietää, pohtii Matti Lainema. Englantilaisessa Walkerin raportissa esitetään, että hallitusarvio voisi olla oma osansa vuosikertomuksessa. Pörssissä ei pidä harjoitella Koska sekä hallituksen onnistumista että yksittäisten jäsenten hallitustyöosaamista on vaikea arvioida, pyrkivät suuret sijoittajat vähentämään hallitusvalintoihin liittyvää epävarmuutta yleisillä periaatteilla. Samanlaisia periaatteita löytyy myös pörssiyhtiöiden hyvää hallintotapaa kuvaavista ohjeista. Hallitusehdokkaiden kokemus on luonnollisesti keskeinen asia. Koska hallituksen päätehtävä on toimitusjohtajan valvonta ja tukeminen, on hallitusjäsenten kokemuksesta pörssiyhtiön toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen tehtävistä suuri apu. Mitä menestyneemmässä yhtiössä tuo kokemus on hankittu, sitä parempi asia. Siksi esimerkiksi Nokian entiset ja nykyiset johtajat ovat haluttuja ihmisiä. Samoin kokemus hallitustyöstä on tärkeää. – Pörssiyhtiön hallitus ei ole harjoittelupaikka. Kokemus listaamattoman yhtiön hallitustyöstä olisi hyvä asia, kun lupautuu ensimmäistä kertaa ehdolle pörssiyhtiön hallitukseen, sanoo Matti Rusanen. Hallitushai on vaarallinen Koska pörssiyhtiön hallitustyö on vaativa tehtävä, löytyy pienestä Suomesta rajallinen joukko monipuolisen kokemuksen omaavia ihmisiä. Siksi hallituspaikoilla on taipumus kasautua samoille ihmisille. Liian monessa yhtiössä toimivat hallitushait ovat kuitenkin jopa vaaraksi yhtiölle, koska he eivät pysty keskittymään mihinkään riittävän paljon. Parikymmentä vuotta sitten huikeimmilla vaikuttajilla oli kymmeniä hallituspaikkoja. Muutama vuosi sitten monet pitivät hyvänä, jos hallitusjäsenyyksiä olisi enintään viitisen kappaletta. Nyt arvot ovat muuttuneet vielä tiukemmiksi. – Hallituksen jäsenellä ei tulisi olla liian montaa hallituspaikkaa hoidettavanaan ja puheenjohtajuuksia mielellään vain yksi tehtävän menestyksellisen hoidon onnistumiseksi, muotoilee Hanna Hiidenpalo. Tarve rajoittaa hallitusjäsenyyksiä johtuu siitä, että maailma on monimutkaistunut ja kilpailu koventunut. Tällöin hallitukselta vaaditaan entistä syvällisempää paneutumista yrityksen toimintaan. – Jopa joillain pörssiyhtiön toimitusjohtajilla on edelleen aika paljon hallituksen puheenjohtajuuksia ja jäsenyyksiä. On vaikea kuvitella, että pörssiyhtiön vetämisen lisäksi voisi olla useammassa kuin kahdessa pörssiyhtiön hallituksessa, pohtii Matti Lainema. Riippumattomia riittävästi Palkkiotaso kansainvälistynyt Hallituspalkkioiden taso on Suomessakin noussut kymmenessä vuodessa vahvasti, joskin suhdanteet ovat pitäneet palkkiot paikallaan pari vuotta. Tänä keväänä valtaosa yhtiöistä pitää palkkiot viime vuoden tasolla. Palkkiot ovat nyt jotakuinkin kansainvälisellä tasolla yhtiöiden kokoon nähden. – Kehitys ei silti välttämättä ole oikein hyvin ottanut huomioon yritysten nykyistä tulos- tai kannattavuuskehitystä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo Hanna Hiidenpalo. Myös hallituspalkkioiden maksaminen osakkeina on lisääntynyt. Muun muassa Ilmarinen suosittelee, että hallituspalkkioista maksetaan osakkeina noin puolet ja toinen puolisko käteisenä niin, että palkkioiden verot tulevat maksettua. Sen sijaan optiot herättävät epäilystä. Ilmarisen kannan mukaan hallituksella ei pitäisi olla omaa optio-ohjelmaa. Samoin näkee hallitustyön asiantuntija. – Kun on optioita ja bonuksia, hämärtyy kokonaispalkitseminen. Kasvaa myös riski, että hallitus tekee operaatioita optioiden arvon nostamiseksi, sanoo Matti Lainema. Nollaomistajat ulos Suuret omistajat pitävät vähintäänkin suotavana, että hallitusjäsenillä on myös osakeomistusta johtamassaan yhtiössä. Matti Lainema menee vielä pidemmällä ja kannustaa omistajia suorastaan vaatimaan hallitusehdokkailta omistusta. – Pitäisi saada kansanliike, että buuataan ulos hallituksesta ihmiset, jotka eivät omista olleenkaan yhtiön osakkeita. Lainema näkee, että 100 000 euron osakepotti pitäisi olla minimipanos, joka osoittaa hallituksen olevan vakavissaan liikkeellä. Lainema painottaa kuitenkin, että omistus ei sinänsä muuta ihmisen ajatuksia. – Mutta peräänantamattomuus kasvaa, kun omistaa itsekin. ”Buuataan ulos hallituksesta ihmiset, jotka eivät omista olleenkaan yhtiön osakkeita.” Matti Lainema Riippumattomien hallitusjäsenten merkitystä ei voi korostaa liikaa pörssiyhtiöissä. Riippumattomilta jäseniltä vaaditaan erityisen paljon voimaa, jos yhtiössä on joku hallitseva omistaja. – Sijoittajana haluaisin, että riippumattomat jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa miettimään omaa suhdettaan ei-riippumattomiin jäseniin, sanoo Matti Lainema. Hallitusehdokkaista käydään Suomessa vähän käden vääntöä. Jos sellaista tapahtuu, on juuri riippumattomien jäsenten vähäinen määrä yleisin syy kiistelyyn. – Riippumattomuus on ollut poikkeuksetta kiistan syy. Siinä on kyse hallituksen uskottavuudesta ja tasapuolisuudesta, joka toteutuu kyllä keskimäärin hyvin suomalaisissa pörssiyhtiöissä, sanoo Ilmarisen Matti Rusanen. Monipuolisuus tärkeää Yksittäisten henkilöiden osaamisen lisäksi hallitusta valittaessa on katsottava kokonaisuutta. – Pitää arvioida jäsenten profiileja ja mitä osaamista kukin henkilö tuo hallitukseen, sanoo Hiidenpalo. Etenkin pienessä Suomessa hallitusten klassinen ongelma on ollut, että kaikki hallitusjäsenet ovat olleet miehiä, jotka ovat tunteneet toisensa jo opiskeluajoilta. Samankaltainen tausta on tuonut tehoa toimintaan, mutta kaventanut näkökulmia. Nyt hallitukseen halutaan molempia sukupuolia, kohtuullisen laajaa ikähaitaria, kansainvälisyyttä ja monenlaista ammatillista osaamista. Keskustelu naisten hallitusjäsenyyksistä on lisännyt nopeasti naisten määrää hallituksissa. Sama ei kuitenkaan ole tapahtunut pörssiyhtiöiden johdossa, sillä Helsingin pörssissä ei ole yhtään naistoimitusjohtajaa. Toki edelleen löytyy muutama pörssiyhtiö, jonka hallituksessakaan ei ole yhtään naista. – Onhan se mielenkiintoista, jos hallitukseen ei löydy yhtään naista. Tulee mieleen, onko nimitysvaliokunta verkostoitunut riittävän hyvin yhteiskunnassa, sanoo Hanna Hiidenpalo. Monipuolisuus voi kuitenkin pahimmillaan johtaa jäykkyyteen. Ilmarinen määritteleekin omistajapolitiikassaan, että ”hallituksesta tulee löytyä riittävän laaja-alaista osaamista, mutta jäsenmäärän liiallinen kasvattaminen heikentää toimintakykyä”. Myös Walkerin raportissa muistutetaan, että liian suuri hallitus voi vähentää hallituksen toimintakykyä ja yksittäisten jäsenten mahdollisuut- ViisasRaha 15 Z Z ta vaikuttaa päätöksiin. Raportti ei kuitenkaan anna suositusta optimikoosta, koska niin monet yrityskohtaiset asiat vaikuttavat hallituksen kokoon. Hallituksen toimintakykyä voi heikentää suuren koon lisäksi myös jäsenten kansainvälisyys, mikä väistämättä vähentää hallitusjäsenten epävirallisia kontakteja. – Suhtaudun epäillen suurten hallitusten kykyyn saada strateginen prosessi liikkeelle. Jos hallituksessa on paljon kansainvälisiä tähtiä, ei siitä välttämättä synny hyvää tiimiä, sanoo Matti Lainema. Enronin katastrofi ja GM:n jättimäiset vaikeudet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että oppikirjojen mukaan koottu hallitus ei estä yritystä ajautumasta vaikeuksiin. Hyvät periaatteet lisäävät kuitenkin todennäköisyyttä, että hallitus toimii tasapuolisesti kaikkia omistajia kohtaa ja tukee toimivaa johtoa oikealla tavalla. Orkesterinjohtaja vai päällystakki? Jotta hallituksen ja operatiivisen johdon yhteispeli toimisi, pitää hallituksen rooli olla täysin selkeä. Perinteisimmillään hallitus on ollut valvoja, joka on etäällä yrityksen toiminnasta. Valvova hallitus valitsee johdon ja valvoo tämän toimintaa. Tällainen hallitus on vahvasti toimitusjohtajan antaman tiedon varassa. Suurin vaara työnjaon sotkeutumiselle on niin sanotulla voimavarahallituksella, joka voi tukea toimivaa johtoa monissa operatiivisissa tehtävissä kuten asiakassuhteiden ylläpidossa tai verkostojen luomisessa. Tällainen toimintamalli on parhaimmillaan hedelmällinen, mutta huonoimmillaan hapanten ristiriitojen lähde. – Sijoittajana kiinnittäisin huomiota hallituksen puheenjohtajan rooliin. Itse pidän huonona puolipäiväistä päällystakki puheenjohtajaa, jolloin työnjako saattaa hämärtyä. Tilapäisesti tällainen malli voi toimia hyvinkin, sanoo Matti Lainema. O 16 ViisasRaha Kolumni Tilinpäätösten aika T ämän kevään tilinpäätökset ja vuosikertomukset ovat tavallistakin kiinnostavampaa luettavaa: yleistaloudessa on takana suuri notkahdus. Konkurssien pelon synnyttämästä paniikista on selvitty, mutta epävarmuutta on vielä paljon ilmassa. Tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia ja vuosikertomuksia luetaan siitä näkökulmasta, mikä on oman sijoituskohteen tai muutoin kiinnostavan yhtiön tilanne. Pörssisäätiö ja Talouselämä-lehti palkitsevat vuosittain sijoittajaviestinnältään täysipainoisimmat internetsivut ja huomauttavat heikoista. Sivujen merkitys sijoittajalle vaihtelee suuresti: on hyviä ja avoimia tiedottajia, mutta myös vain muotoja täyttäviä, todellisia tietoja salaavia yhtiöitä. Tänä vuonna vuosikertomukset on syytä laittaa testiin: kerrotaanko niissä tämän hetken näkökulmasta keskeiset seikat avoimesti. Mitä sitten pitäisi kertoa? Pörssiyhtiöille pakolliselle IFRS-tilinpäätökselle on tyypillistä, että yritysostoissa syntyvästä liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan sen realistisuutta testataan. Etenkin tappiollisen yrityksen liikearvon kohdalla on syytä olla kriittinen: kun liikearvo kuvaa taseessa erikseen näkymätöntä aineetonta hyvää, sen odottaisi tuottavan myös tulosta. Tämän vuoksi testauksen oletukset ja erityisesti niissä tapahtuneet muutokset ovat mielenkiintoisia. Vähimmäisvaatimuksena sijoittaja voi pitää, että muutokset on esitetty ja perusteltu sekä oletusten osalta on näytetty, paljonko kukin saa huonontua ennen kuin joudutaan alaskirjauksiin. Nähty kriisi syntyi rahoitusmarkkinoilla. Luottohanat lähes sulkeutuivat ja ehdot huonontuivat. Tästä syystä on tärkeää päästä tutkimaan sijoituskohteiden velkoja: kuinka pian velat erääntyvät ja vaativat uudelleenneuvotteluita (aiempaa korkeampien korkojen ympäristössä), kuinka paljon maksettu korko ylittää riskittömän koron, mihin korkoperusteeseen yhtiön maksama korko on sidottu, onko kovenantteja ja kuinka lähellä niitä ollaan. Kovenanttina voi olla esimerkiksi, että lainat voidaan irtisanoa (käytännössä korkoa voidaan korottaa), jos omavaraisuus alentuu esimerkiksi alle 40 prosentin. Yritysten on kuvattava riskejään toimintakertomuksissaan. Kunnon tiedottajat sitovat riskit yritykseen itseensä, sen tapahtumiin, taseeseen ja niin edelleen. Huonot tiedottajat jättävät tosiasiassa riskit kokonaan kuvaamatta määrittelemällä ainoastaan minkälaisia riskejä ylipäätään on markkinoilla, toimialalla ja niin edelleen. Tällainen mössökerronta on lähes samansisältöinen yhtiöstä toiseen. Edellä kuvatut seikat ovat sellaisia, että ellei niitä koskeviin kysymyksiinsä saa kunnon vastauksia, tietoja on syytä vaatia yhtiökokouksissa. Mitä pidemmäksi aikaa rahansa aikoo sitoa (esimerkiksi ps-tilin kautta), sitä paremmin sijoituskohteet tulee tuntea. Edellä sanottujen tietojen etsiminen eri yritysten vuosikertomuksista ja löytöjen vertailu on jännittävä seikkailu jo sinänsä: eroja löytyy ja ajatuksia herää. Jarmo Leppiniemi Osakesäästäjien Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 18 ViisasRaha Teksti: Juha Europaeus Kuvitus: Kristian Lindbohm Vaikeuksista VOITTOON Jos sijoittaja äkkää käänneyhtiön ennen muita, tarjolla voi olla huimia voittoja lyhyessä ajassa. A merikkalaisen autonvuokraaja Dollar Thriftyn kurssi nousi viime vuoden aikana yli kaksi tuhatta prosenttia. Autonvalmistaja Ford kiri vuodessa runsaasta dollarista 11 dollariin. Helsingissä M-Realin kurssi on vuoden aikana noussut parista kymmenestä sentistä lähes pariin euroon. YIT:n kurssi on lähes viisinkertaistunut. Siinä muutamia esimerkkejä yhtiöistä, jotka ovat tarjoilleet sijoittajille hulppeita voittoja. Ne ovat kaikki käänneyhtiöitä, jotka ovat onnistuneet kääntämään tappiollisen bisneksen voitolliseksi tai ovat parantaneet tuloskuntoaan selvästi. Hyviä esimerkkejä on muitakin. Esimerkiksi Nokia nousi komeasti suosta 1990-luvun alussa, samoin tekivät Kansallis-Osake-Pankki ja Yhdyspankki. Kotimaiset konepajayhtiöt tarjosivat 2000-luvulla satojen prosenttien tuottoja. Vastapainoksi käänneyhtiöihin liittyy suuria riskejä. Ilmeisin on, että käännettä ei koskaan tule. Tästäkin löytyy monta puhuttelevaa esimerkkiä: Aspocomp, GeoSentric (entinen Benefoni), ja Westend ICT (entinen TJ Group). Silloinkin kun tuloskäänne tapahtuu, markkinoilla ennakoidaan tuleva muutos lähes aina hyvissä ajoin. M-Realin kurssi ehti yli seitsenkertaistua, ennen kuin yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen. Kun käänne on kaikkien tiedossa, kovin kurssinousu on useimmiten takana. Katse johtoon Koska potentiaalinen käänneyhtiö on yleensä vaikeuksissa, sen osakkeet ovat tyypillisesti edullisia kaikilla arvostuksen mittareilla: suh- teessa yhtiön tasearvoon, tulokseen ja liikevaihtoon. Kaikki halvoilta näyttävät yhtiöt eivät kuitenkaan ole käänneyhtiöitä. Halvat yhtiöt ovat yleensä halpoja hyvästä syystä. Käänneyhtiöön sijoittaminen vaatiikin kykyä erottaa toisistaan yhtiön sisäinen kehitys ja ulkoinen markkina-arvon kehitys. Useimmiten ne kulkevat samaan suuntaan, mutta poikkeuksellisissa tilanteissa osakekurssi saattaa laskea, vaikka itse yhtiö olisi perusteiltaan kunnossa. Käänneyhtiösijoittaja lyö vetoa, että yhtiön perusta kestää ja että yhtiö kykenee voittamaan vaikeutensa. Aina niin ei käy. Pahimmillaan vaikeudet vievät yhtiön konkurssiin. Pörssiyhtiöistä näin kävi viimeksi Stromsdalille. Käännettä parempaan voi myös joutua odottamaan piinallisen kauan. Yhtiön vaikeudet voivat johtua kovasta kilpailusta, heikosta liiketoimintastrategiasta, huonosta johdosta tai näiden tekijöiden yhdistelmästä. Yksi tapa arvioida yhtiön kestävyyttä on tutkia tasetta. Jos tase on vahva eikä velkaa ole, yhtiöllä on ainakin aika kehittää strategiaa ja odottaa parempia suhdanteita. Merkittävät strategiset linjamuutokset tehdään usein toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä. Siksi toimitusjohtajan vaihtuminen on yleensä hyvä merkki. Jorma Ollila käänsi aikanaan Nokian ja Mikael Lilius Fortumin. Rautaruukki ja Metso uudistuivat sen jälkeen, kun Sakari Tamminen ja Jorma Eloranta ottivat yhtiöissä ohjakset. Toimitusjohtajan rooli on muutoksessa muutenkin ratkaiseva. Jos uusi johtaja tulee yhtiön sisältä, etuna on yhtiön tuntemus. Toisaalta tottuneisuus talon tapoihin voi rajoittaa uusia ideoita. Ulkopuolelta tulevan johtajan ris- ViisasRaha 19 Z Z Aleksi Poutanen/KL ”Saneeraaminen on ikävämpää, mutta johtamishaasteen kannalta helpompaa kuin hyvin menevän yrityksen jatkuva parantaminen.” Jorma Eloranta Z ki on, että alan ongelmiin perehtyminen vie aikaa. Tappiollisissa kriisiyhtiöissä aika on kallisarvoista pääomaa. Toisinaan uusi johtaja saa vastaansa omistajat. Niin kävi Lasse Kurkilahdelle muutama vuosi sitten Raisiossa. Jouko Karvinen on puolestaan saneerannut Stora Ensoa ristiriitaisten paineiden alla. Valtionyhtiöissä tuloksen tekeminenkään ei aina riitä. Sen osoitti viimeksi Mikael Liliuksen tapaus. – En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen, sanoo toimitusjohtaja Jorma Eloranta. Yllättävät käänteet Patenttiratkaisuja ei ole Käänneyhtiöihin sijoittaminen on päättelyä ja todennäköisyyden laskemista, mutta myös sattumaa. Lääkeyhtiö Pfizerin kurssi kymmenkertaistui yhtiön saatua patentin Viagraan, jota alun perin kehitettiin sydänlääkkeeksi. Eniten riskiä liittyy tappiolliseen pieneen yritykseen sijoittamiseen. Esimerkiksi biotekniikkayhtiöt elävät usein yhden tuotteen varassa. Jos yhtiö joutuu ponnistelemaan saadakseen tuotteensa myydyksi, epäonnistumisen riski kasvaa. Yhdenkin tuotteen läpimurto tai edes mahdollisuus siihen voi vastaavasti sinkauttaa kurssin hetkessä. Biohitin kurssi ponnahti tammikuussa 160 prosenttia yhdessä päivässä, kun yhtiö tiedotti kehittäneensä kapselin torjumaan vatsasyöpää. Parhaat edellytykset kurssinousulle on suhdanteille alttiilla velattomalla yhtiöllä, jonka tulos romahtaa, mutta suhdanteiden elvyttyä tuloksentekokyky palautuu. Tänä vuonna sijoittajat odottavat tulosparannuksia muun muassa rakennusyhtiöiltä. Jos tulos ei käänny suhdanteiden mukana, yhtiön liiketoiminnassa voi olla vakavia kroonisia ongelmia. Esimerkiksi jotkut pienet teknologiayritykset ovat tuhonneet omistajiensa varallisuutta vuosikausia. Metsäteollisuudessa kokonaisen toimialan käännettä on taas odoteltu kymmenisen vuotta. O Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta tunnetaan johtajana, joka on onnistunut muuttamaan monen yrityksen kurssin (Travela, Finvest, Masa-Yards, Metso). Mitä johtajalta vaaditaan, jotta tappiollisesta yhtiöstä saadaan uudestaan kilpailukykyinen? – En usko patenttiratkaisuihin, vaan kussakin yrityksessä ratkaisut perustuvat yrityksen omien vahvuuksien hyödyntämiseen ja heikkouksien, usein tappiollisen liiketoiminnan karsimiseen. – Tarvitaan oikea tilannekuva, oman väen, asiakkaiden ja usein myös rahoittajien mielestä uskottava suunnitelma ja johtotiimi, joka panee toimeksi. Viesti on pystyttävä pelkistämään: kuluja pois x miljoonaa, liikevaihto ja myyntikate ylös y miljoonaa, pääomaa vapautetaan z miljoonaa, aikaa 12 kuukautta. Kumpi on vaikeampaa: tappiollisen yrityksen kääntäminen voitolliseksi vai markkina-asemansa vakiinnuttaneen yhtiön pitäminen kilpailukykyisenä ja kannattavana? – Saneeraaminen on ikävämpää, mutta johtamishaasteen kannalta helpompaa kuin hyvin menevän yrityksen jatkuva parantaminen. Johtamisessa on aina kyse siitä, että saa tapahtumaan haluttuja asioita muiden avulla. Kriisitilanteessa on helpompi saada väki mukaan voimakkaisiinkin muutoksiin, jos vain tilanteen vakavuus mielletään yhteisesti ja aidosti. Oletteko urallanne tietoisesti etsinyt haasteita niin sanotuista kriisiyhtiöistä vai onko kyse enemmän sattumasta? – Olen vain kerran elämässäni, 1970-luvulla, hakenut johonkin työhön, enkä silloinkaan tullut valituksi. Muutoin minua on aina joku houkutellut tai pyytänyt uuteen tehtävään. Urapolkuni on enemmän sattumien summaa kuin suunnittelun tulosta. Minkä yhtiön kurssin kääntäminen on ollut kaikkein hankalinta ja miksi? – Suuri yritys sisältää aina moninaisempia haasteita kuin pieni. Toisaalta 1990-luvun alkupuolen lamassa oli vaikeita kysymyksiä markkinoiden romahtamisen takia. – Hankalinta tapausta en osaa nimetä, mutta yksi erikoisimmista oli 1970-luvun lopulla. Jouduin 27-vuotiaana ensimmäistä kertaa toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi matkatoimisto Travelassa. Yrityksen kirjanpitokin oli yli vuoden tekemättä. Firma saatiin melko nopeasti terveelle pohjalle, ja vuosikymmenten kehityksen ja yritysjärjestelyiden tuloksena siitä on sukeutunut kansainvälisesti toimiva nuorisomatkatoimisto Kilroy. 20 ViisasRaha Mervi Ahlroth Varo pankinjohtajaa Outi Järvinen/KL eQ Pankin salkunhoitaja Hannu Angervuo kehottaa sijoittajia pohtimaan, miksi jonkun yhtiön kurssi on laskenut. Potentiaalinen käänneyhtiö on sellainen, jonka kilpailuasema on vahva ja jonka rahoitus on kunnossa. – Pankinjohtajasta ei koskaan mitään hyvää seuraa, Angervuo sanoo. – Velkaiselta yhtiöltä menee itsenäisyys, kun pankki varmistaa, että saa omat rahansa pois. Pankinjohtaja ei ole liikkeenjohtaja. Angervuo nostaa käänneyhtiösuosikikseen Nokian. Alun perin Nokia oli arvoyhtiö, josta tuli 1990-luvulla kasvuyhtiö. Nyt se on taas arvoyhtiö, joka voi tehdä comebackin. Tammikuun tulosjulkistus osoitti jo merkkejä paremmasta. – Nokian markkina-arvo on valunut niin alas, että se on vaarassa tulla ostetuksi. Yhtiö on kuin iso elefantti, jonka kääntyminen ottaa aikaa. Nokia on selviytynyt kriiseistä aiemminkin. Vuonna 1992 konkurssikaan ei ollut kaukana. Viimeksi yhtiö nousi niin sanotusta simpukkakriisistä 2000-luvun alussa. Pienistä yhtiöistä Angervuon suosikki on kuorma-autojen johdinsarjoja valmistava PKC Group. Talouden piristyessä elpyvät kuljetukset ja sitä kautta kuorma-autojen valmistajat. PKC Group on osoittanut pystyvänsä valmistamaan tuotteita, jotka antavat asiakkaille lisäarvoa. – Johto kasvatti omistustaan yhtiössä koko viime syksyn, Angervuo huomauttaa. Neste Oilissa Angervuo näkee nousupotentiaalia 2–5 vuoden aikajänteellä, kun yhtiö saa kapasiteetin laajennukset käyttöön. UPM puolestaan kiinnostaa energiayhtiönä, vaikka toimiala on vaikea. – Metsäteollisuuden ongelmat ovat samat kuin autoteollisuudessa. Ala vaatii konsolidaation. Jos UPM:ssä arvoa on, se on energiassa, Angervuo sanoo. Salkunhoitaja Hannu Angervuo näkee Neste Oilissa nousupotentiaalia 2–5 vuoden kuluessa. – Joskus ulkopuolelta voi olla helpompaa nähdä, mikä ongelma on ja miten se korjataan, sanoo salkunhoitaja Peter Seligson. Yksi sadasta kelpaa Sijoittaja ja salkunhoitaja Peter Seligsonin kiinnostus käänneyhtiöihin kumpuaa Tampellasta, jonka osakkeita hän osti aikanaan 45 markalla. Osakkeiden nimellisarvo oli 100 markkaa ja substanssiarvo noin tuhat markkaa. – Hinta oli 4,5 prosenttia substanssista. Myin osakkeet 600 tai 700 markalla, Seligson muistelee. Käänteen onnistuminen vaatii, että johto ymmärtää, mikä yhtiön ongelma on. Johdolla on oltava konkreettinen suunnitelma tilanteen muuttamiseksi. – Joskus ulkopuolelta voi olla helpompaa nähdä, mikä ongelma on ja miten se korjataan, Seligson sanoo. Sijoitusalan monitoimimies on ja on ollut mukana useiden käänneyhtiöiden hallituksissa. Nyt hän on Ahlströmissa hallituksen puheenjohtajana ja Tiimarissa hallituksen varapuheenjohtajana. Internetkonsulttiyhtiö Enderossa Seligson oli mukana saneeraamassa, rekrytoimassa ja kouluttamassa uutta johtoa. Aiemmin huonomaineinen firma myytiin taannoin hyvällä hinnalla Ruotsiin. Hallitustyönsä kokemuksia Seligson soveltaa varainhoitoyhtiössään Phoenix-osakerahastossa. Sen salkkuun Seligson etsii osakkeita, joiden kurssi on voimakkaasti laskenut todennäköisesti ohimenevän vastoinkäymisen vuoksi. Kiinnostavia erikoistilanteita ovat tyypillisesti esimerkiksi yrityskaupat, tulosvaroitukset, kilpailutilanteen hetkellinen kiristyminen tai yksinkertaisesti suhdanteet. Suomalaisyhtiöistä Seligsonin haaviin ovat tarttuneet M-Real, Nokia, Sanoma ja Elcoteq. – Aina käänne ei onnistu. Elcoteq yritti kääntyä pari vuotta sitten, mutta ei onnistunut, Seligson toteaa. Nyt Seligson uskoo Suomessa Nokiaan ja UPM:ään. – Markkina kokee Nokian johdon kommentit ylimielisiksi. Nokialta odotetaan nöyryyttä kilpailijoita ja asiakkaitaan kohtaan. Myös UPM:n täytyy tulla alas jalustaltaan ja ryhtyä käytännön toimiin. Kiinnostavista yhtiöistä ei ole runsaudenpulaa: – Analysoin satakunta yhtiötä kvartaalissa. Ostan niistä keskimäärin yhden, Seligson kertoo. ViisasRaha 21 OSAKEPUNTARI 25.2.2010 Markkinaarvo milj.€ Arvostustaso Taloudellinen suorituskyky Tekninen osakeriski p/eluku p/bluku ED. SIJA 1 (1) 2 (2) 3 (6) 4 (4) 5 (3) 6 (5) 7 (7) 8 (11) 9 (9) 10 (8) 11 (10) 12 (14) 13 (12) 14 (13) 15 (15) 16 (17) 17 (20) 18 (21) 19 (19) 20 (16) 21 (22) 22 (18) 23 (23) 24 (24) 25 (25) 26 (26) 27 (31) 28 (28) 29 (27) 30 (29) 31 (30) 32 (33) 33 (32) 34 (51) 35 (34) 36 (36) 37 (38) 38 (46) 39 (41) 40 (39) 41 (43) 42 (40) 43 (42) 44 (45) 45 (35) 46 (49) 47 (44) 48 (47) 49 (50) 50 (48) Osinko- Tulos/ tuotto osake % ≠ Wärtsilä Oyj Abp 3 380 ≠ HKScan Oyj 457 ≠ Kone Oyj 6 799 ≠ Olvi Oyj 215 ≠ Orion Oyj 2 292 ≠ Fortum Oyj 16 612 ≠ Konecranes Oyj 1 242 ≠ F-Secure Oyj 376 ≠ Sampo Oyj 9 797 ≠ Outotec Oyj 966 ≠ Fiskars Oyj Abp 997 ≠ Lassila & Tikanoja Oyj 577 ≠ Digia Oyj 86 ≠ Oriola-KD Oyj 823 ≠ Elisa Oyj 2 530 ≠ TeliaSonera AB 22 812 ≠ Nordea Bank AB 28 343 ≠ Pohjola Pankki Oyj 2 031 ≠ Lemminkäinen Oyj 406 ≠ Metso Oyj 3 353 ≠ Alma Media Oyj 563 ≠ Scanfil Oyj 174 ≠ Huhtamäki Oyj 855 ≠ Rapala VMC Oyj 208 ≠ Lännen Tehtaat Oyj 110 ≠ Sanoma Oyj 2 366 ≠ Vacon Oyj 425 ≠ Pöyry Oyj 562 ≠ Kemira Oyj 1 891 ≠ Tieto Oyj 1 177 ≠ Nokia Oyj 36 195 ≠ Raisio Oyj 458 ≠ Martela Oyj 27 ≠ Panostaja Oyj 70 ≠ Basware Oyj 199 ≠ Pohj.Karjalan Kirjapaino Oyj 137 ≠ Vaisala Oyj 313 ≠ Keskisuomalainen Oyj 89 ≠ Stockmann Oyj Abp 1 680 ≠ Ilkka-Yhtymä Oyj 182 ≠ Aspo Oyj 183 ≠ YIT Oyj 1 997 ≠ Marimekko Oyj 87 ≠ Citycon Oyj 613 ≠ Viking Line Abp 410 ≠ Atria Oyj 210 ≠ Neste Oil Oyj 2 692 ≠ Kesko Oyj 2 571 ≠ Ålandsbanken Abp 323 ≠ Cargotec Oyj 1 085 Pörssin mediaanit 155 ≠ Teollisuustuotteet- ja palvelut ≠ Päivittäistavarat 22 ViisasRaha Halpa Halpa Edullinen Edullinen Edullinen Halpa Edullinen Edullinen Halpa Edullinen Halpa Edullinen Halpa Edullinen Halpa Halpa Edullinen Halpa Edullinen Edullinen Edullinen Halpa Halpa Halpa Halpa Edullinen Hintava Edullinen Edullinen Edullinen Edullinen Edullinen Halpa Edullinen Edullinen Edullinen Edullinen Edullinen Edullinen Halpa Edullinen Hintava Edullinen Halpa Hintava Edullinen Edullinen Edullinen Hintava Edullinen ≠ Informaatioteknologia ≠ Perusteollisuus Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Hyvä Tyydyttävä Hyvä Hyvä Hyvä ≠ Energia ≠ Rahoitus Maltillinen 8,0 Matala 12,8 Matala 16,3 Matala 13,2 Matala 15,1 Maltillinen 12,0 Matala 15,1 Matala 20,0 Maltillinen 15,3 Matala 22,3 Matala 11,9 Matala 17,0 Maltillinen 7,8 Matala 16,6 Matala 13,4 Maltillinen 12,1 Maltillinen 11,8 Kohtalainen 13,3 Maltillinen 14,6 Matala 17,1 Maltillinen 18,6 Maltillinen 11,6 Maltillinen 10,4 Maltillinen 15,8 Maltillinen 17,0 Matala 18,1 Maltillinen 27,5 Matala 38,3 Maltillinen 19,4 Maltillinen 13,9 Kohtalainen 14,6 Matala 30,5 Maltillinen 229,8 Matala 81,8 Maltillinen 21,7 Kohtalainen 21,7 Maltillinen 49,1 Korkea 14,7 Maltillinen 29,2 Kohtalainen 14,5 Maltillinen 30,0 Matala 28,4 Maltillinen 17,1 Maltillinen neg. Maltillinen 49,5 Kohtalainen 18,0 Maltillinen 33,2 Maltillinen 36,8 Maltillinen 71,5 Maltillinen 25,1 18,5 2,26 1,30 5,84 2,39 5,22 2,07 2,04 7,71 1,29 2,98 1,97 2,66 1,47 3,39 2,63 1,73 1,26 1,14 1,47 1,88 5,89 1,10 1,27 1,91 0,78 1,99 5,30 3,17 1,48 2,25 2,74 1,34 0,98 1,84 3,51 3,85 2,13 3,50 1,89 1,66 2,68 2,46 2,73 0,84 2,53 0,72 1,22 1,28 1,78 1,40 1,65 ≠Kulutustavarat ja -palvelut ≠Terveydenhuolto 5,1 2,3 4,2 3,2 6,8 5,3 4,5 2,5 5,7 3,3 4,3 3,7 3,4 2,2 6,0 4,3 3,6 4,2 0,0 3,1 5,3 4,2 4,7 3,6 4,4 5,5 2,5 1,0 1,9 3,1 4,1 3,2 5,8 8,2 2,1 1,8 3,1 3,7 3,2 5,4 6,1 2,5 4,2 5,1 1,8 2,3 2,4 3,4 2,8 2,0 2,6 € 4,30 0,88 1,94 1,92 1,07 1,56 1,33 0,12 1,14 1,01 1,05 0,87 0,52 0,33 1,13 0,42 0,62 0,65 1,64 1,37 0,40 0,24 0,75 0,33 1,02 0,81 1,02 0,25 0,70 1,17 0,67 0,09 0,03 0,02 0,80 0,50 0,44 1,10 0,79 0,53 0,23 0,55 0,63 -0,15 0,77 0,61 0,32 0,71 0,34 0,79 0,11 Osakekurssi € 34,27 9,40 30,86 25,26 16,24 18,70 20,07 2,39 17,49 21,11 12,15 14,88 4,10 5,46 15,21 5,08 7,02 8,08 23,85 22,30 7,54 2,86 8,06 5,26 17,38 14,62 27,80 9,52 12,17 16,34 9,66 2,77 7,70 1,47 17,30 10,94 21,11 16,20 22,60 6,48 6,94 15,70 10,80 2,77 38,00 11,00 10,50 26,10 24,80 19,81 5,60 ≠TIETOLIIKENNEPALVELUT ≠YHDYSKUNTAPALVELUT TAULUKKOAVAIN Osakepuntari on listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Yhtiön sijoitus listalla perustuu 12 tunnusluvun kokonaisvaikutukseen. Tunnusluvut ja niiden painot on määritetty siten, että listan kärkipään yhtiöiden voi ajatella tarjoavan sijoittajalle keskimääräistä paremman tuoton lähivuosina. Taulukon arvostusluvut on laskettu 12 viime kuukauden oikaistuilla tuloksilla, tuoreimmalla omalla pääomalla ja taulukon mukaisilla pörssikursseilla. Listasijoitukset ovat suhteellisia: parhaat arvosanat saanut yhtiö nousee listan kärkeen ja niin edelleen. Lista perustuu pääosin toteutuneeseen, numeeriseen analyysitietoon. Listalla ei huomioida toimialatekijöitä. Yhtiöiden järjestys ja sanalliset arviot päivittyvät 7–8 kertaa vuodessa, tunnusluvut jokaisella listalla. Lista ei sisällä osakesuosituksia, eikä se ota kantaa osakemarkkinoiden yleiseen houkuttelevuuteen sijoituskohteena. Listan tuottaa Balance Consulting. Koko lista ja lisätietoa osoitteessa www.kauppalehti.fi/balancenlista. Arvostustaso Tulostuotto-% (tulos 12 kk / osakekekurssi) Osinkotuotto-% (viimeksi maksettu osinko / kurssi) p/b-luku (osakekurssi / osakekohtainen oma pääoma) Toteutunut / vaadittu tuloskasvu Taloudellinen suorituskyky Oman pääoman tuotto-%, viim. 12 kk Liiketulos-%:n variaatio, viim. 3–4 v Nettovelkaantumisaste, % Liikevaihdon kasvu-%, 3–4 v Tekninen osakeriski Osaketuoton variaatio, viim. 3–4 v Osakkeen likviditeetti, viim. 12 kk Sharpen luku, 12 kk Volatiliteetti, %, 12 kk Lähde: Balance Consulting Markkina- vai osakenäkemystä? H arvoilla markkinoilla on yhtä monia ja yhtä taitavia etukäteistietäjiä kuin osakemarkkinoilla. Esimerkiksi vuosi sitten varainhoitajat – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – alipainottivat osakkeita. Jotkut olivat poissa osakemarkkinoilta kokonaan. Markkinoiden heiluntaa eli volatiliteettia mittaava Vix-indeksi kolkutti kaikkien aikojen ennätyksiä, noin 80 pistettä. Pelkokerroin oli korkeimmillaan. Riskipitoisten niin sanottujen high yield -lainojen riskipreemiot ylittivät kaikkien aikojen ennätyksensä. Tilastojen perusteella odotettiin, että jopa yli puolet riskilainoja liikkeeseen laskeneista yrityksistä menisi konkurssiin. Näinhän ei voi käydä, mikäli maailma ei alta katoa. Sijoittajien hermoilu johti tietysti siihen, että osakkeet olivat äärimmäisen halpoja. Esimerkiksi YIT:n osakekurssi kävi vuodenvaihteessa 2008–2009 alle viidessä eurossa. Vuoden 2007 huhtikuisessa kurssihuipussa siitä oli maksettu noin 27 euroa. Tätä kirjoitettaessa kurssi oli noin 16 euroa. Muut niin sanonut sykliset osakkeet kulkivat samaa rataa. Useimmat salkunhoitajat olivat siis markkinoilta poissa tai alipainottivat osakkeita juuri silloin, kun osakkeet olivat halvimmillaan. Johtopäätös on ilmeinen: harva pystyi tälläkään kertaa ennakoimaan markkinoiden suuntaa tai niiden mahdollisia ylilyöntejä. muksessaan erottaa onnekkaan salkunhoitajan taidokkaasta. Lisäksi hän tutki, yrittivätkö rahastonhoitajat voittaa vertailuindeksin ajoittamalla ostojaan ja myyntejään (market timing) vai poimimalla yksittäisiä osakkeita (stock picking). Hänen tutkimuksensa mukaan aktiivinen osakepoimija ylsi kulujen jälkeen selvään ylituottoon. Markkina-ajoittaja sitä vastoin hävisi vertailuindeksille. Todennäköisesti tulos johtuu riskin hinnoittelusta: laaja markkinainformaatio on tehokkaammin hinnoiteltu kuin yhtiökohtainen informaatio. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei sijoittaja kulujen jälkeen voita osakeindeksiä osakkeita poimimalla. Niinpä monet sijoittajat ovat ryhtyneet käyttämään ainoastaan kustannustehokkaita indeksituotteita ja keskittyvät aikaa vievän osakepoiminnan sijasta ajoitukseen. Oma johtopäätökseni on Ekholmin mullistavan tutkimuksenkin rohkaisemana päinvastainen: yksityisen pitkäaikaissijoittajan ei kannata yrittääkään veikata markkinoiden suuntaa. Sen sijaan kannattaa ostaa haluamansa yrityksen osakkeita, kun arvostusmittarit kertovat niiden olevan halpoja. Koska tehokkailla markkinoilla osakkeen halpuus aina on suhteellista, ostojen ajallinen hajauttaminen on usein viisasta. Se yleensä laskee ostosten keskihintaa. Osta hyvää halvalla Yhdysvaltalainen sijoitusguru Warren Buffett on koko pitkän sijoitusuransa aikana opettanut, että markkinoiden suuntaa ei kannata yrittää ennustaa. Hänen mielestään kannattaa hankkia osakkeita silloin, kun osakemarkkinat näyttävät niin huonoilta, että hyvien yhtiöiden osakkeita saa pilkkahintaan. Huonon yrityksen osakkeita Buffettin mielestä ei kannata ostaa ollenkaan. Pankkiiriliike Eufexin sijoitusjohtaja ja rahoituksen dosentti Anders Ekholm on puolestaan tutkinut yli 4 000 amerikkalaista osakerahastoa vuosina 2000–2007. Hän yritti tutki- Jarl Waltonen Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen ViisasRaha 23 SIJOITUSDEBATTI Teksti: Juha Europaeus Kuvat: Miika Kainu, Valtioneuvoston kuva-arkisto Pörssiyhtiöiden hallit Soili Suonoja Kauppaneuvos: µ3|UVVL\KWL|LOOlHLROHYDUDD ROODK\|G\QWlPlWWlQDLVWHQ RVDDPLVWDµ N ainen pörssiyhtiön hallituksessa on edelleen harvinaisuus. Suomen suurimpien yritysten hallituksissa naisten määrä yltää vain runsaaseen kymmeneen prosenttiin. Lukuisten pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole yhtään naista. Hallitusten naisjäsenistä monet kuuluvat joko yrityksen omistajiin tai valtion asettamiin ehdokkaisiin. Valtioomisteisissa yhtiöissä naisia on hallitustehtävissä keskimääräistä enemmän. – Pörssiyhtiöiden nimitysvaliokunnat koostuvat pelkästään miehistä, jotka valitsevat hallituksen jäsenet omista verkostoistaan. Valitettavan usein nämä verkostot eivät sisällä naisia, toteaa kauppaneuvos ja hallitusammattilainen Soili Suonoja. Pääsyy epätasa-arvoon on miehisissä valtarakenteissa. Suonoja viittaa suomalaisten pörssiyhtiöiden nimitysvaliokuntiin, siellä oleviin miehiin ja heidän verkostoihin. – Esimerkiksi eläkeyhtiöt käyttävät erittäin suurta valtaa, Suonoja sanoo. – Hallituksissa, joissa itse olen työskennellyt, naiset ovat tuoneet hyviä uusia näkökulmia hallitustyöskentelyyn. Itse en ole ollut minkään nimitysvaliokunnan jäsen. Muissa tilanteissa olen ehdottanut naisia hallituksiin ja myös onnistunut suositteluissa. Naiset saisivat myös itse nostaa profiiliaan. Naiset ovat itsekriittisiä, miehiä vähemmän kunnianhimoisia eivätkä edes hae yhtä aktiivisesti johtotehtäviin. Edellisen hallituksen aikana pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja silloinen tasa-arvoministeri Tuula Haatainen (sd) lähettävät yrityksille tasa-arvopostia, jossa kehotettiin huomioimaan sukupuolten tasapuolinen edustus henkilövalinnoissa. Valtiovallan toiveet eivät käytännön nimityksissä ole juuri näkyneet. Raha 24 Viisas 24 ViisasRaha Z tuksiin naiskiintiöt vai ei? Sefan Wallin Tasa-arvoministeri: µ<NVLW\LVLVVl\ULW\NVLVVl RPLVWDMDWSllWWlYlW MRKWDMDYDOLQQRLVWDµ T asa-arvo talouselämässä ei ole edennyt läheskään yhtä ripeästi kuin tasa-arvo politiikassa. Tämä ei kuitenkaan johdu nimitysvaliokuntien tai miesverkostojen salaliitosta nai- sia vastaan. Kokeneita ja päteviä naisia on yksinkertaisesti vaikea pörssiyhtiöiden hallituksiin löytää. Kirsti Paakkasen, Sari Baldaufin tai Liisa Jorosen kaltaisia naisjohtajia on Suomessa vähän. Kun pitkän uran tehnyt naisjohtaja luopuu tehtävistään, on toista yhtä pätevää naista vaikea löytää tilalle. – Hallitustyöskentely edellyttää johtamiskokemusta sekä laajaa kokemusta elinkeinoelämästä ja sen tuntemusta, sanoo tasa-arvoministeri Stefan Wallin. – Valitettavasti tällaiset kriteerit täyttäviä naisia on edelleen liian vähän. Yhtiöiden operatiiviseen johtoon pitää saada lisää naisia. Olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Kiintiöt eivät ole Wallinin mielestä oikea lääke tasa-arvovaatimuksiin. Kiintiö olisi ulkopuolisen, tässä tapauksessa valtion, sekaantumista yritysten henkilövalintoihin. – Fiksut yritykset kasaavat johtonsa niin, että yritys saa voimaa monimuotoisesta hallituksesta, ja sellaisessa hallituksessa on naisjäseniä. Norjan malli ei Wallinin mielestä edistä tasa-arvoa kestävällä tavalla. – Norjassa on kyllä onnistuttu lisäämään naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa ja hyvä niin. Mutta riski tässä yhteydessä on se, että hallituksiin valitaan henkilöitä, joilla ei ole tarpeeksi tai sopivaa kokemusta tai jotka muuten eivät ole valmiita hallitusvastuuseen. – Naisasia voi pitkällä aikavälillä jopa kärsiä tästä, Wallin sanoo. Z ViisasRaha 25 ViisasRaha 25 SIJOITUSDEBATTI Z – Sivistysvaltiossa tasa-arvon tulee olla itsestäänselvyys, sanoo Soili Suonoja. 26 ViisasRaha Z Z Naiskiintiöt käyttöön Pakko on huono keino Suonojan mielestä pörssiyhtiöillä ei ole varaa olla käyttämättä puolta hyvästä hallituspotentiaalista. – Tästä asiasta on puhuttu monta vuotta eikä asia ole mennyt yhtään parempaan suuntaan. Ilmeisesti ainoaksi keinoksi jäävät kiintiöt. Norjassa on jo usean vuoden ollut voimassa laki, jossa kannustetaan valitsemaan hallituksiin vähintään 40 prosenttia naisia. Siellä vaatimus ei ole pelkkää toiveajattelua, vaan yritystä voidaan rangaista miesvaltaisuudesta jopa lopettamisen uhalla. Suonoja penää naiskiintiöitä myös Suomeen. – Ei ole tieteellistä todistusta, etteivätkö naiset olisi yhtä hyviä, fiksuja ja osaavia kuin miehet, joten naiset ovat erittäin varteenotettavia ehdokkaita yritysten hallitusten jäseniksi. Jos meillä otettaisiin käyttöön vaatimus 40 prosentin naiskiintiöstä, hallituskammareissa kävisi perusteellinen tuuletus. – Uskallan väittää, ettei kiintiöistä ole ollut Norjassa haittaa vaan pikemminkin päinvastoin. Kiintiöasia on nousemassa uudelleen esiin Ruotsissa, ja myös Ranskasta kuuluu samansuuntaisia uutisia, Suonoja sanoo. Eikö pätevyyden eikä sukupuolen pitäisi ratkaista, keitä yhtiöiden hallituksiin valitaan? – Nimenomaan pätevyyden takiahan jäsenet hallitukseen tulee valita, Suonoja vastaa. Ei kuten nyt eli suositaan vain toista sukupuolta, siis miehiä. – Sivistyneessä yhteiskunnassa tasa-arvon tulee olla itsestäänselvyys. Valitettavasti se ei vain näytä toteutuvan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. – Suomalaiselle yhteiskunnalle on surullista, että mainostamme joka mutkassa Suomea edelläkävijänä, mutta tässä asiassa olemme takapajula. O Puolueet eivät ole järin innostuneita kiintiöiden määräämisestä pörssiyhtiöihin. Porvaripuolueet korostavat hallitusten jäsenten pätevyyttä ja omistajien päätösvaltaa. Vasemmiston tasa-arvovaatimuksia nakertaa se, että esimerkiksi ay-liike on edelleen hyvin miesvaltainen: SAK:n 22-jäsenisestä hallituksessa on kaksi naista. Vihreät ja kristillisdemokraatit suhtautuvat kiintiöihin myönteisimmin, mutta nekin pitävät lakiin perustuvia kiintiöitä viimeisenä keinona. Rkp:n puheenjohtaja ja tasa-arvoministeri Wallin vetoaa edeltäjänsä tavoin pörssiyhtiöihin, että naisten määrää lisättäisiin vapaaehtoisesti. Hän näkee tasa-arvon etenemisestä talouselämässä jo orastavia merkkejä ja nostaa esiin valtion vaikutuspiirissä olevat yhtiöt: – Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden puolella kehitys on ollut huimaa verrattuna pörssiyhtiöihin. Pörssiyhtiöidenkin hallituksissa naisten osuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa. Naisia oli 12 prosenttia vuonna 2008 ja 14 prosenttia vuonna 2009. Pientä kehitystä on tapahtunut: tänä keväänä suurimmissa yhtiöissä jo yli viidesosa hallitusehdokkaista on naisia. Oletteko valmis puolustamaan kiintiöiden vastaista kantaanne, vaikka esimerkiksi oma puolueenne tai hallituksen enemmistö haluaisi säätää naiskiintiöistä lain? – Yksityisessä yrityksessä omistaja päättää, mitä tehdään. Puolueessa päättää puoluekokous ja maassa hallitus. – Olen valmis puolustamaan naisten etenemismahdollisuuksia työuralla niin, että he saavat mahdollisuuden pätevöityä hallitustyöskentelyyn. O Soili Suonoja Stefan Wallin – Naisten vähyys pörssiyhtiöiden hallituksissa johtuu miehisistä valtarakenteista – Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen edellyttää naiskiintiöitä – Norjassa kiintiöistä on ollut yrityksille hyötyä – Naisten vähyys pörssiyhtiöiden johdossa johtuu pätevien ehdokkaiden puutteesta – Omistajilla on oikeus valita yritystensä johtajat – Norjan malli saattaisi pikemmin haitata kuin hyödyttää naisasiaa – Päteviä naisia pörssiyhtiöiden hallituksiin on liian vähän, sanoo Stefan Wallin. Teksti: Helena Ranta-aho Piut paut markkinatilanteelle Miten käy säästäjälle, joka ostaa osakkeita markkinatilanteesta piittaamatta? Todennäköisesti aika hyvin. M oni yksityissijoittaja käytti viime vuonna alehintoja hyväkseen ja ostivat halpoja osakkeita. Niitä tankattiin myös rahastojen kautta: yhteisöt ja yksityishenkilöt sijoittivat vuoden 2008 lopulla ja 2009 alussa Suomeen ja muualle Eurooppaan keskittyviin osakerahastoihin enemmän uutta pääomaa kuin niistä vedettiin sijoituksia pois. Vielä loppuvuonna 2007 ja vuonna 2008 tilanne oli toinen. Yhdysvalloista alkoi kuulua yhä huolestuttavampia uutisia, osakekurssit kääntyivät meillä jyrkkään laskuun syksyllä 2008 ja osakerahastojen lunastukset ylittivät nettomerkinnät. Viime vuosien suurimmat osakerahastojen nettolunastukset osuivat syksyyn 2007 ja seuraavan vuoden 2008 tammikuuhun. Ne, jotka tyhjensivät osakesalkkujaan jo alkusyksystä 2007, ovat sittemmin voineet onnitella itseään. He välttyivät osakekurssien jyrkimmältä las- kulta. Toisaalta niiltä sijoittajilta, jotka olivat säikkyneet osakekurssien laskua jo keväällä 2006, jäi kokematta saman vuoden loppupuoleen ja vuoden 2007 alkuun osunut voimakas kurssinousu. Tunteet sivuun, automaatti käyttöön Tarinan opetus on sijoituskirjoista tuttu: osakemarkkinoiden liikkeet voivat olla voimakkaita. Niitä voi ennustaa mutta osumatarkkuus on yleensä kehno. Ajoittaminen kuitenkin houkuttelee, koska palkinto on niin hyvä. Jos onnistuu ostamaan pohjalla ja myymään huipussa, sijoitusten tuotto pesee pitkän ajan keskiarvot mennen tullen. Täydellinen onnistuminen edellyttää kuitenkin lottovoittajan tuuria. Kohtuullinenkin onnistuminen on vaikeaa, sillä suuri osa pitkän ajan kurssinoususta kertyy tyypillisesti verrattain harvoina pörssipäi- vinä. Vaikka onnistuisi poistumaan pörssistä ennen laskun alkamista, saattaa möhliä paluussa ja menettää kovimmat nousupäivät. Pitkäaikainen säästäjä voi myös ummistaa korvansa markkinoiden melulta ja päättää edetä omaa polkuaan. Yksi kurinalainen tapa on ostaa osakkeita tai rahasto-osuuksia samalla summalla säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa tai kerran vuodessa markkinatilannetta sen kummemmin pähkäilemättä. Jos päätös pitää synkissäkin olosuhteissa, sijoittaja tulee ostaneeksi osan osakkeistaan alehinnoilla. Koska halpoja osakkeita tulee vääjäämättä ostettua useampia kuin kalliita, osaketta kohden laskettu hankintahinta putoaa alemmaksi kuin osakkeiden keskimääräinen ostokurssi. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta systeemi ei toimi, jos sijoittajan kukkaro tai kantti ei kestä sijoittamissa huonoina aikoina. Rahastosijoittajat tankkasivat alehintaisia osakkeita Osakerahastot Suomi 1/2000–12/2009 milj.euroa 300 200 100 0 -100 Nettomerkinnät Suomeen sijoittaviin osakerahastoihin -200 OMX Helsinki CAP GI 12/99 3/00 6/00 9/00 12/00 3/01 6/01 9/01 12/01 3/02 6/02 9/02 12/02 3/03 6/03 9/03 12/03 3/04 6/04 9/04 12/04 3/05 6/05 9/05 12/05 3/06 6/06 9/06 12/06 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 -300 Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy Pylväät kuvaavat rahavirtoja rahastoihin eli niin sanottuja nettomerkintöjä (rahasto-osuuksien ostot miinus niiden myynnit) neljännesvuosittain. Mukana ovat nettomerkinnät Suomeen rekisteröityihin rahastoihin. ViisasRaha 27 Z Osakerahastot Eurooppa 1/2000–12/2009 milj.euroa 500 400 300 200 100 0 -100 -200 Nettomerkinnät Eurooppaan sijoittaviin osakerahastoihin -300 MSCI Europe TR -400 -500 12/99 3/00 6/00 9/00 12/00 3/01 6/01 9/01 12/01 3/02 6/02 9/02 12/02 3/03 6/03 9/03 12/03 3/04 6/04 9/04 12/04 3/05 6/05 9/05 12/05 3/06 6/06 9/06 12/06 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 -600 Osakerahastot kehittyvät milj.euroa 600 500 400 300 jälleen 100 euroa eli rahaston arvo palaa säästöajan päätteeksi lähtötasolleen. Näin ensimmäisenä vuonna osuuksia ostetaan yhteensä kymmenen, seuraavina vuosina 16,7 euroa ja niin edelleen. Esimerkkisäästäjä tulee sijoittaneeksi 5 000 euroa ja saa sillä hankittua yhteensä 60,48 rahastoosuutta. Säästöajan päätteeksi pääomaa on karttunut 6 048 euroon (100 x 60,48) ja osuuksien keskihinnaksi tulee 82,67 euroa (5 000/60,48). Entä, jos osakekurssit olisivat nousseet koko säästöajan ja rahasto-osuuksien arvo niiden mukana? Oletetaan, että rahasto-osuuksien arvo olisi noussut ensimmäisen vuoden 100 eurosta kymmenen euroa joka vuosi. Näin ollen rahasto-osuuksien arvo olisi säästöajan päättyessä 40 prosenttia lähtötasoa korkeampi. Näin laskien sijoittaja tulee ostaneeksi yhteensä 42,25 rahasto-osuutta, joiden arvo on sijoitusajan päättyessä yhteensä 5 915 euroa (140 x 42,25). Keskimääräinen hankintahinta on 118,34 euroa (5 000/42,25). Toisin sanoen: säännöllinen rahastosäästäjä päätyy parempaan lopputulokseen kuoppaisilla osakemarkkinoilla kuin tasaisesti nousevilla markkinoilla. 200 Muista tasapainotus 100 0 -100 Nettomerkinnät kehittyville markkinoillej sijoittaviin osakerahastoihin -200 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) -300 12/99 3/00 6/00 9/00 12/00 3/01 6/01 9/01 12/01 3/02 6/02 9/02 12/02 3/03 6/03 9/03 12/03 3/04 6/04 9/04 12/04 3/05 6/05 9/05 12/05 3/06 6/06 9/06 12/06 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 -400 Pylväät kuvaavat rahavirtoja rahastoihin eli niin sanottuja nettomerkintöjä (rahasto-osuuksien ostot miinus niiden myynnit) neljännesvuosittain. Mukana ovat nettomerkinnät Suomeen rekisteröityihin rahastoihin. Lähde: Suomen Sijoitustutkimus Oy Z – Stressitilanteissa moni yksityissijoittaja muuttaa sijoitussuunnitelmaansa. Kun kurssit laskevat, osa säännöllistä rahastosäästäjistä lopettaa rahastosäästämisen kokonaan, sanoi OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Mika Kivimäki. Parasta kuoppaisilla markkinoilla Jos osakkeiden hinnat nousevat suoraviivaisesti, ostojen ajallinen hajauttaminen ei kannata. Silloinhan parhaan tuloksen saavuttaa, jos sijoittaa osakkeisiin heti kättelyssä niin paljon kuin suinkin. Eikä hajauttaminen myöskään estä salkun arvon laskua, kun osakekurssit syöksyvät alaspäin. 28 ViisasRaha Toisaalta kaikki ne, jotka täräyttivät säästönsä osakemarkkinoille vuosien 2000 tai 2007 huippuhinnoilla, toivovat, että olisivat edenneen maltillisemmin. Mutta miten käy sijoittajalle, jos pörssikurssit sekä nousevat että laskevat säästöaikana? Yhdysvaltalaiset sijoitusgurut Burton G. Malkiel ja Charles D. Ellis ovat laskeneet tästä oivan esimerkin tuoreimpaan sijoitusoppaaseensa (The Elements of Investing, 2009): Rahastoon säästetään 1 000 euroa vuosittain viiden vuoden ajan. Rahasto-osuuksien ostohinnat oletetaan seuraaviksi: ensimmäisenä vuonna 100 euroa kappaleelta, kahtena seuraavana vuonna 60 euroa, neljäntenä vuonna 140 euroa ja viimeisenä vuonna Toinen tapa pakottaa itsensä ostamaan halvalla ja myymään kalliilla on salkun tasapainottaminen esimerkiksi kerran vuodessa. Tasapainottaminen tarkoittaa, että salkun omaisuuslajijakoa verrataan sijoitussuunnitelmassa määriteltyyn tavoitteeseen, joka on jo suunnitelmaa tehtäessä tarkan harkinnan jälkeen säädetty omiin tarpeisiin ja riskinottohaluun sopivaksi. Tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että sijoitusvaroissa sijoitetaan osakkeisiin puolet ja korkomarkkinoille puolet. Jos osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti, osakkeiden osuus salkussa kiipeää niin ikään yli tavoitetason. Tässä tapauksessa salkuntasapainottaja joko keventää osakepainotusta myymällä kurssinousun jäljiltä hyvähintaisia osakkeita tai ohjaa uudet sijoitukset korkomarkkinoille – ja välttyy tekemästä kalliita hankintoja osakemarkkinoilta. Viime vuoden alussa salkkuaan tasapainottava sijoittaja olisi todennäköisesti ryhtynyt tankkaamaan osakkeita, vaikka harva uskalsi odottaa viime vuonna nähtyä hurjaa nousua. Voi olla, että sama sijoittaja olisi tämän vuoden alussa vastaavasti keventänyt osakesalkkuaan, vaikkei hänellä voinut olla aavistustakaan siitä, että helmikuun puoliväliin mennessä osakemarkkinat olisivat MSCI World -indeksillä mitattuna pudonneet suunnilleen kymmenen prosenttia tammikuun puolivälin huipustaan. O TAPAHTUMAT Osakesäästäjien Sijoitusseminaari Tallinnassa 27.–28.3.2010 Sokos Hotelli Virussa Ohjelma: Lauantai 27.3. klo 17.30–19.45 Seminaarin avaus Kunniapuheenjohtaja Ilpo Nykänen, Pohjois-Savon Osakesäästäjät ry Osinko: Vieläkö sitä saa? – Osingonmaksukyky ja osinkoverotuksen näkymät Professori Jarmo Leppiniemi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pitkäaikaissäästämisen hyödyt ja haitat Professori Timo Rothovius Vaasan yliopisto Pörssilistaamattomat osakkeet osana sijoitussalkkua Toimitusjohtaja Mika Pirneskoski Privanet Capital klo 19.45 Iltaruokailu Sunnuntai 28.3. klo 9.00–12.00 PS-tilillä säästämiskohteen valinnalla on merkitystä Toiminnanjohtaja Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto ry Etelä-Kymenlaakson Osakesäästäjät, Kotka Sijoituskerho kokoontuu kuukauden ensimmäinen maanantai klo 17.15. Paikka: Pub Jaakko V, Kirkkokatu 10, Kotka. Tervetuloa! Uusi PS-laki – mahdollisuuksia myös osakesäästäjille Executive Director Teri Heilala FIM Markkinakatsaus Sijoittaja Jarl Waltonen Oy Bonus Invest Ab Mitä nyt kannattaa tehdä arvopaperimarkkinoilla? Paneeli: osallistujina esitelmöitsijät klo 12.00 Lounas Seminaarin puheenjohtajana toimii Jorma Kokko, Osakesäästäjien Keskusliitto ry Seminaarin hinta: 110 €/hlö kahden hengen huoneessa, 125 €/hlö kahden hengen Superior-huoneessa ja 150 €/hlö yhden hengen huoneessa. Hintaan sisältyy – seminaari Sokos hotelli Virun Konferenssikeskuksessa – laivamatkat Helsinki-Tallinna-Helsinki – bussikuljetukset satama-hotelli-satama – majoitus Sokos hotelli Virussa – sunnuntaina kokouksen yhteydessä kahvitori – sisäänpääsy hotellin yökerhoon 25.3. Sääntömääräinen kevätkokous, Wisahovissa. Kevätkokousasiat sekä sääntömuutoksen viimeistely. Ajankohtainen sijoituskatsaus ja Iltapalaa. 13.4. klo 18.00 Sijoituskerho HML Seudun Osuuspankin kokoustila. 25.5. klo 18.00 Sijoituskerho Etelä-Pohjanmaan Arvopaperisäästäjät, Seinäjoki Nordean kokoustilat. Seuraa myös kotisivujamme! Sijoituskerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18.00–20.00 Kemi-Tornion Osakesäästäjät, Kemi Seinäjoen seurakunnan tiloissa Ala-Kuljunkatu 2, Seinäjoki. Tervetuloa keskustelemaan! Etelä-Savon Osakesäästäjät, Mikkeli Sijoituskerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18.00– 20.30 Museokahvilassa osoitteessa Jääkärinkatu 6-8, Mikkeli. 24.3.2010 Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00 alkaen osoitteessa Handelsbanken, Mikkeli, Porrassalmenkatu 27. Illan esitelmän pankin varainhoidosta pitää Mikko Laitinen aiheesta: Eläkesäästämisen uudet mahdollisuudet 2010. Helsingin Osakesäästäjät, Helsinki 7.4.2010 Sääntömääräinen kevätkokous ja yritysvierailu Aalto Capital klo 17.00. Paikka: Rake-Sali, Erottajankatu 2, Helsinki. Ohjelmassa ensin isäntien puheenvuoro, jonka jälkeen kahvitarjoilu ja yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Ilmoittautumiset [email protected] tai puh. 040 835 9827 ma, ti ja pe klo 9–12. Hämeen Osakesäästäjät, Hämeenlinna 16.3. klo 18.00 Sijoituskerho HML Seudun Osuuspankin kokoustila Jarno Lönnqvist alustaa. 25.3. Sääntömääräinen kevätkokous 15.4. Porinakerho klo 18.00 Nordea, Kemi Keski-Savon Osakesäästäjät, Varkaus 16.3. Sijoituskerho klo 18.00 Sampo Pankilla Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät, Kokkola Sijoituskerhon tapaamiset jatkuvat joka kuun ensimmäisenä torstaina klo 18.00 Nukkumatissa lukuun ottamatta kesäaikaa. Nyt saat myös pullakahvit. 23.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00 alkaen Kokkolan Seudun Kehitys Oy:n tiloissa Ristirannakatu 1, Kokkola. Kokouksen aluksi toimitusjohtaja Jonne Sandberg esittelee yritystään. Kokouksessa on esillä myös sääntömuutosesitys ja liittovaltuustoedustajan valinta. Kahvitarjoilu. Lapin Arvopaperisäästäjät, Sodankylä Sijoituskerhoa pidetään joka kuukauden toinen tiistai klo 18.00, paikka on vaihtuva. Katso paikka paikallislehti Sompion yhdistyspalstalta. Oulunseudun Osakesäästäjät, Oulu Yhdistys avustaa 10:tä ensin ilmoittautunutta jäsentä Lisämaksusta – lauantaina buffetillallinen Merineitsi ravintolan viereisessä juhlasalissa 25 €/hlö – sunnuntaina kokouslounas seisovasta pöydästä 15 €/hlö Laiva-aikataulut: Tallink Star/Superstar lähtee lauantaina 27.3.2010 Länsisatamasta klo 14.30 ja palaa sunnuntaina 28.3.2010 klo 16.00. Lisätietoja antavat Jorma Kokko puh. 040 588 7238 ja Tomi Salo puh. 050 463 6530. Ilm. [email protected] tai puh. 020 1303357. Ilmoittautuessa ilmoita nimi, osoite, syntymäaika ja puhelinnumero. Ilmoita samalla, varaatko yhden vai kahden hengen huoneen. Matkalla noudatetaan yleisiä seuramatkaehtoja. Matkalle vaaditaan voimassa oleva passi tai uudenmallinen (1999 jälkeen myönnetty) kuvallinen EU-henkilökortti. Tee varauksesi mahdollisimman pian, sillä olemme varanneet paikkoja hyvin rajoitetusti. 50 € Osakesäästäjien sijoitusseminaariin 27.–28.3. Tallinnassa osallistujaa. Matkakuitit puheenjohtajalle. 17.3. Porinakerho klo 18.00–20.00, Ravintola Katrilli, Kumpulantie 1, Oulu. Kahvit. Ei ennakkoilmoittautumista. 22.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00. Paikka: Kemiran tehdas Oulussa Typpitiellä ohjaus portilta. Kokous jatkuu yritysesittelynä: tehtaanjohtaja Juha Kangastalo ja talouspäällikkö Jukka Siirilä. Ilmoittautumiset 19.3. mennessä sähköposti: antti. [email protected], tekstiviestillä tai soittamalla puh. 040 532 2082. Pirkanmaan Osakesäästäjät, Tampere 20.3. Sijoitus-Piknik-risteily Turku-Maarianhamina-Turku, Viking-Line, lähtö Turun satamasta 8.45 ja paluu satamaan 19.50. Hinta 60 €. Katso tarkemmin Varsinais-Suomen Osakesäästäjien kohdalta. 31.3. Kevätkokous klo 18.00 Paikkana Solteq:n pääkonttori, Eteläpuisto 2 C, Tampere. Käsitellään kevätkokoukselle sääntömääräisesti kuuluvat asiat. Lisäksi Solteqin toimitusjohtaja Hannu Ahola kertoo Solteqista sijoituskohteena. Ilmoittautumiset: [email protected] tai pu. 0400 804 174. Kahvitarjoilu 17.30, varsinainen yhtiökokous klo 18. Pohjois-Karjalan Osakesäästäjät, Joensuu 24.3. Sääntömääräinen kevätkokous alkaen klo 18.00 vakuutusyhtiö Tapiolan tiloissa, Rantakatu 23, sisäänkäynti pihan puolelta. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat. Lisäksi Tapiolan edustaja käsittelee ajankohtaisia talousasioita. 31.3. Sijoituskerho Joensuun Reumayhdistyksen kokoustilat, Siltakatu 20 A 4. kerros. Myyntipäällikkö Petteri Kolmonen Huoneistokeskus kertoo asuntokaupan nykytilanteesta. Mukana myös Nordean edustaja Ville Korhonen, joka käsittelee rahoitusasioita. ViisasRaha 29 TAPAHTUMAT Pohjois-Kymen Osakesäästäjät ry Kevään 2010 kuukausikokoukset Kouvola-talon kerhohuoneessa 2. Hallitus klo 17.30 ja varsinainen kokous klo 18.00. 6.4. Kuukausikokous 4.5. Kuukausikokous Pohjois-Savon Osakesäästäjät, Kuopio 16.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja jäsenilta klo 17.30 alkaen Technopoliksessa, Microkatu 1 (kokoontuminen pääaulassa, sisäänkäynti A). Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöjen muutos siten, että säännöt sallisivat myös Osakesäästäjien Keskusliiton opiskelijajäsenyyden ja muutos, jonka mukaan yhdistyksellä on kahden (2) tilintarkastajan ja kahden (2) varatilintarkastajan sijasta yksi (1) tilintarkastaja ja yksi (1) varatilintarkastaja. Tilaisuus jatkuu jäseniltana Technopoliksen vieraana johtaja Hannu Erosen esitellessä yhtiön. 30.3. Sijoituskerho klo 18.00 Hotelli Puijonsarven kabinetissa Minna Canthin katu 16. Keskustelemme huomioista pörssiyhtiöiden julkistetuista 2009 tilinpäätöksistä ja muista ajankohtaisista talouden aiheista sekä suuntaamme katsetta eteenpäin tulosjulkistusten kynnyksellä. Yhdistyksen uudet jäsenet saavat kirjan Omistajan oikeudella. 22.4. Jäsenilta FIM pankkiiriliikkeen vieraana klo 18.00 Kuopiossa Hotelli Puijonsarvessa (Minna Canthin katu 16). Johtaja Vesa Engdahl kertoo FIM:n PS-tilistä, mallisalkusta ja markkinoista. Ilmoittautumiset 11.4. mennessä [email protected], puh. 040 844 1833. 27.4. Sijoituskerho klo 18.00. Hotelli Puijonsarven kabinetissa. Keskustelemme ajankohtaisista aiheista. Porin Osakesäästäjät, Pori 16.3. Mitä yritysten tuloksista voidaan päätellä -luento. Puhujana yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Katajamäki. Tilaisuus järjestetään klo 17.00 Porin Yliopistokeskuksen auditoriossa nro 125 yhteistyössä TuKKK:n Porin yksikön kanssa. 22.3. Osakesäästäjien veroilta. Yhdistyksemme järjestää yhteistyössä Veronmaksajien Keskusliiton Porin paikallisosaston kanssa osakesäästäjien veroillan. Aiheesta luennoivat Tuomo Katajamäki Porin Osakesäästäjistä sekä Tuomo Lindholm Veronmaksajien keskusliitosta. Tilaisuus järjestetään klo 18.00 Porin Yliopistokeskuksen auditoriossa nro 125. 30.3. Sijoitusmessut Tampere-talolla. Järjestäjä Tampereen Nuorkauppakamari ry. Yhdistyksemme ei tällä kertaa järjestä omaa yhteiskuljetusta. 23.–24.04.2010 Arvopaperi-lehden sijoitusristeily Tallinnaan uudella M/S Baltic Princess -laivalla. Matkan hintaan sisältyy myös asiantuntijaluennot. Lähtö Hki-Tallinna pe 23.4. klo 18.30. Laiva saapuu Helsinkiin la 24.4. Arvopaperilehden järjestämä bussikuljetus lähtee Porista perjantaina klo 12.15. Yhdistyksemme maksaa jäseniensä bussikuljetuksen em. bussilla. Jokainen varaa ja maksaa matkansa itse, palautus tulee jäsenille jälkikäteen. Lisätietoja: www.talentumtapahtumat.fi/arvopaperi/sijoitusristeily/index.html 30 ViisasRaha Pörssi-illat 11.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Tampere Tampere-talo, Sorsapuistosali, Yliopistonkatu 55 Järjestäjät: Tampereen kauppakamari ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Anssi Rantala, pääekonomisti, OP-Pohjola -ryhmä Affecto – Pekka Eloholma, toimitusjohtaja Cramo – Vesa Koivula, toimitusjohtaja Sampo – Jarmo Salonen, IR-johtaja Wärtsilä – Joséphine Mickwitz, johtaja, sijoittajasuhteet Ilmoittautumiset 4.3. mennessä [email protected] tai puh. 03 2300 555 15.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Jyväskylä Jyväskylän Paviljonki, Wivi-sali, Messukatu 10 Järjestäjät: Keski-Suomen kauppakamari ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Maarit Lindström, ekonomisti, Keskuskauppakamari Affecto – Pekka Eloholma, toimitusjohtaja Cramo – Vesa Koivula, toimitusjohtaja Neomarkka – Markku E. Rentto, toimitusjohtaja Orion – Jari Karlson, talous- ja hallintojohtaja Ilmoittautumiset 8.3. mennessä [email protected] tai puh. 014 652 401 17.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Pori Satakunnan amk, Liiketoiminnan ja kulttuurin auditorio, Tiedepuisto 3 Järjestäjät: Satakunnan kauppakamari ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Sofia Pankki Alma Media – Rauno Heinonen, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Neomarkka – Markku E. Rentto, toimitusjohtaja Orion – Susanna Siira, sijoittajasuhdepäällikkö Ilmoittautumiset 10.3. mennessä [email protected] tai p. 02 634 0700 18.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Joensuu Joensuun Tiedepuisto, Louhelasali, Länsikatu 15 Järjestäjät: Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Tiina Helenius, pääekonomisti, Handelsbanken Kesko – Riikka Toivonen, sijoittajasuhdepäällikkö Orion – Susanna Siira, sijoittajasuhdepäällikkö Sampo – Maria Silander, viestintäpäällikkö Ilmoittautumiset 11.3. mennessä [email protected] tai puh. 010 423 2350 22.3. Pörssi-ilta klo 17.30, Espoo Hanasaaren kulttuurikeskus. Järjestäjät: Espoon-Kauniaisten osakesäästäjät ja Pörssisäätiö Componenta – Yrjö Julin, operatiivinen johtaja Cramo – Martti Ala-Härkönen, talous- ja rahoitusjohtaja Talouden näkymät – Tuomas Komulainen, päästrategi, Danske Bank Kemira – Jyrki Mäki-kala, talousjohtaja Neomarkka – Markku E. Rentto, toimitusjohtaja Ilmoittautumiset 15.3. mennessä [email protected] tai puh. 09 888 2860/viesti vastaajaan 23.3. Pörssi-ilta klo 17.30, Turku Mauno Koivisto – keskus, Bio City, Tykistökatu 6 Järjestäjät: Turun kauppakamari ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Pasi Kuoppamäki, ekonomisti, Sampo Pankki Affecto – Pekka Eloholma, toimitusjohtaja Orion – Jari Karlson, talous- ja hallintojohtaja Pöyry – Esa Ikäheimonen, talousjohtaja Sampo – Maria Silander, viestintäpäällikkö Ilmoittautumiset 16.3. mennessä Osakesäästäjien valtakunnallinen golf-mestaruuskilpailu järjestetään Porissa. Lisätietoja myöhemmin. Päijät-Hämeen Osakesäästäjät, Lahti 24.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18.00 [email protected], netissä www.turku.chamber.fi > koulutus tai puh. 02 274 3411 25.3. Pörssi-ilta klo 17.00, Vaasa Vaasan yliopisto, Wolffauditorio, Wolffintie 34 Järjestäjät: Pohjanmaan kauppakamari, Vaasan Osuuspankki ja Pörssisäätiö Talouden näkymät – Kimmo Stenvall, analyytikko, OP-Pohjola -ryhmä Alma Media – Rauno Heinonen, viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Orion – Jari Karlson, talous- ja hallintojohtaja Pöyry – Sanna Päiväniemi, sijoittajasuhdejohtaja Ilmoittautumiset 22.3. mennessä [email protected] tai puh. 06 318 6400 29.3. Pörssi-ilta klo 17.30,Helsinki Pörssitalo Fabianinkatu 14 Järjestäjä: Pörssisäätiö Avaus – Jarmo Leppiniemi, professori, Pörssisäätiön hallituksen varapuheenjohtaja Talouden näkymät – Lippo Suominen, johtaja, Nordea Pankki Suomi Affecto – Pekka Eloholma, toimitusjohtaja Neomarkka – Markku E. Rentto, toimitusjohtaja Wärtsilä – Ole Johansson, toimitusjohtaja Ilmoittautumiset 22.3. mennessä [email protected] tai puh. 010 820 7500 8.4. Pörssi-ilta, Oulu Hotelli-ravintola Lasaretti, Kasarmintie 13 Järjestäjät: Oulun kauppakamari ja Pörssisäätiö Cramo – Vesa Koivula, toimitusjohtaja Kemira – Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kesko – Riikka Toivonen, sijoittajasuhdepäällikkö Ilmoittautumiset 1.4. mennessä [email protected] tai puh. 010 821 8806. Paikka Alex Park hotel, Ascot-Sali. Markkinakatsauksen pitää Helmi Säästöpankki. Ilmoittautumiset [email protected] Keväinen sijoitusristeily Vesijärvellä toukokuun loppupuolella. Tarkemmat tiedot lähempänä ajankohtaa. Seuratkaa ilmoittelua Kauppalehdessä mahdollisten muutosten ja lisäysten varalta. JÄSENEDUT Vakka-Suomen Osakesäästäjät, Uusikaupunki www.osakeliitto.fi Viisas Raha Sijoituslounaat, joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 12.00 ja kestävät noin 1,5 tuntia Hotelli Aquariuksen Wellamo-kabinetissa, os. Kullervontie 11 B, Uusikaupunki. Lounaan hinta on 15 €. Lounaan lisäksi ohjelmassa alustus ja keskustelua osakemarkkinoiden ajankohtaisista tapahtumista. Tervetuloa myös uudet osallistujat! Varsinais-Suomen Osakesäästäjät, Turku Sijoitusklubi kokoontuu 8.4 ja 6.5 klo 18.00- 20.00 Panimoravintola Koulun historianluokassa, juontajana: Matti Vikström matti. [email protected] 20.3. Sijoitus-Piknik-risteily Turku-Maarianhamina-Turku, Viking-Line, lähtö 8.45 ja paluu 19.50. Luennot menomatkalla pääanalyytikko Kim Gorschelnik, Sofia Pankki, markkinakatsaus Veikon vinkit, Veikko Karhulahti Turun Seudun Osuuspankki. Buffet klo 15 ja kokoustilat varattu 17.00–19.00 keskusteluille. Varausaika on jo ohi, mutta voit kysyä jälki-ilmoittautumisesta [email protected] tai puh. 050 424 0713 klo 18 jälkeen. 30.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 17.30, TSOP Marjankatu 4, käynti sisäpihalta. 17.30 OP puheenvuoro, noin 18.15 yhdistyksen kokous kevätkokoukselle säänöissä määrätyt asiat. Ilmoittautumiset 24.3.2010 mennessä saastajat@gmail. com tai puh. 044 033 5077 mielellään tekstiviestinä. Jäsenetuna saat Osakesäästäjien oman aikakauslehden, Viisas Raha. Lehti ilmestyy kerran kuussa, 10 kertaa vuonna 2010. Viisas Raha on korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti. Perjantain Kauppalehti Varsinaisen jäsenen jäsenmaksuun (68 euroa vuonna 2010) sisältyy perjantain Kauppalehti. Ei sisälly opiskelijajäsenmaksuun. 1. KL ma-pe ja Optio 60 euroa: Varsinaisena jäsenenä tai opiskelijajäsenenä voit saada Kauppalehden viisipäiväisenä vuodeksi 2010 maksamalla jäsenmaksun lisäksi 60 euroa. Hintaan sisältyy Kauppalehti Optio. 2. Perjantain Kauppalehti ja nettipaketti Kauppalehti.fi:ssä 70 euroa Varsinaisena jäsenenä voit saada Kauppalehti. fi:ssa seuraavan nettietupaketin 70 euron lisämaksulla: – Tunnuslukuanalyysit – Teknisen analyysit – Reaaliaikaiset pörssikurssit – Pikauutiset Tätä lisämaksullista etua ei voi liittää opiskelijajäsenyyden yhteyteen. 3. Kauppalehti ma-pe + Optio + Kauppalehti.fi-nettipaketti 95 euroa Varsinaisena jäsenenä saat molemmat yllä mainitut edut (1. ja 2.) maksamalla 95 euron lisämaksun. Tätä lisämaksullista etua ei voi liittää opiskelijajäsenyyden yhteyteen. Maksuton nettietu kaikille Osakesäästäjien jäsenille Kauppalehti.fi:ssä: [email protected] Arvopaperi-lehden vuositilaus Nordnet Pankki Osakesäästäjien jäsenenä saat Arvopaperilehden vuositilauksen hintaan 64 € (norm. 94 €). Lehden voit tilata puhelimitse puh. 020 442 4100 tai sähköpostitse osoitteesta:[email protected]. Mainitse tilatessasi, että olet Osakesäästäjien jäsen! eQ Pankin jäsenetu – Koti- ja ulkomaisten arvoosuusmuotoisten osakkeiden säilytys vuoden 2009 loppuun veloituksetta (arvo 60 €) – Koko kotimaisen arvo-osuustilin siirto eQ Pankkiin veloituksetta (arvo 50 €) – Meklari-lehti 4 kertaa vuodessa – eQ Akatemian ilmaiset koulutustilaisuudet Lisätietoja: http://www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset > eQ Pankki FIM Uusille FIM Direct -asiakkaille mahdollisuus käydä osakekauppaa 30.6.2010 asti Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,06 % (minimipalkkiot FIM Direct -hinnaston mukaisesti). Uutena asiakkaana sijoitut 30.6.2010 saakka FIM Direct -hinnaston parhaimmalle tasolle 1. - Reaaliaikainen kurssi- ja tarjousinformaatio NASDAQ OMX Pohjoismaisesta pörssistä - FIM Direct kaupankäyntiohjelmiston reaaliaikainen uutistarjonta - FIM Sijoitusanalyysit - Maksuton säilytys pohjoismaisille osakkeille Lisätietoja: www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset -> FIM Voit käydä osake- ja warranttikauppaa Helsingin Pörssissä hintaan 0,07 % (min 5 EUR) ja osakekauppaa pohjoismaisissa pörsseissä hintaan 0,07 % (min. 49 KR). Et maksa hallinointi-/kuukausimaksuja, eikä koti- ja ulkomaisten osakkeiden säilytys maksa mitään. Lisäksi käytössäsi maksutta ovat reaaliaikaiset kurssit ja uutiset Pohjoismaisista pörsseistä sekä reaaliaikainen kaupankäyntisovellus WinTrade. Muutoin sinua koskevat Bonusasiakkaan mukaiset muut edut ja ehdot. Lisätietoja: www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset -> Nordnet Pankki Sofia Pankki • Verkkopankin maksuton käyttö (ei kuukausimaksuja) • Määräaikaistalletukset: 1–5 kuukautta korolla Euribor+ 0,65 %, 6–12 kuukautta korolla Euribor + 0,95 % (voimassa vuoden 2010 maaliskuun loppuun) • Sofian tililuoton avaus ilman avauspalkkiota (luottokorko päivittäin käytetyn luoton osalta Euribor 1 kk + 2,25 %) voimassa toistaiseksi. • Suomen kattavin reaaliaikainen varallisuusraportointi maksutta • Maksuton säilytys kotimaisille arvoosuuksille, voimassa toistaiseksi • Maksuton arvo-osuustilin siirto Sofia Pankkiin • Alempi komissiotaso verkkokaupankäynnissä vuoden 2010 loppuun (5 EUR + 0,17 %) • Ilmaiset reaaliaikaiset kurssit Helsingin Pörssistä vuoden 2010 loppuun • Analyysikirjaston ilmainen käyttö kesäkuun 2010 loppuun • Pankki-lehti neljä kertaa vuodessa kotiisi Lisätietoja: www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset -> Sofia Pankki – Protestilista Postimaksu maksettu Kyllä, haluan liittyä Osakesäästäjien Keskusliiton paikallisyhdistyksen opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 25 euroa vuodelle 2010. Jäsenyys on jatkuva. Osakesäästäjien Keskusliitto ry En halua liittyä jäseneksi, mutta haluan tilata Viisas Raha -lehden vuosikertahintaan 95 € (10 numeroa) Osoitteenmuutos Toimitukselle Osoitetta voidaan käyttää markkinointiin Osoitetta ei saa käyttää markkinointiin NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI VANHA OSOITE MISTÄ AIHEISTA TAHDOT LUKEA? Voit lähettää kupongin myös faksilla: (09) 4540 0455 tai sähköpostitse: [email protected]. PUHELIN Toimisto avoinna ma–pe klo 10–13 Järjestöpäällikkö Anu Järvinen Puheenjohtaja Timo Rothovius Toiminnanjohtaja Tomi Salo Hallitus Peter Immonen, Antti Jylhä, Jorma Kokko, Sari Lounasmeri, Ari Neuvonen, Raimo Repo, Jarl Waltonen. Osakesäästäjien valtakunnallinen sitoutumaton etujärjestö Osoite Freesenkatu 3 A 2, 00100 Helsinki Puhelin (09) 4540 445, Faksi (09) 4540 0455 Sähköposti [email protected] www.osakeliitto.fi VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5000370 00003 HELSINKI PA LV E L U KO R T T I Kyllä, haluan liittyä valitsemani Osakesäästäjien Keskusliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Jäsenmaksu on 68 euroa vuodelle 2010. Jäsenyys on jatkuva. ViisasRaha 31 ELÄMÄNI JA SIJOITUKSENI Teksti: Timo Vuorio Kuva: Juuso Paloniemi Työlki ellää, mut pörssis rikastuu – Pidin itseäni tietysti fiksuna sijoittajana. Niinpä myin kaikki osakkeet kerralla ja ostin koko potilla Manconia, kertoo Vesa Puttonen. 32 ViisasRaha Professori Vesa Puttosen mielestä osakesijoittajalla ei ole hätäpäivää: korot pysyvät matalina ja valtioiden elvytyspaketit ylläpitävät hyvää sijoitusilmastoa. S uurten suomalaisyritysten hämmästyttävän hyvät tulokset viime vuodelta sekä niiden osoittama suhdanneketteryys turvaavat nekin sijoittajien tulevaisuutta, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen. Hänestä tilanne on osakkeenomistajien kannalta hyvä. Omistajan ei tarvitse tietää, mikä ala kasvaa ja millä keinoin menestytään. Sitä varten on yritysjohto, joka seuraa ja tekee tarvittavat päätökset. – Vaikeassa markkinaympäristössä yritysten muuntumiskyky on ollut hieno, hän ynnää mennyttä vuotta. Rikastumisen tielle pyrkiville Puttosen viimeisin kirja ”Osta halvalla, myy kalliilla” kertoo nimellään parhaan reseptin. Sen toteuttaminen vaatii kuitenkin sijoittajalta muutakin kuin median lukutaitoa. – On etsittävä markkinoiden tupakantumppeja, papereita, joissa on sitä jotakin, vaikka ne eivät kelpaa muille. On ostettava niitä halvalla ja pystyttävä istumaan niiden päällä pitkäänkin, olipa markkinoilla vallalla millainen trendihuuma tahansa. Koko rahalla Manconia Puttosen sijoittajauran juuret ovat lapsuudessa, isän ostamissa yksittäisissä KOP:n ja muiden yhtiöiden osakkeissa. Aikana, jolloin osakkeet olivat käsin kosketeltavissa ja kupongit leikattavissa. Säästämisen malli menin hyvin perille. Puttonen sijoittikin myöhemmin kaikki kesäloma-ansionsa osakkeisiin. – Olin säästäväinen saituruuteen asti. Säästin jopa armeija-aikana osan päivärahoista. – Pidin itseäni tietysti fiksuna sijoittajana. Niinpä myin kaikki osakkeet kerralla ja ostin koko potilla Manconia. Porilaisena hänestä oli tuntunut siltä, ettei muualla ymmärretty porilaisen yhtiön erinomaisuutta. – Toimin niin kuin monet sijoittajat toimivat. Sijoitin lähelle, koska oletin tuntevani muita paremmin kotipuolen yritykset. – Parin vuoden kuluttua konkassa meni kaikki. Se oli kova kolaus, hän sanoo. Maailma opetti ainakin sen mitä ei pidä tehdä. – Ei kaikkia munia samaan koriin ja sen, että maantieteellisesti on maalattava riittävän levällä pensselillä. Ensin eroon asuntolainasta Sijoittajauralla hiljaiseloa oli koko opiskeluaikaa seurannut asuntolainan takaisinmaksujakso. – Vaimo asetti askelmerkit taloudenpidolle. Tärkein ensin eli asuntolaina pois, sitten vasta olisi tilaa muille sijoituksille. Marssijärjestys vauhditti maksuaikataulua ja teki Puttosesta säästöjen kerryttyä sinivalkoisen arvosijoittajan. – Osakesijoittaminen mielletään usein vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältäväksi. Arvosijoittaja välttää näitä ja siksi mietin usein riskinottoni rajoja. – En halua hävitä pörssissä paljoakaan euroistani, hän vakuuttaa. Kirjansa perusteeman mukaisesti halvalla ostaminen on kaiken lähtökohta. – Pitää olla markkinaopporturnismia, pitää etsiä näitä tumppeja, jotka eivät muille kelpaa. Mediaseksikkyys ei riitä – Media pitää mediaseksikkäistä firmoista. Tavalliselta sijoittajalta saattaa tässä myllytyksessä mennä sekaisin yrityksen erinomaisuus ja sijoituksen erinomaisuus. – Jos kauheasti kohkataan jotain yritystä, voi se pian merkitä liian kallista osaketta, koska useimmat pyrkivät mukaan voittajan kelkkaan hinnasta välittämättä. Eräänä esimerkkinä Puttonen pitää Kiinan ja siitä innostuneita ostajia. Kiinaa ostetaan, koska muutkin ostavat, ja vain sen takia koska Kiina kasvaa. – Tällöin helposti unohtuu tärkein eli se millä hinnalla ostetaan. Samaa trendiherkkyyttä on ilmassa muuallakin. – Firmat, joilla on ongelmia, ovat poissa medioista. – Tällaisten löytäminen ei ole vaikeaa, vaikeus on siinä, että on pystyttävä identifioimaan mitkä niistä ovat hyviä sijoituskohteita. Puttonen hakee vahvistusta hankintapäätöksilleen yritysten vuosikertomuksista, osavuosikatsauksista ja tulevaisuudennäkymistä. Hän tutkii muun muassa osakkeenomistajakannan rakenteen ja ovatko sisäpiiriläiset tehneet kauppoja. Lopullinen päätös syntyy kuitenkin fiilispohjalta. Apuna on hänen vuosien aikana kertynyt yritystuntemuksensa, hallitustyöskentely eri yhtiöissä ja kokemusten avulla syntynyt vainu oikeanlaisen yritysilmapiirin tunnistamisesta. Teräväsanainen vastaaja Puttonen ottaa kantaa kun kysytään ja kirjoittaa tärkeistä asioista, koska hänestä yliopistoissa opettavien pitää olla veronmaksajien (työantajiensa) käytettävissä puolueettomine mielipiteineen. – Meillä on mahdollisuus puuttua ajankohtaisiin aiheisiin ja kiinnittää huomiota kohtiin, joita muut eivät ajattele. Hänestä tätä mielipidetarvetta korostaa nykyinen poliittinen kulttuuri, joka suosii mitäänsanomattomia poliitikkoja. Hänestä poliitikkojen pi- täisi pystyä sanomaan esimerkiksi työmarkkinoilla erityisehtoja kiristäville ryhmille, että nyt stop tykkänään. Ja tehtävä selväksi, millä pelisäännöillä toimitaan 2000-luvulla avoimessa taloudessa. Menneet on menneitä, saavutettuja etuja ei ole enää olemassa. – Jos kukaan ei esitä toista näkökulmaa, edetään helposti väärältä pohjalta. – Kukaan ulkopuolinen ei ole kiinnostunut suomalaisten asioista niin paljon, että tulisi meitä opastamaan. – Poliitikkojen on tiedettävä mikä on suomalainen agenda, millä turvataan kilpailuedut ja pystytään pitämään markkinat hallussa, mihin pitää satsata ja ennen kaikkea on vedettävä yhtä köyttä, hän sanoo. Korotuspuolueella niskaote Puttonen rajaa verokeskustelun osapuolet kahteen peruslinjaan. Verojen alentamista nykytasosta ajavat haluavat tehokkaampaa palvelutuotantoa sekä yksilön vastuun lisäämistä. Hyvinvointipalvelujen lisäämistä ajavat pohjaavat tavoitteensa veropohjan laajentamiseen. Vaalien lähestyessä lisäälupaajien määrä kasvaa nopeasti. Puttosesta veronalentamispuolue ei saa kannattajia, eikä siitä ei ole vaaliteemaksi, koska veronmaksajien kiinnostus asiaan on sekin hakusessa. Kuitenkin veropohja on jo rapautunut: bkt laski viime vuonna 6–7 prosenttia. – Yhteiskunnan kuluautomaatti toimii samaan aikaan toiseen suuntaan. Kulut kasvavat, vaikka kulupuoleen olisi puututtava. Hänestä verotuksessa on kysymys myös fiiliksestä ja sen vaikutuksista. Kun osinkoverotuksen korottamisesta puhutaan itsestäänselvyytenä ja kun verovalmistelua tehdään komiteoissa ja virkamiestyönä, edetään päätösten dynaamisia vaikutuksia aliarvioiden. – Staattiset laskelmat eivät huomioi ihmisten rationaalista toimintaa. Kun yrittäjien 90 000 euron osinkorajan verotusta ollaan kaikissa malleissa koventamassa, reaktiot ovat odotettuja. – ”Pitäkää tunkkinne”, yrittäjät sanovat ja tekevät jo suunnitelmia pääomien siirtämiseksi Suomen rajojen ulkopuolelle. – Suljetun talouden aikana verottaja pystyi sanelemaan päätökset. Nyt liikkumavara pääomaverotuksessa on selvästi rajallisempi. Tilanne on hankala, poliitikot eivät sano, mitä mieltä ovat ja kun ei keskustella, epävarmuus kasvaa ja sitoutuminen heikkenee. – Suomalaiset ovat valmiita tekemään rajujakin juttuja, jos ne perustellaan, jos niillä ajetaan yhteistä etua ja jos muutokset eivät ole epäreiluja, hän sanoo. O ViisasRaha 33 TUTKITUSTI TOTTA Tällä palstalla tutkijat kirjoittavat työnsä tuloksista. Kuva: Kreetta Järvenpää Onko sijoittaminen elinkeinotoimintaa? S ijoitustoiminta voi verottajan jaottelussa olla elinkeino- tai muuta toimintaa. Tulolähdevaihtoehtoja on kaikkiaan kolme: elinkeinotoiminta, muu toiminta ja maatalous. Niitä koskevat elinkeinoverolaki (EVL), tuloverolaki (TVL) ja maatilatalouden tuloverolaki (MVL). Usein sillä, minkälaisena tulolähteenä verottaja toimintaa pitää, ei ole minkäänlaista vaikutusta lopullisen veron määrään. Erityisissä tilanteissa, esimerkiksi tappiollisina verovuosina, toimintaa aloitettaessa, merkittävästi muutettaessa tai lopetettaessa, tulolähdejaolla kuitenkin saattaa olla ratkaiseva vaikutus joko kuluvan verovuoden tai tulevien verovuosien verotukseen. On hyvä huomata, ettei ratkaisevaa ole, missä oikeudellisessa muodossa verovelvollinen toimintaansa harjoittaa. Ratkaisevaa on toiminnan luonne. Yhden verovelvollisen tulot saattavat myös sisältää tuloja kaikista kolmesta lähteestä. Siinä tapauksessa verotuksessa vahvistetaan kolmen eri laskentakokonaisuuden verotettava tulo. Toiminta ratkaisee Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Sille tunnusomaisia piirteitä ovat: voiton tavoittelu, riskin olemassaolo, jatkuvuus, suunnitelmal- 34 ViisasRaha lisuus ja itsenäisyys sekä toiminta avoimilla markkinoilla. Yhden kriteerin täyttyminen tai puuttuminen ei kuitenkaan ole ratkaisevaa, sillä liiketoimintaa tarkastellaan kokonaisuutena. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen ulkopuolelle jäävä tulonhankkimistoiminta muodostaa muun toiminnan tulolähteen, jota kutsutaan myös henkilökohtaiseksi tulolähteeksi. Sen verotettava tulo lasketaan tuloverolain säännöksin ja lähtökohtana on maksuperusteisuus. Muun toiminnan tulolähde tulee useimmiten arvioitavaksi, kun tulonhankkimistoimintojen linkki elinkeinotoimintaan on heikko. Tulolähteiden vaikutukset verotukseen perustuvat EVL, TVL ja MVL säännösten eroihin. EVL:n ominaispiirteisiin kuuluu, että verottaja osallistuu laajemmin riskeihin ja niistä syntyviin tappioihin sekä yksityiskohtaisempi verotettavan tulon laskentasäännöstö. Vastaavasti TVL olettaa tulojen muodostuvan yksiselitteisemmin ja passiivisemmin. Näillä eroilla on monia seurauksia, minkä vuoksi se, minkä säännösten soveltaminen olisi verotettavalle edullista, vaihtelee tapauskohtaisesti. Tulee kuitenkin muistaa, että tulolähteen ja verolain valinta syntyy tulonhankkimistoiminnan taloudelli- sen sisällön perusteella, eikä verovelvollisella pitäisi olla mahdollisuutta valita itselleen edullisinta vaihtoehtoa. Merkittäviä eroja Verotettava tulo lasketaan aina tulolähdekohtaisesti. Verovuodelta vahvistettavan tappion voi niin ikään vähentää ainoastaan saman tulolähteen tulevista voitoista. Vahvistetun tappion vanhenemisaika on kymmenen vuotta. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että jos veroja maksavasta yhtiöstä myydään yli puolet, menetetään yhtiön kaikkien tulolähteiden vahvistettujen tappioiden vähentämisoikeus. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeinotoimintaan kuuluva tulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella. Merkittävä verotuksellinen ero saattaa syntyä esimerkiksi vuokra- tai korkotuloissa, jotka muun toiminnan tuloina ja TVL:n säännösten mukaan verotettuina katsotaan kokonaisuudessaan saajan pääomatuloksi mutta elinkeinotoiminnan tuloina jaettaisiin saajansa pääoma- ja ansiotuloksi. Elinkeinotoimintaan liittyvän omaisuuden myyntiin ei taas ole mahdollista soveltaa hankintameno-olettamia. Niitä sovelletaan vain luonnollisen henkilön, kuolinpesän ja yksityisen elinkei- nonharjoittajan muun toiminnan tulolähteeseen kuuluvaa omaisuutta myytäessä. Erityisesti on syytä huomata, että hankintameno-olettamia ei huomioida osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden muun toiminnan tulolähteen omaisuutta myytäessä. Luovutustappioiden vähennysoikeus on TVL-tulolähteessä rajoitettu vain realisoituneisiin tappioihin ja niidenkin osalta vähennys voidaan tehdä vain kolmen seuraavan vuoden aikana realisoituneista luovutusvoitoista. Muun toiminnan tulolähteessä ei ole mahdollisuutta arvonalentumispoistoihin tai muihin Kauppatieteiden lisensiaatti Risto Walden on nykyisin veroasiantuntija Walden Tax Oy:ssä. Aiemmin hän työskenteli pitkään Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Verohallinnossa ”Ratkaisevaa ei ole, missä oikeudellisessa muodossa verovelvollinen toimintaansa harjoittaa. Ratkaisevaa on toiminnan luonne.” realisoitumattomien menetysten huomioimiseen toisin kuin EVLtulolähteessä. Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvat korkomenot ovat kokonaisuudessaan vähennyskelpoisia. Muun toiminnan tulolähteen koroilta edellytetään näyttöä korkojen yhteydestä veronalaisten tulojen hankkimiseen. Miten käy sijoittajan? Käytännössä yksityishenkilön harjoittamaa ammattimaistakaan arvopaperikauppaa ei pääsääntöisesti veroteta elinkeinoverolain mu- kaan, jos sitä harjoitetaan sivutoimena. Päätoimisen arvopaperikaupan osalta lähtökohtana on elinkeinotoiminta, jos sitä varten on toiminimi ja kirjanpito. Osakeyhtiön harjoittaman sivutoimisen arvopaperikaupan verokohtelu riippuu toiminnan kokonaisluonteesta. Aktiivinen arvopaperikauppa on elinkeinotoimintaa mutta mikäli osakkeet ovat omistuksessa pitkään, sijoitukset ovat vähäriskisiä (obligaatiot, asuntoosakkeet) eikä niillä käydä aktiivisesti kauppaa tulkittaneen toiminta vääjäämättä passiiviseksi sijoi- tustoiminnaksi ja siten TVL-tulolähteeseen kuuluvaksi. Arvopaperikaupan on siis oltava satunnaisia yksittäisiä hankintoja ja luovutuksia laajempaa, jotta sitä voidaan pitää elinkeinotoimintana. Vuokraustoimintaakaan ei edes laajamittaisena yleensä katsota elinkeinotoiminnaksi. Tulkintaan ei myöskään vaikuta, onko elinkeinonharjoittaja henkilö vai yhtiö. Merkitystä ei ole silläkään, onko kyseessä kiinteistöjen tai osakehuoneistojen vuokraus. Jos kiinteistöjen hallinnoinnilla ja vuokraamisella on yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välillisesti tai välittömästi edistävä tarkoitus, voidaan ne yhdistää elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Tällaiseksi elinkeinotoimintaan liittyväksi toiminnaksi katsotaan esimerkiksi tuotantotilojen, työsuhdeasuntojen, henkilökunnalle vuokrattujen asuntojen, sosiaalitilojen ja vapaa-ajantilojen hallinnointi. Sen sijaan ulkopuolisille tahoille vuokrattu asunto tai kiinteistö kuuluu pääsääntöisesti muun toiminnan tulolähteeseen. O ViisasRaha 35 (INNAT ALK _HLÎ 3IJOITUSRISTEILY p-3"ALTIC0RINCESS 3IJOITTAJIENJOKAVUOTINENSUURTAPAHTUMANYTKERRAN 2ISTEILEMME4ALLINNAAN-3"ALTIC0RINCESSLAIVALLA !RVOPAPERIT¼YTT¼¼VUOTTA p3IJOITUSRISTEILYLL¼JUHLAOHJELMAJAUPEATPUITTEET !RVOPAPERILEHTITARJOAA/SAKES¼¼ST¼JILLE3IJOITUSRISTEILYNERIKOISHINTAANALENNUKSELLA !LENNUKSENSAATTEKUNILMOITATTETILAUSLOMAKKEELLAKAMPANJAKOODIN/3!+%JAVALITSETTE MAKSUTAVAKSILASKUN3AATTEMYÎS!RVOPAPERITAI-ICRO0#LEHDENLOPPUVUODEKSIVELOITUKSET TA*OSTEILLETULEEJOMOLEMMATLEHDETVOITTEANTAATILAUKSENLAHJAKSITUTTAVALLENNE 0UHUJINAMM 3IJOITUSKIRJAILIJAJAPITK¼AIKAINENSIJOITTAJA +IM,INDSTRÎM 6EROOIKEUDENDOSENTTI+444IMO2¼BIN¼ (ELSINGINYLIOPISTO *OHTAJA%ERO3ALORANTA!RVOPAPERIV¼LITYS 3OßA0ANKKI/YJ 4UTKIMUSJOHTAJA+IM'ORSCHELNIK 3OßA0ANKKI/YJ *OHTAJA6ESA/LLIKAINEN .ORDEA2AHASTOYHTIÎ3UOMI/Y &INANSSINEUVOS5RPO(AUTALA VALTIOVARAINMINISTERIÎ ,¼HTÎ(ELSINGIST¼KLOPALUU(ELSINKIINLAUANTAINAKLO +ATSOHINNATJAVARAAMATKAWWWSIJOITUSRISTEILYß ,IS¼TIETOJA-ATKATOIMISTO/Y!REA2YHM¼TJATAPAHTUMAT%EVA(ERRANEN PUHMApPEKLOpS¼HKÎPOSTIRYHMAMATKATTIIMI AREAß 0¼¼YHTEISTYÎKUMPPANIT +UMPPANIT
© Copyright 2024