VIISAS RAHA 1 2015 SIJOITTAJAn LISTAT Osakkeet & rahastot s.32–35 Lehti suomalaiselle sijoittajalle Osakesäästäjien Keskusliitto • Hinta 9,50 € KOHTEENA FORD Autonvalmistajan rahoitusbisnes kasvattaa tulosta KOHTEENA OLVI Riskeistä suurin löytyy Suomen alkoholipolitiikasta ÖLJYN HINTA Taloudelle piristysruiske, mutta osa markkinasta voi myös hyytyä Timo Korkeamäki: Lisää dynamiikkaa talouteen OMISTAMINEN Takaisin kunniaan SIJOITUSLISTA top 5: FORTUM RESTAMAX FISKARS ORAVA DOVRE GROUP UB:n Yrityslainakori Eurooppa I/2015 on nyt myynnissä Uudessa Yrityslainakori Eurooppa I/2015:ssä on tämänhetkiseen markkinatilanteeseen räätälöity rakenne. Yrityslainakori tarjoaa sijoittajalle ensimmäisten kolmen vuoden aikana korkean kiinteän 6,5 %* vuosituoton. Tämän jälkeen tuotto muuttuu vaihtuvaksi. Laina-ajan viimeiset neljä vuotta vuosituotto on 3 kuukauden euribor + 4 % -yksikköä*. Tuotto maksetaan neljännesvuosittain. Yrityslainakori Euroopan luottoriski perustuu 75 eurooppalaisen yhtiön muodostamaan Markit iTraxx Europe Crossover -indeksin sarjaan 22. Mahdolliset luottovastuutapahtumat kohdeyhtiöissä vaikuttavat sekä sijoittajan saamaan tuottoon että takaisin maksettavaan pääomaan. Yrityslainakori I/2015:n laina-aika on noin seitsemän vuotta. Kysy lisää: [email protected] tai 09 2538 0320. Merkitse osoitteessa: www.unitedbankers.fi Merkintäaika: 12.1.– 6.2.2015 • Minimisijoitus: 5 000 euroa PÄÄKIRJOITUS Samoilla teemoilla mennään Alkaneen vuoden taloustilanne pyörii hyvin pitkälle samojen kysymysten ympärillä kuin mihin edellinen vuosi päättyi. Miten Euroopan talous saataisiin kasvuun? Onko deflaation uhka todellinen? Mihin öljyn hinta on menossa? Ja ehkä suurimpana kysymysmerkkinä edelleen Venäjä. Maailmantalouden kokonaiskasvun odotetaan kuitenkin olevan mukavalla reilun kolmen prosentin tasolla tänä vuonna, kun päättyneenä vuonna jäätiin eri arvioiden mukaan hieman vajaaseen kolmeen prosenttiin. Talouskasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri maiden ja maanosien välillä, vaan kasvua vetävät edelleen Yhdysvallat ja Aasian maat, joista tärkeimpänä mainittakoon Kiina. Hitaamman kasvun alueita ovat jo edellä mainitut Eurooppa ja Venäjä. Euron heikentyminen ja öljyn halpeneminen tukevat kuitenkin euroalueen taloutta, joten toivoa Euroopan suhteen ei kannata kokonaan heittää. EKP on aloittamassa myös massiivista valtionlainojen osto-ohjelmaa, jonka odotetaan myös tuovan piristysruiskeen alueen talouteen. Yksi tämän kevään seuratuimmista tapahtumista tulee kuitenkin varmasti olemaan huhtikuun eduskuntavaalit. On syytä seurata miten eri puolueet painottavat osakesäästäjälle tärkeitä kysymyksiä. Osakemarkkinoiden kannalta vuosi on alkamassa kaiken kaikkiaan siis suhteellisen myönteisissä merkeissä ja tätä näkemystä tukee myös ensimmäisten viikkojen kurssikehitys. Arvostuskertoimet ovat kuitenkin monessa tapauksessa jo melko haastavalla tasolla, joten merkittävä kurssinousu edellyttäisi kyllä myös yritysten tulosten positiivista kehitystä. Alhainen korkotaso pitää osakkeet kuitenkin edelleen houkuttelevana omaisuusluokkana, joten merkittävä kurssilasku ei näyttäisi olevan kovin todennäköistä tällä hetkellä, joskin maailmantalouteen liittyvien epävarmuustekijöiden odotetaan pitävän volatiliteetin eri osakekurssien heilunnan hieman normaalia korkeampana, mikä voi tarjota hyviä ostopaikkoja pitkäjänteiselle osakesäästäjälle. Osakesäästäjien Keskusliiton toiminta on päässyt hyvään vauhtiin joulutauon jälkeen ja paikallisyhdistyksetkin järjestävät jälleen mielenkiintoisia tilaisuuksia pitkin kevättä. Yksi tämän kevään seuratuimmista tapahtumista tulee kuitenkin varmasti olemaan huhtikuun eduskuntavaalit. On syytä seurata miten eri puolueet painottavat osakesäästäjälle tärkeitä kysymyksiä. Piristäviä pakkaspäiviä toivottaen, Antti Lahtinen päätoimittaja VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ [email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n. 18.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu Yrityslainakori Eurooppa I/2015 on strukturoitu joukkovelkakirjalaina. Sijoitus ei ole pääomaturvattu, joten sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman osittain tai kokonaan. Liikkeeseenlaskijana toimii Nordea Pankki Suomi Oyj. Sijoitukseen liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Sijoitukselle ei ole asetettu erillistä vakuutta. Lainaehdot ja ohjelmaesite ovat saatavissa myyjältä. * Mikäli liikkeeseenlaskija ei voi vahvistaa Yrityslainakorin kiinteäksi tuotoksi vähintään 6,0 % p.a. ja vaihtuvaksi tuotoksi vähintään 3 kuukauden euribor + 3,5 prosenttiyksikköä p.a., peruuttaa liikkeeseenlaskija lainan liikkeeseenlaskun - OMAISUUDENHOITO - viisas raha 01/2015 3 sisältö 1/2015 6 Sijoittajan sana 8 Markkinat 10 Toimittaja, kirjailija Marko Erola on monen muun sijoitusalalla toimivan tavoin kuullut jo kotona rahapuhetta. Hän suosii itse osake- ja korkoindeksirahastoja. Erola tunnustautuu pitkäjänteiseksi: ”Minulla ei ole lyhyttä salkkua.” Uutiset: Mainosbarometri kertoo yhä vahvasta matalapaineesta, joka kurittaa erityisesti painetun median kustantamista. Vaikka kaupan kuluttaja on ahtaalla, meni verkkokaupan viime vuosi yleisesti hyvin. Ankeasta ajasta huolimatta moni kykenee säästämään sukanvarteen. Suomen peruskalliossa piilee potentiaalisia rikkauksia. Määräaikaistalletusten korot, euribor. Viisasteleva raha. Ulkomainen yhtiö sijoitusanalyysissa. Autoteollisuus ei ole ollut viime vuosina häävi sijoituskohde, mutta on siinä puolensakin. Autoja kun tupataan vaihtaa aika ajoin. Lisäksi Fordillakin rahoitusbisnes tuo merkittävän siivun sen tulokseen. Yhdysvalloissa Ford on autonvalmistajien kakkostilalla markkinaosuudellaan ja sen osakkeen arvostustaso on edullinen, kirjoittaa Pekka Aavikko. Ford 18 Olvi Ainoa täysin kotimainen panimoyritys Olvi aikoo pysyä itsenäisenä, vaikka sitä on naitettukin pohjoismaiden keskisuurten panimoiden kanssa. ”Olville ei ole ainakaan tällä hetkellä tarpeellista tai välttämätöntä liittoutua. Haluamme säilyttää itsenäisyytemme myös päätöksenteossa”, Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo. Hyvän taseen omaava Olvi haluaa olla kasvuyhtiö ja kasvaa sekä kotimaassa että idässä. Siellä Olvi panostaa Valko-Venäjään, jossa sen tytäryhtiö teki yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman virvoitusjuomayhtiön PepsiCo:n kanssa. Valko-Venäjän tekee Ahon mukaan kiinnostavaksi se, että maassa kulutus henkilöä kohti on alle eurooppalaisen tason ja pontentiaalia kasvulle löytyy. Olvin Lasse Aho on viihtynyt Pohjois-Savossa 11 vuotta. Hän on entinen Tampereen Tapparan huippukiekkoilija. Luonnollisesti Iisalmessa kuuluu kannattaa myös Kalpaa. 24 Mitä nyt sijoittaja Öljy halpenee, mitä nyt sijoittaja? Öljyn hinta on suorastaan romahtanut, eikä juuri kukaan odota nopeaa hinnan nousua takaisin 100 euron barrelihintaan. Menossa on suuri tulonsiirto öljyä tuottavilta mailta öljyä tuoville. Penna Urrila, Tomi Salo ja Jukka Oksaharju arvioivat mitä tilanne merkitsee sijoittajalle, mihin kannattaa nyt kiinnittää huomiota. Professori Timo Korkeamäen madonluvut: ”Jos suomalaisilla yrityksillä menee riittävän kauan, riittävän huonosti, kaikki kärsivät.” 30 Piensijoittaja on markkinoilla maksumies, joka jää helposti kauas keskituotoista. ”Köyhällä” kun ei ole varaa ostaa kalliita osakeanalyyseja ja työkalujen lisenssimaksuja, kuten suursijoittajat voivat tehdä. Jari Saarhelon mukaan köyhyys voi olla kuitenkin kilpailuetu, kun piensijoittaja voi etsiä notkeasti kohteiksi pieniä yhtiöitä, jotka eivät ole suursijoittajien ulottuvilla. 26 31 Poliittinen päätöksenteko on rikki, sanoo pääministeri. Rahoituksen professori Timo Korkeamäki Hankenilta tekee omistamisen verotuksesta analyysin, joka oikeuttaa sanomaan, että myös omistaminen on Suomessa rikki. Suomalaisten aktivoiminen veroremontin avulla omistamiseen tekisi Korkeamäen mukaan hyvää niin omistajille kuin markkinoillekin. Valtiovarainministeriö työstää ns. armahduslakia, joka olisi voimassa vuoden 2016. Lain mukaan ulkomaiset sijoitustensa ilmoittamatta jättänyt henkilö välttäisi rikosoikeudelliset seuraamukset, mutta joutuisi maksamaamaan veronkorotuksia tehtyään ilmoituksen. Asianajaja Sami Tuominen kirjoittaa, että ei ole kenenkään etu lykätä lakia ensi vuodelle, vaan sen pitäisi tulla voimaan eduskuntavaalien jälkeen. Talouspolitiikka 4 viisas raha 01/2015 VAKIOT Piensijoittajan sauma Armahdus 3 Pääkirjoitus Suhteellisen myönteisiä merkkejä ilmassa. 17 Kolumni 38–39 Paikallisyhdistys toimii Helsingin Osakesäästäjien yhdistyksen toiminnanjohtaja Henri Huovinen haluaa lisää nuoria some -sukupolven edustajia sijoittamisen pariin. Viime vuonna järjestetty sijoituskerho keräsi jo mukavasti rahoitusalan opiskelijoita keskustelemaan sijoittamisesta. Paikallisyhdistyksen perinteinen sijoituskerho kaiken ikäisille on hyvä tapa päästä syvemmälle sijoittamiseen. HOS:n sijoituskerhossa on tiivis tunnelma. Timo Rothovius: Hyvä paha deflaatio – seuraako Eurooppa Japania 32-33 Sijoituslista Fortum nyt kärkisijalle. Listalle kuusi uutta yhtiötä. 34-35 Rahastot Tuottovertailujen teko ja lukeminen on tarkka puuhaa. 40-42 Paikallisyhdistysten tapahtumat 43 Viimeinen sana Jarmo Leppiniemi: Suomalaisenkin sijoittajan on otettava kansainvälinen hajautus vakavasti. viisas raha 01/2015 5 sijoittajan sana Marko Erola kuuli rahapuhetta jo kotona ”Vain pitkäaikainen omistaminen on sijoittamista” TEKSTI: ANTTI LAHTINEN KUVA: TIMO PORTHAN Nimi, ammatti? ”Marko Erola. Vapaa toimittaja, kirjailija ja viestintäkouluttaja.” Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan taloudesta ja sijoitustoiminnasta? ”Kun isä oli tilitoimistoyrittäjä ja äiti työskenteli pankissa yritysrahoituksen kanssa, rahapuhetta sai kuunnella pienestä pitäen. Sijoittamisesta kiinnostuin varsinaisesti 80-luvun lopussa varusmiehenä. Paras inttikaverini oli aloitteleva sijoittaja, jonka kanssa tuli tiirattua Hesarista osakekursseja.” Minkä tyyppisiä sijoituskohteita suosit omassa sijoitustoiminnassasi? ”Olen sijoittanut indeksirahastoihin siitä asti, kun minusta tuli taloustoimittaja ja suorat osakesijoitukset olisivat rajoittaneet työntekoa. Nytkin valtaosa rahoistani on osake- ja korkoindeksirahastoissa. Ainoa poikkeus on Berliinin kiinteistöihin sijoittava, aktiivisesti hoidettu rahasto.” Poliittiset epävarmuustekijät ja niiden vaikutus maailmantalouteen nousivat pinnalle vuonna 2014. Kannattaako osakemarkkinoilla vielä pysyä vai olisiko parempi suosia esimerkiksi käteistä? ”Minulla ei ole lyhyttä salkkua, joten en harrasta osakemarkkinoilta poistumista tai ajoittamista ylipäätään. Jos on sijoittanut muutaman vuoden tähtäyksellä ja uskoo tarvitsevansa rahat tänä tai ensi vuonna, voi olla hyvä aika alkaa muuttaa sijoituksia käteiseksi.” 6 viisas raha 01/2015 Mitä indikaattoreita sijoittajan kannattaa tässä markkinatilanteessa seurata? ”On erilaisia markkinoiden yleistä arvostustasoa mittaavia indikaattoreita, mutta ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän epäluotettavia. Parempi on katsoa omien yhtiöiden tuloksia ja osinkotuottoja. Jos firmalla menee hyvin, kannattaa sitä omistaa ja ostaa lisää, jos markkinahinnat tilapäisesti laskevat.” Uskotko enemmän pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan vai lyhytaikaisten hintamuutosten hyödyntämiseen? ”Minulle vain pitkäaikainen omistaminen on sijoittamista. Lyhytaikaisille kurssimuutoksille perustuvaa keinottelua olen harrastanut vähän enkä kovin mairittelevalla menestyksellä.” Mikä maantieteellisistä alueista on tällä hetkellä kiinnostavin sijoitusmielessä? ”Venäjää seuraan aktiivisesti. Sikäläinen pörssi oli halpa jo ennen öljy- ja ruplakriisiä. Odotellaan.” Marraskuun lopussa julkaistiin Talvivaarasta kertova kirjasi, Kirottu Kaivos. Yhtiön tarina ei kuitenkaan vielä ole päättynyt. Mikä on seuraava luku Talvivaaran tarinassa? ”Kaivokselle on ostajia, kunhan ensin saadaan vettä pois. Veikkaankin, että kaivos saa pian poikkeusluvan juoksuttaa vesiään. Sitten tehdään kaupat ja rakennetaan purkuputki, minkä jälkeen rahakone alkaa jauhaa.” • Sijoitusvinkit: Anna kaksi kohdetta, joita suosittelet pitämään ylipainossa tällä hetkellä (esim. osaketta, toimialaa, aluetta, omaisuusluokkaa) sekä hyvin lyhyet yhden rivin perustelut. 1. Käteinen Perustelu: Pörssin mahdollisen loppurutistuksen rahastamista tärkeämpää on, että rahaa on aleostoksia varten. 2. Öljy Perustelu: Ei kai kukaan kuvittele, että öljy jää näihin hintoihin loputtomasti? Etf:llä. Sekä vastaavasti kaksi kohdetta joita pitäisit nyt alipainossa: 1. Osakkeet Perustelu: Pörssin mahdollisen loppurutistuksen rahastamista tärkeämpää on, että rahaa on aleostoksia varten. 2. Euro Perustelu: Yleinen epävarmuus ja EKP:n löysä rahapolitiikka vahvistaa dollaria edelleen. viisas raha 01/2015 7 Markkinat Pankkien määräaikaistalletustarjoukset 2.1.2015. Mainosbarometri: Matalapaine jatkuu printtimediassa Talouden arkimittareita ovat perinteisesti ns. taksi-indeksi omiin verkkopalveluihin, blogeihin ja sosiaalisen medi- ja mainonnan volyymi. Kyytien määrän kehityksen saa käte- an käyttöön. vimmin tarkistettua kysymällä asiaa taksin ratin ja etupenkin Mainostajien liiton jäsenistä 21 prosenttia aikoo lisätä välistä, mainonnan trendin puolestaan mittaa joka vuosi Mai- panoksiaan markkinointiviestinnässä ja 29 prosenttia nostajien liitto. vähentää niitä. Viime vuoden tasolla sanoo Ratin takaa kuului vastaus 15-20 prosenttia mii- pysyttelevänsä 50 prosenttia vastaajista. nusta, pikkujoulukausi meni penkin alle. Painetun median tuskat näyttävät jatkuvan. Jälkimmäinen kehitys ei puolestaan povaa tuoreim- Sanoma- ja kaupunkilehdissä mainostamisen saldo- mankaan Mainosbarometrin perusteella talouden nousua alkaneelle vuodelle. Mainosaikeiden kehitystä mittaava saldoluku putosi joulukuun perustuu liiton jäsenyritysten näkemyksiin kehityksestä. Mainonnassa ilmennyt keinojen kirjavuus lisääntyy: maksettuun mediatilaa halutaan ostaa vähemmän ja enemmän turvaudutaan Suomen kallioperässä löytymättömiä mineraaleja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuore selvitys antaa viitteitä, että kaivannaisteollisuudella voisi olla Suomessa luku on -49 ja aikakauslehtien -44. Myös tv-mainonta laskee, mutta vähemmän: -9. 2014 barometrissa lukemaan -9 kun se elokuussa oli +11. Saldoluku Verkkomedian saldoluku sen sijaan on tukevasti plussalla 77 E 0,60 E 0,60 AsuntoHypoPankki 0,15 1,05 0,15 1,05 Bigbank 0,60 1,20 E1,30 Danske Bank 0,08 0,35 0,08 0,80 Evli Pankki 0,10 0,50 0,10 0,50 Handelsbanken** 0,35 0,350,350,35 Helsingin OP Pankki 0,08 0,75 0,08 0,80 Nooa Säästöpankki Oy E E 0,75 0,90 0,15 0,650,200,70 Suupohjan Op* Ålandsbanken +6,3 Yli puolet pistää sukanvarteen tain. Keskimäärin säästöön jää 350 euroa kuu- summa on 544 euroa kuukaudessa. Vähiten säästävät muut eteläsuomalaiset, 259 euroa kuukaudessa. Miehet ovat innokkaampia men tyyppisistä mineraaleista, ns. VMS Verkkokaupan puolelta kuuluu mielenkiin- –malmeista, porfyyrikuparimalmeista ja toisia uutisia. Verkkokaupan ratkaisuja myy- Lukemat käyvät ilmi TNS Gallupin viime Outokumpu-tyyppisistä malmeista. vän Vilkas Groupin oma verkkokauppaindek- lokakuussa tekemästä kyselystä, jonka toi- säästämään kuin naiset. meksiantajana oli Nordea. Näissä kupari- ja sinkkivarannoissa on si 2014 kertoo, että vaikka kuluttajien osto- 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin käytös on lasketellut kokonaisuudessaan Valta osa säästäjistä, 71 prosenttia, laittoi 3,7 miljoonaa tonnia kuparia ja 1,8 miljoo- alamäkeä, on verkkokaupan indeksi noussut rahansa pankkitilille. Rahastoihin säästi 38 naa tonnia sinkkiä. koko viime vuonna kahdeksan prosenttia. prosenttia. Malmityypeittäin löytämättömissä Kotimaisen verkkokaupan tilausmäärät Suurin osa vastaajista, 65 prosenttia, VMS-esiintymissä voi olla 720.000 ton- kasvoivat vuodesta 2013 vuoteen 2014 6,3 ilmoitti säästävänsä yllättäviä menoja varten. nia kuparia, 1,6 miljoonaa tonnia sink- prosenttia. Seuraavaksi yleisin syy säästää oli varautu- Joulu oli verkkokaupalle erityisen hyvää minen suurempiin hankintoihin, aikaa, sillä Vilkaksen mittauksen mukaan kuten auton tai mökin ostoon (42 prosenttia). Löytämättömien porfyyrikupariesiinty- kotimaisen kaupan joulumyynti näytti 11 pro- mien arvioidaan sisältävän 50 prosentin sentin kasvua, kun Kaupan liitto ennusti koko todennäköisyydellä 2,4 miljoonaa tonnia joulukaupalle 1,5 prosentin laskua. 0,500 0,400 Euribor 3 kk 0,300 0,200 E 0,230,02 0,37 0,15 E 0,95 0,20 1,00 0,100 E 0,100,70 Lähde: Suomen Rahatieto *POPpankki, **sijoitustili, E ei tarjousta FIM ja LähiTapiola Pankki nykyisin S-Pankki 0,000 01/13 03/13 05/13 07/13 09/13 11/13 01/14 03/14 05/14 07/14 09/14 11/14 Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto mään säännöllisesti ylimääräistä kuukausit- kaudessa. Verkkokauppa porhalsi viime vuonna Euribor 12 kk Yli puolet suomalaisista kykenee säästä- kittäviä löytämättömiä kupari- ja sinkki- 29 prosenttia sanoi säästävänsä eläkepäiville ja 28 pro- kuparia, 100.000 tonnia molybdeenia, Vilkas Group julkaisee neljä kertaa vuo- 1.000 tonnia hopeaa ja 17 tonnia kultaa. dessa kehitysindeksin, joka perustuu sen Kyselyssä haastatel- Outokumpu –tyyppisissä mineraaliva- asiakasyritysten ilmoituksiin omista verkko- tiin 1561 18-65 -vuotias- rannoissa on vähintään 580.000 tonnia kaupoistaan. Koko maata koskevia tilastoja ta suomalaista näiden kuparia, 220.000 tonnia sinkkiä, 53.000 kokoaa Tilastokeskus, jonka luvut verkkokau- säästämiskäyttäytymi- tonnia kobolttia ja 41.000 tonnia nikkeliä. pasta eivät vielä ole käytettävissä. sestä. viisas raha 01/2015 Aktia Pankki Oyj Mainostajien liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbud- Eniten säästöön laittavat pääkaupunkiseu- 8 0,600 jetit olivat 235 miljoonaa euroa. dun asukkaat, joiden keskimääräinen säästö- hopeaa ja 16 tonnia kultaa. p.a p.ap.ap.a 3 kk % 12 kk % 3 kk % 12 kk % S-Pankki Kallioperässämme on tammikuun alus- kiä, 150.000 tonnia lyijyä, 1.100 tonnia 0,700 talletus Mainosbarometriin vastasi marras-joulukuussa 2014 kaikkiaan 93 sa julkistetun GTK:n arvion mukaan mer- aluetta, joilla voi olla uusia esiintymiä kol- Määräaikais- 5 000 € 50 000 € Nordea ja mobiilissakin 66. runsaasti tulevaisuuden mahdollisuuksia. varantoja. Laitos rajasi yhteensä 42 eri Euribor 3 kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.). senttia lomamatkoihin. VIISASTELEVA RAHA Seppo Kaisla Onko koolla väliä? ”Näinä aikoina vasta onkin. Koossa pysyminen on ollut hallituksen tärkein ja ainoa tehtävä.” ⁕⁕⁕ Mitä mieltä olet Ukrainan separatisteista? ”Heitä ei voi moittia?”Miksei? ”He ovat raskaasti aseistettuja.” ⁕⁕⁕ Oletko viettänyt tipatonta tammikuuta? ”En. Olen sen ikäinen, että vietän hipatonta tammikuuta. Se on nykyisin helpompaa, eikä kiusaus siinä asiassa tule edes mieleen.” Mitä sinä täällä kapakassa yksin istuskelet? ”Juon unohtaakseni.” Eikös sinun pitänyt viettää tipaton tammikuu? ”Juuri sen haluan unohtaa.” ⁕⁕⁕ Paljonko takan muuraus maksaa? ”5 200 kuitilla, 3 800 ilman kuittia.” Mutta, mutta minähän olen kunnan verojohtaja. ”Ei auta, samat hinnat ne ovat kaikille.” Mitä televisiosta tulee 100 päivää ilman viinaa -ohjelman jälkeen? ”Viiniklubi kokoontuu puhumaan italialaisista uutuusviineistä.” ⁕⁕⁕ Mikä on seuraava suhteellisen helposti toteutettava TV:n kieltäytymisohjelma. ”Sata päivää ilman televisiota.” mennessäkään kuulunut. Mitä oli tapahtunut? ”Suomalaispariskunta oli joutunut klassisen pyramidihuijauksen kohteeksi.” ”Sähkö on ilmassa, öljy laskenut laineille ja minä näen tähtiä.” ⁕⁕⁕ ⁕⁕⁕ Velka on veli otettaessa, mutta talous Suomessa tytär toteutuessaan. Televisiossa on pyörinyt ohjelma 100 päivää ilman viinaa. Eihän se ole kenellekään vaikeaa. Olen ollut yli vuosikymmenen ilman? ”Milloin?” 0-11-vuotiaana. ⁕⁕⁕ Suomalaispariskunta oli Kairossa, missä katuvilinässä paikallinen opas lupasi viedä heidät Gizan pyramideille etukäteismaksua vastaan. Miestä ei kuitenkaan iltaan viisas raha 01/2015 9 FORD markkinat 10 viisas raha 01/2015 Sijoitusanalyysissä maailman viidenneksi suurin autonvalmistaja. Kulujaan trimmaava autojätti myy pikkuautoja, pick-upeja ja rahoituspalveluja F TEKSTI: PEKKA AAVIKKO KUVAT: FORD ord (NYSE: F) on yhdysvaltalainen autonvalmistaja sekä rahoituslaitos. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat Fordin tuotemerkillä myytävät pick-upit, henkilö- ja pakettiautot sekä Lincoln-brändillä myytävät luksusautot. Yhdysvallat on Fordille paitsi kappalemäärällisesti suurin, myös selvästi tuottoisin markkina-alue. Fordin autojen kappalemääräinen myynti liiketoiminta-alueittain on kuvattu taulukossa tämän jutun viimeisellä sivulla. Sen markkinaosuus Yhdysvalloissa on 15,1 prosenttia. Suurimmat kilpailijat ja niiden markkinaosuudet 2014 myynnin osalta ovat General Motors (17,8 %), Chrysler (12,5 %), Toyota (14,4 %), Honda (9,3) ja Nissan (8,6 %). Muiden yhtiöiden markkinaosuus Yhdysvalloissa jää alle viiden prosentin, esimerkiksi Mercedeksen ja BMW:n markkinaosuus on kummallakin noin kaksi prosenttia. Euroopassa Ford on 7,4 prosentin markkinaosuudellaan alueen toiseksi myydyin automerkki Volkswagenin jälkeen. Fordin tunnetuimpia malleja Suomessa on mm. Mondeo, joka valtameren takana myydään Ford Fusionina. Autoteollisuus sijoituskohteena Autoteollisuus ei ole maailman parhaimpia bisneksiä. Yhtiöt joutuvat rakentamaan viisas raha 01/2015 11 » markkinat Mallivuoden 2015 F-150 pick-upin valmistuksessa on käytetty paljon alumiinisia rungon osia, minkä ansiosta auton massa on tippunut aiempaan verrattuna. Tämä mahdollistaa sekä suurempien kuormien kuljettamisen että yli 20 prosentilla pienentyneen polttoaineen kulutuksen. » kalliita tehtaita tuotantoa laajentaakseen, työntekijät ovat ainakin Yhdysvalloissa ja EU:ssa järjestäytyneitä ammattiliittoihin, mikä luo monopoliasemaa työntekijöiden palkka- ja työsuhdeneuvotteluihin. Lisäksi kilpailu toimialalla on kovaa, sillä kansainvälisiä autoyhtiöitä on useita ja moni maa tukee autoteollisuuttaan, mikä on luonut toimialalle ylikapasiteettia. Taantumassa kuluttajat lykkäävät autonsa vaihtoa, mikä voi heikentää myyntiä nopeasti. Autonvalmistuksen toimialalla kustannuksia on vaikea vähentää nopeasti. Kysynnän heikentyessä autoyhtiöt voivat joutua vaikeuksiin. Fordinkin rahoitusasema heikentyi finanssikriisissä, mutta se selviytyi ainoana kolmesta suuresta yhdysvaltalaisesta autonvalmistajasta ilman konkurssimenettelyyn sisältynyttä valtiovarainministeriön apupakettia. Ford kuitenkin lainasi Yhdysvaltain liittovaltiolta noin kuusi miljardia dollaria. Toimialan etuna on se, että autoja uusitaan melko säännöllisin väliajoin. Taantumassa autokanta vanhenee, mikä luo patoutunutta kysyntää uusille autoille. Fordilla on monien muiden autonvalmistajien tapaan autojen myyntiä edistävää rahoitusliiketoimintaa. Voittoa Fordin rahoitusliiketoiminta on tuottanut viimeisten yhdeksän vuoden aikana keskimäärin lähes kaksi miljardia dollaria vuosittain. Yhtiön ongelmat Ford ennakoi aiemmin tekevänsä vuonna 2014 tulosta ennen veroja 7–8 miljardia dollaria, mutta alensi 29. syyskuuta 2014 tulosennusteensa kuuteen miljardiin dolla- 12 viisas raha 01/2015 » Fordin F-sarjan pick-up on ollut Yhdysvalloissa myydyin ajoneuvo yli 30 vuoden ajan. F-sarjan pick-upia myytiin vuonna 2013 Yhdysvalloissa 760 000 kappaletta ja Kanadassa 120 000 kappaletta. viisas raha 01/2015 13 markkinat Fordin arvostustaso Tulos tilikaudella 2013: 1,76 USD » Autojen teknologia sähköistyy nopeasti ja navigointitekniikasta on tullut oleellinen osa sitä. Päästöjä on vähennettävä ja avuksi tulee sähkö. riin. Syynä tulosennusteen madaltamiselle olivat vanhempien vuosimallien autojen turvatyynyjen ongelmat, joiden takia Ford joutui kutsumaan 850 000 autoa korjattavaksi. Yhtiö arvioi ongelmien korjaamisen maksaneen 0,5 miljardia dollaria. Kysyntä Euroopassa ja erityisesti Venäjällä on myös laskenut. Ford ennakoikin, että se on tehnyt vuonna 2014 Euroopassa tappiota 1,2 miljardia dollaria. Etelä-Amerikassa yhtiö ennakoi tekevänsä tappiota miljardi dollaria. Lisäksi Ford ennusti, että sen kiinteän omaisuuden pääomakulut nousivat viime vuonna yhdeksään miljardiin dollariin tätä edeltäneen vuoden 6,6 miljardista dollarista. Koko toimialan ongelmana on ollut se, että yhdysvaltalaiset ajavat aiempaa vähemmän. Erilaiset autojen yhteiskäyttöpalvelut ja kaupunkiasumisen suosio voivat jatkossakin vähentää kiinnostusta auton omistamiseen. Kasvumahdollisuudet 14 viisas raha 01/2015 Markkina-asema maittain Yhdysvallat: F-sarjan pickup on ollut maan myydyin ajoneuvo yli 30 vuoden ajan. Iso-Britannia: Ford Fiesta on ollut maan myydyin auto ja Focus toiseksi tai kolmanneksi myydyin auto vuodesta 2009 lähtien. EU: 7,4 prosentin markkinaosuudella Ford on alueen toiseksi myydyin automerkki Volkswagenin jälkeen Kiina: Myynti ylitti maassa miljoonan auton rajan vuonna 2014 Venäjä: Myynti maassa oli noin 60 000 autoa, laskua 40 prosenttia edellisvuodesta Suomi: Noin 7 prosentin markkinaosuudellaan Ford on Suomen viidenneksi myydyin automerkki. Focus ja Fiesta olivat 8. ja 9. myydyimmät automallit. 2013 Yhdysvalloissa myytiin 15,6 miljoonaa henkilöautoa ja kevyttä kuorma-autoa, kuten pick-upia. 2014 myynti taas oli alustavien tietojen mukaan noin 16,5 miljoonaa autoa. Normaalina tasona voidaan pitää 16–17 miljoonan kappaleen myyntiä, mutta patoutuneen kysynnän johdosta on mahdollista, että myyntimäärä nousee vielä nykyistä tasoa korkeammaksi muutaman vuoden ajaksi. Yhdysvalloissa autojen keski-ikä on noussut jo ainakin kaksikymmentä vuotta. 2005 liikenteessä olevien autojen keski-ikä oli vain noin 8,5 vuotta, kun nykyisen autokannan keski-ikä on jo 11,4 vuotta. On siten mahdollista, että taloustilanteen ja työllisyyden parantuessa myös autoja uusitaan lähivuosina entistä hanakammin. Arvostustaso Fordin ja koko toimialan tuloskehitys on Tulosennuste tilikaudelle 2014: 1,11 USD Osinko tilikaudella 2015: 0,15 USD neljä kertaa vuodessa Osakkeen hinta 20.1.2015: 14,95 USD ollut epätasaista. Myynti kasvaa talouden noususuhdanteissa ja myynti pienentyy laskusuhdanteissa. Tällaisia toimialoja kutsutaan syklisiksi. Yhtiö ei ole tätä kirjoitettaessa vielä raportoinut tilikauden 2014 tulostaan, mutta arvioiden mukaan se teki viime vuonna hieman yli yhden dollarin osakekohtaisen tuloksen. Nykyinen, alle 15 dollarin hinta heijastelee pettymystä yhtiön heikentyneeseen tulokseen vuodelta 2014 sekä huomattavaa epävarmuutta yhtiön tulevan tuloksentekokyvyn suhteen. Hintaa voi pitää edullisena tuloksen heilahteluista huolimatta, mikäli yhtiön menestys erityisesti F-sarjan pick-upien myynnissä Yhdysvalloissa jatkuu. Ford keskeytti osingonmaksun finanssikriisin alettua neljäksi vuodeksi, mutta on sen jälkeen nostanut osinkoaan vuosittain. Osinkoa se maksoi viime vuonna 0,125 dollaria neljä kertaa vuodessa, mutta yhtiö nosti äskettäin osinkoaan kahdellakymme- Yhtiön markkina-arvo: 58 mrd. USD P/E (2014 ennuste): 13,5 Osinkotuotto: 4,0 % nellä prosentilla 0,15 dollariin osakkeelta. Vuotuinen osinko on siten 0,6 dollaria, joka tarkoittaa noin neljän prosentin osinkotuottoa kun osakkeen hinta on artikkelin kirjoitushetkellä hieman alle 15 dollaria. Osingon nosto kuvastaa Fordin johdon uskoa yhtiön tuloksentekokykyyn. Ford julkaisee tilikauden 2014 tuloksensa tämän lehden ilmestyessä tammikuun 29. päivänä. Odotuksena on, että yhtiön tulos on tippunut noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuotta 2014 voi kuitenkin pitää kustannusten osalta poikkeuksellisena vuotena, sillä yhtiöllä oli airbag-ongelmien takia kustannuksia, jotka toivottavasti olivat kertaluonteisia. Lisäksi viisas raha 01/2015 15 » markkinat Riskit F-150-pick-upin myynnin kehitys EU-alueen talouden heikko tila Venäjän talousongelmien pitkittyminen Fordin myynti liiketoiminta-alueittain tilikaudella 2013 (miljoonaa autoa) 1,3 0,5 Etelä-Amerikka mutta osakkeeseen ei ole nykykurssilla hinnoiteltu erityisen suurta tulosparannusta tälle vuodelle. Hyvä paha deflaatio – seuraako Eurooppa Japania Yhteenveto Syklisenä toimialana autoteollisuuden yhtiöiden tulokset voivat vaihdella rajustikin kuluttajien ostokäyttäytymisen mukana. Automyynnin odotetaan jatkavan kasvuaan Yhdysvalloissa ja kun Ford on esitellyt uudistuneen F-150 pick-upin, on sillä hyvä mahdollisuus kasvattaa myyntiään. Myynnin heikkouden Venäjällä ja Etelä-Amerikassa pitäisi olla ohimenevä ongelma. Osakkeen arvostustaso on hyvin edullinen, mikäli yhtiön uudistuneen F-150 pick-upin myynti sujuu jatkossakin hyvin. • Automarkkinan koko – automyynti alueittain (miljoonaa autoa) 17,6 Kiina Yhdysvallat 16,5 Eurooppa (EU+EFTA) 13 Japani Brasilia Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee myös omaa ulkomaille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi 4,7 3,3 Intia 2,6 Iso-Britannia 2,5 Venäjä 2,4 Lähde: Verband der Automobilindustrie (VDA), Autonews.com, The Society of Motor Manufacturers & Traders (SMMT) ja kirjoittajan laskelmat Fordin taloudellisia tunnuslukuja vuodesta 2005 lähtien (miljardia dollaria) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012 2013 2014** liikevaihto174 158 171 145 118 128 136 134 147 automyynnin tulos ennen veroja -3,9 -17,0 -5,1 -11,9 0,8 4,1 6,3 6,0 5,3 tulos ennen veroja 5,0 2,0 1,2 -2,6 1,8 3,0 2,4 1,7 1,7 tulos ennen veroja yhteensä 1,1 -15,1 -3,9 -14,5 2,6 7,1 8,7 7,7 7,0 6 0,77 -6,72 -1,41 -6,5 0,86 1,66 4,94 1,42 1,76 1,12 rahoitusliiketoiminnan liudennettu osakekohtainen tulos (USD) osinko (USD/osake/vuosi) 0,4 0,25000 0 0,05 0,15 0,40,5 * Vuoden 2011 raportoitua tulosta kasvatti 11,5 miljardin dollarin kirjanpidollinen toimenpide, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan. ** tulos ennen veroja sekä osakekohtainen tulos vuodelta 2014 ovat ennusteita 16 viisas raha 01/2015 TIMO ROTHOVIUS 1,4 Aasia, Australia ja Etelä-Afrikka yhtiön F-sarjan pick-upeja valmistava tehdas Michiganissa oli suljettuna 10 viikkoa, jona aikana yhtiö käytti noin 840 miljoonaa dollaria tehdasalueen tuotannon uudistamiseen. Laiteinvestoinnit olivat edellytyksenä yhtiön kannattavimman tuotteen valmistamiselle, sillä vuosimallin 2015 F-sarjan pick-upissa käytetään paljon alumiinisia osia, joiden työstäminen vaati uusia tuotantolaitteita. Ford on aiemmin ennakoinut Euroopan markkinan tappion pienentyvän kuluvana vuonna 250 miljoonaan dollariin ja koko konsernin tuloksen ennen veroja nousevan 8,5–9,5 miljardiin dollariin. Tämä on noin 2,1–2,3 dollaria osaketta kohden ennen veroja. Jos veroasteeksi olettaa 30 prosenttia, yhtiön nettotulos olisi noin 1,5–1,6 dollaria osaketta kohden. Venäjän ja EU-alueen talouskriisi voi pitkittyessään heikentää aiemmin tehtyjä arvioita, KOLUMNI 3,1 Pohjois-Amerikka Eurooppa ja Venäjä » Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. E uroopassa inflaa tio on kääntynyt negatiiviseksi, eli nyt puhutaan jo deflaatiosta, vaikka EKP:n eli Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia rahan arvon vakaudesta, eli pitää inflaatio aavistuksen kahden prosenttiyksikön alapuolella. On ollut jo pitkään nähtävissä, että tavoiteinflaatio ei toteudu ilman keskuspankin aggressiivista puuttumista markkinoihin. Siihen EKP ei ole kuitenkaan halunnut lähteä, vaikka on pääjohtajansa suulla useasti vakuutellut valmiuttaan. Kuluvan vuoden tammikuussa EKP lopulta ilmoitti aloittavansa kvantitaviisen elvytyksen eli velkakirjojen oston markkinoilta maaliskuusta lukien ja jatkavansa sitä vähintään syyskuuhun 2016 asti. Miksi deflaatiota sitten täytyy pelätä, eikö ole pelkästään mukavaa kun hyödykkeitä saa ostaa entistä edullisemmin? Kuluttajan näkökulmasta näin voi usein ollakin, ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Täytyy kuitenkin erottaa toisistaan hyvä ja huono deflaatio. Hyvästä deflaatiosta olemme päässeet nauttimaan jo pitkään monilla eri toimialoilla. Esimerkkinä olkoon vaikka tietotekniikka, missä hinnat ovat jatkuvasti halventuneet. Tämä on ollut teknologian kehittymisen ansiota, mikä on johtanut tarjonnan kasvamiseen ja sitä kautta hintojen alenemiseen. On päästy hyvään kierteeseen, missä alemmat hinnat mahdollistavat yhä useamman hyötyä tietotekniikasta, mikä taas lisää kysyntää, mikä alentaa edelleen hintoja jne. Tällainen deflaatio on kuluttajan kannalta erittäin positiivista, eivätkä yrityksetkään työntekijöineen joudu kärsijöiksi, koska kysyntä kuitenkin kasvaa voimakkaasti. Paha deflaatio puolestaan aiheutuu kysynnän puutteesta: kuluttajat mieluummin säästävät rahansa ja odottavat edullisempia hintoja, sen sijaan että ostaisivat tuotteita. Tällaisissa olosuhteissa lievänäkin alkanut taantuma muuttuu helposti lamaksi, mistä on vaikea päästä pois. Näin on käynyt Japanissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyistä hyvin alhaista inflaatiota, tai deflaatiota selittää esimerkiksi energian, erityisesti öljyn, hintojen voimakas alentuminen. Se on kuitenkin hyvää deflaatiota, vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Öljyn hinnan alentuminen on mahdollistunut teknologian kehityksen (liuskeöljy) myötä, kun yhä useampi pystyy tuottamaan öljyä, jolloin sen tarjonta on kasvanut ja muutaman tuottajan muodostama kartelli käytännössä hajonnut. Alentuneen hinnan hyödyt tulevat suoraan kuluttajille ja niiden hyödykkeiden tuottajille, joihin öljystä säästyneet rahat käytetään. Nyt siis kuitenkin pahan deflaation pelossa EKP on lopulta ryhtynyt sanoista tekoihin. Onko se talouden kannalta jo myöhäistä vai ei, jää nähtäväksi, mutta sijoittajan lähiajan näkymiä se ainakin kirkastaa. • viisas raha 01/2015 17 OLVI Lasse Aho: ”Suurin riskimme on suomalaisessa alkoholipolitiikassa” Valko-Venäjä kasvattaa Olvia Kotimaisen panimon Olvin kasvudraiverit ovat tänä vuonna Viro ja Valko-Venäjä. Viro on tuloksenteon ykkönen, merkittävintä volyymin kasvua haetaan Valko-Venäjältä ja suurinta tulosparannusta odotetaan Suomesta, toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo. S TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN KUVAT: OLVI Mansen mies Lasse Aho on viihtynyt Pohjois-Savossa jo 11 vuotta. ”Olen pysynyt tapparalaisena, mutta olen myös Kalpan mies.” 18 viisas raha 01/2015 uomen panimoista kaksi suurta Hartwall ja Sinebrychoff ovat liittoutuneet ulkomaille. Kolmas iso tekijä Olvi on säilynyt itsenäisenä ja kansallisena pohjoissavolaisena yrityksenä. Olvin osakkeet menettivät arvoaan viime vuonna, mutta ne tarjoavat hyvää osinkotuottoa ja kelpo mahdollisuuden tuloskäänteeseen tänä vuonna, kirjoittaa Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju blogissaan. Osakkeen halpeneminen on nostanut Olvin osinkotuottoa selkeästi. ”Mistä löytää kasvukykyinen virvoitusjuomateollisuuden pörssiyhtiö edullisemmalla arvostustasolla?” Oksaharju kysyy. Tässä jutussa Tampereelta Pohjois-Savoon kotiutunut toimitusjohtaja Lasse Aho vastaa tähän kysymykseen. Olvi on kiinnostava pörssiyhtiö tänä vuonna – eikä vähiten Valko-Venäjän markkinoiden takia. Neljännes Olvin liikevaihdosta ja kolmannes liikevoitosta tulee Valko-Venäjältä, mikä tosin arveluttaa monia sijoittajia. Mutta Olvi panostaa Valko-Venäjälle. Olvin valkovenäläinen tytäryhtiö Lidskoe Pivo solmi äskettäin maan markkinoita koskevan yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman virvoitusjuomayhtiön PepsiCo:n kanssa. ”Uskon, että Pepsin sopimus on erittäin merkittävä pitkälle tulevaisuuteen. Virvoitusjuomat ovat Olvin toiseksi suurin juomasegmentti. Erityisesti Valko-Venäjän markkinoille tarvitsemme vahvan brändin ja Pepsi tarvitsee hyvän jakelijan eli Olvin tytäryhtiön Lidskoe Pivon.” ”Kulutus henkilöä kohden on näillä markkinalla vielä selvästi alle eurooppalaisen keskiarvon, kasvuvaraa on. Valko-Venäjän virvoitusjuomamarkkinat ovat noin 250 miljoonaa litraa. Olvin pitkän tähtäimen tavoitteena on nousta merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi maan kasvavilla virvoitusjuomamarkkinoilla. Pepsi-sopimus vahvistaa tavoitetta.” Tammikuussa alkaneeseen myyntiin tulevat PepsiCo:n tunnetuimmat tuotemerkit: Pepsi, Mirinda, 7 Up ja Adrenalin Rush. Tuotteiden valmistus aloitetaan myöhemmin tämän vuoden aikana. ”Valko-Venäjään liittyy riskejä, joista lyhyellä aikavälillä suurin on valuuttakurssin muutokset. Olvin pitkän ajan riskeistä suurin on kuitenkin alkoholipoliittiset päätökset Suomessa”, Lasse Aho sanoo. Liittoutumat eivät näköpiirissä Olvin liittoutumisesta pohjoismaisten keskisuurten panimoiden kanssa on spekuloitu. ”Liittoutumilla haetaan yleensä kilpailuetua, synergiaetuja ja omistajille arvonnousua. Kaikilla toimialueilla on tapahtunut voimakasta viisas raha 01/2015 19 » OLVI Pepsin sopimus on erittäin merkittävä pitkälle tulevaisuuteen. Virvoitusjuomat ovat Olvin toiseksi suurin juomasegmentti. » keskittymistä ja markkinoiden uudelleen jakoa. Varmasti myös liittoutumisilla kilpailukykyisyys paranee, muun muassa isot ostovolyymit alentavat hankintojen hintoja.” ”En kuitenkaan usko, että Olville olisi ainakaan tällä hetkellä tarpeellista tai välttämätöntä liittoutua. Haluamme säilyttää itsenäisyytemme myös päätöksenteossa.” Kasvua ja kapasiteettia Olvi tavoittelee Ahon mukaan vahvaa kasvua. ”Olemme kasvuhakuinen yritys kaikissa edustamissamme juomasegmenteissä. Painopistealueita ovat virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Olvilla on osaamista, hyvä jakelupeitto ja riittävästi kapasiteettia kasvuun.” ”Erityisenä painopisteenä on kotimaa sekä vuonna 2015 että myös pitkällä aikavälillä. Tuloksen ja myynnin kannalta on tärkeätä ja keskeistä, että toimimme useilla markkinoilla ja useissa tuoteryhmissä. Tukijalkoja on oltava useita.” Olemme saaneet konsernitasolla lisää kapasiteettia ja kustannustehokkuutta, mikä parantaa hintakilpailukykyämme. Brändimme ovat vahvoja.” Olvi ja Olvin Sandels on arvioitu Suomen vahvimmiksi olutbrändeiksi. ”Liettuaan olemme saaneet lisää täyttökapasiteettia. Valko-Venäjälle rakennamme uutta täyttölinjaa. Kotimaassa yrityksen historian suurin investointiprojekti on loppusuoralla. Se käsittää sisäisen logistiikan isot projektit muun muassa varastoon ja keräilyyn.” Lasse Aho ei usko hintojen enää laskevan, mutta kuluttajan käyttäytymisen muutos saattaa hänen mukaansa rasittaa yhtiön tulosnäkymää. ”Kuluttajan käyttäytymisen muutos, jossa suositaan halpoja tuotteita ja tarjoustuotteita, voimistuu vielä. Tämä jatkuu niin kauan kuin kuluttajien ostovoima eli nettoansiot laskevat. Teollisuudella on yleinen ns. keskihintahaaste eli litrakohtaisen saadun keskihinnan haaste.” Venäjälle Olvi ei ole etabloitunut, mutta se 20 viisas raha 01/2015 on kuitenkin maan kasvavilla olutmarkkinoilla. ”Olvi keskittää myyntinsä Venäjälle niin, että se tapahtuu Valko-Venäjältä, joka kuuluu samaan tulliliittoon, eikä tuotteisiin kohdistu rajalla veroja tai tuontitulleja. Kasvunäkymät tässäkin ovat edelleen hyvät.” ”Ukrainassa Olvilla ei ole eikä suunnitteilla liiketoimintaa. Viemme sinne jonkin verran Valko-Venäjältä.” Matkustajatuonti säilyy Lasse Ahon mukaan niin kauan merkittävänä kuin vero-erot Suomen ja Viron välillä ovat näin suuret. ”Myös satama- ja laivakaupassa kilpailu on kovaa. Uskon kuitenkin, että sekä valtio että yritykset ansaitsisivat enemmän, jos olutveroa Suomessa laskettaisiin Tanskan mallin mukaisesti.” ”Kysymys ei ole pelkästään valmisteverokertymästä vaan myös arvonlisäverokertymästä läpi toimitusketjun. Korkeat verot heikentävät kykyämme työllistää. Erityisesti ravintolat ovat jo tarpeettomasti kärsineet kohtuuttomista valmisteveroista Suomessa.” Osinkoja 40 – 60 prosenttia Miksi sijoittajan kannattaa laittaa rahojaan Olviin? ”Olvi on vakavarainen, kannattava yritys. Toimimme melko vakailla markkinoilla. Brändimme ovat arvostettuja ja markkinaosuutemme ovat edelleen vahvistuneet”, Aho sanoo. ”Yhtiön osinkopolitiikka on vakaa, jaamme noin 40–60 prosenttia osinkoja vuotuisesta tuloksestamme. Meillä on vahva tase ja omavaraisuusaste. Velkaantuneisuus on laskenut.” ”Tänä vuonna Olvissa kannattaa seurata isoa kokonaisuutta, kykyämme ylläpitää hyvää kannattavuutta ja vakavaraisuutta muistaen, että Olvin tulos tulee viidestä markkinasta ja tavoitteemme on edelleen kehittyä jokaisella niistä.” ”Olvin vahvuudet ovat suomalaisuus - sama lähestymistapa kaikissa tytäryhtiöissä - ja itsenäinen päätöksenteko, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Haluan, että olemme myös kustannustehokkain”, Aho summaa. Tapparan mies Eurokentille Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho (56) on entinen huippukiekkoilija Tampereen Tapparan edustusjoukkueesta, yhteiskuntatieteiden maisteri. Johtamisessa hän suosii matalaa organisaatiota. ”Annan mahdollisimman paljon päätöksentekoa lähelle asiakaspintaa, arvostan jokaisen yhtiömme paikallista asiantuntemusta. Katson aina eteenpäin ja haluan, että organisaation vireystila on hyvä. Kannattavuudessa riman nostan korkealle. Etsin myös uusia mahdollisuuksia, periksi ei anneta koskaan ja mukavuusalueelta pitää pysyä pois.” Olutbisneksessä brändeillä on iso merkitys. ”Korostan brändin pitkäaikaista rakentamista. Se yhdistyy aina hyvään myyntityöhön eli käytännön toteuttamiseen. Brändin pitää olla vetovoimainen ja onnistuneesti erilaistunut, massasta poikkeava. Sandels on Olvilta huippuonnistuminen ja lähtökohtaisesti - ”ei koskaan halvin” - kiehtova brändi, yli Suomen rajojen.” Aho sai äskettäin nostetta, kun hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan panimoliittojen edunvalvontajärjestön The Brewers of Europen hallitukseen. viisas raha 01/2015 21 » OLVI Konsernin yhtiöt Olvi Oyj on Olvi-konsernin emoyhtiö. Tehdas ja pääkonttori sijaitsevat Iisalmessa. Vakaata osinkoa - hyvä tase » Olvin osinkopolitiikka säilyy vakaana, arvioi Inderesin analyytikko Petri Aho. Mitkä ovat Olvin liiketoiminnan näkymät? ”Valko-Venäjällä on heikosta talouskehityksestä ja devalvaatiosta huolimatta Olvin parhaat kasvunäkymät. Myös Viron toiminnot voivat hyötyä Suomen kasvavasta matkustajatuonnista. Suomen osalta tilanne näyttää heikommalta, sillä kuluttajien ostovoiman kehitys ja veronkorotukset heikentävät kasvunäkymiä.” Tulostavoite, liikevaihtotavoite 2015? ”Ennustamme, että Olvin tulos heikkenee hiukan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, vaikka odotamme liikevaihtoon Valko-Venäjän myötä lievää kasvua. Tulosta heikentää Valko-Venäjän ruplan yli 20 prosentin devalvoituminen viime vuodesta.” Yhtiön kurssi laski viime vuonna, onko arvonnousulle nyt näkymiä? ”Osakkeen tulospohjaiset arvostuskertoimet näyttävät jo kohtuullisilta. Valko-Venäjän talouskehitykseen liittyy kuitenkin vielä paljon epävarmuutta, joten pidämme kuluvan vuoden arvonnousupotentiaalia korkean riskin takia toistaiseksi heikkona.” Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa? ”Olvin markkina-asema on vahvistunut viime vuosina merkittävästi, mikä on hyvä osoitus yhtiön innovatiivisuudesta ja kasvaneesta kilpailukyvystä. Valko-Venäjän panimo- ja virvoitusjuomamarkkinat ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mikä tarjoaa merkittävää kasvupotentiaalia pitkällä aikavälillä. Olviin sijoittavalta vaaditaan siis pitkäjänteisyyttä ja luottoa johdon kykyyn hallita riskejä kehittyvällä Valko-Venäjän markkinoilla.” Mitä sijoittajan kannattaa Olvissa seurata? ”Kannattaa seurata erityisesti Valko-Venäjän talouden ja Olvin Valko-Venäjälle tekemien investointien kehitystä. Lisäksi Suomen talouden ja kuluttajien ostovoiman elpymi- 22 viisas raha 01/2015 sellä olisi huomattava positiivinen vaikutus yhtiön tuloskehitykseen.” Arvonnousulla on näkymiä Olvin osakkeen arvostus on nyt maltillisemmalle tasolla ja tuloskasvun pitäisi pitkällä aikavälillä tuoda arvoa myös osakkeeseen, arvioi Nordean analyytikko Rauli Juva. Mitkä ovat Olvin keskeisimmät kasvun lähteet lähivuosina? ”Olvi paras ja tärkein kasvumarkkina on Valko-Venäjä, jonka varassa tulevaisuuden kasvu pitkälti on. Olvin kasvu on siellä ollut viime vuosina hyvää ja näkymät tulevaisuuteenkin ovat positiiviset.” Tulostavoite, liikevaihtotavoite 2015? ”Olvi ei ole vielä 2015 näkymistä puhunut. Valko-Venäjän kasvun myötä sekä Suomen suhteellisen heikon 2014 tuloksen pohjalta on potentiaalia parantaa.” Yhtiön kurssi laski viime vuonna, onko arvonnousulle nyt näkymiä? ”Arvostus on nyt maltillisemmalla tasolla, ja pitkällä aikavälillä mahdollisen tuloskasvun pitäisi tuoda arvoa myös osakkeeseen.” Baltian ja Valko-Venäjän merkitys lienee ratkaisevan tärkeitä Olville? ”Baltia, pääasiassa Viro, ja Valko-Venäjä ovat kumpikin jo isompia tuloksentekijöitä Olville kuin Suomi, joten ne ovat yhtiölle erittäin tärkeitä.” Mitä sanot seuraavista: velkaantuminen, taseen vahvistaminen, oman pääoman tuotto? ”Velkaa on melko vähän, joten taseen vahvistaminen ei sinällään ole tarpeellista. Hyvä kassavirta vahvistanee sitä lähivuosina. Oman pääoma tuotto on hyvällä tasolla.” Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa Olviin? ”Mielestäni kannattaa sijoittaa laadukkaisiin, kasvaviin ja maltillisesti arvostettuihin yhtiöihin. Jos Olvin sellaiseksi kokee, se voisi olla hyvä sijoitus.” • Olvi-konserni 2014 Olvi Oyj Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt panimo. Olvi on valmistanut juomia 136 vuoden ajan Iisalmessa, ja nykyisin yhtiö toimii paikallisesti Suomessa, Valko-Venäjällä ja Baltian maissa. Olvin toiminnalle ominaista ovat suomalaisuus, ketteryys, joustavuus ja nopea päätöksentekokyky. Tarina ”Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille” yhtiö kertoo. Olvin perustamisen aikoina Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi. Olvi Oyj on Olvi-konsernin emoyhtiö. Olvin panimo sijaitsee Suomessa Iisalmessa. Lisäksi Olvilla on tytäryhtiö Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Omistussuhteet Emoyhtiö Olvi Oyj omistaa virolaisen AS A. Le Coq -panimon 100 prosenttisesti, latvialaisesta A/S Cesu Alus -panimosta 99,86 prosenttia, liettualaisesta Volfas Engelman -panimosta 99,58 prosenttia ja valkovenäläisestä Lidskoe Pivo -panimosta 94,56 prosenttia. AS A. Le Coq • Perustettu vuonna 1826 • Olvi-konsernin omistuksessa syyskuusta 1997 • Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli 129,3 miljoonaa litraa • Liikevaihto 2013 MEUR 81,3 • Liikevoitto 2013 MEUR 16,0 • Työntekijöitä keskimäärin 314 henkilöä A/S Cesu Alus • Perustettu vuonna 1590, Baltian vanhin panimo • Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli 79,7 miljoonaa litraa • Liikevaihto 2013 MEUR 37,6 • Liikevoitto 2013 MEUR 2,5 • Työntekijöitä keskimäärin 215 henkilöä Volfas Engelman • Perustettu vuonna 1853 • Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli 69,6 miljoonaa litraa • Liikevaihto 2013 MEUR 34,1 • Liikevoitto 2013 MEUR 1,3 • Työntekijöitä keskimäärin 216 henkilöä Lidskoe Pivo • Perustettu 1876 • Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli 156,5 miljoonaa litraa • Liikevaihto 2013 MEUR 68,3 • Liikevoitto 2013 MEUR 10,7 • Työntekijöitä keskimäärin 853 henkilöä Tuotantomäärät • Suomi 160 milj. litraa, • Valko-Venäjä 155 milj. ltr, • Viro 130, Latvia ja Liettua kumpikin noin 75 milj. litraa. ”Yhtiön osinkopolitiikka on vakaa, jaamme noin 40–60 prosenttia osinkoja vuotuisesta tuloksestamme. ” Tunnuslukuja 1000 € 2012 2013 1-9/2014 Liikevaihto304, 9 327, 2 258,6 (muutos. ed. vuosi) (+ 0, 5) Liikevoitto 30,5 43, 2 36,5 (- 3, 3) Omavaraisuusaste, %54, 8 58 Bruttoinvestoinnit29, 4 35, 7 Tulos/osake (EPS) 1, 24 1,61 Osinko/tulos, %40,44 40,25 Osinko/osake0, 50 0,65 57, 6 31,9 (+ 51, 6) 1,39 Osinkotuotto% Hinta/voitto-suhde (P/E) 15, 9 17, 7 Henkilöstö Olvi 401 Baltia ja Valko-Venäjä 1 598 Yhteensä1 999 viisas raha 01/2015 23 ÖLJYN HINTA Öljyn hinta voi olla alamaissa pitkäänkin Nokkapokan voittajat ja häviäjät K ansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa raportissaan, että öljyn hinnan lasku päättyy, ja käänne saattaa alkaa jo vuoden toisella puoliskolla. Öljymarkkinoiden asiantuntija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta vahvistaa omalta osaltaan, että markkinat olisivat tasapainottumassa nykyistä korkeammalle tasolle. Saudi-Arabia haluaa varmistaa, että markkinat ovat niiden otteessa ja pitää omaa nokkapokkaansa: Raakaöljyn hinnan kipuraja on se, että Yhdysvallat nostaa kätensä pystyyn ja vähentää liuskeöljyn poraamista. Pudotuspelin ensimmäinen erä meni saudeille. ”Hinnan romahdus on tervetullut sykäys talouskasvun käynnistymiseksi, mutta ei mikään tae sille”, sanoo Suni. Viisas Raha kysyi kolmelta asiantuntijalta, mitä maita kannattaa seurata, missä lymyävät riskit ja mihin voisi iskeä. Penna Urrila, ekonomisti, EK: ”Öljyn hinnan romahtaminen on lyhyellä aikavälillä mittava elvytysruiske valtaosalle maailman öljyntuojamaita. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi maailmantalouden voivan saada 0,3-0,7 prosenttiyksikön kasvusysäyksen halvasta öljystä. Öljyn hinnan lasku on suuri tulonsiirto, jossa voittajia ovat öljyä tuovat maat – Kii- 24 viisas raha 01/2015 na, Intia, Japani, monet muut Aasian maat ja myös Eurooppa. Samoin Yhdysvallat jää kokonaisuutena plussan puolelle, vaikka laajentunut liuskeöljyala alkaa siellä joutua yhä suurempiin vaikeuksiin. Häviäjinä ovat puolestaan öljyntuottajamaat. Niiden tilanne kuitenkin vaihtelee paljon. Osalla maista on kerättynä suuret vararahastot, joiden turvin ne kestävät halpaa öljyn hintaa melko hyvin. Toiset, kuten Venezuela saattavat taas joutua akuuttiin talouskriisiin öljyn hinnan romahduksen vuoksi. Vaikea sanoa ehdotonta tasoa, minkä alle öljyn hinta ei voisi mennä. Arvioita on heitetty 35 dollarista ihan vakavasti jopa 20 dollariin. Ekonomistina en voi poissulkea, etteikö hetkellisesti käväistäisi hyvinkin alhaisella tasolla. Monissa arvioissa hinnanlaskun odotetaan kuitenkin päättyvän lähiaikoina. Nopeaa öljyn hinnan nousua ei silti juuri kukaan ennusta. On totuttu ajattelemaan, että Opec pitää tuotannonrajoituksilla öljyn hinnan korkealla. Näin ei käynytkään, kun Opec ei ole lähtenyt rajoittamaan tuotantoaan. On hypätty uuteen ja tuntemattomaan maailmaan, jossa koko öljymarkkinan dynamiikka muuttuu. Kiinnostavaa nähdä, miten hinta jatkossa muodostuu. Ekonomistina palaan aina kysyntään ja tarjontaan, mikä ei nyt ilmiselvästi ole öljymarkkinoilla tasapainossa. Kysyntä on pohjalukemissa nihkeän taloustilanteen vuoksi ja samaan aikaan tarjontaan on tullut pysyvästi uusi lähde, liuskeöljy.” ta riskinä on, myydäänkö palvelut euroina vai voidaanko laskuttaa dollareina? Nokian Renkaat puolestaan valmistaa merkitsevän osan tuotannostaan Venäjällä, joten renkaiden menekki ei ehkä tipahda samalla lailla kuin muut tuotteet. Lisäksi Nokian Renkaat voi maksaa ainakin osan kustannuksistaan ruplina.” Tomi Salo, sijoittaja, hallituksen jäsen, Osakesäästäjien Keskusliitto: ”Shell keskeyttää 6,5 miljardin dollarin projektinsa Qatarissa ja vähentää 9000 hen kilöä. Statoil luopuu öljynetsinnöistään Grönlannissa. Kanadan suurin öljyntuottaja Suncor Energy Inc. vähentää 1000 henkilöä, koska öljyhiekan tuotanto on nykyhinnoin kannattamatonta. Suurimmat tuotannonvähennykset ovat kuitenkin Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotannossa. Tämä kaikki on seurausta pudonneesta öljyn hinnasta. Uutistoimisto Bloomberg pitää tämänkertaista öljyn hinnan laskua suurimpana sitten vuoden 1986, mutta pitkällä juoksulla ei mitenkään poikkeuksellisen alhaisena. Tämä tukee odotuksia siitä, että putoaminen olisi pidempiaikaista. Mikä on sitten pohjakosketus ja mihin ajankohtaan se osuu, on ehkä turha lähteä spekuloimaan. Öljyfutuurit diskonttaavat Bank of American mukaan Brent -laatuisen raakaöljyn hinnan laskua jopa 31 dollariin tynnyriltä ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Sijoittajan on hyvä tietää, että öljyä käyttävä teollisuus hyötyy ja sitä tuottava teollisuus saattaa kärsiä. Kysymys on tuotantokustannuksista ja jalostusmarginaaleista. Vientiteollisuus saa devalvaation kaltaisen piristysruiskeen varsinkin, jos tuotteet voidaan myydä dollareina ja kustannukset maksetaan euroina. Edullisempi energia pienentää, esimerkiksi perusteollisuuden ja konepajateollisuuden kustannuksia. Kemianteollisuudelle öljyn hinnan lasku tuo suuremman edun kuin euron heikkeneminen. Yhtiöiden vuoden 2014 tilinpäätökset kannattaa lukea tarkkaan. Tuleeko esimerkiksi NesteOilille öljyn hinnan laskusta varastotappioita, joita se joutuisi kirjaamaan alas? Tämä on olemassa oleva riski. Entä UPM, joka sai biodiesellaitoksensa toimintaan juuri ennen öljyn hinnan laskua? Onko tuotanto kannattavaa öljyn nykyhinnalla? Finnairin, Viking Linen ja Aspon tuloksentekokykyä tukee öljyn hinnan lasku, mut- Jukka Oksaharju, osakestrategi, Nordnet ja sijoituskirjailija: ”Öljyn tynnyrihinta pysyttelee nykytasolla tai sen alla useita vuosia. Saudi-Arabia tuskin leikkaa tuotantoaan, ja Yhdysvallat tuottaa tänä vuonna enemmän öljyä kuin kertaakaan yli 40 vuoteen. Paluuta 100 dollarin tynnyrihintaan ei ole näköpiirissä. Sijoittajan on hyvä tietää, mitkä maantieteelliset markkinat hyytyvät matalan öljyn hinnan vuoksi ja mitkä eivät. Venäjä on riski. Useiden yhtiöiden, kuten Nokian Renkaiden, Stockmannin, Fortumin, YIT:n, Tikkurilan, Aspon ja SRV:n on pohdittava oma kasvufokus uudelleen. Näistä Venäjä-sidonnaisista yhtiöistä Nokian Renkaat, Stockmann ja SRV ovatkin jo vaihtaneet toimitusjohtajaansa viimeisen vuoden aikana. Lohdullisessa asemassa ovat yhtiöt, joille öljy on suuri kustannuserä raaka-aineena. Hinnan lasku kohentaa esimerkiksi Finnairin ja Lassila & Tikanojan tuloksia, koska niille öljy on puhdas kustannuserä. Sen sijaan epävarmemmat hyödyt öljyn hinnan laskusta koituvat esimerkiksi Nokian Renkaille ja Tikkurilalle, joille öljy on paitsi raaka-aine, myös tärkeimmän markkina-alueen, Venäjän, kasvua kiihdyttävä elementti. Todennäköisesti öljyn hinnanlasku on Venäjä-sidonnaisille yhtiöille nettovaikutukseltaan huono asia. Kemiran osalta on tärkeää seurata, miten Yhdysvaltain liuskeöljyteollisuus kykenee jatkamaan kasvuhankkeitaan laskeneen tynnyrihinnan maailmassa. Öljyn hintakäyrällä on merkitystä myös Wärtsilälle, joka on edelläkävijä kaasuteknologiassa. Sen kilpailukyky heikkenee öljykäyttöistä teknologiaa vastaan, jos tynnyrihinta jää pitkäkestoisesti nykytasolleen.” • Öljyn hinta on pudonnut viime kesän 110 dollarista barrelilta alle 50 (48.85 / 21.1.2015) dollariin. Barreli on 159 litraa vastaava öljyn mittayksikkö. viisas raha 01/2015 25 TALOUSPOLITIIKKA ”Näyttää siltä, että varallisuuden keskittymistä perheisiin ja sukuihin halutaan meillä estää. Ruotsissa vauraat suvut ovat pörssiyhtiöille tärkeitä omistajia, jotka ovat myös sitoutuneet yhtiöiden kehittämiseen”, sanoo professori Timo Korkeamäki. Verotuksen harha-askeleet on syytä korjata Suomalaisia säästäjiä olisi hyvä houkutella pörssiin, eikä vaurauden kasaantumista pidä pelätä liikaa, sanoo rahoituksen professori Timo Korkeamäki. TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVAT: TIMO PORTHAN P ääomapula on edelleen vakava ongelma suomalaisille yrityksille. Sen vuoksi kaikki porkkanat, jotka houkuttelevat tavallisia suomalaisia osakemarkkinoille, olisivat tervetulleita”, sanoo Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäki. Hän on viime vuonna tutkinut omistusta ja määräysvaltaa suurissa suomalaisissa yrityksissä yhdessä dosentti Ulf Jakobssonin kanssa, joka on aiemmin perehtynyt samoihin teemoihin Ruotsissa. Viime vuoden lopulla valmistuneen raportin tilaajana oli valtioneuvoston kanslia. Korkeamäellä ei ole juuri hyvää sanottaa nykyisistä verotuskäytännöistä. Hänestä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä (avoir fiscal) luopuminen kymmenkunta vuotta sitten oli aimo harppaus väärään suuntaan. Osakesäästämisen kilpailukykyä muihin sijoituskohteisiin verrattuna heikennettiin, vaikka talouden kokonaisuutta ajatellen olisi ollut viisaampaa edetä toiseen suuntaan. ”Muutama vuosi sitten tehty tutkimus kertoo, että keskivertosuomalaiselle osakesijoittaminen on melkein kirosana. Ilman 26 viisas raha 01/2015 verokannusteita tällaisia asenteita on vaikea muuttaa.” Hän korostaa, ettei kyse ole pelkästään pörssiyhtiöiden rahoituksesta, vaan myös siitä, että yksityishenkilöt saisivat oman osansa pörssiyhtiöiden kasvusta ja tuotosta. Kansankapitalismin kautta voisi syntyä ymmärrys siitä, että olemme lopulta samassa veneessä. Jos suomalaisilla yrityksillä menee riittävän kauan, riittävän huonosti, kaikki kärsivät. Hän pitää hyvänä esimerkkinä Ruotsin eläkejärjestelmää, joka jyvittää vastuuta ja valtaa ihmisten omiin käsiin. Ruotsalaisethan saavat päättää itse, mihin pieni osa heidän eläkevaroistaan sijoitetaan. Jos valinnat osuvat nappiin, eläkettä saa piirun verran enemmän. Jos käy päinvastoin, eläke jää pienemmäksi. Suomalaisten aktivoituminen tekisi hyvää myös markkinoille. Likviditeetti paranisi, mikä olisi omiaan lisäämään suomalaisten yhtiöiden vetovoimaa muiden sijoittajien silmissä. Sijoittajien kiinnostus antaisi vuorostaan vauhtia kasvuhakuisten yritysten pörssilistautumisille. Tosin tästäkin pitäisi Korkeamäen mielestä raivata verotukseen » viisas raha 01/2015 27 TALOUSPOLITIIKKA ”Perintöveroratkaisuilla pääoman kasautuminen, varsinkin pääoman pitäminen suvussa sukupolvelta toiselle, on tehty vaikeaksi. Näyttää siltä, että perhekeskittymien purkamiseen on vahva poliittinen tahto.” » ”Suomessa valtatyhjiötä täyttää valtio.” liittyvä este. Nykyinen osinkoverotushan kohtelee kevyemmin listaamattomien yritysten maksamia osinkoja, mikä vähentää listautumisen vetovoimaa omistajien silmissä. Valtio sopii huonosti pörssiin Toinen suomalaisten pörssiyhtiöiden keskeinen ongelma on pula pitkäaikaisista omistajista, jotka ovat valmiit sitoutumaan yhtiön kehittämiseen pitkäksi ajaksi. Ulkomaiset yhteisösijoittajat eivät tällaista roolia yleensä halua. Sitä karttavat myös sijoitusrahastot. Aktiivisen omistajan rooli sopii huonosti myös suurille eläkeyhtiöille. Ne tosin käyttävät omistajavaltaansa välillisesti. Eläkeyhtiöiden edustajat istuvat useiden suurten pörssiyhtiöiden nimitystoimikunnissa, joissa pitkälti ratkaistaan, ketkä istuvat yhtiöiden hallituksissa. Korkeamäki pitää eläkeyhtiöiden osallistumista hyvänä ja katsoo sen pieneltä osalta ratkaisevan pörssiyhtiöiden isännättömyyteen liittyviä ongelmia. Suomessa valtatyhjiötä täyttää kuitenkin ennen muita valtio, joka on pääomistaja kymmenessä pörssiyhtiössä. Lisäksi Ruotsin valtio on pääomistaja Nordeassa ja TeliaSonerassa. Tätä Korkeamäki ei katso hyvällä: ”Tämä asia ei ratkea ensi viikolla, ensi vuonna eikä ehkä edes kymmenessä vuodessa, mutta mielestäni valtio pitäisi nähdä pörssiyhtiön omistajana ennemmin ongelmana kuin ratkaisuna. Vaikka politiikka yritettäisiin pitää pörssiyhtiöistä kuinka etäällä, ongelmatilanteissa se tulee mukaan välittömästi – tämä on viime aikoina nähty monta kertaa.” ja wahlrooseja on ehditty kaivata meillekin, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä. Vauraita sukuja on Suomessa harvassa. Korkeamäki näkee, että verotuksella rooli on tässäkin merkittävä rooli: ”Perintöveroratkaisuilla pääoman kasautuminen, varsinkin pääoman pitäminen suvussa sukupolvelta toiselle, on tehty vaikeaksi. Näyttää siltä, että perhekeskittymien purkamiseen on vahva poliittinen tahto.” Yhteistä Suomelle ja Ruotsille on lainsäädäntö, joka antaa paljon valtaa yhtiökokoukselle. Se voi halutessaan vaihtaa hallituksen, joka voi vuorostaan vaihtaa toimivan johdon. Jos halukkaita määräysvallan käyttäjiä ei omistajien joukosta löydy, yhtiö jää tällaisessa tilanteessa ilman isäntää. Angloamerikkalaisessa mallissa hallituksen ja toimivan johdon rooli on vahvempi, minkä vuoksi käytännössä määräysvallan ottaa niistä jompikumpi, jos omistus on hajallaan. Pörssin neljä vuosikymmentä 70-luku: Suomalaisia osakemarkkinoita leimaa pienuus ja kehittymättömyys. Omistajavaltaa käyttävät suuret liikepankit, ja sisäpiiriläisten vaikutusvalta on suuri. Sääntely ja verotus suosivat velkarahoitusta. Listayhtiöiden määrä nousee hitaasti, kymmenessä vuodessa 43:sta 49:ään. Vuosikymmenen lopulla pörssiyhtiöiden markkina-arvo vastaa kymmentä prosenttia bkt:stä. 80 ja 90 -luku: Pääomaliikkeet alkavat vapautua. Ensimmäinen merkittävä listautumisaalto nähdään 80-luvun lopulla, toinen seuraa teknokuplan vuosina kymmenkunta vuotta myöhemmin. Pankkikriisi ja pankkisääntely murentavat pankkien vallan pörssiyhtiöissä. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ja 25 prosentin tasavero kaikista pääomatuloista otetaan käyttöön. 90-luvun lopulla osakemarkkinoiden markkina-arvo on yli 250 prosenttia bkt:stä. Taustalla vaikuttavat Nokian ja IT-sektorin räjähdysmäinen kasvu. 2000–2013: Nokian imussa Helsingin pörssin markkina-arvo vuonna ylittää vuoden 2000 lopulla 420 miljoonaa euroa. Ilman Nokiaa markkina-arvo jää 150 miljardiin euroon, mikä karkeasti ottaen vastaa koko pörssin markkina-arvoa vuoden 2013 lopulla. Väliin mahtuvat teknokuplan puhkeaminen, eurokriisi ja Nokian romahdus. Vuonna 2013 pörssin osuus bkt:stä asettuu 60 prosentin tuntumaan. Pankkien omistusosuus suomalaisissa pörssiyhtiöissä alittaa viisi prosenttia (vuonna 1987 liki 30 prosenttia). Vakuutusyhtiöiden omistus osuus on pudonnut 1,5 prosenttiin. Tilalle ovat tulleet ulkomaiset sijoittajat, sijoitusrahastot ja eläkerahastot. • Lähde: Omistus, omistajaohjaus ja määräysvalta suurissa suomalaisyrityksissä, 2014. ENERGYSPIN ENERGY ENERGYSTARTUP STARTUP&&INVESTOR INVESTORFORUM FORUM Herlineitä tarvitaan lisää Korkeamäki korostaa, että vahvoja ankkuriomistajia tarvittaisiin etenkin nykytilanteessa, jossa uudistuminen on yrityksille elintärkeää. Ilman ankkuriomistajien taustatukea johto voi olla haluton ryhtymään hankkeisiin, joiden epäonnistumisen riski on suuri ja joiden tulokset nähdään aikaisintaan vuoden tai kahden kuluttua. Ruotsissa ankkuriomistajien valta ja vastuu on monissa perheyrityksissä vaurailla perheillä ja suvuilla. Lisää herlineitä 28 viisas raha 01/2015 Come Comeand andjoin jointhe themost mostpromising promisingstartups startupsand andtop topinvestors investorsand andlisten listentoto future futuretechnology technologybreakthroughs breakthroughsand andnew newinvestment investmentopportunities! opportunities! energyweek.fi energyweek.fi ASIANTUNTIJA Käykö armo oikeudesta? – Suomeen tarvitaan armahduslaki jo vuonna 2015 Viittaan viime vuoden Viisas Raha -lehdessä numero 5 julkaistuun artikkeliin: ”Ulkomailta saadut tulot ja varojen ilmoittamatta jättäminen”. Kysymys on tilanteista, joissa ulkomaisella sijoitustilillä olevia varoja ja niiden tuottoja ei ole ilmoitettu asianmukaisesti vuosittain Suomen verottajalle, ja joiden osalta haetaan nyt oma-aloitteisesti oikaisua aikaisempien vuosien verotuksiin. Valtiovarainministeriö (VM) antoi 12.12.2014 eduskunnalle Raportin tehokkaasta katumisesta. Raportti on löydettä- vistä internetistä nimellä VM148:00/2014. VM teki eduskunnan pyynnöstä selvitystyön, jossa se yhdessä oikeusministeriön kanssa tutki mahdollisuutta ottaa käyttöön nimenomaisesti verotuksessa sovellettava tehokasta katumista koskeva erityissäännös. Vastaavanlaisia nk. armahduslakeja on voimassa pysyvästi tai määräaikaisesti lukuisissa maissa ympäri maailmaa. Raportissa on kuvattu mm. Ruotsin, Norjan, Tanskan, Iso-Britannian ja USA:n armahduslakeja. Kaukaisimmat selvityksen kohteena olevat maat olivat Etelä-Afrikka ja Australia. Valtiovarainministeriö esittää selvityksensä lopputulemana parhaana sääntelyvaihtoehtona sellaista sääntelyä, joka mahdollistaisi rikosoikeudellisilta seuraamuksilta välttymisen mutta jossa määrättäisiin veronkorotus ilmoituksen laiminlyönnin johdosta. Muina vaihtoehtoina VM tutki tilannetta, jossa ei tehdä muutosta nykykäytäntöön eikä lainsäädäntöön sekä armahdusta, jossa ilmoittamisen seurauksena ei määrättäisi lainkaan veronkorotusta eikä laiminlyönnistä aiheutuisi rikosoikeudellista vastuuta. Jälkimmäinen armahdusmenetelmä Suomalaista ajattelua Köyhyys on kilpailuetu Moni piensijoittaja tutkii pitkään ja hartaasti sijoituskohteittensa markkina-asemaa. Onko yrityksellä kestävä kilpailuetu? Miten kauas tulevaisuuteen se säilyy? Harva kuitenkaan miettii, onko omalla sijoitustoiminnalla kilpailuetua. Miksi omien sijoitusten pitäisi tuottaa erinomaisesti? Mitä teen paremmin kuin muut? Yleensä jää huomaamatta, että piensijoittajalle olisi helpohkosti saavutettava kilpailuetu tarjolla. Kuka tahansa voi saavuttaa markkinan keskituoton vieläpä laajalla hajautuksella sijoittamalla indeksirahastoihin. Jos kerran se käy noin helposti, onko suorissa osakesijoituksissa järkeä ellei sitten tavoitteena ole markkinan keskituoton ylittäminen, siis ylituotto. Kestävän ylituoton saavuttaminen vaatii kilpailuetua. Sijoittajan on tehtävä parempia sijoituspäätöksiä kuin markkinan keskimääräinen sijoittaja. Pörssikauppojen vastapuoli on anonyymi. Silti jokaisella kaupalla on vastapuolensa. Ostetulla osakkeella myyjä ja myydyllä ostaja. Vastapuoli tekee täsmälleen vastakkaisen sijoituspäätöksen kuin sinä. Jompikumpi 30 viisas raha 01/2015 häviää kaupassa: myy halvalla tai ostaa kalliilla. Ylituottoja halajavan pitäisi olla useimmiten tuosta parivaljakosta se fiksumpi. Silti suoria osakesijoituksia tekevä piensijoittaja jää usein tuijottamaan suu auki, kun häneltä kysyy, mikä on hänen kilpailuetunsa. Warren Buffett tokaisi vuoden 1987 sijoittajakirjeessään: ”Jos et pokeripelissä puoli tuntia pelattuasi tiedä kuka on maksumies, se olet sinä”. Keskiverto piensijoittaja on maksumies. Tuoreimmissa tutkimuksissa on taas kerran tullut ilmi, että valtaosa piensijoittajista jää kauas markkinan keskituotosta, joka siis indeksirahastoissa olisi tarjolla. Jos ei tiedä, miksi omien suorien sijoitusten pitäisi tuottaa yli markkinan keskiarvon, kannattaa rahat laittaa indeksirahastoihin. Piensijoittajalle on tarjolla kilpailuetu, jos sitä vain tajuaa ja uskaltaa käyttää, nimittäin mahdollisuus sijoittaa pieniin yhtiöihin. Piensijoittajan muutaman sadan tuhannen osakesalkku on kärpänen ammattilaisten salkkujen rinnalla. Sen tuotoilla ei pysty ostamaan laadukasta osakeanalyysiä eikä on käytössä mm. Ruotsissa. Siellä vuosien 2010 - 2013 aikana 5200 verovelvollista on oma-aloitteisesti ilmoittanut ulkomailla olevat varansa, minkä johdosta verotuksen oikaisujen seurauksena Ruotsin valtion kassaan on kilahtanut verotuottoina yhteensä n. 160 miljoonaa euroa. Armahduslaki on tällä hetkellä VM:n ja oikeusministeriön jatkovalmistelussa. Suunnitelmissa olisi, että tehokkaan katumisen lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2016 alusta ja että se olisi voimassa määräaikaisena vuoden 2016 ajan. Armahduslaki koskisi vain luonnollisia henkilöitä ja se olisi rajattu välittömään verotukseen. maksamaan laadukkaiden analyysityökalujen lisenssejä. Pienuudesta on kuitenkin myös etua. Pienillä pääomilla voi suunnata pieniin yhtiöihin, jotka eivät ole ammattisijoittajien ulottuvilla. Warren Buffett on usein kertonut Berkshire Hathawayn valtavan pääoman kutistavan saavutettavissa olevia tuottoja. Hän kehuskeli Businessweekin haastattelussa vuonna 1999: ”Se, ettei rahaa ole paljon, on suuri rakenteellinen etu. Uskoisin saavuttavani 50 prosentin vuosituoton, jos minulla olisi vain miljoona dollaria. Ei, vaan tiedän että saavuttaisin. Takaan sen.”. Piensijoittajan kilpailuetu on köyhyys. Jari Saarhelo Arvosijoittajan tie -bloggari Valtiovarainministeriön selvityksen lopputulema rikosoikeudellisen vastuun välttämisestä, mutta veronkorotuksen määräämisestä on suomalaiseen luonteenlaatuun sopiva. Tämän katajaisen kansan olisi vaikea hyväksyä vapaamielisten ruotsalaisten mallia, jossa tahallisesta tai tahattomasta laiminlyönnistä ja virheestä pääsisi ilman rangaistusta. Sen sijaan onko tarpeen pitää rikollisina niitä tavallisia suomalaisia, jotka ovat saaneet perintönä isältään tai äidiltään heidän vuosikymmeniä sitten avaamansa ulkomaisen pankkitilin kuolinvuoteen äärellä kuulluin saatesanoin: ”Tässä on turva perheelle pahan päivän varalle, en tahdo että siitä ilmoitetaan kenellekään”? Perukirjan laatimisen yhteydessä on tapahtunut edellä mainitusta viimeisestä tahdosta huolimatta vakava virhe, kun varallisuutta ei ole saatettu veroviranomaisten tietoon eikä perinnönsaajaa ole verotettu saamastaan perinnöstä. Mikäli kuolinhetkestä on kulunut yli 10 vuotta, virhe on vanhentunut rikosoikeudellisesti. Mutta mikäli kuolinhetkestä on kulunut vähemmän aikaa, voi tilille kertyneiden tulojen ilmoittaminen jälkikäteen johtaa tilanteeseen, jossa aktuali- soituu rikosoikeudellinen seuraamus perintöverojen välttämisen johdosta. Monessa tilanteessa maksamatta jääneet perintöverot ovat lähisukulaistenkin kesken merkittävät, kun veroprosentit ovat olleet reilusti toistakymmentä prosenttia. Valtiovarainministeriö rajasi selvityksensä sen enempää perustelematta tuloverotukseen. ts. tilanteisiin, joilla tarkoitetaan tässä asiayhteydessä ulkomaiselle tilille kertyneitä juoksevia tuloja: osinkoja, luovutusvoittoja, jälkimarkkinahyvityksiä jne. Suurimmalla osalla jo oikaisun tehneistä tai tulevaisuudessa tekevistä henkilöistä kysymyksessä on oma tili, jonne kertyneet varat on itse laillisin keinoin ansaittu ja joista verotkin on aikoinaan maksettu esimerkiksi ulkomailla asuttaessa. Tai kysymyksessä on jo vuosikymmeniä sitten peritty tai lahjana saatu varallisuus. Näille henkilöille VM:n ehdottama armahduslaki on sellaisenaan sovelias ja toimiva houkutin, vaikka viimeisten viiden vuoden aikaiset vuosittaiset tilituotot olisivatkin merkittävät. Sen sijaan em. tilanteissa, joissa tilin ja sille kertyneiden tulojen ilmoittaminen voi johtaa epävarmuuteen ja hyvinkin todennäköiseen rikosoikeudelliseen sanktioon perintö- tai lahjaverojen määräämättä jäämisen johdosta, kynnys varojen ilmoittamiseen nousee aivan liian korkeaksi. Lykkääminen huono ratkaisu Valtiovarainministeriö esittää raportissaan, että armahduslaki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta ja olisi voimassa määräaikaisena yhden vuoden. Lain voimaantulon lykkääminen vuoteen 2016 ei ole kenenkään etu. Armahduslakia kaivataan välittömästi eduskuntavaalien jälkeen. Kansainväliset pankit ovat edellyttämässä asiakkailtaan varojen ilmoittamista paikallisille veroviranomaisille, mutta lain odottaminen kriittisissä tilanteissa voi johtaa aktiivisiin varojen siirtely- ja piilottelutoimiin. Toisaalta suurimmat, kymmenien miljoonien eurojen tilit pysyvät piilossa niin kauan kuin niiden kerryttämien tuottojen ilmoittaminen ei varmasti johda rikosoikeudellisiin sanktioihin. Lisäksi on huomattava, että mitä nopeammin armahduslaki saadaan voimaan, sitä nopeammin Suomen valtio tulee saamaan jopa kymmeniä miljoonia euroja verotuottoja. Armahduslain tulee kattaa tuloverotuksen lisäksi myös perintö- ja lahjaverotus. Mikäli sitä ei sovelleta perintö- ja lahjaverotukseen, jätetään sen soveltamisalan ulkopuolelle pieni joukko tavallisia ihmisiä, jotka ovat pakotettuja jatkamaan tavalla tai toisella varojensa piilottelua, kun ulkomaiset pankit eivät suostu pitämään heitä enää asiakkainaan. Mikäli ongelmaksi muodostuu se, että perinnöt ja lahjat jäävät tällöin kokonaan verottamatta (perintö- ja lahjaverotus vanhentuu viidessä – kuudessa vuodessa perinnön tai lahjan saamisesta), mikään ei estä saattamasta armahduslakiin erityistä sanktiota (esim. veronkorotus 15 % ilmoittamatta jätetyn perinnön tai lahjan arvosta), jolla maksamatta jääneet verot saadaan kerättyä. Koska ilmoittamattomia varoja koskevan tilanteen korjaaminen voi johtaa merkittäviin vero- ja/tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, tilanteen arviointi ja sen jälkeen mahdollinen asiaintilan korjaaminen on syytä suorittaa yhdessä luotettavan ja asiaan erityisesti perehtyneen asiantuntijan kanssa. Sami Tuominen Asianajaja, veroasiantuntija Asianajotoimisto Borenius Oy viisas raha 01/2015 31 SIJOITUSlista 15.01.2015 Sija Edell. Yhtiö Sija Tuotto- potentiaali Arvostustaso Riskiprofiili 1 3 Fortum Kohtalainen Houkutteleva Matala 2 1 Restamax Erinomainen Houkutteleva Neutraali 3 4 Fiskars Kohtalainen Houkutteleva Matala 4 2 Orava Asuntorahasto Erinomainen Houkutteleva Neutraali 5 23 Dovre Group Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 6 20 Kemira Kohtalainen Houkutteleva Matala 7 5 Nokian Renkaat Kohtalainen Käypä Matala 8 8 Raute Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 9 10 Affecto Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 10 13 Siili Solutions Erinomainen Käypä Matala 11 6 TeliaSonera (SEK) Kohtalainen Käypä Matala 12 21 CapMan Erinomainen Käypä Neutraali 13 14 Norvestia Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 14 7 Kesko Kohtalainen Käypä Matala 15 18 Keskisuomalainen Erinomainen Käypä Korkea 16 12 Scanfil Kohtalainen Houkutteleva Matala 17 19 Technopolis Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 18 11 Sampo Kohtalainen Käypä Matala 19 22 Cramo Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 20 24 Tieto Kohtalainen Käypä Matala 21 25 Etteplan Kohtalainen Käypä Neutraali 22 26 Okmetic Heikko Houkutteleva Matala 23 27 QPR Software Kohtalainen Käypä Neutraali 24 – Solteq Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 25 29 Innofactor Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 26 30 Ramirent Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 27 15 UPM Erinomainen Houkutteleva Neutraali 28 32 Citycon Kohtalainen Käypä Neutraali 29 33 Sponda Kohtalainen Houkutteleva Neutraali 30 9 Stora Enso Kohtalainen Käypä Matala 31 34 Tikkurila Kohtalainen Haastava Matala 32 46 Aspo Kohtalainen Käypä Neutraali 33 45 Wärtsilä Kohtalainen Käypä Neutraali 34 31 YIT Kohtalainen Käypä Neutraali 35 17 Ponsse Erinomainen Käypä Neutraali 36 28 Glaston Kohtalainen Käypä Neutraali 37 40 Martela Heikko Houkutteleva Korkea 38 42 Sanoma Heikko Houkutteleva Neutraali 39 – Rapala VMC Kohtalainen Käypä Neutraali 40 – Nixu Erinomainen Haastava Neutraali 41 47 Atria Heikko Houkutteleva Neutraali 42 50 Neste Oil Kohtalainen Käypä Neutraali 43 16 eQ Kohtalainen Haastava Neutraali 44 39 Cargotec Heikko Houkutteleva Neutraali 45 44 Elisa Kohtalainen Haastava Neutraali 46 49 Kone Erinomainen Haastava Matala 47 41 Orion Kohtalainen Haastava Matala 48 – Outotec Heikko Käypä Matala 49 – Metso Kohtalainen Haastava Matala 50 – United Bankers Erinomainen Houkutteleva Korkea Mediaani 32 viisas raha 01/2015 P/E’14 Osinkotuotto % ’14 17,0 13,0 18,7 6,6 32,9 14,6 12,8 22,5 11,7 11,3 12,3 23,8 16,9 18,2 10,9 12,0 7,5 14,1 13,5 13,6 12,1 17,1 15,1 12,5 15,9 18,1 12,5 13,5 9,8 16,1 13,0 11,3 16,1 8,7 11,0 23,7 10,7 28,2 18,2 19,6 10,9 20,4 22,1 16,9 16,2 24,3 17,7 22,6 13,6 20,5 17,0 6,5 % 4,0 % 3,9 % 9,4 % 5,3 % 5,5 % 7,3 % 6,8 % 4,1 % 3,7 % 5,9 % 4,7 % 3,9 % 5,3 % 6,0 % 2,0 % 4,2 % 4,9 % 5,0 % 4,7 % 4,6 % 6,2 % 4,8 % 4,3 % 0,0 % 4,9 % 4,6 % 5,8 % 5,1 % 4,0 % 5,9 % 6,9 % 3,1 % 4,6 % 5,0 % 2,6 % 3,2 % 5,3 % 5,1 % 1,2 % 3,0 % 3,2 % 4,0 % 3,0 % 5,6 % 3,4 % 4,6 % 1,1 % 4,3 % 2,5 % 3,4 % P/B EPS’14 Osinko EPS’15 ’14 Osinko ’15 Osakekurssi 1,2 0,99 1,10 1,03 1,10 1,4 0,27 0,14 0,42 0,19 1,1 0,96 0,70 0,75 0,75 0,9 1,61 1,00 1,00 1,00 1,1 0,01 0,02 0,02 0,02 1,3 0,66 0,53 0,76 0,53 1,9 1,55 1,45 1,66 1,50 1,3 0,33 0,50 0,92 0,50 0,9 0,25 0,12 0,28 0,14 4,9 1,21 0,50 1,51 0,62 2,0 4,14 3,00 4,08 3,10 1,4 0,04 0,04 0,07 0,06 0,8 0,45 0,30 0,47 0,30 1,3 1,71 1,65 1,77 1,65 1,6 0,84 0,55 0,82 0,60 1,6 0,21 0,05 0,21 0,06 0,6 0,48 0,15 0,49 0,16 1,9 2,77 1,90 2,85 2,10 1,0 0,89 0,60 0,98 0,61 3,2 1,57 1,00 1,67 1,10 2,1 0,25 0,14 0,32 0,16 1,3 0,28 0,30 0,41 0,27 3,9 0,07 0,05 0,08 0,06 1,8 0,11 0,06 0,12 0,06 1,1 0,05 0,00 0,07 0,02 1,9 0,36 0,32 0,44 0,34 1,0 1,13 0,65 1,17 0,67 0,9 0,19 0,15 0,19 0,15 0,7 0,36 0,18 0,36 0,18 1,1 0,47 0,30 0,61 0,30 3,1 1,10 0,84 0,85 0,84 1,7 0,54 0,42 0,56 0,45 3,2 2,18 1,10 2,27 1,20 0,8 0,50 0,20 0,33 0,20 3,7 1,09 0,60 0,97 0,60 1,4 0,02 0,01 0,03 0,02 0,5 0,29 0,10 0,38 0,20 0,8 0,17 0,25 0,40 0,25 1,5 0,26 0,24 0,37 0,26 3,0 0,21 0,05 0,29 0,08 0,5 0,68 0,22 0,63 0,30 1,8 1,03 0,68 1,37 0,70 2,0 0,18 0,16 0,23 0,20 1,2 1,44 0,72 2,16 1,05 4,2 1,43 1,30 1,42 1,30 9,7 1,53 1,25 1,70 1,50 6,9 1,54 1,25 1,40 1,20 1,8 0,20 0,05 0,37 0,15 2,9 1,73 1,00 1,64 1,10 3,5 1,66 0,85 2,43 1,20 1,6 16,88 3,54 18,01 10,68 0,38 9,56 19,74 7,32 2,95 13,67 51,00 0,86 7,61 31,16 9,13 2,47 3,60 39,12 12,04 21,42 3,04 4,84 1,05 1,38 0,79 6,50 14,03 2,59 3,52 7,54 14,30 6,05 35,20 4,36 11,94 0,38 3,15 4,71 4,75 4,16 7,45 21,02 4,01 24,32 23,18 37,10 27,16 4,50 23,50 33,99 Listalle uusina kuusi yhtiötä: 24. Solteq 39. Rapala 40. Nixu 48. Outotec 49. Metso 50. UB Listan kovimmat nousijat: 5. Dovre ja 6.Kemira SIJOITUSLISTA on Inderesin Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä. Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä.Lista päivittyy noin 10 kertaa vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen osalta. Lista sisältää kaikki Inderesin seurannassa olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä (yhteensä noin 100 kpl). Tuottopotentiaali: • Osinkotuotto 2013-2015 • Oman pääoman tuotto -% 2013-2015 • Liikevaihdon kasvu 2013-2015 Arvostustaso: • Normalisoitu P/E (EPS 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi • P/B (markkina-arvo / oma pääoma) • Normaisoitu EV/EBITDA (EBITDA 2013 + 2014e + 2015e) / 3 / osakekurssi Riskiprofiili: • Nettovelkaantumisaste -% • Osakekannan kiertonopeus • EBITDA:n variaatio Vuosi 2015 on pienyhtiöiden vuosi Vuosi 2014 jää kirjoihin niin sanottuna ”isojen yhtiöiden vuotena”. Helsingin pörssissä suuret ja ennen kaikkea vakaat osinkoyhtiöt johtivat kurssinousua vuonna 2014, kun eläke- ja instituutioraha jatkoi siirtymistään koroista osakkeisiin. Luonnollisesti tämä eläke- tai muu instituutioraha joutuu keskittymään vain pörssimme suurimpiin ja likvideihin osakkeisiin johtuen niiden suuresta sijoitusmassasta ja usein jäykästä sijoituspolitiikasta. Monien suurten yritysten arvostustasot alkavatkin olla viritetty hyvin kireäksi (mm. Neste Oil, Sampo, Orion ja Elisa) ja niiden nousuvara on hyvin rajallinen. Vuoden 2015 osalta uskonkin vakaasti, että parhaimmat tuotot tullaan saamaan pienistä yhtiöistä joihin instituutio- ja eläkerahaa ei käytännön syistä ajaudu. Piensijoittajalla on näissä yhtiöissä hurja etulyönti asema suhteessa instituutioihin. Inderesin ennusteilla pienten yhtiöiden tuloksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin yli 30 % vuonna 2015, kun suurilla yhtiöillä tuloskasvu jää noin 10 %:iin. Pienten yhtiöiden voimakkaamman tuloskasvun taustalla vaikuttavat useat eri tekijät. Tärkeimpinä niistä voidaan nostaa esiin pienten yhtiöiden suuria yhtiöitä ripeämpi liikevaihdon kasvu. Pienissä yhtiöissä markkinaosuudet ovat keskimäärin melko vaatimattomilla tasoilla ja kasvumahdollisuudet selvästi suuria yhtiöitä paremmat. Esimerkkinä voidaan mainita 1,5 miljardin liikevaihtoa pyörittävä Tieto ja 30 miljoonan liikevaihtoa tekevä Siili Solutions. On sanomattakin selvää, että Siilin on huomattavasti helpompi kasvaa 20 prosenttia kuin Tiedon. Tiedolle prosentin markkinaosuuden menetys on Siilille 50 prosentin liikevaihdon kasvu. Toinen merkittävä tekijä on pienten yhtiöiden vaatimattomampi kannattavuustaso. Pienten yhtiöiden kannattavuudet ovat lähtökohtaisesti suuria yhtiöitä heikommalla tasolla ja myös tuloksen vuotuiset vaihtelut ovat keskimäärin kovempia. Tämä johtuu yhtiöiden kokoluokasta ja vakiintuneemmista markkina-asemista. Tuhansista ja tuhansista tilauksista liikevaihtonsa saavan Koneen on huomattavasti vaikeampi menettää kymmeniä prosent- teja liikevaihtoaan kuin pääosin yksittäisistä isoista tilauksista leipänsä saavan Rauteen. Kokonaisuutena pienten yhtiöiden riskiprofiili on siis selvästi isoja yhtiöitä suurempi. Mielestäni tämä on kuitenkin jo nyt hinnoiteltu markkinoilla täysimääräisesti, sillä pienten yhtiöiden keskimääräinen P/E-kerroin on kahdelle seuraavalle vuodelle noin 20 prosenttia matalampi mitä se on suurilla yhtiöillä. Tämä melko suureksi revennyt arvostusero yhdessä erittäin houkuttelevien tuloskasvunäkymien kanssa tekee pienyhtiöistä erittäin kiinnostavan sijoituskohteen vuonna 2015. Sijoittajien on syytä muistaa, että erot yhtiöiden välillä ovat merkittäviä. Pienten yhtiöiden joukossa tullaan todennäköisesti kuluvan vuoden aikana näkemään muutaman yhtiön totaalinen kriisiytyminen ja mahdollisesti jopa muutamia konkursseja. Näin ollen sijoittajan on syytä kiinnittää huomiota yhtiövalintoihin. Inderesin osakesuosikit painottuvat kuluvana vuonna pieniin yhtiöihin ja ne ovat satunnaisessa järjestyksessä: Okmetic, Basware, Taaleritehdas, Restamax, Nokia, Amer Sports, Siili Solutions, Etteplan, QPR Software ja Revenio Group. Sijoittajan Listalla ei ole vuodenvaihteen ympärillä tapahtunut oleellisia muutoksia. Suuria muutoksia on todennäköisesti luvassa tilinpäätöksien yhteydessä, kun yritykset antavat ohjeistuksensa kuluvalle vuodelle. Esimerkiksi Venäjä-yhtiöiden osalta näkyvyys on tällä hetkellä historiallisen heikko ja ohjeistukset sekä näkymät tulevat aiheuttamaan voimakkaita reaktioita molempiin suuntiin. Hyvää alkanutta vuotta, Sauli Vilén Kirjoittaja on Inderesin pääanalyytikko ja pitkäaikainen Osakesäästäjien Keskusliiton jäsen viisas raha 01/2015 33 rahastot 31.12.2014(Luvut osin puutteellisia, tai puuttuvat aikataulusyistä) OSAKERAHASTOT Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Suomi Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot.rahasto FIM Fenno OP-Focus Danske Invest Suomi Yhteisöosake OP-Delta Luokka keskimäärin OMX Helsinki CAP GI Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Maailma 12,8 20,8 9,7 9 15,4 0,6 0,17 Handelsbanken Eläke 60 Active 12,8 18,0 14,3 3 12,8 1,1 8,2 19,9 7,1 16 14,0 0,5 1,60 Handelsbanken Eläke 70 Active 12,8 18,0 14,3 2 12,8 1,1 9,519,4 7,3 28 15,2 0,5 1,80 Handelsbanken Eläke 80 Active 12,7 17,9 14,2 1 12,8 1,1 10,9 19,1 8,2 4 14,9 0,5 0,95 FIM Varainhoito 100 16,4 15,6 10,9 1,4 1,33 8,418,8 8,7 30 14,7 0,6 2,00 Sparinvest SICAV Procedo EUR R 10,2 14,0 11,6 25 7,5 1,5 1,73 7,7 15,9 4,3 14,3 0,3 Luokka keskimäärin 6,5 9,6 8,5 6,2 1,5 10,4 18,9 10,6 14,2 0,7 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,0 17,9 19,2 11,0 1,7 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Pohjoismaat Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue) 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K 11,1 23,6 11,9 7 14,8 0,8 0,90 OP-Obligaatio Tuotto 11,1 12,8 2,8 0,60 Evli Ruotsi Pienyhtiöt B 20,6 22,7 19,4 1 15,8 1,2 1,60 Nordea Pro Euro Obligaatio 6,6 9,6 13,9 14 2,7 7,0 0,30 FIM Nordic 8,4 21,4 7,6 24 14,2 0,5 1,82 Nordea Euro Obligaatio 6,3 9,3 13,6 16 2,7 7,0 0,60 Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond 13,2 20,7 9,5 6 14,4 0,6 1,60 eQ Euro Valtionobligaatio 1 K 6,6 9,2 13,3 7 2,9 6,6 0,45 Handelsbanken Svenska Småbolagsfond 18,1 20,6 15,9 4 15,1 1,0 Handelsbanken Euro Obligaatio A1 6,0 9,0 13,9 15 2,9 7,0 Luokka keskimäärin 11,6 16,3 8,3 14,1 0,6 Luokka keskimäärin 4,9 6,8 10,2 2,6 MSCI Nordic (Daily TR USD Net) 11,9 15,4 7,1 13,8 0,5 JPM EMU Government Bond Index 5,9 9,0 13,5 2,7 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Luokitellut yrityslainat, euroalue) Eurooppa 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Parvest Equity Europe Small Cap 24,3 13,2 14,2 0,9 BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,0 10,1 3,4 2 6,4 3,2 1,95 Fourton Hannibal 12,5 21,4 -3,6 14 15,2 -0,3 0,63 eQ Euro Investment Grade 1 K 6,7 8,9 9,1 6 1,8 4,9 0,64 SEB Europa Småbolagsfond 13,4 21,4 12,6 6 13,2 0,9 Aktia Corporate Bond+ 6,7 8,9 8,6 4 1,4 4,8 0,65 Evli Eurooppa B 14,1 19,9 9,2 20 12,8 0,7 1,60 OP-Yrityslaina 6,88,8 8,6 12 1,7 0,63 Taaleritehdas Arvo Rein Osake 19,8 7,4 13,6 0,5 1,20 Nordea Corporate Bond 6,4 8,6 8,5 11 1,8 4,7 0,60 Luokka keskimäärin 8,8 14,0 4,4 13,1 0,3 Luokka keskimäärin 5,1 6,6 5,7 2,0 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 8,9 14,3 6,6 13,0 0,5 Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR 6,0 7,8 8,3 1,5 koron rahastot Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % (Korkeariskiset yrityslainat, euroalue) Pohjois-Amerikka 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut eQ USA Indeksi 1 K 18,3 22,0 28,2 15 13,6 2,1 0,38 Danske Invest Euro High Yield 8,8 12,6 5,7 5 2,1 3,0 0,95 Handelsbanken America Small Cap 17,4 21,6 16,5 6 15,6 1,0 1,56 Evli High Yield Yrityslaina B 9,0 11,4 4,5 2 2,1 4,1 0,95 OP-Amerikka Indeksi II 17,8 21,5 27,5 8 13,3 2,0 0,43 Ålandsbanken Euro High Yield 6,4 11,3 -0,7 4 2,6 3,4 1,00 UB Amerikka K 17,3 21,4 14,3 4 13,8 1,0 0,40 Nordea Euro Yrityslaina Plus 8,0 11,1 4,4 1 2,2 2,5 1,00 Parvest Equity USA Small Cap 20,3 21,4 20,6 3 17,6 1,2 OP-High Yield 6,9 10,6 3,9 7 1,9 0,80 Luokka keskimäärin 16,2 19,7 22,0 13,8 1,6 Luokka keskimäärin 7,5 10,3 4,3 2,3 MSCI North America (Daily TR USD Net) 17,9 21,0 27,1 13,0 2,1 Merrill Lynch Euro High Yield Index 10,5 13,9 5,5 1,9 koron rahastot Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Tuotto, % Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän (Kehittyvät markkinat) Japani 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut Parvest Equity Japan Small Cap 17,0 15,5 16,1 0,9 Parvest Bond Asia ex-Japan 9,3 6,6 19,7 2 5,9 OP-Japani 9,113,9 6,9 9 18,9 0,4 1,96 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 7,0 5,6 5,7 3 5,8 7,4 1,00 Evli Japani 8,6 11,9 5,8 7 16,2 0,3 1,60 Danske Invest Em Markets Debt 7,1 5,5 5,2 1 4,4 6,5 1,18 Nordea Japani 9,4 11,9 5,3 2 16,2 0,3 1,01 eQ Kehittyvät Markkinat Yrityslaina 1 K 5,3 5,4 5,7 4 2,5 5,0 0,90 eQ Japani Indeksi 1 K 8,7 11,7 8,8 5 17,8 0,5 0,50 Aktia Emerging Market Bond+ 6,7 5,4 8,9 7 4,1 6,8 0,90 Luokka keskimäärin 8,2 11,8 7,8 16,2 0,5 Luokka keskimäärin 5,9 4,1 5,2 6,0 MSCI Japan (Daily TR USD Net) 9,2 12,1 9,0 18,9 0,5 Merrill Lynch Emerging Markets Sov. & Credit TR 11,0 16,2 7,3 5,3 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Kehittyvät markkinat kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Rahamarkkinarahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut FIM Sahara 15,8 26,5 30,2 62 16,0 1,9 2,23 OP-Euro 1,20,8 0,3 6 0,2 0,30 Taaleritehdas Dinaari Osake 22,4 21,4 16,6 1,3 2,70 SEB Money Manager B 0,9 0,7 0,2 2 0,1 0,1 0,40 Danske Invest India 2,3 19,7 49,9 64 16,7 3,0 2,80 eQ Rahamarkkina 1 K 0,9 0,6 0,3 3 0,0 0,2 0,25 Parvest Equity India 8,8 19,1 49,8 44 16,4 3,0 Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA 0,8 0,6 0,4 4 0,0 0,3 0,18 Nordea Intia 6,8 17,8 46,3 48 14,9 3,1 1,85 Nordea Korko 0,7 0,6 0,1 0,1 0,2 0,40 Luokka keskimäärin 0,8 3,5 3,1 19,4 0,5 Luokka keskimäärin 0,8 0,3 0,8 0,9 MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net) 5,3 6,3 11,1 12,8 0,8 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,4 0,3 0,0 Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat Tuotto, % Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. kulut Maailma Muut lyhyen koron rahastot 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut PYN Elite 29,7 37,7 16,2 1 18,1 0,9 1,10 Nordea Korkotuotto 4,4 8,1 4,6 1,6 0,3 0,60 Danske Invest Kestävä Arvo Osake 14,5 20,8 24,4 5 11,0 2,2 1,60 Danske Invest Yhteisökorko Plus K 3,2 3,8 2,6 2 0,3 1,2 0,43 Seligson & Co Phoenix A 10,9 20,8 3,9 4 14,0 0,3 1,12 OP-Korkotuotto II 2,9 3,5 1,7 16 0,3 0,6 0,15 Evli Maailma B 13,6 18,6 19,0 20 10,2 1,8 1,60 eQ Vaihtuva Korko 1 K 2,0 2,9 2,6 17 0,4 0,1 0,00 SEB Global Fund 15,3 18,4 25,5 6 10,5 2,4 Danske Invest Yhteisökorko K 2,5 2,6 1,7 4 0,1 0,6 0,33 Luokka keskimäärin 11,1 15,6 14,0 11,9 1,2 Luokka keskimäärin 2,0 2,1 1,2 1,0 MSCI World Index (TR Net Dividend) 14,0 17,9 19,2 11,0 1,7 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3 0,0 Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Tuotto, % Tuotto, % YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa MUUT RAHASTOT 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut 5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut SEB Finland Optimum B 7,3 12,1 10,6 5 8,7 1,2 1,30 SEB Listed Private Equity 12,4 21,5 8,0 14,3 0,5 SEB European Optimum B 6,6 10,7 7,8 1 10,1 0,8 1,30 SEB Finland Momentum B 7,0 15,9 5,4 7 17,8 0,3 2,50 Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä 5,5 9,6 3,9 6 7,4 0,5 1,70 VISIO Allocator 10,0 9,7 9,0 1,1 Alfred Berg Optimal 4,0 8,9 6,7 4 6,4 1,0 1,90 VISIO EM Multi Strategy A 0,6 9,4 13,1 12 9,3 1,4 1,05 Ålandsbanken Premium 70 4,5 8,9 0,2 3 8,9 0,0 1,92 Eliksir 3,25,5 5,1 11 5,8 0,8 3,21 Luokka keskimäärin 5,5 8,4 5,5 7,6 0,6 Luokka keskimäärin 0,8 0,5 0,6 7,9 MSCI Europe (Daily TR USD Net) 8,9 14,3 6,6 13,0 0,5 3kk Euribor -indeksi 0,7 0,4 0,3 0,0 34 viisas raha 01/2015 ”Kärkipaikat menevät tyypillisesti omia polkujaan kulkeville rahastoille.” Rahastoselitteet Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahasto-osuuden arvon prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voitto-osuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoito- ja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina. Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan kolmen vuoden tuoton perusteella. Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston tuotto-odotuksesta. Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia. Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia. Huolimaton tuottovertailu johtaa harhaan Tuottoisin Suomi-osakerahasto oli viime vuonna UB HR Suomi, joka tuotti 10,6 prosenttia. Sitä kiritti Seligson & Co:n Phoebus 10,2 prosentin tuotolla. Tuottoero on pieni, mutta rahastoja ei pidä erehtyä luulemaan samankaltaisiksi. Kaksikon erot ovat niin suuret, että niiden kuuluminen samaan vertailuryhmään ihmetyttää. UB HR Suomi kiinnittää erityistä huomiota sijoituskohteidensa henkilöstöpolitiikkaan ja sijoittaa varansa suomalaisiin yhtiöihin. Phoebus sijoittaa ison osan varoistaan maailmalle. Vuoden vaihteessa Suomessa oli varoista vain 47 prosenttia. Koska Phoebuksen salkusta on iso osa Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Ranskassa ja ripaus Saksassa, sen voi olettaa kehittyvän maltillisemmin – sekä hyvässä että pahassa – kuin Suomeen keskittyvien rahastojen. Numerot tukevat: Phoebuksen osuuksien arvon heilahtelua kuvaava 12 kuukauden volatiliteetti oli vuoden alussa 10,3 prosenttia. Suomi-rahastojen keskiarvo oli 14,3 prosenttia. Numerot osoittavat myös sen, että UB HR Suomen keskimääräistä parempi tuotto on saatu aikaan kovemmalla riskillä. Sen volatiliteetti oli 15,1 prosenttia. Tuoton ja riskin suhteesta kertoo Sharpen mittari. Se näyttää Phoebukselle lukua yksi, mikä nostaa sen Suomi-rahastojen joukossa ykköseksi. UB HR Suomi jää 0,7:ään, mikä on sekin tässä ryhmässä keskivertoa parempi suoritus. UB HR Suomi oli myös ainoa rahasto, joka kulujen jälkeen ylsi yhtä hyvään tuottoon kuin markkinoita kuvaava OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi. Niinpä paras indeksirahasto nousi tuottovertailussa korkealle: Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinoteerattu rahasto oli kolmanneksi paras 9,7 prosentin tuotolla. Sen volatiliteetti oli 15,4 prosenttia ja Sharpe 0,6. Se, että indeksirahasto pärjää hyvin, ei ole yllätys. Tutkimusten perusteella tiedetään, että valtaosa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää sekä markkinoiden keskimääräiselle tuotolle että indeksirahastoille, kun tuottoa mitataan kulujen jälkeen. Tuottovertailujen kärjessä indeksirahastot eivät kuitenkaan yleensä komeile. Kärkipaikat menevät tyypillisesti omia polkujaan kulkeville rahastoille, joiden sijoitukset ovat osuneet nappiin tai joiden sijoituspolitiikka on sopinut tarkastelujakson olosuhteisiin kuin nenä päähän. Omia polkuja kulkevia Suomi-rahastoja on kuitenkin niukasti. Selvimmin erottuvat pieniin yhtiöihin erikoistuneet rahastot. Ne loistavat tuottovertailuissa, kun pienet yritykset ovat hyvässä vedossa. Viime vuonna ne eivät olleet. Tuottovertailujen kärjen koostumus tuppaa muutenkin vaihtumaan vuodesta toiseen. Tutkimuksista on tosin saatu viitteitä siitäkin, että maailmassa on pieni joukko salkunhoitajia, joka säännönmukaisesti yltää keskimääräistä parempiin tuloksiin. Veikkaan, että piensijoittajien varoja heistä hoitaa ani harva.• Helena Ranta-aho Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin erikoistunut taloustoimittaja. viisas raha 01/2015 35 Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut! JÄSENYYS 2015 Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys 12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa (edellyttää että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenlajit sisältävät oikeuden hyödyntää Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen. VIISAS RAHA ARVOPAPERI Osakesäästäjien oma aikakauslehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti. Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30 % alennuksella 12 kk kestotilauksena, kun olet Osakesäästäjien jäsen. Tilaukset 020 442 4100 tai [email protected]. Mainitse jäsenyys tilatessasi. KAUPPALEHTI NORDNET PANKKI OP-POHJOLA Saat aina -30% alennuksen etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti printtitilaus 5pv + Optio: 6 kk 127,40 € (norm. 182,00 €), Kauppalehti Digitilaus: 6 kk 114,10 € (norm. 163,00 €), Kauppalehti VIP-tilaus (sis. Printti + Digitilaukset): 6 kk 187,00 € (norm. 268,00 €). Kaikki tilaukset ovat jatkuvia tilauksia. Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTrade-kaupankäyntisovellus veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet. OP-Pohjoa tarjoaa jäsenetuna kaikille Osakesäästäjien jäsenille maksuttoman sijoitustutkimuksen (edun arvo 10 €/kk). Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80 suomalaista pörssiyhtiötä. Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja edun saat voimaan olemalla yhteydessä lähimpään Osuuspankkiin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/ nordnet. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op. Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen: Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00 € (norm. 471,00 €) ensimmäisen vuoden ajan. PRIVANET SIJOITTAJA.FI Sijoittaja.fi on riippumaton sijoittajan tietopalvelu, jossa voit seurata eri tarpeisiin rakennettuja mallisalkkuja ja saat hyödyllisiä sijoitusideoita. Osakesäästäjien jäsenenä saat 25 prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä (avajaishinta 99 eur). Edun voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin oskl2014 vuosijäsenyyden oston yhteydessä (www.sijoittaja.fi/kauppa/). FIM FIM tarjoaa Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenille mahdollisuuden käydä osakekauppaa FIM Direct Online -kaupankäyntipalvelulla Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto). FIM Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausimaksuja. Lisäksi jäsenetuun kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille, ruotsalaisille ja tanskalaisille osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta. INVESTTECH DANSKE BANK Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille veloituksetta käyttöön Danske Investor –palvelun, joka pitää sisällään mm.: Reaaliaikaiset kurssit (HKI, STO, CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta, Nordic TOP 15 osakeideat, aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä kattavan raportoinnin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/investtech. Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimeksianto (pohjoismaiset markkinat). Saat edut käyttöösi soittamalla Danske Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000 (pvm/mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske Bankin konttoriin. Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä saat -25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja omistukseen tulevia kauppoja. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet. BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO Asianajotoimisto Borenius tarjoaa luottamuksellista ja ensiluokkaista palvelua perheille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti omaa ja perheensä varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta. Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille, jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset palvelut Boreniukselta yksityishenkilönä, -15 % alennuksen voimassaolevista tuntilaskutushinnoista. Ensimmäinen palaveri (enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä velvoita asiakasta toimeksiantoon. Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius. TALENTUM SUMMA Osakesäästäjien jäsenet saavat vuonna 2015 Talouselämän ja Arvopaperin Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi maksutta käyttöön sekä siitä eteenpäin jatkuvalla -30 % alennuksella. Rekisteröidy osoitteessa: osakeliitto.talentum.fi KIRJATARJOUKSET Osakesäästäjien jäsenille edullisia kirjatarjouksia, kts. www.osakeliitto.fi/ jasentarjoukset -> Kirjatarjoukset Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske. 36 viisas raha 01/2015 viisas raha 01/2015 37 KUVAT: TIMO PORTHAN SIJOITUSKERHO Paikallisyhdistys sijoittamisen imussa ”Sijoituskerhossa pääset jo syvemmälle” Sijoitusoppaita, talouslehtiä, pankkiiriliikkeiden analyyseja ovat kaupat ja verkko pullollaan. Miten tästä kaikesta ottaa tolkkua? Yksi vastaus voisi olla Sijoituskerho. P uoli vuotta sitten Helsingin Osakesäästäjien toiminnanjohtajana aloittanut sijoitus- ja vakuutusalan yrittäjä Henri Huovinen on ottanut haasteen vastaan saada jäseniksi myös oman ikäisiään ja sitä nuorempia sijoittamisesta kiinnostuneita suomalaisia. Tiedon saanti ei ole ongelma, vaan pikemminkin olennaisen löytäminen kaiken seasta: Mikä on luotettava ja puolueeton lähde tai onko sellaista edes olemassa? Vaikka sosiaalinen media on oivallinen kanava vaihtaa ajatuksia ja saada todellisia uutisvinkkejä sijoituskohteista, keskustelut asiantuntijoiden ja muiden piensijoittajien kanssa vie melko varmasti syvemmälle. ”Osakesäästäjien järjestämät sijoituskerhot ovat juuri tätä varten”, sanoo Huovinen. Huovinen on innoissaan uudesta tehtävästä, joka tukee kaikkea sitä, mitä hän on aiemmin tehnyt ja missä hän nyt on mukana. Kiinnostus sijoittamiseen alkoi jo varhain, ja sillä tiellä hän tyytyväisenä jatkaa. ”Top-down – sijoittajana arvioin aluksi markkinoiden ja toimialojen kokonaiskuvaa ja vasta sen jälkeen tarkastelen yksittäisiä osakkeita. Sijoitussalkussani on lähinnä kotimaisista pörssiosakkeita. Ulkomaille sijoittaessani pidän indeksipohjaisista ETF-tuotteista niiden kustannustehokkuuden vuoksi.” Akateemisen oppinsa Huovinen on hakenut Oulun yliopistosta ja Lontoon Cass Business Schoolista. ”Opiskelu Lontoossa kehitti sekä teoriaosaamistani sekä käytännönläheisempää 38 viisas raha 01/2015 tietämystäni markkinoista ja eri omaisuusluokista.” Huovinen piti maisterin tutkinnon suorittamista Lontoossa upeana, mutta myös vaativana ja paineensietokykyä kehittävänä kokemuksena. ”Kunnianhimoisten kurssikavereiden kanssa oli motivoivaa opiskella. Monet heistä ovatkin nyt töissä suurissa finanssikeskuksissa ympäri maailmaa.” Ennen nykyistä yrittäjyyttä Investiumissa Huovinen on ehtinyt vastata varakkaiden asiakkaiden varainhoidosta Osuuspankin Private-yksikössä. Hän vetää myös parhaillaan tuntiopettajana piensijoittajan peruskurssia Helsingin ja Espoon työväenopistoissa. ”Kurssilla käydään läpi tärkeitä perusasioita sijoittamisesta, joita nostamme aina ajankohtaisten aiheiden lisäksi esiin myös Osakesäästäjien eri tilaisuuksissa. Hyvän asian lobbausta Osakesäästäjien Keskusliitolla on laaja kirjo erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joiden vetovastuu Helsingin yhdistyksen osalta on Huovisella. Lisäksi hän kirjoittaa joka arkipäivä Aamukatsausta liiton verkkosivuille (osakeliitto.fi). Kaikessa tässä on kysymys osakesäästämisen edistämisestä. ”Osakkeet ovat verraton sijoituskohde matalien korkojen aikana.” ”Tehtäviini kuuluvat muun muassa sijoituskerhon, yritysvierailuiden, sijoitusseminaarien ja koulutustapahtumien suunnittelu ja järjestäminen.” Vilkaisu yhdistyksen sivuille kertoo, että ”Viisasten kerhossa” tiivis tunnelma Sijoituskerhossa sinkoili kiperiäkin kysymyksiä markkinoiden käänteistä. Ilmassa oli myös vinkkien metsästystä, kun Börje Kajander kävi eri mittareilla läpi kotimaisia pörssiyhtiöitä. Vuoden ensimmäinen Helsingin Osakesäästäjien Sijoitusker- Sali hiljeni, kun hallituksen jäsen Börje Kajander aloitti esityksensä, joka painottui sijoituspäätöksen taustalla oleviin tekijöihin. Ennen kuin valitsee kohteen, on hyvä tarkastella trendiä, ajoitusta ja maantieteellistä sijaintia. Esitys on ladattavissa verkosta: www.osakeliitto.fi ho keräsi jälleen kerran salin täyteen piensijoittajia. Jo ennen tilaisuuden alkamista tunnelma oli tiivis ja välitön: sieltä täältä puheensorinan seasta erottui kommentteja Venäjällä kauppaa tekevien yritysten osakekursseista, Kreikan vaaleista ja EKP:n tulevista päätöksistä. tilaisuuksia on kosolti: kerran kuussa Sijoituskerho, yritysvierailuja jopa kolmesti ja päälle vielä sijoitusristeilyjä sekä valtakunnallisia sijoitusmessuja. ”Sijoituskerhossa esille nousevat juuri kulloisetkin osakemarkkinoita kuumentavat aiheet. Yritysten tapaamisessa pääsee keskittymään yhteen mahdolliseen sijoitukseen kerralla”, sanoo Huovinen. Tietoa saa sekä suuremmista pörssiyhtiöistä että yhteistyössä Good Marketingin kanssa järjestettävistä yritysilloista, joiden pääpaino on pienemmissä pörssiyhtiöissä. Tämän vuoden haaste on saada some-sukupolvi mukaan yhdistykseen. Viime vuonna nuorille järjestetty sijoituskerho keräsi ison joukon rahoitusalan opiskelijoita keskustelemaan sijoittamisesta. Kerhon lisäksi on tarkoitus tiivistää yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. ”Sijoittaminen kiinnostaa iästä riippumatta suomalaisia, siitä ei ole pienintäkään epäilystä.” Porukka tuntee selvästi toisensa entuudestaan. Tilaisuuksiin tullaan hakemaan tietoa, mutta myös vaihtamaan ajatuksia päivänpolttavista aiheista. Harri Keto kertoo käyvänsä Osakesäästäjien tilaisuuksien lisäksi yhtiökokouksissa ja sijoitusmessuilla. Keto seuraa tiiviisti markkinoita sekä verkosta että alan julkaisuista. ”Kaksi viikkoa on pitkä aika olla tekemättä kauppaa”, sanoo Keto. 1990-luvulle asti hän sijoitti enimmäkseen seiniin. Nappiin mennyt asuntokauppa onkin tähän mennessä ollut hänen paras sijoituksensa. Sittemmin osakkeet ovat vieneet mennessään. Risto Räsänen vitsailee ja sanoo käyvänsä sijoituskerhossa keskustelemassa itseään viisaampien kanssa. Hän on aloittanut sijoittamisen jo opiskeluaikoina. Salkussa on vähän yli 20 eri kotimaisen yrityksen osaketta. Hänen paras sijoituksensa on ollut Sonera. ”Oikea ajoitus sekä hankinnassa että irtautumisessa onnistuivat.” Nenilleen Räsänen sai it-buumin aikoihin sijoittamalla joihinkin Nokian alihankkijoihin. ”Kun realisoin tappioni kurssiromahduksen myötä, opin kantapään kautta tärkeän asian. Oikeanlainen hajautus ei ole sitä, että ostaa eri yhtiöitä samalta toimialalta. En ”Alhainen korkotaso ja sijoitusvaihtoehtojen puute ovat saaneet ihmiset siirtämään varojaan pankkitililtä korkeamman riskin tuotteisiin, kuten osake- ja kiinteistömarkkinoille”, sanoo Henri Huovinen. lienee ainoa, joka teki tämän virheen”, sanoo Räsänen. Kun tulee ikää lisää, osaa Räsäsen mukaan päästää irti tappiollisista osakkeista. .• viisas raha 01/2015 39 Paikallisyhdistykset toimivat www.osakeliitto.fi • [email protected] Sijoituskerho keskiviikkona 4.2. klo 18 – 20 The Pullman Barin kabinetissa Helsingin rautatieasemalla. Osakesäästäjien kanssa. Tarkemmat tiedot tulevassa jäsenkirjeessä. Oulu 9.2.Klo 18.00 PORINAKERHO Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4. Ei ilmoittautumista Kotka Matka Ouluun tiistaina 24.2 Alustavasti päätetty koko päivän kestävä vierailu Ouluun. Ohjelmassa mm. vierailu Technopoliksella ja Elektrobitillä. Tarkempi info myöhemmin sähköpostissa sekä HOS:n nettisivuilla. Hyvinkää Ke 25.2 klo 17.30- Sijoittajailta yhteistyössä S-Pankin-FIM:n ja Prisman kanssa Rantasipissä. Tilaisuus on avoin kaikille. Ilmoittaudu pikaisesti mauri. [email protected] La 21.3 Sijoittamisen ja säästämisen risteily Tallinnaan yhteistyössä Hämeen- ja KeskiUudenmaan Osakesäästäjien kanssa. Kysy lisää ja ilmoittaudu mauri.keinanen@ pp.inet.fi , puh. 0400-483354 Jyväskylä 2.2. – 31.5.2015 Sijoituskerho kokoontuu kuukauden ensimmäinen maanantai klo 17.15 – 19.15. Paikka; Pub Jaakko V. 2-kerros. Kirkkokatu 10. 48100 Kotka. Seuraava sijoituskerho maanantaina 2.2.2015 klo 17.15 alkaen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan osakkeisiin ja rahastoihin säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostuneet. Kouvola Kuukausikokoukset aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina ti 3.2. Taaleritehdas, aiheena pääomarahastot ti 3.3. Exel Composites, toimitusjohtaja Riku Kytömäki ja talousjohtaja Ilkka Silvanto ti 7.4. kuukausikokous ti 5.5. kuukausikokous Sijoituskerho kokoontuu seuraavan kerran, torstaina 5.2. klo. 17.30 FIM:in Jyväskylän toimistossa, Kauppakatu 18 B, 3. kerros. Markkinatilanteesta ja mahdollisuudesta hoitaa sijoitukset sijoitusvakuutuksella puhuu yksityispankkiiri Ilkka Peltokangas. Kuopio Järvenpää – Kerava – Tuusula 10.2. Sijoitusilta. Aiheena asuntosijoittaminen, josta kertoo OVV:n Pirjo Reinikainen klo 17.30 alkaen. Paikkana Danske Bankin tilat Puijonkatu 19 (4.krs). Kahvitarjoilu. 11.3.2015 Sääntömääräinen kevätkokous Paikka: Viertolan toimintakeskus, Timontie 4, 04200 Kerava Kokouksen jälkeen yrittäjä ja Kauppalehden kolumnisti Henri Elon esitelmä ”Pörssiyhtiöiden tila vuonna 2015, sekä mistä tunnistat pitkän aikavälin pörssihelmet”. Kokouskutsu tarkempine tietoineen on tulossa. 21.3.2015 Sijoittajaristeily Tallinnaan yhdessä Hyvinkään Seudun ja Hämeen 40 viisas raha 01/2015 4.2. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla Kuopiossa. Hotel Atlaksen kabinetti. Klo 18 alkaen. Välitön sitova ilmoittautuminen yhdistyksen verkkosivun kautta tai Petteri Koposelle s-postilla koponen.petteri@ luukku.com tai puh. 050-3551238 23.2. Sijoituskerho klo 18.00. Paikkana Danske Bankin tilat Puijonkatu 19 (4.krs). (Huom. paikka.) Kerhon vetäjänä toimii hallituksen uusi jäsen Tuomas Aho. Sääntömääräinen kevätkokous 19.3. Sokos Hotel Puijonsarvi klo 19.00 alkaen TERVETULOA. 23.2. Klo 17.00 YRITYSESITTELYT Soprano, toinen yhtiö ilmoitetaan myöhemmin. Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä sähköpostilla:[email protected] tai puhelimitse puh.0405322082. Yhdessä GMO Good Marketing Oy:n kanssa. Savonlinna Sijoittajakerho tiistaina 3.2.2015 klo 18.00 Hotelli Pietari Kylliäisen Sarani – kabinetissa. 12.3. Kuljetus Vero2015-messuille Helsinkiin 17.3. Pörssiyhtiöilta Tulli Business Park klo 17 (Yhtiöt selviävät lähempänä tilaisuutta) 24.3. Sijoitusmessut Tamperetalossa, Pirkanmaan Osakesäästäjät omalla osastolla, tule tapaamaan! 26.3. Sijoituskerho TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12 klo 17 31.3. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18, Tampereen yliopisto, Linnakiinteistö, Kalevantie 5. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset internetissä osoitteessa http://www.osakeliitto.fi/ pirkanmaan_osakesaastajat Seinäjoki Turku 3.2.2015 – 31.12.2015 Sijoittajakerho kokoontuu jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 18-20. Ala-Kuljunkatu 60100 SEINÄJOKI. Seurakuntakeskus. Käynti Ala-Kuljunkatu 1. pääovesta alakerran kokoushuone n:o 3 Kaikki jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet tervetuloa keskustelemaan. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton. Vetäjä Ossi Martikkala Varaukset: katso tarkemmin osoitteesta www.osakeliitto.fi/tapahtumat Tiistaina 3.3.2015 klo 18.00 – 20.00, sijoittajakerho kokoontuu Hotelli Sorsanpesässä, Törnäväntie 27 Seinäjoki. Hotellinomistaja liikemies Reima Kuisla on kutsunut kerhon vieraakseen. 5.2. Kuukausikokous, Pääkirjaston Studio klo 18 – 20 9.2. Yritysesittelyt, Turun OP:n katsaus sekä Suominen, Panimoravintola Koulu Bellmansali klo 17 - 19.30 ilmoittautumiset www. varsinaissuomenosakesaastajat.fi/ tulevat-tapahtumat 19.2. Keskustelutilaisuus, Panimoravintola Koulun Historianluokka klo 18 - 20 5.3. Kuukausikokous, Pääkirjaston Studio klo 18 – 20 18.3. Yritysesittelyt Raute ja Soprano Panimoravintola Koulu Bellmansali klo 17 – 19.30, ilmoittautumiset www. varsinaissuomenosakesaastajat.fi/ tulevat-tapahtumat 19.3. Keskustelu Koulun Historianluokka klo 18 – 20 Tampere Vaasa 29.1. Sijoituskerho TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12 klo 17 12.2. Pörssiyhtiöilta Tulli Business Park klo 17, Glaston (toinen yhtiö selviää lähempänä tilaisuutta) 26.2. Sijoituskerho TSOP:n pääkonttori, Hämeenkatu 12 klo 17 Waasan Sijoitustapahtuma 2015 Waasan Sijoitustapahtuma järjestetään 16. kertaa helmikuussa 2015 Vaasan Kaupungintalolla. Aika ja paikka: to 12.2.2015, klo 9 – 16.30, Vaasan kaupungintalo, Senaatinkatu 1 3.3. Pörssiyhtiöilta Vaasassa Aika: 17:00 – 19:00, Paikka: Ilm. myöh., Yhtiöt: Ilmoitetaan myöhemmin. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä GMO Goodmarketing Oy:n sekä Kokkolan ja Seinäjoen paikallisyhdistysten kanssa. Varkaus Sijoituskerho kokoontuu 3.2. klo 18:00 Paikkana Pohjois-Savon Osuuspankin Varkauden konttori, 3. krs. AIheena sijoitusnäkymät 2015 Jäsenet ja ei-jäsenet tervetulleita, ei ennakkoilmoittautumista. Vihti-Karkkila Sijoitusilta 11.2. kello 18.00 LänsiUudenmaan Säästöpankin Karkkilan konttorin kokoustiloissa, Huhdintie 7. Markkinakatsauksen pitää Tuomo Paaso ja pörssiosakkeiden teknisestä analysoinnista kertoo Risto Hoikkala. Ilm. 9.2 . mennessä outi.lindholm@ saastopankki.fi tai 029 041 2130. Mistä tuottoa ja turvaa talouteesi? Perintö- ja lahjaverotus Sijoitusmarkkinapaneeli Sijoituskoulu Pörssi-ilta Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan 11.-12.3.2015 Marina Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle. Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi. Monipuolisesta ohjelmasta ja osastoista löytyy jokaiselle jotakin: opiskelijalle, aloittelevalle tai kokeneelle sijoittajalle, metsänomistajalle, yrittäjälle, yrityksen talousammattilaiselle, taiteenharrastajalle. Myös asuntokauppa, autoilu sekä kodin ja perheen asiat ovat esillä. Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä, vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja verotuksen huippuammattilaisia. Lisäksi Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät Pörssi-illan torstaina 12.3. Viisas Raha 2015 Ilmestymispäivät: 1 29.1. 2 12.3. 39.4. 415.5. 518.6. 620.8. 717.9. 815.10. 912.11. 1010.12. Tilaa maksuton uutiskirje Vero2015 uutiskirje, ilmestyy tammimaaliskuussa. Saat ennakkotietoa tapahtuman avajaisista, ohjelmasta, esiintyjistä. Tilaa osoitteessa: www.verotapahtuma.fi 2015 11.-12.3. viisas raha 2015 01/2015 41 Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto • www.veronmaksajat.fi Helsinki Paikallisyhdistykset toimivat www.osakeliitto.fi • [email protected] OSAKESÄÄSTÄJIEN SIJOITUSRISTEILY TALLINNAAN 25.-26.4.2015 Merkitse tapahtuma kalenteriisi. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet seuraavassa numerossa. PÖRSSISÄÄTIÖN TILAISUUDET KEVÄT 2015 3.3.2015 Helsinki Pörssiaamu, Pörssitalo 5.3.2015 Tampere Pörssi-ilta, Tamperetalo 12.3.2015 Helsinki Pörssi-ilta VEROtapahtumassa, Marina Congress Center 17.3.2015 Turku Pörssi-ilta, Kongressikeskus Mauno 24.3.2015 Tampere Pörssi-ilta Sijoitusmessuilla, Tampere-talo 26.3.2015 Kuopio Pörssi-ilta, Musiikkikeskus 8.4.2015 Mariehamn, Börseftermiddag, Sjöfartsmuseet Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.porssisaatio.fi 19.3.2015 Oulu Pörssi-ilta, Hotelli Radisson Blu KYLLÄ KIITOS haluan liittyä Osakesäästäjien JÄSENEKSI! Postimaksu maksettu Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2015 sisältyy Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja jäsentarjouksia. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Osakesäästäjien Keskusliitto ry VASTAUSLÄHETYS Sopimus 5000370 00003 HELSINKI Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin. Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon 09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi. 42 viisas raha 01/2015 VIIMEINEN SANA Jarmo Leppiniemi Maailmanmatkalle V iime vuosi alkoi hyvin. Suomi voitti maailmanmestaruuden nuorten jääkiekossa. Siinä se hyvä sitten olikin. Taloudellisesti viime vuosi oli kurja. Kuluttajien ostovoima aleni jo toisen vuoden peräkkäin. Suomen turvallisuuden tila puhutti. Yt:t ja saneeraukset seurasivat ostovoiman heikkenemisestä ja Venäjä-riippuvuudesta kärsineitä yrityksiä. Valtiovalta ei tullut talkoisiin, vaan voimisti veronkorotuksilla talouden pyörien hidastumista. Veropakolaiset nousivat otsikkoihin: pakopaikat eivät olleet mitään eksoottisia saarivaltioita, vaan toisia EU-maita. Isänmaassa kaikki ei ole nyt kohdallaan. Yhdysvaltalainen varainhoitaja arvioi Euroopan talouden olevan vielä pitkään alamaissa. Kasvun kotipaikoiksi hän ennakoi uuden mantereen ja Aasian. Riskienhallinnan vuoksi hän sanoi siirtävänsä sijoitukset pois niistä Euroopan maista, joilla on Venäjän kanssa yhteinen raja. Me tietysti ihmettelemme amerikkalaisen herkkyyttä – samalla kun toteamme naapuririippuvuuden: Venäjä-pakotteet ja ruplan arvon romahtaminen ovat ehtineet tuhota jo monta businessta. Nyt suomalaisenkin sijoittajan on syytä ottaa kansainvälinen hajautus tosissaan. Suomi on osa Eurooppaa, monet pörssiyhtiömme toimivat pääosin Suomen ulkopuolella. Siksi Helsingin pörssissä on tarjolla paljon suurempi Eurooppa- ja globaaliriski kuin osakkeidemme markkina-arvo antaisi aiheen uskoa. Mutta täältä kotipaikkansa valinneisiin pörssiyhtiöihin on tarttunut erityinen Suomi-riski, joka näkyy paremmin kaukaa kuin läheltä tarkastellen. Siksi sijoittajan ei tulisi ainakaan kovasti ylipainottaa kotimaisia osakkeita. Eikä tuo ajattelu mielestäni ole edes epäisänmaallista: kun meillä ei ole huolehdittu taloutemme kilpailukykyisyydestä, nautitaan nyt niiden maiden tekemistä uhrauksista, jotka näkevät menestyvän yritystoiminnan elinehdokseen. Olisihan se kiehtova maailmankuva, jossa muut tekisivät ja tuottaisivat ja suomalainen nauttisi työn hedelmistä, osingoista ja arvonnousuista. Mistä aloittaisin sijoitussalkkuni kansainvälistämisen? Suorat osakeomistukset olisivat mahdollisia, mutta vaihtoehtojen lukuisuus ja vaikea hallittavuus johtavat helposti sijoitusten punaisen langan häviämiseen. Sijoituskohteiden seuranta voi olla kiehtovaa, mutta pitkän päälle liian vaivanloista. Siksi valitsisin ensi sijassa rahastoja – ehkäpä Disneyn osake tms. kelpaisi joukkoon yksityiskohtana ja nostalgiana, tosin juuri esimerkkiosake on jo kovin kallis. Kehittyneillä markkinoilla osakkeita poimivat varainhoitajat eivät useinkaan pärjää edes indeksille, ylituotosta nyt puhumattakaan. Siksi Eurooppa- ja USA-sijoitukset tekisin indeksirahastoihin (ETF). Kehittyvillä markkinoilla markkinoita ja osakkeita valitsevilla ja ahkerasti markkinoihin paneutuneilla varainhoitajilla on indeksirahastoa parempi onnistumisen mahdollisuus tienaamiseen tai ainakin tappioiden välttämiseen. Tällaisille markkinoille menisin pitkään (ainakin 5-7 vuotta) toimineen ja pärjänneen rahaston kautta. Kelvollisista vaihtoehdoista sulkisin pois ylihinnoitellut rahastot vertailemalla rahastojen kuluja (TER-lukua) sekä sisäänmenon että poistumisen kustannuksia. Pieniä ja supistuvia rahastoja en kelpuuttaisi edes vertailuun. Toivotan parasta tätä vuotta kaikille säästäjille ja sijoittajille sekä onnistuneita seikkailuja ja aarrejahteja sijoitusten maailmassa. • viisas raha 01/2015 43
© Copyright 2024