1/2015 - Osakesäästäjien Keskusliitto

VIISAS
RAHA
1
2015
SIJOITTAJAn
LISTAT
Osakkeet &
rahastot
s.32–35
Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Osakesäästäjien Keskusliitto •
Hinta 9,50 €
KOHTEENA FORD
Autonvalmistajan
rahoitusbisnes
kasvattaa tulosta
KOHTEENA OLVI
Riskeistä suurin
löytyy Suomen
alkoholipolitiikasta
ÖLJYN HINTA
Taloudelle piristysruiske,
mutta osa markkinasta
voi myös hyytyä
Timo Korkeamäki: Lisää dynamiikkaa talouteen
OMISTAMINEN
Takaisin kunniaan
SIJOITUSLISTA top 5: FORTUM
RESTAMAX
FISKARS
ORAVA
DOVRE GROUP
UB:n Yrityslainakori Eurooppa
I/2015 on nyt myynnissä
Uudessa Yrityslainakori Eurooppa I/2015:ssä on tämänhetkiseen markkinatilanteeseen räätälöity rakenne. Yrityslainakori tarjoaa sijoittajalle ensimmäisten kolmen vuoden aikana korkean kiinteän 6,5 %* vuosituoton. Tämän
jälkeen tuotto muuttuu vaihtuvaksi. Laina-ajan viimeiset neljä vuotta vuosituotto on 3 kuukauden euribor + 4 %
-yksikköä*. Tuotto maksetaan neljännesvuosittain. Yrityslainakori Euroopan luottoriski perustuu 75 eurooppalaisen
yhtiön muodostamaan Markit iTraxx Europe Crossover -indeksin sarjaan 22. Mahdolliset luottovastuutapahtumat
kohdeyhtiöissä vaikuttavat sekä sijoittajan saamaan tuottoon että takaisin maksettavaan pääomaan. Yrityslainakori
I/2015:n laina-aika on noin seitsemän vuotta.
Kysy lisää: [email protected] tai 09 2538 0320. Merkitse osoitteessa: www.unitedbankers.fi
Merkintäaika: 12.1.– 6.2.2015 • Minimisijoitus: 5 000 euroa
PÄÄKIRJOITUS
Samoilla teemoilla mennään
Alkaneen vuoden taloustilanne pyörii hyvin pitkälle samojen kysymysten ympärillä kuin mihin edellinen vuosi päättyi. Miten Euroopan
talous saataisiin kasvuun? Onko deflaation uhka todellinen? Mihin öljyn
hinta on menossa? Ja ehkä suurimpana kysymysmerkkinä
edelleen Venäjä.
Maailmantalouden kokonaiskasvun odotetaan kuitenkin olevan mukavalla reilun kolmen prosentin tasolla tänä vuonna, kun päättyneenä
vuonna jäätiin eri arvioiden mukaan hieman vajaaseen kolmeen prosenttiin. Talouskasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri maiden ja maanosien
välillä, vaan kasvua vetävät edelleen Yhdysvallat ja Aasian maat, joista
tärkeimpänä mainittakoon Kiina. Hitaamman kasvun alueita ovat jo edellä mainitut Eurooppa ja Venäjä.
Euron heikentyminen ja öljyn halpeneminen tukevat kuitenkin euroalueen taloutta, joten toivoa Euroopan suhteen ei kannata kokonaan heittää.
EKP on aloittamassa myös massiivista valtionlainojen osto-ohjelmaa,
jonka odotetaan myös tuovan piristysruiskeen alueen talouteen.
Yksi tämän kevään
seuratuimmista tapahtumista
tulee kuitenkin varmasti olemaan
huhtikuun eduskuntavaalit.
On syytä seurata miten eri
puolueet painottavat osakesäästäjälle tärkeitä kysymyksiä.
Osakemarkkinoiden kannalta vuosi on alkamassa kaiken kaikkiaan siis suhteellisen myönteisissä merkeissä ja tätä näkemystä tukee
myös ensimmäisten viikkojen kurssikehitys. Arvostuskertoimet ovat
kuitenkin monessa tapauksessa jo melko haastavalla tasolla, joten
merkittävä kurssinousu edellyttäisi kyllä myös yritysten tulosten positiivista kehitystä.
Alhainen korkotaso pitää osakkeet kuitenkin edelleen houkuttelevana omaisuusluokkana, joten merkittävä kurssilasku ei näyttäisi
olevan kovin todennäköistä tällä hetkellä, joskin maailmantalouteen
liittyvien epävarmuustekijöiden odotetaan pitävän volatiliteetin eri
osakekurssien heilunnan hieman normaalia korkeampana, mikä voi
tarjota hyviä ostopaikkoja pitkäjänteiselle osakesäästäjälle.
Osakesäästäjien Keskusliiton toiminta on päässyt hyvään
vauhtiin joulutauon jälkeen ja paikallisyhdistyksetkin järjestävät
jälleen mielenkiintoisia tilaisuuksia pitkin kevättä. Yksi tämän
kevään seuratuimmista tapahtumista tulee kuitenkin varmasti olemaan huhtikuun eduskuntavaalit. On syytä seurata
miten eri puolueet painottavat osakesäästäjälle tärkeitä
kysymyksiä.
Piristäviä pakkaspäiviä toivottaen,
Antti Lahtinen
päätoimittaja
VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy
Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/
[email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden
perusjakelu on n. 18.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu
Yrityslainakori Eurooppa I/2015 on strukturoitu joukkovelkakirjalaina. Sijoitus ei ole pääomaturvattu, joten sijoittaja voi menettää sijoitetun pääoman osittain
tai kokonaan. Liikkeeseenlaskijana toimii Nordea Pankki Suomi Oyj. Sijoitukseen liittyy riski liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä. Sijoitukselle ei ole asetettu
erillistä vakuutta. Lainaehdot ja ohjelmaesite ovat saatavissa myyjältä.
* Mikäli liikkeeseenlaskija ei voi vahvistaa Yrityslainakorin kiinteäksi tuotoksi vähintään 6,0 % p.a. ja vaihtuvaksi tuotoksi vähintään 3 kuukauden euribor + 3,5
prosenttiyksikköä p.a., peruuttaa liikkeeseenlaskija lainan liikkeeseenlaskun
- OMAISUUDENHOITO -
viisas raha 01/2015
3
sisältö
1/2015
6
Sijoittajan sana
8
Markkinat
10
Toimittaja, kirjailija Marko Erola on
monen muun sijoitusalalla toimivan
tavoin kuullut jo kotona rahapuhetta.
Hän suosii itse osake- ja korkoindeksirahastoja. Erola tunnustautuu pitkäjänteiseksi: ”Minulla ei ole lyhyttä salkkua.”
Uutiset: Mainosbarometri kertoo yhä
vahvasta matalapaineesta, joka kurittaa
erityisesti painetun median kustantamista.
Vaikka kaupan kuluttaja on ahtaalla, meni
verkkokaupan viime vuosi yleisesti
hyvin. Ankeasta ajasta huolimatta moni kykenee säästämään sukanvarteen.
Suomen peruskalliossa
piilee potentiaalisia
rikkauksia.
Määräaikaistalletusten korot,
euribor.
Viisasteleva raha.
Ulkomainen yhtiö sijoitusanalyysissa.
Autoteollisuus ei ole ollut viime vuosina
häävi sijoituskohde, mutta on siinä puolensakin. Autoja kun tupataan vaihtaa
aika ajoin. Lisäksi Fordillakin rahoitusbisnes tuo merkittävän siivun sen tulokseen. Yhdysvalloissa Ford on autonvalmistajien kakkostilalla markkinaosuudellaan ja sen osakkeen arvostustaso on
edullinen, kirjoittaa Pekka Aavikko.
Ford
18
Olvi
Ainoa täysin kotimainen panimoyritys Olvi aikoo pysyä itsenäisenä, vaikka sitä on naitettukin pohjoismaiden keskisuurten panimoiden kanssa.
”Olville ei ole ainakaan tällä hetkellä tarpeellista tai
välttämätöntä liittoutua. Haluamme säilyttää
itsenäisyytemme myös päätöksenteossa”,
Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo.
Hyvän taseen omaava Olvi haluaa olla
kasvuyhtiö ja kasvaa sekä kotimaassa että
idässä. Siellä Olvi panostaa Valko-Venäjään, jossa sen tytäryhtiö teki yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman
virvoitusjuomayhtiön PepsiCo:n kanssa.
Valko-Venäjän tekee Ahon mukaan kiinnostavaksi se, että maassa kulutus henkilöä
kohti on alle eurooppalaisen tason ja pontentiaalia kasvulle löytyy.
Olvin Lasse Aho on viihtynyt Pohjois-Savossa 11 vuotta. Hän on entinen Tampereen
Tapparan huippukiekkoilija. Luonnollisesti
Iisalmessa kuuluu kannattaa myös Kalpaa.
24
Mitä nyt sijoittaja
Öljy halpenee, mitä nyt sijoittaja? Öljyn
hinta on suorastaan romahtanut, eikä juuri
kukaan odota nopeaa hinnan nousua takaisin 100 euron barrelihintaan. Menossa on
suuri tulonsiirto öljyä tuottavilta mailta öljyä
tuoville. Penna Urrila, Tomi Salo ja Jukka
Oksaharju arvioivat mitä tilanne merkitsee
sijoittajalle, mihin kannattaa nyt kiinnittää
huomiota.
Professori Timo
Korkeamäen madonluvut:
”Jos suomalaisilla
yrityksillä menee
riittävän kauan, riittävän
huonosti, kaikki
kärsivät.”
30
Piensijoittaja on markkinoilla maksumies,
joka jää helposti kauas keskituotoista.
”Köyhällä” kun ei ole varaa ostaa kalliita
osakeanalyyseja ja työkalujen lisenssimaksuja, kuten suursijoittajat voivat tehdä. Jari Saarhelon mukaan köyhyys voi
olla kuitenkin kilpailuetu, kun piensijoittaja voi etsiä notkeasti kohteiksi pieniä
yhtiöitä, jotka eivät ole suursijoittajien
ulottuvilla.
26
31
Poliittinen päätöksenteko on rikki, sanoo
pääministeri. Rahoituksen professori Timo
Korkeamäki Hankenilta tekee omistamisen
verotuksesta analyysin, joka oikeuttaa sanomaan, että myös omistaminen on Suomessa
rikki. Suomalaisten aktivoiminen veroremontin avulla omistamiseen tekisi Korkeamäen
mukaan hyvää niin omistajille kuin markkinoillekin.
Valtiovarainministeriö työstää ns. armahduslakia, joka olisi voimassa vuoden 2016.
Lain mukaan ulkomaiset sijoitustensa
ilmoittamatta jättänyt henkilö välttäisi
rikosoikeudelliset seuraamukset, mutta
joutuisi maksamaamaan veronkorotuksia
tehtyään ilmoituksen. Asianajaja Sami
Tuominen kirjoittaa, että ei ole kenenkään etu lykätä lakia ensi vuodelle, vaan
sen pitäisi tulla voimaan eduskuntavaalien
jälkeen.
Talouspolitiikka
4
viisas raha 01/2015
VAKIOT
Piensijoittajan sauma
Armahdus
3 Pääkirjoitus
Suhteellisen myönteisiä merkkejä ilmassa.
17 Kolumni
38–39
Paikallisyhdistys
toimii
Helsingin Osakesäästäjien yhdistyksen toiminnanjohtaja Henri Huovinen
haluaa lisää nuoria some -sukupolven
edustajia sijoittamisen pariin. Viime
vuonna järjestetty sijoituskerho keräsi
jo mukavasti rahoitusalan opiskelijoita
keskustelemaan sijoittamisesta. Paikallisyhdistyksen perinteinen sijoituskerho kaiken ikäisille on hyvä tapa päästä
syvemmälle sijoittamiseen. HOS:n sijoituskerhossa on tiivis tunnelma.
Timo Rothovius: Hyvä paha deflaatio –
seuraako Eurooppa Japania
32-33 Sijoituslista
Fortum nyt kärkisijalle. Listalle kuusi
uutta yhtiötä.
34-35 Rahastot
Tuottovertailujen teko ja lukeminen
on tarkka puuhaa.
40-42 Paikallisyhdistysten tapahtumat
43 Viimeinen sana
Jarmo Leppiniemi: Suomalaisenkin
sijoittajan on otettava kansainvälinen
hajautus vakavasti.
viisas raha 01/2015
5
sijoittajan sana
Marko Erola kuuli rahapuhetta jo kotona
”Vain pitkäaikainen omistaminen
on sijoittamista”
TEKSTI: ANTTI LAHTINEN KUVA: TIMO PORTHAN
Nimi, ammatti?
”Marko Erola. Vapaa toimittaja, kirjailija
ja viestintäkouluttaja.”
Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan taloudesta ja sijoitustoiminnasta?
”Kun isä oli tilitoimistoyrittäjä ja äiti
työskenteli pankissa yritysrahoituksen
kanssa, rahapuhetta sai kuunnella pienestä pitäen. Sijoittamisesta kiinnostuin varsinaisesti 80-luvun lopussa varusmiehenä.
Paras inttikaverini oli aloitteleva sijoittaja,
jonka kanssa tuli tiirattua Hesarista osakekursseja.”
Minkä tyyppisiä sijoituskohteita suosit omassa sijoitustoiminnassasi?
”Olen sijoittanut indeksirahastoihin siitä asti, kun minusta tuli taloustoimittaja ja
suorat osakesijoitukset olisivat rajoittaneet
työntekoa. Nytkin valtaosa rahoistani on
osake- ja korkoindeksirahastoissa. Ainoa
poikkeus on Berliinin kiinteistöihin sijoittava, aktiivisesti hoidettu rahasto.”
Poliittiset epävarmuustekijät ja niiden
vaikutus maailmantalouteen nousivat
pinnalle vuonna 2014.
Kannattaako osakemarkkinoilla vielä pysyä vai olisiko parempi suosia esimerkiksi käteistä?
”Minulla ei ole lyhyttä salkkua, joten en
harrasta osakemarkkinoilta poistumista tai
ajoittamista ylipäätään. Jos on sijoittanut
muutaman vuoden tähtäyksellä ja uskoo
tarvitsevansa rahat tänä tai ensi vuonna,
voi olla hyvä aika alkaa muuttaa sijoituksia
käteiseksi.”
6
viisas raha 01/2015
Mitä indikaattoreita sijoittajan kannattaa tässä markkinatilanteessa seurata?
”On erilaisia markkinoiden yleistä arvostustasoa mittaavia indikaattoreita, mutta
ne ovat kaikki enemmän tai vähemmän
epäluotettavia. Parempi on katsoa omien
yhtiöiden tuloksia ja osinkotuottoja. Jos
firmalla menee hyvin, kannattaa sitä omistaa ja ostaa lisää, jos markkinahinnat tilapäisesti laskevat.”
Uskotko enemmän pitkäjänteiseen
sijoitustoimintaan vai lyhytaikaisten
hintamuutosten hyödyntämiseen?
”Minulle vain pitkäaikainen omistaminen on sijoittamista. Lyhytaikaisille kurssimuutoksille perustuvaa keinottelua olen
harrastanut vähän enkä kovin mairittelevalla menestyksellä.”
Mikä maantieteellisistä alueista on
tällä hetkellä kiinnostavin sijoitusmielessä?
”Venäjää seuraan aktiivisesti. Sikäläinen
pörssi oli halpa jo ennen öljy- ja ruplakriisiä. Odotellaan.”
Marraskuun lopussa julkaistiin Talvivaarasta kertova kirjasi, Kirottu Kaivos. Yhtiön tarina ei kuitenkaan vielä
ole päättynyt. Mikä on seuraava luku
Talvivaaran tarinassa?
”Kaivokselle on ostajia, kunhan ensin
saadaan vettä pois. Veikkaankin, että kaivos saa pian poikkeusluvan juoksuttaa
vesiään. Sitten tehdään kaupat ja rakennetaan purkuputki, minkä jälkeen rahakone
alkaa jauhaa.” •
Sijoitusvinkit:
Anna kaksi kohdetta, joita
suosittelet pitämään ylipainossa tällä hetkellä (esim.
osaketta, toimialaa, aluetta,
omaisuusluokkaa) sekä
hyvin lyhyet yhden rivin
perustelut.
1. Käteinen
Perustelu:
Pörssin mahdollisen loppurutistuksen rahastamista
tärkeämpää on, että rahaa
on aleostoksia varten.
2. Öljy
Perustelu:
Ei kai kukaan kuvittele, että
öljy jää näihin hintoihin
loputtomasti? Etf:llä.
Sekä vastaavasti kaksi
kohdetta joita pitäisit nyt
alipainossa:
1. Osakkeet
Perustelu: Pörssin mahdollisen loppurutistuksen
rahastamista tärkeämpää
on, että rahaa on aleostoksia varten.
2. Euro
Perustelu:
Yleinen epävarmuus ja
EKP:n löysä rahapolitiikka
vahvistaa dollaria edelleen.
viisas raha 01/2015
7
Markkinat
Pankkien määräaikaistalletustarjoukset
2.1.2015.
Mainosbarometri: Matalapaine
jatkuu printtimediassa
Talouden arkimittareita ovat perinteisesti ns. taksi-indeksi
omiin verkkopalveluihin, blogeihin ja sosiaalisen medi-
ja mainonnan volyymi. Kyytien määrän kehityksen saa käte-
an käyttöön.
vimmin tarkistettua kysymällä asiaa taksin ratin ja etupenkin
Mainostajien liiton jäsenistä 21 prosenttia aikoo lisätä
välistä, mainonnan trendin puolestaan mittaa joka vuosi Mai-
panoksiaan markkinointiviestinnässä ja 29 prosenttia
nostajien liitto.
vähentää niitä. Viime vuoden tasolla sanoo
Ratin takaa kuului vastaus 15-20 prosenttia mii-
pysyttelevänsä 50 prosenttia vastaajista.
nusta, pikkujoulukausi meni penkin alle.
Painetun median tuskat näyttävät jatkuvan.
Jälkimmäinen kehitys ei puolestaan povaa tuoreim-
Sanoma- ja kaupunkilehdissä mainostamisen saldo-
mankaan Mainosbarometrin perusteella talouden nousua
alkaneelle vuodelle.
Mainosaikeiden kehitystä mittaava saldoluku putosi joulukuun
perustuu liiton jäsenyritysten näkemyksiin kehityksestä.
Mainonnassa ilmennyt keinojen kirjavuus lisääntyy: maksettuun
mediatilaa halutaan ostaa vähemmän ja enemmän turvaudutaan
Suomen kallioperässä
löytymättömiä
mineraaleja
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK)
tuore selvitys antaa viitteitä, että kaivannaisteollisuudella voisi olla Suomessa
luku on -49 ja aikakauslehtien -44. Myös tv-mainonta
laskee, mutta vähemmän: -9.
2014 barometrissa lukemaan -9 kun se elokuussa oli +11. Saldoluku
Verkkomedian saldoluku sen sijaan on tukevasti plussalla 77
E
0,60
E
0,60
AsuntoHypoPankki 0,15
1,05
0,15
1,05
Bigbank
0,60 1,20 E1,30
Danske Bank
0,08
0,35
0,08
0,80
Evli Pankki
0,10
0,50
0,10
0,50
Handelsbanken** 0,35 0,350,350,35
Helsingin OP Pankki 0,08
0,75
0,08
0,80
Nooa Säästöpankki Oy E
E
0,75
0,90
0,15 0,650,200,70
Suupohjan Op*
Ålandsbanken
+6,3
Yli puolet
pistää sukanvarteen
tain.
Keskimäärin säästöön jää 350 euroa kuu-
summa on 544 euroa kuukaudessa. Vähiten
säästävät muut eteläsuomalaiset, 259 euroa
kuukaudessa. Miehet ovat innokkaampia
men tyyppisistä mineraaleista, ns. VMS
Verkkokaupan puolelta kuuluu mielenkiin-
–malmeista, porfyyrikuparimalmeista ja
toisia uutisia. Verkkokaupan ratkaisuja myy-
Lukemat käyvät ilmi TNS Gallupin viime
Outokumpu-tyyppisistä malmeista.
vän Vilkas Groupin oma verkkokauppaindek-
lokakuussa tekemästä kyselystä, jonka toi-
säästämään kuin naiset.
meksiantajana oli Nordea.
Näissä kupari- ja sinkkivarannoissa on
si 2014 kertoo, että vaikka kuluttajien osto-
50 prosentin todennäköisyydellä ainakin
käytös on lasketellut kokonaisuudessaan
Valta osa säästäjistä, 71 prosenttia, laittoi
3,7 miljoonaa tonnia kuparia ja 1,8 miljoo-
alamäkeä, on verkkokaupan indeksi noussut
rahansa pankkitilille. Rahastoihin säästi 38
naa tonnia sinkkiä.
koko viime vuonna kahdeksan prosenttia.
prosenttia.
Malmityypeittäin löytämättömissä
Kotimaisen verkkokaupan tilausmäärät
Suurin osa vastaajista, 65 prosenttia,
VMS-esiintymissä voi olla 720.000 ton-
kasvoivat vuodesta 2013 vuoteen 2014 6,3
ilmoitti säästävänsä yllättäviä menoja varten.
nia kuparia, 1,6 miljoonaa tonnia sink-
prosenttia.
Seuraavaksi yleisin syy säästää oli varautu-
Joulu oli verkkokaupalle erityisen hyvää
minen suurempiin hankintoihin,
aikaa, sillä Vilkaksen mittauksen mukaan
kuten auton tai mökin ostoon
(42 prosenttia).
Löytämättömien porfyyrikupariesiinty-
kotimaisen kaupan joulumyynti näytti 11 pro-
mien arvioidaan sisältävän 50 prosentin
sentin kasvua, kun Kaupan liitto ennusti koko
todennäköisyydellä 2,4 miljoonaa tonnia
joulukaupalle 1,5 prosentin laskua.
0,500
0,400
Euribor 3 kk
0,300
0,200
E 0,230,02 0,37
0,15
E
0,95
0,20
1,00
0,100
E 0,100,70
Lähde: Suomen Rahatieto
*POPpankki, **sijoitustili, E ei tarjousta
FIM ja LähiTapiola Pankki nykyisin S-Pankki
0,000
01/13
03/13
05/13 07/13 09/13 11/13
01/14 03/14 05/14 07/14 09/14 11/14
Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto
mään säännöllisesti ylimääräistä kuukausit-
kaudessa.
Verkkokauppa porhalsi
viime vuonna
Euribor 12 kk
Yli puolet suomalaisista kykenee säästä-
kittäviä löytämättömiä kupari- ja sinkki-
29 prosenttia sanoi säästävänsä eläkepäiville ja 28 pro-
kuparia, 100.000 tonnia molybdeenia,
Vilkas Group julkaisee neljä kertaa vuo-
1.000 tonnia hopeaa ja 17 tonnia kultaa.
dessa kehitysindeksin, joka perustuu sen
Kyselyssä haastatel-
Outokumpu –tyyppisissä mineraaliva-
asiakasyritysten ilmoituksiin omista verkko-
tiin 1561 18-65 -vuotias-
rannoissa on vähintään 580.000 tonnia
kaupoistaan. Koko maata koskevia tilastoja
ta suomalaista näiden
kuparia, 220.000 tonnia sinkkiä, 53.000
kokoaa Tilastokeskus, jonka luvut verkkokau-
säästämiskäyttäytymi-
tonnia kobolttia ja 41.000 tonnia nikkeliä.
pasta eivät vielä ole käytettävissä.
sestä.
viisas raha 01/2015
Aktia Pankki Oyj
Mainostajien liiton jäsenyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbud-
Eniten säästöön laittavat pääkaupunkiseu-
8
0,600
jetit olivat 235 miljoonaa euroa.
dun asukkaat, joiden keskimääräinen säästö-
hopeaa ja 16 tonnia kultaa.
p.a p.ap.ap.a
3 kk % 12 kk % 3 kk % 12 kk %
S-Pankki
Kallioperässämme on tammikuun alus-
kiä, 150.000 tonnia lyijyä, 1.100 tonnia
0,700
talletus
Mainosbarometriin vastasi marras-joulukuussa 2014 kaikkiaan 93
sa julkistetun GTK:n arvion mukaan mer-
aluetta, joilla voi olla uusia esiintymiä kol-
Määräaikais- 5 000 € 50 000 €
Nordea
ja mobiilissakin 66.
runsaasti tulevaisuuden mahdollisuuksia.
varantoja. Laitos rajasi yhteensä 42 eri
Euribor 3 kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain
Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.).
senttia lomamatkoihin.
VIISASTELEVA
RAHA
Seppo Kaisla
Onko koolla väliä?
”Näinä aikoina vasta onkin.
Koossa pysyminen on
ollut hallituksen tärkein ja
ainoa tehtävä.”
⁕⁕⁕
Mitä mieltä olet Ukrainan separatisteista?
”Heitä ei voi moittia?”Miksei?
”He ovat raskaasti aseistettuja.”
⁕⁕⁕
Oletko viettänyt tipatonta
tammikuuta?
”En. Olen sen ikäinen, että
vietän hipatonta tammikuuta.
Se on nykyisin helpompaa, eikä
kiusaus siinä asiassa tule edes
mieleen.”
Mitä sinä täällä kapakassa yksin
istuskelet?
”Juon unohtaakseni.”
Eikös sinun pitänyt viettää
tipaton tammikuu?
”Juuri sen haluan unohtaa.”
⁕⁕⁕
Paljonko takan muuraus maksaa?
”5 200 kuitilla, 3 800 ilman
kuittia.”
Mutta, mutta minähän olen
kunnan verojohtaja.
”Ei auta, samat hinnat ne ovat
kaikille.”
Mitä televisiosta tulee 100 päivää ilman viinaa
-ohjelman jälkeen?
”Viiniklubi kokoontuu puhumaan italialaisista uutuusviineistä.”
⁕⁕⁕
Mikä on seuraava suhteellisen
helposti toteutettava TV:n
kieltäytymisohjelma.
”Sata päivää ilman televisiota.”
mennessäkään kuulunut. Mitä
oli tapahtunut?
”Suomalaispariskunta oli joutunut klassisen pyramidihuijauksen kohteeksi.”
”Sähkö on
ilmassa, öljy laskenut
laineille ja minä näen
tähtiä.”
⁕⁕⁕
⁕⁕⁕
Velka on veli otettaessa, mutta
talous Suomessa tytär toteutuessaan.
Televisiossa on pyörinyt ohjelma 100 päivää ilman viinaa. Eihän se ole kenellekään vaikeaa.
Olen ollut yli vuosikymmenen
ilman?
”Milloin?”
0-11-vuotiaana.
⁕⁕⁕
Suomalaispariskunta oli Kairossa, missä katuvilinässä paikallinen opas lupasi viedä heidät
Gizan pyramideille etukäteismaksua vastaan.
Miestä ei kuitenkaan iltaan
viisas raha 01/2015
9
FORD
markkinat
10
viisas raha 01/2015
Sijoitusanalyysissä maailman
viidenneksi suurin
autonvalmistaja.
Kulujaan trimmaava autojätti
myy pikkuautoja,
pick-upeja ja rahoituspalveluja
F
TEKSTI: PEKKA AAVIKKO KUVAT: FORD
ord (NYSE: F) on yhdysvaltalainen autonvalmistaja
sekä rahoituslaitos. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat Fordin tuotemerkillä
myytävät pick-upit, henkilö- ja pakettiautot sekä Lincoln-brändillä myytävät luksusautot.
Yhdysvallat on Fordille paitsi kappalemäärällisesti suurin, myös selvästi tuottoisin markkina-alue. Fordin autojen kappalemääräinen myynti liiketoiminta-alueittain
on kuvattu taulukossa tämän jutun viimeisellä sivulla. Sen markkinaosuus Yhdysvalloissa on 15,1 prosenttia. Suurimmat kilpailijat ja niiden markkinaosuudet 2014 myynnin osalta ovat General Motors (17,8 %),
Chrysler (12,5 %), Toyota (14,4 %), Honda
(9,3) ja Nissan (8,6 %). Muiden yhtiöiden
markkinaosuus Yhdysvalloissa jää alle viiden prosentin, esimerkiksi Mercedeksen ja
BMW:n markkinaosuus on kummallakin
noin kaksi prosenttia. Euroopassa Ford on
7,4 prosentin markkinaosuudellaan alueen
toiseksi myydyin automerkki Volkswagenin
jälkeen.
Fordin tunnetuimpia malleja
Suomessa on mm. Mondeo,
joka valtameren takana
myydään Ford Fusionina.
Autoteollisuus
sijoituskohteena
Autoteollisuus ei ole maailman parhaimpia
bisneksiä. Yhtiöt joutuvat rakentamaan
viisas raha 01/2015
11
»
markkinat
Mallivuoden 2015 F-150 pick-upin valmistuksessa
on käytetty paljon alumiinisia rungon osia, minkä
ansiosta auton massa on tippunut aiempaan
verrattuna. Tämä mahdollistaa sekä suurempien
kuormien kuljettamisen että yli 20 prosentilla
pienentyneen polttoaineen kulutuksen.
»
kalliita tehtaita tuotantoa laajentaakseen,
työntekijät ovat ainakin Yhdysvalloissa ja
EU:ssa järjestäytyneitä ammattiliittoihin,
mikä luo monopoliasemaa työntekijöiden
palkka- ja työsuhdeneuvotteluihin. Lisäksi
kilpailu toimialalla on kovaa, sillä kansainvälisiä autoyhtiöitä on useita ja moni maa
tukee autoteollisuuttaan, mikä on luonut
toimialalle ylikapasiteettia. Taantumassa
kuluttajat lykkäävät autonsa vaihtoa, mikä
voi heikentää myyntiä nopeasti. Autonvalmistuksen toimialalla kustannuksia on vaikea vähentää nopeasti.
Kysynnän heikentyessä autoyhtiöt voivat joutua vaikeuksiin. Fordinkin rahoitusasema heikentyi finanssikriisissä, mutta se selviytyi ainoana kolmesta suuresta
yhdysvaltalaisesta autonvalmistajasta
ilman konkurssimenettelyyn sisältynyttä
valtiovarainministeriön apupakettia. Ford
kuitenkin lainasi Yhdysvaltain liittovaltiolta noin kuusi miljardia dollaria.
Toimialan etuna on se, että autoja uusitaan melko säännöllisin väliajoin. Taantumassa autokanta vanhenee, mikä luo
patoutunutta kysyntää uusille autoille.
Fordilla on monien muiden autonvalmistajien tapaan autojen myyntiä edistävää rahoitusliiketoimintaa. Voittoa Fordin
rahoitusliiketoiminta on tuottanut viimeisten yhdeksän vuoden aikana keskimäärin
lähes kaksi miljardia dollaria vuosittain.
Yhtiön ongelmat
Ford ennakoi aiemmin tekevänsä vuonna
2014 tulosta ennen veroja 7–8 miljardia
dollaria, mutta alensi 29. syyskuuta 2014
tulosennusteensa kuuteen miljardiin dolla-
12
viisas raha 01/2015
»
Fordin F-sarjan pick-up on ollut
Yhdysvalloissa myydyin ajoneuvo yli 30 vuoden ajan. F-sarjan
pick-upia myytiin vuonna 2013
Yhdysvalloissa 760 000 kappaletta ja Kanadassa 120 000
kappaletta.
viisas raha 01/2015
13
markkinat
Fordin arvostustaso
Tulos tilikaudella 2013: 1,76 USD
»
Autojen teknologia sähköistyy nopeasti ja navigointitekniikasta on tullut oleellinen osa sitä.
Päästöjä on vähennettävä ja avuksi tulee sähkö.
riin. Syynä tulosennusteen madaltamiselle olivat vanhempien vuosimallien autojen
turvatyynyjen ongelmat, joiden takia Ford
joutui kutsumaan 850 000 autoa korjattavaksi. Yhtiö arvioi ongelmien korjaamisen
maksaneen 0,5 miljardia dollaria.
Kysyntä Euroopassa ja erityisesti Venäjällä on myös laskenut. Ford ennakoikin,
että se on tehnyt vuonna 2014 Euroopassa
tappiota 1,2 miljardia dollaria. Etelä-Amerikassa yhtiö ennakoi tekevänsä tappiota
miljardi dollaria. Lisäksi Ford ennusti, että
sen kiinteän omaisuuden pääomakulut
nousivat viime vuonna yhdeksään miljardiin dollariin tätä edeltäneen vuoden 6,6
miljardista dollarista.
Koko toimialan ongelmana on ollut
se, että yhdysvaltalaiset ajavat aiempaa
vähemmän. Erilaiset autojen yhteiskäyttöpalvelut ja kaupunkiasumisen suosio
voivat jatkossakin vähentää kiinnostusta
auton omistamiseen.
Kasvumahdollisuudet
14
viisas raha 01/2015
Markkina-asema maittain
Yhdysvallat: F-sarjan pickup on ollut maan myydyin
ajoneuvo yli 30 vuoden ajan.
Iso-Britannia: Ford Fiesta on ollut maan myydyin auto ja
Focus toiseksi tai kolmanneksi myydyin auto vuodesta
2009 lähtien.
EU: 7,4 prosentin markkinaosuudella Ford on alueen
toiseksi myydyin automerkki Volkswagenin jälkeen
Kiina: Myynti ylitti maassa miljoonan auton rajan
vuonna 2014
Venäjä: Myynti maassa oli noin 60 000 autoa, laskua 40
prosenttia edellisvuodesta
Suomi: Noin 7 prosentin markkinaosuudellaan Ford on
Suomen viidenneksi myydyin automerkki. Focus ja Fiesta
olivat 8. ja 9. myydyimmät automallit.
2013 Yhdysvalloissa myytiin 15,6 miljoonaa henkilöautoa ja kevyttä kuorma-autoa, kuten pick-upia. 2014 myynti taas oli
alustavien tietojen mukaan noin 16,5 miljoonaa autoa. Normaalina tasona voidaan
pitää 16–17 miljoonan kappaleen myyntiä,
mutta patoutuneen kysynnän johdosta on
mahdollista, että myyntimäärä nousee vielä
nykyistä tasoa korkeammaksi muutaman
vuoden ajaksi.
Yhdysvalloissa autojen keski-ikä on noussut jo ainakin kaksikymmentä vuotta. 2005
liikenteessä olevien autojen keski-ikä oli
vain noin 8,5 vuotta, kun nykyisen autokannan keski-ikä on jo 11,4 vuotta. On
siten mahdollista, että taloustilanteen ja
työllisyyden parantuessa myös autoja uusitaan lähivuosina entistä hanakammin.
Arvostustaso
Fordin ja koko toimialan tuloskehitys on
Tulosennuste tilikaudelle 2014: 1,11 USD
Osinko tilikaudella 2015: 0,15 USD neljä
kertaa vuodessa
Osakkeen hinta 20.1.2015: 14,95 USD
ollut epätasaista. Myynti kasvaa talouden
noususuhdanteissa ja myynti pienentyy
laskusuhdanteissa. Tällaisia toimialoja
kutsutaan syklisiksi. Yhtiö ei ole tätä kirjoitettaessa vielä raportoinut tilikauden
2014 tulostaan, mutta arvioiden mukaan
se teki viime vuonna hieman yli yhden dollarin osakekohtaisen tuloksen. Nykyinen,
alle 15 dollarin hinta heijastelee pettymystä
yhtiön heikentyneeseen tulokseen vuodelta 2014 sekä huomattavaa epävarmuutta
yhtiön tulevan tuloksentekokyvyn suhteen.
Hintaa voi pitää edullisena tuloksen heilahteluista huolimatta, mikäli yhtiön menestys
erityisesti F-sarjan pick-upien myynnissä
Yhdysvalloissa jatkuu.
Ford keskeytti osingonmaksun finanssikriisin alettua neljäksi vuodeksi, mutta on
sen jälkeen nostanut osinkoaan vuosittain.
Osinkoa se maksoi viime vuonna 0,125
dollaria neljä kertaa vuodessa, mutta yhtiö
nosti äskettäin osinkoaan kahdellakymme-
Yhtiön markkina-arvo: 58 mrd. USD
P/E (2014 ennuste): 13,5
Osinkotuotto: 4,0 %
nellä prosentilla 0,15 dollariin osakkeelta.
Vuotuinen osinko on siten 0,6 dollaria, joka
tarkoittaa noin neljän prosentin osinkotuottoa kun osakkeen hinta on artikkelin
kirjoitushetkellä hieman alle 15 dollaria.
Osingon nosto kuvastaa Fordin johdon
uskoa yhtiön tuloksentekokykyyn.
Ford julkaisee tilikauden 2014 tuloksensa tämän lehden ilmestyessä tammikuun
29. päivänä. Odotuksena on, että yhtiön
tulos on tippunut noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuotta 2014 voi
kuitenkin pitää kustannusten osalta poikkeuksellisena vuotena, sillä yhtiöllä oli airbag-ongelmien takia kustannuksia, jotka
toivottavasti olivat kertaluonteisia. Lisäksi
viisas raha 01/2015
15
»
markkinat
Riskit
F-150-pick-upin myynnin kehitys
EU-alueen talouden heikko tila
Venäjän talousongelmien pitkittyminen
Fordin myynti liiketoiminta-alueittain
tilikaudella 2013 (miljoonaa autoa)
1,3
0,5
Etelä-Amerikka
mutta osakkeeseen ei ole nykykurssilla hinnoiteltu erityisen suurta
tulosparannusta tälle vuodelle.
Hyvä paha deflaatio –
seuraako Eurooppa Japania
Yhteenveto
Syklisenä toimialana autoteollisuuden yhtiöiden tulokset voivat vaihdella rajustikin kuluttajien ostokäyttäytymisen mukana. Automyynnin odotetaan jatkavan kasvuaan
Yhdysvalloissa ja kun Ford on esitellyt uudistuneen F-150 pick-upin,
on sillä hyvä mahdollisuus kasvattaa
myyntiään. Myynnin heikkouden
Venäjällä ja Etelä-Amerikassa pitäisi
olla ohimenevä ongelma. Osakkeen
arvostustaso on hyvin edullinen,
mikäli yhtiön uudistuneen F-150
pick-upin myynti sujuu jatkossakin
hyvin. •
Automarkkinan koko – automyynti
alueittain (miljoonaa autoa)
17,6
Kiina
Yhdysvallat
16,5
Eurooppa
(EU+EFTA)
13
Japani
Brasilia
Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee myös omaa ulkomaille sijoittamista
käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi
4,7
3,3
Intia
2,6
Iso-Britannia
2,5
Venäjä
2,4
Lähde: Verband der Automobilindustrie (VDA),
Autonews.com, The Society of Motor Manufacturers &
Traders (SMMT) ja kirjoittajan laskelmat
Fordin taloudellisia tunnuslukuja vuodesta 2005 lähtien
(miljardia dollaria)
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012 2013 2014**
liikevaihto174 158 171 145 118 128 136 134 147
automyynnin
tulos ennen veroja
-3,9
-17,0
-5,1
-11,9
0,8
4,1
6,3
6,0
5,3
tulos ennen veroja
5,0
2,0
1,2
-2,6
1,8
3,0
2,4
1,7
1,7
tulos ennen veroja yhteensä
1,1
-15,1
-3,9
-14,5
2,6
7,1
8,7
7,7
7,0
6
0,77
-6,72
-1,41
-6,5
0,86
1,66
4,94
1,42
1,76
1,12
rahoitusliiketoiminnan
liudennettu
osakekohtainen tulos (USD)
osinko (USD/osake/vuosi)
0,4
0,25000 0
0,05
0,15
0,40,5
* Vuoden 2011 raportoitua tulosta kasvatti 11,5 miljardin dollarin kirjanpidollinen toimenpide, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
** tulos ennen veroja sekä osakekohtainen tulos vuodelta 2014 ovat ennusteita
16
viisas raha 01/2015
TIMO
ROTHOVIUS
1,4
Aasia, Australia ja
Etelä-Afrikka
yhtiön F-sarjan pick-upeja valmistava tehdas Michiganissa oli suljettuna
10 viikkoa, jona aikana yhtiö käytti
noin 840 miljoonaa dollaria tehdasalueen tuotannon uudistamiseen.
Laiteinvestoinnit olivat edellytyksenä yhtiön kannattavimman tuotteen
valmistamiselle, sillä vuosimallin
2015 F-sarjan pick-upissa käytetään
paljon alumiinisia osia, joiden työstäminen vaati uusia tuotantolaitteita.
Ford on aiemmin ennakoinut
Euroopan markkinan tappion pienentyvän kuluvana vuonna 250 miljoonaan dollariin ja koko konsernin
tuloksen ennen veroja nousevan
8,5–9,5 miljardiin dollariin. Tämä on
noin 2,1–2,3 dollaria osaketta kohden ennen veroja. Jos veroasteeksi
olettaa 30 prosenttia, yhtiön nettotulos olisi noin 1,5–1,6 dollaria osaketta kohden. Venäjän ja EU-alueen
talouskriisi voi pitkittyessään heikentää aiemmin tehtyjä arvioita,
KOLUMNI
3,1
Pohjois-Amerikka
Eurooppa ja Venäjä
»
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori.
E
uroopassa inflaa
tio on kääntynyt negatiiviseksi, eli nyt puhutaan jo deflaatiosta, vaikka
EKP:n eli Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia rahan
arvon vakaudesta, eli pitää inflaatio aavistuksen kahden prosenttiyksikön alapuolella.
On ollut jo pitkään nähtävissä, että tavoiteinflaatio ei toteudu ilman
keskuspankin aggressiivista puuttumista markkinoihin. Siihen EKP ei
ole kuitenkaan halunnut lähteä, vaikka on pääjohtajansa suulla useasti
vakuutellut valmiuttaan.
Kuluvan vuoden tammikuussa EKP lopulta ilmoitti aloittavansa
kvantitaviisen elvytyksen eli velkakirjojen oston markkinoilta maaliskuusta lukien ja jatkavansa sitä vähintään syyskuuhun 2016 asti.
Miksi deflaatiota sitten täytyy pelätä, eikö ole pelkästään mukavaa
kun hyödykkeitä saa ostaa entistä edullisemmin? Kuluttajan näkökulmasta näin voi usein ollakin, ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Täytyy
kuitenkin erottaa toisistaan hyvä ja huono deflaatio.
Hyvästä deflaatiosta olemme päässeet nauttimaan jo pitkään monilla eri toimialoilla. Esimerkkinä olkoon vaikka tietotekniikka, missä
hinnat ovat jatkuvasti halventuneet. Tämä on ollut teknologian kehittymisen ansiota, mikä on johtanut tarjonnan kasvamiseen ja sitä kautta hintojen alenemiseen.
On päästy hyvään kierteeseen, missä alemmat hinnat mahdollistavat yhä useamman hyötyä tietotekniikasta, mikä taas lisää kysyntää,
mikä alentaa edelleen hintoja jne. Tällainen deflaatio on kuluttajan
kannalta erittäin positiivista, eivätkä yrityksetkään työntekijöineen
joudu kärsijöiksi, koska kysyntä kuitenkin kasvaa voimakkaasti.
Paha deflaatio puolestaan aiheutuu kysynnän puutteesta: kuluttajat mieluummin
säästävät rahansa ja odottavat edullisempia
hintoja, sen sijaan että ostaisivat tuotteita.
Tällaisissa olosuhteissa lievänäkin alkanut
taantuma muuttuu helposti lamaksi, mistä
on vaikea päästä pois. Näin on käynyt Japanissa.
Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyistä hyvin alhaista inflaatiota, tai deflaatiota selittää esimerkiksi energian, erityisesti
öljyn, hintojen voimakas alentuminen. Se on
kuitenkin hyvää deflaatiota, vaikka toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Öljyn hinnan alentuminen on mahdollistunut teknologian kehityksen (liuskeöljy) myötä, kun yhä useampi pystyy tuottamaan öljyä, jolloin sen tarjonta on kasvanut
ja muutaman tuottajan muodostama kartelli
käytännössä hajonnut. Alentuneen hinnan
hyödyt tulevat suoraan kuluttajille ja niiden
hyödykkeiden tuottajille, joihin öljystä säästyneet rahat käytetään.
Nyt siis kuitenkin pahan deflaation pelossa EKP on lopulta ryhtynyt sanoista tekoihin. Onko se talouden kannalta jo myöhäistä vai ei, jää nähtäväksi, mutta sijoittajan
lähiajan näkymiä se ainakin kirkastaa. •
viisas raha 01/2015
17
OLVI
Lasse Aho: ”Suurin riskimme on suomalaisessa alkoholipolitiikassa”
Valko-Venäjä
kasvattaa Olvia
Kotimaisen panimon Olvin kasvudraiverit ovat tänä
vuonna Viro ja Valko-Venäjä. Viro on tuloksenteon
ykkönen, merkittävintä volyymin kasvua haetaan
Valko-Venäjältä ja suurinta tulosparannusta odotetaan
Suomesta, toimitusjohtaja Lasse Aho sanoo.
S
TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN KUVAT: OLVI
Mansen mies Lasse Aho on
viihtynyt Pohjois-Savossa jo 11
vuotta. ”Olen pysynyt
tapparalaisena, mutta olen
myös Kalpan mies.”
18
viisas raha 01/2015
uomen panimoista kaksi suurta Hartwall ja Sinebrychoff ovat liittoutuneet ulkomaille. Kolmas iso tekijä
Olvi on säilynyt itsenäisenä ja kansallisena pohjoissavolaisena yrityksenä. Olvin osakkeet menettivät arvoaan viime
vuonna, mutta ne tarjoavat hyvää osinkotuottoa
ja kelpo mahdollisuuden tuloskäänteeseen tänä
vuonna, kirjoittaa Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju blogissaan.
Osakkeen halpeneminen on nostanut Olvin
osinkotuottoa selkeästi.
”Mistä löytää kasvukykyinen virvoitusjuomateollisuuden pörssiyhtiö edullisemmalla arvostustasolla?” Oksaharju kysyy.
Tässä jutussa Tampereelta Pohjois-Savoon
kotiutunut toimitusjohtaja Lasse Aho vastaa
tähän kysymykseen.
Olvi on kiinnostava pörssiyhtiö tänä vuonna –
eikä vähiten Valko-Venäjän markkinoiden takia.
Neljännes Olvin liikevaihdosta ja kolmannes
liikevoitosta tulee Valko-Venäjältä, mikä tosin
arveluttaa monia sijoittajia.
Mutta Olvi panostaa Valko-Venäjälle. Olvin
valkovenäläinen tytäryhtiö Lidskoe Pivo solmi
äskettäin maan markkinoita koskevan yhteistyösopimuksen maailman toiseksi suurimman
virvoitusjuomayhtiön PepsiCo:n kanssa.
”Uskon, että Pepsin sopimus on erittäin merkittävä pitkälle tulevaisuuteen. Virvoitusjuomat
ovat Olvin toiseksi suurin juomasegmentti. Erityisesti Valko-Venäjän markkinoille tarvitsemme
vahvan brändin ja Pepsi tarvitsee hyvän jakelijan
eli Olvin tytäryhtiön Lidskoe Pivon.”
”Kulutus henkilöä kohden on näillä markkinalla vielä selvästi alle eurooppalaisen keskiarvon,
kasvuvaraa on. Valko-Venäjän virvoitusjuomamarkkinat ovat noin 250 miljoonaa litraa. Olvin
pitkän tähtäimen tavoitteena on nousta merkittäväksi paikalliseksi toimijaksi maan kasvavilla
virvoitusjuomamarkkinoilla. Pepsi-sopimus vahvistaa tavoitetta.”
Tammikuussa alkaneeseen myyntiin tulevat
PepsiCo:n tunnetuimmat tuotemerkit: Pepsi,
Mirinda, 7 Up ja Adrenalin Rush. Tuotteiden
valmistus aloitetaan myöhemmin tämän vuoden aikana.
”Valko-Venäjään liittyy riskejä, joista lyhyellä
aikavälillä suurin on valuuttakurssin muutokset.
Olvin pitkän ajan riskeistä suurin on kuitenkin
alkoholipoliittiset päätökset Suomessa”, Lasse
Aho sanoo.
Liittoutumat
eivät näköpiirissä
Olvin liittoutumisesta pohjoismaisten keskisuurten panimoiden kanssa on spekuloitu.
”Liittoutumilla haetaan yleensä kilpailuetua,
synergiaetuja ja omistajille arvonnousua.
Kaikilla toimialueilla on tapahtunut voimakasta
viisas raha 01/2015
19
»
OLVI
Pepsin sopimus on erittäin merkittävä
pitkälle tulevaisuuteen. Virvoitusjuomat ovat
Olvin toiseksi suurin juomasegmentti.
»
keskittymistä ja markkinoiden uudelleen jakoa.
Varmasti myös liittoutumisilla kilpailukykyisyys paranee, muun muassa isot ostovolyymit
alentavat hankintojen hintoja.”
”En kuitenkaan usko, että Olville olisi ainakaan tällä hetkellä tarpeellista tai välttämätöntä liittoutua.
Haluamme säilyttää itsenäisyytemme myös
päätöksenteossa.”
Kasvua ja kapasiteettia
Olvi tavoittelee Ahon mukaan vahvaa kasvua.
”Olemme kasvuhakuinen yritys kaikissa edustamissamme juomasegmenteissä. Painopistealueita ovat virvoitusjuomat ja kivennäisvedet.
Olvilla on osaamista, hyvä jakelupeitto ja riittävästi kapasiteettia kasvuun.”
”Erityisenä painopisteenä on kotimaa sekä
vuonna 2015 että myös pitkällä aikavälillä.
Tuloksen ja myynnin kannalta on tärkeätä ja
keskeistä, että toimimme useilla markkinoilla
ja useissa tuoteryhmissä. Tukijalkoja on oltava
useita.”
Olemme saaneet konsernitasolla lisää kapasiteettia ja kustannustehokkuutta, mikä parantaa hintakilpailukykyämme. Brändimme ovat
vahvoja.” Olvi ja Olvin Sandels on arvioitu Suomen vahvimmiksi olutbrändeiksi.
”Liettuaan olemme saaneet lisää täyttökapasiteettia. Valko-Venäjälle rakennamme uutta
täyttölinjaa. Kotimaassa yrityksen historian
suurin investointiprojekti on loppusuoralla.
Se käsittää sisäisen logistiikan isot projektit
muun muassa varastoon ja keräilyyn.”
Lasse Aho ei usko hintojen enää laskevan,
mutta kuluttajan käyttäytymisen muutos saattaa hänen mukaansa rasittaa yhtiön tulosnäkymää.
”Kuluttajan käyttäytymisen muutos, jossa
suositaan halpoja tuotteita ja tarjoustuotteita,
voimistuu vielä. Tämä jatkuu niin kauan kuin
kuluttajien ostovoima eli nettoansiot laskevat.
Teollisuudella on yleinen ns. keskihintahaaste
eli litrakohtaisen saadun keskihinnan haaste.”
Venäjälle Olvi ei ole etabloitunut, mutta se
20
viisas raha 01/2015
on kuitenkin maan kasvavilla olutmarkkinoilla. ”Olvi keskittää myyntinsä Venäjälle niin,
että se tapahtuu Valko-Venäjältä, joka kuuluu
samaan tulliliittoon, eikä tuotteisiin kohdistu
rajalla veroja tai tuontitulleja. Kasvunäkymät
tässäkin ovat edelleen hyvät.”
”Ukrainassa Olvilla ei ole eikä suunnitteilla
liiketoimintaa. Viemme sinne jonkin verran
Valko-Venäjältä.”
Matkustajatuonti säilyy Lasse Ahon mukaan
niin kauan merkittävänä kuin vero-erot Suomen ja Viron välillä ovat näin suuret. ”Myös
satama- ja laivakaupassa kilpailu on kovaa.
Uskon kuitenkin, että sekä valtio että yritykset
ansaitsisivat enemmän, jos olutveroa Suomessa laskettaisiin Tanskan mallin mukaisesti.”
”Kysymys ei ole pelkästään valmisteverokertymästä vaan myös arvonlisäverokertymästä
läpi toimitusketjun. Korkeat verot heikentävät
kykyämme työllistää. Erityisesti ravintolat ovat
jo tarpeettomasti kärsineet kohtuuttomista
valmisteveroista Suomessa.”
Osinkoja
40 – 60 prosenttia
Miksi sijoittajan kannattaa laittaa rahojaan
Olviin? ”Olvi on vakavarainen, kannattava
yritys. Toimimme melko vakailla markkinoilla. Brändimme ovat arvostettuja ja markkinaosuutemme ovat edelleen vahvistuneet”,
Aho sanoo.
”Yhtiön osinkopolitiikka on vakaa, jaamme
noin 40–60 prosenttia osinkoja vuotuisesta
tuloksestamme. Meillä on vahva tase ja omavaraisuusaste. Velkaantuneisuus on laskenut.”
”Tänä vuonna Olvissa kannattaa seurata isoa
kokonaisuutta, kykyämme ylläpitää hyvää kannattavuutta ja vakavaraisuutta muistaen, että
Olvin tulos tulee viidestä markkinasta ja tavoitteemme on edelleen kehittyä jokaisella niistä.”
”Olvin vahvuudet ovat suomalaisuus - sama
lähestymistapa kaikissa tytäryhtiöissä - ja itsenäinen päätöksenteko, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Haluan, että olemme myös kustannustehokkain”, Aho summaa.
Tapparan mies
Eurokentille
Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho
(56) on entinen huippukiekkoilija Tampereen Tapparan edustusjoukkueesta,
yhteiskuntatieteiden maisteri.
Johtamisessa hän suosii matalaa
organisaatiota. ”Annan mahdollisimman paljon päätöksentekoa lähelle asiakaspintaa, arvostan jokaisen
yhtiömme paikallista asiantuntemusta.
Katson aina eteenpäin ja haluan, että
organisaation vireystila on hyvä. Kannattavuudessa riman nostan korkealle. Etsin myös uusia mahdollisuuksia,
periksi ei anneta koskaan ja mukavuusalueelta pitää pysyä pois.”
Olutbisneksessä brändeillä on iso
merkitys. ”Korostan brändin pitkäaikaista rakentamista. Se yhdistyy aina
hyvään myyntityöhön eli käytännön
toteuttamiseen. Brändin pitää olla
vetovoimainen ja onnistuneesti erilaistunut, massasta poikkeava. Sandels on Olvilta huippuonnistuminen ja
lähtökohtaisesti - ”ei koskaan halvin”
- kiehtova brändi, yli Suomen rajojen.”
Aho sai äskettäin nostetta, kun
hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan panimoliittojen
edunvalvontajärjestön The Brewers of
Europen hallitukseen.
viisas raha 01/2015
21
»
OLVI
Konsernin yhtiöt
Olvi Oyj on Olvi-konsernin emoyhtiö.
Tehdas ja pääkonttori sijaitsevat
Iisalmessa.
Vakaata osinkoa - hyvä tase
»
Olvin osinkopolitiikka säilyy vakaana, arvioi Inderesin analyytikko Petri Aho.
Mitkä ovat Olvin liiketoiminnan näkymät?
”Valko-Venäjällä on heikosta talouskehityksestä ja devalvaatiosta huolimatta Olvin
parhaat kasvunäkymät. Myös Viron toiminnot voivat hyötyä Suomen kasvavasta
matkustajatuonnista. Suomen osalta tilanne näyttää heikommalta, sillä kuluttajien
ostovoiman kehitys ja veronkorotukset heikentävät kasvunäkymiä.”
Tulostavoite, liikevaihtotavoite 2015?
”Ennustamme, että Olvin tulos heikkenee
hiukan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna, vaikka odotamme liikevaihtoon Valko-Venäjän myötä lievää kasvua. Tulosta
heikentää Valko-Venäjän ruplan yli 20 prosentin devalvoituminen viime vuodesta.”
Yhtiön kurssi laski viime vuonna, onko
arvonnousulle nyt näkymiä?
”Osakkeen tulospohjaiset arvostuskertoimet näyttävät jo kohtuullisilta. Valko-Venäjän talouskehitykseen liittyy kuitenkin
vielä paljon epävarmuutta, joten pidämme
kuluvan vuoden arvonnousupotentiaalia
korkean riskin takia toistaiseksi heikkona.”
Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa?
”Olvin markkina-asema on vahvistunut
viime vuosina merkittävästi, mikä on hyvä
osoitus yhtiön innovatiivisuudesta ja kasvaneesta kilpailukyvystä. Valko-Venäjän
panimo- ja virvoitusjuomamarkkinat ovat
vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, mikä tarjoaa merkittävää kasvupotentiaalia pitkällä
aikavälillä. Olviin sijoittavalta vaaditaan siis
pitkäjänteisyyttä ja luottoa johdon kykyyn
hallita riskejä kehittyvällä Valko-Venäjän
markkinoilla.”
Mitä sijoittajan kannattaa Olvissa seurata?
”Kannattaa seurata erityisesti Valko-Venäjän talouden ja Olvin Valko-Venäjälle tekemien investointien kehitystä. Lisäksi Suomen
talouden ja kuluttajien ostovoiman elpymi-
22
viisas raha 01/2015
sellä olisi huomattava positiivinen vaikutus
yhtiön tuloskehitykseen.”
Arvonnousulla on näkymiä
Olvin osakkeen arvostus on nyt maltillisemmalle tasolla ja tuloskasvun pitäisi
pitkällä aikavälillä tuoda arvoa myös osakkeeseen, arvioi Nordean analyytikko Rauli
Juva.
Mitkä ovat Olvin keskeisimmät kasvun
lähteet lähivuosina?
”Olvi paras ja tärkein kasvumarkkina on
Valko-Venäjä, jonka varassa tulevaisuuden
kasvu pitkälti on. Olvin kasvu on siellä ollut
viime vuosina hyvää ja näkymät tulevaisuuteenkin ovat positiiviset.”
Tulostavoite, liikevaihtotavoite 2015?
”Olvi ei ole vielä 2015 näkymistä puhunut. Valko-Venäjän kasvun myötä sekä
Suomen suhteellisen heikon 2014 tuloksen
pohjalta on potentiaalia parantaa.”
Yhtiön kurssi laski viime vuonna, onko
arvonnousulle nyt näkymiä?
”Arvostus on nyt maltillisemmalla tasolla,
ja pitkällä aikavälillä mahdollisen tuloskasvun pitäisi tuoda arvoa myös osakkeeseen.”
Baltian ja Valko-Venäjän merkitys lienee ratkaisevan tärkeitä Olville?
”Baltia, pääasiassa Viro, ja Valko-Venäjä
ovat kumpikin jo isompia tuloksentekijöitä
Olville kuin Suomi, joten ne ovat yhtiölle
erittäin tärkeitä.”
Mitä sanot seuraavista: velkaantuminen, taseen vahvistaminen, oman pääoman tuotto?
”Velkaa on melko vähän, joten taseen
vahvistaminen ei sinällään ole tarpeellista. Hyvä kassavirta vahvistanee sitä lähivuosina. Oman pääoma tuotto on hyvällä
tasolla.”
Miksi yhtiöön kannattaa sijoittaa
Olviin?
”Mielestäni kannattaa sijoittaa laadukkaisiin, kasvaviin ja maltillisesti arvostettuihin yhtiöihin. Jos Olvin sellaiseksi
kokee, se voisi olla hyvä sijoitus.” •
Olvi-konserni 2014
Olvi Oyj
Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt
panimo. Olvi on valmistanut juomia 136 vuoden ajan Iisalmessa,
ja nykyisin yhtiö toimii paikallisesti Suomessa, Valko-Venäjällä ja
Baltian maissa. Olvin toiminnalle
ominaista ovat suomalaisuus,
ketteryys, joustavuus ja nopea
päätöksentekokyky.
Tarina
”Panimomestari William Gideon
Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi
panimon Iisalmeen vuonna 1878.
Zacharias Topeliuksen hengessä
he halusivat tarjota miedompia
vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille” yhtiö kertoo. Olvin perustamisen aikoina
Suomessa toimi noin 78 panimoa.
Itsenäisenä suomalaisena niistä on
säilynyt ainoastaan Olvi. Olvi Oyj
on Olvi-konsernin emoyhtiö. Olvin
panimo sijaitsee Suomessa Iisalmessa. Lisäksi Olvilla on tytäryhtiö
Virossa, Latviassa, Liettuassa ja
Valko-Venäjällä.
Omistussuhteet
Emoyhtiö Olvi Oyj omistaa virolaisen AS A. Le Coq -panimon
100 prosenttisesti, latvialaisesta
A/S Cesu Alus -panimosta 99,86
prosenttia, liettualaisesta Volfas Engelman -panimosta 99,58
prosenttia ja valkovenäläisestä
Lidskoe Pivo -panimosta 94,56
prosenttia.
AS A. Le Coq
• Perustettu vuonna 1826
• Olvi-konsernin omistuksessa
syyskuusta 1997
• Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli
129,3 miljoonaa litraa
• Liikevaihto 2013 MEUR 81,3
• Liikevoitto 2013 MEUR 16,0
• Työntekijöitä keskimäärin
314 henkilöä
A/S Cesu Alus
• Perustettu vuonna 1590, Baltian
vanhin panimo
• Kokonaistuotanto vuonna
2013 oli 79,7 miljoonaa litraa
• Liikevaihto 2013 MEUR 37,6
• Liikevoitto 2013 MEUR 2,5
• Työntekijöitä keskimäärin
215 henkilöä
Volfas Engelman
• Perustettu vuonna 1853
• Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli
69,6 miljoonaa litraa
• Liikevaihto 2013 MEUR 34,1
• Liikevoitto 2013 MEUR 1,3
• Työntekijöitä keskimäärin
216 henkilöä
Lidskoe Pivo
• Perustettu 1876
• Kokonaistuotanto vuonna 2013 oli
156,5 miljoonaa litraa
• Liikevaihto 2013 MEUR 68,3
• Liikevoitto 2013 MEUR 10,7
• Työntekijöitä keskimäärin
853 henkilöä
Tuotantomäärät
• Suomi 160 milj. litraa,
• Valko-Venäjä 155 milj. ltr,
• Viro 130, Latvia ja Liettua kumpikin
noin 75 milj. litraa.
”Yhtiön osinkopolitiikka on vakaa, jaamme
noin 40–60 prosenttia osinkoja vuotuisesta
tuloksestamme. ”
Tunnuslukuja
1000 € 2012
2013
1-9/2014
Liikevaihto304, 9
327, 2
258,6 (muutos. ed. vuosi)
(+ 0, 5)
Liikevoitto 30,5
43, 2
36,5 (- 3, 3)
Omavaraisuusaste, %54, 8
58
Bruttoinvestoinnit29, 4
35, 7
Tulos/osake (EPS) 1, 24
1,61
Osinko/tulos, %40,44
40,25
Osinko/osake0, 50
0,65
57, 6
31,9 (+ 51, 6)
1,39
Osinkotuotto%
Hinta/voitto-suhde (P/E) 15, 9
17, 7
Henkilöstö
Olvi
401
Baltia ja Valko-Venäjä
1 598
Yhteensä1 999
viisas raha 01/2015
23
ÖLJYN HINTA
Öljyn hinta voi olla alamaissa pitkäänkin
Nokkapokan voittajat
ja häviäjät
K
ansainvälinen energiajärjestö IEA
ennustaa raportissaan, että öljyn
hinnan lasku päättyy, ja käänne
saattaa alkaa jo vuoden toisella puoliskolla.
Öljymarkkinoiden asiantuntija Paavo Suni
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta vahvistaa omalta osaltaan, että markkinat olisivat tasapainottumassa nykyistä korkeammalle tasolle.
Saudi-Arabia haluaa varmistaa, että markkinat ovat niiden otteessa ja pitää omaa
nokkapokkaansa: Raakaöljyn hinnan kipuraja on se, että Yhdysvallat nostaa kätensä
pystyyn ja vähentää liuskeöljyn poraamista. Pudotuspelin ensimmäinen erä meni
saudeille.
”Hinnan romahdus on tervetullut sykäys
talouskasvun käynnistymiseksi, mutta ei
mikään tae sille”, sanoo Suni.
Viisas Raha kysyi kolmelta asiantuntijalta,
mitä maita kannattaa seurata, missä lymyävät riskit ja mihin voisi iskeä.
Penna Urrila,
ekonomisti, EK:
”Öljyn hinnan romahtaminen on lyhyellä
aikavälillä mittava
elvytysruiske valtaosalle maailman öljyntuojamaita. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi maailmantalouden voivan
saada 0,3-0,7 prosenttiyksikön kasvusysäyksen halvasta öljystä.
Öljyn hinnan lasku on suuri tulonsiirto,
jossa voittajia ovat öljyä tuovat maat – Kii-
24
viisas raha 01/2015
na, Intia, Japani, monet muut Aasian maat
ja myös Eurooppa. Samoin Yhdysvallat jää
kokonaisuutena plussan puolelle, vaikka laajentunut liuskeöljyala alkaa siellä joutua yhä
suurempiin vaikeuksiin.
Häviäjinä ovat puolestaan öljyntuottajamaat. Niiden tilanne kuitenkin vaihtelee
paljon. Osalla maista on kerättynä suuret
vararahastot, joiden turvin ne kestävät halpaa öljyn hintaa melko hyvin. Toiset, kuten
Venezuela saattavat taas joutua akuuttiin
talouskriisiin öljyn hinnan romahduksen
vuoksi.
Vaikea sanoa ehdotonta tasoa, minkä alle
öljyn hinta ei voisi mennä. Arvioita on heitetty 35 dollarista ihan vakavasti jopa 20
dollariin. Ekonomistina en voi poissulkea,
etteikö hetkellisesti käväistäisi hyvinkin
alhaisella tasolla. Monissa arvioissa hinnanlaskun odotetaan kuitenkin päättyvän
lähiaikoina. Nopeaa öljyn hinnan nousua ei
silti juuri kukaan ennusta.
On totuttu ajattelemaan, että Opec pitää
tuotannonrajoituksilla öljyn hinnan korkealla. Näin ei käynytkään, kun Opec ei ole lähtenyt rajoittamaan tuotantoaan. On hypätty
uuteen ja tuntemattomaan maailmaan, jossa
koko öljymarkkinan dynamiikka muuttuu.
Kiinnostavaa nähdä, miten hinta jatkossa
muodostuu.
Ekonomistina palaan aina kysyntään ja
tarjontaan, mikä ei nyt ilmiselvästi ole öljymarkkinoilla tasapainossa. Kysyntä on pohjalukemissa nihkeän taloustilanteen vuoksi
ja samaan aikaan tarjontaan on tullut pysyvästi uusi lähde, liuskeöljy.”
ta riskinä on, myydäänkö palvelut euroina
vai voidaanko laskuttaa dollareina? Nokian
Renkaat puolestaan valmistaa merkitsevän
osan tuotannostaan Venäjällä, joten renkaiden menekki ei ehkä tipahda samalla lailla
kuin muut tuotteet. Lisäksi Nokian Renkaat
voi maksaa ainakin osan kustannuksistaan
ruplina.”
Tomi Salo, sijoittaja, hallituksen
jäsen, Osakesäästäjien Keskusliitto:
”Shell keskeyttää 6,5
miljardin dollarin
projektinsa Qatarissa
ja vähentää 9000 hen
kilöä. Statoil luopuu
öljynetsinnöistään Grönlannissa. Kanadan
suurin öljyntuottaja Suncor Energy Inc.
vähentää 1000 henkilöä, koska öljyhiekan
tuotanto on nykyhinnoin kannattamatonta. Suurimmat tuotannonvähennykset ovat
kuitenkin Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotannossa. Tämä kaikki on seurausta pudonneesta öljyn hinnasta.
Uutistoimisto Bloomberg pitää tämänkertaista öljyn hinnan laskua suurimpana sitten vuoden 1986, mutta pitkällä juoksulla ei
mitenkään poikkeuksellisen alhaisena. Tämä
tukee odotuksia siitä, että putoaminen olisi
pidempiaikaista.
Mikä on sitten pohjakosketus ja mihin
ajankohtaan se osuu, on ehkä turha lähteä
spekuloimaan. Öljyfutuurit diskonttaavat
Bank of American mukaan Brent -laatuisen
raakaöljyn hinnan laskua jopa 31 dollariin
tynnyriltä ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
Sijoittajan on hyvä tietää, että öljyä käyttävä teollisuus hyötyy ja sitä tuottava teollisuus saattaa kärsiä. Kysymys on tuotantokustannuksista ja jalostusmarginaaleista.
Vientiteollisuus saa devalvaation kaltaisen piristysruiskeen varsinkin, jos tuotteet
voidaan myydä dollareina ja kustannukset
maksetaan euroina. Edullisempi energia
pienentää, esimerkiksi perusteollisuuden ja
konepajateollisuuden kustannuksia. Kemianteollisuudelle öljyn hinnan lasku tuo suuremman edun kuin euron heikkeneminen.
Yhtiöiden vuoden 2014 tilinpäätökset
kannattaa lukea tarkkaan. Tuleeko esimerkiksi NesteOilille öljyn hinnan laskusta
varastotappioita, joita se joutuisi kirjaamaan
alas? Tämä on olemassa oleva riski. Entä
UPM, joka sai biodiesellaitoksensa toimintaan juuri ennen öljyn hinnan laskua? Onko
tuotanto kannattavaa öljyn nykyhinnalla?
Finnairin, Viking Linen ja Aspon tuloksentekokykyä tukee öljyn hinnan lasku, mut-
Jukka Oksaharju,
osakestrategi,
Nordnet ja
sijoituskirjailija:
”Öljyn tynnyrihinta
pysyttelee nykytasolla tai sen alla useita
vuosia. Saudi-Arabia
tuskin leikkaa tuotantoaan, ja Yhdysvallat tuottaa tänä vuonna
enemmän öljyä kuin kertaakaan yli 40 vuoteen. Paluuta 100 dollarin tynnyrihintaan ei
ole näköpiirissä.
Sijoittajan on hyvä tietää, mitkä maantieteelliset markkinat hyytyvät matalan
öljyn hinnan vuoksi ja mitkä eivät. Venäjä
on riski. Useiden yhtiöiden, kuten Nokian
Renkaiden, Stockmannin, Fortumin, YIT:n,
Tikkurilan, Aspon ja SRV:n on pohdittava
oma kasvufokus uudelleen. Näistä Venäjä-sidonnaisista yhtiöistä Nokian Renkaat,
Stockmann ja SRV ovatkin jo vaihtaneet toimitusjohtajaansa viimeisen vuoden aikana.
Lohdullisessa asemassa ovat yhtiöt, joille
öljy on suuri kustannuserä raaka-aineena.
Hinnan lasku kohentaa esimerkiksi Finnairin ja Lassila & Tikanojan tuloksia, koska niille öljy on puhdas kustannuserä. Sen
sijaan epävarmemmat hyödyt öljyn hinnan laskusta koituvat esimerkiksi Nokian
Renkaille ja Tikkurilalle, joille öljy on paitsi raaka-aine, myös tärkeimmän markkina-alueen, Venäjän, kasvua kiihdyttävä elementti. Todennäköisesti öljyn hinnanlasku
on Venäjä-sidonnaisille yhtiöille nettovaikutukseltaan huono asia.
Kemiran osalta on tärkeää seurata, miten
Yhdysvaltain liuskeöljyteollisuus kykenee
jatkamaan kasvuhankkeitaan laskeneen
tynnyrihinnan maailmassa.
Öljyn hintakäyrällä on merkitystä myös
Wärtsilälle, joka on edelläkävijä kaasuteknologiassa. Sen kilpailukyky heikkenee öljykäyttöistä teknologiaa vastaan, jos tynnyrihinta jää pitkäkestoisesti nykytasolleen.” •
Öljyn hinta on pudonnut viime
kesän 110 dollarista barrelilta
alle 50 (48.85 / 21.1.2015)
dollariin. Barreli on 159 litraa
vastaava öljyn mittayksikkö.
viisas raha 01/2015
25
TALOUSPOLITIIKKA
”Näyttää siltä, että varallisuuden
keskittymistä perheisiin ja sukuihin
halutaan meillä estää. Ruotsissa vauraat
suvut ovat pörssiyhtiöille tärkeitä
omistajia, jotka ovat myös sitoutuneet
yhtiöiden kehittämiseen”, sanoo
professori Timo Korkeamäki.
Verotuksen
harha-askeleet
on syytä korjata
Suomalaisia säästäjiä olisi hyvä houkutella pörssiin,
eikä vaurauden kasaantumista pidä pelätä liikaa,
sanoo rahoituksen professori Timo Korkeamäki.
TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVAT: TIMO PORTHAN
P
ääomapula on edelleen vakava
ongelma suomalaisille yrityksille. Sen vuoksi kaikki porkkanat,
jotka houkuttelevat tavallisia
suomalaisia osakemarkkinoille,
olisivat tervetulleita”, sanoo Hankenin rahoituksen professori Timo Korkeamäki.
Hän on viime vuonna tutkinut omistusta ja määräysvaltaa suurissa suomalaisissa
yrityksissä yhdessä dosentti Ulf Jakobssonin kanssa, joka on aiemmin perehtynyt
samoihin teemoihin Ruotsissa. Viime vuoden lopulla valmistuneen raportin tilaajana
oli valtioneuvoston kanslia.
Korkeamäellä ei ole juuri hyvää sanottaa
nykyisistä verotuskäytännöistä.
Hänestä yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä (avoir fiscal) luopuminen kymmenkunta vuotta sitten oli aimo harppaus väärään
suuntaan. Osakesäästämisen kilpailukykyä
muihin sijoituskohteisiin verrattuna heikennettiin, vaikka talouden kokonaisuutta
ajatellen olisi ollut viisaampaa edetä toiseen
suuntaan.
”Muutama vuosi sitten tehty tutkimus
kertoo, että keskivertosuomalaiselle osakesijoittaminen on melkein kirosana. Ilman
26
viisas raha 01/2015
verokannusteita tällaisia asenteita on vaikea muuttaa.”
Hän korostaa, ettei kyse ole pelkästään
pörssiyhtiöiden rahoituksesta, vaan myös
siitä, että yksityishenkilöt saisivat oman
osansa pörssiyhtiöiden kasvusta ja tuotosta. Kansankapitalismin kautta voisi syntyä
ymmärrys siitä, että olemme lopulta samassa
veneessä. Jos suomalaisilla yrityksillä menee
riittävän kauan, riittävän huonosti, kaikki
kärsivät.
Hän pitää hyvänä esimerkkinä Ruotsin
eläkejärjestelmää, joka jyvittää vastuuta ja
valtaa ihmisten omiin käsiin. Ruotsalaisethan saavat päättää itse, mihin pieni osa heidän eläkevaroistaan sijoitetaan. Jos valinnat
osuvat nappiin, eläkettä saa piirun verran
enemmän. Jos käy päinvastoin, eläke jää
pienemmäksi.
Suomalaisten aktivoituminen tekisi hyvää
myös markkinoille. Likviditeetti paranisi,
mikä olisi omiaan lisäämään suomalaisten
yhtiöiden vetovoimaa muiden sijoittajien
silmissä. Sijoittajien kiinnostus antaisi vuorostaan vauhtia kasvuhakuisten yritysten
pörssilistautumisille. Tosin tästäkin pitäisi
Korkeamäen mielestä raivata verotukseen
»
viisas raha 01/2015
27
TALOUSPOLITIIKKA
”Perintöveroratkaisuilla pääoman
kasautuminen, varsinkin pääoman pitäminen
suvussa sukupolvelta toiselle, on tehty
vaikeaksi. Näyttää siltä, että perhekeskittymien
purkamiseen on vahva poliittinen tahto.”
»
”Suomessa
valtatyhjiötä
täyttää valtio.”
liittyvä este. Nykyinen osinkoverotushan
kohtelee kevyemmin listaamattomien yritysten maksamia osinkoja, mikä vähentää
listautumisen vetovoimaa omistajien silmissä.
Valtio sopii huonosti
pörssiin
Toinen suomalaisten pörssiyhtiöiden keskeinen ongelma on pula pitkäaikaisista
omistajista, jotka ovat valmiit sitoutumaan yhtiön kehittämiseen pitkäksi ajaksi.
Ulkomaiset yhteisösijoittajat eivät tällaista
roolia yleensä halua. Sitä karttavat myös
sijoitusrahastot. Aktiivisen omistajan rooli
sopii huonosti myös suurille eläkeyhtiöille.
Ne tosin käyttävät omistajavaltaansa välillisesti. Eläkeyhtiöiden edustajat istuvat
useiden suurten pörssiyhtiöiden nimitystoimikunnissa, joissa pitkälti ratkaistaan,
ketkä istuvat yhtiöiden hallituksissa. Korkeamäki pitää eläkeyhtiöiden osallistumista hyvänä ja katsoo sen pieneltä osalta
ratkaisevan pörssiyhtiöiden isännättömyyteen liittyviä ongelmia.
Suomessa valtatyhjiötä täyttää kuitenkin ennen muita valtio, joka on pääomistaja kymmenessä pörssiyhtiössä. Lisäksi
Ruotsin valtio on pääomistaja Nordeassa
ja TeliaSonerassa. Tätä Korkeamäki ei katso hyvällä:
”Tämä asia ei ratkea ensi viikolla, ensi
vuonna eikä ehkä edes kymmenessä vuodessa, mutta mielestäni valtio pitäisi nähdä pörssiyhtiön omistajana ennemmin
ongelmana kuin ratkaisuna. Vaikka politiikka yritettäisiin pitää pörssiyhtiöistä kuinka etäällä, ongelmatilanteissa se
tulee mukaan välittömästi – tämä on viime
aikoina nähty monta kertaa.”
ja wahlrooseja on ehditty kaivata meillekin, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä.
Vauraita sukuja on Suomessa harvassa.
Korkeamäki näkee, että verotuksella rooli on tässäkin merkittävä rooli: ”Perintöveroratkaisuilla pääoman
kasautuminen, varsinkin pääoman pitäminen suvussa sukupolvelta toiselle, on
tehty vaikeaksi. Näyttää siltä, että perhekeskittymien purkamiseen on vahva
poliittinen tahto.”
Yhteistä Suomelle ja Ruotsille on lainsäädäntö, joka antaa paljon valtaa yhtiökokoukselle. Se voi halutessaan vaihtaa
hallituksen, joka voi vuorostaan vaihtaa
toimivan johdon. Jos halukkaita määräysvallan käyttäjiä ei omistajien joukosta löydy, yhtiö jää tällaisessa tilanteessa ilman isäntää. Angloamerikkalaisessa mallissa hallituksen ja toimivan
johdon rooli on vahvempi, minkä vuoksi
käytännössä määräysvallan ottaa niistä
jompikumpi, jos omistus on hajallaan.
Pörssin neljä vuosikymmentä
70-luku: Suomalaisia osakemarkkinoita leimaa pienuus ja kehittymättömyys. Omistajavaltaa käyttävät suuret liikepankit, ja sisäpiiriläisten vaikutusvalta on suuri. Sääntely
ja verotus suosivat velkarahoitusta. Listayhtiöiden määrä nousee hitaasti, kymmenessä vuodessa 43:sta 49:ään. Vuosikymmenen
lopulla pörssiyhtiöiden markkina-arvo vastaa kymmentä prosenttia bkt:stä.
80 ja 90 -luku: Pääomaliikkeet alkavat
vapautua. Ensimmäinen merkittävä listautumisaalto nähdään 80-luvun lopulla, toinen
seuraa teknokuplan vuosina kymmenkunta
vuotta myöhemmin. Pankkikriisi ja pankkisääntely murentavat pankkien vallan pörssiyhtiöissä. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä
ja 25 prosentin tasavero kaikista pääomatuloista otetaan käyttöön. 90-luvun lopulla
osakemarkkinoiden markkina-arvo on yli
250 prosenttia bkt:stä. Taustalla vaikuttavat
Nokian ja IT-sektorin räjähdysmäinen kasvu.
2000–2013: Nokian imussa Helsingin
pörssin markkina-arvo vuonna ylittää vuoden 2000 lopulla 420 miljoonaa euroa.
Ilman Nokiaa markkina-arvo jää 150 miljardiin euroon, mikä karkeasti ottaen vastaa
koko pörssin markkina-arvoa vuoden 2013
lopulla. Väliin mahtuvat teknokuplan puhkeaminen, eurokriisi ja Nokian romahdus.
Vuonna 2013 pörssin osuus bkt:stä asettuu
60 prosentin tuntumaan. Pankkien omistusosuus suomalaisissa pörssiyhtiöissä alittaa
viisi prosenttia (vuonna 1987 liki 30 prosenttia). Vakuutusyhtiöiden omistus osuus
on pudonnut 1,5 prosenttiin. Tilalle ovat tulleet ulkomaiset sijoittajat, sijoitusrahastot ja
eläkerahastot. •
Lähde: Omistus, omistajaohjaus ja määräysvalta suurissa
suomalaisyrityksissä, 2014.
ENERGYSPIN
ENERGY
ENERGYSTARTUP
STARTUP&&INVESTOR
INVESTORFORUM
FORUM
Herlineitä tarvitaan lisää
Korkeamäki korostaa, että vahvoja ankkuriomistajia tarvittaisiin etenkin nykytilanteessa, jossa uudistuminen on yrityksille elintärkeää. Ilman ankkuriomistajien taustatukea johto voi olla haluton
ryhtymään hankkeisiin, joiden epäonnistumisen riski on suuri ja joiden tulokset
nähdään aikaisintaan vuoden tai kahden
kuluttua.
Ruotsissa ankkuriomistajien valta ja
vastuu on monissa perheyrityksissä vaurailla perheillä ja suvuilla. Lisää herlineitä
28
viisas raha 01/2015
Come
Comeand
andjoin
jointhe
themost
mostpromising
promisingstartups
startupsand
andtop
topinvestors
investorsand
andlisten
listentoto
future
futuretechnology
technologybreakthroughs
breakthroughsand
andnew
newinvestment
investmentopportunities!
opportunities!
energyweek.fi
energyweek.fi
ASIANTUNTIJA
Käykö armo oikeudesta?
– Suomeen tarvitaan armahduslaki jo vuonna 2015
Viittaan viime vuoden Viisas Raha
-lehdessä numero 5 julkaistuun artikkeliin: ”Ulkomailta saadut tulot ja varojen
ilmoittamatta jättäminen”. Kysymys on
tilanteista, joissa ulkomaisella sijoitustilillä
olevia varoja ja niiden tuottoja ei ole ilmoitettu asianmukaisesti vuosittain Suomen
verottajalle, ja joiden osalta haetaan nyt
oma-aloitteisesti oikaisua aikaisempien vuosien verotuksiin.
Valtiovarainministeriö (VM) antoi
12.12.2014 eduskunnalle Raportin tehokkaasta katumisesta. Raportti on löydettä-
vistä internetistä nimellä VM148:00/2014.
VM teki eduskunnan pyynnöstä selvitystyön, jossa se yhdessä oikeusministeriön
kanssa tutki mahdollisuutta ottaa käyttöön
nimenomaisesti verotuksessa sovellettava
tehokasta katumista koskeva erityissäännös. Vastaavanlaisia nk. armahduslakeja on
voimassa pysyvästi tai määräaikaisesti lukuisissa maissa ympäri maailmaa. Raportissa
on kuvattu mm. Ruotsin, Norjan, Tanskan,
Iso-Britannian ja USA:n armahduslakeja.
Kaukaisimmat selvityksen kohteena olevat
maat olivat Etelä-Afrikka ja Australia.
Valtiovarainministeriö esittää selvityksensä lopputulemana parhaana sääntelyvaihtoehtona sellaista sääntelyä, joka mahdollistaisi rikosoikeudellisilta seuraamuksilta välttymisen mutta jossa määrättäisiin veronkorotus ilmoituksen laiminlyönnin johdosta.
Muina vaihtoehtoina VM tutki tilannetta,
jossa ei tehdä muutosta nykykäytäntöön
eikä lainsäädäntöön sekä armahdusta, jossa ilmoittamisen seurauksena ei määrättäisi lainkaan veronkorotusta eikä laiminlyönnistä aiheutuisi rikosoikeudellista vastuuta. Jälkimmäinen armahdusmenetelmä
Suomalaista ajattelua
Köyhyys on kilpailuetu
Moni piensijoittaja tutkii pitkään ja
hartaasti sijoituskohteittensa markkina-asemaa. Onko yrityksellä kestävä kilpailuetu? Miten kauas tulevaisuuteen se säilyy?
Harva kuitenkaan miettii, onko omalla sijoitustoiminnalla kilpailuetua. Miksi omien
sijoitusten pitäisi tuottaa erinomaisesti?
Mitä teen paremmin kuin muut? Yleensä
jää huomaamatta, että piensijoittajalle olisi
helpohkosti saavutettava kilpailuetu tarjolla.
Kuka tahansa voi saavuttaa markkinan
keskituoton vieläpä laajalla hajautuksella
sijoittamalla indeksirahastoihin. Jos kerran
se käy noin helposti, onko suorissa osakesijoituksissa järkeä ellei sitten tavoitteena
ole markkinan keskituoton ylittäminen, siis
ylituotto. Kestävän ylituoton saavuttaminen
vaatii kilpailuetua. Sijoittajan on tehtävä
parempia sijoituspäätöksiä kuin markkinan
keskimääräinen sijoittaja.
Pörssikauppojen vastapuoli on anonyymi.
Silti jokaisella kaupalla on vastapuolensa.
Ostetulla osakkeella myyjä ja myydyllä ostaja. Vastapuoli tekee täsmälleen vastakkaisen
sijoituspäätöksen kuin sinä. Jompikumpi
30
viisas raha 01/2015
häviää kaupassa: myy halvalla tai ostaa kalliilla. Ylituottoja halajavan pitäisi olla useimmiten tuosta parivaljakosta se fiksumpi. Silti
suoria osakesijoituksia tekevä piensijoittaja
jää usein tuijottamaan suu auki, kun häneltä
kysyy, mikä on hänen kilpailuetunsa. Warren Buffett tokaisi vuoden 1987 sijoittajakirjeessään:
”Jos et pokeripelissä puoli tuntia pelattuasi tiedä kuka on maksumies, se olet sinä”.
Keskiverto piensijoittaja on maksumies.
Tuoreimmissa tutkimuksissa on taas kerran
tullut ilmi, että valtaosa piensijoittajista jää
kauas markkinan keskituotosta, joka siis
indeksirahastoissa olisi tarjolla. Jos ei tiedä, miksi omien suorien sijoitusten pitäisi
tuottaa yli markkinan keskiarvon, kannattaa
rahat laittaa indeksirahastoihin.
Piensijoittajalle on tarjolla kilpailuetu, jos
sitä vain tajuaa ja uskaltaa käyttää, nimittäin mahdollisuus sijoittaa pieniin yhtiöihin.
Piensijoittajan muutaman sadan tuhannen
osakesalkku on kärpänen ammattilaisten
salkkujen rinnalla. Sen tuotoilla ei pysty
ostamaan laadukasta osakeanalyysiä eikä
on käytössä mm. Ruotsissa. Siellä vuosien
2010 - 2013 aikana 5200 verovelvollista
on oma-aloitteisesti ilmoittanut ulkomailla
olevat varansa, minkä johdosta verotuksen
oikaisujen seurauksena Ruotsin valtion kassaan on kilahtanut verotuottoina yhteensä
n. 160 miljoonaa euroa.
Armahduslaki on tällä hetkellä VM:n ja
oikeusministeriön jatkovalmistelussa. Suunnitelmissa olisi, että tehokkaan katumisen
lainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2016
alusta ja että se olisi voimassa määräaikaisena vuoden 2016 ajan. Armahduslaki koskisi
vain luonnollisia henkilöitä ja se olisi rajattu
välittömään verotukseen.
maksamaan laadukkaiden analyysityökalujen lisenssejä. Pienuudesta on kuitenkin
myös etua. Pienillä pääomilla voi suunnata
pieniin yhtiöihin, jotka eivät ole ammattisijoittajien ulottuvilla.
Warren Buffett on usein kertonut Berkshire Hathawayn valtavan pääoman kutistavan
saavutettavissa olevia tuottoja. Hän kehuskeli Businessweekin haastattelussa vuonna
1999: ”Se, ettei rahaa ole paljon, on suuri
rakenteellinen etu. Uskoisin saavuttavani
50 prosentin vuosituoton, jos minulla olisi
vain miljoona dollaria. Ei, vaan tiedän että
saavuttaisin. Takaan sen.”.
Piensijoittajan kilpailuetu on köyhyys.
Jari Saarhelo
Arvosijoittajan
tie -bloggari
Valtiovarainministeriön selvityksen lopputulema rikosoikeudellisen vastuun välttämisestä, mutta veronkorotuksen määräämisestä on suomalaiseen luonteenlaatuun
sopiva. Tämän katajaisen kansan olisi vaikea hyväksyä vapaamielisten ruotsalaisten
mallia, jossa tahallisesta tai tahattomasta
laiminlyönnistä ja virheestä pääsisi ilman
rangaistusta. Sen sijaan onko tarpeen pitää
rikollisina niitä tavallisia suomalaisia, jotka
ovat saaneet perintönä isältään tai äidiltään
heidän vuosikymmeniä sitten avaamansa ulkomaisen pankkitilin kuolinvuoteen
äärellä kuulluin saatesanoin: ”Tässä on turva perheelle pahan päivän varalle, en tahdo
että siitä ilmoitetaan kenellekään”?
Perukirjan laatimisen yhteydessä on
tapahtunut edellä mainitusta viimeisestä
tahdosta huolimatta vakava virhe, kun varallisuutta ei ole saatettu veroviranomaisten
tietoon eikä perinnönsaajaa ole verotettu
saamastaan perinnöstä. Mikäli kuolinhetkestä on kulunut yli 10 vuotta, virhe on vanhentunut rikosoikeudellisesti. Mutta mikäli
kuolinhetkestä on kulunut vähemmän aikaa,
voi tilille kertyneiden tulojen ilmoittaminen
jälkikäteen johtaa tilanteeseen, jossa aktuali-
soituu rikosoikeudellinen seuraamus perintöverojen välttämisen johdosta. Monessa
tilanteessa maksamatta jääneet perintöverot ovat lähisukulaistenkin kesken merkittävät, kun veroprosentit ovat olleet reilusti
toistakymmentä prosenttia.
Valtiovarainministeriö rajasi selvityksensä sen enempää perustelematta tuloverotukseen. ts. tilanteisiin, joilla tarkoitetaan tässä
asiayhteydessä ulkomaiselle tilille kertyneitä
juoksevia tuloja: osinkoja, luovutusvoittoja,
jälkimarkkinahyvityksiä jne. Suurimmalla
osalla jo oikaisun tehneistä tai tulevaisuudessa tekevistä henkilöistä kysymyksessä on
oma tili, jonne kertyneet varat on itse laillisin keinoin ansaittu ja joista verotkin on
aikoinaan maksettu esimerkiksi ulkomailla
asuttaessa. Tai kysymyksessä on jo vuosikymmeniä sitten peritty tai lahjana saatu
varallisuus. Näille henkilöille VM:n ehdottama armahduslaki on sellaisenaan sovelias ja
toimiva houkutin, vaikka viimeisten viiden
vuoden aikaiset vuosittaiset tilituotot olisivatkin merkittävät.
Sen sijaan em. tilanteissa, joissa tilin ja
sille kertyneiden tulojen ilmoittaminen voi
johtaa epävarmuuteen ja hyvinkin todennäköiseen rikosoikeudelliseen sanktioon
perintö- tai lahjaverojen määräämättä jäämisen johdosta, kynnys varojen ilmoittamiseen
nousee aivan liian korkeaksi.
Lykkääminen huono ratkaisu
Valtiovarainministeriö esittää raportissaan,
että armahduslaki tulisi voimaan vuoden
2016 alusta ja olisi voimassa määräaikaisena
yhden vuoden. Lain voimaantulon lykkääminen vuoteen 2016 ei ole kenenkään etu.
Armahduslakia kaivataan välittömästi eduskuntavaalien jälkeen. Kansainväliset pankit
ovat edellyttämässä asiakkailtaan varojen
ilmoittamista paikallisille veroviranomaisille, mutta lain odottaminen kriittisissä tilanteissa voi johtaa aktiivisiin varojen siirtely-
ja piilottelutoimiin. Toisaalta suurimmat,
kymmenien miljoonien eurojen tilit pysyvät
piilossa niin kauan kuin niiden kerryttämien
tuottojen ilmoittaminen ei varmasti johda
rikosoikeudellisiin sanktioihin. Lisäksi on
huomattava, että mitä nopeammin armahduslaki saadaan voimaan, sitä nopeammin
Suomen valtio tulee saamaan jopa kymmeniä miljoonia euroja verotuottoja.
Armahduslain tulee kattaa tuloverotuksen lisäksi myös perintö- ja lahjaverotus.
Mikäli sitä ei sovelleta perintö- ja lahjaverotukseen, jätetään sen soveltamisalan
ulkopuolelle pieni joukko tavallisia ihmisiä,
jotka ovat pakotettuja jatkamaan tavalla tai
toisella varojensa piilottelua, kun ulkomaiset pankit eivät suostu pitämään heitä enää
asiakkainaan. Mikäli ongelmaksi muodostuu se, että perinnöt ja lahjat jäävät tällöin
kokonaan verottamatta (perintö- ja lahjaverotus vanhentuu viidessä – kuudessa
vuodessa perinnön tai lahjan saamisesta),
mikään ei estä saattamasta armahduslakiin
erityistä sanktiota (esim. veronkorotus 15
% ilmoittamatta jätetyn perinnön tai lahjan arvosta), jolla maksamatta jääneet verot
saadaan kerättyä.
Koska ilmoittamattomia varoja koskevan
tilanteen korjaaminen voi johtaa merkittäviin vero- ja/tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, tilanteen arviointi ja sen jälkeen
mahdollinen asiaintilan korjaaminen on
syytä suorittaa yhdessä luotettavan ja
asiaan erityisesti perehtyneen asiantuntijan kanssa.
Sami Tuominen
Asianajaja,
veroasiantuntija
Asianajotoimisto
Borenius Oy
viisas raha 01/2015
31
SIJOITUSlista
15.01.2015
Sija Edell. Yhtiö
Sija
Tuotto-
potentiaali
Arvostustaso
Riskiprofiili
1
3 Fortum
Kohtalainen Houkutteleva Matala
2
1 Restamax
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
3 4 Fiskars
Kohtalainen Houkutteleva Matala
4 2 Orava Asuntorahasto
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
5 23 Dovre Group
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
6 20 Kemira
Kohtalainen Houkutteleva Matala
7 5 Nokian Renkaat
Kohtalainen Käypä
Matala
8 8 Raute
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
9 10 Affecto
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
10 13 Siili Solutions
Erinomainen Käypä
Matala
11 6 TeliaSonera (SEK)
Kohtalainen Käypä
Matala
12 21 CapMan
Erinomainen Käypä
Neutraali
13 14 Norvestia
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
14 7 Kesko
Kohtalainen Käypä
Matala
15 18 Keskisuomalainen
Erinomainen Käypä
Korkea
16 12 Scanfil
Kohtalainen Houkutteleva Matala
17 19 Technopolis
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
18 11 Sampo
Kohtalainen Käypä
Matala
19 22 Cramo
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
20 24 Tieto
Kohtalainen Käypä
Matala
21 25 Etteplan
Kohtalainen Käypä
Neutraali
22 26 Okmetic
Heikko
Houkutteleva Matala
23 27 QPR Software
Kohtalainen Käypä
Neutraali
24 – Solteq
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
25 29 Innofactor
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
26 30 Ramirent
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
27 15 UPM
Erinomainen Houkutteleva Neutraali
28 32 Citycon
Kohtalainen Käypä
Neutraali
29 33 Sponda
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
30 9 Stora Enso
Kohtalainen Käypä
Matala
31 34 Tikkurila
Kohtalainen Haastava
Matala
32 46 Aspo
Kohtalainen Käypä
Neutraali
33 45 Wärtsilä
Kohtalainen Käypä
Neutraali
34 31 YIT
Kohtalainen Käypä
Neutraali
35 17 Ponsse
Erinomainen Käypä
Neutraali
36 28 Glaston
Kohtalainen Käypä
Neutraali
37 40 Martela
Heikko
Houkutteleva Korkea
38 42 Sanoma
Heikko
Houkutteleva Neutraali
39 – Rapala VMC
Kohtalainen Käypä
Neutraali
40 – Nixu
Erinomainen Haastava
Neutraali
41 47 Atria
Heikko
Houkutteleva Neutraali
42 50 Neste Oil
Kohtalainen Käypä
Neutraali
43 16 eQ
Kohtalainen Haastava
Neutraali
44 39 Cargotec
Heikko
Houkutteleva Neutraali
45 44 Elisa
Kohtalainen Haastava
Neutraali
46 49 Kone
Erinomainen Haastava
Matala
47 41 Orion
Kohtalainen Haastava
Matala
48 – Outotec
Heikko
Käypä
Matala
49 – Metso
Kohtalainen Haastava
Matala
50 – United Bankers
Erinomainen Houkutteleva Korkea
Mediaani
32
viisas raha 01/2015
P/E’14 Osinkotuotto %
’14
17,0
13,0
18,7
6,6
32,9
14,6
12,8
22,5
11,7
11,3
12,3
23,8
16,9
18,2
10,9
12,0
7,5
14,1
13,5
13,6
12,1
17,1
15,1
12,5
15,9
18,1
12,5
13,5
9,8
16,1
13,0
11,3
16,1
8,7
11,0
23,7
10,7
28,2
18,2
19,6
10,9
20,4
22,1
16,9
16,2
24,3
17,7
22,6
13,6
20,5
17,0
6,5 %
4,0 %
3,9 %
9,4 %
5,3 %
5,5 %
7,3 %
6,8 %
4,1 %
3,7 %
5,9 %
4,7 %
3,9 %
5,3 %
6,0 %
2,0 %
4,2 %
4,9 %
5,0 %
4,7 %
4,6 %
6,2 %
4,8 %
4,3 %
0,0 %
4,9 %
4,6 %
5,8 %
5,1 %
4,0 %
5,9 %
6,9 %
3,1 %
4,6 %
5,0 %
2,6 %
3,2 %
5,3 %
5,1 %
1,2 %
3,0 %
3,2 %
4,0 %
3,0 %
5,6 %
3,4 %
4,6 %
1,1 %
4,3 %
2,5 %
3,4 %
P/B
EPS’14 Osinko EPS’15
’14
Osinko
’15
Osakekurssi
1,2 0,99
1,10
1,03
1,10
1,4
0,27
0,14
0,42 0,19
1,1 0,96 0,70
0,75 0,75
0,9
1,61 1,00
1,00 1,00
1,1
0,01 0,02
0,02 0,02
1,3 0,66 0,53
0,76 0,53
1,9
1,55
1,45
1,66 1,50
1,3
0,33 0,50
0,92 0,50
0,9
0,25
0,12
0,28 0,14
4,9
1,21 0,50
1,51 0,62
2,0
4,14 3,00
4,08 3,10
1,4 0,04 0,04
0,07 0,06
0,8
0,45 0,30
0,47 0,30
1,3
1,71
1,65
1,77 1,65
1,6 0,84 0,55
0,82 0,60
1,6
0,21 0,05
0,21 0,06
0,6 0,48
0,15
0,49 0,16
1,9
2,77
1,90
2,85 2,10
1,0
0,89 0,60
0,98 0,61
3,2
1,57 1,00
1,67
1,10
2,1
0,25
0,14
0,32 0,16
1,3
0,28 0,30
0,41 0,27
3,9
0,07 0,05
0,08 0,06
1,8
0,11 0,06
0,12 0,06
1,1 0,05 0,00
0,07 0,02
1,9
0,36 0,32
0,44 0,34
1,0
1,13 0,65
1,17 0,67
0,9
0,19
0,15
0,19 0,15
0,7
0,36
0,18
0,36 0,18
1,1
0,47 0,30
0,61 0,30
3,1
1,10 0,84
0,85 0,84
1,7
0,54 0,42
0,56 0,45
3,2
2,18
1,10
2,27 1,20
0,8 0,50 0,20
0,33 0,20
3,7
1,09 0,60
0,97 0,60
1,4
0,02 0,01
0,03 0,02
0,5
0,29
0,10
0,38 0,20
0,8
0,17 0,25
0,40 0,25
1,5
0,26 0,24
0,37 0,26
3,0
0,21 0,05
0,29 0,08
0,5
0,68 0,22
0,63 0,30
1,8
1,03 0,68
1,37 0,70
2,0
0,18
0,16
0,23 0,20
1,2
1,44 0,72
2,16 1,05
4,2
1,43
1,30
1,42 1,30
9,7
1,53
1,25
1,70 1,50
6,9
1,54
1,25
1,40 1,20
1,8 0,20 0,05
0,37 0,15
2,9
1,73 1,00
1,64
1,10
3,5
1,66 0,85
2,43 1,20
1,6
16,88
3,54
18,01
10,68
0,38
9,56
19,74
7,32
2,95
13,67
51,00
0,86
7,61
31,16
9,13
2,47
3,60
39,12
12,04
21,42
3,04
4,84
1,05
1,38
0,79
6,50
14,03
2,59
3,52
7,54
14,30
6,05
35,20
4,36
11,94
0,38
3,15
4,71
4,75
4,16
7,45
21,02
4,01
24,32
23,18
37,10
27,16
4,50
23,50
33,99
Listalle uusina
kuusi yhtiötä:
24. Solteq
39. Rapala
40. Nixu
48. Outotec
49. Metso
50. UB
Listan kovimmat
nousijat:
5. Dovre ja 6.Kemira
SIJOITUSLISTA on Inderesin
Osakesäästäjien Keskusliitolle tuottama
listaus kotimaisista pörssiyhtiöistä.
Listaukseen on käytetty yhdeksän parametriä.Lista päivittyy noin 10 kertaa
vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin
numeeristen tunnuslukujen osalta. Lista
sisältää kaikki Inderesin seurannassa
olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä
(yhteensä noin 100 kpl).
Tuottopotentiaali:
• Osinkotuotto 2013-2015
• Oman pääoman tuotto -%
2013-2015
• Liikevaihdon kasvu
2013-2015
Arvostustaso:
• Normalisoitu P/E
(EPS 2013 + 2014e + 2015e)
/ 3 / osakekurssi
• P/B (markkina-arvo /
oma pääoma)
• Normaisoitu EV/EBITDA
(EBITDA 2013 + 2014e + 2015e) / 3 /
osakekurssi
Riskiprofiili:
• Nettovelkaantumisaste -%
• Osakekannan kiertonopeus
• EBITDA:n variaatio
Vuosi 2015 on pienyhtiöiden vuosi
Vuosi 2014 jää kirjoihin niin sanottuna ”isojen
yhtiöiden vuotena”. Helsingin pörssissä suuret
ja ennen kaikkea vakaat osinkoyhtiöt johtivat kurssinousua vuonna 2014, kun eläke- ja
instituutioraha jatkoi siirtymistään koroista
osakkeisiin. Luonnollisesti tämä eläke- tai muu
instituutioraha joutuu keskittymään vain pörssimme suurimpiin ja likvideihin osakkeisiin johtuen niiden suuresta sijoitusmassasta ja usein
jäykästä sijoituspolitiikasta. Monien suurten
yritysten arvostustasot alkavatkin olla viritetty
hyvin kireäksi (mm. Neste Oil, Sampo, Orion ja
Elisa) ja niiden nousuvara on hyvin rajallinen.
Vuoden 2015 osalta uskonkin vakaasti, että
parhaimmat tuotot tullaan saamaan pienistä
yhtiöistä joihin instituutio- ja eläkerahaa ei käytännön syistä ajaudu. Piensijoittajalla on näissä
yhtiöissä hurja etulyönti asema suhteessa
instituutioihin.
Inderesin ennusteilla pienten yhtiöiden
tuloksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin yli 30 % vuonna 2015, kun suurilla yhtiöillä
tuloskasvu jää noin 10 %:iin. Pienten yhtiöiden voimakkaamman tuloskasvun taustalla
vaikuttavat useat eri tekijät. Tärkeimpinä niistä
voidaan nostaa esiin pienten yhtiöiden suuria
yhtiöitä ripeämpi liikevaihdon kasvu. Pienissä
yhtiöissä markkinaosuudet ovat keskimäärin
melko vaatimattomilla tasoilla ja kasvumahdollisuudet selvästi suuria yhtiöitä paremmat.
Esimerkkinä voidaan mainita 1,5 miljardin liikevaihtoa pyörittävä Tieto ja 30 miljoonan liikevaihtoa tekevä Siili Solutions. On sanomattakin
selvää, että Siilin on huomattavasti helpompi
kasvaa 20 prosenttia kuin Tiedon. Tiedolle
prosentin markkinaosuuden menetys on Siilille
50 prosentin liikevaihdon kasvu.
Toinen merkittävä tekijä on pienten yhtiöiden vaatimattomampi kannattavuustaso.
Pienten yhtiöiden kannattavuudet ovat lähtökohtaisesti suuria yhtiöitä heikommalla tasolla
ja myös tuloksen vuotuiset vaihtelut ovat
keskimäärin kovempia. Tämä johtuu yhtiöiden
kokoluokasta ja vakiintuneemmista markkina-asemista. Tuhansista ja tuhansista tilauksista liikevaihtonsa saavan Koneen on huomattavasti vaikeampi menettää kymmeniä prosent-
teja liikevaihtoaan kuin pääosin yksittäisistä
isoista tilauksista leipänsä saavan Rauteen.
Kokonaisuutena pienten yhtiöiden riskiprofiili on siis selvästi isoja yhtiöitä suurempi.
Mielestäni tämä on kuitenkin jo nyt hinnoiteltu
markkinoilla täysimääräisesti, sillä pienten yhtiöiden keskimääräinen P/E-kerroin on kahdelle
seuraavalle vuodelle noin 20 prosenttia matalampi mitä se on suurilla yhtiöillä. Tämä melko
suureksi revennyt arvostusero yhdessä erittäin
houkuttelevien tuloskasvunäkymien kanssa
tekee pienyhtiöistä erittäin kiinnostavan sijoituskohteen vuonna 2015.
Sijoittajien on syytä muistaa, että erot yhtiöiden välillä ovat merkittäviä. Pienten yhtiöiden joukossa tullaan todennäköisesti kuluvan
vuoden aikana näkemään muutaman yhtiön
totaalinen kriisiytyminen ja mahdollisesti jopa
muutamia konkursseja. Näin ollen sijoittajan
on syytä kiinnittää huomiota yhtiövalintoihin.
Inderesin osakesuosikit painottuvat kuluvana
vuonna pieniin yhtiöihin ja ne ovat satunnaisessa järjestyksessä: Okmetic, Basware, Taaleritehdas, Restamax, Nokia, Amer Sports, Siili
Solutions, Etteplan, QPR Software ja Revenio
Group.
Sijoittajan Listalla ei ole vuodenvaihteen
ympärillä tapahtunut oleellisia muutoksia.
Suuria muutoksia on todennäköisesti luvassa
tilinpäätöksien yhteydessä, kun yritykset antavat ohjeistuksensa kuluvalle vuodelle. Esimerkiksi Venäjä-yhtiöiden osalta näkyvyys on tällä
hetkellä historiallisen heikko ja ohjeistukset
sekä näkymät tulevat aiheuttamaan voimakkaita reaktioita molempiin suuntiin.
Hyvää alkanutta
vuotta,
Sauli Vilén
Kirjoittaja on
Inderesin
pääanalyytikko
ja pitkäaikainen
Osakesäästäjien
Keskusliiton jäsen
viisas raha 01/2015
33
rahastot
31.12.2014(Luvut osin puutteellisia, tai puuttuvat aikataulusyistä)
OSAKERAHASTOT
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Suomi
Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot.rahasto
FIM Fenno
OP-Focus
Danske Invest Suomi Yhteisöosake
OP-Delta
Luokka keskimäärin
OMX Helsinki CAP GI
Tuotto, %
Sijoitus
Riski Tuotto/riski Juoksevat
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Maailma
12,8 20,8 9,7
9 15,4
0,6
0,17
Handelsbanken Eläke 60 Active
12,8 18,0 14,3
3 12,8
1,1
8,2 19,9 7,1
16 14,0
0,5
1,60
Handelsbanken Eläke 70 Active
12,8 18,0 14,3
2 12,8
1,1
9,519,4 7,3 28 15,2
0,5
1,80
Handelsbanken Eläke 80 Active
12,7 17,9 14,2
1 12,8
1,1
10,9 19,1 8,2
4 14,9
0,5
0,95
FIM Varainhoito 100 16,4 15,6 10,9
1,4
1,33
8,418,8 8,7 30 14,7
0,6
2,00
Sparinvest SICAV Procedo EUR R
10,2 14,0 11,6
25
7,5
1,5
1,73
7,7 15,9 4,3 14,3
0,3
Luokka keskimäärin
6,5 9,6 8,5
6,2
1,5
10,4 18,9 10,6 14,2
0,7
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,0 17,9 19,2 11,0
1,7
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Pohjoismaat
Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K
11,1 23,6 11,9
7 14,8
0,8
0,90
OP-Obligaatio Tuotto 11,1 12,8
2,8
0,60
Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
20,6 22,7 19,4
1 15,8
1,2
1,60
Nordea Pro Euro Obligaatio
6,6 9,6 13,9
14
2,7
7,0
0,30
FIM Nordic
8,4 21,4 7,6
24 14,2
0,5
1,82
Nordea Euro Obligaatio
6,3 9,3 13,6
16
2,7
7,0
0,60
Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond
13,2 20,7 9,5
6 14,4
0,6
1,60
eQ Euro Valtionobligaatio 1 K
6,6 9,2 13,3
7
2,9
6,6
0,45
Handelsbanken Svenska Småbolagsfond
18,1 20,6 15,9
4 15,1
1,0
Handelsbanken Euro Obligaatio A1
6,0 9,0 13,9
15
2,9
7,0
Luokka keskimäärin
11,6 16,3 8,3 14,1
0,6
Luokka keskimäärin
4,9 6,8 10,2
2,6
MSCI Nordic (Daily TR USD Net)
11,9 15,4 7,1 13,8
0,5
JPM EMU Government Bond Index
5,9 9,0 13,5
2,7
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Luokitellut yrityslainat, euroalue)
Eurooppa
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Parvest Equity Europe Small Cap 24,3 13,2 14,2
0,9
BNPP L1 Convertible Bond Best Selection Europe 4,0 10,1 3,4
2
6,4
3,2
1,95
Fourton Hannibal
12,5 21,4 -3,6
14 15,2
-0,3
0,63
eQ Euro Investment Grade 1 K
6,7 8,9 9,1
6
1,8
4,9
0,64
SEB Europa Småbolagsfond
13,4 21,4 12,6
6 13,2
0,9
Aktia Corporate Bond+
6,7 8,9 8,6
4
1,4
4,8
0,65
Evli Eurooppa B
14,1 19,9 9,2
20 12,8
0,7
1,60
OP-Yrityslaina
6,88,8 8,6 12 1,7 0,63
Taaleritehdas Arvo Rein Osake 19,8 7,4 13,6
0,5
1,20
Nordea Corporate Bond
6,4 8,6 8,5
11
1,8
4,7
0,60
Luokka keskimäärin
8,8 14,0 4,4 13,1
0,3
Luokka keskimäärin
5,1 6,6 5,7
2,0
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
8,9 14,3 6,6 13,0
0,5
Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR
6,0 7,8 8,3
1,5
koron rahastot
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Korkeariskiset
yrityslainat, euroalue)
Pohjois-Amerikka
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
eQ USA Indeksi 1 K
18,3 22,0 28,2
15 13,6
2,1
0,38
Danske Invest Euro High Yield
8,8 12,6 5,7
5
2,1
3,0
0,95
Handelsbanken America Small Cap
17,4 21,6 16,5
6 15,6
1,0
1,56
Evli High Yield Yrityslaina B
9,0 11,4 4,5
2
2,1
4,1
0,95
OP-Amerikka Indeksi II
17,8 21,5 27,5
8 13,3
2,0
0,43
Ålandsbanken Euro High Yield
6,4 11,3 -0,7
4
2,6
3,4
1,00
UB Amerikka K
17,3 21,4 14,3
4 13,8
1,0
0,40
Nordea Euro Yrityslaina Plus
8,0 11,1 4,4
1
2,2
2,5
1,00
Parvest Equity USA Small Cap
20,3 21,4 20,6
3 17,6
1,2
OP-High Yield
6,9 10,6 3,9
7
1,9
0,80
Luokka keskimäärin
16,2 19,7 22,0 13,8
1,6
Luokka keskimäärin
7,5 10,3 4,3
2,3
MSCI North America (Daily TR USD Net)
17,9 21,0 27,1 13,0
2,1
Merrill Lynch Euro High Yield Index
10,5 13,9 5,5
1,9
koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus
Tuotto, %
Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
(Kehittyvät markkinat)
Japani
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Parvest Equity Japan Small Cap 17,0 15,5 16,1
0,9
Parvest Bond Asia ex-Japan
9,3 6,6 19,7
2
5,9
OP-Japani
9,113,9 6,9
9 18,9
0,4
1,96
Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat
7,0 5,6 5,7
3
5,8
7,4
1,00
Evli Japani
8,6 11,9 5,8
7 16,2
0,3
1,60
Danske Invest Em Markets Debt
7,1 5,5 5,2
1
4,4
6,5
1,18
Nordea Japani
9,4 11,9 5,3
2 16,2
0,3
1,01
eQ Kehittyvät Markkinat Yrityslaina 1 K
5,3 5,4 5,7
4
2,5
5,0
0,90
eQ Japani Indeksi 1 K
8,7 11,7 8,8
5 17,8
0,5
0,50
Aktia Emerging Market Bond+
6,7 5,4 8,9
7
4,1
6,8
0,90
Luokka keskimäärin
8,2 11,8 7,8 16,2
0,5
Luokka keskimäärin
5,9 4,1 5,2
6,0
MSCI Japan (Daily TR USD Net)
9,2 12,1 9,0 18,9
0,5
Merrill Lynch Emerging Markets Sov. & Credit TR 11,0 16,2 7,3
5,3
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Kehittyvät markkinat
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
Rahamarkkinarahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
FIM Sahara
15,8 26,5 30,2
62 16,0
1,9
2,23
OP-Euro
1,20,8 0,3 6 0,2 0,30
Taaleritehdas Dinaari Osake 22,4 21,4 16,6
1,3
2,70
SEB Money Manager B
0,9 0,7 0,2
2
0,1
0,1
0,40
Danske Invest India
2,3 19,7 49,9
64 16,7
3,0
2,80
eQ Rahamarkkina 1 K
0,9 0,6 0,3
3
0,0
0,2
0,25
Parvest Equity India
8,8 19,1 49,8
44 16,4
3,0
Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA
0,8 0,6 0,4
4
0,0
0,3
0,18
Nordea Intia
6,8 17,8 46,3
48 14,9
3,1
1,85
Nordea Korko
0,7 0,6 0,1
0,1
0,2
0,40
Luokka keskimäärin
0,8 3,5 3,1 19,4
0,5
Luokka keskimäärin
0,8 0,3 0,8
0,9
MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net)
5,3 6,3 11,1 12,8
0,8
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,4 0,3
0,0
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Maailma
Muut lyhyen koron rahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
PYN Elite
29,7 37,7 16,2
1 18,1
0,9
1,10
Nordea Korkotuotto
4,4 8,1 4,6
1,6
0,3
0,60
Danske Invest Kestävä Arvo Osake
14,5 20,8 24,4
5 11,0
2,2
1,60
Danske Invest Yhteisökorko Plus K
3,2 3,8 2,6
2
0,3
1,2
0,43
Seligson & Co Phoenix A
10,9 20,8 3,9
4 14,0
0,3
1,12
OP-Korkotuotto II
2,9 3,5 1,7
16
0,3
0,6
0,15
Evli Maailma B
13,6 18,6 19,0
20 10,2
1,8
1,60
eQ Vaihtuva Korko 1 K
2,0 2,9 2,6
17
0,4
0,1
0,00
SEB Global Fund
15,3 18,4 25,5
6 10,5
2,4
Danske Invest Yhteisökorko K
2,5 2,6 1,7
4
0,1
0,6
0,33
Luokka keskimäärin
11,1 15,6 14,0 11,9
1,2
Luokka keskimäärin
2,0 2,1 1,2
1,0
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,0 17,9 19,2 11,0
1,7
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa
MUUT RAHASTOT
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
SEB Finland Optimum B
7,3 12,1 10,6
5
8,7
1,2
1,30
SEB Listed Private Equity
12,4 21,5 8,0 14,3
0,5
SEB European Optimum B
6,6 10,7 7,8
1 10,1
0,8
1,30
SEB Finland Momentum B
7,0 15,9 5,4
7 17,8
0,3
2,50
Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä
5,5 9,6 3,9
6
7,4
0,5
1,70
VISIO Allocator 10,0 9,7
9,0
1,1
Alfred Berg Optimal
4,0 8,9 6,7
4
6,4
1,0
1,90
VISIO EM Multi Strategy A
0,6 9,4 13,1
12
9,3
1,4
1,05
Ålandsbanken Premium 70
4,5 8,9 0,2
3
8,9
0,0
1,92
Eliksir
3,25,5 5,1 11 5,8 0,8 3,21
Luokka keskimäärin
5,5 8,4 5,5
7,6
0,6
Luokka keskimäärin
0,8 0,5 0,6
7,9
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
8,9 14,3 6,6 13,0
0,5
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,4 0,3
0,0
34
viisas raha 01/2015
”Kärkipaikat
menevät tyypillisesti
omia polkujaan
kulkeville rahastoille.”
Rahastoselitteet
Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahasto-osuuden arvon
prosentuaalinen muutos ottaen huomioon maksetut voitto-osuudet, osuuksien osittamiset (splitit) ja rahastoyhtiön
perimät hoito- ja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet on
oletettu sijoitettavaksi rahastoon niiden irtoamishetkellä.
Pääomaveroa ei ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot on
ilmoitettu prosentteina vuotta kohti. Kaikki tuottoluvut on
ilmoitettu euromääräisinä tuottoina.
Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella: Rahaston kolmen
vuoden takainen sijoitus omassa rahastoluokassaan
kolmen vuoden tuoton perusteella.
Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon
muutosherkkyyttä ja siten sijoitukseen sisältyvää riskiä.
Luku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on
ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi 20%, rahaston
tuotto pysyy kahtena vuonna kolmesta ±20% välillä
rahaston tuotto-odotuksesta.
Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon
enemmän tuottoa rahasto on tuottanut verrattuna
riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti.
Mitä suurempi sharpen mittari, sitä paremmin rahasto on
tuottanut suhteessa riskiinsä.
Duraatio: Korkorahaston duraatio kuvaa rahasto-osuuden
arvon herkkyyttä korkotason muutoksille.
Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on rahaston
korkoriski. Duraatioluvut ovat rahastojen ilmoittamia.
Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo, kuinka monta prosenttia kuluja on peritty edellisenä vuonna rahaston pääomasta.
Juokseviin kuluihin ei sisälly mahdolliset rahastoyhtiön perimät
tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia.
Huolimaton tuottovertailu
johtaa harhaan
Tuottoisin Suomi-osakerahasto oli viime vuonna UB HR Suomi,
joka tuotti 10,6 prosenttia. Sitä kiritti
Seligson & Co:n Phoebus 10,2 prosentin tuotolla. Tuottoero on pieni,
mutta rahastoja ei pidä erehtyä
luulemaan samankaltaisiksi. Kaksikon erot ovat niin suuret, että niiden
kuuluminen samaan vertailuryhmään
ihmetyttää.
UB HR Suomi kiinnittää erityistä
huomiota sijoituskohteidensa henkilöstöpolitiikkaan ja sijoittaa varansa suomalaisiin yhtiöihin. Phoebus
sijoittaa ison osan varoistaan maailmalle. Vuoden vaihteessa Suomessa
oli varoista vain 47 prosenttia.
Koska Phoebuksen salkusta on
iso osa Yhdysvalloissa, Ruotsissa,
Ranskassa ja ripaus Saksassa, sen
voi olettaa kehittyvän maltillisemmin
– sekä hyvässä että pahassa – kuin
Suomeen keskittyvien rahastojen. Numerot tukevat: Phoebuksen
osuuksien arvon heilahtelua kuvaava
12 kuukauden volatiliteetti oli vuoden
alussa 10,3 prosenttia. Suomi-rahastojen keskiarvo oli 14,3 prosenttia.
Numerot osoittavat myös sen,
että UB HR Suomen keskimääräistä parempi tuotto on saatu aikaan
kovemmalla riskillä. Sen volatiliteetti
oli 15,1 prosenttia. Tuoton ja riskin
suhteesta kertoo Sharpen mittari.
Se näyttää Phoebukselle lukua yksi,
mikä nostaa sen Suomi-rahastojen
joukossa ykköseksi. UB HR Suomi jää
0,7:ään, mikä on sekin tässä ryhmässä keskivertoa parempi suoritus.
UB HR Suomi oli myös ainoa
rahasto, joka kulujen jälkeen ylsi yhtä
hyvään tuottoon kuin markkinoita
kuvaava OMX Helsinki CAP -tuottoindeksi. Niinpä paras indeksirahasto nousi tuottovertailussa korkealle: Seligson & Co OMX Helsinki 25
pörssinoteerattu rahasto oli kolmanneksi paras 9,7 prosentin tuotolla.
Sen volatiliteetti oli 15,4 prosenttia ja
Sharpe 0,6.
Se, että indeksirahasto pärjää
hyvin, ei ole yllätys. Tutkimusten
perusteella tiedetään, että valtaosa
aktiivisesti hoidetuista rahastoista
häviää sekä markkinoiden keskimääräiselle tuotolle että indeksirahastoille, kun tuottoa mitataan kulujen
jälkeen. Tuottovertailujen kärjessä
indeksirahastot eivät kuitenkaan
yleensä komeile. Kärkipaikat menevät tyypillisesti omia polkujaan
kulkeville rahastoille, joiden sijoitukset ovat osuneet nappiin tai joiden
sijoituspolitiikka on sopinut tarkastelujakson olosuhteisiin kuin nenä
päähän. Omia polkuja kulkevia Suomi-rahastoja on kuitenkin niukasti.
Selvimmin erottuvat pieniin yhtiöihin
erikoistuneet rahastot. Ne loistavat
tuottovertailuissa, kun pienet yritykset ovat hyvässä vedossa. Viime
vuonna ne eivät olleet.
Tuottovertailujen kärjen koostumus tuppaa muutenkin vaihtumaan
vuodesta toiseen. Tutkimuksista
on tosin saatu viitteitä siitäkin, että
maailmassa on pieni joukko salkunhoitajia, joka säännönmukaisesti yltää keskimääräistä parempiin
tuloksiin. Veikkaan, että piensijoittajien varoja heistä hoitaa ani harva.•
Helena
Ranta-aho
Kirjoittaja on sijoitusmarkkinoihin
erikoistunut
taloustoimittaja.
viisas raha 01/2015
35
Liity mukaan ja hyödynnä Osakesäästäjien jäsenedut!
JÄSENYYS 2015
Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys
12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa
(edellyttää että samassa kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki jäsenlajit sisältävät
oikeuden hyödyntää Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat. Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen.
VIISAS RAHA
ARVOPAPERI
Osakesäästäjien oma
aikakauslehti ilmestyy
10 kertaa vuodessa.
Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen
sijoittamista
käsittelevä
aikakauslehti.
Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30 % alennuksella 12 kk
kestotilauksena, kun olet
Osakesäästäjien jäsen.
Tilaukset 020
442 4100 tai
[email protected]. Mainitse
jäsenyys tilatessasi.
KAUPPALEHTI
NORDNET PANKKI
OP-POHJOLA
Saat aina -30% alennuksen
etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti
printtitilaus 5pv + Optio:
6 kk 127,40 € (norm. 182,00
€), Kauppalehti Digitilaus:
6 kk 114,10 € (norm. 163,00 €),
Kauppalehti VIP-tilaus (sis.
Printti + Digitilaukset): 6 kk
187,00 € (norm. 268,00 €).
Kaikki tilaukset ovat jatkuvia
tilauksia.
Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee arvo-osuuksia, joilla käydään
kauppaa Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään
palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTrade-kaupankäyntisovellus veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain
yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto
veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi veloituksetta mm.
arvo-osuustilin siirto Nordnetiin
(koskee arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla
markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet.
OP-Pohjoa
tarjoaa jäsenetuna kaikille
Osakesäästäjien
jäsenille maksuttoman sijoitustutkimuksen (edun arvo 10 €/kk).
Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80 suomalaista pörssiyhtiötä. Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus
ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun
käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja edun saat voimaan olemalla yhteydessä
lähimpään Osuuspankkiin.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/
nordnet.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op.
Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen:
Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00 €
(norm. 471,00 €)
ensimmäisen vuoden ajan.
PRIVANET
SIJOITTAJA.FI
Sijoittaja.fi on riippumaton sijoittajan
tietopalvelu, jossa voit
seurata eri tarpeisiin
rakennettuja mallisalkkuja ja saat hyödyllisiä
sijoitusideoita. Osakesäästäjien jäsenenä saat 25 prosentin alennuksen Sijoittaja.fi:n vuosijäsenyydestä (avajaishinta 99 eur). Edun
voit lunastaa syöttämällä kuponkikoodin oskl2014 vuosijäsenyyden
oston yhteydessä
(www.sijoittaja.fi/kauppa/).
FIM
FIM tarjoaa Osakesäästäjien
Keskusliiton jäsenille mahdollisuuden käydä osakekauppaa FIM Direct Online
-kaupankäyntipalvelulla Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä hintaan 0,15 % (minimi 8 €/toimeksianto).
FIM Direct Onlinen käytöstä ei peritä kiinteitä kuukausimaksuja. Lisäksi jäsenetuun kuuluu ilmainen säilytys suomalaisille,
ruotsalaisille ja tanskalaisille osakkeille sekä FIMin analyysipalvelut veloituksetta.
INVESTTECH
DANSKE BANK
Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän
aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin
pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan
79 € (norm. 129 € / 6 kk).
Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille veloituksetta käyttöön
Danske Investor –palvelun, joka
pitää sisällään mm.: Reaaliaikaiset
kurssit (HKI, STO, CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta,
Nordic TOP 15 osakeideat, aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä kattavan
raportoinnin.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/investtech.
Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut toimeksianto (pohjoismaiset markkinat). Saat edut käyttöösi soittamalla Danske Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000
(pvm/mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske Bankin konttoriin.
Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä
saat -25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu
koskee yksityishenkilöiden tekemiä ja
omistukseen tulevia kauppoja.
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet.
BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO
Asianajotoimisto Borenius tarjoaa
luottamuksellista ja ensiluokkaista
palvelua perheille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti
omaa ja perheensä varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta.
Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille, jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset palvelut Boreniukselta yksityishenkilönä, -15 % alennuksen voimassaolevista
tuntilaskutushinnoista. Ensimmäinen palaveri (enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä velvoita asiakasta toimeksiantoon.
Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius.
TALENTUM
SUMMA
Osakesäästäjien
jäsenet saavat
vuonna 2015
Talouselämän
ja Arvopaperin
Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi maksutta käyttöön
sekä siitä eteenpäin jatkuvalla -30 %
alennuksella.
Rekisteröidy osoitteessa:
osakeliitto.talentum.fi
KIRJATARJOUKSET
Osakesäästäjien jäsenille
edullisia kirjatarjouksia,
kts. www.osakeliitto.fi/
jasentarjoukset ->
Kirjatarjoukset
Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske.
36
viisas raha 01/2015
viisas raha 01/2015
37
KUVAT: TIMO PORTHAN
SIJOITUSKERHO
Paikallisyhdistys
sijoittamisen imussa
”Sijoituskerhossa pääset jo syvemmälle”
Sijoitusoppaita, talouslehtiä, pankkiiriliikkeiden analyyseja
ovat kaupat ja verkko pullollaan. Miten tästä kaikesta
ottaa tolkkua? Yksi vastaus voisi olla Sijoituskerho.
P
uoli vuotta sitten Helsingin Osakesäästäjien toiminnanjohtajana aloittanut sijoitus- ja vakuutusalan yrittäjä Henri Huovinen on ottanut haasteen
vastaan saada jäseniksi myös oman ikäisiään
ja sitä nuorempia sijoittamisesta kiinnostuneita suomalaisia.
Tiedon saanti ei ole ongelma, vaan pikemminkin olennaisen löytäminen kaiken seasta: Mikä on luotettava ja puolueeton lähde
tai onko sellaista edes olemassa? Vaikka sosiaalinen media on oivallinen kanava vaihtaa
ajatuksia ja saada todellisia uutisvinkkejä
sijoituskohteista, keskustelut asiantuntijoiden ja muiden piensijoittajien kanssa vie
melko varmasti syvemmälle.
”Osakesäästäjien järjestämät sijoituskerhot ovat juuri tätä varten”, sanoo Huovinen.
Huovinen on innoissaan uudesta tehtävästä, joka tukee kaikkea sitä, mitä hän on
aiemmin tehnyt ja missä hän nyt on mukana. Kiinnostus sijoittamiseen alkoi jo varhain, ja sillä tiellä hän tyytyväisenä jatkaa.
”Top-down – sijoittajana arvioin aluksi
markkinoiden ja toimialojen kokonaiskuvaa ja vasta sen jälkeen tarkastelen yksittäisiä osakkeita. Sijoitussalkussani on lähinnä
kotimaisista pörssiosakkeita. Ulkomaille sijoittaessani pidän indeksipohjaisista
ETF-tuotteista niiden kustannustehokkuuden vuoksi.”
Akateemisen oppinsa Huovinen on hakenut Oulun yliopistosta ja Lontoon Cass Business Schoolista.
”Opiskelu Lontoossa kehitti sekä teoriaosaamistani sekä käytännönläheisempää
38
viisas raha 01/2015
tietämystäni markkinoista ja eri omaisuusluokista.”
Huovinen piti maisterin tutkinnon suorittamista Lontoossa upeana, mutta myös
vaativana ja paineensietokykyä kehittävänä
kokemuksena. ”Kunnianhimoisten kurssikavereiden kanssa oli motivoivaa opiskella.
Monet heistä ovatkin nyt töissä suurissa
finanssikeskuksissa ympäri maailmaa.”
Ennen nykyistä yrittäjyyttä Investiumissa Huovinen on ehtinyt vastata varakkaiden asiakkaiden varainhoidosta Osuuspankin Private-yksikössä. Hän vetää myös
parhaillaan tuntiopettajana piensijoittajan
peruskurssia Helsingin ja Espoon työväenopistoissa.
”Kurssilla käydään läpi tärkeitä perusasioita sijoittamisesta, joita nostamme aina
ajankohtaisten aiheiden lisäksi esiin myös
Osakesäästäjien eri tilaisuuksissa.
Hyvän asian lobbausta
Osakesäästäjien Keskusliitolla on laaja kirjo erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joiden
vetovastuu Helsingin yhdistyksen osalta on
Huovisella. Lisäksi hän kirjoittaa joka arkipäivä Aamukatsausta liiton verkkosivuille
(osakeliitto.fi).
Kaikessa tässä on kysymys osakesäästämisen edistämisestä. ”Osakkeet ovat verraton
sijoituskohde matalien korkojen aikana.”
”Tehtäviini kuuluvat muun muassa sijoituskerhon, yritysvierailuiden, sijoitusseminaarien ja koulutustapahtumien suunnittelu
ja järjestäminen.”
Vilkaisu yhdistyksen sivuille kertoo, että
”Viisasten kerhossa”
tiivis tunnelma
Sijoituskerhossa sinkoili kiperiäkin kysymyksiä markkinoiden
käänteistä. Ilmassa oli myös vinkkien metsästystä, kun Börje
Kajander kävi eri mittareilla läpi kotimaisia pörssiyhtiöitä.
Vuoden ensimmäinen Helsingin Osakesäästäjien Sijoitusker-
Sali hiljeni, kun hallituksen jäsen Börje
Kajander aloitti esityksensä, joka painottui sijoituspäätöksen taustalla oleviin
tekijöihin. Ennen kuin valitsee kohteen,
on hyvä tarkastella trendiä, ajoitusta ja
maantieteellistä sijaintia. Esitys on ladattavissa verkosta: www.osakeliitto.fi
ho keräsi jälleen kerran salin täyteen piensijoittajia. Jo ennen
tilaisuuden alkamista tunnelma oli tiivis ja välitön: sieltä täältä
puheensorinan seasta erottui kommentteja Venäjällä kauppaa
tekevien yritysten osakekursseista, Kreikan vaaleista ja EKP:n
tulevista päätöksistä.
tilaisuuksia on kosolti: kerran kuussa Sijoituskerho, yritysvierailuja jopa kolmesti ja
päälle vielä sijoitusristeilyjä sekä valtakunnallisia sijoitusmessuja.
”Sijoituskerhossa esille nousevat juuri kulloisetkin osakemarkkinoita kuumentavat
aiheet. Yritysten tapaamisessa pääsee keskittymään yhteen mahdolliseen sijoitukseen
kerralla”, sanoo Huovinen.
Tietoa saa sekä suuremmista pörssiyhtiöistä että yhteistyössä Good Marketingin
kanssa järjestettävistä yritysilloista, joiden
pääpaino on pienemmissä pörssiyhtiöissä.
Tämän vuoden haaste on saada some-sukupolvi mukaan yhdistykseen. Viime vuonna nuorille järjestetty sijoituskerho keräsi
ison joukon rahoitusalan opiskelijoita keskustelemaan sijoittamisesta. Kerhon lisäksi
on tarkoitus tiivistää yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa.
”Sijoittaminen kiinnostaa iästä riippumatta suomalaisia, siitä ei ole pienintäkään
epäilystä.”
Porukka tuntee selvästi toisensa entuudestaan. Tilaisuuksiin
tullaan hakemaan tietoa, mutta myös vaihtamaan ajatuksia päivänpolttavista aiheista. Harri Keto kertoo käyvänsä Osakesäästäjien tilaisuuksien lisäksi yhtiökokouksissa ja sijoitusmessuilla.
Keto seuraa tiiviisti markkinoita sekä verkosta että alan julkaisuista. ”Kaksi viikkoa on pitkä aika olla tekemättä kauppaa”,
sanoo Keto.
1990-luvulle asti hän sijoitti enimmäkseen seiniin. Nappiin
mennyt asuntokauppa onkin tähän mennessä ollut hänen paras
sijoituksensa. Sittemmin osakkeet ovat vieneet mennessään.
Risto Räsänen vitsailee ja sanoo käyvänsä sijoituskerhossa
keskustelemassa itseään viisaampien kanssa. Hän on aloittanut sijoittamisen jo opiskeluaikoina. Salkussa on vähän yli 20
eri kotimaisen yrityksen osaketta. Hänen paras sijoituksensa on
ollut Sonera. ”Oikea ajoitus sekä hankinnassa että irtautumisessa onnistuivat.”
Nenilleen Räsänen sai it-buumin aikoihin sijoittamalla joihinkin
Nokian alihankkijoihin. ”Kun realisoin tappioni kurssiromahduksen myötä, opin kantapään kautta tärkeän asian. Oikeanlainen
hajautus ei ole sitä, että ostaa eri yhtiöitä samalta toimialalta. En
”Alhainen korkotaso ja sijoitusvaihtoehtojen puute ovat
saaneet ihmiset siirtämään varojaan pankkitililtä korkeamman
riskin tuotteisiin, kuten osake- ja kiinteistömarkkinoille”, sanoo
Henri Huovinen.
lienee ainoa, joka teki tämän virheen”, sanoo Räsänen.
Kun tulee ikää lisää, osaa Räsäsen mukaan päästää irti tappiollisista osakkeista. .•
viisas raha 01/2015
39
Paikallisyhdistykset toimivat
www.osakeliitto.fi • [email protected]
Sijoituskerho keskiviikkona 4.2. klo
18 – 20 The Pullman Barin
kabinetissa Helsingin rautatieasemalla.
Osakesäästäjien kanssa.
Tarkemmat tiedot tulevassa
jäsenkirjeessä.
Oulu
9.2.Klo 18.00 PORINAKERHO
Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4. Ei
ilmoittautumista
Kotka
Matka Ouluun tiistaina 24.2
Alustavasti päätetty koko päivän
kestävä vierailu Ouluun. Ohjelmassa mm.
vierailu Technopoliksella ja Elektrobitillä.
Tarkempi info myöhemmin sähköpostissa
sekä HOS:n nettisivuilla.
Hyvinkää
Ke 25.2 klo 17.30- Sijoittajailta
yhteistyössä S-Pankin-FIM:n ja Prisman
kanssa Rantasipissä. Tilaisuus on avoin
kaikille. Ilmoittaudu pikaisesti mauri.
[email protected]
La 21.3 Sijoittamisen ja säästämisen
risteily Tallinnaan
yhteistyössä Hämeen- ja KeskiUudenmaan Osakesäästäjien kanssa.
Kysy lisää ja ilmoittaudu mauri.keinanen@
pp.inet.fi , puh. 0400-483354
Jyväskylä
2.2. – 31.5.2015 Sijoituskerho kokoontuu
kuukauden ensimmäinen maanantai klo
17.15 – 19.15.
Paikka; Pub Jaakko V. 2-kerros.
Kirkkokatu 10. 48100 Kotka.
Seuraava sijoituskerho maanantaina
2.2.2015 klo 17.15 alkaen.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan
osakkeisiin ja rahastoihin säästämisestä ja
sijoittamisesta kiinnostuneet.
Kouvola
Kuukausikokoukset aina kuukauden
ensimmäisenä tiistaina
ti 3.2. Taaleritehdas, aiheena
pääomarahastot
ti 3.3. Exel Composites, toimitusjohtaja
Riku Kytömäki ja talousjohtaja Ilkka
Silvanto
ti 7.4. kuukausikokous
ti 5.5. kuukausikokous
Sijoituskerho kokoontuu seuraavan
kerran, torstaina 5.2. klo. 17.30 FIM:in
Jyväskylän toimistossa, Kauppakatu
18 B, 3. kerros. Markkinatilanteesta ja
mahdollisuudesta hoitaa sijoitukset
sijoitusvakuutuksella puhuu
yksityispankkiiri Ilkka Peltokangas.
Kuopio
Järvenpää – Kerava –
Tuusula
10.2. Sijoitusilta. Aiheena
asuntosijoittaminen, josta kertoo OVV:n
Pirjo Reinikainen klo 17.30 alkaen.
Paikkana Danske Bankin tilat Puijonkatu
19 (4.krs). Kahvitarjoilu.
11.3.2015 Sääntömääräinen kevätkokous
Paikka: Viertolan toimintakeskus,
Timontie 4, 04200 Kerava
Kokouksen jälkeen yrittäjä ja
Kauppalehden kolumnisti Henri Elon
esitelmä ”Pörssiyhtiöiden tila vuonna
2015, sekä mistä tunnistat pitkän aikavälin
pörssihelmet”.
Kokouskutsu tarkempine tietoineen on
tulossa.
21.3.2015 Sijoittajaristeily Tallinnaan
yhdessä Hyvinkään Seudun ja Hämeen
40
viisas raha 01/2015
4.2. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla
Kuopiossa. Hotel Atlaksen kabinetti. Klo
18 alkaen. Välitön sitova ilmoittautuminen
yhdistyksen verkkosivun kautta tai Petteri
Koposelle s-postilla koponen.petteri@
luukku.com tai puh. 050-3551238
23.2. Sijoituskerho klo 18.00. Paikkana
Danske Bankin tilat Puijonkatu 19 (4.krs).
(Huom. paikka.) Kerhon vetäjänä toimii
hallituksen uusi jäsen Tuomas Aho.
Sääntömääräinen kevätkokous 19.3.
Sokos Hotel Puijonsarvi klo 19.00 alkaen
TERVETULOA.
23.2. Klo 17.00 YRITYSESITTELYT
Soprano, toinen yhtiö ilmoitetaan
myöhemmin.
Ravintola Rauhala, Mannenkatu 4.
Ilmoittautuminen 19.2. mennessä
sähköpostilla:[email protected] tai
puhelimitse puh.0405322082.
Yhdessä GMO Good Marketing Oy:n
kanssa.
Savonlinna
Sijoittajakerho tiistaina 3.2.2015 klo
18.00 Hotelli Pietari Kylliäisen Sarani –
kabinetissa.
12.3. Kuljetus Vero2015-messuille
Helsinkiin
17.3. Pörssiyhtiöilta Tulli Business
Park klo 17 (Yhtiöt selviävät
lähempänä tilaisuutta)
24.3. Sijoitusmessut Tamperetalossa, Pirkanmaan Osakesäästäjät
omalla osastolla, tule tapaamaan!
26.3. Sijoituskerho TSOP:n
pääkonttori, Hämeenkatu 12 klo 17
31.3. Sääntömääräinen kevätkokous
klo 18, Tampereen yliopisto, Linnakiinteistö, Kalevantie 5. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Lisätietoja tapahtumista ja
ilmoittautumiset internetissä
osoitteessa http://www.osakeliitto.fi/
pirkanmaan_osakesaastajat
Seinäjoki
Turku
3.2.2015 – 31.12.2015 Sijoittajakerho
kokoontuu jokaisen kuukauden
ensimmäisenä tiistaina klo 18-20.
Ala-Kuljunkatu 60100 SEINÄJOKI.
Seurakuntakeskus.
Käynti Ala-Kuljunkatu 1. pääovesta
alakerran kokoushuone n:o 3
Kaikki jäsenet ja muut asiasta
kiinnostuneet tervetuloa keskustelemaan.
Kahvitarjoilu.
Tilaisuus on maksuton. Vetäjä Ossi
Martikkala
Varaukset: katso tarkemmin osoitteesta
www.osakeliitto.fi/tapahtumat
Tiistaina 3.3.2015 klo 18.00 – 20.00,
sijoittajakerho kokoontuu Hotelli
Sorsanpesässä, Törnäväntie 27 Seinäjoki.
Hotellinomistaja liikemies Reima Kuisla on
kutsunut kerhon vieraakseen.
5.2. Kuukausikokous, Pääkirjaston
Studio klo 18 – 20
9.2. Yritysesittelyt, Turun
OP:n katsaus sekä Suominen,
Panimoravintola Koulu Bellmansali
klo 17 - 19.30 ilmoittautumiset www.
varsinaissuomenosakesaastajat.fi/
tulevat-tapahtumat
19.2. Keskustelutilaisuus,
Panimoravintola Koulun
Historianluokka klo 18 - 20
5.3. Kuukausikokous, Pääkirjaston
Studio klo 18 – 20
18.3. Yritysesittelyt Raute ja Soprano
Panimoravintola Koulu Bellmansali
klo 17 – 19.30, ilmoittautumiset www.
varsinaissuomenosakesaastajat.fi/
tulevat-tapahtumat
19.3. Keskustelu Koulun
Historianluokka klo 18 – 20
Tampere
Vaasa
29.1. Sijoituskerho TSOP:n pääkonttori,
Hämeenkatu 12 klo 17
12.2. Pörssiyhtiöilta Tulli Business Park
klo 17, Glaston (toinen yhtiö selviää
lähempänä tilaisuutta)
26.2. Sijoituskerho TSOP:n pääkonttori,
Hämeenkatu 12 klo 17
Waasan Sijoitustapahtuma 2015
Waasan Sijoitustapahtuma
järjestetään 16. kertaa helmikuussa
2015 Vaasan Kaupungintalolla. Aika
ja paikka: to 12.2.2015, klo 9 – 16.30,
Vaasan kaupungintalo, Senaatinkatu 1
3.3. Pörssiyhtiöilta Vaasassa
Aika: 17:00 – 19:00, Paikka:
Ilm. myöh., Yhtiöt: Ilmoitetaan
myöhemmin.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä
GMO Goodmarketing Oy:n
sekä Kokkolan ja Seinäjoen
paikallisyhdistysten kanssa.
Varkaus
Sijoituskerho kokoontuu 3.2. klo
18:00
Paikkana Pohjois-Savon
Osuuspankin Varkauden konttori, 3.
krs.
AIheena sijoitusnäkymät 2015
Jäsenet ja ei-jäsenet tervetulleita, ei
ennakkoilmoittautumista.
Vihti-Karkkila
Sijoitusilta 11.2. kello 18.00 LänsiUudenmaan Säästöpankin Karkkilan
konttorin kokoustiloissa, Huhdintie 7.
Markkinakatsauksen pitää Tuomo
Paaso ja pörssiosakkeiden teknisestä
analysoinnista kertoo Risto Hoikkala.
Ilm. 9.2 . mennessä outi.lindholm@
saastopankki.fi tai 029 041 2130.
Mistä tuottoa ja
turvaa talouteesi?
Perintö- ja lahjaverotus
Sijoitusmarkkinapaneeli
Sijoituskoulu
Pörssi-ilta
Tervetuloa talouden, sijoittamisen ja verotuksen suurtapahtumaan 11.-12.3.2015 Marina
Congress Centeriin, Helsingin Katajanokalle.
Verotapahtumasta saat hyötytietoa sekä henkilökohtaista neuvontaa, tiiviisti ja selkeästi.
Monipuolisesta ohjelmasta ja osastoista löytyy jokaiselle jotakin: opiskelijalle, aloittelevalle
tai kokeneelle sijoittajalle, metsänomistajalle,
yrittäjälle, yrityksen talousammattilaiselle, taiteenharrastajalle. Myös asuntokauppa, autoilu
sekä kodin ja perheen asiat ovat esillä.
Kahden päivän aikana voit kuulla päättäjiä,
vaikuttajia sekä talouden, sijoittamisen ja
verotuksen huippuammattilaisia. Lisäksi
Veronmaksajat ja Pörssisäätiö järjestävät
Pörssi-illan torstaina 12.3.
Viisas Raha 2015
Ilmestymispäivät:
1
29.1.
2 12.3.
39.4.
415.5.
518.6.
620.8.
717.9.
815.10.
912.11.
1010.12.
Tilaa maksuton uutiskirje
Vero2015 uutiskirje, ilmestyy tammimaaliskuussa. Saat ennakkotietoa tapahtuman avajaisista, ohjelmasta, esiintyjistä.
Tilaa osoitteessa: www.verotapahtuma.fi
2015
11.-12.3.
viisas
raha 2015
01/2015
41
Tapahtuman järjestää Veronmaksajain Keskusliitto • www.veronmaksajat.fi
Helsinki
Paikallisyhdistykset toimivat
www.osakeliitto.fi • [email protected]
OSAKESÄÄSTÄJIEN
SIJOITUSRISTEILY
TALLINNAAN
25.-26.4.2015
Merkitse tapahtuma
kalenteriisi. Ohjelma ja
ilmoittautumisohjeet
seuraavassa numerossa.
PÖRSSISÄÄTIÖN TILAISUUDET KEVÄT 2015
3.3.2015 Helsinki
Pörssiaamu, Pörssitalo
5.3.2015 Tampere
Pörssi-ilta, Tamperetalo
12.3.2015 Helsinki
Pörssi-ilta VEROtapahtumassa,
Marina Congress Center
17.3.2015 Turku
Pörssi-ilta, Kongressikeskus
Mauno
24.3.2015 Tampere
Pörssi-ilta Sijoitusmessuilla,
Tampere-talo
26.3.2015 Kuopio
Pörssi-ilta, Musiikkikeskus
8.4.2015 Mariehamn,
Börseftermiddag,
Sjöfartsmuseet
Lisätiedot ja
ilmoittautumiset:
www.porssisaatio.fi
19.3.2015 Oulu
Pörssi-ilta, Hotelli Radisson
Blu
KYLLÄ KIITOS haluan liittyä
Osakesäästäjien JÄSENEKSI!
Postimaksu
maksettu
Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2015 sisältyy
Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja
jäsentarjouksia.
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Sähköposti
Osakesäästäjien
Keskusliitto ry
VASTAUSLÄHETYS
Sopimus 5000370
00003 HELSINKI
Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin.
Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai
faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon
09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai
internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.
42
viisas raha 01/2015
VIIMEINEN
SANA
Jarmo Leppiniemi
Maailmanmatkalle
V
iime vuosi alkoi hyvin.
Suomi voitti maailmanmestaruuden nuorten jääkiekossa. Siinä se hyvä sitten olikin. Taloudellisesti viime vuosi oli kurja. Kuluttajien ostovoima aleni jo
toisen vuoden peräkkäin. Suomen turvallisuuden tila puhutti. Yt:t ja saneeraukset seurasivat ostovoiman heikkenemisestä ja Venäjä-riippuvuudesta
kärsineitä yrityksiä. Valtiovalta ei tullut talkoisiin, vaan voimisti veronkorotuksilla talouden pyörien hidastumista. Veropakolaiset nousivat otsikkoihin:
pakopaikat eivät olleet mitään eksoottisia saarivaltioita, vaan toisia EU-maita.
Isänmaassa kaikki ei ole nyt kohdallaan.
Yhdysvaltalainen varainhoitaja arvioi Euroopan talouden olevan vielä pitkään alamaissa. Kasvun kotipaikoiksi hän ennakoi uuden mantereen ja Aasian.
Riskienhallinnan vuoksi hän sanoi siirtävänsä sijoitukset pois niistä Euroopan maista, joilla on Venäjän kanssa yhteinen raja. Me tietysti ihmettelemme
amerikkalaisen herkkyyttä – samalla kun toteamme naapuririippuvuuden:
Venäjä-pakotteet ja ruplan arvon romahtaminen ovat ehtineet tuhota jo monta businessta.
Nyt suomalaisenkin sijoittajan on syytä ottaa kansainvälinen hajautus
tosissaan. Suomi on osa Eurooppaa, monet pörssiyhtiömme toimivat pääosin
Suomen ulkopuolella. Siksi Helsingin pörssissä on tarjolla paljon suurempi
Eurooppa- ja globaaliriski kuin osakkeidemme markkina-arvo antaisi aiheen
uskoa. Mutta täältä kotipaikkansa valinneisiin pörssiyhtiöihin on tarttunut
erityinen Suomi-riski, joka näkyy paremmin kaukaa kuin läheltä tarkastellen.
Siksi sijoittajan ei tulisi ainakaan kovasti ylipainottaa kotimaisia osakkeita.
Eikä tuo ajattelu mielestäni ole edes epäisänmaallista: kun meillä ei ole huolehdittu taloutemme kilpailukykyisyydestä, nautitaan nyt niiden maiden tekemistä uhrauksista, jotka näkevät menestyvän yritystoiminnan elinehdokseen.
Olisihan se kiehtova maailmankuva, jossa muut tekisivät ja tuottaisivat ja
suomalainen nauttisi työn hedelmistä, osingoista
ja arvonnousuista.
Mistä aloittaisin sijoitussalkkuni kansainvälistämisen? Suorat osakeomistukset olisivat mahdollisia, mutta vaihtoehtojen lukuisuus ja vaikea
hallittavuus johtavat helposti sijoitusten punaisen langan häviämiseen. Sijoituskohteiden seuranta voi olla kiehtovaa, mutta pitkän päälle liian
vaivanloista. Siksi valitsisin ensi sijassa rahastoja
– ehkäpä Disneyn osake tms. kelpaisi joukkoon
yksityiskohtana ja nostalgiana, tosin juuri esimerkkiosake on jo kovin kallis.
Kehittyneillä markkinoilla osakkeita poimivat varainhoitajat eivät useinkaan pärjää edes
indeksille, ylituotosta nyt puhumattakaan. Siksi Eurooppa- ja USA-sijoitukset tekisin indeksirahastoihin (ETF). Kehittyvillä markkinoilla
markkinoita ja osakkeita valitsevilla ja ahkerasti
markkinoihin paneutuneilla varainhoitajilla on
indeksirahastoa parempi onnistumisen mahdollisuus tienaamiseen tai ainakin tappioiden välttämiseen. Tällaisille markkinoille menisin pitkään
(ainakin 5-7 vuotta) toimineen ja pärjänneen
rahaston kautta. Kelvollisista vaihtoehdoista
sulkisin pois ylihinnoitellut rahastot vertailemalla
rahastojen kuluja (TER-lukua) sekä sisäänmenon
että poistumisen kustannuksia. Pieniä ja supistuvia rahastoja en kelpuuttaisi edes vertailuun.
Toivotan parasta tätä vuotta kaikille säästäjille
ja sijoittajille sekä onnistuneita seikkailuja ja aarrejahteja sijoitusten maailmassa. •
viisas raha 01/2015
43