hakuinfon esitykset - Maj ja Tor Nesslingin säätiö
Tervetuloa Nesslingin Säätiön hakuinfoon Wifi: DemosGuest DemosGuest5G Twitter: @NesslingSaatio @KaskasMedia Salasana: tervetuloa #tutkijavaikuta Minttu Jaakkola tutkimuspäällikkö, Nesslingin Säätiö ”Muista suun lisäksi korvat: vastapuolta pitää kuunnella, sillä maailma ei ole vain oman pääsi sisäinen.” @MinttuJaakkola Hakuinfo 12.6.2015, Minttu Jaakkola Maj ja Tor Nessling Säätiön yleinen rahoitushaku Mihin? Ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen tutkimukseen ja tiedon viestintään Tukea myönnetään hankkeille, joiden tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen ympäristönsuojeluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tai tukevat muulla tavoin Suomen ympäristötavoitteita. Säätiö tukee erityisesti ratkaisuhakuisia hankkeita, jotka edistävät eri tahojen välistä yhteistyötä. Säätiön yleinen rahoitushaku Kenelle? Mitä? Tutkimusapurahat väitöskirjatutkimukseen (3v) tai väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (2v) hakijana stipendiaatti itse (maisteri/tohtori) henk.koht apuraha + muut kulut (matkat, tarvikkeet, laitteet, yleiskustannus 15%) vk-tutkija 24 000 €/v, väitellyt 28 000 €/v Tieteellisen ympäristötiedon välittämiseen hakijana yksityishenkilöt, yhteisöt ja organisaatiot keskimäärin 5000 € (konf)-30 000 € (muu) eur/hanke Tuettavan tutkimuksen ryhmittely: 1. Luonnontieteellinen ympäristötutkimus • ilmakehän tutkimus • vesiympäristön tutkimus • maaekosysteemien tutkimus 2. Ympäristötekniikan tutkimus ja kehittäminen 3. Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus • • • • ympäristötalous ympäristöoikeus ympäristöpolitiikka muut soveltuvat tieteenalat 4. Tieteellisen ympäristötiedon välittäminen • ympäristökonferenssit ja – kokoukset • tapahtumat, julkaisut ja muut toiminnat, joilla edistetään tutkimustiedon välittymistä yhteiskuntaan ratkaisuiksi ja päätöksenteon tueksi Rahoituskriteerit: Tulosten ratkaisuhakuisuus ja yhteiskunnallinen relevanssi Tutkimuksen ja tutkimusryhmän tieteellinen taso Tutkimuksen innovatiivisuus Tutkijoiden/tutkimusryhmien/organisaatioiden välinen yhteistyö Tutkimuksesta viestintä ja vuorovaikutus sidosryhmien (erityisesti tiedon hyödyntäjien) kanssa Koulutusympäristö (jos apurahaa haetaan väitöskirjatyöhön) Viestintä- ja vuorovaikutus MIKSI? Tutkijoille mahdollisuus tulla yhteiskunnassa näkyviin ja vaikuttaa tutkimuksellaan Vuorovaikutus ei tarkoita tutkimuksen tilaamista yksinomaan tiedon hyödyntäjien näkökulmasta! Tutkijat tuovat keskusteluun mukaan laajempia näkemyksiä, erilaisen aikaskaalan ja tietoa ongelmien taustoista ja yhteen kytkeytymisestä. Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen omaan tiedeyhteisöön voi olla kohtalokasta. Kansainvälisen rahoituksen vaateet- esim. Horizon 2020 Viestintä- ja vuorovaikutus KENELLE? Esimerkki hankkeen sidosryhmäjaosta Durham E., Baker H., Smith M., Moore E. & Morgan V. (2014). The BiodivERsA Stakeholder Engagement Handbook. BiodivERsA, Paris (108 pp). http://www.biodiversa.org/577 Viestintä- ja vuorovaikutus MITÄ? Ideaalitilanteessa tutkimuskysymysten määrittely yhdessä tiedon hyödyntäjien kanssa Hankkeen ”lopputuotteen ”suunnittelua tiedon hyödyntäjien kanssa; tätä voi tehdä hankkeen jokaisessa vaiheessa, mutta mitä aikaisemmin, sen parempi Vähintään tunnistetaan ne tahot, joille tutkimustuloksista tulisi viestiä Käytäntö Hakuaika 10.8.-11.9.2015 Lue ohjeistus huolellisesti! Hakemus täytetään E-Nessissä Liitteeksi tutkimussuunnitelma ja CV+ julkaisuluettelo tutkimuspaikan sitoumus ohjaajan lausunto (vk) ulkomaisten yhteistyökumppanien sitoumus Rahoitettavat hankkeet tiedossa 13.11. Hanke voi alkaa 1.1.2016 [email protected] www.nessling.fi Twitter: @NesslingSaatio Fb: www.facebook.com/nesslinginsaatio © Aleksi Poutanen Sarianne Tikkanen tutkija, Suomen ympäristökeskus ”Tutkijana vuorovaikutus on minulle tärkeää, jotta ymmärrän minkälaista tietoa todellisessa maailmassa tarvitaan. Sitä kautta osaan tuottaa tutkimuksellani oikeaa tietoa, ja tiedän, että tutkimuksellani on vaikutusta.” Vuorovaikutussuunnitelman rakentaminen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta - hanke Nesslingin säätiön hakuinfo 12.6.2015 Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus Kuva: Ympäristöhallinnon kuvap Raili Malinen Hankeryhmä Hankejohtaja Jani Salminen, TkT Tutkijat Jari Koskiaho, TkT Sarianne Tikkanen, VTL Rahoitus Maj ja Tor Nesslingin säätiön Vesi ja vesiekosysteemit kiertotaloudessa -haku Hankkeen idea Kiertotalouden ja vesikysymysten yhteensovittaminen. Kokonaisvaltaisen näkemyksen tarjoaminen vesiviisaasta kiertotaloudesta päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi. Vuorovaikutus on edellytys oikeiden kysymysten esittämiselle, ratkaisujen löytymiselle ja niiden toteuttamiselle. Sidosryhmien tunnistaminen WWF SLL Finnish Water Forum YM Vesilaitosyhdistys Kuntaliitto MMM Vesi Pyhäjärvi Instituutti + yritykset Oulun yliopisto AVI Aalto-yliopisto Kiertotalous Honkajoki EU komissio Pellon Kemianteollisuus ry. Helsingin yliopisto TEM Viisas Ekokem Rudus Itä-Suomen yliopisto Ympäristötiedonfoorumi Sitra Biovakka ELY-keskus Future Earth Suomi FES Baltic Sea Action Group Digipolis oy. + yritykset Outotec MTK Teknologiateollisuus ry. Metsäteollisuus ry. Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry. . KOHTUULINEN VAIKUTUS KORKEA Vaikutus – interssi -matriisi: sidosryhmien ryhmittely roolin mukaan Osallistaminen Yhteistyö Ympäristöministeriö YM Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Maa- ja metsätalousministeriö MMM Kuntaliitto Aluehallintovirasto AVI ELY-keskus EU:n komissio Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Yrityksiä Pyhäjärvenseudun yritykset, Meri-Lapin yritykset Biovakka Oy, Honkajoki Oy, Outotec Oy, Pellon Oy, Rudus Oy, Ekokem Oy Future Earth Suomi FES Ympäristötiedonfoorumi Sitra Pyhäjärvi –instituutti Digipolis Oy Oulun yliopisto Tiedotus Konsultointi Asiantuntijat, tutkijat, poliitikot Kansalaiset, ns. suuri yleisö Kuluttajat Media KOHTUULLINEN Baltic Sea Action Group BSAG Finnish Water Forum FWF Suomen luonnonsuojeluliitto SLL World Wildlife Fund WWF Elinkeinoelämän etujärjestöt Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP Teknologiateollisuus ry Kemianteollisuus ry Metsäteollisuus ry Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vesilaitosyhdistys ry. INTRESSI KORKEA Yhteydenotot ja keskustelut sidosryhmien kanssa • • • • • • Puheluita, Sähköposteja Tapaamisia Seminaareissa käyntejä Verkostoitumista Minkälaista yhteistyötä toivomme? Mitä voimme tarjota hankkeessa? Minkälaisia tiedontarpeita vastapuolella on? Miten voisimme parhaiten vastata niihin? Miten suunnata tutkimuskysymyksiä? Minkälaisia lopputuotteiden tulisi olla? Sidosryhmäyhteistyö- ja vuorovaikutussuunnitelma Aikataulu 1-7 kk Haastatteluja Työpajoja Fokusryhmäkeskusteluja Ohjausryhmä -tapaamisia Kansallisella tasolla ja tapaustarkasteluissa 2-päiväinen työpaja hankkeen välitulosten analysointia ja ratkaisulinjausten hyväksyttävyyden arviointia varten. Lopputuotteiden yhteissuunnittelua Ohjausryhmä – ja yksittäistapaamisia hankkeen arviointia ja lopputuotteiden yhteissuunnittelua. Alustavan synteesin arviointia. Fokusryhmäkeskusteluja Kansallisella tasolla ja tapaustarkasteluissa Hankkeen onnistumisen väliarviointi sidosryhmien kannalta. Osallistava Townhall –seminaari vesiviisaasta kiertotaloudesta Asiantuntijahaastatteluja Kysely kiertotalouteen pyrkiville pk-yrityksille: vesiviisaan kiertotalouden käytännön ajurit, edellytykset ja esteet, ratkaisumahdollisuudet. Työpajoihin osallistumista Tiedotteita, kolumneja, nettisivut, some-tiedotusta ja osallistumista eri foorumeiden keskusteluun (mm. Facebookin Mahdoton yhteistö, LinkedIn – ryhmät), Vesiviisas-hankkeen monipuolisen tutkija- ja sidosryhmätiimin interaktiivinen blogi. Loppuseminaari vesiviisaan kiertotalouden synteesistä Suomessa. Osallistava aloitusseminaari tutkimusstrategian tarkentamiseksi Yhteistyö Osallistaminen Konsultointi 11-12 kk Sidosryhmäyhteistyön askeleet kohti synteesiä vesiviisaasta kiertotaloudesta Sidosryhmät Tiedotus 8-10 kk innostavaa aikaavievää – motivoivaa vaikuttavaa Todelliset tiedontarpeet Täsmälliset tutkimuskysymykset Vaikuttavat vastaukset Jalkautuvat lopputuotteet KIITOS! VESIVIISASTA KIERTOTALOUTTA & VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA TEKEMÄSSÄ [email protected] [email protected] Maarit Jokinen ”On vaikuttavaa kun joku tekee huippututkimusta, mutta on huippua kun joku tekee vaikuttavaa tutkimusta.” @maarit_jokinen Vuorovaikutus tiedon hyödyntäjien kanssa Luonnonsuojelubiologin matoperspektiivi aiheeseen Nesslingin säätiö 12.6. 2015 Maarit Jokinen Minulla on missio Tuotan tietoa → elämä pelastuu Tiedon ja toiminnan välillä on kuilu Yhtenä syynä pidetään vuorovaikutuksen puutetta tiedon tuottajien ja käyttäjien/päätöksentekijöiden välillä Tutkijan roolit Vuorovaikutuksen määrä tiedon tuottajan ja käyttäjän välillä ”Puhdas tutkija” ”Tuomari” Tiedon tuottaja Kysymykset Faktat Ongelmien määrittely Tiedon käyttäjä Faktat Faktat, ”Välittäjä” Väärinymmärrysten Yhteisten korjaaminen kysymysten määrittely Tiedon käyttäjä Tiedon käyttäjä Tiedon tuottaminen ”Osallistuva asiantuntija” Tiedon käyttäminen Vuorovaikutus eliöiden välillä: symbioosi Loisinta Amensalismi Yksipuolinen Toinen osapuoli hyöty aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä itse Kommensalismi Mutualismi Toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle haittaa Molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan Rahoittaja on kuningas Hanki rahaa tutkimukseen Tee tieteellisiä julkaisuja ”What is interesting is not always important, and what is important is not always interesting.” Cook ym. 2013 Päätöksentekoon vaikuttava tieto 1. Merkityksellistä ja oikea-aikaista päätöksiä tekevien tahojen kannalta 2. Tiedon käyttäjien mielestä luotettavaa 3. Huomioi tiedon käyttäjien arvot ja näkökulmat (Cash ym. 2003) Case: Liito-oravan suojelu • Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskielto perustuu EU:n luontodirektiiviin • Jäsenmaat raportoivat EU:lle direktiivin toimeenpanosta ja direktiivilajien tilanteesta • Erityinen viranomaismenettely ollut käytössä 10 vuotta • Viranomaistoimintaa ohjaa YM:n ja MMM laatima ohje • Menettelyn vaikuttavuutta ei oltu tutkittu Savon Sanomat 13.5.2015 Tutkimuskysymysten valinta/kehittäminen • Todennäköisempää tulla huomioiduksi jos tieto linkittyy olemassa oleviin prosesseihin • Tiedon käyttäjät toivovat täsmällisiä vastauksia heille oleellisiin kysymyksiin • Todennäköisempää löytää vastaus kysymykseen jota varten tutkimus on erityisesti suunniteltu 1. Keitä ovat tiedon todennäköiset/toivottavat käyttäjät? 2. Kohderyhmien konsultointi Tiedon tavoitellut käyttäjät: • Kansalliset tahot jotka linjaavat menettelyä: YM, MMM • Tahot jotka tekevät ratkaisuja liito-orava-alueiden metsänkäytöstä ja sen arvioinnista: ELYt, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus • Tahot jotka raportoivat luontodirektiivin toimeenpanosta EU:lle: YM, SYKE • Luonnonsuojeluopoliittiset toimijat Kohderyhmien konsultointi: • Vapaamuotoiset keskustelut • Prosessin seuraaminen ELY-keskuksessa Lisäksi: tutustuminen politiikka-asiakirjoihin, oikeuskäytäntöön, ”harmaaseen kirjallisuuteen” Aineiston kerääminen ja raportointi Tulisiko tieteellisesti ehkä vähemmän kiinnostavat, mutta mahdollisesti tiedon käyttäjille merkitykselliset havainnot julkaista? ”Harmaa kirjallisuus” Tulosten julkaiseminen ja esittely • Suomenkielinen julkaisu • lähetettiin keskeisille sidosryhmille • vapaasti ladattavissa verkossa • Lehdistötiedote • Artikkeli Ympäristö-lehteen • Tulosten esittelytilaisuus kaikille ELY-keskuksille etäneuvotteluyhteydellä • Esitelmä ympäristöhallinnon Metsien ja soiden ennallistamisen neuvottelupäivillä • Tieteellinen artikkeli Animal Conservation -lehdessä Mediahuomio Missä tietoa on pyritty käyttämään? Missä tietoa on pyritty käyttämään? Missä tietoa on pyritty käyttämään? Missä tietoa on pyritty käyttämään? Missä tietoa on pyritty käyttämään? Oliko tiedolla vaikutusta? Ohjeluonnoksessa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan pinta-ala 0,03-0,07 hehtaarista → 0,1-0,3 hehtaariin Tutkimuksen vaikuttavuus: miten arvioida onnistumista? Take-home messages: • Kaikissa tutkijanrooleissa on mahdollisuus venyttää roolin rajoja • Tiedon hyödyntäjät pitää huomioida jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa • Olet onnistunut jos olet tuottanut hyvää tietoa ja sitä käytetään Kiitos!
© Copyright 2024