2/2014 - Motiva
M oti va jo 2/2014 yli 20 Motiva – Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla s. 6 Kiertotalouden mahdollisuudet s. 12 Kestävyyttä kaivoksiin s. 22 Säästä sähkölämmityslaskussa s. 24 Sari Mannonen: Biopolttoaineilla vähemmän päästöjä s. 18 v! Sisällys Ilmestymispäivä 4.9.2014 Ajassa 4 Teollisuusuunit energia tehokkaammiksi Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita 5 Ekotukea työpaikan arkeen Päivä täynnä höyryä vieraskynä 5 Kassan kautta ulos Energiatehokkuus 6 Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla 8 20 prosenttia paremmin 11 Esimerkkejä sovelluskohteista Julkiset hankinnat 12 Kiertotalouden mahdollisuudet 13 Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Resurssitehokkuus 14 Käytännönläheistä vastuullisuus työtä avoimin kortein Rakentaminen ja asuminen 16 Yhteinen näkemys lähes nolla energiarakentamiseen 17 Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergiarakentamista edistämässä sorvin ääreltä 17 M+-lehti lukijoiden silmin Puusta polttonesteitä 18 UPM jalostaa mäntyöljyn uusiutu vaksi dieseliksi 19 Sahanpurukin sopii polttonesteen raaka-aineeksi Transsmart 20 Suomesta kestävän liikenteen 21 mallimaa Öljyaikakaudesta biotalouteen Hyvin tehty 22 Kestävyyttä kaivoksiin Elvari 24 Säästä jopa satasia sähkölämmityslaskussa Uusiutuva energia 26 Biokattiloiden käyttö tehokkaaksi Aurinko ja joki lämmittävät rivitaloa 27 Energiakierros markkinoi suoma laista osaamista Makaronilaatikot, pizzat ja muut tutut einekset • valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla, s. 6. – Kuva: Saarioinen Oy Energiatehokas kauppa 28 Kotitalouksien muovipakkauksista pian uusiomuovia 29 Energiaviisasta kaupankäyntiä kurjenmiekka 29 Jätteen käsittelystä kiertotalouteen näkökulma 30 Media keke-änkyrän käännytykseen Liikenne 30 Arkiliikunnasta terveyttä ja hyvää mieltä 31 UPM kehittää työmatkaliikkumista Kannattaako riskinotto? Kytkennät 32 Neuvontaa julkisiin cleantechhankintoihin Energiakatselmoijan pätevyys tähtäimessä Hukkalämmössä piilee säästön paikka 33 Energiajärjestelmä uusiksi Pellettisiilot saapuivat Salmisaareen 34 TuuliMuukko tuli tutuksi Uusia julkaisuja 35 Omaa sähköä mökille Viljelijäoppaita joka lähtöön Kiertotalouden reseptit Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista, • kertoo Motivan Kirsi Sivonen, s. 27. – Kuva: Jari Aalto UPM:n kehittämä uusiutuva diesel on saanut • menestystä kestävän energian kilpailuissa, s. 18. – KUVA: UPM Ekokem kehittää muovinkierrätystä, s. 28. – Kuva: Ekokem 2 2/2014 Pääkirjoitus Kuva: JARI AALTO M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4–6 A Postiosoite: PL 489, 00101 HELSINKI Puh. 0424 2811, faksi 0424 281 299 www.motiva.fi Motiva – asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. 0424 2811. Julkaisutilaukset myös sähköpostilla [email protected] – Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista, sanoo Motivan Tommi Lehtisalo. Kohti toimivaa kiertotaloutta M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 3/14 ilmestyy marraskuussa. ISSN 2323-8879 (painettu) ISSN 2323-8887 (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: 6 500 kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Kannessa myynti- ja markkinointi johtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista. Kannen kuvasi Brendan Delany. Suurimmat edistysaskeleet materiaalien, energian ja muiden resurssien käytön tehostamisessa syntyvät yleensä uuden teknologian käyttöönoton myötä yrityksissä. Kuitenkin ilman merkittäviä investointejakin, pelkällä toiminnan tarkastelulla voidaan saavuttaa tuloksia. *** Materiaali- ja energiatehokkuuden tehostaminen voisi parantaa Suomen elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. Tehostamismahdollisuuksien selvittäminen kannattaa. Saksan metalliteollisuudessa on eri toimialoilla määritetty materiaalien säästöpotentiaaliksi 2-6 prosenttia. Energiansäästöpotentiaali jää murto-osaan tästä – materiaalien käytössä on siis selvästi eniten pääomaa sidottuna ja mahdollisuuksia säästämiseen. Nykyaikaisen kiertotalouden toteutuminen edistyy, jos ympäristölainsäädäntöä ja menettelyjä virtaviivaistetaan ja tehostetaan Suomessa. Myös Euroopan laajuista yhteistyötä eri säädösten tulkitsemisessa tarvitaan. *** Alan edelläkävijät ovat jo pitkään toimineet eri puolilla Suomea. Teol- Aikamoisia aikaeroja! Lappeenrantalaisen TuuliMuukon voimaloiden rakentamislupien saamiseen kului kolme vuotta. Yhden ison tuulivoimalan pystyttämiseen kului kolme työpäivää. lisen symbioosin toimintamallin kehittäminen edesauttaa kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan syntyä ja sivuvirtojen tuotteistamista laajemminkin. Yksittäinen yritys voi edetä resurssitehokkuuden edistämisessä monin tavoin. Motivan kehittämät ja ylläpitämät katselmus- ja analyysimallit tuovat resurssitehokkuuden edistämisen käytännön tasolle. Sivuvirtojen määrän, laadun ja arvon määrittäminen antaa tulokseksi päivitetyt tiedot ja valmiudet entistä laajempaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. *** Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus täydentää ja antaa lisätyö- Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute [email protected]. piirros: Harri Tarkka kaluja myös perinteiseen tuotannon virtaustehokkuuden parantamiseen. Pitäisikin puhua resurssitehokkuusanalyysistä, jossa tarkasteltavan toimipaikan materiaalin-, energian- ja työn virtaukset määritetään alusta loppuun ja tehostamismahdollisuuksia kartoitetaan systemaattisesti. Näin eri asiantuntijoiden on sujuvaa edetä analyysityössä ja saavutettujen säästöpotentiaalien arviointi on kaikilta osin johdonmukaista. Materiaalikatselmusten tunnettuuden lisääminen elinkeinoelämässä on työssämme yksi tämän syksyn pääteemoista. Samalla koulutetun asiantuntijan löytäminen tehdään entistä helpommaksi Motivan verkkosivujen kautta. Vuoden vaihteessa muoviteollisuuden yritykset voivat jakaa kokemuksia materiaalitehokkuuden teemapäivän aikana. Tommi Lehtisalo, asiantuntija, Motiva 2/2014 3 Kuva: Tuomas Uusheimo / Fiskars Home Ajassa Teollisuusuunit energiatehokkaammiksi Uunit ovat yksi eniten energiaa kuluttavista laiteryhmistä teollisuudessa. Uuneja on laajasti käytössä muun muassa • metalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, kemian-, metsä-, betoni-, lasi-, tiili-, keramiikka- sekä elintarviketeollisuudessa. Niitä tarvitaan esimerkiksi sulattamiseen, kypsytykseen, kuivattamiseen ja kovettamiseen. Motiva koordinoi yhteistyöhanketta, joka kokoaa tiedon teollisuusuunien energiatehokkaasta käytöstä ja tuottaa yhtenäisen me- nettelytavan analysoida, tehostaa ja ylläpitää uunien energiatehokkuutta. Uunien energiankulutusta voi vähentää järkevämmillä täyttö- ja käyttötavoilla, uudella tekniikalla ja paremmalla lämmön talteenotolla ja eristyksellä. Uunin kapasiteetin täysmittainen hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät lisäävät energiatehokkuuden lisäksi myös tuotantotehokkuutta. Uunien ylijäämälämpö kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten lämpöä on mahdollista saada talteen savukaasuista, mutta myös jäähdytysvaiheen lämpö kannattaa ottaa talteen ja käyttää hyödyksi. Hankkeessa ovat mukana Aga Oy Ab, HKScan Oyj, Iittala Group Oy Ab, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin Furnaces Oy Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat myös Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. Hanke päättyy vuoden 2015 alussa pidettävään seminaariin. Lauri Suomalainen, 0424 281 248, • [email protected], Motiva Tuhansia ilmaisia hävikkilounaita • Syömäkelpoista ruokaa päätyy kotitalouksissa vuosittain roskiin satojen eurojen edestä. Se kuormittaa ympäristöä, koska ruoan tuotanto vaatii paljon luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Kolmessa kaupungissa tempaistaan 11.9. ruoan tuhlauksen vähentämiseksi. Helsingissä, Turussa ja Tampereella opiskelijat valmistavat 11. syyskuuta kaupoilta yli jääneistä raaka-aineista tuhansia lounaita, jotka jaetaan kaupunkien keskustoissa ohikulkijoille. Ruoka tulee S-ryhmän ja K-Citymarketin paikallisista kaupoista. Helsingin tempauksen juontaa Marco Bjurström ja tilaisuuden avaa tanskalainen Selina Juul, joka luennoi aktiivisesti eri puolilla maailmaa ruokahävikin vähentämisen puolesta. Tempaukset toteuttavat Motiva, Turun Seudun jätehuolto sekä Ekokumppanit monine yhteistyökumppaneineen. Katse ostoskoriin ja jääkaappiin Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa 4 2/2014 – nelihenkisessä perheessä jopa 500 euron arvosta vuosittain. Fiksuin tapa vähentää ruokahävikkiä on ostaa kotiin vain sen verran ruokaa kuin tarvitsee ja hyödyntää tähteet. Saa syödä! -verkkosivuilta löytyy kätevä reseptihaku kaapista löytyvien raaka-aineiden hyödyntämiseen ruoanlaitossa. Hävikkiviikkoa vietetään 8.–14.9.2014 Hävikkiviikolla viestitään ruokahävikistä ja jaetaan vinkkejä hävikin vähentämiseksi niin kotikeittiössä, ruokakaupassa kuin lounaallakin. Helsingin, Turun ja Tampereen tempausten lisäksi Hävikkiviikolla järjestetään muita paikallisia kuluttajatapahtumia. Tänä vuonna Hävikkiviikko on esillä myös useissa lounasravintoloissa. Hävikkiviikko on osa yhteispohjoismaista United Against Food Waste -kampanjaa. • www.saasyödä.fi • www.facebook.com/havikkiviikko • twitter.com/Havikkiviikko. Helsingissä tarjoiltiin marraskuussa 2013 tuhansia ilmaisia hävikkilounaita. – Kuva: Nina Kaverinen vieraskynä Ajassa Juhani Ilmola Edunvalvontajohtaja SOK Ekotukea työpaikan arkeen • • www.eco-support.net Motiva haastaa ekotukiverkoston mukaan Energiansäästöviikkoa viettämään Motiva ja Ekotukiverkosto käynnistivät kesän kynnyk sellä yhteistyön sopimalla tiiviistä tiedotusyhteistyöstä. Motiva toimittaa ekotukiverkostolle ajankohtaista tietoa energiatehokkuuteen sekä kestäviin hankintoihin liittyen. Yhteistyön käynnistämiseksi toden teolla Motiva haas taa ekotukiverkoston mukaan viettämään Energiansääs töviikkoa viikolla 41 eli 6.− 12. lokakuuta. Teemaviikon viettämisessä voi hyödyntää Motivan Ener giansäästöviikon kampanja-aineistoja. Energiansäästö viikon verkkosivuilla on paljon vinkkejä ja valmiita materiaaleja kampanjaviikon järjestämiseen tai yleisesti energiankäytön tehostamiseen omalla työpaikalla. Kassan kautta ulos Päivittäistavarakaupassa tuotteita virtaa takaovesta sisään, ja asiakkaat kärräävät ne kassan kautta ulos. Tehokas logistinen ketju varmistaa sen, että maataloustuottajilta ja elintarviketeollisuudesta kumipyörillä kaupan logistiikkakeskusten ja terminaalien kautta myymälöihin toimitetut tuotteet ovat ajallaan kaupan tiskeillä ja hyllyissä. Tässä toimitusketjussa materiaalitehokkuus on arkipäivää ja näkyy erityisesti pakkaamisessa. Tuotteiden kuljettamisessa keskeinen rooli on uudelleenkäytettävillä puisilla kuljetuslavoilla, metallirullakoilla ja muovilaatikoilla. Niillä korvataan vuosittain kymmeniätuhansia tonneja kertakäyttöisiä pakkauksia, ja ne antavat myös suojaa kuljetuksen kolhuille ja vähentävät siten tuotehävikkiä, joka taas on yksi haasteellisimpia materiaalitehokkuuden parantamisen osa-alueita sekä logistiikkakeskuksissa että myymälöissä. Suomen päivittäistavarakaupassa jää vuosittain myymättä 70 000– 80 000 tonnia elintarvikkeita johtuen muun muassa rikkoontumisesta, tuotteiden vanhenemisesta ja laadun heikkenemisestä. Tämä poisheittohävikki ei mene asiakkaan mukana kassan kautta ulos, vaan takaovesta osa hyväntekeväisyyteen ja suurin osa elintarvikejätteenä kompostointiin, biokaasutukseen tai etanolin tuotantoon. Syömäkelpoisen ruoan päätyminen jätteeksi on eettisesti arveluttavaa, mutta sillä on myös merkittävä taloudellinen ja ympäristöllinen vaikutus. Kauppa tekee parhaansa vähentääkseen poisheittohävikkiä, koska myymättä jääneiden elintarvikkeiden kustannukset maksaa viime kädessä kuluttaja. Ruokakaupoissa on jo useita vuosia ollut käytössä alennushinnoittelu tuotteille, jotka lähestyvät viimeistä käyttöpäivää tai ovat ohittamassa parasta ennen päiväyksen. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa hyvä tilaus- ja toimitusketjun hallinta, pakkausten kehittäminen yhdessä tavarantoimittajien kanssa sekä johdonmukainen hedelmien ja vihannesten laadunarviointi. Päivittäistavarakaupan näkökulmasta materiaalitehokkuuden keskeisimpiä toimenpiteitä ovat vähemmän ruokaa hävikkiin ja syntyvän jätteen tehokas kierrätys ja muu hyötykäyttö. Tämä on taloudellisesti tärkeää kaupanalan yrityksille, mutta myös eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltua. Tätä tukevat myös Euroopan komission ehdotukset tiukemmiksi kierrätystavoitteiksi, joilla edistetään siirtymistä kiertotalouteen ja luodaan uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Heinäkuussa komissio hyväksyi tiedonannon, jonka mukaan ruokajätteen määrää pitää vähentää 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Siksi kaupan oma slogan ”tuotteet menevät kassan kautta ulos” on ajankohtaisempi kuin koskaan. KUVA: Jari Aalto Ekotukitoiminta tuo pontta ympäristöasioiden huo mioimiseen työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetään ja koulutetaan tukihenkilöitä edistämään ekoarjen uusia käytäntöjä. Ekotukitoiminta säästää sekä luontoa että rahaa. Suomessa ekotukihenkilöitä on jo 23 kunnassa ja kaupungissa, mukana ovat Helsingin lisäksi muun muassa Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa sekä Kouvola, Riihimäki ja Vihti. Toimintamalli auttaa ympäristöasioiden huomioimisessa työpaikoilla. Työyhteisöön nimetään yksi tai useampi ekotukihenkilö, joka saa toimeensa koulutuksen. Tukihenkilö opastaa ja motivoi työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Ekotukihenkilöt opastavat ottamaan ympäristöasiat huomioon työpaikan ekoarjessa; tukihenkilöt jakavat tietoa työpisteiden jätteiden lajittelussa, hankintojen energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä työpisteissä sekä ottavat ympäristöasiat esiin kokouksissa. Toiminta käynnistetään alkukartoituksella, jonka pohjalta voi laatia työpaikalle toimintasuunnitelman. Työtä seurataan ja siitä raportoidaan työyhteisölle. Ekotukitoiminnan malli syntyi vuonna 2006 yhtenä Helsingin kaupungin ekologisen kestävyyden ohjelman konkreettisena toimenpiteenä. Seuraavana vuonna toiminta rantautui myös Tallinnaan. Tällä hetkellä ekotukitoimintaa toteutetaan ja kehitetään useassa suomalaisessa ja virolaisessa kunnassa sekä organisaatiossa Helsingin mallin mukaan. Ekotukitoimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Ekotukihenkilöitä on tällä hetkellä yli 3 100. Päivä täynnä höyryä • Miten parantaa, ylläpitää, mitata ja analysoida vanhan höyry- ja lauhdejärjestelmän energiatehokkuutta? Tämä selviää Motivan järjestämässä vuosittaisessa Höyrypäivässä 4.11.2014 Tampereella. Käytännönläheisesti aihetta lähestyvä tilaisuus on suunnattu erityisesti tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstölle sekä järjestelmien ylläpidosta vastaaville palveluntarjoajille. Viime vuonna höyrypäivä keräsi paikalle runsain joukoin höyryjärjestelmien parissa työskenteleviä ammattilaisia ja päivän aikana käyty keskustelu oli vilkasta. Ilmoittaudu mukaan Motivan verkkosivuilla: • www.motiva.fi/hoyrypaiva2014 P.S. Kun tuotteet menevät ”kassan kautta ulos”, elintarvikkeeksi tuotettu ruoka päätyy sinne mihin se on tarkoitettu. 2/2014 5 Energiatehokkuus Energia ei kulu hukkaan Saarioisilla Makaronilaatikot, pizzat ja muut suomalaisille tutut einekset valmistetaan energiaa säästäen Saarioisilla. Perheyhtiö on tehnyt linjakasta työtä energia tehokkuuden eteen ja saanut aikaan valtavia säästöjä lämpöpumpputekniikalla. • TEKSTI: MINNA MATTSSON • KUVA: Saarioinen Oy S aarioisten kolme tuotantolaitosta Sahalahdessa, Valkeakoskella ja Huittisissa valmistavat suomalaisten ruokapöytiin erilaisia valmisruokia, lihavalmisteita, salaatteja, puuroja, kiisseleitä, hilloja, marmeladeja ja salaattikastikkeita. Saarioisen energiansäästötyötä ajaa eteenpäin ympäristöarvojen lisäksi kustannustehokkuus. Yhtiön tuotantolaitokset kuluttavat energiaa vuosittain yli 125 gigawattituntia, joten kaikki säästöt energiakustannuksissa ovat tervetulleita. Jättisäästöt lauhdelämmöstä Elintarviketeollisuudessa ison osan energiankulutuksesta haukkaavat tuotannon lämmitys- ja jäähdytysvaiheet. Näin on myös Saarioisilla. – Meillä on paljon jäähdytettyjä tiloja ja isoja kylmälaitoksia, joissa syntyy runsaasti hyödynnettävää lauhdelämpöä, kertoo tekninen päällikkö Harri Merisalo Saarioisilta. Tehtaat käyttävät myös paljon lämmintä vettä pesuihin, joten lämmön hyötykäyttökohteita ei tarvitse etsiä kaukaa. Yhtiön viime vuosien suurimmat energiansäästötoimet ovat kohdistuneet juuri lämmön talteenottoon. Kaikkiaan ratkaisut säästävät vuosittain jopa 10 gigawattituntia energiaa. – Ensimmäinen lämpöpumppuratkaisu otettiin käyttöön Sahalahden tuotantolaitoksella vuonna 2010. Hyvien kokemusten myötä rohkenimme monistaa vastaavanlaisia toteutuksia myös yhtiön muilla tehtailla, sanoo Merisalo. Tänä päivänä yhtiön kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä lämpöpumppuratkaisuja, joiden avulla tehtaan kylmälaitoksen lauhdelämpö ja öljyjäähdytyksen ylijäämälämpöä 6 2/2014 hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja ilmastoinnin esilämmitykseen. Lämpöpumppujen lisäksi Sahalahdessa hyödynnetään maakaasukattilan savukaasujen ylijäämälämpöä tehdasalueen lämmitykseen ja kattilan syöttöveden esilämmitykseen. Isojen investointien ohella yhtiössä on tehty lukuisia pienempiä tehostamistoimia. – Olemme tehneet muun muassa pieniä lämmönvaihdintoteutuksia, ilmastoinnin käyntiajan muutoksia sekä muuttaneet tuotantotilojen valaistuksen liiketunnistimilla toimiviksi, Merisalo luettelee. Energia-analyysi viitoitti polkua – Kaikki viime vuosina tehdyt säästötoimet tulivat alun perin esiin energiaanalyyseissä, jotka teetimme tehtaillamme vuonna 2010. Ulkopuolinen ja asiantunteva energiakatselmoija toi mukanaan laajempaa näkemystä, jonka koimme hyödylliseksi. Analyysit osoittivat yhteensä yli 30 toimenpide-ehdotusta, joista pääosa on jo tehty. Ennen tätä yhtiö oli toteuttanut pari suurempaa energiatehokkuustoimenpidettä, joiden avulla vuosittaista energiankulutusta oli leikattu reilulla kolmella gigawattitunnilla. Hyvät tulokset ruokkivat lisätoimia Yhtiössä on tehty energiatehokkuustyötä jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2007 Saarioinen liittyi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen ja sitoutui säästämään energiaa 15 gigawattituntia vuoteen 2016 mennessä. – Tämän tavoitteen olemme jo saavuttaneet, kertoo Merisalo. Vaikka tavoite on jo saavutettu, energiankäytön tehostaminen jatkuu Energiatehokkuus Saarioisten Sahalahden tehtaalla valmistuu maksalaatikoita vuosittain huikeat 9 miljoonaa kappaletta ja pizzoja jopa 20 miljoonaa kappaletta. Kalakeittoa valmistamassa on Mira Saarinen. yhtiössä. Tänä vuonna Valkeakosken tehtaan leipomopuolella otettiin käyttöön kylmälaitoksen lauhdelämpöä hyödyntävä lämpöpumppuratkaisu. – Meillä on myös alustavissa suunnitelmissa vastaavanlainen toteutus tehtaan lihapuolelle. Energiankäytön tehostamistyö on osa jokaisen tehtaan arkea. Ydinryhmän muodostavat Merisalo ja tehtaiden kunnossapitopäälliköt. Yhteydenpito ja yhteistyö eri tuotantolaitosten välillä on tiivistä. – Tehtaamme ovat teknisesti hyvin samantyyppisiä, kaikissa jäähdytetään ja käytetään vettä paljon. Olemme huomanneet, että pyörää on turha keksiä uudelleen jokaisella tehtaalla. Energiankulutus tarkassa seurannassa Saarioisten tehtailla energiankulutus on reaaliaikaisessa seurannassa. Siitä on Merisalon mukaan ollut korvaamaton apu yhtiön energiatehokkuustyössä. – Kyllä peruslähtökohta on, että energiankulutusta täytyy seurata, jotta tietää mihin sitä kuluu. Meillä on käytössä etäluettavat energiankulutusmittarit. Niiden ansiosta voin koska tahansa seurata, kuinka paljon eri tehtailla on viimeisen kahden tunnin aikana kulunut sähköä, vettä, höyryä tai kaukolämpöä, Merisalo kiittelee. – Olemme tehneet aktiivisesti töitä energiatehokkuussopimuksessa asettamamme säästötavoitteen eteen, kertoo Merisalo. Reipas tahti ja aktiivinen ote ovat kannattaneet – vuodessa energiaa säästyy useiden satojen tuhansien eurojen edestä. – Jokainen euro on kotiinpäin, summaa Merisalo tehtyä työtä. 2/2014 7 Energiatehokkuus 20 prosenttia paremmin Energiankäyttö muuttuu yhä tehokkaammaksi. Kuvassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin Meilahden sairaala Helsingissä. 8 2/2014 Energiatehokkuus Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Suomessa sitä sovelletaan osin vapaaehtoisin voimin uuden energiatehokkuuslain kautta. EU :n energiansäästötavoitteet tähtäävät merkittäviin säästöihin vuoteen 2020 mennessä. EUmaissa leikataan energiankulutusta 20 prosenttia. Kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia. Samalla lisätään uusiutuvan energian käyttö 20 prosenttiin. Kunnianhimoisten tavoitteiden välineeksi valjastettiin kaikkia 28 jäsenmaata koskeva Energiatehokkuusdirektiivi (EED), joka tuli voimaan joulukuussa 2012. Se on ohjannut lainsäädännön toteuttamista jäsenmaissa. Energiatehokkuusdirektiivi korvasi energiapalveludirektiivin (2006/32/ EY) ja ns. CHP-direktiivin (Direktiivi hyötylämpöön perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla, 2004/8/EY). Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi energiaa on tärkeää säästää myös muista syistä. Näitä ovat energian saatavuuden turvaaminen, tuontienergiatarpeen vähentäminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristösyyt, kuten ympäristön- ja ilmansuojelu. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen edistää myös päästöjen vähentämistä. Lain voimalla energiatehokkuutta Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa kaikkeen energiankäyttöön. Sen toimeenpano on Suomessa ollut työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Mukana direktiivin toimeenpanotyössä on ollut myös muita ministeriöitä sekä useita energiankäyttöön tiiviisti liittyviä sidosryhmiä, kuten ET, EK, ÖKL, Rakli ja Kuntaliitto. Energiaviraston tehtävänä on uuden valmisteilla olevan energiatehokkuuslain toimeenpano. Motiva toimii viraston työvälineenä ja tekee käytännön työtä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käyttämisen edistämiseksi. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpano on myös tulevaisuudessa Motivan vastuulla. – Energiatehokkuuden parantaminen tulee nyt ensimmäistä kertaa kirjatuksi Suomessa lakiin. Aikaisemmin on toteutettu vapaaehtoisia toimia ja kehitetty työvälineitä tästä lähtökohdasta. Uusi laki kattaa laajasti koko energiankäytön, sanoo TEM:n • TEKSTI: JUHA KONTU • KUVAt: Lehtikuva ja Rodeo / Lehtikuva neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka. – Laki ei sisällä erityistä dramatiikkaa energiankäytön tehostamisessa. Olemme tehneet tätä työtä vuosia, jolloin laki on yksi lisälenkki pitkässä ketjussa. Energiavirastossa energiatehokkuudesta vastaava ryhmäpäällikkö Heikki Väisäsen mukaan Suomessa energiatehokkuutta on tähän asti ohjattu lähes yksinomaan vapaaehtoisuuden kautta. – Tässä on merkittävä periaatteellinen muutos, hän sanoo. Toki esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuutta on pitkään ohjattu velvoittavilla rakentamismääräyksillä. Myös kotitalouksien käyttämien laitteiden Jatkuu seuraavalla sivulla Energiatehokkuuden parantaminen kirjataan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa lakiin. Rakentamismääräyksillä on tosin ohjattu rakentamisen energiatehokkuutta jo pitkään, sanoo Pentti Puhakka. 2/2014 9 Energiatehokkuus edelliseltä sivulta Suomessa direktiiviä sovelletaan sekä vapaaehtoisin toimin että uuden lain kautta. energiatehokkuutta on parannettu määräyksin. Niiden vaikutukset ovat kuluttajan kannalta näkyneet siten, että energiatehottomia laitteita, esimerkiksi hehkulamppuja, ei enää saa kaupan hyllyltä. Nämä EU:n yhteiset energiatehokkuusvaatimukset ovat tulleet voimaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. Direktiiviä sovelletaan paikallisesti Energiatehokkuusdirektiivissä on olennaista se, että sitä sovelletaan jäsenmaissa paikallisista olosuhteista lähtien, Suomessa osin vapaaehtoisin toimin, osin uuden energiatehokkuuslain kautta. – Direktiivin käyttöönotto koko EU:ssa sellaisenaan ei olisi ollut mielekästä. Tilanteet eri jäsenmaissa eroavat merkittävästi toisistaan. Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia vapaaehtoisuuden kautta, josta esimerkkeinä ovat energiakatselmukset ja energiatehokkuussopimukset kuntien ja yritysten kanssa. Tätä on tuettu neuvonnalla ja Energiankäyttö tehostuu tulevaisuudessa yrityksissä ja kunnissa, mutta kansalaisten arkeen siitä tuskin on näkyviä seurauksia. Kuvan pojat syövät lounasta päiväkodissa. 10 2/2014 koulutuksella. Tällä tiellä jatketaan, Puhakka sanoo. Väisäsen mukaan energiatehokkuutta voidaan edistää taloudellisella ja informaatio-ohjauksella sekä säädösten kautta. – Meillä on sovellettu pääasiassa taloudellista ja informaatio-ohjausta. Se on tarkoittanut erilaisia energiatehokkuutta parantavia tukia ja veroja. Taloudellisessa ohjauksessa on käytetty sopivassa suhteessa keppiä ja porkkanaa. Energiatehokkuuslaki vaikuttaa myös energiakatselmustoimintaan. – Katselmustoiminta on perustunut vapaaehtoisuuteen ja niihin on saanut taloudellista tukea, Väisänen sanoo. – Energiakatselmukset ovat olleet Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Tulokset ovat olleet erinomaisia. Katselmustoiminta muuttuu nyt suurille yrityksille pakolliseksi. Samalla niiltä loppuu mahdollisuus tukeen. Sen sijaan pk-yrityksille ja kunnille katselmukset säilyvät vapaaehtoisina, ja ne ovat edelleen oikeutettuja yhteiskunnan tukeen. Suomi sai neuvotteluvaiheessa poikkeamia direktiivin velvoitteisiin. – Meillä vapaaehtoisia sopimuksia voidaan käyttää pakollisten energiayhtiöiden energiatehokkuusvelvoitteiden sijasta, Puhakka sanoo. – Kymmenkunta jäsenmaata käyttää velvoiteohjelmaa muiden toimien lisäksi, muutamassa tulee olemaan vain energiayhtiöiden velvoiteohjelma. Aiemmat vahvuudet säilyvät Puhakka korostaa, ettei energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa hylätty aikaisempia hyviä kokemuksia. – Energiatehokkuuslaki ei syrjäytä vuosia kestänyttä tuloksellista energiatehokkuustyötä ja sen yhteydessä kehitettyjä välineitä. Alun perin komission ehdotus sisälsi pääasiassa velvoittavia toimenpiteitä. Osa niistä sopi täkäläisiin olosuhteisiin huonosti. – Saimme useimpiin artikloihin Suomeen paremmin sopivia ratkaisuja, poikkeuksia ja vaihtoehtoja komission Energiatehokkuus alkuperäisiin linjauksiin. Uskon, ettei lain soveltamisesta käytäntöön synny yrityksissä ja kunnissa merkittäviä haasteita, Väisänen sanoo. Hänen mukaansa energiatehokkuusdirektiivin soveltaminen on toistaiseksi näkynyt selvimmin virkakoneiston työmäärässä. – Aikaa direktiivin soveltamiseen jäi vähän, ja työtä on ollut paljon, Väisänen sanoo. – Myös tulevaisuudessa tekemistä riittää. Joudumme esimerkiksi raportoimaan vuosittain komissiolle tuloksista. Aikaisemmin raportteja toimitettiin neljän vuoden välein. Yhtenäinen raportointi kaikille jäsenmaille Puhakan mukaan tulosten raportointitapa muuttuu. Samalla kaikissa 28 jäsenmaassa siirrytään yhtenäiseen raportointiin. – Onneksi meillä on valmiina välineet, joilla tietoa kerätään, Puhakka sanoo. – Se tekee tilanteemme helpommaksi kuin monissa jäsenmaissa, joissa välineet eivät ole niin kehittyneet. Yhtenäinen raportointikäytäntö antaa mahdollisuuden seurata EU-tasolla, miten toimenpiteet vaikuttavat. Aiemmassa vapaaehtoisuuteen perustuvassa järjestelmässä erillistä valvontaa ei esimerkiksi energiakatselmuksille tarvittu, koska tarvittavat tiedot saatiin tukijärjestelmän kautta. – Vastedes joudumme käyttämään viranomaisresursseja seurantaan, Puhakka pohtii. – Jää myös nähtäväksi, millaisena uusi tilanne näyttäytyy yrityspuolella, jotka ovat tähän asti sitoutuneet energiatehokkuuden parantamiseen vapaaehtoisuuden kautta. Yhteisenä intressinä on toki se, etteivät velvoitteet aiheuta ylimääräisiä rasitteita yrityksissä. Entä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, mikä muuttuu? – Kansalaisille uudella lailla tuskin on arjessa näkyviä seurauksia, sillä toimet keskittyvät yrityksiin ja kuntiin, Puhakka sanoo. Miten tästä eteenpäin? – Maailma ei tule koskaan valmiiksi, aina voi parantaa ja rimaa korottaa, Puhakka sanoo. – Nykyinen direktiivi ja siitä kansallisesti säädetty energiatehokkuuslaki tähtää vuoteen 2020. Lisää on kuitenkin jo tulossa. Parhaillaan neuvotellaan vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteista ja toimista, joilla ne saavutetaan. Esimerkkejä sovelluskohteista • Energiatehokkuusdirektiivi jakaantuu pariinkymmeneen artiklaan, joissa tarkastellaan energiansäästöä ja tarvittavia keinoja useista näkökulmista. Direktiivin soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön ratkesi neuvotteluvaiheessa, jossa siihen saatiin jäsenvaltioiden erot huomioon ottavia joustoja. Seuraavassa muutama esimerkki, miten direktiivin artiklat toteutuvat omassa toimeenpanossamme. Artikla 7 Artikla 7 edellyttää, että jokaisessa jäsenmaassa on energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä. – Direktiivissä lähdettiin alun perin siitä, että jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön energiayhtiöiden velvoiteohjelmia, Heikki Väisänen sanoo. – Niiden avulla olisi säästöjen aikaansaaminen ulkoistettu energiayhtiöille. Yhtiöiden velvollisuudeksi olisi tullut järjestää säästöä asiakkaittensa energiankäytöstä ja myös sen osoittaminen, että toimilla on saavutettu säästöjä. Neuvotteluvaiheen tuloksena artiklaan saatiin vaihtoehto, jonka mukaan jäsenvaltio voi käyttää myös muita toimia, edellyttäen, että niillä saadaan aikaan vastaavat säästöt. – Suomessa artiklan säästövelvoite toteutetaan isolta osin energiatehokkuussopimuksilla. Ne kattavat vähintään puolet tarvittavista säästöistä, Väisänen sanoo. Esimerkiksi yksittäisestä säästöteknologiasta hän nostaa lämpöpumput, jotka tuottavat merkittäviä säästöjä. – Toinen esimerkki on energiayhtiöiden toteuttamat asiakkaiden neuvontapalvelut, jotka ovat Suomessa kansainvälisesti hyvällä tasolla. Liikenteen osalta energiaverojen vaikutusten mukaan laskemisen hyväksytään osaksi säästötavoitetta. Artikla 8 Suomessa on tehty vapaaehtoisuuteen perustuvia energiakatselmuksia vuodesta 1994. – Yritykset ja kunnat ovat saaneet tukea katselmusten tekemiseen, Väisänen kertoo. – Katselmuksia on tehty vuosittain 400 – 500. Tukea on annettu kaikille yrityskoosta riippumatta. Nyt tilanne muuttuu siten, että suurille yrityksille (karkeasti yli 250 työntekijän yrityksille) tulee pakollinen katselmusvelvoite. – Lopullinen tulkinta, mitä täsmällisesti tarkoitetaan suurella yrityksellä, täsmentyy alkusyksyn aikana, Väisänen sanoo. – Myös katselmusten kriteeristöön saadaan tarkennuksia lähiaikoina. Ensimmäinen pakollinen energiakatselmus on tehtävä 5.12.2015 mennessä. Sen jälkeen niitä tehdään neljän vuoden välein. – Katselmuksista tulee nykyistä laajempia, koska tarkasteltavana on yrityksen koko energiankulutus. Pakollisissa katselmuksissa ei kuitenkaan mennä niin syvälle yksityiskohtiin kuin nykyisessä mallissa. Selkeä muutos on se, ettei pakollisille katselmuksille voida myöntää taloudellista tukea. Pk-yritysten näkökulmasta tilanne jatkuu nykyisellään. Ne ovat edelleen oikeutettuja tukeen. – Direktiivissä korostuu vahvana halu edistää edelleen pk-yritysten energiakatselmuksia. Tämä on suomalaisten kannalta tervetullut linjaus, koska katselmustoiminta on meillä kunnossa ja siitä on saatu runsaasti hyviä kokemuksia. Osassa toimialoista on toki tarvetta lisätä panostuksia katselmusten lisäämiseen. Artikla 9 Suomessa on jo aiemman energiapalveludirektiivin mukaisesti määritelty, miten energiankulutusta mitataan ja mitä informaatioita laskuun kirjataan. – Uutena kohtana direktiivissä oli kaukolämpötalojen lämmön huoneistokohtainen mittaus, Puhakka sanoo. – Tämä olisi ollut toteutuessaan suuri muutos. VTT:n tekemä selvitys kuitenkin osoitti, ettei huoneistokohtainen mittaaminen ole kannattavaa. Investointikustannukset eivät kattaisi pienehköiksi jääviä säästöjä. Huoneistokohtaista mittausta ei sen vuoksi tarvitse ottaa meillä käyttöön. Suomessa rakennusten energiatehokkuus on jo nykyisten rakentamismääräysten ansiosta hyvällä tasolla. 2/2014 11 Julkiset hankinnat Kiertotalouden mahdollisuudet Hollannissa kehitetään systemaattisesti valtiotasolla kiertotaloutta hankintojen kautta. • TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN • KUVA: Joan Prummel – Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä, sanoi Joan Prummel seminaariesityksessään. H ollannin valtiovarainministeriön hankintapäällikkö Joan Prummel aloittaa Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa esitelmänsä dramaattisella kalvolla. – En ole Greenpeacen jäsen, tongin vain jätteitäni. Seminaarissa kuultiin, miten Hollannin valtio pyrkii edistämään hankintojensa kautta kierrätystä tai paremminkin kiertotaloutta. Maapallo ei riitä nykymenolla tarpeisiimme – Jos jatkamme elämää nykyiseen malliin luonnonvaroja tuhlaten, tarvitsemme maailman yhdeksälle miljardille ihmiselle 3,5 maapallon raakaaineet. On opittava hyödyntämään käytettyjä materiaaleja, Prummel perustelee tavoitteen taustoja. Vuodesta 2013 on hallituksen virallisen politiikan mukaan maassa kehitetty kiertotalouden ymmärrystä ja käytäntöjä hankinnoissa. – Hankintoja voidaan hyvin käyttää kannustimena vihreän kiertotalouden kehittämisessä. Resursseja ei kerta kaikkiaan kannata tuhlata. On myös toimittava omien puheiden mukaisesti, hän painottaa. 12 2/2014 Luotettavien laskelmien mukaan Hollannin julkisen sektorin on mahdollista tienata vuosittain seitsemän miljardia euroa ja luoda jopa 54 000 uutta työpaikkaa kierrätyksen ja uudelleen käytön avulla. Kierrättäminen lisää riippumattomuutta – Meillä ei ole paljon omia raakaaineita. Kierrättäminen ja uudelleen käyttö lisäävät riippumattomuutta ulkoisista resursseista, kiertotalous auttaa siinä. Jotta tilanne muuttuisi, tarvitaan osto-käyttö-jäte-ajattelun tilalle ihan uudenlainen lähestymistapa. Kiertotaloudella tarkoitetaan hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jät teen syntyminen on mahdollisim man vähäistä. – Oston ja käytön jälkeen on luotava uusiokäyttöä, kunnostamista, remontointia, uusiovalmistusta, korjaamista ja kierrätystä ja sitten käyttö, siis kiertotalous. Prummel toteaa myös, että kuntia ei voi velvoittaa mukaan. – Olemme kuitenkin saaneet neljä suurinta kaupunkia Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin osallistumaan tähän uuteen ajatteluun, hän kertoo. Hankkijat ja alihankkijat on koulutettava Prummel kertoo esimerkkejä, miten uusia menettelytapoja on onnistuttu luomaan. Valtiolla on Hollannissa kaikkiaan 150 000 työntekijää. – Koulutamme hankintayksiköiden henkilökuntaa kiertotalouteen. Toimistoissa lajitellaan jätteet. Paperin kierrätys on vanha tuttu käytäntö, mutta nyt päätettiin erotella myös muovit, biojäte, kahvikupit ja sekajäte. Huonekalujen kierrätyksestä tehtiin tarjouskilpailu, mutta vain kaksi viidestä alihankkijasta jätti tarjouksen eivätkä nekään pystyneet varmistamaan uudelleen käyttöä. Nyt valtionhallinnolla on oma huonekalujen kierrätysvarasto. – ICT-laitteiden kierrätys on itse asiassa tietoturvallisuuden vuoksi kaikkein vaikeinta. Oikeastaan vain yksi suomalaistaustainen firma Blanco on tiedossamme, joka varmistaa muistien luotettavan tyhjentämisen. Julkiset hankinnat Jyväskylä viitoittaa tietä tehokkaaseen ulkovalaistukseen Jyväskylä on saavuttanut noin 40 prosentin säästöt kaupungin ulkovalaistusverkon energiankulutuksessa. • TEKSTI: Kirsi-Maaria Forssell • KUVA: Juhana KOnttinen / Jyväskylän kaupunki J yväskylän kaupungin ratkaisuja ja hyviä kokemuksia on esitelty syksystä 2013 alkaen kunnille ja kaupungeille suunnatuissa seminaareissa Oulussa, Joensuussa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Suuren suosion saaneisiin tilaisuuksiin on osallistunut 312 edustajaa yli 50 eri kunnasta ja kaupungista. EU:n EcoDesign-direktiivi velvoittaa kuntia mittaviin valaistusuudistuksiin lähivuosina. Katu- ja kaupunkivalaistuksessa on valtava säästöpotentiaali, mutta muutokset ovat käynnistyneet Suomen kunnissa hitaasti. Jyväskylässä on viime vuosina ponnisteltu valaistuksen saneeraamisen eteen, minkä ansiosta energiatehokkuusdirektiivin velvoittamat muutokset ovat toteutuneet alle tavoiteajan ja sähköä on säästynyt vuosittain jopa kuusi miljoonaa kilowattituntia. – Kaupungeilla on samat haasteet ulkovalaistuksessa ja talous ohjaa ratkaisuja. Vaasassa on vielä lamppujen vaihdossa savottaa, sen lisäksi on hyvä miettiä valon esteettistä puolta. Valo voi olla yksi vetovoimatekijä, ja Jyväskylä on tehnyt hyvää työtä tässä asiassa, totesi Vaasan kaupungin tekni- nen johtaja Markku Järvelä avatessaan Vaasassa järjestetyn tilaisuuden. Kevään ensimmäisen seminaarin isäntäkaupungin Joensuun kaupungininsinööri Ari Varosen mukaan aihe on pelkästään energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten takia erittäin ajankohtainen. – Kaikki ulkovalaistuksen omistajat joutuvat päättämään, millä ratkaisulla valaistuksesta saadaan riittävän energiatehokasta ja muiden valaistuksen tavoitteiden mukaisia. Valaistuksen kehittämisestä on edelleen hyvin paljon epätietoisuutta: tarvitaan lisää tietoa ja varmuutta toimenpiteiden valintaan. Katuvalaistuksen energiatehokkuuden parantamishankkeisiin sopii hyvin ESCO-palvelu. ESCO-hankkeissa ESCO-toimija ottaa kokonaisvastuun hankkeen toteutuksesta ja investointi rahoitetaan kokonaan tai osin palvelukauden aikaisilla säästöillä. – ESCO-toimija takaa lupaamansa säästöt sopimuskaudelta sekä palvelun laadun pysyvyyden. Valaistushankkeissa laadun pysyvyyden takaaminen ja todentaminen on tärkeää, joten sii- hen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota tilaajan ja toimijan välisessä ESCO-sopimuksessa, korostaa johtava asiantuntija Pertti Koski Motiva Oy:stä. Energiansäästöön liittyvien kysymyksien lisäksi Jyväskylän Ulkovalaistuksen valistushankkeen järjestämissä seminaareissa on käyty vilkasta keskustelua muun muassa kaupunkivalaistuksen tulevaisuuden visoista sekä valaistuksen rakentamisen ja saneerauksen mahdollisista rahoituskanavista sekä katuvalaistuksen elinkaarikustannuksista ja valaistuksen kilpailutuksen haasteista. Seminaarikiertueen aineistoihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla. Ulkovalaistuksen valistushankkeen tavoitteena on tukea Suomen kuntia ulkovalaistuksen muutoshaasteissa hyödyntämällä Jyväskylän kokemuksia ja tietotaitoa. Valistushanketta rahoittaa ELY-keskus, ja toteutuksessa ovat Jyväskylän lisäksi mukana Oulun, Joensuun ja Vaasan kaupungit sekä Kiinteistöliitto, Kuntaliitto sekä Suomen Valoteknillinen Seura. valonkaupunki.jyvaskyla.fi/projek• tit/seminaarikiertue Jyväskylän Lutakon puisto on valaistu ledivaloilla. 2/2014 13 Resurssitehokkuus Käytännönläheistä vastuullisuustyötä avoimin Kemianteollisuuden kansainvälinen Responsible Care -ohjelma on teollisuuden pitkäikäisin ja tunnustetuin vapaaehtoinen ohjelma, joka tukee kestävää kehitystä. K ansainvälinen Responsible Care -ohjelma on jo 20 vuoden ajan ollut Suomessa kemian alan toiminta- ja ajattelumalli kestävän kehityksen kysymyksissä. Ohjelman on pitänyt elinvoimaisena sen jatkuva kehittyminen. Tuloksia on saavutettu järjestelmällisellä käytännön yhteistyöllä ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Keskeistä on ollut suorituskyvyn jatkuva parantaminen. Tuloksia on seurattu systemaattisesti mittareilla, jotka kattavat kemianteollisuuden koko toimintakentän. Aikaansaannoksia ei kuitenkaan jäädä ihailemaan, vaan työ kokonaisvaltaisen vastuullisuuden saralla jatkuu. Se työ tehdään tekemällä, ei julistamalla. Takana pitkäjänteinen ja globaali kehitystyö Alussa vastuullisuustyön pääpaino oli tuotannon päästöjen vähentämisessä. 2010-luvulle tultaessa keskiössä ovat Responsible Care -oh jelmassa Suomessa on mukana 100 yritystä kemianteollisuuden eri toimialoilta. Näissä yri tyksissä työskentelee yli 20 000 henkilöä. Tiedot kattavat yli 80 prosent tia kemianteollisuuden tuotannosta. Vastuul lisuustyön etenemistä seurataan indikaatto reilla, jotka kattavat ke mianteollisuuden koko toimintakentän. 14 2/2014 luonnonvarojen kestävä käyttö, energia- ja materiaalitehokas sekä turvallinen tuotanto ja hyvinvoiva henkilöstö, vastuu tuotteesta koko elinkaaren ajan sekä avoin sidosryhmäyhteistyö. – Erityisesti kemianteollisuus koettiin länsimaissa haittoja aiheuttavana teollisuudenalana 1970- ja 1980-luvuilla. Kantapään kautta opimme, että selittely ei auta. Oli tartuttava toimeen, kertoo emeritusjohtaja Aimo Kastinen ohjelman käyttöönoton alkuajoista. Länsi-Euroopassa kemianteollisuuden järjestö Cefic oli aktiivinen toimija. Aimo Kastinen toimi Kemianteollisuus ry:n Ympäristö-, terveys- ja turvallisuussektorin johtajana jo 1990-luvun alussa, jolloin Responsible Care-ohjelma lanseerattiin Suomessa. – Me osallistuimme järjestön kokouksiin, joissa ohjelma ja sen perusteet tulivat tutuiksi. Teimme rohkeasti Suomen oloihin soveltuvan ohjelman ja painotimme ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden mittaamista ja mittaustulosten systemaattista seuraamista jatkuvan parantamisen konkretisoimiseksi. Monissa muissa maissa tämä osa-alue tuli käyttöön paljon myöhemmin, Kastinen kertoo. Jatkuvasti kehittyvä ei sammaloidu ”Jämähtäminen” ei kuulu suomalaisen ohjelman sanavarastoon, vaan sen vahvuus on systemaattinen kehitystyö. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan vastuullisuustyön haasteita. Kun ne muuttuvat, niin muuttuvat myös ohjelman painopisteet. Pari vuotta sitten ohjelmaa ja sen painopistealueita tarkasteltiin perusteellisesti ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien − muiden muassa palkansaajajärjestöjen − kanssa. Syntyi vahva näkemys siitä, miten kemianteollisuus Suomessa etenee kohti kestävää tulevaisuutta. • TEKSTI: SARI KASTE • KUVA: RODEO / Lehtikuva – Edessä on paljon raakaa työtä. Jakamalla parhaita käytäntöjä, avoimella sidosryhmäyhteistyöllä, jokapäiväisillä arjen teoilla sekä luomalla kumppanuuksia, jotka auttavat luomaan yritysten käyttöön käytännön työkaluja, vievät kehitystä eteenpäin. Edelläkävijän osa on näyttää suuntaa, kertoo osastopäällikkö Sami Nikander Kemianteollisuus ry:stä. Energiatehokkuus tavoitteena Euroopan laajuisesti Energia on kemianteollisuudelle tärkeä raaka-aine. Alan osuus Suomen energiankulutuksesta on kahdeksan prosenttia. Energiatehokkuutta edistetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaksi kolmesta Responsible Care -ohjelman yrityksestä on mukana kansallisessa energiatehokkuussopimusjärjestelmässä. Kemianteollisuuden eurooppalaisen järjestön Ceficin (The European Chemical Industry Council) laatima energiatehokkuuteen painottuva kansainvälinen Care+ on muokattu Suomen oloja vastaavaksi. Ohjelma tarjoaa tietoa ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat arvioida ja parantaa omaa energiatehokkuuttaan. Tehostuneella energiankäytöllä on säästetty luonnonvaroja ja yritysten kannattavuus on parantunut. Samalla yritykset ovat oppineet hahmottamaan, miten investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät tuottavuutta. Keväällä 2013 käynnistyi kemianteollisuuden yhteinen, Euroopan laajuinen SPiCE3-sektorihanke, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään yhteisiä työkaluja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Suomessa hanketta vahvistetaan myös omaehtoisella teemaan keskittyvällä kummiverkostotoiminnalla. – Ainutlaatuista tässä on se, että työ tehdään Euroopan laajuisesti. Hyviä käytäntöjä jatkojalostetaan työpajoissa Resurssitehokkuus kortein Käytännön yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. ja seminaareissa, joita Kemianteollisuus järjestää yhteistyössä Motivan kanssa. Teema kiteytyy seminaarista toiseen ja samalla myös tutustutaan seminaaripaikan energiatehokkuustyöhön, Sami Nikander kertoo. Hankkeen kolmannen seminaarin suunnittelu on käynnissä. Tarkoituksena on sukeltaa entistä syvemmälle energiatehokkuuteen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen. – Kemianteollisuus on aloitteellisella toiminnallaan noussut johtavaksi alan energiatehokkuuden edelläkävijäksi myös Euroopassa. Jokapäiväinen työ asian edistämiseksi käytännön tasolla SPiCE3-projektissa edesauttaa loistavasti myös Suomen Responsible Care -ohjelman tavoitteita, iloitsee Ceficin energia ja ilmastopolitiikan päällikkö Martina Beitke. Resurssitehokkuus nousee keskiöön Motiva Oy ja Kemianteollisuus ry toteuttivat vuonna 2013 yhteistyöhankkeen, jossa haettiin keinoja materiaalitehokkuuden edistämiseen. Ensimmäisenä toimialana Suomessa kemianteollisuudella on nyt käytettävissään toimialakohtaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata materiaalitehokkuuden kehitystä. Indikaattorit kerätään osana Responsible Care -ohjelman indikaattoreita. Kemianteollisuus onkin ensimmäinen toi- miala Suomessa, joka räätälöi itselleen materiaalitehokkuuden indikaattorit. Tämä kuvastaa hyvin toimialan halua olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä kestävän kehityksen edistämisessä. Yrityksille on myös tarjolla hankkeessa pilotoitu materiaalikatselmusmalli. Uusi työkalu antaa mahdollisuuksia myös resurssitehokkuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun yritystasolla sekä valmiuden tuottaa tuoteketjutarkasteluun tarvittavia tietoja. www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa• alasta/rc20/mika-responsible-care/ www.spice3.eu • www.energiatehokkuussopimukset.fi • 2/2014 15 Rakentaminen ja asuminen Yhteinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys siitä, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä ”lähes nollaenergiarakennuksilla”. • TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL • Kuva: Kari Palsila / Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy F InZEB-hankkeessa määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä on asetettava. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Keväällä 2014 käynnistyneessä hankkeessa näkemyksiä ja määritelmiä sekä tietoa ja kokemuksia toteutuneista kohteista kootaan avoimissa työpajoissa, joita järjestetään neljä. Työpajojen tuottamat esitykset ovat kaikkien nähtävillä hankkeen verkkosivuilla. FInZEB-hankkeeseen osallistuu Suomen johtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy. Hankkeen on tarkoitus päättyä keväällä 2015. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on edellyttänyt useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Niitä ovat olleet esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö. − Yhteisen hankkeen avulla saamme teol lisuudelta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille on asetettava. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämi- Pientalorakentajien kannattaa tutustua muiden rakentajien kokemuksiin Energiatehokaskoti.fisivustolla, jossa esitellään muun muassa kuvan talo Villa Isover. 16 2/2014 sorvin ääreltä Rakentaminen ja asuminen Kuva: Virpi Mustonen Sirpa Mustonen viestintäpäällikkö Motiva seen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä, joka on yksi FInZEBhankkeen rahoittajista. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin, joiden vähäinen energiantarve katetaan lähinnä uusiutuvalla energialla. Näille ratkaisuille on myös EU:n laajuiset markkinat. Rakennusalaa kannustetaankin kehittämään, tutkimaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia rakennuksia kokemusten ja osaamisen kartuttamiseksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien viranomaisten käytössä olevien rakennusten on oltava lähes nolla-energiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. • www.finzeb.fi Energiatehokas koti -hanke lähes nollaenergia rakentamista edistämässä • Motivan Energiatehokas koti -hankkeen tavoitteena on edistää lähes nollaenergiatason pientalojen yleistymistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki Suomeen rakennettavat pientalot olisivat lähes nollaenergiatasoa. Motivassa seurataankin tarkasti FInZEB-hankkeen etenemistä. Energiatehokas koti -hankkeessa on mukana sekä energia-, rakennus- että talotekniikka-alan toimijoita. Pientalorakentajalle tuotettu Energiatehokaskoti.fi -sivusto kokoaa yhteen niin rakentamisen ratkaisut kuin hyvät kokemukset. Seurantakohteiden kautta saadaan erittäin energiatehokkaasta rakentamisesta tietoa niin hankkeen aikana kuin sen jälkeen: kohteista kerätään mittaustietoa sekä asukkaiden käyttökokemuksia ensimmäiset kaksi vuotta talon valmistumisen jälkeen. Energiatehokas koti -hankkeessa ovat mukana Energiateollisuus ry, Sähköinfo Oy, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Aurinkosuojaus ry, Pientaloteollisuus PTT ry, RT Eristetuoteteollisuus ry, Lammi-Kivitalot Oy, Pohjolan Design-Talo Oy, Rautakesko Oy sekä SaintGobain Rakennustuotteet Oy. Hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö. • www.energiatehokaskoti.fi M+-lehti lukijoiden silmin Viestintäala ja erityisesti media ovat voimakkaassa murroksessa. Miten pärjää M+-lehti tässä myllerryksessä, kysyimme lukijoiltamme. Apuna oli Sales Questor Oy. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimessa 75 lehden lukijaa huhtikuussa. Haastateltavat valittiin satunnaisesti tilaajarekisteristä. Lukijakuntamme on varsin miehinen (4/5). Yli puolet vastaajista on yli 50-vuotiaita, ja alle 40-vuotiaiden osuus on pieni. Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus korostuu vahvasti. Lehden koetaan menneen parempaan suuntaan viime vuosina, mutta lukijakunta on jakautunut kahtia: niihin joille lehden edustamat asiat olivat tärkeitä ja niihin, jotka suhtautuivat teemoihin ja koko lehteen melko välinpitämättömästi, mutta eivät silti kriittisesti. Tutkimuksen johtaja Ville Haikola kiteytti asian näin: ”Lehteä joko pidetään tärkeänä ja hyvänä tai sitten sillä on vain vähäinen merkitys ja asenne siihen on neutraali.” Lehden yleisarvosana oli keskinkertainen 3,62 (1−5 asteikolla). Yhdeksän kymmenestä haluaa lehden mieluiten paperiversiona, tosin alle 50-vuotiaissa oli aavistuksen enemmän sähköistä versiota kannattavia kuin vanhemmissa. Yhden lehden lukemiseen arvioitiin käytettävän aikaa keskimäärin vain noin 13 minuuttia. Kotonaan lehteä lukevat käyttävät siihen selvästi töissä lukevia enemmän aikaa. Useampi kuin kaksi kolmesta sanoo lukevansa lehteä työpaikallaan, julkisella sektorilla työskentelevistä yli neljä viidestä. Positiivista sen sijaan oli, että joka toinen sanoo säilyttävänsä lehden ainakin seuraavaan numeroon ja lähes joka neljäs palaa siihen jossain vaiheessa. Keskimäärin yhtä lehteä lukee 2,7 henkilöä tilaaja mukaan lukien. Käytännön esimerkit energiatehokkuuden parantamisesta ovat selvästi toivotuin aihe, yli puolet haluaa lisätä niiden osuutta ja käytännössä juuri kukaan ei halua vähentää. Myös energiatehokkuussopimuksista ja -katselmuksista, sekä ajoneuvoista, henkilöautoista ja polttoaineista toivotaan enemmän sisältöä vastaisuudessa. Asiantunteva on ominaisuus, jonka kolme neljästä lukijasta liittää M+-lehteen. Noin joka toinen pitää lehteä myös puolueettomana ja luotettavana. Lehden jutuista myös keskustellaan kollegoiden tai tuttavien kanssa, sanoo reilu kolmannes. Onpa niitäkin, joiden omassa organisaatiossa jokin lehden juttu on johtanut tai edistänyt käytännön toimenpidettä. 2/2014 17 Puusta polttonesteitä UPM jalostaa mäntyöljyn uusiutuvaksi dieseliksi • Teksti: Sirpa Mustonen • Kuva: Brendan Delany UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa käynnistyi vuonna 1892 teollinen lankarullien tuotanto koivusta sorvaamalla. Sulfiittisellun valmistus lankarullien sorvaustähteistä aloitettiin viisi vuotta myöhemmin. Nyt siellä tehdään jälleen teollista historiaa. L appeenrantaan on rakennettu maailman ensimmäinen puupohjaista biopolttoainetta kaupallisessa mittakaavassa valmistava biojalostamo. 150 miljoonan euron biojalostamo tuottaa vuosittain 100 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä, mikä vastaa 120 miljoonaa litraa. Se valmistetaan puun uuteaineesta, raakamäntyöljystä, jota syntyy kemiallisen sellunvalmistuksen tähteenä. Tuotanto käynnistyy syksyllä 2014. Kaikki alkoi lankarullista − Kaukaan tehtaiden 140-vuotinen historia on huikea kertomus suomalaisen yrittämisen sisukkuudesta, rohkeista investoinneista ja metsäteollisuuden kehitystyöstä Suomessa, kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista. Vuoden 2012 investointipäätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset ja EU:n uudet lakiehdotukset biopolttoainelainsäädännössä aiheuttavat epävarmuutta koko biopolttoainesektorilla. − Näemme biotaloudessa suuria mahdollisuuksia, ja esimerkiksi puupohjaiset biopolttoaineet voisivat hy18 2/2014 vin toimia biotalouden vetureina ja edelläkävijöinä, Mannonen jatkaa. UPM Kaukaan tehtailla tuotettava uusiutuva diesel UPM BioVerno on perinteiseen öljypohjaiseen dieseliin rinnastettava tuote. Sitä on testattu koemoottoreilla sekä Suomessa että Saksassa riippumattomissa tutkimuslaboratorioissa sekä henkilöautotesteillä että raskaalla kalustolla. Tulokset osoittivat tuotteen toimivan kaikissa testatuissa moottorijärjestelmissä. Liikennekoeajot henkilöautoilla saatiin päätökseen alkuvuodesta. VTT:n testikuljettajat ajoivat neljällä uudella VV-Auton Volkswagen Golf 1.6.TDI -autolla yhteensä 80 000 kilometriä testiajoa. − Liikennekoeajot osoittivat aiemmin tehtyjen moottori- ja ajoneuvokokeiden tavoin, että uusiutuva diesel UPM BioVerno toimii täysin tavallisen dieselin tavoin. Tuote tulee markkinoille vielä tänä vuonna, Mannonen kertoo. 20 prosenttiin liikenteen polttoaineissa vuoteen 2020 mennessä. VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) saivat toukokuussa valmiiksi selvityksen EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutusten arvioinnista. Selvityksessä todetaan, että biopolttoaineiden käytön lisääminen on Suomelle edullisin tapa saavuttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet. Suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa liikenteessä käyttämällä toisen sukupolven biopolttoaineita, jotka soveltuvat myös nykyisiin ajoneuvoihin. • www.transsmart.fi • www.upmbiopolttoaineet.fi Biopolttoaineilla päästövähennyksiä Mäntyöljyä syntyy noin kaksi prosenttia tuotettua sellutonnia kohti. Mannonen kertoo, ettei mäntyöljyn käyttö raaka-aineena kilpaile ruoantuotannon kanssa, eikä lisää maankäyttöä tai metsähakkuita. Lappeenrannan biojalostamon käyttämä mäntyöljymäärä on pieni lisä globaaliin käyttöön, eikä sillä ole hänen mukaansa vaikutusta maailman mäntyöljytaseeseen. Mäntyöljystä jalostettu uusiutuva diesel laskee autoilun kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Luku on laskettu polttoaineen koko elinkaaren ajalta, tuotantoon ja raaka-aineisiin käytetty energia mukaan lukien. UPM Lappeenrannan biojalostamon tuotanto kattaa noin neljänneksen koko Suomen velvoitteesta saada biopolttoaineiden osuus nousemaan Menestystä kestävän energian kilpailuissa Uusiutuva UPM BioVerno -diesel voitti matkustukseen liittyvien projektien sarjan EU:n Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailussa kesäkuussa. Kilpailussa palkittiin Euroo pan parhaat kestävän energian projektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä. Vuotta aiemmin kultaa ja kunniaa tuli kestävän kehityksen biopolttoainepalkinnon uusien teknologiainno vaatioiden sarjassa Rotterdamissa (Sustainability Award 2013 for Breakthrough Innovation in Technology). Puusta polttonesteitä Sahanpurukin sopii polttonesteen raaka-aineeksi • St1 Biofuels on saanut 12 miljoonan euron investointituen työ- ja elinkeinoministeriöltä Kajaanin biojalostamon rakentamista varten. Jalostamossa ryhdytään valmistamaan bioetanolia sahanpurusta. Energiatukipäätöksen jälkeen St1:n ja SOK:n omistama North European Bio Tech Oy (NEB) teki investointipäätöksen uuden bioetanolitehtaan rakentamisesta Kajaanin Renforsin Rannan teollisuusalueelle. Tehtaalla ryhdytään tekemään Cellunolix®-bioetanolia sahanpurusta. – Kajaanin tehdashanke on sekä teknisesti että kaupallisesti merkittävä pelinavaus St1 Biofuelsille. Tuotekehityksemme mahdollistaa nyt etanolinvalmistuksen kestävästä ruokaketjun ulkopuolisesta raaka-aineesta. Tämä hanke on monistettavissa ja seuraavien tehtaiden kokoluokka on kasvatettavissa hyvinkin 50–100 miljoonan litran vuosituotantoon, kertoo St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho. Aho näkee tuotekonseptille myös merkittävää vientipotentiaalia. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että meillä käytetyistä liikenteen polttoaineista 20 prosenttia perustuisi uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoden velvoite polttoaineen jakelijoille on kuusi prosenttia. – Hallitus haluaa tätäkin kautta olla voimakkaasti mukana ponnisteluissa kotimaisen biopolttoainetuotannon sekä kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon liittyvän uuden teknologian kaupallistamisessa, ministeri Jan Vapaavuori perustelee tukipäätöstä. – Näemme biotaloudessa suuria mahdollisuuksia, ja puupohjaiset biopolttoaineet voisivat toimia biotalouden vetureina ja edelläkävijöinä, sanoo Sari Mannonen. Pekka Grönlund, 029 506 4815, • TEM Mika Aho, 0105 572 375, • [email protected], St1 Biofuels Oy 2/2014 19 Transsmart Joka ikinen litra Suomessa tuotettua biopolttoainetta vähentää tuontienergian tarvetta, sanoo Timo Huhtisaari. Suomesta kestävän liikenteen mallimaa TransSmart-tutkimusohjelma järjestää 9. lokakuuta klo 8.30 alkaen seminaarin Finlandia-ta lossa. Tilaisuus on askel kohti TransSmart-visiota Suomesta kestävän liikenteen mallimaa na. Pääteemat ovat energia, ajo neuvot, älypalvelut ja liikenne järjestelmä. Motiva järjestää TransSmart-seminaarin rinnal la Finlandia-talossa liikenteen Cleantech-hankinnoista tilaajatoimittajatilaisuuden julkisel le sektorille. Yhdessä tilaisuudet ovat ikkuna liikenteen tulevai suuteen. Ilmoittautumiset Motivan tapah tumakalenterin kautta. www.motiva.fi >ajankoh• taista >tapahtumat 20 2/2014 Transsmart Öljyaikakaudesta biotalouteen Maailman raakaöljyvarat ehtyvät ja vaihtoehtoja öljylle etsitään intensiivisesti. Metsävaroiltaan rikas Suomi voisi siirtyä öljyaikakaudesta bio talouteen edelläkävijöiden joukossa. Biotalous voimistuu myös liikenteessä. • TEKSTI: SIRPA MUSTONEN • Kuva: Petri Kuokka V TT:n tutkijoiden mukaan tulevaisuus näyttää Suomessa nykyistä paremmalta, jos uudentyyppisen, biotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehittäminen otetaan tosissaan. Ainakin 20–30 vuotta kestävä siirtyminen biotalouteen edellyttää kuluttajilta sopeutumista ja yrityksiltä riskinottokykyä ja merkittäviä investointeja. Valtionhallinnon päätöksentekijöiltä muutos vaatii pitkäjänteistä tukea. Siirtymäkaudella muutosta pohjustavat tutkimusohjelmat. Nelivuotinen TransSmart-tutkimusohjelma tavoittelee älykästä ja vähähiilistä energiaa käyttävää liikennettä. Biopolttoaineita raskaaseen liikenteeseen Yksi tutkimusohjelman monista hankkeista on 2GBioPilot, jonka päärahoittaja on Tekes. Siinä tavoitellaan uusia raskaan kaluston markkinoita kestävän kehityksen biopolttoaineille, etanolin, biokaasun ja metsäpohjaisen parafiinisen dieselpolttoaineen tarjonnan kasvua sekä toimivaa mallia tuottajien, jakelijoiden, autonvalmistajien ja käyttäjien välille. Hankkeessa tutkitaan kolmea kestävän kehityksen mukaista toisen sukupolven biopolttoainekonseptia: 1) lisäaineistettua dieseletanolia, 2) biometaania ja 3) mäntyöljyyn perustuvaa parafiinista dieselpolttoainetta. Yrityshankkeiden varsinaisia osapuolia ovat Neot (North European Oil Trade), St1, UPM, Itella ja Stara. Rinnalla on VTT:n tutkimuslaitoshanke. VTT:n roolina on kehittää vaihtoehtopolttoaineiden pakokaasumittausmenetelmiä, ylläpitää kansainvälisiä yhteyksiä IEA:n suuntaan ja koordinoida, raportoida sekä arvioida yrityshankkeita. Helsingin Seudun Liikenteellä Muita kokonaishankkeeseen kytkeytyviä tahoja ovat mm. Helsingin (HSL) on kunnianhimoiset päästöSeudun Liikenne, Helsingin Bussi- jen vähentämistavoitteet ja ympärisliikenne, Veolia Transport, Scania töbonusjärjestelmä, joka palkitsee (Ruotsi), Scania Finland, Volvo Trucks edelläkävijäbussiyhtiöitä antamalla niille rahallista korvausta päästöjä väFinland, Gasum ja Neste Oil. − Hienoa saada näin monta toimi- hentävän teknologian korkeammista jaa saman pöydän ääreen puhaltamaan kustannuksista. HSL arvioi teknoloyhteen hiileen. Edistykselliset biopolt- gianeutraalisti, mitä ympäristöhyötyjä toaineet ovat merkittävä mahdollisuus kullakin teknologialla saavutetaan ja Suomelle, sanoo TransSmart-ohjelmaa kuinka paljon pisteitä niiden avulla on johtava tutkimusprofessori Nils-Olof mahdollista saada. 2GBioPilot-hanke konkretisoi esimerkiksi sitä, kuinka Nylund VTT:ltä. Biotalous perustuu luonnonva- paljon ympäristöbonuspisteitä busrojen järkevään, kestävään käyttöön ja se liittyy tuleEdistykselliset biopolttoaineet vaisuudessa lähes kaikkeen ovat merkittävä mahdollisuus toimintaan. Tutkijoiden mukaan biotalous voisi sitoa Suomelle. yhteen erilaisia teknologioita, markkinoita ja toimintatapoja. Se yhdistää tulevaisuudessa siyhtiöt voivat kilpailutuksessa saada erilaisia teollisuudenaloja ja kestävän dieseletanolin käytöllä. Scanian kaksi dieseletanolibussia kehityksen ajattelutavan liiketoiminsaatiin koekäyttöön Helsingissä viime taan. marraskuussa HSL:n linjalla 41 KamPositiivinen vaikutus pista Kannelmäkeen Helsingin Bussikansantalouteen liikenne Oy:n (Helb) liikennöimällä − Joka ikinen litra Suomessa tuotettua reitillä. Toistaiseksi kokemukset ovat biopolttoainetta vähentää tuontiener- olleet varsin hyviä. VTT hoitaa bussien giaa ja pienentää Suomen kauppata- testauksen sekä päästöjen ja kulutukseen vajetta. Sillä on todella suuri po- sen seurannan. Huhtisaaren mukaan dieseletanositiivinen vaikutus kansantalouteen ja työllisyyteen sekä liikenteen päästöjen libussien avulla pystyttäisiin vähenvähentämiseen Suomessa, toteaa bio- tämään merkittävästi sekä lähi- että polttoaineisiin erikoistunut asiantun- hiilidioksidipäästöjä suurimmissa kaupungeissa Suomessa. tija Timo Huhtisaari Neot-yhtiöstä. − Vaihtoehtoja pitäisi katsoa avoiNeot on St1:n, Shellin ja ABC-asemien polttoaineiden hankintayhtiö. Se min silmin. Vuoteen 2030 mennessä huolehtii dieseletanolin hankinnasta sähköinen liikenne ei vielä syrjäytä myös 2GBioPilot-hankkeen bussiko- nestemäisiä polttoaineita. Infrastrukkeiluun. Huhtisaaren mielestä diese- tuuri niitä varten on jo olemassa eikä letanoli on kiinnostava tuote, mutta siirtyminen fossiilisista polttoaineista Suomen kilpailukykyä ja energiahuol- biopolttoaineisiin vaadi suuria investoa on katsottava kokonaisuutena, tointeja, Huhtisaari pohtii. Hän harmittelee sitä, että EU on jossa huomioidaan kaikkien toimijoiikään kuin korjannut kurssia bioden polttoainetuotteet. − Kaikki hyötyvät yhteistyöstä. polttoaineista muihin vaihtoehtoihin, 2GBioPilot-hankkeessa todennetaan vaikka juuri biopolttoaineiden avulla biopolttoainetuotteiden konkreetti- olisi mahdollista saada aikaiseksi nen toimivuus Suomessa. Tämä on merkittäviä päästövähennyksiä sekä tärkeää, jotta saataisiin suomalaiset raskaassa liikenteessä että henkilöaukuljetus- ja bussiyhtiöt investoimaan topuolella jo lähivuosina. uudentyyppiseen kalustoon, Huhtisaari jatkaa. www.transsmart.fi • 2/2014 21 Hyvin tehty Kestävyyttä kaivoksiin Kallioon kätkeytyvien luonnonvarojen hyväksikäyttö vaatii voimatoimia, jotka muuttavat maisemaa ja huonosti suunniteltuna vaikuttavat ympäristöön haitallisesti. Voiko uusiutumattomien mineraalien hyödyntäminen olla kestävää? Mikä voisi olla kaivostoiminnan kestävyyden mitta? • TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN • Kuva: Tero Pajukallio/ Diaidea 22 2/2014 K aivannaisteollisuus on kokenut sadassa vuodessa isoja muutoksia. Nykyaikaan nähden viime vuosisadan alussa kaivoksista louhittiin kovin pieniä määriä. Aikansa suurimmassa suomalaiskaivoksessa Outokummussa toiminta oli aloitettu kokeiluluonteisena jo vuonna 1910, mutta vasta vuonna 1929 raakamalmin louhinta ylitti ensimmäisen kerran 100 000 tonnin rajan. Outokummun kaivos ja yhtiöön aiemmin kytkeytynyt malminetsintä loivat pohjan isolle teollisuuden alalle. Kansainvälisesti tunnettuja suomalaislähtöisiä yhtiöitä on useita, kuten esimerkiksi Metso Minerals Oy, Normet Oy, Outotec Oyj ja Sandvik Mining and Construction Oy. Outokummussa kaivosyhtiö hallinnoi varsinaisen louhinnan ja malmin rikastuksen lisäksi myös malminetsintää ja jopa asuntotuotantoa, maatilaa ja urheilukenttää. Nykyaikana kaivoksen varsinaisetkin toiminnot jakautuvat monelle pienemmälle yhtiölle. Tutkimus ja tuotekehityskin tapahtuvat pienten ja keskisuurien yritysten toimesta. ”Vihertyvät kaivokset” Suomi on sitoutunut vahvasti kaivannaisteollisuuden systemaattiseen kehitystyöhön. Vuonna 2010 julkaistiin Suomen mineraalistrategia. Taustalla oli laajempi huoli raaka-ainehuollosta ja sen kestävästä kehittämisestä. Tekes käynnisti Vihreä kaivosteollisuus -oh- Hyvin tehty Vesijalanjälkitarkastelu kuvaa hyvin kaivoksen ympäristövaikutuksia. Ohjelman piirissä on tutkittu ja pohdittu kaivostoiminnan vihertymistä kestävän ja hyväksyttävän kaivostoiminnan 2030 visiosta lähtien (SAM, Sustainable Acceptable Mining 2030). Tutkimuslaitokset, kaivosyhtiöt, hallinto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat yhdessä kehittämässä SAM-visiota. Kaivosteollisuus on alkutuotantoa, jolla on suuret vaikutukset ainakin paikallisesti ja usein myös laajemmin. Kaivokset luovat työpaikkoja, niillä voi olla vaikutuksia myös matkailu- sekä maa- ja metsätalouden elinkeinoihin. – Useimmiten kaivoksen maisemavaikutukset jäävät hyvin paikallisiksi, mutta vesien hallinta on kohtalonkysymys. Meillä, ehkä vähän monesta muusta maasta poiketen, on vettä jopa liiankin paljon. Kaivostoimintaan on kehitetty ja Suomessa otettu varsin laajasti käyttöön suljettuja vedenkiertoja. Murskatusta rikastushiekasta huuhdotaan erilleen raskaampi kultapitoinen hiekka Pampalon kultakaivoksella Ilomantsissa. Kaivoksessa on suljettu veden kierto. jelman vuonna 2011 ja tiedotti silloin otsakkeella: Kaivosteollisuus vihertyy – Talvivaarasta huolimatta. – Sen lisäksi, että tuotamme raakaaineita, varmistamme omalla kaivostoiminnalla alan tutkimus- ja tuotekehitystä. Kaivosteknologian vienti edellyttää kotimarkkinoita, sanoo Green Mining -ohjelmaa koordinoiva Harry Sandström. Mutta miten ihmeessä kaivostoiminta voi vihertyä, kun kyse on uusiutumattoman luonnonvaran käytöstä? – Ainakin tuo termi herättää huomiota ja keskustelua. Eivät maasta kaivetut raaka-aineet minnekään häviä. Kierrätyksen avulla niitä voidaan ottaa uudelleen käyttöön, Sandström toteaa. Vesijalanjälki kertoo paljon Kaivosten ympäristövaikutusten arviointiin ollaankin kehittämässä lähestymistapaa juuri vesijalanjäljen kautta. Menetelmä perustuu ISO 14046 -vesijalanjälkimetodologiaan. Vesijalanjälki huomioi toiminnan vaikutuksen sekä käytetyn veden määrään että laatuun. – Maailman vesistä makeaa vettä on vain kolme prosenttia, ja siitä suurin osa on jäässä, muistuttaa VTT:n tutkija Elina Saarivuori. Vesijalanjäljen arvioinneissa keskeisiä teollisuuden aloja ovat elintarvike-, tekstiili-, kaivos-, metsä-, öljy- ja kemianteollisuus. Tarkastelujen tavoitteena on veden saatavuuden ja käyttökelpoisuuden selvittäminen. Siihen vaikuttavat veden kulutusmäärät ja veden laadun heikentyminen. Tutkijat ovat todenneet, että vesijalanjälki soveltuu kaivoksille ja kaivostuotteille, sillä tiedot toiminnasta ovat melko helposti saatavilla. Laskennassa huomioidaan paikalliset olosuhteet, kuten pohjaveden ja pintaveden käyttö, muut vedenkäyttäjät ja mahdollinen kilpailu vedestä. – Suomen etuina ovat hyvät vesivarat ja prosessien vesitehokkuus. Meillä on myös teknologiaosaamista ja teho- kasta vedenpuhdistustekniikkaa. Pitää kuitenkin muistaa, että vesivastuullisuus ulottuu koko tuotantoketjuun. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen kaivoksen vesijalanjälkeen lasketaan mukaan myös muualta maailmalta kaivokselle tulevat aineet, kuten kemikaalit. Kahden toiminnassa olevan kaivoksen vesijalanjäljet on arvioitu. Toinen niistä on elinkaaren loppuvaiheessa oleva Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen nuorempi Kittilän kultakaivos. Pyhäjärven kaivos on avattu vuonna 1962 ja se ennakoidaan suljettavaksi 2018. Kaivos tuottaa kupari-, sinkki- ja pyriittirikastetta. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd, ja kaivos työllistää 212 henkilöä. – Pyhäsalmen kuparirikasteesta valmistetun kuparianoditonnin vesijalanjäljeksi on laskettu 240 litraa H20 ekvivalenttia, joka on vesijalanjäljen yksikkö, joka huomioi veden alueellisen saatavuuden. Siitä 55 prosenttia aiheutuu itse kaivostoiminnasta, 37 kemikaaleista ja raaka-aineista, 7 jatkojalostuksesta ja prosentin verran energiasta ja kuljetuksista. Kaivoksia tarvitaan – Monien tuotteiden raaka-aineina käytetään erilaisia epäorgaanisia yhdisteitä. Tuotteita ja prosesseja suunniteltaessa on aina huomioitava raaka-aineen ominaisuuksien lisäksi saatavuus. Kierrättäminen on erityisen tärkeää niukkojen luonnonvarojen kohdalla, jotta raaka-ainepulalta vältyttäisiin, sanoo Motivan asiantuntija Riitta Lempiäinen. Mineraalivarantojemme suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen. Yhteiskunta tarvitsee jatkossakin kaivoksista saatavia metalleja. Esimerkiksi rautaa ja kuparia on hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla. Koko älyliikenteemme ja jopa tähän lehteen käytettävä paperi sisältävät mineraaleja. 2/2014 23 Elvari Säästä jopa satasia sähköläm Sähkölämmitys mielletään usein energiasyöpöksi ja kalliiksi pientalon lämmitysvaihtoehdoksi. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Sähkölämmittäjällä on mahdollisuus ottaa käyttöön erilaisia keinoja, joiden avulla lämmitykseen kuluva sähkön määrä pysyy maltillisena. • TEKSTI: SARI KASTE • Kuva: ISMO PEKKARINEN / Lehtikuva S ähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin useassa sähkölämmitteisessä pilottikohteessa lämmityssähkön kulutus on pienentynyt noin 30–40 prosenttia ainoastaan eri tilojen lämpötiloja säätämällä ja pienillä investoinneilla uuteen tekniikkaan. Siis noin 120 m2 kodissa, jossa sähköä on vuodessa kulunut ennen toimenpiteitä noin 20 000 kWh, vuotuinen kulutus on tippunut 12 000 –14 000 kilowattituntiin. Muutos lähtee asukkaasta Talon asukkaat ovat pääroolissa, kun tavoitellaan energiatehokkuutta tai lämmityssähkönkulutuksen pienentämistä. Kulutukseen vaikuttaa voimakkaimmin sisälämpötilojen säätäminen ja pitäminen oikeina. Suora sähkölämmitys sopii erinomaisesti lämmittämisen energiatehokkaaseen periaatteeseen eli lämmön tuottamiseen sinne missä sitä tarvitaan. Tyhjää taloa tai tilaa on turha lämmittää, joten lämpötilan alentaminen poissaolojen, kuten lomien ajaksi, on kannattavaa. Energiatehokkuuden perustoimet ja pidä sisälämpötilat läm • aseta mitetyissä tiloissa suositusten mukaisina – oleskelutilat 20–21 °C – makuuhuoneet 18–20 °C – varasto 12 °C – autotalli 5 °C • ilmanvaihtoa aina käyttö • käytä tarpeen mukaan. estä hallitsemattomat ilmavuodot Kerran kunnolla tehtyjen säätötoimien eteen ei myöhemmin tarvitse enää ponnistella ja muuttuneisiin lämpötiloihin tottuu, kun lämpötilaa alennetaan pienin askelin. Säännöllistä 24 2/2014 kulutuksen ja lämpötilojen seurantaa kannattaa toki tehdä. – Nykyisin säästötoimien vaikutusta voi myös seurata entistä helpommin, kunhan kirjautuu netissä oman sähkönjakeluverkkoyhtiönsä tai sähkönmyyjänsä sivuilla olevaan energiankulutuksen seurantapalveluun. Yleensä eilisen päivän kulutustietoja voi katsella jo puoleenpäivään mennessä, kannustaa Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä. – Teemme arkisia ympäristötekoja päivittäin, emme esimerkiksi heitä roskia luontoon ja viemme pullot kierrätykseen. Miksi emme miellä sähkönkäytön vähentämistä yhtä tärkeäksi teoksi, kun sen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja sitä voi tehdä joka päivä, toteaa Elvari-hankkeen vetäjä Päivi Suur-Uski Motivasta. Harkitse tarkkaan lämmitysmuodon vaihtamista Vallitseva mielikuva on, että sähkölämmitys olisi huono ja kannattamaton lämmitysvaihtoehto. Pientalon sähkölämmityksen vaihtaminen toiseen lämmitysmuotoon on kuitenkin iso investointi, jota ei helposti käännetä kannattavaksi. Lämmitystavan vaihtoon ei kannata ryhtyä ennen kuin on selvittänyt, voiko vaikkapa säätöjä muuttamalla taikka pienillä investoinneilla, kuten lisälämmönlähteellä, vähentää sähkönkulutusta. Investoinnin tarve ja toimenpiteen soveltuvuus on aina asunto- ja asukaskohtaista, eikä yleispäteviä neuvoja ole. Suoran sähkölämmityksen vaihtaminen on harvoin kannattavaa, koska koko lämmönjakojärjestelmän muutos on mittava investointi. Vesikiertoisen sähkölämmityksen vaihtaminen esimerkiksi pellettiin tai maalämpöön on yksinkertaisempaa, kun tarvittava lämmönjakojärjestelmä on jo olemassa, mutta investointi muutokseen on siltikin suuri ja se kannattaa harkita tarkoin. Elvari mityslaskussa Sähkölämmittäjän helpot tehostamistoimet Ilmalämpöpumppu on usein helppo suoran sähkölämmityksen tehostaja. Tosin Elvarin pilottikohteissa on käynyt ilmi, että muillakin keinoin voi samaan lopputulokseen päästä. Ahkeran puun ja tulisijan käyttäjän sähkönkulutus voi olla jo tasolla, jossa lämpöpumpun hyöty jää vähäiseksi. Elvarin pilottikohteissa on selvinnyt myös, että lämmittimien ja termostaattien uusimisella sekä lisäämällä lämmitykseen aikaohjaus, saadaan säätöihin lisää tarkkuutta ja lämmityksen ohjaus paranee merkittävästi. – Markkinoilla kaivataan puolueetonta tietoa sähkölämmityksen tehokkuudesta, mahdollisuuksista ja käyttökelpoisuudesta. Tietoa ei ole olemassa riittävästi, vaan lämmitysmarkkinoita ja -valintoja ohjaavat mielikuvat ja laitekauppiaat, sanoo Arto Saastamoinen STUL:sta, joka on myös mukana Elvari-hankkeessa. Onnistuminen ja hyvät tulokset kannustavat jatkamaan Elvari on Motivan koordinoima yhteistyö hanke, jolla tehostetaan sähkölämmitteisten pientalojen energiankäyttöä. Elvarissa ovat mukana energia-alalta: Energiapolar Oy, Energiateollisuus ry, Helsingin Energia, JE-Siirto Oy ja Ryhmä 4 (Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy ja Savon Voima Verk ko Oy) ja talotekniikka-alalta: Ensto Oy, Scanoffice Oy sekä Sähkö- ja teleurakoitsija liitto STUL ry. Elvarin pilottikohteissa on testattu eri keinoja lämmityskulutuksen pienentämiseen. Esimerkiksi säätämällä lämminvesivaraajan veden lämpötila 80 asteesta 60 asteeseen syntyy säästöjä vuositasolla jo merkittävästi. Useita muitakin keinoja on kokeiltu, mutta niiden vaikutukset ja soveltuvuus eri kotitalouksille vaihtelevat suuresti. Merkittäviä tuloksia on saatu asentamalla aikaohjatut termostaatit kylpyhuoneen sähköiseen lattialämmitykseen. Toimenpiteellä on lähes puolitettu tilan lämmittämiseen käytetty energia. Tämä tarkoittaa tavanomaisen pientalon kylpyhuoneessa noin 1 000 kWh vuodessa. Jos kaikkiin kylpyhuoneisiin, joissa on sähköllä toimiva lattialämmitys, asennettaisiin aikaohjattu termostaatti, saataisiin valtakunnan tasolla merkittäviä säästöjä. – Hankkeessa saadut sähkönkäytön tehostamisen tulokset ovat olleet hämmästyttäviä. Kaikista sähkölämmittäjistä ei varmaan tule aivan samanlaisia tehosäästäjiä kuin näistä Elvarin pilottikohteista, mutta merkittäviä säästöjä on saatavissa yllättävänkin helposti ja edullisesti, toteaa myös Salomaa. Päivi Suur-Uski, 0424 281 243, • [email protected], Motiva 2/2014 25 Uusiutuva energia Biokattiloiden käyttö tehokkaaksi • TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN • Kuva: YMpäristöministeriö S uomen kiinteistöjen käytössä on 228 000 alle yhden megawatin biokattilaa, jotka kuuluvat rakennusten energiatehokkuusdirektiivin piiriin. Suurin osa niistä eli 172 000 on pilkekattiloita. Niistä arviolta 50 000 on kaksoispesäkattiloita, joissa voi polttaa sekä öljyä että pilkettä. Bioenergia-ala on nyt lähtenyt yhteisvoimin tekemään neuvontaa bioenergian käytön tehostamiseksi kattiloissa. Tätä varten on laadittu Kutteriohjelman sopimus, joka allekirjoitettiin huhtikuussa 2014 ympäristöministeriössä. Sopimuksessa ovat mukana Bioenergia ry, Ariterm Oy, Nuohousalan Keskusliitto ry, Lämmitysenergia Yhdistys ry, Suomen Omakotiliitto ry, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Mo- tiva osallistuu sopimukseen liittyvien hankkeiden ja projektien toimeenpanoon ja kehittämiseen sekä vuosiraportin kokoamiseen. – Kattilan käyttäjä ei ehkä aina tunne kaikkia laitteen ominaisuuksia eikä huolehdi riittävästi huolloista. Toisaalta myös pilkkeiden varastoinnissa voi olla puutteita. Keskitymme neuvonnassa näihin asioihin ja laitteistojen uusimiseen, kertoo Motivan asiantuntija Kirsi Sivonen. Pilkekattilan käytön energiatehokkuudesta on tuotettu sopimusosapuolien kanssa painettu ja sähköinen Pilkelämmittäjän energiansäästöopas. Hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö. • www.motiva.fi/tehokkaastipuulla Sivonen, 0424 281 240, • Kirsi [email protected], Motiva Kutteriohjelman sopimuksen avulla tehostetaan biokattiloiden käyttöä. Aurinko ja joki lämmittävät rivitaloa edullisesti Bussilastillinen ihmisiä tutustui Porin Kalaholmassa sijaitsevaan rivitaloyhtiöön Motivan ja ympäristöministeriön aurinkokävelyllä. • TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN • Kuva: Leila Timonen A urinkokävely eli 17. heinäkuuta järjestetty retki oli osa Motivan koordinoiman Kuluttajien energianeuvonnan Porin SuomiAreenan ohjelmaa. Rivitalo kiinnosti, sillä siellä nautitaan tavanomaista edullisemmista asumiskustannuksista. Noin sadan neliön huoneistojen lämmitys- ja käyttövesikustannukset ovat huoneistoa kohden vain 50 euroa kuukaudessa eli kolmasosan siitä, mitä vastaavat kustannukset ovat keskimäärin rivitaloissa. Rivitalon kuusi huoneistoa ja niiden käyttö- Kuvassa näkyvien noin sadan neliön huoneistojen lämmitys- ja käyttövesikustannukset ovat vain kolmasosa keskimääräisistä kustannuksista. 26 2/2014 vesi lämpiävät yhdistetyn aurinko- ja lämpöpumppujärjestelmän avulla. – Uusiutuvan energian järjestelmiin suhtauduttiin alun perin epäluuloisesti, sillä investointi niihin maksoi suoraa sähkölämmitystä enemmän. Nyt ratkaisuun ollaan todella tyytyväisiä, olen saanut pelkästään hyvää palautetta, sanoi talon rakennuttaja Juha-Pekka Perttula. Varastorakennuksen aurinkokeräimistä saatua lämpöä täydentää vesistöenergia viereisestä Kokemäenjoesta. Perttula kertoi miettineensä rakentamisen alkuvaiheessa, miten jokea voitaisiin hyödyntää. Porin kaupungin kanssa tehtiin pienen paperisodan jälkeen vuokrasopimus, ja jokeen laskettiin ruoppaajan avulla kaksi 400 metrin mittaista lämmönkeruuputkistoa puolentoista metrin syvyyteen. – Vesistöenergia on maalämpöä edullisempaa. Vesi tulee joesta noin kuusiasteisena eli kaksi astetta lämpimämpänä kuin maalämpökaivosta. Aurinkolämpö saadaan varastorakennuksen kattoon integroiduista 45 neliömetrin keräimistä. Kun keruusäiliön lämpötila laskee liian alas, lämmityksessä siirrytään automaattisesti hyödyntämään vesistöenergiaa. Alue ei ole kaukolämpöverkossa, joten muut jokivarren talot lämpiävät sähköllä. Aurinko- ja lämpökeräimien tekniikan kustannukset olivat noin 34 000 euroa. Järjestelmä on osoittautunut huoltovapaaksi. Uusiutuva Energia Energiakierros markkinoi suomalaista osaamista Motivan verkkosivuilla julkistettu Energiakierros-palvelu tarjoaa tietoa ja mahdollisuuden kertoa uusimmista energia-alan tuotteista. Palveluun kootaan suomalaista energiaosaamista ja mielenkiintoisia vierailukohteita. • TEKSTI: SIRPA MUSTONEN • Kuva: Jari Aalto S uomalainen energiasektori on tehnyt ennakkoluulottomasti ja luovasti asioita toisin. Tarkoituksena on paitsi vähentää päästöjä myös lisätä kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tehostaa tuotantoprosesseja. Erityisesti bioenergian ja siihen liittyvien ratkaisujen saralla Suomi on edelläkävijämaa. – Energiakierros on tarkoitettu suomalaisille yrityksille, jotka haluavat markkinoida tuotteitaan tai palvelujaan Suomessa ja ulkomailla referenssien kautta. Palvelussa esitellään tällä hetkellä pääasiassa energiaan liittyviä tuotteita ja palveluja, mutta muutakin cleantechiä sinne voidaan sisällyttää, sanoo asiantuntija Kirsi Sivonen Motivasta. Palvelu tarjoaa hankkijoille mielenkiintoisia esimerkkejä energiaratkaisuista. Kohteista voi myöhemmin koota todellisen tutustumiskierroksen. Lisäksi se on työkalu Suomen vientiä edistäville tahoille, jotka voivat esitellä suomalaista osaamista referenssien kautta. – Toivomme mukaan lisää yrityksiä, joilla on kiinnostusta myydä palvelujaan ja tuotteitaan myös ulkomaille, lisää ryhmäpäällikkö Timo Määttä. Jo nyt mukana on vientiin tähtääviä yrityksiä, kuten kaasutukseen perustuvia pienvoimalaitoksia ja -lämpölaitoksia valmistavat Ekogen ja Gasek sekä biokaasulaitoksia valmistava Metener Oy. Liittyjille luvassa näkyvyyttä Energiakierrosta markkinoidaan aktiivisesti sekä Suomessa että ulkomailla hyödyntäen Motivan ja partnereiden verkostoja ja kanavia. Sivosen mukaan yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta kerätään syksyn aikana kommentteja ja näkemyksiä siitä, mihin suuntaan energiakierrosta pitäisi kehittää, jotta se palvelisi parhaiten kansainvälisille markkinoille tähtääviä suomalaisyrityksiä. Palvelulle etsitään myös uusi kansainvälisempi nimi. • www.motiva.fi/energiakierros Kirsi Sivonen toivoo yhteydenottoja suomalaisyrityksiltä, jotka haluavat markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan referenssien kautta. 2/2014 27 Energiatehokas kauppa Ovien lisäämistä Alepan kylmäkalusteisiin perusteltiin paitsi energiatehokkuuden myös myymäläolosuhteiden parantumisella asiakkaan näkökulmasta. Kampin Alepan myymäläpäällikön Tiina Jauhiaisen mielestä työolotkin paranivat, sillä ovet vähentävät henkilöstön altistumista kylmälle. Myös projektipäällikkö Kimmo Valtonen on tyytyväinen uusiin ratkaisuihin. Kotitalouksien muovipakkauksista pian uusiomuovia • Tyhjät makkarapaketit, mehukanisterit ja kaupan muovikassit kiertävät todennäköisesti tulevaisuudessa materiaalina uusiokäyttöön. Ekokem kehittää parhaillaan kotimaista muovinkierrätystä, jotta kotitalouksien muovipakkausjätteestä saataisiin irti maksimaalinen hyöty. Kotitalouksissa syntyvä muovipakkausjäte pitää heinäkuussa hyväksytyn asetuksen mukaisesti hyödyntää joko materiaalina tai energiana. Ekokemin teettämän tutkimuksen mukaan paras vaihtoehto muovijätteelle on kierrätys: energiaa ja fossiilisia polttoaineita säästyy ennen kaikkea neitseellisen muovituotannon vähentymisen kautta. Tällä hetkellä Suomessa kierrätetään pääosin teollisuuden ja kaupan muovipakkausjätteitä. Kuitenkin Suomen muovijätteestä peräti 70 prosenttia muodostuu kotitalouksissa. Kuluttajamuovipakkauksissa on muovia arviolta 117 000 tonnia. Muovinkulutuksen arvioidaan edelleen kasvavan. Verrattaessa maakohtaisia muovipakkausjätteiden kierrätyksen ja energiahyödyntämisen osuuksia, Suomi sijoittuu Euroopan tilastoissa keskivaiheille. Kärjessä ovat Sveitsi, Saksa ja Itävalta. Muovi on arvokas osa sekajätettä, mutta se on usein likaista ja eri laadut ovat sekaisin. Ekokemin ja Suomen Uusiomuovi Oy:n aiesopimukseen perustuen Ekokem kierrättää Suomessa erilliskerättäviä kuluttajamuovipakkauksia vuoden 2016 alusta alkaen. Raaka-aineena uusiomuovi on neitseellistä edullisempaa. Lankuiksi, tolpiksi, viiniköynnösten tukirakenteiksi Jo nyt Ekokem vastaanottaa Suomen Uusiomuovin toimittamia kuluttajamuovipakkauksia kierrätettäväksi. Muovijätteestä valmistetaan uusioraaka-aineita muoviteollisuudelle sekä uusiomuoviprofiileja. Muovix-uusiomuoviprofiilit soveltuvat esimerkiksi meluvalleihin, aitoihin sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteisiin. Profiileilla korvataan kestopuuta maanvaraisissa rakenteissa. Tuotteita viedään muun muassa Keski-Euroopan viinitiloille viiniköynnösten tuiksi. Läpivärjätty uusiomuovi on erittäin kestävää ja pitkäikäistä. • www.ekokem.fi 28 2/2014 HOK-Elanto kiristi vapaaehtoisesti energiansäästötavoitettaan ja pääsi maaliin kuusi vuotta etuajassa. Alepoissa, Prismoissa ja S-Marketeissa energiatehokkuus näkyy monissa yksityiskohdissa. • TEKSTI ja kuva: SIRPA MUSTONEN Energiaviisasta E linkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen mukainen tavoite kaupan alalle on vuoteen 2016 mennessä säästää kuusi prosenttia vuoden 2005 kulutetusta energiamäärästä. HOK-Elanto kiristi oman tavoitteensa vuonna 2012 vastaamaan EU:n vuodelle 2020 asettamaa 20 prosentin energiansäästötavoitetta. Kunnianhimoinen tavoite (40 869 MWh) saavutettiin tänä vuonna. Keskeisiä keinoja olivat kylmälaitteistojen ja kiinteistöjärjestelmien kehittäminen sekä niiden ohjausjärjestelmien optimaalinen käyttö. − Energiatehokkuutta ei viedä eteenpäin pelkästään uutta rakentamalla ja uusia laitteistoja hankkimalla. Prosessit on suunniteltava ja rakennettava hyvin, ja sitten niitä on vielä osattava käyttää oikein, sanoo HOK-Elannon energiankäytön projektipäällikkö Kimmo Valtonen. Valtosen mielestä nykypäivänä yhä monimutkaisempien järjestelmien käytössä tarvitaan monipuolista ja vankkaa teknistä osaamista. Sen vuoksi HOK-Elanto on vakiinnuttanut kaupan kylmäjärjestelmien ja kiinteistötekniikan osalle insinööritasoisen optimointiprosessin. − Ilman viiden viime vuoden aikana tehtyjä säästötoimia ja inves- tointeja HOK-Elannon energiakustannukset olisivat olleet vuonna 2013 noin 8,7 miljoonaa euroa suuremmat. Energian hinnannousu ja toimipaikkaverkoston laajeneminen olisivat nostaneet merkittävästi vuotuisia energiakustannuksia, Valtonen jatkaa. Alepan myymäläkonsepti uudistettiin Alepoissa energiatehokkuuden parantaminen kytkettiin yhteen myymäläkonseptin uudistamisen kanssa. Alepoiden tuotevalikoimaa lisättiin, viihtyisyyttä kohennettiin ja turhaa valaistusta vähennettiin korvaamalla vanhanmalliset T8-loisteputket ohuilla T5-putkilla. Vahvasta yleisvalaistuksesta siirryttiin käytävälinjoihin perustuvaan ja tuotteita korostavaan valaistukseen. Keskeisin uudistus oli kylmäkalusteiden varustaminen ovilla. Tehdyt muutokset eivät kuitenkaan yksin tuo energiatehokkuutta. Sen mahdollistaa älykäs ohjausjärjestelmä ja sen optimaalinen hyödyntäminen. − Tuntuu hienolta viedä energiatehokkuutta eteenpäin, sillä mittarit kertovat kaunistelematta todellisen tilanteen. Keinot ovat selvästi purreet ja olemme ylpeitä siitä. Helpot säästötoimet on jo pitkälti tehty, joten nyt on siirryttävä pidemmän takai- kurjenmiekka Energiatehokas kauppa Iiris Lappalainen Jätteen käsittelystä kiertotalouteen Siinä on eroa, näkeekö käytöstä poistetun tavaran jätteenä vai uuden tuotteen raaka-aineena. Kotona on mietitty, mihin laittaisimme mieheni käytöstä poistettavan puvun. Tyylikkäänä käyttöasuna se on menettänyt arvonsa, sillä puvussa näkyy paikka paikoin kulumia. Puvun kangas on harmaata, liituraitaista villaa, ja suurin osa on vielä loistokunnossa ja näyttää tyylikkäältä. Laitetaanko puku roskikseen vain vienkö sen vanhoja vaatteita uusiksi muokkaavaan liikkeeseen? *** Euroopan komissio on tiedonannossaan määritel- kaupankäyntiä Energiatehokkuutta ei viedä eteenpäin pelkästään uutta rakentamalla ja uusia laitteistoja hankkimalla. sinmaksuajan toimenpiteisiin. Pitkän tähtäyksen suunnitelmien avulla viemme ne liikepaikkojen elinkaareen, Valtonen toteaa. Automaatio on yksi tärkeä keino pitää kulutuksen kiihtyminen ja kustannukset kurissa. Esimerkiksi myymälävalaistuksen käytössä on hyödynnetty kulunvalvonnan tilatietoja. Näin valaistus toimii tarpeen mukaan aina silloin kun sitä tarvitaan. Ennen myymälän aukeamista pärjätään vähemmällä ja vain varsinaisena asiakasaikana käytetään tehokasta myyntivalaistusta. Yhteistyö on valttia Valtosen mukaan energiatehokkuuden hyödyt ymmärretään hyvin kon- sernissa. Energiatehokkuuden edistämisessä yhteistyö on valttia, työtä on tehtävä varsinaista liiketoimintaa tukien. Energiaraporttikin on jalostettu sellaiseksi, että liiketoimintapuolen henkilöt näkevät heti energiansäästön hyödyt euroissa. Raportissa kerrotaan selkeästi sekä energian kulutuksen että kustannusten kehitys edellisiltä vuosilta. HOK-Elannon uutena äärimmäisen tiukkana tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä tehostaa energiankäyttöä 30 prosenttia (61 304 MWh) vuoden 2009 energiamäärästä. Lisäksi HOK-Elanto on osana S-ryhmää sitoutunut tavoitteeseen, jossa vuonna 2016 noin puolet S-ryhmän sähkönkulutuksesta tuotetaan omalla tuulivoimalla. Energiankäytön tehostamistavoite on asetettu energiamääränä (MWh) laskettuna vuoden 2009 toteutuneesta lämmön, sähkön ja polttoaineiden kulutuksen yhteismäärästä. Myymälöiden lisäksi tavoitteet asetettiin myös ravintoloille, liikennemyymälöille ja hautauspalvelulle. Kimmo Valtonen, 010 76 60 183, • [email protected], HOK-Elanto lyt suuntaviivoja tavaran kierrätykselle. Uusi termi on kiertotalous. Raaka-aineiden riittävyys ja niiden hankinnan energiakustannukset ovat nousseet politiikan huolenaiheeksi. Uuden lähestymistavan odotetaan myös lisäävän työtä ja toimeentuloa käyttökelpoisen tavaran kaatopaikoille läjäämisen sijaan. Tiedonantoon on kirjattu tavoitteita. Niiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä olisi kierrätettävä 70 prosenttia ja pakkausjätteestä 80 prosenttia. Komissio puhuu kiertotaloudesta läpi koko tuotteen arvoketjun, innovatiivisesta suunnittelusta liiketoimintaan ja markkinamekanismeihin sekä siirtymisestä jäteajattelusta uusiin kulutuskäyttäytymisen malleihin. Komission mukaan biomassan käytölle pitää luoda kestävyyttä niin, että bioraaka-aineita käytettäisiin hyväksi mahdollisimman resurssitehokkaasti. Tämän voinee tulkita niin, että biotalouden perusta ei olisi energia, vaan vasta sen viimeinen käyttökohde. *** Vuoden 2012 tilastotietojen mukaan Suomessa kertyi yhdyskuntajätettä 2,74 miljoonaa tonnia. Siitä kärrättiin kaatopaikoille kolmannes eli 901 tonnia. Kolmannes kierrätettiin materiaalina ja kolmannes poltettiin energiaksi. Kaatopaikoille kasattiin vuonna 2012 ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen alle miljoona tonnia sekajätettä. Kun meillä puhutaan kierrätyksestä, nousee usein esiin pitkien välimatkojen ja haja-asutuksen luomat ongelmat. Kierrätyspisteiden määrä vähenee, kun pakkausjätteen kierrätysvastuu siirtyy kunnilta pakkausten tuottajille vuonna 2016. Kun niitä on nykyisin 4 000, uusi asetus määrää, että vastaanottopaikkoja olisi vähintään 1 850. Uutta on tosin se, että muovijätteellekin tulee nyt 500 vastaanottopaikkaa. *** Eri tahot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että kaatopaikalle kasataan yhä enemmän tekstiilijätettä. Onneksi minulla on omat käytöstä poistetun tekstiilin alihankkijani. Vein mieheni vanhan puvun heille uusien tuotteiden raaka-aineeksi. 2/2014 29 näkökulma Tarja Heikkonen Aamupostin toimittaja ympäristökasvattaja Media keke-änkyrän käännytykseen Mitä tekemistä on lehtialalla ja kestävällä kehityksellä? Kasvattaako lehtityö muuta kuin paperinkeräyspinoja? Lähes jokainen sanomalehti on jossain muodossa luettavissa myös sähköisesti. Moni yritys sertifioi, koulut ja päiväkodit tekevät kestävän kehityksen ohjelmia, kunnat sitoutuvat energiansäästöön ja haastavat asukkaita ilmastotalkoisiin. Mitä tekevät lehtitalot? Fuusioivat, keskittävät ja säästävät. Sana ympäristö loistaa poissaolollaan. Vai oletteko nähneet lehtitalojen katoilla aurinkopaneeleita tai mainoksia ympäristövastuusta? Median ympäristöpäiviä? *** Hyvinkään ja Riihimäen seudun paikallislehti Aamu- posti otti rohkean askelen kohti kestävää kehitystä. Laadin opinnäytetyönä lehdelle kestävän kehityksen ohjelman. Yllätys oli, että paikallislehti täyttää jo monet kestävän kehityksen kriteerit. Aamupostin työmatka- ja työssäliikkumiskysely toi esiin, että automatkat ovat kohtuullisen lyhyitä. Työntekijät asuvat lähellä. Pyöräilyä harrastetaan jo ahkerasti. Työntekijöidenkin toive työpaikkapyörästä on etenemässä. Videoneuvottelukäytäntö on konsernissa jo osittain käytössä ja sitä lisätään. Yrityksen sosiaalinen vastuukin oli Media voisi pitää yllätys: paikallisuus on valttia markkinoinenemmän esillä nissa ja levikkityössä. ympäristöasioita Aamupostin Lystilauantai eli kierrätyspäivä on suosittu. Kirpputoripöydät varataan alta aikayksikön. Lehti on mukana messuilla ja tapahtumissa hyödyntäen paikallisia palveluita. Lehti on suosittu harjoittelupaikka nuorille. Liikenne Arkiliikunnasta terveyttä ja hyvää mieltä Euroopan Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16.–22.9. • TEKSTI: SIRPA MUSTONEN • Kuvat: Rodeo / Lehtikuva, Jere Nieminen / SAM’S AGENCY T änä vuonna Liikkujan viikon teemana on hyvä elämä ja mukaan kutsutaan taas kunnat, järjestöt, yritykset ja aivan tavalliset liikkujat. Kampanjan suojelijana jatkava artisti Paleface alias Karri Miettinen on äänessä kampanjan tiimoilta Radio Novalla syyskuussa. Palefacen mielestä hyvä elämä ja liikkuminen kytkeytyvät yhteen joukkoliikenteessä liikkuessa, kun matkustaessaan voi samalla tehdä jotain muuta hyödyllistä. Kaiken lisäksi joukkoliikenteessä matkustaminen voi olla meditatiivista ja mukavaa. − Matkustaessa voi samalla tehdä hyödyllisiä asioita sen sijaan, että puristaisi autonrattia ja kiroilisi muille autoilijoille. Hiljattain oltiin perheen kanssa interreilaamassa junalla Euroopassa ja se muistutti siitä, että matkustaminen voi olla kivaa, Paleface sanoo. Hyvään ja palkitsevaan elämään liittyy hänen mielestään hyvä omatunto esimerkiksi siitä, kun ei tärvää ympärillä olevaa luontoa. Keikkamatkoilla ulkomailla ilmaisen joukkoliikenteen kyytiin päässyt Paleface ihmettelee, miksei se voisi olla Suomessakin mahdollinen. Hän uskoo sen olevan keino, joka parhaiten vähentäisi yksityisautoilua. Muusikon työssä riittää hyötyliikuntaa Tänä vuonna on julkisuudessa keskusteltu paljon istumiseen perustuvan nyky-yhteiskunnan ja työkulttuurin terveyshaitoista. Staattinen *** Media voisi myös pitää enemmän esillä ympäristö- asioita. Aina on niitä, jotka voivat ajatella, ettei omilla teoilla kotona tai työpaikalla ole merkitystä. Medialla on kaikki valttikortit oikean tiedon jakamisessa. Kerrotaan selkeästi, yksinkertaisesti ja tehdään helpoksi. Hyviä keinoja ovat myös osallistaminen ja kampanjat. Kampanjan suojelijana jatkava Paleface alias Karri Miettinen on äänessä kampanjan tiimoilta Radio Novalla syyskuussa. 30 2/2014 Liikenne UPM kehittää työmatkaliikkumista • UPM osallistuu Motivan vetämään työmatkaliikkumista kehittävään hankkeeseen osana omaa globaalia Focus on Health -ohjelmaansa. Syksyn aikana UPM:n Helsingin toimipisteessä toteutetaan kysely, jonka tulosten perusteella yhtiössä kampanjoidaan fiksun liikkumisen puolesta ja kannustetaan työntekijöitä järkeviin liikkumisvalintoihin. Työmatkaliikenteen suunnittelu tukee yhtiön ympäristö-, energiatehokkuus- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Kannattaako riskinotto? Tieliikenteen päästöjä pitäisi leikata, mutta • siihen nähden Suomen vanha autokanta tuntuu uusiutuvan harmillisen hitaasti. Voisiko kehitystä nopeuttaa vanhoja autoja muuntamalla? – Suomessa on noin 700 000 vanhaa autoa, jotka voitaisiin periaatteessa muuntaa monipolttoainekäyttöisiksi flexfuel-autoiksi, sanoo biopolttoaineasiantuntija Timo Huhtisaari Neot-yhtiöstä (North European Oil Trade). Huhtisaari laskeskelee, että liikenteeseen voitaisiin saada jopa 200 miljoonaa litraa E85-polttoainetta, jos vaikka vain 100 000 auton moottorit muunnettaisiin. Kuinka paljon päästöt vähenisivät? Joukkoliikenteessä matkustaessa voi samalla tehdä jotain muuta hyödyllistä. paikallaan olo tietokoneen ääressä on osoittautunut yllättävän epäterveelliseksi. Muusikon työssä sen sijaan liikettä tulee tavallista enemmän. − Jokainen keikka on hyötyliikuntaa. Joskus tuntuu siltä, että olen osa-aikainen aerobic-ohjaaja. Pelkästään sisällä istuminen ei ole kenellekään kovin kehittävää. Se on jokaisen isän ja äidin haaste saada lapset välillä ulos ovesta. Keväällä julkaistulla uudella Mull’ on lupa -singlellään Paleface ottaa vahvasti kantaa ilmaisunvapauden puolesta. Taustalaulajat toistavat ”Mull’ on lupa kävellä kadulla, ainakin vielä, mull’ on lupa haluta muutosta, olla jotakin mieltä”. Lauluhan sopii mainiosti myös meille liikkumisen parissa työtä tekeville. − Kuulija tulkitsee laulun haluamallaan tavalla. Sehän se onkin lyriikan kauneus, vastaa muusikko. Videokilpailu haastoi nuoret Omilla poluilla -videokilpailu haastoi nuoret pohtimaan liikkumistaan kouluun ja harrastuksiin videoilmaisun keinoin. Kilpailun tulokset julkaistaan Liikkujan viikolla. • www.liikkujanviikko.fi www.facebook.com/liikkujan• viikko Päästöt vähenisivät silloin todella paljon. Kyseisten autojen myötä liikenteen hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä 150 000 tonnia. Se vastaa noin 7,5 prosenttia tieliikenteen kahden miljoonan tonnin päästövähennystavoitteesta, jota tavoitellaan liikenne- ja viestintäministeriön Ilmastopoliittisessa strategiassa biopolttoaineiden käytön lisäämisellä. − Lainsäädäntömme mukaan vanhan auton moottorin muuntaminen monipolttoainekäyttöiseksi edellyttää ajoneuvon muutoskatsastusta, mikä on työläs prosessi. Tämä lainsäädännön mutka pitäisi oikaista, jotta moottoreiden muuntaminen olisi laillista ja käytännössä mahdollista. Miksi tarvitaan muutoskatsastusta? – Vaatimus muutoskatsastuksesta perustuu EU-lainsäädäntöön, joka rajoittaa niin sanottua vähäpäästöisten autojen – eli käytännössä kaikkien katalysaattorilla varustettujen – muutoksia, sanoo johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:stä. Muutosten vaikutukset auton pakokaasupäästöihin pitää todentaa, ennen kuin muutos on laillinen. – Lisäksi vanhempien autojen polttoainejärjestelmä ei välttämättä kestä korkeita etanolipitoisuuksia. Muunnoksen tekemiseen sisältyy siten aina riskejä, Laurikko varoittaa. 2/2014 31 Kytkennät Kuva: Rodeo Neuvontaa julkisiin cleantech-hankintoihin Motivan hankintapalvelu tarjoaa nyt myös neuvontaa ja sparrausta cleantechratkaisujen hankintaan. • TEKSTI: SUVI SALMELA • Hankintapalvelussa on tarjolla tietoa ja työkaluja erityisesti puhtaan energian kuten sähkön ja lämmön hankintoihin, joukkoliikenteen, ajoneuvojen ja kuljetuspalveluiden hankintoihin sekä jätteen synnyn ehkäisyä tehostavien ratkaisujen hankintaan. Cleantech-hankinnoilla tarkoitetaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja, joiden ympäristövaikutukset ovat perinteisiä ratkaisuja pienemmät. Niihin liittyen voivat esimerkiksi teknologian toimivuus ja soveltuvuus aiheuttaa tavanomaisia hankintoja suurempia riskejä. Innovatiiviset hankinnat tarjoavat suomalaisille cleantech-yrityksille referenssejä, jotka ovat arvokkaita niin uuden teknologian kehittämisessä kuin ratkaisujen koti- ja ulkomaanmarkkinoille pääsyn edistämisessä. Sen lisäksi niillä voidaan pienentää julkisen sektorin hankintojen ympäristövaikutuksia tai edistää paikallista elinkeinotoimintaa. Miten cleantech-ratkaisuja ostetaan? Julkisen hankkijan näkökulmasta cleantechratkaisuissa korostuu erityisesti hankintaprosessin alkuvaiheen merkitys, kertoo asiantuntija Elina Ojala Motivasta. – Markkinavuoropuhelua kannattaa ja tulee tehdä jo hankinnan suunnitteluvaiheessa. Silloin saadaan hyvä käsitys siitä, minkälaisia teknologiavaihtoehtoja on tarjolla ja mitkä niistä ylipäätään ovat tarpeisiin soveltuvia. Motivasta saa tukea esimerkiksi markkinakartoituksen tekemiseen, sen tulosten soveltamiseen sekä kilpailutuksen suunnitteluun. Hankintapalvelu tarjoaa myös tietoa rahoituslähteistä ja cleantech-hankintoja tukevista verkostoista. Energiakatselmoijan pätevyys tähtäimessä • Motiva järjestää järjestyksessään 53. energiakatselmoijan peruskurssin Helsingissä 18.–20.11.2014. Koulutuksen hyväksyttävästi suorittanut on oikeutettu toimimaan energiakatselmoijana työ- ja elinkeinoministeriön tukemissa palvelu-, teollisuus- ja energia-alan energiakatselmuksissa ja -analyyseissä. Ensimmäinen koulutuspäivä soveltuu erityisesti katselmusten tilaajille sekä prosessiteollisuuden ja energiaalan hakijavastuuhenkilöille. Kurssin järjestää Motiva Services Oy. • www.motiva.fi/KAT_syksy2014 Motivan asiantuntijoita voi myös kutsua keskustelemaan hankintaorganisaation kanssa siitä, miten kehittää hankintatoimintaa niin, että se mahdollistaa kestävät ja innovatiiviset ratkaisut. Sparrausapu on maksutonta ja se räätälöidään kunkin kaupungin tai hankintayksikön tarpeiden pohjalta. Help Desk -palvelu vastaa kysymyksiin Cleantech-hankintoihin liittyviä kysymyksiä voi lähettää Help Desk -palveluun sähköpostitse. Motivan asiantuntijat ovat tavoitettavissa myös puhelimitse toimistoaikoina. Sähköpostitse saapuvat kysymykset käsitellään muutaman arkipäivän kuluessa. Motivan tarjoamaa cleantech-neuvontaa rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. • www.motivanhankintapalvelu.fi Desk: [email protected] • Help Seuraa kunnan hankintatoi• minnanTuusulan sparrausta Energiansäästöviikon Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/energiansaastoviikko Hukkalämmössä piilee säästön paikka • PK-teollisuudelle suunnattu seminaari pureutuu tuotannon ylijäämälämmön hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Helsingissä 23.10.2014 järjestettävä tilaisuus on maksuton energiatehokkuussopimukseen liittyneille Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n sekä Elintarviketeollisuus ry:n jäsenyrityksille. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu mukaan Motivan verkkosivuilla. • www.motiva.fi/ajankohtaista/tapahtumat 32 2/2014 Kytkennät Usko pois! Energiajärjestelmä uusiksi • TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN A urinko- ja tuulienergian tuottaminen on päästötöntä, mutta molempien tuotos vaihtelee – aina ei tuule eikä aurinko paista. Energiamarkkinoille tulee koko ajan lisää pieniä tuottajia, mutta lainsäädäntöä, energian varastointia eikä energiajärjestelmiä ole sitä silmälläpitäen kehitetty. Neo-Carbon Energy -hanke hakee ratkaisua tähän ongelmaan. – Hankkeen tavoitteena on kehittää energiajärjestelmä, joka perustuu energian varastointiin hiilivetyjen eli tavanomaisten polttoaineiden muodossa, kertoo hankkeen koordinaattori johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:ltä. – Polttoaineita voitaisiin myös käyttää sellaisenaan liikenteen polttoaineina. Aurinko- ja tuulisähkön avulla valmistetut hiilivedyt, kuten synteettinen maakaasu, voitaisiin varastoida ja käyttää energiajärjestelmässä. Järjestelmän hiilen lähteenä käytettäisiin erilaisia CO2päästölähteitä ja ilmakehän hiilidioksidia. VTT:ssä nähdään hiilidioksidi arvokkaana raaka-aineena eikä pelkästään harmillisena päästönä. – Esimerkiksi suomalaisten sellutehtaiden hiilidioksidipäästöistä voitaisiin tuottaa synteettistä maakaasua, Vainikka sanoo. Hanke on monitieteellinen ja keskittyy tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin perusteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. – Tarvitaan internet-pohjaiset energiakaupan järjestelmät, uudenlaiset arvoketjut ja kokonaan uusi ajattelutapa. Energiajärjestelmän murros hahmotellaan laajemmassa koko yhteiskunnan ja elintyylien muutosten valossa. Kartoitamme myös suomalaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia Kiinan ja Afrikan kanssa tehtävässä yhteistyössä, kertoo professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hankkeessa on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Siellä aurinko- ja tuulienergian mahdollisuuksia tutkii professori Christian Breyer. Neo-Carbon Energy -hanketta rahoittaa Tekes viidellä miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on seitsemän miljoonaa euroa. Pellettisiilot saapuivat Salmisaareen • TEKSTI: SIRPA MUSTONEN • Helsingin Energia valmistautuu pelletin polton aloittamiseen Salmisaaren voimalaitoksessa vuoden lopulla. Kaksi isoa pellettisiiloa saapui kesällä osissa Salmisaaren satamaan laivan kyydissä. Kumpaankin pellettisiiloon mahtuu 1 000 kuutiota pellettiä. Siilot ovat halkaisijaltaan 10 metriä, ja niiden katto nousee yli 20 metrin korkeuteen. Pellettisiilot kootaan neljästä osasta, joista suurimmat painavat noin 35 000 kiloa. Osat nostetaan paikoilleen siilorakennuksen päälle 50 metrin korkeuteen kohoavalla nosturilla. Voimalaitosalueen keskelle rakennetaan vastaanottorakennus ja kuljettimia, joilla annostellaan ja syötetään puupelletit kivihiilen joukkoon ennen hiilimyllyjä. Suunnitelmissa on alkaa polttaa puupellettiä kivihiilen joukossa 5−7 prosentin osuudella. Rinnakkais- Pellettisiilot saapuivat osina kesäkuussa Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitokselle. – KUVA: HELEN polttoa varten tarvitaan 5−7 rekkaa vuorokaudessa kuljettamaan pellettiä Salmisaareen. Rinnakkaispolttoa suunnitellaan myös Hanasaaren voimalaitokseen. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 Helsingin Energian kehitysoh- jelman investoinneista. Päävaihtoehtoina on kasvattaa pellettiosuus 40 prosenttiin Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa tai rakentaa Vuosaareen uusi monipolttoainevoimalaitos, joka käyttäisi pääpolttoaineenaan haketta. 2/2014 33 Kytkennät Isot TuuliMuukon tuulivoimalat tervehtivät Valtatie 6:lla matkustavaa Lappeenrannassa. – Kuva: Milja Aarni TuuliMuukko tuli tutuksi Elokuussa matkattiin Helsingistä isolla joukolla kohti Lappeenrantaa tutustumaan TuuliMuukon tuulivoimapuistoon. • TEKSTI: Iiris Lappalainen • Valtatie 6:lla matkustavaa tervehtii tien molemmin puolin yhteensä seitsemän isoa tuulivoimalaa. LähiTapiola ja TuuliSaimaa Oy omistavat Muukonharjulla sijaitsevat kolmen megawatin turbiinit. Kun saavumme yhden voimalan viereen, voimalan lähellä haketetaan puuta. Haketuksen voimakas ääni lähes peittää voimalan lapojen suhahduksen, on oikein keskityttävä kuunteluun. – Voimalat ovat hiljaisia ja sijaitsevat Lappeenrannan kaupungilta vuokratuilla mailla. Osa niistä on teollisuusalueella, ja lähellä on ampuma- ja motocrossrata, sanoo TuuliMuukon johtaja Juha Tuominen. Iltapäivän aurinko paistaa vinosti taustalta, ja lapojen varjo pyyhkii mäntyjen runkoja. Tuominen vaikuttaa tyytyväiseltä. Voimaloiden lähimmät talot sijaitsevat vajaan kilometrin päässä niistä, mutta mitään valituksia ei ole asukkailta tullut. TuuliMuukon voimalat vihittiin käyttöön kesän 2013 alussa. – Olemme päässeet tämän ensimmäisen vuoden aikana tuotantotavoitteeseen, vaikka vuosi ei ollut erityisen hyvätuulinen, toteaa TuuliMuukon johtaja. TuuliMuukon voimaloiden turbiinin napakorkeus 95 metriä ja siipien halkaisija 110 metriä ja maksimilapakorkeus 150 metriä. Korkeutta on rajoitettu kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan lentokentän vuoksi. – Sisämaassa tuulet eivät ole yhtä voimakkaita kuin merialueilla, joten korkeammat tornit ja isommat roottorit olisivat järkeviä. Mutta tuulivoimaloiden rakentamisessa kyse on aina monien eri asioiden yhteensovittamisesta, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Olli Pyrhönen. Sisämaa kiinnostaa nyt tuulivoiman rakentajia, sillä rakentamiselle soveliaat rannikon alueet ovat kovin varattuja. Matkan Lappeenrantaan järjestivät yhteistyössä Motiva, Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Energiateollisuus ry, Teknologiateollisuus ry ja Tuulivoimaa Helsinkiin -kampanja. Retki oli avoin kaikille ja mukana matkalla oli reilu 40 osanottajaa. • www.tuulisaimaa.fi Uusia julkaisuja Pilkekattilalämmittäjän energiansäästöopas • Pilkekattilalämmittäjän energiansäästöopas auttaa lämmittäjää säästämään pilkettä sekä vähentämään lämmityksestä syntyviä haitallisia päästöjä. Oppaassa paneudutaan muun muassa pilkkeen laatuun, kattilan oikeanlaiseen käyttöön sekä eri kattilatyyppeihin. 34 2/2014 Energiatehokkuuden mittaus- ja seurantajärjestelmän hankinta Energiankäytön tehostamisen • tueksi tarvitaan mitattua, mittauksista jalostettua tietoa ja energiatehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Tämä julkaisu kertoo, mitä tarvitaan mit taus- ja seurantajärjestelmän hankintaan. • www.motiva.fi/julkaisut Kytkennät Mökille sähköt auringosta & tuulesta. • Janne Käpylehto. 2014. Intokustannus. 92 s. Omaa sähköä mökille • Suomessa on sähköttömiä kesämökkejä, joiden sähköverkkoon liittäminen olisi kallista. Mökin varustaminen omalla sähköjärjestelmällä on järkevää ja hyvin edullistakin suhteessa verkkoliitäntään. Janne Käpylehdon kirjan nimi Mökille sähköt auringosta & tuulesta ei kerro kirjan koko sisältöä. Pieneen, tiiviiseen oppaaseen on onnistuttu mahduttamaan myös aggregaatti, termosähkön tuotanto ja mikrovesivoima. Ohjeet ovat hyvät ja perusteelliset sisältäen perustiedot energiasuureista, sähkön siirrosta ja erilaisten sähkölaitteiden sähkön kulutuksesta. Kirjassa on myös tarvikeluettelo siitä, mitä tarvitaan oman tasavirtaverkon asentamiseen. Kirja perustuu Käpylehdon monen vuoden aikana pitämiin kursseihin oman sähkön tuotannosta. Opas on kuitenkin hyödyllinen niillekin, jotka eivät järjestelmää halua itse asentaa. Sen luettuaan osaa varmaan tarkemmin suunnitella, miten paljon eri laitteita ja minkälaisia laitteita oman aurinkosähköjärjestelmän varaan voi suunnitella hankkivansa. – Vanhassa mökissä Saimaan saaressa meillä oli vain maakellari kylmäsäilytystä varten. Se ei parhailla helteillä ollut riittävän kylmä. Nyt tuntuu tosi ihanalta ottaa aamulla kylmä maito jääkaapista, Motivan viestintäpäällikkö Minna Mattsson kehuu viime kesänä hankitun auringolla toimivan sähköjärjestelmän etuja. Uuteen mökkiin suunniteltiin alusta lähtien aurinkosähköjärjestelmä, johon kuuluu kolme 85 watin aurinkopaneelia, neljä 245 akkutunnin akkua sekä invertteri, joka muuttaa akun tasavirran normaaleille sähkölaitteille sopivaksi vaihtovirraksi. Kahvit kiehuvat edelleen kaasuliedellä pannussa, mutta valaistus hoituu ledeillä, eikä kynttilöitä tarvita kuin ehkä tunnelman tuojana. – On ollut mielenkiintoista seurata laitteiden sähkönkulutusta. Yllätyin, miten vähän A++-luokan jääkaappi kuluttaa. Kantapään kautta Mattssonin perhe oppi, että suuritehoiset sähkölaitteet eivät oikein sovellu pieniin mökkijärjestelmiin. – Kahvinkeitin ostettiin mökillekin, mutta tajusimme pian että eihän sellaista 1 500 watin laitetta voi kovin montaa kertaa käyttää, sillä se verottaa liikaa akkuja, Mattsson nauraa. – Imurikin jäi samasta syystä haaveeksi. Käpylehdon kirjasta saa ohjeita myös oman järjestelmän kapasiteettiin sopivan laitevalikoiman hankintaan. Lannanpoiston energiakulutus Mika Turunen JAMK Teknologia Viljelijäoppaita joka lähtöön • Maaseudun energia-akatemia -hanke on julkaissut 17 opasta, jotka auttavat maatilaa energiankulutuksen hillinnässä. Oppaiden aiheina on muun muassa maatilan energiaanalyysit ja kulutuksen seuranta, traktoreiden ja muiden työkoneiden taloudellinen käyttö, maidon varastointi, karjarakennusten ilmanvaihto ja broilerinkasvatuksen energiankulutus. Energia-akatemia pyrkii lisäämään maatalouden energiatietoutta ja energian tehokasta käyttöä sekä tilojen omien uusiutuvien energialähteiden tehokasta käyttöönottoa. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos, Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMK Elintarvike ja maatalous sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö. Valtakunnallista maaseudun energia-akatemia hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus. • www.energia-akatemia.fi > Viljelyoppaat Kiertotalouden reseptit • Laaja joukko eri tahoja kokoontui kevään 2014 aikana pohtimaan kiertotalouden ja kierrätysyhteiskunnan edistämistä Suomessa. Työskentelyyn osallistui yli kolmekymmentä yritystä, kansalaisjärjestöä ja julkisen hallinnon edustajaa. Tuloksena tehtiin julkilausuma ja sitä tukeva kiertotalouden reseptikirja, johon on kirjattu mitä pitäisi tehdä. Julkilausuman allekirjoittajat ovat ottaneet ohjenuorakseen jätelain etusijaperiaatteen eli jätteen synnyn ehkäisemisen. Jos yhteisö haluaa liittyä mukaan julkilausuman allekirjoittajiin, se käy päinsä Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n kautta. • www.ytpliitto.fi www.facebook.com/kierratysyh• teiskunta • Twitter: @kierratysyk Tervetuloa kotiin -teltta Porin SuomiAreenalla tarjosi 16.– 18. heinäkuuta vinkkejä ja tietoja • kestävistä valinnoista ja asumisen hiilijalanjälkeä pienentävistä ratkaisuista. Tapahtuman jär- jestivät Motivan koordinoima Kuluttajien energianeuvonta ja pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki. Myös ympäristöministeriön tukema Ekokoti-hanke vieraili teltalla. Siihen liittyen järjestettiin myös retki aurinkolämmityskohteeseen (s. 26). – Kuva: Tero Pajukallio/ Diaidea 2/2014 35 TILAUS- JA PALVELUKORTTI Tällä kortilla voit tilata maksuttoman M+-lehden. Kyllä kiitos! Olen uusi tilaaja ja haluan M+-lehden maksutta alla olevaan osoitteeseen. paperijulkaisuna verkkojulkaisuna näytenumeron Olen vanha tilaaja ja korjaan osoitetietoni: koti työ Haluan peruuttaa tilauksen. Nimi Yritys tai toimipaikka Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite Motiva Oy maksaa postimaksun Motivan julkaisut löydät osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut tai QR-koodin kautta. Motivan uusimmat julkaisut: (Julkaisut saatavilla vain sähköisenä PDF- ja/ tai digipaper-muodossa: eDocker-digipaper toimii selaimilla Firefox, Chrome, Safari tai IE 10/11 eli ei IE:n vanhemmilla versioilla) Pilkekattilalämmittäjän energiansäästöopas Pilkekattilalämmittäjän pikavinkit Motivan toimintakatsaus 2013 Motiva Annual Report 2013 Motivan tilinpäätös 2013 Energiatehokkuuden mittaus- ja seuranta järjestelmän hankinta Helsinki Region Public Transport (HSL) – Aiming for a low-emission bus fleet ESCO Procurement by the City of Vantaa – Curiosity and Persistency TUORE-osaamisverkosto -esite • • • • • • • • • Motiva Tunnus 5011535 00003 VASTAUSLÄHETYS SYKSY ON TÄYNNÄ TAPAHTUMIA – valitse itsellesi sopivin tai vietä vaikka kaikkia 16.–22.9.2014 4 11.9.201 tempais vko 37) miseksi. ( a ll o k ii ntä Hävikkiv in vähe mpereen okahävik taan ru gin, Turun ja Ta ilmaisia lsin 11.9. He an tuhan issa jaeta keskusto a. kilounait sia hävik än! a syömä Tervetulo asyödä.fi www.sa Arkiliikunnasta terveyttä ja hyvää mieltä kansainvälisellä Liikkujan viikolla. Tänä vuonna viikon teemana on hyvä elämä. www.liikkujanviikko.fi Katso tapahtumat myös Facebookista! 6.–12.10 .2014 Viikolla pureudu taan liike ja lämmit nteen, ru yk oan Hyödynn sen hankintojen haasteis ä valmii iin t ideat, materiaa esimerkit . lit. ja Ilmoittau du nyt m aksuttom kampan jaan! aan www. en ergiansa astoviik ko.fi Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä
© Copyright 2024