6 MILLAINEN KÄYTTÄJÄ, SELLAINEN TEHTÄVÄLISTA
2/2015 10 PUUT POIS ILMAJOHDOILTA RIVAKASTI JA TURVALLISESTI 16 KUINKA MATERIAALITILAUS TEHDÄÄN HELPOITEN 6 MILLAINEN KÄYTTÄJÄ, SELLAINEN TEHTÄVÄLISTA SISÄLTÖ 2/2015 PÄÄKIRJOITUS Harvoin tekemisen haitat........................................................................5 UUTISET HeadPower Oy on puolueeton ja riippumaton verkonrakentamisen asiantuntijayritys, joka tarjoaa infraverkon kokonaisratkaisuja energia- ja tietoliikennesektorille. Tarjoamme sisältö- ja sovelluspohjaisia palvelukokonaisuuksia verkonhaltijoiden, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien työprosessien tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. Säpinää ja sähköistä tunnelmaa Tampereen Verkostomessuilla.......11 Tunnustusta Työnohjauksen aktiivisimmille käyttäjille.....................13 HeadPowerin asiakastyytyväisyyskysely.............................................15 Uusi vahvistus jännitetyökoulutukseen...............................................18 Umpparireissu........................................................................................20 Ohjeistopäivityksiä Vakiorakenteisiin..................................................22 TUOTEUUTISET..........................................................................14 MUKANA VRU 2/2015: SÄHKÖ Elkamo Oy Edelläkävijä sähköverkkojen vian rajauksessa.....................................8 Fibox Oy HeadPowerin ja PowerQ:n yhteistyö.....................................................12 Johtotieto Oy Perel Oy TYÖKALUT SLO Oy Millainen käyttäjä, sellainen tehtävälista.............................................6 Puut pois ilmajohdoilta rivakasti ja turvallisesti.................................10 Selkeä materiaalitilaus – kuinka se tehdään?.....................................16 Uusi Työturvallisuus- ja laatumittari – mittatilaustyönä tilaajalle.....19 PAKINA Hinnasta väliä!........................................................................................23 HEADPOWER OY Harakantie 18 B 02650 ESPOO ULVILAN TOIMIPISTE: Friitalantie 11 B 28400 ULVILA PÄÄTOIMITTAJA Antti Jukarainen HeadPower Oy ILMOITUKSET Je-Mark Ky info@je-mark.fi Puh. 010 841 5400 JYVÄSKYLÄN TOIMIPISTE: Vasarakatu 9 B 40320 JYVÄSKYLÄ TOIMITUS Maria Antila Radikal Advertising KANNEN KUVA Ari Nurmela TAMPEREEN TOIMIPISTE: Oy Cybersoft Ab Hämeenkatu 25 B 33200 TAMPERE OSOITTEENMUUTOKSET Paula Karppinen HeadPower Oy paula.karppinen@headpower.fi PAINO Forssa Print 2015 www.headpower.fi 4 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 PÄÄKIRJOITUS HARVOIN TEKEMISEN HAITAT Vakiorakenteet, Työturva- ja Jännitetyöohjeistot, Perehdytystuki ja Tietoliikenteen menetelmäohjeet sisältävät piirroksia, kirjallisia ohjeita, videoita, valokuvia, esimerkkejä ja tarkastuslistoja myös harvemmin tehtäviin töihin. Osaamisen hallinta ja pätevyysrekisteri osuvat suoraan tietojen ja taitojen hallinnan, ylläpidon ja kehittämisen ytimeen. Antti Jukarainen, toimitusjohtaja HeadPower Oy Kuva: Kirsi Tuura Kukapa meistä ei olisi vaihtanut kameran rikkoutunutta takanäyttöä, ohjelmoinut mikrokontrolleria C++:lla venevahdiksi tai korjannut vuotavan espressoautomaatin kompressorin tiivisteitä. Kaikki sellaisia tehtäviä, joissa en olisi suoriutunut ilman hyviä ohjeita. Ja joita en tule tekemään edes kerran vuodessa. Olisin varmaan aloittanut, mutta tulos olisi sama kuin monille lapsesta tuttu korjaajan arki: laite kyllä saadaan purettua osiin, mutta kaikki osat eivät sovi takaisin eikä laite enää toimi senkään vertaa kuin aiemmin. Verkostojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito ovat entistä monimutkaisempia tehtäviä. Tietoliikenneverkkojen teknologia kehittyy ja monipuolistuu. Sähköverkkoa automatisoidaan ja rakennetaan entistä enemmän maan alle, ja käytettävät rakenteet ja komponentit kehittyvät. Silti myös vanha verkko on pidettävä kunnossa. Aiemmin rutiinitöinä tehdyt toimenpiteet muuttuvat harvinaisemmiksi, ja uudet komponentit ja menetelmät pitää hallita. Verkonrakentajien tehostuva toiminta edellyttää asentajilta ja asentajien esimiehiltä entistä monipuolisempaa osaamista. Työryhmät ovat pienempiä, ja työt pitää tehdä kerralla kunnolla. Osaamisen ylläpito on entistä vaikeampaa. Harvemmin eteen tulevat työt ovat nykypäivää myös sähkö- ja televerkon rakentamisessa. Siksi luotettavaa ja laadukasta koulutus-, perehdytys- ja ohjeistusmateriaalia tarvitaan entistä enemmän. Materiaalin on oltava myös entistä helpommin saatavilla – paksujen ohjemappien kuljettaminen työmaalla ei ole tätä päivää. HeadPower tarjoaa asiakkailleen sähkö- ja tietoliikenneverkon suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon välttämätöntä tietoa. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 5 TYÖKALUT Anssi Juvonen näyttää, kuinka uudella tehtävälistalla saadaan näkyviin juuri ne työt, jotka käyttäjä haluaa. Kuva: Ari Nurmela. UUSI TEHTÄVÄLISTA TYÖNOHJAUKSEEN: MILLAINEN KÄYTTÄJÄ, SELLAINEN TEHTÄVÄLISTA HeadPowerin portaali ja sen tuotteet elävät parhaillaan varsinaista renessanssin aikaa meneillään olevan mittavan UI-muutoshankkeen myötä. Hankkeen tavoite on tehdä käyttöliittymistä asiakaslähtöisemmät. Osana tätä muutostyötä myös Työnohjauksen tehtävälista-ominaisuus uudistetaan kokonaan. 6 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 la, mutta aikaisempi koko rivin väritys on korvattu hillitymmällä toteutuksella. Samalla on lisätty selkeämmät kuvakkeet kuvaamaan käyttäjää kiinnostavia muutoksia töissä. – Listalta näkee nyt nopeasti esimerkiksi sellaiset työt, joilla on uusia kommentteja tai joiden työturvaosiossa on puutteita, Juvonen sanoo. LAAJENNUKSEN SIJAAN TÄYSIN UUTTA Tehtävälista tulee kaikkien Työnohjauksen käyttäjien saataville, mutta maksullisen version käyttäjillä lista sisältää joukon hyödyllisiä lisäominaisuuksia, jotka ilmaisversiosta puuttuvat. Maksullisen version käyttäjät voivat tallentaa usein tarvitsemansa hakuehdot, jolloin työtilanteen tarkistaminen onnistuu nopeasti missä vain. Haluamansa näkymän voi asettaa oletukseksi, joka avataan aina kirjauduttaessa järjestelmään. Pääkäyttäjät voivat myös jakaa tallentamiaan hakukokoelmia muille yrityksen käyttäjille. Maksullisessa versiossa listan sisältö voidaan jatkossa myös viedä suoraan Exceliin ilman välivaiheita. Tämän lisäksi käytössä on toiminnoiltaan laajennettu lista, josta yksittäisten töiden tilahistoriaa pystyy tarkastelemaan avaamatta töitä. Vanhojen tehtävälistojen käytettävyyteen ja ulkoasuun liittyviä muutostarpeita on HeadPowerilla tutkittu huolellisesti. Tutkimuksen myötä nyt on tekeillä täysremontin sijaan uudiskohde. – Tulimme siihen tulokseen, että muutokset on helpompi toteuttaa rakentamalla kokonaan uutta sen sijaan, että laajennettaisiin vanhaa, kertoo ohjelmistoarkkitehti Anssi Juvonen HeadPower Oy:ltä. – Lopputulos on takuulla erilaisen näköinen, mutta uskon, että käyttäjät ovat tyytyväisiä saadessaan käyttöönsä kerralla useita päivittäistä työtään helpottavia ominaisuuksia, hän sanoo. Uuden tehtävälistan toimintaan mobiililaitteilla on myös kiinnitetty enemmän huomiota. Listalla käytetyt komponentit toimivat paremmin esimerkiksi älypuhelimilla ja tableteilla, joita kentällä käytetään. – Tavoitteena on, että tehtävälistan lopullinen versio on miellyttävä käyttää useilla erilaisilla päätelaitteilla, Juvonen sanoo. KÄYTTÄJÄNSÄ NÄKÖINEN TEHTÄVÄLISTA Tehtävälistan uudistustarve kumpuaa suoraan todellisesta, käyttäjien arkea helpottavasta tarpeesta. HeadPowerin asiakastyytyväisyyskyselyissä yhdeksi kehityskohteeksi nousi helpompi tiedon löytäminen. Vanhat tehtävälistat eivät ole mukautuneet erityisen hyvin käyttäjien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Uudessa tehtävälistassa hakuehtojen tekemiseen onkin vapaat kädet. – Työnohjausta vuosia käyttäneillä yrityksillä saattaa olla järjestelmässä kymmeniä tuhansia töitä, Juvonen kertoo. – Uudella tehtävälistalla avaimet on haluttu antaa käyttäjälle. Tehtävälista tulee sisältämään yli 40 tietuetta, joiden perusteella käyttäjä voi rajata töitä ja suodattaa hakutuloksia saadakseen juuri haluamansa työt näkyviin. Käyttäjät saavat töistä juuri sen verran tietoa kuin haluavat. Tarpeettomat sarakkeet voi ottaa pois näkyvistä ja sarakkeiden koko on muutettavissa. Näin käytettävissä oleva tila voidaan jakaa tehokkaammin. Töitä on myös mahdollista ryhmitellä haluamansa tiedoston mukaan. Töistä annetaan edelleen tietoa värikoodauksel- TYÖKALUT Uusi tehtävälista ottaa erilaisten käyttäjien tarpeet paremmin huomioon ja tarjoaa käyttäjille nopeamman, mukautettavamman ja selkeämmän näkymän Työnohjauksen töihin. Kun töiden etsiminen ja hallinta tehtävälistan avulla helpottuu, käyttäjät voivat keskittyä paremmin itse työn tekemiseen. Työnohjauksen uusi tehtävälista tulee aikanaan korvaamaan nykyiset työtyyppikohtaiset tehtävälistat. HYÖDYLLISIÄ LISÄOMINAISUUKSIA MAKSULLISEEN VERSIOON KEHITETTY AIDOSTI YHDESSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA Tehtävälista on niin keskeinen osa Työnohjausta, että sen käytöstä haluttiin palautetta jo kehityksen aikana. Työnohjauksen ensimmäinen kokeiluversio on ollut asiakkaiden katsottavissa HeadPower Työnohjaus -ryhmässä Yammerissa sekä saatavissa kokeilukäyttöön Helpdeskin kautta. Uudet toiminnot ovat herättäneet paljon keskustelua, mikä osoittaa, kuinka tärkeästä osasta sovellusta on kyse. – Käyttäjiltä saatiin hyvää, konkreettista palautetta, ja sen perusteella listan toimintaa on saatu parannettua. Kehittäjänä olin iloinen siitä, että suurin osa palautteista koski toimintoja, jotka olivat jo työn alla. Se antoi vahvistusta sille tunteelle, että olemme viemässä uudistusta oikeaan suuntaan, Juvonen huomauttaa tyytyväisenä. – Uskon, että suuri osa palautetta antaneista käyttäjistä tulee huomaamaan, että heidän panoksensa näkyy positiivisesti lopputuloksessa. Kehitystyö ei ole vielä kuitenkaan ohi – ideoita uusiksi ominaisuuksiksi on paljon. Muun muassa osa vanhoilta tehtävälistoilta tutuista toiminnoista puuttuu vielä tämänhetkisestä versiosta. Huomiota tullaan lisäksi kiinnittämään hakunopeuteen ja mobiilikäyttöön. Tehtävälistasta julkaistaan pian kaikille avoin kehitysversio, josta saatua palautetta käytetään lopullisen version hienosäätöön. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 7 SÄHKÖ EDELLÄKÄVIJÄ SÄHKÖVERKKOJEN VIAN RAJAUKSESSA MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OTTI KÄYTTÖÖNSÄ FLIRIN TOISENA YRITYKSENÄ MAAILMASSA Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden tavoite on luonnollisesti toimittaa asiakkailleen sähköä mahdollisimman häiriöttömästi – sekä tarjotakseen hyvää asiakaspalvelua että vastatakseen tiukentuneisiin määräyksiin. Sähkönjakelun häiriintyessä oleellista on nopea toiminta. Jotta vikoja päästään korjaamaan, ne on saatava rajattua mahdollisimman pian. Mäntsälän Sähkö Oy on ottanut toisena yhtiönä maailmassa käyttöön FLIR-toiminnallisuuden sähköverkon vikojen rajauksessa nopeuttaakseen vianrajausta keskeytyksen alussa entisestään sekä lyhentääkseen sähkönjakelun keskeytysaikoja. FLIR (Fault Location, Isolation and Restoration) paikantaa ja erottaa keskijänniteverkon vian kauko-ohjattavien erottimien avulla ja palauttaa sähköt verkon terveille osille varasyöttöyhteyksillä. Näin sähkökatkon laajuus saadaan nopeasti pienennettyä, ja suurelle osalle asiakkaista sähköt saadaan palautettua välittömästi. FLIR otettiin käyttöön Mäntsälän Sähkö Oy:ssä kesän 2014 aikana ja ensimmäiset vikatapaukset hoidettiin automaattisesti jo syksyn 2014 myrskyillä. MANUAALISESTA MAASTOTYÖSTÄ TÄYSIN AUTOMATISOITUUN VIANRAJAUKSEEN Mäntsälän Sähkössä ollaan tultu pitkälle ajasta ennen kauko-ohjattavien erottimien asennusta noin 15 vuotta sitten. Tuolloin vian rajaus tehtiin paikan päällä maastossa asentajan ohjatessa kytkinlaitteita. Sähköjen palauttaminen kesti huomattavasti kauemmin – pelkässä vian rajauksessa saattoi asentajalle kertyä pahimmillaan jopa yli sata ajokilometriä yhtä vikaa kohden. Myöhemmin, kauko-ohjausten käyttöönoton jälkeen, käytönvalvoja pystyi rajaamaan viat valvomosta käsin. 8 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 Nykyään Mäntsälän Sähkön vikatilanteissa FLIRjärjestelmä tekee vianrajauksen täysin automaattisesti. Se mahdollistaa myös useiden samanaikaisten vikojen rajauksen tehokkaasti ja turvallisesti. – Automaatio vapauttaa aikaa tärkeään tulevaisuuden suunnitteluun, kuten sääennusteiden analysointiin, jolloin mahdollisiin tuleviin katkoksiin voidaan varautua entistä paremmin. Vian rajausten sijaan käytönvalvoja voi myös paneutua enemmän viankorjausresurssien organisoimiseen, Mäntsälän Sähkö Oy:n käyttöpäällikkö Jarno Virtanen huomauttaa. LYHYEMMÄT SÄHKÖKATKOT JA PIENEMMÄT HAITTAKUSTANNUKSET Asiakkaan, tavallisen sähkönkäyttäjän, arjessa FLIR näkyy lyhyempinä sähkönjakelun keskeytysaikoina. – Automaation avulla olemme saaneet palautettua sähköt nopeammin yhä suuremmalle osalle asiakkaista, riippumatta siitä, onko kyseessä yksittäinen vika tai suurempi häiriö, Virtanen kertoo. Sähköverkkoyhtiönkin kannalta FLIR on erittäin toimiva – ja kustannustehokas – ratkaisu. Mäntsälän SÄHKÖ Sähkö on saanut sen avulla pienennettyä keskeytysaikoja ja regulaattorille ilmoitettavia KAH- (keskeytyksestä aiheutunut haitta) kustannuksia. – Inhimillisten virheiden määrä vähenee, samoin kuin työntekijöiden kuormitus. Lisäksi automaattinen vianerotus mahdollistaa tehokkaan kotipäivystyksen mihin vuorokauden aikaan tahansa, Virtanen listaa hyötyjä. HELPPO ASKEL MODERNILLE YHTIÖLLE FLIR tuo sähköverkkoyhtiölle eittämättömiä etuja – miksei se siis ole jokaisella yhtiöllä jo käytössä? – FLIR asettaa käyttöönottajalleen tietynlaisia vaatimuksia. Yhtiöllä on oltava käytössään oikeat ohjelmistot sekä verkossaan riittävästi kauko-ohjattavia, luotettavasti toimivia erotinasemia. Lisäksi sähköverkon kytkinlaitteiden ja ohjelmistojen välisen tietoliikenteen on oltava turvallista ja nopeaa, kertoo Virtanen. Mäntsälän Sähkössä on aina suhtauduttu ennakkoluulottomasti uuteen teknologiaan ja nähty sen tuomat mahdollisuudet. Yhtiö on investoinut jo useita vuosia muun muassa automaatioon, sähköver- kon tietoliikenteeseen ja erityisesti kauko-ohjattaviin kytkinlaitteisiin. – Tavoitteemme on olla kärkijoukossa innovaatioiden ja uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Sen vuoksi myös FLIRin käyttöönotto oli meille luonnollinen kehitysaskel. Investointiemme ansiosta se oli helposti toteutettavissa. Järjestelmän ylläpitämiseksikin on tehtävä joitain panostuksia, kuten säännöllistä käytönvalvojien koulutusta tietoliikenteen toimivuuden varmentamiseksi. Mäntsälän Sähkön käyttökokemukset FLIRistä ovat kuitenkin olleet ainoastaan positiivisia, ja Virtanen olisi ehdottomasti valmis suosittelemaan toiminnallisuutta muille sähköverkkoyhtiöille. – Järjestelmät ovat osoittaneet tuotannossa toimivuutensa, hän summaa. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 9 TYÖKALUT PUUT POIS ILMAJOHDOILTA RIVAKASTI JA TURVALLISESTI Jännitetyöohjeisto on laajentunut uudella 20 kV työohjeella. Uusi työmenetelmäohje soveltuu parhaiten sähkölinjaan kaatuneen, yksittäisen puun poistamiseen käyttöjännitteestä erotetulta ilmajohdolta ilman muita erotustyön vaatimia toimenpiteitä. Sen tarkoituksena on lyhentää katkoon kuluvaa aikaa ja varmistaa turvallinen työskentely puunpoistotilanteessa. Työohje pitää sisällään työmenetelmäohjeen, oikean työjärjestyksen, käytettävien työvälineiden vaatimukset ja tarkastukset, puunpoiston riskikartoituksessa huomioitavat asiat sekä Hastings-mittalaitteen suomenkielisen mittausohjeen. Ohje löytyy Jännitetyöohjeistosta, ja se on ollut luettavissa ja käytettävissä viime joulukuun alusta. YKSITTÄINEN PUU POIS JOHDOLTA NOPEAMMIN Kun ilmalinjalle kaatuu puu, perinteisesti johto-osa erotetaan käyttöjännitteestä, jotta puu päästään poistamaan. Tämän jälkeen todetaan linjan jännitteettömyys ja tehdään työmaadoitus. Puun raivaamisen jälkeen maadoitukset poistetaan ja kytkennät puretaan. Yleensä valmistelevat työvaiheet vievät enemmän aikaa yksittäisissä puunpoistoissa kuin itse puunpoistotyö. Uudella työohjeella yksittäinen puu voidaan poistaa ilman jännitteettömyyden toteamista ja työmaadoittamista. Se mahdollistaa nopeamman puun poiston vikapaikan löytämisen jälkeen. – Työ nopeutuu, kun osa työvaiheista ja työvälineistä voidaan jättää pois. Ohjeen mukaisesti toimimalla työ voidaan suorittaa kuitenkin turvallisesti, kertoo tuotepäällikkö Marko Rantakallio HeadPower Oy:ltä. 10 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 JÄNNITETÖISSÄ TURVALLISUUS ON AINA ETUSIJALLA Työmenetelmäohjeen lisäksi Jännitetyöohjeistoon on tuotu ohjeistus suojauksien ja turvallisuuden kannalta keskeisistä ilmiöistä. – Työvälineiden on oltava oikeanlaisia ja oikein huollettuja. Esimerkiksi heittosahan köysien on oltava tietynlaisia. Työohjeessa on myös huomioitu turvaetäisyydet, jotta työn aikana ollaan askeljännitevaarallisen alueen ulkopuolella, sanoo Rantakallio. Ohjeistus on tarkoitettu kaikille sähköturvallisuudesta vastaaville henkilöille, koska uusi työmenetelmä on tunnettava ja ohjeistettava työntekijöille ennen sen käyttöönottoa. Käytön ja sähkötöiden johtajat vastaavat käytettävien työmenetelmien turvallisuudesta. Työstä vastaavan työnjohtajan on tunnettava käytettävät menetelmät. Asentajien on osattava tehdä työ oikein ja turvallisesti. – Erityisesti työnaikaisesta sähköturvallisuudesta vastaavan henkilön on työmenetelmä tunnettava, Rantakallio huomauttaa. UUTISET SÄPINÄÄ JA SÄHKÖISTÄ TUNNELMAA TAMPEREEN VERKOSTOMESSUILLA Verkostomessut kokosi jälleen tänäkin vuonna yhteen sähkö- ja tietoverkkoalan ammattilaiset sekä rikkoi siinä samassa lähes kaikkia ennätyksiään. Messut kasvoivat niin näyttelypinta-alan, näytteilleasettajien kuin kävijöidenkin määrässä keräten miltei viisituhatpäisen yleisön kahden päivän aikana. Messut järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 28.–29.1.2015. Messujen merkitys verkkoliikennetoiminnan ammattilaisten kohtaamispaikkana näkyi hyvin. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat onnistuneesti: esillä olevat yritykset tavoittivat haluamansa alan ihmiset ja kävijät saivat paljon tietoa alan näkymistä sekä uusimmista tuotteista ja palveluista. HeadPower oli tietysti paikalla esittelemässä ja demoamassa messuvieraita kiinnostavia tuotteitaan. Messuväen joukossa oli ilahduttavissa määrin myös HeadPowerin messuosastolla riitti kuhinaa, välillä jopa tungokseksi asti. Kuva: Paula Karppinen HeadPowerin asiakkaita. Totuttuun tapaan heidän kanssaan keskusteltiin ja vastailtiin kaikkiin heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Erityisen kiinnostuneita messuvieraat olivat HeadPowerin Digipöytäkirjat-tuotteeseen lisätyistä MVR- ja MVRSmittareista. Huomiota keräsivät myös Työnohjauksen mobiiliversio ja Sähköasemakunnossapito. HeadPower järjesti messuilla molempina päivinä tietoiskut Työnohjauksen mobiiliversiosta otsikolla ”Mobiili kenttätyönohjaus verkostorakentamiseen”. Sovelluksen esittelyn lisäksi tietoiskussa käsiteltiin muun muassa tilaus-toimitusketjuun liittyviä haasteita sekä kenttätyön tehostamista. Tietoiskut saivat hyvän vastaanoton ja herättivät kiinnostusta messukävijöiden keskuudessa. Kiitos kaikille messukävijöille! Seuraavat Verkostomessut pidetään 25.–26.1.2017. Nähdään siellä! VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 11 SÄHKÖ Petri Tryggin mukaan tarve mittausten hyödyntämiselle kasvaa jatkuvasti. Kuva: Wille Nyyssönen. POWERQ JA HEADPOWER KEHITTÄVÄT YHDESSÄ MITTAUSTULOKSIA HYÖDYNTÄVIÄ RATKAISUJA HeadPower ja sähköverkon toiminnan mittaamiseen keskittyvä PowerQ ovat tehneet yhteistyötä eri muodoissa jo 10 vuotta. Nyt kehitteillä oleva mittausten hyödyntämisen konsepti on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa ja vastaa asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen. PowerQ on Suomen johtava teknisten mittausten tuottaja. Mittauksin pystytään tuottamaan tietoisuutta sähköverkon toiminnasta. PowerQ:n tuotteiden avulla verkkoyhtiöt pystyvät muun muassa analysoimaan sähköverkon vika- ja häiriötilanteita. Tämän lisäksi mittaukset tuottavat tarkkaa tietoa verkon suunnittelun ja omaisuuden hallinnan tueksi. HeadPower ja PowerQ ovat vaihtaneet säännöllisesti ideoita erilaisten yhteistyömahdollisuuksien tiimoilta. Uudessa yhteistyökonseptissa on ajatuksena tuottaa mittaustiedoista töitä HeadPowerin työnohjaukseen. PowerQ:n toimitusjohtaja Petri Trygg näkee vielä alkuvaiheessa olevassa konseptissa rutkasti potentiaalia. – Mittausten hyödyntämiselle vaikuttaa olevan kasvava tarve. Kehittämämme konseptin avulla mittaustietojen hyödyntämistä voidaan viedä järjestelmällisempään suuntaan, hän kertoo. ÄLYKKÄÄMPIÄ JA TEHOKKAAMPIA TYÖKALUJA MUUTTUVAAN MAAILMAAN Sähkönkäytön trendit lisäävät mittausten määrää ja aiheuttavat lisää toimenpiteitä. Lähitulevaisuudessa 12 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 aurinkopaneelien ja akkujen hintojen lasku tulee lisäämään pientuotantoa verkossa. Lisäksi sähköautot ja –bussit tuovat verkkoon uudenlaista kuormitusta. Käytännössä näiden vaikutukset verkkoon voidaan todentaa vain mittaamalla. Myös verkkojen kaapelointiprojektit ovat tällä hetkellä yleisiä. Projektit ovat pitkäkestoisia ja voivat aiheuttaa verkon käytölle ongelmia. Vaikka verkkoa saneerataan eri osista, on sähkön laadun täytettävä standardit todistettavasti. Mittaustulosten viemiselle toimenpiteeksi on siis jatkossa kasvavaa kysyntää. Sekä HeadPowerin että PowerQ:n tavoitteena on pyrkiä sekä kehittämään asiakkaiden toimintatapoja että tehostaa käytettävien työkalujen hyödyntämistä. – Tietoteknisesti on mahdollista tuottaa entistä älykkäämpiä toimintoja ja siihen nyt tähdätään, Trygg sanoo. – Molemmat yritykset ovat vahvoja omalla osaamisalueellaan, ja yhdessä tekemällä voimme tarjota asiakkaille entistä tehokkaampia ratkaisuja. TYÖNOHJAUKSEN AKTIIVISIMMILLE KÄYTTÄJILLE Työnohjaus on ollut viime vuonna ahkerassa käytössä niin verkkoyhtiöillä kuin urakoitsijoillakin. Kiittääkseen maksullisen Työnohjauksen käyttäjiä HeadPower palkitsi heistä aktiivisimmat. Palkinnot jaettiin erikseen verkkoyhtiöiden ja urakointiyhtiöiden Työnohjauksen käyttäjien kolmen kärjelle. UUTISET TUNNUSTUSTA Voittajat saivat palkinnoksi HeadPower Powerbank -virtalähteet. Pienellä, kannettavalla USB-akulla voi ladata älypuhelimen tai tabletin paikasta riippumatta – näin esimerkiksi Työnohjausta on entistä varmempi käyttää myös esimerkiksi työmaalla. HeadPower onnittelee voittajia! AKTIIVISIMMAT TYÖNOHJAUKSEN KÄYTTÄJÄT VUONNA 2014 TYÖNOHJAUS URAKOINTI TYÖNOHJAUS VERKKOYHTIÖ 1. Juha Laine 2. Ari Ristola 3. Ei tavoitettu 1. Stefan Sandqvist 2. Riikka Olkkonen 3. Markku Tervo LÖYDÄT HEADPOWERIN MYÖS SOMESTA • Tuotejulkaisut ja tapahtumat • Uudistukset ja päivitykset ohjeistoissa ja tuotteissa • Rekrytointi-ilmoitukset • Linkki VRU:n sähköiseen versioon • Hyödylliset ohjeistusvideot VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 13 TUOTEUUTISET ILMOITTAUDU SYKSYN 20 KV JÄNNITETYÖKOULUTUKSEEN Syksyn ensimmäisen 20 kV kytkentöjen jännitetyökoulutuksen ilmoittautuminen on avoinna. Koulutus järjestetään Tampereella 27.–30.10.2015. Asentajien lisäksi myös esimiehet voivat osallistua koulutuksen kahteen ensimmäiseen päivään. Ensimmäisenä päivänä käydään läpi teoriaa ja toisena työharjoitteiden seurantaa. Kaksipäiväinen koulutus antaa riittävät jännitetyötaidot töiden johtamiseen, suunnitteluun ja esimiestoimintaa varten. Katso lisätietoja osoitteesta www.headpower.fi/jannitetyokoulutus-2 ja varaa paikkasi pian! UUSI PEREHDYTYSTUEN TYÖNOPASTUSVIDEO Perehdytystukeen on lisätty uusi työnopastusvideo pylvään latvan oikeaoppisesta ja turvallisesta katkaisusta. Videossa on pylvään latvan katkaisun lisäksi kuvattu menettely, joka mahdollistaa moottorisahan käytön pylväässä. Tämän työn riskienarvioinnista ja työmenetelmäohjeistuksesta on ollut alalla erilaisia käsityksiä, joita videon avulla on pyritty selkeyttä- mään ja yhtenäistämään. Video on Perehdytystuen tilanneiden käytettävissä. Lisäksi uusi kahden minuutin ”Kolme tapaa pudota pylväästä” -video on nyt vapaasti katseltavana HeadPowerin verkkosivuilla ja YouTubessa! PÄIVITYKSIÄ TARKASTUSPÖYTÄKIRJOIHIN Käyttöönottotarkastuspöytäkirjoihin ja täyttöohjeisiin on tehty päivitys. TP01-pöytäkirjaan lisättiin vikavirtasuojakytkimen testaus. Pöytäkirjoihin lisättiin tarkastuksen tekijän nimen lisäksi yhteystietona tekijän puhelinnumero. Täyttöohjeisiin on lisätty menettelytapa, jos työkohde on suunniteltu ja toteutetaan aiempien standardien mukaan (siirtymäaika). Tarkastuspöytäkirjoihin on uusimpana lisätty pöy- täkirja TP012 täyttöohjeineen jakeluverkon maanrakennustöiden (mm. kaapelikaivannot rakenteineen ja perustukset) käyttöönottotarkastuspöytäkirjaksi. Kaikki käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ovat käytettävissä täytettävinä Excel-lomakkeina ja täytettävinä pdf-lomakkeina. TIETOLIIKENTEEN TYÖ- JA LAATUOHJEET UUDELLE JULKAISUALUSTALLE Tietoliikenteen työ- ja laatuohjeet on siirretty uudelle julkaisualustalle. Käyttäjän kannalta uuden julkaisualustan hyötynä on eri päätelaitteille (pöytäkone, 14 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 tabletti, älypuhelin) skaalautuva käyttöliittymä. Muita uudistuksen etuja ovat kehittynyt hakutoiminto, selkeämpi ulkoasu ja linkkien parempi toiminta. UUTISET HEADPOWERIN VAHVUUKSIA OVAT VASTUULLISUUS, REHELLISYYS JA RIIPPUMATTOMUUS HeadPower teettää vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyn kartoittaakseen asiakkaiden mielipiteitä toimintaansa kohtaan sekä paikantaakseen kehittämistä vaativia kohteita. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastaa Innolink Research Oy. Viimeisin, loka-marraskuussa 2014 järjestetty tutkimus osoitti, että asiakastyytyväisyys pysyttelee vahvalla tasolla. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 534 asiakasta niin päättäjien kuin käyttäjienkin tasolta. Suuria muutoksia asiakastyytyväisyydessä ei havaittu. Kokonaisuutena HeadPowerin toiminnan arvioitiin jopa parantuneen. Käyttäjien joukossa HeadPowerin onnistuneimmiksi tekijöiksi koettiin vastuullisuus, lupausten pitäminen sekä rehellisyys ja avoimuus. TOIMINNAN ONNISTUNEIMMAT TEKIJÄT KÄYTTÄJIEN MUKAAN (ASTEIKOLLA 1 5) – Portaaliin sisään kirjautuminen on helppoa 68 % Portaalin sisältö on puolueetonta eikä aja minkään yksittäisen sidosryhmän etuja 66 % Rehellisyys ja avoimuus yhteistyökumppanina 67 % Vastuullisuus ja lupausten pitäminen 66 % Portaali on toimialan toimijoita yhdistävä tekijä 64 % Päättäjät taas pitivät HeadPowerin selkeinä vahvuusalueina riippumattomuutta sekä myynnin yhteyshenkilön toimintaa. Kehittämisen arvoisena nähtiin portaalin kyky tehostaa asiakkaiden päivittäistä toimintaa. Saimme tutkimuksessa kiitettävän määrän palautetta. Olemme huomioineet ja käsitelleet palautteen ja kehitysehdotukset tuotekehityksessä. Kysymyksiin ja kehitysehdotuksiin löytyy kattavammat vastaukset portaalin tuoteuutisissa kyseisen tuotteen kohdalla. Pyrimme vastaamaan näihin kaikkiin, mutta jos kehitysehdotukseesi ei vielä ole vastattu, pyydämme tarkentamaan sitä tuotekohtaisen Helpdeskin kautta. Kyselyn rakenteesta johtuen palaute ei suoraan kohdennu tiettyyn tuotteeseen, joten aivan kaikkiin emme ole osanneet suoraan vastata. Kaikki palaute on meille ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme kehittää toimintaamme yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Kiitos kaikille vastanneille! VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 15 TYÖKALUT SELKEÄ MATERIAALITILAUS – KUINKA SE TEHDÄÄN? Selkeistä ja yksiselitteisistä materiaalitilauksista hyötyvät verkostokohteen urakoitsijoiden lisäksi näiden asiakkaat, verkkoyhtiöt. Tilauksentekotavalla on merkitystä myös tukkureille, jotka luonnollisesti tahtovat tarjota asiakkailleen parasta mahdollista asiakaspalvelua. Kuinka tarvikeluettelot siis kannattaisi tehdä ja toimittaa tukkureille, jotta lopputulos palvelee kaikkia osapuolia? HeadPowerin Määräluettelo on verkostokohteen, kuten uuden sähköverkon rakennuksen suunnittelutyökalu. Sovellukseen lisätään työpisteet ja niille tulevat vakiorakenteet. Vakiorakenteet-sovelluksen lisäominaisuuden, Tarvikesarjan, kautta rakenteet voidaan purkaa tuotteiksi. Sen avulla urakoitsijat saavat muodostettua suoraan valmiit materiaalitilauspohjat. – Määräluetteloon valitaan haluttu Tarvikesarja, jossa vakiotarvikkeille on määriteltynä varsinaiset tuotevastineet. Määräluettelo muunnetaan haluttua tarvikesarjaa vasten automaattisesti sähkönumerolliseksi tuotelistaukseksi, joka voidaan ottaa esimerkiksi Excel- tai CSV-siirtotiedostoformaatissa ulos sovelluksesta, kertoo tuotepäällikkö Jukka Lampinen HeadPowerilta. TEHOKKAAMPAA JA LÄPINÄKYVÄMPÄÄ SUUNNITTELUA Määräluettelo-sovellus tehostaa verkonrakennuskohteiden suunnittelua. Automaattisesti tuotettavan 16 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 tuotelistauksen ansiosta manuaalisia välivaiheita ei tarvita. Valmis tarvikelistaus voidaan toimittaa sellaisenaan useimmille tukkureille tai tilaus voidaan tehdä siirtotiedoston pohjalta. Se voidaan myös ladata suoraan tukkurin webkauppaan. Onnisen OnnShopissa tilauksen voi tehdä parilla klikkauksella valmiista sähkönumerot ja tilausmäärät sisältävistä tarvikelistoista. Määräluettelolla tehdyt tarvikelistat saa siirrettyä suoraan myös SLO:n verkkokauppaan. – SLO Onlinessa on suora tuki HeadPowerin sovellusten kautta tuotettujen määräluetteloiden lukemiseen, joten asiakas voi halutessaan tilata suunnitelmansa tarvikkeet suoraan, kertoo tuotepäällikkö Petteri Eklind SLO:sta. Tästä hyötyvät sekä asiakas että tukkuri. Asiakas näkee tilattujen tuotteiden saatavuuden ja voi tarvittaessa vaihtaa korvaavan tuotteen jonkin tuotteen tilalle. Myös tilauksen seuranta onnistuu Onlinessa. SLO:ssa taas myyjien aikaa vapautuu tilausten käsittelystä myyntiin. Esimerkiksi Onniselle tilaukset urakoitsijoilta tulevat yleensä joko Määräluettelosta tulostettuina, valmiiksi purettuina tarvikelistoina tai pelkkinä rakennetaulukoina. Myös SLO saa kyselyitä, joissa suunnitelmaan kuuluvat materiaalit on ilmoitettu vain vakiorakenteittain. Kun tarviketilaukset toimitetaan vakiorakennelistauksina sähkönumerollisten tuotelistausten sijaan, tukkurien täytyy itse purkaa ne tarvikelistauksiksi. Vaikka tukkurit löytävät kyllä tuotteet vakiorakenteilla tehtyihin tilauksiinkin, tarvikesarjan kautta lopputulos on varmempi. – Manuaalisessa työssä virheiden ja puutteiden mahdollisuus tietysti kasvaa. Toimitettavat tuotteet saattavat olla muuta kuin mitä asiakkaalla on ollut mielessä, Lampinen toteaa. – Työpistekohtaisia tarvikelistoja voidaan lisäksi hyödyntää toimitusten jaksottamiseen etenkin suurissa ja pitkään kestävissä projekteissa, Onnisen tuotekehityspäällikkö Veijo Kortelainen lisää. YHTIÖKOHTAISELLA TARVIKESARJALLA ASIAKAS SAA JUURI MITÄ HALUAA – Tarvikesarjan ansiosta voimme tarjota kulloiseenkin vakiorakenteeseen valitsemamme sopivimmat tuotteet, Eklind kertoo. Tukkureista SLO, Onninen ja Rexel ovat luoneet Vakiorakenteisiin omat tarvikesarjansa. Yhtiöt voivat käyttää niitä tai hankkia omat, yhtiökohtaiset tarvikesarjansa. Yhtiökohtaisten tarvikesarjojen etu julkisiin nähden on se, että niihin voidaan määritellä juuri halutut sähkönumerolliset tuotteet. Ne ovat täysin yhtiön itsensä ylläpidettävissä. Julkisissa tarvikesarjoissa yhtiö voi käyttää ainoastaan tarvikesarjaan ennalta määriteltyjä tuotteita, eikä niihin voida tehdä yhtiökohtaisia modifikaatioita. – Yhtiökohtainen tarvikesarja on ainoa vaihtoehto, jos verkkoyhtiö haluaa tietää tarkalleen mitä tuotteita heidän verkkoonsa asennetaan urakoitsijasta riippumatta, Kortelainen toteaa. Yhtiökohtaiset tarvikesarjat palvelevat myös tukkureita ja mahdollistavat sen, että he voivat palvella asiakkaitaan joustavammin. – Materiaalitoimittajan kannalta yhtiökohtainen tarvikesarja on erinomainen työkalu esimerkiksi menekin ennustamiseen. Sitä kautta voimme varmistaa asiakkaille paremman tuotteiden saatavuuden, Kortelainen sanoo. TYÖKALUT SÄHKÖNUMEROLLINEN TUOTELISTAUS TAKAA HYVÄN LOPPUTULOKSEN Tarvikesarjasta riippuen samoille vakiorakenteille voidaan saada eri tuotteita sisältävät tuotelistaukset. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 17 UUTISET Jussi Pekkarinen pitää jännitetyöstä ja uusista haasteista. UUSI VAHVISTUS JÄNNITETYÖKOULUTUKSEEN Tarjotakseen asiakkailleen joustavampaa palvelua ja taatakseen jännitetyökoulutuksen vahvan osaamisen HeadPower tuo kouluttajien rivistöönsä uuden vahvistuksen, Jussi Pekkarisen. Jussi tulee jatkossa kouluttamaan jännitetöitä yhdessä kouluttajana toimineen Marko Rantakallion kanssa. Tavoite kahdesta kouluttajasta asetettiin, kun HeadPower otti vastuulleen Jännitetyömenetelmäkehityksen ja -koulutuksen. Kahden kouluttajan avulla varmistetaan koulutuksen ja menetelmäkehityksen jatkuvuus – kun osaamista on useammalla taholla, tuuraaminen esimerkiksi sairaustapauksissa on mahdollista eikä kursseja tarvitse perua. Pekkarisen ja Rantakallion muodostama tiimi tulee myös vetämään yhdessä 20 kV jännitetyön peruskursseja ja ohjaamaan harjoitteluja. Pekkarisen työtehtävät ovat hänen uransa aikana vaihdelleet sähkö- ja verkostoasentajasta projektiinsinööriin ja rakennuspäällikköön. Viimeiset kaksi vuotta Pekkarinen on toiminut HeadPowerilla Osaamisen kehittäminen -tuotteiden tuotepäällikkönä. Tässä työssä hän myös jatkaa kouluttamisen ohella. 18 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 Jussi, miksi juuri sinut valittiin kouluttamaan jännitetöitä? – Varmaankin aiempi työkokemukseni ja kiinnostukseni aiheeseen vaikuttivat asiaan. Olin myös sopivasti saatavilla talon sisältä. Mikä on suhteesi jännitetöihin ja kouluttamiseen? – Olen törmännyt jännitetyöhön erilaisissa tilanteissa ja rooleissa. Olen muun muassa käynyt Jännitetyökouluttajakoulutuksen vuonna 2009. Kouluttamisesta minulla on kokemusta jo edellisestä työpaikastani. HeadPowerilla olen tietenkin suorittanut itse 20 kV peruskurssin ja sen lisäksi osallistunut 20 kV jännitetyökoulutusten pitämiseen. Millainen työnjako teillä tulee Rantakallion kanssa olemaan? – Työnjako muotoutunee käytännön kautta. Markolle Jännitetyökoulutus ja ohjeiston ylläpito on päätyö, itse teen sitä muun työn ohessa. Toimin päätoimisesti Osaamisen kehittämisen tuotteiden tuotepäällikkönä. Millaisilla odotuksilla lähdet uusiin työtehtäviin? – Jännitetyö aihealueena on kiinnostava. Pidän uusista haasteista ja ihmisten kanssa työskentelystä. MITTATILAUSTYÖNÄ TILAAJALLE TYÖKALUT UUSI TYÖTURVALLISUUS- JA LAATUMITTARI Verkonrakennusprojekti on aina suuri ja pitkäikäinen investointi. Rakentamisen laatu nousee niissä merkittävään rooliin, koska se vaikuttaa paljon verkon kestävyyteen. Uusi työturvallisuus- ja laatumittari, TL-mittari, antaa verkkoyhtiöille työkalun arvioida ja seurata urakoitsijoiden työn laatua ja asetettujen laatuvaatimusten täyttymistä työmaalla. TL-mittari on Digipöytäkirjan ja Tarkastuspöytäkirjojen uusin täydennys. Mittarin käyttölogiikka on samanlainen kuin MVR- ja MVRS-mittareissa: kentällä oltaessa turvallisuus- ja laatutekijöiden täyttymistä voidaan kirjata suoraan millä tahansa mobiilipäätelaitteella antamalla havaintojen lukumäärät pääkohdille, ja mittari laskee indeksiä niiden mukaan. OMA MITTARI TILAAJALLE Uudelle mittarille nähtiin kehitystarve, sillä vaikka tilaajatkin voivat käyttää MVR- ja MVRS-mittareita, käyttäjät ovat kokeneet ne enemmän urakoitsijoiden oman toiminnan seurantatyökaluiksi. Uusi TL-mittari on suunnattu nimenomaan tilaajalle. Sen avulla tilaajan edustajat voivat kerätä sähköisesti dataa toimittajien toiminnasta kiinnittäen huomiota turvallisuuden lisäksi erityisesti laatuun. – MVRS-mittariin verrattuna TL-mittarissa on enemmän rakentamisen laatuun ja dokumentaatioon liittyviä asioita. Mittari kiinnittää huomiota nimenomaan tilaajan kannalta olennaisiin asioihin, kertoo HeadPowerin tekninen johtaja Timo Mutila. Helppokäyttöisen mittarin avulla tilaaja voi myös tarkistaa asiat, mitkä pitää olla tehtynä. – Havaitut puutteet jäävät näkyviin, jolloin mikään olennainen puutos työmaalla ei jää käsittelemättä. Mittari on lisäksi helppokäyttöinen ja asiakirja tallentuu heti tekohetkellä HeadPowerin tietokantaan, josta se löytyy nopeasti tarvittaessa, kertoo Vesa-Matti Tervamäki Kokkolan Energiasta, jossa TL-mittaria ollaan ottamassa käyttöön lähiaikoina. BONUSTA TAI SANKTIOTA TOTEUTUNEEN LAADUN MUKAAN Kilpailutilanne on johtanut hyvin tasaväkiseen hintatasoon urakoitsijoiden kesken, eikä erottautuminen hinnan avulla ole mahdollista. Tässä tilanteessa tilaajan kannalta on olennaista hankkia dataa urakoitsijoiden toiminnan laadusta. – Mittarista saatavien raporttien avulla mutu-tiedosta siirrytään todelliseen dataan, jonka avulla urakoitsijan toimintaa voidaan arvioida, Mutila sanoo. Moni verkkoyhtiö tekee nykyään urakoitsijoiden kanssa tiettyjä laatuvaatimuksia ja -kriteereitä sisältäviä palvelusopimuksia. Vaatimusten täyttyessä verkkoyhtiö voi palkita urakoitsijan esimerkiksi erilaisin bonuksin, ja puutteellisesta laatutasosta voi puolestaan seurata sopimussakkoja tai muita sanktioita. TLmittarin avulla tilaaja voi seurata urakoitsijan suoriutumista määriteltyjä kriteereitä vasten ja hyödyntää tätä tietoa esimerkiksi kuukausipalaverissa. Mittariin voidaan kirjata myös kunnossa olevat asiat, mikä mahdollistaa positiivisen palautteen annon. Verkkoyhtiön tekemät turvallisuuskatselmoinnit eli safety walkit ovat Mutilan mukaan selvästi yleistymässä oleva käytäntö. Hän pitää sitä hyvänä asiana. – On suositeltavaa, että verkkoyhtiön edustaja käy pelkkien pakollisten työmaakokousten lisäksi työmaalla pistokokeen luontoisesti katselmoimassa, missä kunnossa se on ja miten asiat siellä on hoidettu. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 19 UUTISET Teksti: Kari Keränen | Kuvat: Timo Mutila 20 UMPPARIREISSU TEAM HEADPOWER UMPIHANKIHIIHDON MM-KISOISSA Umpihankihiihto sai tänä vuonna houkuteltua HeadPowerilta mukaan täyden viiden hengen joukkueen – ensimmäistä kertaa. Mukaan lähti kolme innokasta hiihtäjää HeadPowerilta, Matti, Timo ja Kari, sekä tueksi firmasta jo muille työurille lähteneet Tero ja Sami. Valmistautumista kisaan haittasi etelässä lumen puute, umpihankea ei oikein löytynyt. Jokunen kilometri oli kaikilla kuitenkin alla ennen kisaa, useimmilla jopa metsäsuksilla. Olipa joku ehtinyt kokeilla makuupussin kylmyyden sietoa viettämällä yötä terassilla! Suksi- ja muutakin tavarahankintaa myös tuli tehtyä. Viime vuoteen verrattuna lunta oli Keski-Suomessa oikein hyvin. Matkalla Ouluun ei tarvinnut katsella peltojen aurauksia tai metsien varpuja kuten vuosi sitten, kun paksu lumipeite peitti ne kaikki alleen. Tiimin kokoontuminen tapahtui Oulussa rautatieasemalla, jossa autojen lastauksen jälkeen matka VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 jatkui kahdella autolla kohti Pudasjärveä. Syötteellä mökki löytyi tutusti Kelosyötteen alueelta. Lunta oli alueella enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin joukkueemme siellä vieraillessa. Syötekeskuksella katsoimme hienoa vanhaa filmiä Saariselän alueen vaelluksesta 50-luvulla, haimme omat lähtönumerot ja kartat sekä juttelimme vanhojen tuttujen kanssa. Sen jälkeen ilta kuluikin varusteita tarkastaen ja saunoen sekä vähän vanhoja reissuja muistellen. Aamulla ajoimme ylös Pikkusyötteelle ja haimme trackerin itsellemme. Lähtöaikamme oli 8.48. Syötteen sää näytti monipuolisuutensa ja aloimme matkan pilven keskellä. Sen jälkeen tuli räntäsadetta, joka vei luiston pakkasvoitella voidelluista suksista. Pahimmillaan laskettelurinteen alarinnettä oli mentävä alaspäin hiihtämällä! Kuuro meni ohi ja meno helpottui hetkeksi n. 7 kilometrin taivalluksen jäl- matka taittui varmasti. Maaliin päästiin loppusiirtymän kautta ja maaliin tultiin 2 tunnin ja 40 minuutin hiihdon jälkeen. Bussimatkan aikana saimme katsella Syötteen ihania tykkypuita loistavassa auringonpaisteessa! Hiihtoa ja laskettelua olisi ollut hyvä jatkaa, mutta työt taas kutsuivat. Saunottiin ensin kuitenkin ja sitten olikin jo kiire kohti Oulua ja sieltä lähtevää junaa. Autoporukat jatkoivat sieltä ja viimeisetkin olivat kotona ennen puolta yötä. Matkan opetukset olivat, että isommassa porukassa tulee rytmittää asioita paremmin, olla paremmin tietoisia sään vaihteluista ja ottaa mukaan riittävän erilaiseen keliin soveltuvia voiteita! Tavoite ”ehjänä perille” toteutui taas ja kun kipeytyneet lihakset ja rakot paranevat sekä väsymys kaikoaa, niin reissun nautinnot tulevat paremmin esille. Umpihankihiihdon MM-kilpailut järjestettiin Pudasjärvellä 6.–8.2.2015 18:nnen kerran. Yksilöosallistujia oli 28 ja joukkueita 58. Team HeadPower (Matti Sysmäläinen, Kari Keränen, Sami Krank, Tero Kairento ja Timo Mutila) sijoittui 53:nneksi. VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 UUTISET keen. Pieni tihkusade aiheutti parille tiimin jäsenelle lumen kertymistä suksen pohjiin ja eteneminen oli edelleenkin tahmeaa. Lisärastien kiertosuunnitelma päätettiinkin jättää ensi vuoteen ja keskittyä läpi pääsemiseen tässä vaiheessa. Ensimmäisellä rastilla oli etäisyyden arviointia, joka meni pitkäksi jonkin verran. Matka sieltä eteenpäin sujui edelleen tahmeasti lumen kertyessä suksiin, vaikka voiteluakin yritettiin. Pari kanssakisaajaa heitti leikin kesken, kun matkan teko leveillä ja raskailla eräsuksilla paksu lumikerros suksen pohjassa vei voimat ja innon jatkaa. Sitkeästi mutta hitaasti etenimme, eivätkä risut ladullakaan paljon auttaneet. Matkalla oli muutamia mielenkiintoisia laskuja, mutta saimme vältettyä törmäykset puihin ja pysyttyä pystyssä vaappuen. Toisella rastilla luokiteltiin ensiapua tarvitsevia potilaita ja suoritetiin energiatankkaus leipien ja makkaran avulla. Muut joukkueet olivat jo menneet menojaan ja saimme edetä ihan rauhassa. Kolmatta rastia lähestyttäessä sää muuttui kylmemmäksi ja samalla hiihtokeli ilahduttavasti parani. Kolmosrastilla tunnistettiin marjoja, jotka menivät nappiin. Täältä olisi pystynyt kääntymään lisärasteille. Kello kertoi, ettei siinä ollut mitään järkeä rastien ollessa kohta puoliin sulkeutumassa, joten jatkoimme suoraan kohti viimeistä tehtävärastia mukavasti mäntyharjanteita pitkin. Viimeisellä rastilla oli sitten eri nesteiden haistelua, joista taisimme tunnistaa vain tervan. Lauantain maaliin saavuttiin pimeyden vallitessa alle yhdeksän tunnin hiihdon jälkeen. Lunta oli tosi runsaasti myös leiripaikalla ja kaivoimme laavuille hyvät poterot. Leirinuotion teko oli haastavaa, sillä tällä kertaa polttopuut olivat hyvin märkiä. Iltaohjelman aikana olimme jo saaneet kaikki itsemme ravituksi ja leirin kuntoon. Ohjelman lauluosuudet ilmeisesti innostivat naapurilaavun porukkaa ja sieltäkin laulua kuului kiitettävästi. Lämpötila oli nyt jo selvästi pakkasen puolella, mukavasti alle kymmenen astetta. Aamuksi oli lupailtu myrskyä ja viideltä alkoikin laavun päälle pudota lunta puista ja viiman ääntä kuulua. Aamupala nautittiin nuotion loimussa ja savussa. Leiri saatiin purettua ja pääsimme matkaan. Tuulikin onneksi tuntui hiukan tyyntyvän ennen kuin päästiin sunnuntaikisan lähtöpaikalle. Kello 9.30 sitten lähdettiinkin ekakertalainen keulilla perinteen mukaan. Keulamiestä vaihdeltiin ja matka eteni soiden ja parin risukkoisen metsätaipaleen läpi. Ojista löydettiin vettäkin pari kertaa, mikä aiheutti pieniä rapsutushetkiä. Lumi kantoi hyvin ja olipa suolla pätkiä, joissa keveimmät meistä pysyivät hangen päällä. Juomataukoja pidettiin riittävästi ja 21 UUTISET OHJEISTOPÄIVITYKSIÄ VAKIORAKENTEISIIN Vakiorakenteiden ohjeita on täydennetty. Uusina ohjeina ovat tulleet maakaapeleiden asennus-, suojausja käsittelyohjeet sekä kaapelikelojen käsittelyohjeet. Muita lisäyksiä ovat kaapeleiden vetovoiman laskentaohjelma putkivetoihin sekä rakennekuvien kokoaminen rakennekuvat-kokoelmiksi. Uudet ohjeet on tehty uudella julkaisujärjestelmällä, joka mahdollistaa kuvien selailun paremmin myös mobiililaitteilla, tabletilla tai puhelimella. SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISOHJEET Maakaapeleiden asennus, suojaus ja käsittely- ohjeet sekä kaapelikelojen käsittelyohjeet löytyvät Suunnittelu- ja rakentamisohjeet-osiosta Vakiorakenteiden etusivun yläpalkista. MAAKAAPELEIDEN ASENNUS, SUOJAUS JA KÄSITTELY Ohjeeseen on koottu kaapelikaivantoihin sekä kaapeleiden asennukseen, käsittelyyn ja suojaukseen liittyvät ohjeet. Ohjeesta löytyvät kaapelikaivantojen rakennekuvat sekä rakenne- ja mitoituskuvat kaapeleiden sijoittamisesta kaivantoihin ja yhteisojiin. Ohjeeseen on koottu myös laajasti ohjeet (hakemukset, lomakkeet ja linkit) maakaapeleiden sijoittamiseen tiealueille, rautatiealueille ja vesistöihin. Kaapeleiden asennukseen ja suojaukseen liittyvät rakennekuvat perustuvat SFS-standardiin 6000-8-814. Ohjeistus varmistaa osaltaan laadukkaan rakentamisen ja turvallisen työskentelyn. Ohje sisältää seuraavat osat: • Sähkönjakeluverkon kaapelikaivannot • Kaivantotyöt • Maakaapeleiden asentaminen • Liikenneviraston ohjeet • Maakaapeleiden tarvikkeet • Kaivutyöt maakaapelirakenteiden läheisyydessä • Tarkastukset ja laadunvarmistus KAAPELIKELOJEN KÄSITTELY Ohjeistus sisältää ohjeet kelojen vastanottoon, kuljetukseen, nostoihin, palautukseen, kelalta purkamiseen ja puolaukseen sekä valmistajien ohjeet kelojen käsittelyyn. 22 VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 LASKENTATYÖKALUT Vakiorakenteiden etusivun valikkoon on lisätty uusi Laskentatyökalut-osio. Laskentatyökalut-osiosta löytyy Maakaapeleiden veto putkeen -vetovoimalaskenta käyttöohjeineen. Vetovoimalaskentaa voidaan käyttää uusien kaapelinsuojaputkituksien suunnittelussa tai olemassa olevien kaapelinsuojaputkien käyttöönotossa. Laskennan avulla voidaan suunnitella ja optimoida putkituksien mahdolliset reittipituudet ja määrittää kaapelin vetokuoppien tai kaapelikaivojen paikat. Vetovoimalaskennalla voidaan osaltaan varmistaa, etteivät suurimmat kaapelille sallitut vetovoimat ylity. RAKENNEKUVAT Vakiorakenteiden kaikki rakennekuvat, kaaviot ja ohjekuvat on koottu uuteen Rakennekuvat-osioon, joka löytyy Vakiorakenteet-sovelluksen yläpalkista kohdasta Rakennekuvat. Kuvat on ryhmitelty pdf-kuvina vakiorakenteiden ryhmittelyn mukaan. Kuvista on tehty myös kuvakoosteita, joihin on kerätty rakenneryhmän kuvat sekä rakenneryhmään liittyvät maadoituskaaviot, merkintäkuvat ja muut ohjekuvat. Rakennekuvastosta on helppo löytää, valita ja tulostaa työkohteeseen liittyvät kuvat samasta paikasta. Rakennekuvat löytyvät sovelluksesta edelleen myös rakenteiden liitekuvina. PAKINA TOLPAN TYVESTÄ: HINNASTA VÄLIÄ! Helen rakensi Helsinkiin 300 kilowatin aurinkovoimalan, joka käynnistyi juuri maaliskuussa ehtien sopivasti aurinkosähkön tuotantokauden alkuun. Laitos on lajissaan todella suuri kasvattaen Suomeen installoitua aurinkosähkön kokonaistehoa noin 10 %. Voimalan laskennallinen vuosituotanto vastaa jopa 15 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Aurinkovoiman tuotanto ja lämmityssähkön tarve eivät tosin ajallisesti satu yksiin, mutta se onkin eri asia. Helenin aurinkovoimala maksoi kohtuulliset 600 000 euroa eli 2 miljoonaa euroa per megawatti. Aurinkovoima noin 10 %:n kapasiteettikertoimella (~ huipputehon käyttöaika) korjattuna hinnaksi tulee noin 20 Meur/MW. Uuden ydinvoiman – mistä nyt myös paljon puhutaan – vastaavasti korjattu investointikustannus on tasolla 5 Meur/MW. Mutta sekin on eri asia. Vai onko? Mielenkiintoinen piirre Helenin aurinkovoimalahankkeessa oli se, että kuka tahansa Helenin sähköasiakas sai mahdollisuuden hankkia siitä osuuden, ikään kuin merkitä voimalan osakkeita 1–5 aurinkopaneelin edestä. Aurinkovoiman kansansuosiota kuvaa, että tämä ”osakemerkintä” meni kuin kuumille kiville ja lopputuloksena Helenin aurinkovoimala sai yli tuhat osakkeenomistajaa. Oman nimikkopaneelin haltija maksaa ”osakemerkinnästään” jatkuvaa 4,40 euron kuukausimaksua mutta saa sijoituksensa tuottona sähkölaskuunsa hyvityksen, joka noudattaa yhden aurinkopaneelin tuottaman sähkön kulloistakin markkina-arvoa. Keskimäärin tuo hyvitys on noin euron kuukaudessa. Voiko yksittäiselle kuluttajalle olla enää kätevämpää tapaa myötävaikuttaa päästöttömän aurinkoenergian tuotantoon eli osallistua ilmastotalkoisiin! Mutta hetkinen – aurinkopaneelin haltijallehan jää siten maksettavaa keskimäärin 3,40 eur/kk eli sijoitus tuottaa jatkuvaa tappiota! No niin tuottaa mutta mitä sitten, pääasia että Suomeen ja Helsinkiin saadaan lisää aurinkovoimaa. Tappion kantavat he, joilla on halu maksaa aurinkosähköstä kolminkertaista ylihintaa. Jättävät vaikka yhden tuopin kuukaudessa väliin, niin asia on sillä kuitattu – ja maailma paneelin verran parempi. Kiinnostus omaan aurinkosähköön on niin kova, että Helen suunnittelee jo uutta aurinkovoimalaa ja ottaa vastaan ennakkovarauksia sen paneeleille. Valveutuneille maksuhaluisille on siten luvassa lisää päästötöntä aurinkoenergiaa. Varsinkin kesäaikana, säävarauksella. Tähyilijä VERKONRAKENNUSUUTISET 2/2015 23
© Copyright 2024