1. No category

Kolmoishermosärky
eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen
kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon neuropaattinen kiputila. Kyseessä
on yksi kovimmista tunnetuista kivuista.
I Silmähermon haara huolehtii silmän alueen sekä otsan tuntoaistista.
II Yläleukahermo huolehtii posken, nenän sekä yläleuan tuntoaistista.
III Alaleukahermo huolehtii alaleuan tuntoaistista.
Kolmoishermosärky voi tuntua minkä haaran
alueella hyvänsä, mutta sitä saattaa esiintyä myös
kahden tai kolmenkin haaran alueella. Tyypillisesti
kolmoishermosärky on toisella puolen kasvoja,
mutta myös molemminpuolinen särky on mahdollista. Ihossa tai muissakaan kasvojen alueen
kudoksissa ei ole mitään vauriota, vaan kipu johtuu kolmoishermon poikkeavasta toiminnasta.
Riski sairastua kolmoishermosärkyyn riippuu sekä
Kolmoishermosäryn syyt
Kolmoishermosärystä voidaan erottaa kaksi
muotoa, joiden oireet ovat kuitenkin usein melko
samantapaiset. Klassinen eli tyypillinen muoto
johtuu tavallisesti kolmoishermoa painavasta valtimosta aivorungon alueella (katso kuva). Epätyypillinen eli symptomaattinen muoto saattaa
johtua MS-taudista, aivojen alueen kasvaimesta
tai muusta rakenteellisesta syystä. Kasvovamma
tai kasvojen alueelle tai hampaisiin tehty toimenpide voi myös vaurioittaa jotakin kolmoishermon
osaa, jolloin seurauksena voi olla koko ajan jatkuva, vaikeahoitoinen kolmoishermosärky.
Kolmoishermosäryn oireet
Kolmoishermosäryssä tyypillinen kipukohtaus
alkaa äkillisesti. Kohtauksen voi laukaista kasvojen
kosketus, parranajo, meikkaaminen, hiusten pesu
tai pelkästään viileä ilma tai tuuli, lämpötilan vaihtelu, samoin suun limakalvojen ärsytys, syöminen
tai hampaiden harjaaminen.
sukupuolesta että iästä. Amerikkalaisen tilaston mukaan vuosittain sairastuu 5,9 naista ja 3,4
miestä / 100 000 henkilöä. Vanhempana riski
lisääntyy, jopa 45 yli 80-vuotiasta miestä / 100 000
sairastuu vuodessa. Koko elinajan riski sairastua
on 0,3 %. Suomen väkilukuun suhteutettuna kolmoishermosärkyyn sairastuvia naisia olisi vuosittain 324 ja miehiä 187. Koska sairaus on suhteellisen harvinainen, tietoa on niukasti ja moni kovia
kipuja kokeva jää helposti yksin.
Klassisen kolmoishermosäryn kipukohtaus on
yleensä sarja erittäin voimakkaita, intensiivisiä,
sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Sarjan voimakkuus ja nopeus saattavat vaihdella, mutta
kohtaus on invalidisoiva. Kohtauksen aikana on
mahdotonta puhua, syödä tai liikkua. Kipukohtaukset voivat kestää muutamasta sekunnista
minuutteihin, ja niitä voi esiintyä vuorokauden
aikana useita kymmeniä. Kohtausten välillä potilas saattaa olla lähes tai kokonaan oireeton, eikä
mitään poikkeavaa voida todeta lääkärin tekemässä tutkimuksessa. Kolmoishermosärky voi
loppua ihan itsestään, mutta se voi uusiutua vuosienkin kuluttua.
Diagnoosi
Kolmoishermosäryn diagnoosi perustuu tarkkoihin esitietoihin oireista ja lääkärin tekemään
huolelliseen neurologiseen tutkimukseen. Kolmoishermosärky on useimmiten helppo erottaa
muista kasvojen alueen kiputiloista, jotka ovat
kolmoishermosärkyä tavallisempia.
Migreenikohtaus paikallistuu harvoin yksinomaan kolmoishermon alueelle, eikä se ole sähköiskumaisen tuikkivaa vaan sykkivää. Leukanivelen toimintahäiriöstä johtuva kipu paikallistuu
usein niveleen, jonka painelu aristaa ja liikerata on epätasainen. Kasvojen pehmytkudosten
kiputilat, kuten fibromyalgian kipupisteet, paikallistuvat tyypillisille paikoille purentalihaksiin
tai niiden jänteisiin. Lihasjännityspäänsärky on
jomottavaa ja tuntuu usein molemmin puolin
ohimolihaksissa. Niin sanottu epätyypillinen kasvokipu on suun ympäristöön keskittyvä jatkuva
jomotus.
Mikäli kolmoishermosärkyä epäillään tai se on jo
todettu kivun syyksi, on pään tietokone- tai magneettitutkimus aiheellinen. Kela hyväksyy tutkimuksen korvauksen piiriin vain erikoislääkärin
lähetteellä.
Lääkehoito
Ensisijainen hoitomuoto kolmoishermosärkyyn
ovat lääkkeet, joista tärkeimpiä ovat niin sanotut
epilepsiakipulääkkeet. Karbamatsepiini (Neurotol slow, Tegretol) on kolmoishermosäryn hoidon
peruslääke, josta saa avun noin 70–80 % kolmoishermosärkyä sairastavista. Mikäli se aiheuttaa liikaa haittavaikutuksia (väsymys ja huimaus),
voidaan kokeilla sen johdannaista, okskarbatsepiinia (Trileptal), jolla on yleensä vähemmän
haittavaikutuksia. Muita vaihtoehtoisia epilepsiakipulääkkeitä ovat lamotrigiini, gabapentiini ja
pregabaliini. Näiden lisänä käytetään yleensä niin
sanottuja kipukynnyslääkkeitä, joita ovat muun
muassa amitriptyliini ja duloksetiini.
Oikean lääkityksen löytäminen voi olla haasteellista, ja usein joudutaan tekemään monia
lääkekokeiluja ja testaamaan eri lääkeyhdistelmiä. Onnistuneen lääkeyhdistelmän löydyttyä
jopa täyden kivuttoman tilan saavuttaminen on
mahdollista.
Kirurginen hoito
Mikäli lääkehoito ei tehoa, voidaan turvautua
neurokirurgiaan. Ennen neurokirurgista hoitoa varmistetaan aivojen magneettikuvauksella,
että potilaalla on klassinen taudin muoto, sillä
epätyypillisiä tapauksia ei pidä yrittää hoitaa
neurokirurgisesti.
Neurokirurgisista hoitomenetelmistä yleisimpiä
ovat MVD (mikrovaskulaarinen dekompressio) eli
puristuksessa olevan verisuonen vapauttaminen
ja trigeminusganglion termokoagulaatio (TKG) eli
hermosolmun lämpökäsittely. TKG voidaan uusia
useita kertoja, mikäli sillä saavutetaan kivuttomia
vaiheita. Harvinaisia hoitoja ,kuten glyseroliruisketta trigeminusganglion seutuun, pallokompressiota tai stereotaktista gammaveitsihoitoa voidaan kokeilla. Myös uusia hoitomenetelmiä on
tällä hetkellä kokeiluasteella.
Itsehoito
Kolmoishermosärkyyn on vaikea itse suoraan
vaikuttaa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että
kipua aiheuttavien asioiden välttäminen ja kasvojen suojaaminen kipua aiheuttavilta ärsykkeiltä, helpottaa oleellisesti kolmoishermosäryn
kanssa elämistä, vaikka eivät estä kipukohtausten
syntyä. Kun pyrkii välttelemään mahdollisuuksien mukaan stressaavia tilanteita, kylmää ilmaa
ja tuulta, kipupisteisiin koskemista ja muita kipua
provosoivia asioita, kolmoishermosäryn kanssa
pystyy elämään kohtuullisen hyvää elämää.
Vertaistuki
Vertaistuen kautta syntyy kokemus siitä, ettei ole
yksin. Samoja asioita läpikäyvä voi antaa perspektiiviä omaan tilanteeseen sekä arvokasta
tietoa ja käytännön vinkkejä. Vertaistuella on
todettu olevan elämänlaatua parantava ja arjessa
jaksamista tukeva vaikutus.
Vertaistukea
TN FINLAND
www.migreeni.org
www.TNFinland.fi
www.facebook.com/groups/TRIGET
www.facebook.com/groups/KOLMOISHERMO
Lisätietoja ja tilaukset
www.migreeni.org
Esitteen on tuottanut
Suomen Migreeniyhdistys ry ja TN FINLAND
Suomen Migreeniyhdistys
© Suomen Migreeniyhdistys • Taitto Leena Kanerva Ky • Paino-Kaarina 2015
Painatusta ja jakelua on tukenut