Lapsensa menettäneen tuskaa ymmärtää vain toinen saman kokenut.

Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
9/2015
www.turunseurakunnat.fi
Hur ser
döden ut?
– Sidan 8
Lapsensa menettäneen
tuskaa ymmärtää vain
toinen saman kokenut.
– Sivut 9–11
Opiskelijat tukevat turvapaikanhakijoiden
kotoutusta Heinänokassa. – Sivu 7
Vanhojen merimiesten muistellessa
vastuu jää kuulijalle. – Takasivu
2
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
30.10.–27.11.2015
M
Maitoliimaa
inut liitettiin kirkon jäseneksi kasteessa kuten lähes
kaikki muutkin 1960-luvulla syntyneet lapset. Todenteolla seurakunta tuli kuitenkin tutuksi vasta Tampereen Kalevan kirkossa, jonka päiväkerhossa aloin käydä nelivuotiaana. Mieleeni ovat painuneet niin maitoliimasta tahmaiset sormet, vihreän käsisaippuan tuoksu kuin ne hellyyttävän kömpelöt askartelutkin. Tuntui hienolta olla iso
tyttö, joka tossut ja eväät kerhokassissa sai
ilman vanhempia osallistua seurakunnan
toimintaan.
Seuraavana vuonna perheemme muutti uuteen lähiöön, jossa aloin käydä E-Voiman alakerrassa kokoontuvassa seurakunnan päiväkerhossa. Siellä askartelimme
Kaarina-tädin kanssa viisikymmentä vuotta
täyttäneen Suomen kunniaksi sinivalkoisia
lippuja – taas sormet liimassa. Kädentaitojen lisäksi sain kerhosta myös uusia ka-
ALUKSI
vereita. Tutustuin siellä muun muassa tuleviin koulukavereihini Anneen, Terhiin,
Ariin ja Jariin.
Me lapset viihdyimme kerhossa, mutta
kyllä sitä arvostivat myös vanhemmat. Ajatus kunnallisesta kaikkia lapsia koskevasta
päivähoidosta oli 60-luvulla vain kaukaista unta. Kerhon ansiosta monet äidit saivat omaa aikaa asioiden hoitoon sekä hetken hengähdystauon. Kristillisen kasvatuksen lisäksi juuri se olikin ollut päiväkerhon
perustajien yhtenä ajatuksena.
Tuollaisia en lapsena pohtinut enkä sitäkään, että päiväkerhot olivat rantautuneet
Tampereelle ja muualle maahan Turun
tuomiokirkkoseurakunnasta, jonne vanhempien toiveesta perustettiin Suomen ensimmäinen päiväkerho tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Päiväkerhotyö versoi sekä diakonian että kasvatuksen tarpeista. Kierrätyslelut ja -kirjat toivat monille
lapsille iloa sodan jälkeisiin vuosiin. Niu-
kat resurssit, vaatimattomat toimitilat tai
ohjaajien kirjava koulutustaso eivät lannistaneet, sillä Tuomiokirkkoseurakunnasta
alkanut päiväkerhotyö kasvoi yhdeksi kirkon tärkeimmistä työaloista.
Kirkko ja seurakunnat ovat tulleet tutuksi sadoille tuhansille suomalaislapsille
Päiväkerhot
tarjoavat
seurakunnan
tarttumapintaa
lapsiperheille.
päiväkerhon kautta. ”Ken on luonut kukkasen” ja ”Jumalan kämmenellä” sujuvat
monilta ulkomuistista vielä aikuisenakin,
samoin mieleen ovat iskostuneet kirkkovuoden tärkeät pyhät, jotka seuraavat toisiaan vuodenkierron tahdissa.
Askartelujen, eväitten syönnin ja laulujen yläpuolelle nousee kuitenkin ajatus lapsen asemasta kirkossa, mikä osuvasti tiivistyy päiväkerhojen juhlavuoden tunnuksessa ”Pieni on suurin”.
Päiväkerhot ovat vuosikymmenten kuluessa kehittyneet perheiden tarpeiden mukaan. Ne ovat toimineet kasvualustana
esimerkiksi perhekerhoille ja muskareille.
Koulutetut lastenohjaajat sekä ympäri Turkua ja Kaarinaa järjestettävät päiväkerhot
kertovat siitä, ettei lasten arvostus ole täälläkään jäänyt vain juhlapuheiden tasolle.
Ensimmäinen päiväkerho syntyi perheiden tarpeesta. Samaa reagointikykyä tarvitaan myös tulevaisuudessa, kun kunnal-
liseen päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään painetta perheille
ilmaisiin päiväkerhoihin. Maitoliima on
enää vain muisto, mutta entiseen tapaan
päiväkerhot tarjoavat seurakunnan tarttumapintaa lapsiperheille ja tukevat perheitä
niiden arvokkaassa kasvatustyössä.
Mervi Sipilä
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
”Yllättäen evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut Suomessa humanismin viimeinen linnake. Sitä ei vain huomaa, sillä kirkko kantaa edelleen paitsi konservatiivien tahrimaa mainettaan, myös sitä taakkaa, että se sattuu olemaan uskonnollinen instituutio.
Todellisuudessa kirkosta on tullut järjen, edistyksen ja ihmisyyden ääni, ja oikeastaan liberaalimpi kuin valtiosta.
Kirkko edustaa sitä hyvinvointivaltioajatusta, joka muualla vaietaan kuoliaaksi.”
Toimittaja Oskari Onninen,
Ylioppilaslehti 2.10.2015
”Kaksi tuhatta vuotta sitten eräs lahko väitti, että vauvassakin on kuolematon
sielu jumalaista alkuperää ja sielut ovat kaikki keskenään tasa-arvoisia. Lahkon
oppi-isä oli vieläpä ollut erityisen lapsirakas ja opettanut, että lapsi saattoi olla aikuisillekin jopa esikuva. Lapsen tappaminen olikin suuri synti. Hitaasti tämä ajatus muuttui osaksi eurooppalaista kulttuuria.”
Kirjailija Joonas Konstig,
Valomerkki 28.9.2016
Tutkija Mari Stenlund,
Helsingin Sanomat 8.10.2016
”Joku sanoi lehdessä, että meidän täytyisi olla armollisempia itsellemme. Minusta ihmiset tarvitsisivat nyt pikemminkin omaatuntoa ja itsekuria.”
Näyttelijä Matleena Kuusniemi,
Sana 8.10.2015
V
Kristoforos ja pelikaani
uosina 1650–1682 Turun tuomiokirkossa oli vaikuttava saarnastuoli. Se oli tukholmalaista tekoa, vara-amiraali Henrik Flemingin lahjoittama. Miehen, joka oli suorastaan erikoistunut kyseiselle alalle. Myös Mynämäen, Taivassalon, Naantalin, Viipurin ja Tukholman kirkoista löytyi hänen lahjoittamansa saarnastuoli.
Tuomiokirkon saarnastuolin puinen jalka oli erikoinen. Se esitti ihmishahmoa, Pyhää Kristoforosta, kuuluisaa miestä kristillisessä traditiossa. Pyhimyslegendan mukaan
tämä isokokoinen mies halusi palvella Kristusta ja kysyi erakkomunkilta, miten se parhaiten kävisi päinsä.
– Paastolla ja rukouksella.
– Siihen en kykene.
– Kanna sitten ihmisiä joen yli siinä joen
vaarallisessa ylityspaikassa, jossa niin moni
on hukkunut.
Niin Kristoforos alkoi palvella Herraansa
tekemällä raskasta ja vaarallista ruumiillista työtä. Kerran hänen luokseen ylityspaikalle tuli pieni lapsi. Kesken kantomatkaa lapsi
alkoi tuntua kamalan painavalta. Kristoforos
selvisi juuri ja juuri vastarannalle.
– Saatoit minut vaaraan! Koko maailma
ei olisi painanut yhtä paljon harteillani kuin
sinä painoit!
– Harteillasi ei ollut vain koko maailma,
vaan Hän joka teki sen. Minä olen Kristus,
kuninkaasi, jota palvelet työssäsi.
Sitten lapsi katosi. Kristoforos oli saanut
kohdata Herransa.
Messussa evankeliumi luetaan saarnastuolista. Evankeliumi sisältää Kristuksen. Kuka siis sopisi paremmin kuvattavaksi saarnastuolia kannattelevaan tukipilariin kuin
Kristoforos?
Saarna avaa evankeliumia kuulijalle.
Saarna tuo Kristusta tähän päivään ja tähän
maailmaan. Kuka siis sopisi Kristoforosta paremmin kantavaksi palkiksi sille juhlalliselle rakennelmalle, josta Kristusta saarnataan?
Turun tuomiokirkon entisen saarnastuolin katokseen oli puolestaan kuvattuna eläinhahmo. Pelikaani. Se on hyvin vanha kristillinen symboli. Eläinkunnassa pelikaani hoiTimo Jakonen
”Huonossa kunnossa oleva ja haiseva mies horjui meille juovuksissa. Hän oli
ollut tappelussa ja vuoti verta. Muistan, miten äiti otti kaapista puhtaan valkoisen
tyynyliinan ja laittoi sen tyynyn päälle. Autettava mies sai levätä sillä ennen ambulanssin tuloa. Se tyynyliina on jäänyt mieleeni.”
KUUKAUDEN SANA
taa uhrautuvaisimmin jälkeläisiään, sen sanotaan vuodattavan vaikka sydänverensä näiden
puolesta. Mikä siis sopisi paremmin symbolisoimaan Kristusta, häntä joka antaa henkensä lastensa puolesta ja vuodattaa ristinpuulla
oman verensä maailman pelastaakseen? Siinä
on koko evankeliumin ydin, siinä on jokaisen
saarnan sanoma ja tähtäyspiste.
Tuomiokirkon ihmeellisellä saarnastuolilla oli vaiherikas historia. Fleming itse ei ehtinyt nähdä saarnastuolia paikoillaan, hän
kuoli marraskuun alussa 1650. 17.11.1650
piispa Rothovius piti ensimmäisen saarnan
uudesta saarnastuolista. Tilaisuudesta on
säilynyt ruotsalaisen ylioppilas Petrus Gylleniuksen silminnäkijäkuvaus: ”Myrskysi,
satoi rakeita, mustat pilvet pimensivät päivän. Piispa Rothovius joutui saarnaamaan
kynttilänvalossa.” Tämä jäi ihmisten mieliin. Lopulta vuoden 1682 suuressa Tuomiokirkon palossa saarnastuoli tuhoutui. Pelikaania ja Kristoforosta saatiin siis Turussa
ihastella vain 32 vuoden ajan.
Niiden edustama viesti on silti yhä ajankohtainen. Pesikööt pelikaanit kaikkien seurakuntayhtymämme kirkkojen saarnastuolien päällä ja saarnattakoon niistä puhtaasti
ja selkeästi sitä, mitä Kristoforos sai kerran
kunnian kantaa: itseään Kristusta.
Ville Niittynen
Kaarinan seurakunnan kirkkoherra
KANNEN KUVAT
Lapsen kuoleman aiheuttamaa tuskaa voi kuvitella, mutta todella sen ymmärtää vain toinen saman kokenut. Juha Lahti ja Kimmo Terho ovat kulkeneet toistensa rinnalla ja jakaneet saman kivun.
Kuva Jussi Vierimaa
30.10.2015 46. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga
samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 27.11.2015
Kustantaja Kotimaa Oy
Toimitusneuvosto Harri Raitis,
Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen
Päätoimittaja Paula Heino,
Toimitussihteeri Mervi Sipilä, [email protected]
Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto
[email protected]
Seurakuntien ilmoitukset [email protected]
Taitto ja kuvan­käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy
Ilmoitus­
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, [email protected]
Timo Karonen, p. 0207 542 267
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
[email protected]
www.turunseurakunnat.fi
3
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Majoitusta, keräyksiä ja henkistä tukea
Diakoniajohtaja luotsaa turvapaikanhakijoiden auttamisessa
maahanmuuttovirasto. Me olemme
paikalla nimenomaan lähimmäisinä.
Seurakunnilla on perinnettä ihmisen
kohtaamiseen yksilöinä. Jokaisella on
oma tarinansa.
rinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajana syyskuun toisella viikolla,
keskellä poikkeuksellista syksyä. Hänen työnään on muiden tehtävien lisäksi koordinoida turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyvää toimintaa.
– Seurakuntayhtymän päätös Heinänokan leirikeskuksen vuokraamisesta SPR:lle tuli viikkoa ennen kuin
aloitin työt, Hälli kertoo.
Heinänokassa Punaisen ristin työntekijöitä auttamassa on ollut suuri
joukko vapaaehtoisia muun muassa seurakunnista. Lisäksi monet yhdistykset kuten NMKY, Turun yliopiston ylioppilaskunta ja partiolaiset ovat
vapaaehtoisvoimin järjestäneet asukkaille virikkeitä.
– Vapaaehtoiset toimivat yhteistyössä SPR:n kanssa niissä asioissa, joissa
tarvitaan apua.
Hälli kertoo, että Heinänokan asukkaat ovat pitäneet saamaansa apua
tärkeänä, ja arvostaneet sitä, että paikalla on ollut vapaaehtoisia.
– Turvapaikanhakijoilla on paljon
kysymyksiä, ja on hyvä, että on joku,
jolle ne voi esittää. Virallisissa asioissa oikeat tahot ovat kuitenkin SPR ja
Keräystoiminta vilkasta
Reiluun kuukauteen on mahtunut
paljon muutakin turvapaikanhakijoiden avustustoimintaa. Esimerkiksi
Tuomiokirkkoseurakunta järjesti syyskuun puolivälissä Ylen televisioiman
hyväntekeväisyyskonsertin ”Kahden
maan kansalainen”.
Seurakunnat ovat myös olleet mukana kaupungin järjestämissä kaupunkilaisille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa, sekä vierailleet turvapaikanhakijoiden majoituspaikoissa.
– Tavoite on ollut tehdä itsemme
tutuksi majoittujille.
Kirkon Ulkomaanavun lipaskeräyksen avulla on niin ikään koottu varoja
kriisin hoitoon. Lisäksi turvapaikanhakijoita on viety Kupittaalle katsomaan TPS:n ja FC Interin otteluita.
– Seurat olivat kuulemma tyytyväisiä siitä, että katsomossa oli kerrankin
eloa, Hälli nauraa.
Diakoniakeskuksessa on lisäksi syk-
Minna Uusivirta
● Teemu Hälli aloitti Turun ja Kaa-
Syyskuussa aloittanut diakoniajohtaja Teemu Hälli joutui
heti tositoimiin turvapaikanhakijoiden määrän yllättäessä.
Seurakuntayhtymä on majoittanut turvapaikanhakijoita
Heinänokan leirikeskukseen. Sen lisäksi diakoniakeskuksen
kautta on organisoitu erilaisia keräyksiä, muun muassa miesten
kumisaappaita on kertynyt monta jätesäkillistä.
Keskiajalla jokaisen kirkon
alttarilta löytyi pyhäinjäännös
Kirkko ja
me -lehden
juhlavuoden
kunniaksi
järjestetty
luentosarja keräsi
runsaasti kuulijoita.
Professori JussiPekka Taavitsainen
kertoi viimeisellä
luennolla
Tuomiokirkon
pyhäinjäännöksistä
ja niiden
tutkimuksista.
on tekstiilikonservaattori, arkeologi
Aki Arposen kanssa lokakuun alussa. Arponen tekee väitöskirjaa yhdestä kokoelmaan kuuluvasta näyttävästä reliikistä. Hän kävi luennolla läpi
ison joukon kartoittamiaan esineitä.
Aki Arposen mukaan reliikit on
usein kääritty silkkiin ja paperiin.
Joissakin on pergamenttiliuska, ”nimilappu”, autentico, joka kertoo, mitä kääritty ja langalla umpeen ommeltu mytty sisältää – tai mitä sen
oletettiin sisältävän. Reliikeissä on
luunpalasia ja -siruja, kiviä, puuainesta, nahkaa, narua, erilaisia kankaita, lankoja tai kokonaisia luita.
Arponen on tutkinut esimerkiksi päähineen muotoisen relikvaarion, ”Pyhän Birgitan kalotin”, jossa on silkkiä, pellavaa, puuvillaa, nahkaa ja
vernissalla ”kullattua” lankaa. Kotelo sisältää luita, jotka ovat kuitenkin
huomattavasti Pyhän Birgitan elinaikaa vanhempaa materiaalia.
Varhaisimmat reliikeistä on ajoitettu aikaan 50 e.Kr.−80 j.Kr. Suurin osa on keskiaikaisia ja peräisin 1300−1400-luvuilta. Lisää tutkimusta ja kalliita ajoituksia tarvitaan. Osa reliikeistä ja varsinkin arvokkaista reliikkisäiliöistä lähti ryöstösaaliina Tanskaan varhaiskeskiajalla. 1500-luvulla Kustaa Vaasa taas
keräsi Suomesta kirkon omaisuutta ”talteen” valtionvelan maksuun.
Lähimmäisenä paikalla
Hälli muistuttaa, että maahanmuuttajien auttaminen ei ole seurakuntayhtymässä uusi asia, vaan osaamista on jo pitkältä ajalta.
– Olennaista on se, mitä moni piispa on jo todennut: toivottaa ihmiset
tervetulleiksi. Itse katson, että kirkon ja seurakunnan tehtävä on toimia rauhantekijänä ja tarjota mahdollisuus ihmisten lähentymiselle sekä auttaa sopeutumisessa.
Hänen mielestään kirkolla on nyt
tilaisuus ottaa uudenlainen rooli ja
toimia välittäjänä.
– Eri taustoista tulevien ihmisten
välillä on eroja, mutta myös yhdistäviä tekijöitä. Kirkolla on tässä tilanteessa paljon mahdollisuuksia.
Hälli siirtyi diakoniajohtajan tehtävään Lontoon merimieskirkosta, jossa
hän työskenteli kahdeksan vuotta merimiespastorina. Se on antanut hänelle perspektiiviä myös turvapaikanhakijatilanteen keskellä.
Hän katsoo, että suomalainen maahanmuuttokeskustelu on vielä lasten
kengissä, ja siksi se on kärjistynyttä.
– Monilla on tiukkoja mielipiteitä,
vaikka faktat puuttuvat. Britanniassa
käytiin vastaavaa keskustelua 1950ja 1960-luvuilla, kun maahan muutti
paljon väkeä muun muassa Karibianmeren alueelta ja Intiasta.
Diakoniajohtaja painottaa, että
kirkko ei voi loputtomiin ymmärtää
uhkaavaa tai väkivaltaista toimintaa.
– Pitää olla rohkeutta sanoa, että rasistiset lausunnot ovat kohtuuttomia. Kirkon linja on se, että hädänalaisia on autettava.
Diakoniakeskuksen toiminnassa ei
poikkeustilanteesta huolimatta olla
silti unohtamassa esimerkiksi suomalaisia vanhuksia.
– Kyse ei ole joko tai -valinnasta,
vaan sekä että -tilanteesta.
Minna Uusivirta
Nukketeatteri
Kas kummaa!
sai tunnustusta
● Turun ja Kaarinan seurakun-
tayhtymän kasvatusasiankeskuksen
Kas Kummaa! -nukketeatteri juhlii
jo kymmenen vuotta kestänyttä matkaansa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lastenohjaajat Kirsi Koskinen,
Anneli Laukkanen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti ovat tehneet jo kymmenen vuotta yhdessä töitä nukketeatteriesitysten esittämisen, kehittämisen
ja lavastamisen merkeissä.
Tällä kertaa lokakuussa mikkelinpäivänä Pallivahassa järjestetyn perhemessun nukketeatterinäytös sai hieman tavanomaisesta poikkeavan lopun.
Esityksen jälkeen nukketeatterilaiset saivat Maarian kirkkoherra Katri
Rinteen naisille hakeman Kristillisen
taidesäätiön tunnustuksen. Nyt myön-
netty 2 000 euron tunnustus tuli nukketeatterilaisille yllätyksenä. Rahan
naisille luovutti Kristillisen taidesäätiön edustaja Veijo Muroke.
– Nyt saatu tunnustus on meille
ihan valtava summa rahaa. Olemme
yhä huomionosoituksen ensihuumassa. Aiomme käyttää rahat nukketeatterin hyväksi, Kirsi Koskinen kertoo.
Naiset pyörittävät nukketeatteritoimintaa lastenohjaajan työn ohessa.
Nukketeatterille on omistettu naisten
työajasta kaksi päivää viikossa. Nukketeatterilaiset esiintyvät alueen päiväkodeissa sekä seurakunnan lasten
ja perheiden tilaisuuksissa. Teatteria
pyörittävät naiset ovat viimeksi saaneet ulkopuolista rahoitusta toiminnalleen vuonna 2011, kun Turku oli
Euroopan kulttuuripääkaupunkina.
PH
Perheneuvojat avuksi sovitteluun
● Huoltoriitaan päätyneessä
erossa on viime vuoden toukokuusta lähtien ollut mahdollista pyytää
asiantuntijasovittelijoita avuksi sopimuksen löytymiseksi huoltoriidassa.
Asiantuntijasovittelijaa voi pyytää
siinä vaiheessa kun huoltoriita on viety käräjäoikeuteen. Huoltoriidan sovittelussa tuomarin avustajana toimii
asiantuntija – useimmiten lasten asioihin perehtynyt psykologi tai sosiaa-
lityöntekijä. Tarkoituksena on välttää
varsinainen oikeudenkäynti, joka käy
lapsillekin raskaaksi.
Sovittelussa voidaan käsitellä eroperheen tilannetta kokonaisuutena
ja ratkaista monia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä. Tällä hetkellä Turussa huoltoriitojen sovittelua tekevät
muun muassa perheneuvolat. Asiantuntija-apu on vanhemmille maksutonta.
Perheasiain neuvottelukeskus
aloittaa sovittelutoiminnan ensi
vuoden alussa. Palvelun ostaa Turun kaupunki. Perheasiain neuvottelukeskuksen asiantuntemusta voidaan siis käyttää, jotta huoltajuusriidassa löytyisi lasten kannalta paras mahdollinen ratkaisu.
Perheasiain neuvottelukeskuksella on omasta toiminnastaan pitkä kokemus niistä asioista, joita
huoltajuusriitojen yhteydessä nousee esille.
Suomessa noin 30 000 lasta kokee
vuosittain vanhempiensa avioeron.
Noin 90 prosenttia huoltajuutta ja tapaamisoikeuksia koskevista järjestelyistä vanhemmat sopivat keskenään
mutta toisinaan riita voi päätyä käräjäoikeuteen, joissa käsitellään vuosittain jopa 2000 huoltoriitaa.
MV
KK
Katja Kaartinen
kirkoissa olivat oleellinen osa kirkon
elämää, kertoo arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen Turun
yliopistosta. Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöskokoelma sisältää kaikkiaan noin 90 pyhäinjäännöstä. Pohjoismaisittain ainutlaatuista kokoelmaa tutkitaan Turun yliopiston monitieteisessä tutkimushankkeessa. Tutkimuksella saadaan lisätietoa keskiajan
arjesta, kaupankäynnistä ja uskonnollisesta elämästä.
Tuomiokirkossa oli parhaimmillaan keskiajalla 40 alttaria, joista jokaisella oli pyhäinjäännös. Pyhäinjäännös on pyhimykselle kuulunut
ruumiinosa tai esine. Pyhäinjäännökset edustavat katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa merkkejä pyhästä ja kuvaavat Pyhän Hengen läsnäoloa. Keskiajalla pyhimyksiä kunnioitettiin laajalti. Reliikkejä ostettiin,
myytiin ja vaihdettiin.
Jussi-Pekka Taavitsainen luennoi
Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöskokoelmasta yhdessä Kansallismuse-
Timo Jakonen
● Keskiajalla pyhäinjäännökset
syn aikana kerätty turvapaikanhakijoille kumisaappaita, urheiluvälineitä, keittiötarvikkeita sekä hygieniapakkauksia.
– Tavaraa on tullut hyvin. Hygieniapakkauksia on välitetty satoja ja esimerkiksi polkupyöriäkin useita.
Myös esimerkiksi Piikkiön ja Raision seurakunnat ovat keränneet turvapaikanhakijoille erilaisia tarvikkeita.
Kristillisen taidesäätiön edustaja Veijo Muroke ja Maarian
kirkkoherra Katri Rinne palkitsivat Anneli Laukkasen, Kirsi
Koskisen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahden.
4
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Vaivaisukko vaatii vastuuta
– Ei vain hyväntekeväisyyttä
vaan yhteistä vastuuta, kuuluttaa
Maarian kirkon vaivaisukko.
S
iinä hän seisoo harmaana ja
vakaana kuin kirkkomaan
kiviaita. Selkä on painautunut tiukasti hautakappelin keltaista seinää vasten. Siinä hän
on tarkkaillut elämänmenoa ja toimittanut virkaansa vuodesta 1853
lähtien. Hän on Maarian kirkon vaivaisukko.
– Minä olen työn uusi hoitaja,
vaivaisukko oikaisee. – Tulin tähän
kymmenen vuotta sitten. Edeltäjäni
oli jo huonossa kunnossa. Kun toimittaa tämmöistä virkaa 160 vuotta,
niin rähjääntyy.
Tällä ukolla on tosiaan siisti, rypytön takki. Vaikka tummat hiukset
ovat karanneet kauas korkealta otsalta, posket ovat sileät melkein kuin
nuorukaisella. Näyttävät tosin huolet
uurtaneen pieniä uria tähänkin kirkonäijään.
– Edeltäjäni vietiin vanhuudenlepoon varastoon. Hän perehdytti minut hyvin. Kuulin kaikki vanhat tarinat ja nyt jatkan hänen työtään,
uusi ukko sanoo ylpeänä.
Köyhien edusmies
Vasemmassa kainalossa ukko puristaa mustaa hattua kuin Vänrikki Stoolin tarinoiden vanha krenatööri.
Krenatööri tosiaan. Ukon esikuvana on ollut Suomen sodan veteraani. Jalkaväkeen ei olisi enää menemistä, molemmat jalat on amputoitu polvista, puupalikat vain tilalla.
Äijän peltisessä hatussa on raha-aukko. Lippaassa ei näy lukkoa.
Kansi ei silti aukea.
– Ei ihmisiltä nykyään heltiä rahaa, oli lukko tai ei, ukko murahtaa.
Kerron ukolle kuulleeni, että jossain hevospitäjässä vaivaisukon lipas
täyttyy aina ravien aikaan.
– Sehän on hyvä, ukko ilahtuu, –
niin sitä pitää.
Mutta sitten hän jatkaa murinaansa:
– Ei se hyväntekeväisyys ole lopulta ratkaisu.
Yllätyn. Miksi ukko sitten seisoo
siinä?
– Ettei köyhien tarvitse anella kirkon ovella hattu kourassa, ukko vastaa. – Minä olen heidän edustajansa. Minä muistutan, että tarvitsevia on.
Mistä ne rahat sitten tulevat köyhien tueksi, jos tällaiset lippaat eivät täyty?
– Veroista, ukko täräyttää.
Tämähän onkin moderni ukko.
Yhteinen pussi
Vaivaisukko alkaa valistaa.
– Ennen vanhaan seurakunta huolehti köyhistä ja vaivaisista.
Kirkkoherra se organiseerasi muutkin seudun yhteiset asiat, rokotukset
ja viljavarastot, tienrakennukset ja
lukuopetuksen.
– Edeltäjäni ehti olla kymmenen
vuotta virassa, kun valtiopäivät tarttuivat asiaan, ukko luennoi. – Perustettiin kuntalaitos. Vastuu alkoi mennä sinne, minne se kuului: kaikille.
Yhteiskunta kerää verot ja jakaa hyvinvointia. Niin sen pitäisi mennä.
Yhteiseen pussiin kannetaan, yhteisestä pussista annetaan.
– Veroissa ei ole kyse almuista.
Kaikki vastaavat yhdessä siitä, että
kukaan ei putoa kelkasta.
Kuka ottaa syliin?
Ukko vilkuilee silmäkulmistaan
kirkkoaidan taakse parkkipaikoille.
– Komeilla ajopeleillä tullaan. Ihmiset ovat hienosti tällättyjä. Puhekoneet alkavat piristä heti, kun kirkosta päästään. Luulisi yhteiseen
pussiin kertyvän, kun kerran ihmisillä on varoja.
– Mutta onkos niitä iloisia antajia? ukko alkaa ripittää. – Hoitaako
kunta? Minusta näyttää, että vanhat
ja vaivaiset sysätään vapaaehtoisten syliin. Se on tärkeä syli, ilman sitä tämä maa ei tulisi toimeen, moni jäisi heitteille. Mutta myös yhteiskunnan pitää hoitaa hommansa.
Ukko kiihtyy niin, että takista alkaa maali halkeilla.
Ankarien aikojen
veteraani
Maarian ukko henkäisee ja rauhoittelee itseään.
– Mikäs minun on tässä ollessa,
Suomessa on nyt sentään rauha.
– Minun edeltäjäni seisoi tässä levottomina aikoina ja koki kovia, uk-
Vaivaisukot palaavat tositoimiin
● Kirkkopalvelut ry on perustanut uuden, kristillistä lähimmäisenrakkautta toteuttavan hyväntekeväisyyspalvelun, Kotimaanavun, jonka tuottama apu kohdistetaan täysimääräisesti Suomeen. Kotimaanapu auttaa hädänalaisia suomalaisia ja Suomessa asuvia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta.
Arviolta noin 230 000 suomalaista elää tilapäiseksi tarkoitetun sosiaaliturvan varassa. Lähes
10 %:lla kansalaisista on maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallisten määrä on noussut tasaisesti. Vuosittain yli 100 000 ihmistä Suomessa joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Lähes puolet
heistä elää 0–100 eurolla kuukaudessa.
– Perustimme Kotimaanavun
tukeaksemme näiden ihmisten
elämää seurakuntien diakoniatyön kautta, mikä toimii pitkälti kaikkialta poiskäännytettyjen
päätepysäkkinä, niin sanottuna
viimeisenä avustusluukkuna, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista sanoo.
– Suomalaisten elintaso on
eriarvoistunut voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Vaikka enemmistö voi paremmin kuin koskaan aiemmin, ongelmat tiivistyvät erilaisiin huono-osaisuuden notkelmiin, hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistossa kertoo.
– Julkisen talouden vakauttamispyrkimyksillä ei paranneta
näiden ihmisten tilannetta. Menojen leikkaukset kirpaisevat korostetusti jo ennestään pienitu-
loisia ja sosiaalietuuksien varassa eläviä ihmisiä, jotka käyttävät
leikkausten kohteena olevia palveluja ja tulonsiirtoja eniten, Saari muistuttaa.
– Suomen perustuslain 19 §
turvaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon. Toisin sanoen julkisella vallalla on vastuu ihmisten hyvinvoinnista. Ikävä kyllä,
tällä hetkellä hyvinvointivaltion
pohja vuotaa kuin seula. Näyttää siltä, että jatkossa joudumme entistä laajemmin turvautumaan yritysten ja yksityishenkilöjen hyväntekeväisyyteen kaikkein
heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elämän edellytysten turvaamiseksi, Tapio Pajunen toteaa.
– Vaivaisukko syntyi aikanaan
köyhien auttajaksi. Olemme siinä tilanteessa, että ukot on lai-
tettava uudelleen töihin keräämään varoja vähäosaisten tukemiseen. Kirkko ei saa jättää ihmistä pulaan hädän hetkellä, Pajunen jatkaa.
Kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan hädässä olevia taloudellisen-, tavara- tai ruoka-avun kautta. Lahjoituksen voi kohdentaa myös haluamalleen paikkakunnalle. Kotimaanavun varoin tehtävää avustustyötä koordinoidaan Suomen
evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, joiden kautta apu menee
perille. Yhteistyössä Kotimaanavun kanssa toimiva Suurella
Sydämellä -vapaaehtoisverkosto
puolestaan tarjoaa auttavia käsiä paikallistason avustustyöhön.
Kotimaanapua ja Suurella Sydämellä -toimintaa hallinnoi Kirkkopalvelut ry.
ko innostuu tarinoimaan.
– Joku rusikoi hänen nenästään
palan pois. Oikeaan poskeen jäi syvä lovi toisen pahoinpitelyn jäljiltä.
Kerran hänet ongittiin Vähäjoesta,
jotkut huligaanit viskasivat sinne.
– Sattui sitä muuallakin. Hauhon
ukkoa venäläinen huitaisi miekalla
päähän. Silloin oli sota, isoviha, mutta että kiusanpäiten jotkut rikkovat…
Pöytyälläkin takavuosina virkaveli
ryöstettiin ja heitettiin metsään.
– No, nyt vanha veteraani viettää
turvassa eläkepäiviä.
Lainaa Herralle
Vaivaisukko vaipuu ajatuksiinsa.
Hän katselee hautausmaalle, jonnekin sankarihautojen suuntaan.
– Sotia, sotia, liikaa sotia, ukko
puhuu kuin itsekseen. – Lepäävät
rauhassa, sankarihaudoissa... Räntämäen graniitin alla… kohta viimeisetkin veteraanit…
– Kai te autatte niitä, jotka joutuvat sodan jalkoihin? ukko kysyy,
mutta ei näytä odottavan vastausta.
Valkoinen, hilseilevä lankku kohoaa vaivaisukon pään yllä kuin puhekupla. Siihen on kirjoitettu koristeellisin kirjaimin:
”Joka köyhää armahta hän laina Herralle joka hänen hyvän työnsä
hänelle jälleen maksava on.”
Tytti Issakainen
5
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Jussi Vierimaa
Lahja lapselle
jakaa hyvää mieltä
Diakoniatyön joulukeräys tarvitsee
talkoolaisia ja lahjoittajia
Turun ja Kaarinan seurakuntien perinteinen Lahja
lapselle -keräys järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Diakoniatyöntekijät ovat loka-marraskuun vaihteessa kirjeitse yhteydessä satoihin
asiakasperheisiin ja kysyvät lasten lahjatoiveita.
● Kuten aina ennenkin lahjatoi-
veensa voivat esittää lapset, joiden perheet ovat olleet diakoniatyön asiakkaina kuluvan vuoden aikana. Keräys toteutetaan talkoolaisten ja lahjoittajien
avulla. Talkoolaiset vastaavat lahjatoiveiden edelleen välittämisestä sekä
lahjojen vastaanottamisesta, paketoinnista ja kuljettamisesta. Lahjojen ostamisesta huolehtivat lahjoittajat, joille
kerrotaan lasten lahjatoiveet. Perheiden tiedot jäävät ainoastaan diakoniatyöntekijöiden tietoon. Lahjoittajille kerrotaan vain lapsen ikä, sukupuoli ja lahjatoive.
Lahjoja voivat saada alle 18-vuotiaat. Alle 10-vuotiaiden toiveet voivat
olla konkreettisia tavaroita, kuten leluja, kirjoja tai pelejä. Yli 10-vuotiaat
voivat toivoa myös lahjakortteja. Toivelahjojen hinnan yläraja on 50 euroa, lahjakorttien 40 euroa. Lahjakort-
tien summia voidaan jakaa esimerkiksi kahden lahjoittajan kesken.
Keräyksen ajatuksena on tuoda jouluiloa niillekin lapsille, joiden perheissä eurot eivät aina riitä edes arjen välttämättömyyksiin. Ilon lisäksi lahjoittajien mahdollistamat paketit
tuovat mukanaan myös toivon säteitä. Kaikilla lapsilla on oikeus haaveilla
ja joskus myös kokea, että toiveet voivat täyttyä.
Vuosittain lähes tuhannen lapsen
kasvot ovat keräyksen ansiosta sulaneet hymyyn jouluaattona, kun paketista on paljastunut oma toivelahja.
Joillekin lapsille se onkin ollut joulun
ainoa lahjapaketti.
Sata työtä, tuhat lahjaa
Valtaisan lahjarumban pyörittäminen
ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Viime vuonna näitä hyvänmielen lähet-
tiläitä oli mukana noin sata. Osa entisistä vapaaehtoisista astuu remmiin
myös tänä vuonna, mutta nytkin tarvitaan lisää ahkeria käsiä.
– Keräys työllistää seurakuntien diakoniatyöntekijöitä hyvin paljon joulun alla. Pelkästään heidän työpanoksellaan ei näin suurta keräystä olisi
mahdollista toteuttaa. Tänäkin vuonna tarvitsemme noin sata talkoolaista,
sanoo vs. vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Tuija Alihaanperä.
Turun alueen työttömyysluvut kertovat karua kieltään siitä, että perheet
joutuvat kamppailemaan selviytyäkseen arjen haasteista. Kun rahat ovat
tiukoilla, joululahjat eivät ole ostoslistalla ensimmäisinä, vaikka vanhemmat haluaisivatkin ilahduttaa lapsiaan.
– Keräyksen onnistuminen jännittää joka vuosi. Ilman lämminsydämisiä lahjoittajia emme pääsisi tavoitteeseemme. Toistaiseksi olemme voineet
antaa lahjan kaikille diakonia-asiakasperheiden lapsille, joiden lahjatoiveet olemme saaneet, kertoo diakoniasihteeri Sari Niemelä.
Tarjoudutko
talkoolaiseksi?
Lupaudutko
lahjoittajaksi?
● Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä maanantaina 16.11. klo 17–19. Lisätietoja koulutuksesta antaa vs.
vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Tuija Alihaanperä, [email protected], p. 040
341 7238.
● Toiveita välitetään lahjoittajille puhelimitse ja sähköpostilla 27.11.–4.12. välisenä aikana. Puhelimeen vastataan klo
11–15. Puhelinnumero ja sähköinen lomake löytyvät keräyksen alkaessa osoitteesta turunseurakunnat.fi. Niistä kerrotaan myös 27.11. ilmestyvässä
Kirkko ja me -lehdessä.
Paketoimattomat lahjat
voi tuoda diakoniakeskukseen, Puutarhakatu 22, arkisin 30.11.–8.12. klo 9–18 välisenä aikana. Kaarinan kirkolla
vastaanotetaan lahjoja 30.11.–
4.12. klo 11–18.
Mervi Sipilä
Terävästi
ajan hermolla. 19€
Juhlavuoden
tarjous nyt 3 kk
Arvokeskustelussa
mukana jo vuodesta 1905.
(normaalihinta 33€)
T IL A U SK O R T T I
√ Kyllä kiitos!
Tilaan
Itselleni
Lahjaksi
Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€)
Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.
Tilaa soittamalla
TIL A AJA /M AKSAJA
Tku
SA AJA (jos eri kuin maksaja)
020 754 2333
• Lankapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.
• Matkapuhelimesta:
8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.
Nimi
Nimi
Osoite
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Postinumero ja -toimipaikka
Tilaa sähköpostilla
Sähköposti
[email protected]
Tilaa internetistä
www.kotimaa.fi/tarjous
Kotimaa
maksaa
postimaksun
Puhelin
Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia
sähköpostilla ja tekstiviestillä.
Kotimaa Oy
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
00003 Vastauslähetys
Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen.
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja
Digilehden 24 %.
6
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Timo Jakonen
Avun
organisoija
luottaa ihmiseen
Pauli Heikkisen työtä SPR:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana
ohjaavat lähimmäisenrakkaus ja into strategioiden suunnittelemiseen.
● Kulunut syksy on ollut Suomen
Punaiselle Ristille poikkeuksellinen.
Suomeen on saapunut tuhansia pakolaisia, ja Turun seudullekin lähes pari
tuhatta. Tilanne elää edelleen, ja tulevaa on vaikea ennakoida.
– Tulijoiden määrään vaikuttavat
niin Ruotsin, Saksan kuin kriisimaidenkin tilanne.
Heikkinen on työskennellyt SPR:n
Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana kahdeksan vuotta. Sitä ennen hän
työskenteli kolme vuotta Punaisen Ristin palveluksessa EU-hankkeessa, jossa
kehitettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää.
Tätä ennen hän ehti työskennellä
monenlaisissa tehtävissä, muun muassa toimittajana, toiminnanjohtajana
ja talouspäällikkönä. Heikkinen on lisäksi rakennusmestari ja hallintotieteiden maisteri.
Unelmana Ikea
Syksyn turvapaikanhakijatulvan keskellä Heikkisen työpäivät ovat olleet intensiivisiä. Ne ovat täyttyneet muun
muassa kokouksista, työryhmistä, tapaamisista ja vuoropuhelusta henkilöstön kanssa. Kyse on ennen kaikkea työn järjestelemisestä. Myös sidosryhmät ja vapaaehtoiset on pidettävä
ajan tasalla.
– Toimistoaikaa on lähinnä illalla kotona läppärin ääressä. Silloin vastaan sähköposteihin.
Vaikka illat venyvät välillä pitkiksi,
Heikkinen pitää huolta jaksamisestaan
kuntopiirissä tai lähtemällä välillä poikansa kanssa risusavottaan tai esimerkiksi viikonloppuvierailulle äitinsä luo
Kajaaniin.
Joskus työasiat tulevat mieleen kirkossakin, mutta työn ja muun elämän rajaaminen tiukasti erilleen onkin Heikkisen mielestä tylsää. Kristillinen vakaumus on ollut osa Heikkisen
elämää rippikoulusta lähtien.
– Vaikka keskityn sanan kuuntelemiseen kirkossa, mieleen voi silti tulla parhaita työhön ja sen toteuttamiseen liittyviä oivalluksia, kun on aikaa ajatella.
Vaikka Heikkisen nykyinen työ vaatii paljon strategioiden laatimista, hän
kertoo pitkään pitäneensä unelmaammattinaan Ikean varastomiehen
pestiä. Siinä olisi selkeät kuviot, eikä
tarvitsisi miettiä miten asiat tehdään,
vaan pelkkä suorittaminen riittäisi.
– Oikeasti se ajatus on enemmänkin henkinen pakopaikka. Ehkä olen
sen verran luonteeni vanki, että alkaisin Ikeassakin organisoimaan työtä
uudestaan. Varastomiehen työ ei kuitenkaan olisi vähempiarvoista. En katso, että minun on pakko pysyä jossain tietyssä tehtävässä tai asemassa –
se ei tuo arvoa tai tee minusta parempaa ihmistä.
Humanitaarinen työ sopii hänelle
hyvin. Strategiat ja kehittämistyö ovat
Heikkisen ominta aluetta, vaikka asiat
voivat alkuun olla epäselviä.
– Voiton maksimoiminen omistajalle tai suuri palkka eivät ole minul-
le tärkeitä. Olin kerran töissä perheyrityksessä, jossa tuotteen koko valmistusketju oli näkyvissä. En kokenut paloa siihen.
Koska Heikkisen tehtäviin kuuluu
myös töiden järjestelemistä, hän tietää, että onnistumiset ja dramatiikka voivat työyhteisössä vuorotella. Silloin on tärkeää ottaa hankalatkin asiat puheeksi rohkeasti. Hän iloitsee siitä, että saa työyhteisöltä myös vihjeitä
silloin, kun ei ole itse osannut lukea tilanteita oikein.
– Uskallan myöntää omat virheeni. Minulla ei ole suuria luuloja itsestäni. Heikkouteni on se, että en palkitse
ja kiitä muita tarpeeksi. Teen sen, mitä
osaan. En pidä itseäni erinomaisena.
Tämänhetkiseen työtilanteeseen hänelle on tuonut näkökulmaa yli kymmenen vuoden asuminen Afrikassa.
Luottamus ihmisiin
Ensimmäistä kertaa Heikkinen lähti
maailmalle 1980-luvulla, kun hänen
vaimonsa halusi lähetyslääkäriksi Keniaan. Siellä vierähti yli kuusi vuotta.
– Olin luterilaisen kirkon lähetystyössä. Opin myöhempää työuraa ajatellen paljon, ja tykkäsin asua siellä.
Afrikka kutsui toistamiseen vuosituhannen taitteessa, kun Heikkinen lähti kolmeksi ja puoleksi vuodeksi Tansaniaan työskentelemään ulkoministeriön alaiseen tiestön kehittämishankkeeseen. Sen jälkeen hän lähti Hollantiin opiskelemaan hallintotieteitä.
– Opiskelin kehitysmaiden kaupun-
SPR:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen työskenteli aiemmin Punaisen Ristin EUhankkeessa, jossa kehiteltiin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää.
kiyhteisöjen hallintoa, muun muassa
harmaaseen talouteen ja slummeihin
liittyviä kysymyksiä.
Kokemus ulkomailla asumisesta on
Heikkisen mukaan helpottanut ihmisten kohtaamista, vaikka yhteinen kieli puuttuisi.
– Ihminen löytyy silmiin katsomalla. Afrikassa minua varoiteltiin siitä,
ettei näihin ihmisiin voi luotaa. Päätin kuitenkin antaa ihmisten todistaa,
ovatko he epäluotettavia. Vain hyvin
harvoin minulle on tullut petetty olo.
Tai sitten en ole huomannut sitä, joten
sillä ei ole väliä, hän nauraa.
Vaikka elämä Afrikassa vaati joustavuutta, eivätkä esimerkiksi aikataulut
aina pitäneet, Heikkinen viihtyi siellä
ja nautti ihmisten kanssa työskentelemisestä. Hän opetteli myös puhumaan
swahilia, josta on ollut nykyisessäkin
työssä muutaman kerran hyötyä.
– Tykkäsin ihmisistä, enkä halunnut rajata työtä ja yksityiselämää erilleen. Afrikassa on tapana, että jos on
juhlat, kaikki kutsutaan mukaan, eikä
ketään suljeta pois.
Tämä ajattelutapa sopii hyvin yh-
teen myös SPR:n arvojen kanssa. Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu tiedonjako ja kulttuurieroista kertominen.
– Pyrimme dialogiin. SPR:n toimintaan kuuluu se, että kaikki ovat samanarvoisia. Poliittisiin tai uskonnollisiin asioihin ei oteta kantaa, eivätkä
omat kristilliset arvoni ole ristiriidassa
Punaisen Ristin arvojen kanssa.
Heikkinen ihmettelee kristittyjä, jotka Suomessa katsovat pakolaisia nenänvartta pitkin. Hän itse ajattelee yhä
samoin kuin Afrikassa ollessaan: ihmiset ovat luotettavia, ellei toisin todisteta.
– Silloin minun on helppo olla, ja
työt sujuvat. Teemme töitä esimerkiksi sen eteen, että turvapaikanhakijat
pääsisivät mahdollisimman pian tekemään töitä. Eivät he halua olla toimettomina.
Hänen mielestään tämänhetkinen
tilanne myös aukaisee ovia kirkolle.
– En osaa nähdä turvapaikanhakijoita uhkana. Rasismi on jumalatonta ja vastoin kristinuskon perusteita,
siis syntiä. Tässä voi nyt olla tilaisuus
evankeliumille.
Kirkko hoitaa
Kirkko on Heikkiselle hiljentymisen
paikka, jossa hän kokee tulevansa hoidetuksi. Siksi hän valitsee sunnuntaina
helposti mieluummin jumalanpalveluksen kuin kierroksen golfia. Heikkinen on myös ollut mukana muun muassa Maarian seurakunnan toiminnassa vapaaehtoistyötä organisoimassa.
– Halusin sinne lisää yhteisöllisyyttä.
Olen ollut seurakunnassa penkin kuluttajana ja kahvin keittäjänä. Luottamustehtävät olen jättänyt muille.
Nykyisin Heikkinen käy jumalanpalveluksissa kotikulmillaan Raisiossa. Yhä useammin hän piipahtaa vaimonsa kanssa myös Turussa Lutherin kirkossa.
Vakaumus tulee esiin Heikkisen työtavoissakin. Lähimmäisenrakkaus on
kahdeksan ihmisen esimiehelle ja liki
sadan työntekijän johtajalle tärkeää.
– Haluan olla rehellinen, suora ja
avoin. Yritän ymmärtää ihmisiä myös
työroolin takana. Keskustelen alaisteni
kanssa työstä, jaksamisesta ja elämästä. Haluan elää avointa ja toiset ihmiset huomioivaa elämää rohkeasti.
Töissä Heikkinen kertoo olevansa
helposti innostuvaa tyyppiä, joka haluaa laittaa itsensä likoon ja viedä asioita eteenpäin. Hän katsoo olevansa ensisijaisesti suunnannäyttäjä. Kaikessa
ei silti tarvitse olla mukana.
Aikaa on syytä jäädä myös perheelle: vaimolle, kolmelle lapselle ja viidelle lapsenlapselle. Heikkinen sanoo, että vaikka hän joutui aivoleikkaukseen,
jonka yhteydessä toinen silmä sokeutui, häntä on kohdeltu elämässä silkkihansikkain.
– Asiat ovat Taivaan Isän kädessä.
En ole ollut peloissani, sillä koen olevani johdatuksessa.
Minna Uusivirta
Kokemus ulkomailla
asumisesta on auttanut Pauli
Heikkistä hänen työssään.
Pansion vastaanottokeskuksen
käytävillä hän on kuullut
monenlaisia elämäntarinoita
eri maista.
7
Timo Jakonen
Heinänokan asukkaat
imevät oppia
suomen tunneilla
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Mikä sinun
nimesi on?
Pöydällä on pinossa lappuja, joissa kussakin
lukee yksi viikonpäivä suomeksi. Seinälle on
heijastettu valmiiksi odottamaan video Arttu
Wiskarin kappaleesta Mökkitie. Alkamassa on
Turun yliopiston opiskelijoiden pitämä Suomen
kielen tunti turvapaikanhakijoille Heinänokan
leirikeskuksessa.
● Pöytärivien taakse saapuu ensin
muutamia eri-ikäisiä miehiä ja muutama poika. Kohta heitä on jo parikymmentä, tunnin lopussa vielä kymmenkunta enemmän. Joskus paikalla on ollut viisikymmentäkin oppijaa.
Paikalle ei tällä kertaa ole naisia. Valtaosa Heinänokan asukkaista on miehiä,
mutta mukana on myös perheitä.
Soveltavaa opetusta
Luokan edessä odottavat kotimaista kirjallisuutta opiskelevat Julia Litokorpi ja
Anni Mylläri. Litokorpi on tunnin vastuuopettaja ja Mylläri avustaa häntä. He
käyvät ennen tunnin alkua läpi tulevia
tehtäviä keskenään.
– Jos ei mene niin kuin Strömsössä,
pitää muuttaa suunnitelmia, Litokorpi muistuttaa.
Hän on ollut pitämässä jo yhden tunnin Heinänokassa. Mylläri on paikalla
ensimmäistä kertaa.
He aloittavat tunnin tervehtimällä tulijoita. Oppilaiden enimmäinen tehtävä
on kuunnella Wiskaria, ja yrittää tunnistaa laulusta sanoja. Sen jälkeen vuorossa on esittäytymisen opettelemista.
– Mikä sinun nimesi on? Litokorpi kysyy kiertäessään pöytien välissä.
Suomen opetuksen Heinänokan turvapaikanhakijoille aloittivat SPR:n työntekijät. Sen jälkeen tunteja ovat pitäneet
Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelijat osana Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn organisoimaa hanketta.
Siihen on kuulunut myös esimerkiksi opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden tekemä kirjastovierailu, taideprojekti
sekä lääketieteen opiskelijoiden vetämä
nallesairaala ja ensiapuprojekti.
TYYn hanke on toteutettu yhteistyössä
yliopiston oppilaitospappien kanssa. He
ovat olleet perehdyttämässä opiskelijoita
ennen vapaaehtoistyön alkua.
– Tarkoituksena on, että opiskelijat
voisivat lisäksi jälkikäteen purkaa kokemuksiaan oppilaitospappien kanssa, kertoo Litokorpi, joka on myös TYYn
hallituksen jäsen vastuualueenaan kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö.
Litokorpi ja Mylläri ovat osa reilun
kymmenen hengen Suomen kielen ja
kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoista
koostuvaa ryhmää, joka on lupautunut
pitämään tunteja viikoittain ainakin jouluun asti. Opetuskokemuksesta he saavat
ehkä myös opintopisteitä tutkintoon.
– Valtaosa meistä on tehnyt opettajan pedagogiset opinnot. Minä olen ollut
myös sijaisena yläkoulussa ja lukiossa,
mutta tämä on aivan erilaista opetusta
kuin olen koskaan ennen tehnyt. Oppilaat ovat aikuisia, ja vain muutama tunnille tulijoista osaa englantia. Jotkut eivät osaa lukea tai kirjoittaa mitään kieltä, Litokorpi kertoo.
Hän sanoo käyttävänsä tunneilla tämän takia paljon kuvia, pelejä ja toistoja, sekä kehon kieltä, vaikka se tuntuu
välillä hassulta.
– Tunnin loputtua olen ihan puhki.
Suomi–englanti–arabia
Suurin joukko suomen tunnin oppilaista on irakilaisia, mutta mukana on
myös Iranista, Afganistanista, Somaliasta ja Pakistanista tulleita. Litokorven
ja Myllärin lisäksi luokan edessä muita
neuvomassa seisoo Bahaulddin Farhan
Yahyia, joka tulkkaa annettuja tehtäviä
englannista arabiaksi.
– Onneksi hän auttaa meitä. Muuten
opettaminen olisi todella paljon hitaampaa, Litokorpi kertoo.
– Muutamilla täällä on kandidaatin
tutkinto, mutta monilla ei ole mitään
koulutusta, tai koulu on jäänyt kesken
levottomuuksien takia, Yahia sanoo.
Hän itse kertoo valmistuneensa Irakissa maisteriksi kirjallisuustieteestä ja
työskennelleensä toimittajana sekä opettaneensa englantia yliopistolla. Yahian äidinkieli on arabia, mutta hän osaa
englannin lisäksi myös kurdia ja vähän
ranskaa. Tohtoriopinnot yliopistolla ovat
jääneet kesken.
– On mahtavaa, että meille pidetään
näitä tunteja. Se tuo myös ajanvietettä. On hyvä, että opettaja viittoo ja käyttää kehon kieltä opetuksessa. Se motivoi
meitä, Yahia iloitsee.
Seuraavaksi opetellaan toivotuksia. Litokorpi ja Mylläri lukevat ääneen pieniä
vuoropuheluita. Oppilaiden pitää saada selville, ketkä niissä puhuvat ja mikä
vuorokauden aika on. Pöytien ääressä
miehet kirjoittavat vihkoihinsa.
– Hyvää päivää, Heikki. Mitä kuuluu?
Litokorpi kysyy.
– Kiitos hyvää, Satu, Mylläri vastaa.
Kun tehtävää tarkistetaan, rivistö
käsiä nousee ylös. Moni huikkaa vastauksia ääneen. Sitten alkaa viikonpäivien opettelu.
– Tiistai! Keskiviikko! Torstai! toistavat
miehet kuorossa.
Meno muistuttaa mitä tahansa vieraan kielen oppituntia, paitsi että ääntä miesjoukosta lähtee kuin Jukolan veljistä. Intoa on tosin selvästi enemmän.
Moni ottaa kännykän kameralla kuvia
taululla olevista sanalistoista.
Tunnin loppupuolella käydään vielä läpi tavallisia suomenkielisiä verbejä, kuten
nukkua, syödä, juoda, antaa ja haluta.
– Tiesitkö, että turkiksi sana anna tarkoittaa äitiä, kysyy Omar Mohammed
eturivistä.
Litokorpi opettaa myös olla-verbin taivutusta ja käyttöä. Oppilaille selviää, että samalla sanalla voi kertoa nimen, iän
ja kansallisuuden. Samalla käydään läpi, miten eri kansallisuuksia kirjoitetaan
suomeksi.
Motivaatio korkealla
Viimeisenä tehtävänä kerrataan jo aiemmilla tunneilla opittua, eli numeroita yhdestä kymmeneen. Lopuksi Litokorpi soittaa luokalle Chisun kappaleen Yksinäisen keijun tarina.
– Voisitko kirjoittaa tämän laulun
nimen tähän? Pyytää Mohanad Neama Hearz.
Puhelimen ruudulla näkyy vain arabiankielistä tekstiä, mutta näppäimistön
aakkoset ovat latinalaiset. Niitä on opetettu aiemmilla tunneilla, mutta kirjoittaminen on alkuun hidasta. Uutta on kirjainten ja äänteiden lisäksi kirjoitussuunta. Myös esimerkiksi y-kirjain tuottaa
hankaluuksia varsinkin ääntämisessä.
– Nyt huomasin, että jos haluan tunnilla olijoiden kirjoittavan jonkun sanan ylös, minun pitää laskea kymmeneen tai viiteentoista, ennen kuin aloitan seuraavan sanan kirjoittamisen, jotta he ehtivät mukaan, Litokorpi sanoo
tunnin jälkeen.
Kotimaista kirjallisuutta
opiskelevat Julia Litokorpi
ja Anni Mylläri ottivat
vastaan Turun yliopiston
ylioppilaskunnan haasteen
ja lähtivät opettamaan
suomen kieltä Heinänokan
leirikeskukseen majoitetuille
turvapaikanhakijoille.
Hän sovelsi myös alkuperäistä suunnitelmaa tunnin kulusta kesken kaiken.
– Hylkäsin lennosta monta tehtävää,
koska huomasin, etteivät ne toimisi täällä. Olisin odottanut silti suurempaa häslinkiä, kun ryhmä on suuri ja opettajia
on vain kaksi. Kaikkia ei ehdi auttaa.
– Olisi tämä voinut helpompaakin
olla, mutta oppilaat olivat innokkaita,
vaikka keskittyminen välillä ehkä herpaantuikin, Mylläri pohtii.
Litokorpi on samaa mieltä.
– Oppilaiden motivaatio lämmittää
kyllä mieltä. He suorastaan imevät oppia. Yläkoulussa tai lukiossa ei koskaan
ole näin motivoitunutta porukkaa. Täällä oppilaat ovat myös todella rohkeita
käyttämään uutta kieltä, hän lisää.
Mohanad Neama Hearz ja Omar Mohammed ovat seuranneet tuntia tiiviisti.
He kertovat suomen opetuksen auttavan,
mutta harmittelevat sitä, ettei käytössä
ole kirjoja. Tunteja saisi heidän puolestaan olla enemmänkin.
– Olemme etsineet opetusvideoita
Youtubestakin, mutta siellä käydään läpi
vain alkeita, miehet kertovat.
Mylläri kertoo, että tunnista jäi hyvä tunne ja hän haluaa tulla uudestaan
opettamaan Heinänokkaan.
– Monet oppilaista olivat tosin meitä vanhempia, joten varsinaista opettajaoloa ei tullut, hän toteaa.
Litokorpi kertoo ajattelevansa omaa
rooliaan ennemmin oppimisprosessin ohjaajana. Samalla kyse on kulttuurin opettamisesta. Luokan edessä ei Suomessa aina pönötä arvokkaasti käyttäytyvä vanha mies, vaan siellä voi heilua
myös nuori nainen.
Seuraavalla tunnilla hän aikoo käydä
läpi erästä suomalaisessa yhteiskunnassa olennaista kielen käytön muotoa: lomakkeen täyttämistä.
Minna Uusivirta
8
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Döden. Hur ser den ut? Är döden ett dyrbart
ögonblick eller en extrem händelse?
● Frågan är vår utgångspunkt där
vi sitter kring ett köksbord tillsammans
med Ruth Illman och Nina Kivinen.
De är ungefär i samma ålder och har
vuxit upp på samma gata i Åbo. En
sak som nu i vuxen ålder sammanför dem är att deras föräldrar är döda. Alla fyra har dött i cancer. Nina var
bara elva år när hon miste sin mamma 1986, hennes pappa dog för tre
år sedan. Ruth miste sin pappa som
26-åring och mamma för fyra år sedan som 34-åring.
– När pappa gick bort var det för
mig ett dyrbart ögonblick. Mammas
död var en extrem händelse, inget
vackert ögonblick på nåt sätt, säger
Nina.
Hon var på resa med sin farmor och
faster när hennes mamma dog. Mamman hade redan länge varit på sjukhus. Efteråt förstod hon varför mamma kramade henne så länge och inte ville släppa taget när de sa hej då inför resan. Mamma visste att det var sista gången de sågs.
– Jag var så arg. I många år var jag
arg, varför släppte de i väg mig på den
där resan! Men nu när pappa dog, nu
var jag här. Jag hade inte velat missa
det, säger Nina.
Liksom Ninas pappa dog Ruths pappa på Karinahemmet. De kallar det dödens väntrum, ingen kommer levande därifrån. Men de beskriver det ändå som ett fantastiskt ställe med personal som är lugn, saklig och har tid.
Ruth hälsade på sin pappa timmarna
innan han dog. Nina var där när hennes pappa dog.
– Han tog några andetag som vi
trodde var det sista, sen bara slutade
han andas. Det har också berättats åt
mig att min mamma inför sin död hade vaknat upp utan smärtor och sagt
att hon vill hem. Jag vet inte om det
är sant, men det känns bra. Den tanken har gett mig tröst, att hon dog utan smärta, säger Nina.
Ruths mamma dog hemma, precis
som hon hade önskat.
– Hon hade varit sjuk länge, vi visste att hon skulle dö snart. Under en
lägre tid gick jag hem till henne under lunchen. En dag märkte jag redan i hallen att hon inte hade stigit upp och hämtat posten. Nånting
var fel. Hon levde men jag hörde att
andningen inte var bra. Jag visste att
hon hade ett vårdtestamente, hon hade förberett allt, satt bokmärken i
psalmboken inför begravningen och
gjort en lista på lösenord som vi kunde behöva.
Ambulanspersonalen sa att hon inte kommer att vakna mer, hon har inte ont. Ruth och hennes syskon fick
bestämma och beslöt att mamma får
vara kvar hemma. Tre dagar senare dog hon.
– Visst var det hemskt, men inte skrämmande. Jag har varit med om
många värre saker under 15 år av cancer. Nu var vi ju hemma i mitt barndomshem. Jag levde länge på tanken
att hon fick somna bort hemma som
hon ville. Hon vaknade till med ett
ryck, tog ett sista andetag och sen var
det bara slut. Det var lugnt och ingen
dramatik, säger Ruth.
Nina beskriver sin pappa som ateist
ut i fingerspetsarna. Några dagar fö-
re döden ville han ändå tala med en
präst.
– Vi var där och vi hade ett jättefint
samtal. Då fick jag säga till honom att
jag var arg för att han inte sett till att
jag var hemma när mamma dog. Allt
blev sagt. Jag tror inte att det var viktigt
att det var en präst han talade med,
men någon som kunde hjälpa oss att
föra det här samtalet, säger Nina.
Ögonen tåras men hon ler.
Kan man förbereda sig
för döden?
– Pappa hade känt sig sjuk och magrat
under en längre tid men vi fick beskedet
att han inte hade cancer. Det var en stor
lättnad. Men läkarna hade fel. När han
sedan fick diagnosen gick allting väldigt
snabbt, på bara tre veckor var han borta.
Före han kom till Karinahemmet ringde
han vänner och talade om att han ska
dö men att han hade levt ett långt och
rikt liv. Det hade varit jobbigare om han
själv hade haft dödsångest. Några månader tidigare var han rädd men sedan
fann han frid, säger Nina.
– Jag tror att man kan förbereda sig.
Jag har i hela mitt vuxna liv tampats
med sjukdom. Pappa var sjuk i åtta
år, nog var vi förberedda när han dog.
Mindre än ett år senare fick mamma
cancer. Hon var väldigt sjuk, kunde inte prata eller äta, ansiktet förvreds. Det
var hemskt. Kanske därför kom döden som en lättnad. Men jag tror det
är skillnad på död och död, det är säkert annorlunda om någon dör i en
olycka eller att någon skulle vara skyldig till döden, då skulle så många andra känslor blandas in.
Det som gör döden lättare är relationen som var när föräldrarna ännu levde.
Mia Henriksson
De döda finns
i rummet bredvid
Nina Kivinen och Ruth Illman.
– Det har känts viktigt att vi inte hade någonting olöst. Vi hade en bra relation och det är skönt att jag kan
minnas mina föräldrar på ett odelat
trevligt sätt, säger Ruth.
– När vi kom till Karinahemmet var
både jag och min bror med. Vi var måna om att förklara för personalen att
vår syster nog är på väg, hon har bara inte hunnit hit från Helsingfors. Det
är inte det att hon inte vill vara här.
Då gick det upp för mig att det inte är
självklart att den döende har en sådan
relation till sina barn, att de kommer
och finns där. Men det var självklart
att vi fanns där, vi hade världens bästa
pappa, säger Nina.
– Och vi säger vi hela tiden. Vi båda
har ju syskon. Jag har många gånger tänkt vilken tur det är att jag inte
har behövt klara det här ensam. Det är
en fin sak att man har någon att prata med och dela sorgen och minnen,
men också allt det praktiska med, säger Ruth.
Är döden orättvis?
– Nej. Jag upplever ingen orättvisa i att
mina föräldrar är döda. De hade levt
ett långt och rikt liv och kände också själva det, även om mycket blev på
hälft, säger Ruth.
– Visst fan är döden orättvis! Den är
jätteorättvist. Pappa skulle inte ha sagt
att det var orättvist att han dog, men
nog att mamma dog.
– Om jag var Nina skulle jag också
tycka att döden är orättvis. Min dotter
är elva år nu, lika gammal som Nina
då, och hon var äldst av tre barn. Jag
kan inte förstå hur ni har klarat er?
– Jag har passerat min mammas ålder nu. Det var magiskt. Många år efter att hon dog hade jag dödsångest,
särskilt rädd var jag att pappa skulle dö men också att jag själv skulle dö.
När pappa dog tänkte jag att nu har
det värsta hänt, det jag har varit livrädd för sedan 1986. Pappa dog och
jag klarade det, säger Nina.
– Det är tur att resten av livet inte
kommer på en gång. Man märker först
efteråt vad man tagit sig igenom.
Ingen kan ta in vad evigheten betyder,
det kommer en bit i taget, säger Ruth.
Var finns dom nu?
– Min mamma är i himlen. Det sa
hon själv och det har vi talat om med
barnen. Det var på nåt sätt enkelt, hon
hade en frireligiös tro. Min pappa var
inte religiös på samma sätt, även om
han var teolog, så jag vet inte riktigt,
säger Ruth.
– Min mamma talade om himlen. En vän sa till mig en gång att våra nära som har dött finns i rummet bredvid. Jag är inte säker på att
mamma och pappa är tillsammans,
mamma for till himlen men pappa,
han finns nog i rummet bredvid, säger Nina.
– Det där med rummet bredvid kan
jag köpa. Döden är inte det dramatiska och totala. Inte tar ju relationen slut fast någon dör. Dom finns här
med oss, eller åtminstone inte hemskt
långt borta.
Mia Henriksson
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
Gud är nära dig!
Gud är inte långt borta från någon enda
av oss. (Apg 17:27)
N
ej, det är han inte! Gud vill vara
nära oss, och ha kontakt med oss.
Vad kunde vara viktigare än att ha
kontakt med Gud själv, Skaparen
av universum?
Men vad gör det för skillnad för oss ifall
vi har kontakt med Gud eller inte? Eftersom
Gud har skapat oss, vet han vad som är bäst
för oss. Han talar till oss, främst genom Bibeln, och ger oss där del av eviga sanningar. Om vi följer hans bud, som att älska sin
nästa som sig själv, vända andra kinden till
med flera, har vi en stabil grund för våra liv
och för hur vi ska leva tillsammans med de
människor vi har runt omkring oss. Genom
att ha kontakt med den Gud som älskar oss
över allt, får vi tryggheten av att veta att vi
alltid är älskade. Gud kan svara på våra böner, och ge oss det vi verkligen behöver.
Hur kommer man då i kontakt med Gud?
Det är inte svårare än att vända sig till honom
i bön. Det kan man göra varsomhelst och närsomhelst. Många tycker dock att det är lättare
att komma i kontakt med Gud om man gör
det i sällskap med andra. Att gå i gudstjänst är
en ypperlig chans att lära känna Gud. Där får
man tillsammans med andra sjunga till Gud,
be, lyssna till Guds Ord och delta i nattvarden.
I nattvarden kommer Gud själv oss nära på ett
speciellt sätt, eftersom vi får ta del av Jesu eg-
na kropp och blod där. Det finns också många
andra sätt att tillsammans lära känna Gud,
t.ex. i olika former av grupper.
I Åbo finns det många olika församlingar. De verkar på flera olika språk och i dem
erbjuds många olika sätt att få kontakt med
Gud. I ÅSF firas regelbundet gudstjänst, och
det finns flera olika slags grupper med olika
inriktningar. Välkommen med att söka Gud!
Pär Lidén
tf. församlingspastor
9
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Suru muuttuu ikäväksi,
mutta ei katoa
● Pari vuotta sitten syyskuus-
sa 16-vuotiaalla heppatytöllä Eveliinalla oli hyvä päivä. Opinnot
Ypäjän Hevosopistolla olivat alkaneet, ja edessä olivat esteratsastuksen harjoituskilpailut tutulla Merjan Tallilla Koskella.
Eveliinan isä Juha Lahti valokuvasi tyttärensä suoritusta luottoponin selässä. Kaikki näytti menevän
hyvin, vitosesteeltä tuli todella hyvä
kuva. Kahdeksannella esteellä jokin
meni pahasti vikaan.
Ponin etujalat jäivät esteellä eri
puolille puomia. Silmänräpäyksessä Eveliina kaatui maahan ja poni tytön päälle. Juha Lahti heitti kameransa menemään ja riensi paikalle. Tallilla oli hoitohenkilökuntaa ja ammattilaisia hälytettiin lisää. Hyvin pian oli selvää, että mitään ei ollut tehtävissä.
Juha Lahti oli käsittämättömän
äärellä. 70 senttimetrin este oli Eveliinalle rutiinikorkeus. Eihän näin
pahoja onnettomuuksia tapahdu kilpailutilanteessa. Jälkeenpäin
turmapäivä tuntuu epämääräiseltä sumulta. Yksityiskohtia on vaikea muistaa.
– Ei sitä uskonut, että näin voi
käydä, Lahti toteaa hiljaa.
Jalkapallo vaihtui
kohtalokkaaseen
leikkiin
Turkulaisen Kimmo Terhon perheeseen iski samanlainen salama
heinäkuussa vuonna 2009. Hän oli
lähdössä avovaimonsa Susannan
kanssa Aurajokirantaan katsomaan
Tall Ships Races -tapahtuman purjelaivoja.
Pariskunta maanitteli mukaan
12-vuotiasta poikaansa Nikolasta, mutta poika halusi välttämättä
mennä pelaaman jalkapalloa. Jokirannassa kävellessään he yrittivät
soittaa pojalleen ja olivat ihmeissään, kun tämä ei vastannut. Jonkin ajan päästä Nikolaksen puhelimesta soitti poliisi ja pyysi heitä tulemaan kotiin.
Matkalla Kimmo Terho teki mielessään kauppoja Jumalan kanssa siitä, että Nikolas olisi vastoin tapojaan tehnyt kavereidensa kanssa jonkin kolttosen. Sisimmässään
hän tiesi, ettei näin ole. Perillä selvisi, että Nikolas oli mennyt ystäviensä kanssa leikkimään purkukunnossa olleisiin Raunistulan viljasiiloihin ja tippunut korkealta pää
edellä maahan.
Kimmo Terho ei halunnut käsittää eikä uskoa tapahtunutta, vaikka järki sanoi, että poika on kuollut. Hetkessä tuli kirottua Jumala
ja kaikki muutkin. Päällimmäisen
tunteen muistaa edelleen.
– Se oli valkohehkuinen tuska.
Kriisiapu auttoi
ensihätään
Kimmo Terho kiittelee sekä suruviestin tuoneita poliiseja että heidän mukaansa ottamia kriisityöntekijöitä, jotka jäivät seuraavaksi yöksi hänen ja hänen puolisonsa tueksi. Juha Lahti perheineen
sai kriisiryhmän luokseen onnettomuutta seuranneena päivänä.
– Se auttoi todella paljon. Olen
vielä viime keväänäkin ollut yhteydessä yhteen heistä, Lahti sanoo.
Jussi Vierimaa
Kimmo Terho ja Juha Lahti ovat
kummatkin saatelleet oman lapsensa
haudan lepoon. Pahinta, mitä surevalle
isälle voi sanoa, on ”mä tiedän miltä
susta tuntuu” – useimmilla kun ei ole
hajuakaan.
elämässä kiinni, mutta ei tarvinnut nähdä ketään.
Halusin nähdä
ihmisen, joka on
menettänyt lapsen
ja joka elää vielä.
Lähipiireistään perheet saivat
käytännön apuja esimerkiksi ruoanlaittoon, kun oman perheen elämä oli ihan sekaisin. Tieto tapahtuneesta levisi nopeasti. Tuttavien,
sukulaisten ja ystävien osanottoja oli todella vaikea ottaa vastaan.
Ne tekivät oman lapsen kuolemasta totta.
– Todellisuus pamahti silmille.
En tiedä montako kymmentä kertaa kävelin tontin ympäri, potkin
kiviä ja paruin, Lahti muistelee.
Kimmo Terho muistaa juosseensa pari kertaa kaupasta ulos, koska
ei halunnut kohdata ketään tuttua.
Hän ajeli puolisonsa kanssa paljon
autolla. Tuli sellainen olo, että on
Suruun reagoidaan
yllättävin tavoin
Kimmo Terho ja Juha Lahti huomasivat, että ihmisillä on yllättäviä, välillä outojakin tapoja reagoida kuolemaan ja toisen suruun.
Monen ihmisen kohdalla ennakko-odotukset eivät pitäneet paikkaansa.
– Sellaiset ihmiset häipyivät, joiden luuli olevan tukena. Yhtäkkiä
jostain tuli sellaisia ihmisiä, joista
tulikin tärkeitä, ja he repivät meidät väkisin takaisin elämään, Kimmo Terho sanoo.
Yllättäen Nikolaksen parhaan
kaverin vanhemmista tuli todella
tärkeitä. He tulivat puoliväkisin kylään, raahasivat omaan kotiinsa ja
pitivät huolta.
Juha Lahti muistaa ensimmäisen
työpäivän viikko onnettomuuden
jälkeen. Jotkut työkaverit kiersivät
useamman päivän eri puolelta hallia, jotta ei tarvinnut kohdata. Hyvin lämpimästi suhtautuivat sellaiset työkaverit, joilta Lahti ei olisi sitä odottanut. Yritysjohdolle hän
antaa täyden kympin.
– He eivät erikseen kyselleet asiasta, mutta jos oli tarve puhua,
niin he kyllä kuuntelivat.
Pahin reaktio surevan vanhemman suruun on sanoa ”tiedän miltä susta tuntuu”, koska aika harva todella tietää. Kimmo Terho sai
vastapuolen hiljenemään realistisella kysymyksellä.
– Rupesin kylmästi kysymään,
että montako lasta sinulta on kuollut.
Kaksikko toteaa, että osanottoon
ei välttämättä tarvitse sanoja. Ym-
10
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Jussi Vierimaa
Sen kanssa oppii
elämään, että hän
ei ole läsnä,
mutta hän on
aina paikalla
ajatuksissa.
– Kimmo Terho
märtävä katse ja halaus riittävät järkyttyneelle vanhemmalle hyvin.
– Näin monet meillä reagoivatkin.
Tunteen kyllä aistii, ei sitä tarvitse sanoa, Lahti sanoo.
Monta tapaa
käsitellä surua
Kun sokkivaiheen ohi oli päästy, piti
jotenkin jatkaa elämää surun keskellä. Juha Lahti ajautui tekemään todella paljon töitä. Hän jaksoi kovaa
tahtia vuoden, minkä jälkeen asiat
tuntuivat kaatuvan päälle.
– Ehkä sitä yritti tehdä jotain ihan
muuta kuin ajatella itse asiaa, mikä oli varmaan virhe. Tai sitten se oli
miehen tapa reagoida asiaan, en tiedä, Lahti pohtii.
Yksi surutyön muoto oli laulujen
tekeminen. Lahdella oli pitkään ollut
melodia valmiina omiin hautajaisiinsa, mutta sanat puuttuivat. Teksti syntyi pian Eveliinan kuoleman jälkeen.
Laulusta tulikin tyttären muistokappale, jonka Lahti lauloi itse muistotilaisuudessa. Tekstejä on sittemmin
syntynyt monia.
Kimmo Terho ei nukkunut ensimmäiseen kuukauteen Nikolaksen kuoleman jälkeen juuri lainkaan. Hän
päätti elää loppuelämänsä hyveellistä elämää, ”hyvänä ihmisenä”, kunnioittaakseen poikansa muistoa. Hän
etsi henkisestä kirjallisuudesta jonkinlaista tarkoitusta kaikelle.
– En ole sitä tarkoitusta varmaan
vieläkään löytänyt, ja jossain kohtaa
huomasin, että ei minusta tullut pyhimystäkään. Ihmisiä tässä ollaan,
eikä aina niin hyveellisiäkään.
Vertaistuki oli
käänteentekevää
Kimmo Terho alkoi etsiä ulkopuolista
apua. Hän tapasi psykologin kerran,
mutta koki, ettei heillä ollut mitään
puhuttavaa, kun sinänsä ammattitaitoinen psykologi ei ollut kokenut vastaavaa kuin hän.
– Halusin nähdä ihmisen, joka on
menettänyt lapsen, ja joka elää vielä.
Kriisikeskuksen kautta Terho ja hänen puolisonsa saivat kaksi ”aivan
ihanaa” vertaistukihenkilöä. Paljon apua oli myös keskusteluista Tyksin sairaalapastorin Harri Heinosen
kanssa sekä seurakunnan vertaisryhmästä, jossa sai puhua saman kokeneiden kanssa.
Lahdella keskusteluavun hakemiseen meni kauemmin. Hänen vaimonsa Marika aloitti keskustelut Turun Kriisikeskuksen vertaistukihenkilön kanssa ensin. Henkilö oli Kimmo
Terhon puoliso Susanna.
Juha Lahti muistaa, miten hänen
vaimonsa koitti vinkata ”sellaises-
ta Kimmosta”, jonka kanssa hän voisi jutella. Lahti totesi vaimolleen, että ei hän mitään apua tarvitse. Vaimo
kirjoitti Kimmon numeron kuitenkin
varmuudeksi lapulle miestään varten.
– Lopulta soitin Kimmolle ja sovin
tapaamisen. Se on yksi parhaista päätöksistä, jonka olen koskaan tehnyt.
Löytyi joku toinen ihminen, joka on
kokenut saman, ja on about normaali, hän naurahtaa.
Sekä Lahdelle että Terholle vertaistuen löytyminen oli käänteentekevää
omassa surutyössä. Siksi Terho kouluttautui aikoinaan itse Kriisikeskuksen vertaistukihenkilöksi ja Lahti sittemmin. Terho on myös ryhmänohjaaja. He haluavat antaa takaisin jotain siitä, mitä ovat saaneet.
– Mukavaa saada toinen mies mukaan. Toiminta on vieläkin aika paljon naiselta naiselle, Terho toteaa.
as tyttärensä ylittää jo nyt korkeampia
esteitä, kuin mikä koitui 16-vuotiaan
Eveliinan kohtaloksi. Pelolle ei kuitenkaan voi antaa valtaa.
– Kun katsoo, miten paljon tytöt
harrastuksestaan nauttivat, niin en
tule sitä kieltämään.
Kimmo Terholla on 24-vuotias tytär
ja kolmevuotias lapsenlapsi. Nikolaksen kuoleman jälkeen pelko toisenkin lapsen menettämisestä oli aluksi
”järkyttävä”. Tragedian myötä konkretisoitui, että niin voi oikeasti käydä,
uudelleenkin. Pelon kanssa piti oppia elämään.
– Ennen kuin tämän kokee, niin
kaikki paha tapahtuu joillekin muille.
Sen kaksikko allekirjoittaa, että toiset lapset pitävät heitä elämässä kiinni. Kun huollettavia on muitakin,
lapsen menehtymisen myötä ei voinut
lyödä hanskoja tiskiin ja luovuttaa.
Menetyksen pelolle
ei voi antaa valtaa
Kun on menettänyt yhden lapsen, pelkää myös toisten lastensa puolesta. Juha Lahdella on 21- ja 13-vuotiaat tytöt, 15-vuotias poika ja yksi sijaislapsi. Hevosharrastus on tyttärille edelleen rakas, ja vanhemmat ovat
huoltojoukoissa mukana.
Lahti myöntää seuraavansa pelonsekaisin tuntein, kun hänen 13-vuoti-
Suru pulpahtaa
pintaan yhtäkkiä
Eveliina oli isänsä mukaan suunnattoman sosiaalinen ja avoin ihminen,
jolle kaverit olivat kaikki kaikessa. Nikolas oli isänsä sanoin huoleton ja
hyväntahtoinen poika, joka ei suostunut puhumaan pahaa kenestäkään.
Tällaisina he elävät läheistensä puheissa ja muistoissa. Juha Lahti ja
Kimmo Terho korostavat, etteivät ha-
lua päästä lastensa kuolemasta yli,
jos se tarkoittaisi unohtamista.
– Tällä hetkellä pelkään, että tulee
sellainen tilanne, etten muista enää,
miltä Nikolaksen ääni kuulostaa. Sen
kanssa oppii elämään, että hän ei ole
läsnä, mutta hän on aina paikalla
ajatuksissa, Terho sanoo.
Ajan myötä suru muuttaa muotoaan. Terho kuvaa, että alkuaikojen
”valkohehkuinen tuska” on muuttunut ”hammassäryksi”, joka saattaa
yhtäkkiä viiltää. Uutisia lasten onnettomuuksista lukee aivan eri silmin
kuin ennen. Merkkipäivät, valokuvat
ja tutut paikat herättävät tunteita.
Juha Lahden mukaan yllättäviä romahduksia tulee edelleen. Kerran hän
ajoi työmatkallaan sen paikan ohi,
jossa Eveliinalla oli joskus voitokkaat
muodostelmaluistelukilpailut. Auto
piti vetää parkkiin, kun itku tuli.
Terho ja Lahti korostavat, että ei ole
yhtä oikeaa tapaa surra. Pitää tehdä
se, mikä itsestä tuntuu oikealta. Heitä
lohduttaa ajatus jälleennäkemisestä.
– Uskon, että näen Even vielä joskus. En täällä, mutta jossain muualla, Lahti sanoo.
– Kuolemanpelko on hälvennyt
määrätyllä tavalla, koska tietää, että
siellä on joku, jonka haluaa nähdä,
Terho sanoo.
Heidi Pelander
11
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Jussi Vierimaa
Keskusteluilta
lapsen menettäneille
● Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2,
järjestetään keskusteluilta lapsensa menettäneille
vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille
sisaruksille torstaina 3.12. kello 17.30–20.00.
Illan aikana on mahdollista kohdata ja vaihtaa
ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa.
Tilaisuudessa jaetaan myös tietoa Turun seudulla
järjestettävistä palveluista läheisen menettäneille.
Tapahtumaan ovat tervetulleita niin
syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen
kuoleman kokeneet. Paikan päälle voi tulla, vaikka
kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika.
Tilaisuuden järjestävät Lounais-Suomen
Mielenterveysseuran Feeniks-työ, Turun
ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun
Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki sekä Käpy –
Lapsikuolemaperheet ry.
Tukea
Feeniks-työstä
● Turun Kriisikeskuksessa tuetaan läheisensä
menettäneitä Feeniks-työllä. Kriisipsykologi Leena
Salonen kertoo, että yksi keskeinen kohderyhmä
on lapsensa menettäneet vanhemmat ja
isovanhemmat.
– Vertaistuki on ollut alusta lähtien yksi
keskeinen toiminnan muoto.
Ensin asiakas ohjataan juttelemaan kriisiavun
ammattilaisen kanssa. Tapaamiskertoja on
tavallisesti 10–20 kertaa noin puolen vuoden
aikana. Tämän jälkeen on mahdollista päästä
keskustelemaan koulutetun vapaaehtoisen
vertaistukihenkilön kanssa. Kriisikeskus järjestää
myös vertaistukiryhmiä lapsensa menettäneille
vanhemmille.
Salosen mukaan asiakkaalle ilmaista apua
saa niin kauan, kuin tarvetta on. Hän näkee,
että iso osa lapsensa menettäneistä tunnistaa
tarvitsevansa apua, mutta avun etsiminen voi olla
surun keskellä vaikeaa.
Turussa toteutettava Feeniks-työ on Salosen
mukaan Suomessa ainutlaatuista. Tulevina
vuosina mallia pyritään levittämään muihin
kaupunkeihin, mikäli hanke saa jatkorahoitusta.
Apua lapsensa
menettäneelle
Uskon, että näen Even
vielä joskus. En täällä,
mutta jossain muualla.
– Juha Lahti
● Turun ja Kaarinan seurakuntien sururyhmät:
lisätietoja sielunhoitotyön sihteeriltä,
040 3417207.
● Turun Kriisikeskus: varaa keskusteluaika
numerosta 040 8223961.
● Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Käpy ry
tukee lapsikuolemaperheitä: kapy.fi
● Henkirikoksen uhrien läheiset Huoma ry, 050
5763311.
● Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille:
surunauha.net.
12
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Laatukivet kohtuuhintaan
Kirjat kuuluvat elämään
www.HautakiviHalvemmalla.fi
E
99 €
148 €
2425 €
1195 €
510 €
960 €
Sanna Taipale – Puh: 045 109 18 09 – Email: [email protected]
Puntarikatu 1, 20780 Kaarina
Puh. (02) 2432 779
www.kaarinanseudunht.fi
Avoinna arkisin 9.00 - 16.30
Ilmoittaja,
ota yhteyttä.
MessuT LuTherin kirkoLLa
Su 1.11.
Su 8.11.
Su 15.11.
Su 22.11.
Su 29.11.
Su 6.12.
13.–15.11.
klo 11 Messu, Timo Nisula, Juha Heinonen
klo 11 Messu, Olli Koskenniemi
klo 10 Sanajumalanpalvelus HK-Areenalla
klo 11 Messu, Timo Nisula
klo 11 Messu, Timo Nisula
klo 11 Messu, Timo Nisula
Maata Näkyvissä -festarit
www.maatanakyvissa.fi
Pirjo Teva
020 754 2284
040 680 4057
pirjo.teva@
kotimaa.fi
Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a
www.sley.fi/varsinaissuomi
Ilmoitusaineistot
osoitteeseen
ilmoitusmyynti@
kotimaa.fi
When asked to write
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
www.turundiakoniasaatio.fi
365+ Piplia
29 €
www.piplia.fi
■
Hopeinen enkeliriipus suojelijaksi
ystävällesi. Design Assi ArnimaaLeinonen yksinoikeudella
Pipliaseuralle. 39 €
Mittava teos Pipliaseuran ja raamattukustannuksen historiasta. 39 €
this column, I hesitated for a long time. A theologian
friend of mine once remarked about
my opinions that ”an Assyrian hermit had the same ideas as you 1,000
years ago. Only for one, he expressed
them better and for another, he was
also wrong.”
However, coming together at Mass
is not about expressing one’s views.
While we do interact in the liturgy and the singing, in these instances it is more like I am lending my
voice to the congregation. I sing the
hymns and sometimes read the bible texts.
● Jean Gilles -nimisen ranskalai-
RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE
myynti
010 838 6520
| [email protected]
KULTAINEN
NIMIPAINATUS
12 €
maaneja ja lastenkirjoja luettiin ääneen
vielä senkin jälkeen, kun olin oppinut
itse lukemaan. Se oli ihanaa, aivan kuten lukeminenkin. Toivottavasti kaikkien lasten vanhemmat ja muut läheiset
oivaltavat, että ääneen lukeminen on
arvokas lahja lapselle.
Hyvä kirja on niin paljon muutakin kuin vain jännittävä tai siirappinen juoni. On aivan sama lukeeko kirjaa pieneltä ruudulta vai lehtiä käännellen. Mutta huonoon tai vastenmieliseltä tuntuvaan kirjaan ei kenenkään
kannata tuhlata aikaansa.
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
There words and signals are not
mine. I am just a vessel that expresses them. Sometimes the
words inspire me. Other times
I am troubled, confused,
provoked or even just
bored. But it is not the
time to express individual views.
At the center of it all is the
Eucharist. There are conflicting views about all the
symbolism, rituals, even the
physical characteristics of the wine
and bread, but the central premise feels intuitively true about life on
this planet, perhaps in this one exist-
ence, the universe.
”Though we are many, we
are one body, because we all
share in one bread.”
We choose to come to
the altar, are reminded
of this premise and carry on.
At church coffee afterwards,
we are individuals again, and, if
you get me started, I will probably go on at length about my
views on any topic. Although I
may be wrong, and somebody probably expressed it better 1,000 years
ago.
Vilhelm Lindholm
Pyhäinpäivän sielunmessu Tuomiokirkossa
IKUINEN YSTÄVÄRIIPUS
uutuuksia
Suomen Pipliaseura |
Sirkka-Liisa Lehtinen
Turkulainen eläkkeellä oleva
toimittaja, kirjailija, isoäiti
We are one body
Tervetuloa tutustumaan!
Jännittävässä lastenraamatussa huikea
kertomus jokaiselle
päivälle. 6–12-vuotiaille.
jan seura on rentouttavaa, arjesta irrottavaa lepoa. Mieleen jää jälki paikoista,
joihin ei ehkä koskaan pääse matkustamaan. Tai kirjan innostamana löytyy
aivan uusi matkakohde.
Kirja on myös aikakone, joka siirtää menneeseen tai tulevaan. Asiansa
osaavien, taitavien kirjoittajien historialliset romaanit ovat maailmasta kiinnostuneelle lukijalle todellista herkkua. Mielestäni menneen tunteminen
on nykyisyyden perustaa. En pysty millään käsittämään, miksi jotkut väheksyvät maailmanhistorian tai oman historiaamme opetusta kouluissa. Toki
kouluhistoria loputtomine sotineen ja
hallitsijoiden vuosilukuineen on varsin kuivaa luettavaa. Mutta kouluhistorian luurangon päälle saa mukavasti pehmikettä hyvistä historiallisista romaaneista. Pääsee näkemään, että menneetkin ajat ovat elämää ja ihmiset ihmisiä.
Varsinaisia historiallisia romaaneja
täydentäviä ovat menneiden vuosikymmenten aikalaiskirjat. Se minkä 20-luvun kirjoittaja tarkoitti nykyhetkensä kuvaksi, on vuosikymmenten mittaan muuttunut näkymäksi menneeseen aikaan. Elämäkerrat ja sukuhistoriat opettavat ajan kulkua ja sukupolvien merkitystä. Yksi kirjojen tärkeimpiä tehtäviä on avata nuorille lukijoille
lähimenneisyyttä.
Kun olin pikkuinen vielä, minulla oli
tapana häiritä lukemiseen syventyneitä
vanhempiani tunkemalla syliin ja hokemalla lue-lue-lue. Kumpikin keksi kirjastaan tai lehdestään aina jonkin lapsellekin luettavan pätkän. Mukavia ro-
Grace & Peace
Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
365 PÄIVÄÄ RAAMATUN
KERTOMUKSIA
lämää ilman kirjoja en osaa edes
kuvitella, niin tärkeitä ne ovat.
Nukahtaminenkin onnistuu parhaiten, kun mielenkiintoisen kirjan teksti on ensin pyyhkäissyt ajatuksista
päivän huolet.
Nyt pitäisi kai käyttää sanaa kaunokirjallisuus tai romaanit, mutta molempiin
käsitteisiin liittyy, tai ainakin on liittynyt,
joidenkin perusvakavien tosikkojen mielestä lievähkö aliarvostava vivahde.
Se on mielestäni erehdys. Kaikki kirjallisuus on kuvaa ihmisistä, tavoista, maailmasta, historiasta ja kulttuurista, rakkaudesta, hyvyydestä ja pahuudesta. Yksinkertaisesti koko elämästä.
Miten ihmisistä ja maailmasta voisikaan muodostaa minkäänlaista näkemystä ilman kirjoja. Oma ajatusmaailma
on erittäin rajallinen eivätkä pelkät tutut
ihmiset pysty sitä kovinkaan paljon laajentamaan. Kirjoissa on mahdollisuus tutustua kaikenlaisiin ihmisiin ja heidän
tapaansa ajatella. Taitava kirjoittaja piirtää henkilöistään terävän kuvan, perustelee ja analysoi heidän sanomisiaan, tekemisiään ja taustojaan.
Lukija voi olla kirjahenkilön kanssa samaa tai eri mieltä, voi pitää hänestä tai
inhota häntä. Samalla lukijan oma näkökulma kuitenkin laajenee. Hän oppii huomaamattaan paremmin ymmärtämään eri ikäisiä, eri maissa ja kulttuureissa eläviä ja eri ammateissa leipänsä
ansaitsevia kanssaihmisiään.
Kirjojen kuljettamana on helppo liikkua ympäri maailmaa. Kuvaillun ympäristön täydentävät tunnelmat valoineen,
äänineen ja tuoksuineen, ihmisten jokapäiväisen elämän askareet. Kiehtovan kir-
KOLUMNI
t ™
| www.pipliakauppa.fi
sen säveltäjän Suomessa tuntemattomaksi jäänyt sielunmessu saa Suomen ensiesityksensä Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 1. marraskuuta kello 19.
Kuninkaantien muusikot on ammattilaisorkesteri, joka on viime vuosina erikoistunut esittämään Suomessa harvoin tai ei koskaan aiemmin
esitettyjä sävelteoksia. Jean Gilles sävelsi tilaustyönä sielunmessun, jota ei
kuitenkaan koskaan lunastettu, koska tilaaja piti sitä liian kalliina. Jean
Gilles (1668–1705) sattui kuolemaan
nuorena, 37-vuotiaana, ja hänen säveltämänsä barokkisielunmessu esitettiinkin ensimmäistä kertaa hänen
omissa hautajaisissaan. Hyvin kauniiksi kuvailtu sielunmessu soi sittemmin muun muassa säveltäjä JeaPhilippe Rameaun ja kuningas Ludvig (Louis) XV:n hautajaisissa.
Messun johtaa Jean-Marc An-
drieu ja siinä esiintyvät Minna Nyberg, sopraano, Minna Laukkanen,
mezzosopraano, Martti Anttila, tenori, Jouni Kuorikoski, basso, Markku
Hietaharju, urut ja Irma Niskanen,
ykkösviulu. Konsertti radioidaan ja
lähetetään Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 11.11. klo 19.03.
Liput (23 euroa + mahdollinen
palvelumaksu) Lippupisteestä tai Turun tuomiokirkon infosta (puh. 040
3417 100). PH
13
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Luentosarja
siirtolaisuudesta
ja pakolaisuudesta
● Tuomiokirkossa järjestetään
Ministeri Petteri Orpo puhuu Suomen ja EU:n pakolaispolitiikasta
Henrikinkirkossa 16.11. klo 16.
Pauli Heikkinen, joka kertoo SPR:n
roolista pakolaisten vastaanottajana.
Sarjan päättää piispa Kaarlo Kalliala 30.11. klo 18. Kalliala puntaroi,
onko muukalaisten auttaminen sinisilmäisyyttä.
Ympäristön ystävä tuo
haudalle kynttilälyhdyn
● Tulevankin pyhäinpäivän jälkeen,
kun haudoille tuodut
kynttilät ovat sammuneet ja kynttilöin valaistun hautausmaan harras tunnelma hiipumassa, kerätään pelkästään Turun hautausmailta jopa kolmisenkymmentä kuutiota kynttiläjätettä.
Se tarkoittaa yli kolmea kuorma-autollista käytettyjä kynttilöitä.
Ympäristön kannalta järkevin
vaihtoehto hautakynttilöille on lyhty, johon aina tarvittaessa vaihdetaan uusi kuoreton öljykynttilä.
Näin jätettä syntyy mahdollisimman
vähän. Lyhtykynttilää eivät myöskään tuuli tai sade haittaa.
Suomessa on kehitetty myös kompostoituvia puuviilusta valmistettuja ekolyhtyjä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä löytäneet lähikauppojen hyllyille.
Turun hautausmailla on kynttiläjätettä varten selkeät lajitteluohjeet roskisten yhteydessä. Muovikuo-
riset kynttilät lajitellaan
polttokelpoiseen jätteeseen ja niiden metallihatut metallinkeräykseen. Vanhusten on vaikea omin voimin saada
kuumuudessa laajentuneen kynttilän metallihattua irti. Silloin ystävällisen kanssaihmisen
apu on tervetullutta.
Lasiset kynttilälyhdyt eivät laatunsa takia kelpaa kierrätykseen, vaan
ne ovat kaatopaikkajätettä. Huonoin vaihtoehto ympäristön kannalta ovat led-kynttilät, jotka tulisi pyhäinpäivän jälkeen hakea haudalta
pois ja lajitella kotona. Niiden kynttiläosa on sähkö- ja elektroniikkajätettä ja nappiparistot ongelmajätettä, jonka voi palauttaa kauppaan.
Kynttilöiden määrän vähentämistä olisi hyvä harkita jo hautausmaalle tullessa. Voisiko ajatella, että yksi kynttilä viestii kaipauksesta
yhtä paljon kuin näyttävästi loistava
usean kynttilän ryhmä?
MV
Luentosarjan järjestää Henrikinseurakunnassa toimiva seniorityön
neuvottelukunta Henrikin Tähkät.
Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
MS
kolmatta kertaa hiljaisuuden päivä.
Lauantaina 21.11. klo 9–19 pidettävän tapahtuman aikana etsitään hiljaisuutta, rauhaa ja Jumalan läsnäoloa muun muassa rukousten, meditaation ja hiljaisen rukouslaulun
avulla. Ohjattujen tilanteiden lisäksi
osallistujille jää aikaa myös hiljentyä itsekseen.
Sisar Helvi ohjaa kehomeditaatiota, Björn Öhman käyttää hiljaista rukouslaulua hiljentymisen tukena ja Miika Ahola toimittaa rukoushetken ja iltamessun. Uutuutena on
Päivi Vuorilehdon ohjaama labyrinttityöskentely. Kirkkoon lattialle on pikkukivien avulla rakennettu
labyrintti, jota kulkiessa voi harjoittaa meditatiivista kävelyä ja hiljaista rukousta. Omaa tahtia kulkiessa
voi kuunnella ympäriltä tulevia ääniä, tuntea jalkapohjissaan kirkon
lattian rosoisuuden ja tehdä pientä
pyhiinvaellusta kohti labyrintin keskustaa ja omaa sisintä.
– Merkillisellä tavalla tuo yksinkertainen kävely muodostuu vertauskuvaksi omalle sisäiselle matkalle, sanoo Päivi Vuorilehto, joka
tutustui labyrinttityöskentelyyn Skotlannissa viime kesänä.
Labyrintit eivät ole uusi asia mietiskelyn apuvälineinä. Niitä löytyy
niin Suomen luonnosta kuin vaikkapa eurooppalaisten keskiaikaisten kirkkojen lattioistakin. Turun
saaristossa tiedetään olevan 23 jatulintarhaksi kutsuttua labyrinttiä,
ja löytyypä tuollainen kuvio myös
Timo Jakonen
tä on lähdetty. Laukkuja on pakattu
niin töiden, rakkauden kuin sotienkin takia. Kotimaan kamaran ovat
jättäneet monien muiden tapaan
Amerikan ja Ruotsin siirtolaiset. Aikojen kuluessa yli miljoona suomalaista on lähtenyt etsimään onneaan
kotimaan ulkopuolelta.
Suomi on houkutellut ihmisiä
myös muista maista. Kukapa enää
edes muistaa, että monet noin sata
vuotta sitten tänne tulleista suvuista eivät olekaan alun perin suomalaista sukujuurta. Uudempia tulokkaita ovat vaikkapa Chilen, Vietnamin ja Somalian pakolaiset. Syyrian sodan myötä pakolaisvirta on tänä vuonna saanut uudet mittasuhteet sekä herättänyt paljon kysymyksiä ja mielipiteitä.
Tämän innostamana Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, järjestetään kolmen luennon sarja, jossa käsitellään
siirtolaisuutta, pakolaisuutta ja niihin suhtautumista. Tilaisuuksissa
on varattu aikaa myös keskustelulle.
Sarjan avaa siirtolaisuuskysymyksiin perehtynyt dosentti, valtiotieteen tohtori Ismo Söderling
2.11. klo 18. Söderling pohtii, miten maastamuutto ja maahanmuutto ovat muovanneet ja tulevat muovaamaan Suomen väestönkehitystä. Toisella luentokerralla 16.11. klo
16 (huom. aika!) ministeri Petteri
Orpo puhuu Suomen ja EU:n pakolaispolitiikasta. Illan toisen puheenvuoron käyttää Varsinais-Suomen
Punaisen Ristin toiminnanjohtaja
Kimmo Brandt, valtioneuvoston kanslia
● Suomeen on muutettu ja tääl-
Labyrintti
johdattaa
hiljaisuuteen
Euroopan kirkoista tunnettu labyrinttikuvio löytyy myös Maarian
kirkosta.
Maarian kirkon seinämaalauksista.
Hiljaisuuden päivä Tuomiokirkossa toteutetaan yhteistyössä Turun
ruotsalaisen seurakunnan, retriittityön ja kansainvälisen seurakunnan
kanssa. Ohjaus tapahtuu suomeksi
ja ruotsiksi. Tarkk´ampujan kappelissa klo 9
alkava aamumessu ja kirkossa klo
18 pidettävä iltamessu ovat kaikille
avoimia tilaisuuksia. Muuhun päivän ohjelmaan tulee ilmoittautua
etukäteen Tove Peltoniemelle, tove.
[email protected], p. 040 4317 458.
Päivän hintaan 20€ sisältyy ruokailu ja kahvit.
MS
.
.
.. AN RIPA
2016
RIT
E l ä m ä n s u u r i a ky s y m y k s i ä
I k i m u i s t o i n e n ke s ä
U u s i a y s t äv i ä , L e i r i f i i l i s t ä
Kansan Raamattuseuran rippikoululeirit ovat käsite.
Jokaisen leirin päätteeksi nuorten huulilta nousee
sama huokaus: tämä oli elämäni paras ripari.
Kräsän ripari kannattaa kokea itse!
“ O l i n v u o s i s i t t e n V i va m o n r i p p i l e i r i l l ä j a s e o n
tähän mennessä yksi mun elämäni kohokohdista.
h y vä m e i n i n k i , k i va t v e t ä j ä t , m a h t a va p a i k k a j a
tietysti Jumalan rauha.” -Johannes
ssa, Lohjalla
Vivamossa,
TÄ Y N NÄ !
I
8.6.-18.6.2016
II 29.6.-9.7.2016
TÄ Y N NÄ !
III 13.7.-23.7.2016 IV 27.7.-6.8.2016
hinta 420 e
Puh. 0207 681 760
TERVETULOA
TUTUSTUMAAN
UUTEEN MEHILÄISEN
PALVELUKOTIIN
Yleisökierrokset ja ohjelma:
Ke 4.11. klo 17–18
Informaatiotilaisuus ja kiertokäynti.
Paikalla rakennuttajan edustaja kertomassa
mm. materiaalivalinnoista.
Ke 11.11. klo 17–18
Informaatiotilaisuus ja kiertokäynti.
Paikalla sisustussuunnitelman tehnyt
yhteistyökumppani
mehilainen.fi
● Kolme Suomen suurinta
gospelkuoroa Aboa Gospel, Gospel
Helsinki ja Lahden Gospelkuoro
yhdistävät voimansa ja tekevät ainutlaatuisen yhteiskiertueen marraskuussa. Kiertueen avajaiskonsertti ”FridayNightGospel” kajahtaa Turun Mikaelinkirkossa perjantaina 13.11. klo 21.
Illan ohjelma koostuu tutuista
gospelin helmistä ja uudemmasta gospelista. Konsertissa kuultavien laulujen joukossa ovat mm.
Oh Happy Day, Ain´t no Mountain high enough, September, Joyful Joyful, You raise me up ja My
Tribute. Kuorot esittävät vuorotellen omaa ohjelmistoaan ja illan
huipentaa kaikkien kuorojen, lähes 200 laulajan, yhteisnumerot.
Kuorojen bändeissä ovat mukana
alansa huippumuusikot. Kuorojen
omien solistien lisäksi solistivieraana Turussa on myös laulaja ja
lauluntekijä Jippu.
Kiertueen tarkoituksena on ainutlaatuisen musiikkielämyksen
tarjoamisen lisäksi tuoda gospelia enemmän suomalaisten tietoisuuteen.
– Myös meidän kirkoissamme
voi olla aitoa ja monista jenkkileffoista tuttua ”mustaa” gospelmeininkiä, kertoo Aboa Gospelin johtaja, Mikaelinseurakunnan kanttori Silvia Koski.
Aboa Gospel Silvia Kosken ja
Gospel Helsinki Nina Pakkasen
perustamina ja johtamina ovat
muutaman vuoden ikäisiä, mutta kuorot ovat nopeasti saavuttaneet aseman Suomen Gospelkuorojen kärjessä. Lahden Gospelkuoro on Marjaana Turusen johdolla tehnyt uraa uurtavaa työtä.
– Uskon, että tämä konserttikiertue tulee tuomaan hyvää mieltä ja tärkeää sanomaa ilon kautta.
Itseäni kuoronjohtajana koskettaa nähdä se riemu, mikä kuorolaisista välittyy. Se ei voi olla tarttumatta myös kuulijoihin, Silvia
Koski kertoo.
Turun, Helsingin ja Lahden
kautta kulkeva kiertue päättyy
YLE:n tekemään radionauhoitukseen Lahden Ristinkirkossa 15.11.,
jonka voi kuulla 22.11. klo 10.
Mikaelinkirkon konserttiin liput
10e/5e ovelta alkaen tunti ennen
konsertin alkua.
Maarian kirkon konsertissa
keskitytään hyvään ja pahaan
● Lokakuun alussa Maari-
an kirkossa järjestetään konsertti,
jossa kuullaan tarinoita siitä, mikä ihmisessä on pahaa. Musiikissa
keskitytään siihen, mikä ihmisessä on hyvää.
Miksi ihminen joutuu eristetyksi? Keskiajan noitavainot, tämän
päivän työpaikkakiusaaminen, pakolaisuus, etnisten ryhmien väliset ristiriidat, yksilö vastaan joukko. Miksi sama tarina toistuu eri
aikoina, eri paikoissa?
Sopraano Pia Freund ja luutisti Mikko Ikäheimo esittävät Dowlandin, Sancesin musiikkia. Toimittaja Johanna Korhonen tarinoi Euroopan historian synkistä
vuosisadoista noitavainoineen.
Teksti tuo pohdinnat ihmisyhteisöjen dynamiikasta tähän päi-
vään, ihminen joutuu syystä tai
toisesta ulkopuoliseksi.
Kun tuuli kääntyy -konsertti järjestetään Maarian kirkossa sunnuntaina 8.11. klo 18. Käsiohjelma 10 euroa.
Hyvän ja pahan taistelu
on ikuistettu Maarian
kirkon seinämaalauksiin.
Kirkon primitiiviset
kalkkimaalaukset tarjoavat
kiehtovan kuvamatkan
keskiajan uskoon ja arkeen.
Petri Laaksonen konsertoi Mikaelinkirkossa
● – Haluan rohkaista ihmisiä
pysähtymään kuoleman äärelle,
kertoo Petri Laaksonen, joka konsertoi Mikaelinkirkossa marraskuussa. Laaksosen konserttikiertue
ja levy juhlistavat hänen 30-vuotista uraansa säveltäjänä.
In Meroriam – Elät aina minussa
-konsertti on Mikaelinkirkossa
torstaina 19. marraskuuta klo 19.
Laulajan ja lauluntekijän kiertue
käsittää 27 paikkakuntaa.
Levyllä ja konsertissa on surun ja
rakkauden säveliä. Ne ovat saaneet
sävynsä parin vuoden takaises-
ta surun ajasta, jolloin Laaksonen
menetti vuoden sisällä sekä äitinsä
että veljensä: ensin 69-vuotias äiti menehtyi yllättäen rintasyöpään
ja sitten kuoli alle 50-vuotias Petri
Laaksosen pikkuveli Mika.
– Olin täysin lannistettu. Kuin
simpukka, joka vain halusi pysyä kuoressaan. Jaksoin tavata yhden ihmisen kerrallaan. Rohkaisut
’kyllä elämä jatkuu’ tuntuivat kauhean pinnallisilta verrattuna siihen, mitä tunsin. Eikä elämän jatkuminen edes tuntunut merkitykselliseltä.
Juuso Westerlund
Lisätiedot
palvelukodin johtaja Kirsi Leväpelto
[email protected].
Gospel kajahtaa 200 laulajan
voimalla Mikaelinkirkossa
Timo Jakonen
Mehiläisen uusi palvelukoti valmistuu
tammikuussa 2016 Länsi-Nummeen,
lähelle kattavia palveluita. Järjestämme
marraskuussa yleisölle avoimia kiertokäyntejä
vielä rakennusvaiheessa olevaan taloon.
Aloitamme kiertokäynnin lyhyellä
informaatiotilaisuudella kehitysvammaisten
asumispalveluyksikkö Runossa, Capsiankatu
5, 20320 Turku. Informaatiotilaisuuden
jälkeen siirrymme yhtenä ryhmänä
vieressä olevalle tontille, jossa tutustumme
valmisteilla olevaan palvelukotiimme.
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Timo Jakonen
S
A
KR
14
– Levyn tekeminen oli minulle tarpeellinen, terapeuttinen kokemus. Olen jopa hyväksynyt sen, että äiti ja veli kuolivat ’kesken elämänsä’. Sillä mitä on ’kesken’?
Olisiko sille, milloin elämä tulee
’täyteen’, yhtä ainoaa mittaa? pohtii Laaksonen.
In Memoriam – Elät aina minussa, konsertti Mikaelinkirkossa
to 19.11. klo 19. Liput 20 e
ennakkoon Lippupalvelusta
sekä ovelta alkaen tuntia ennen
konserttia.
15
Vapaaehtoistöitä suurella
sydämellä, ole hyvä!
● Lähtisitkö suurella sydä-
mellä mukaan jakamaan hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva pesti kirkon vapaaehtoistoiminnasta Turussa ja Kaarinassa? Nämä
ja monia muita vapaaehtoistöitä
löytyy osoitteesta www.vapaaehtoistyo.fi:
Peruskurssi
vapaaehtoistyöhön
marraskuussa
Harkitsetko vapaaehtoistyön aloittamista? Tai oletko jo kenties
aloittanut? Diakoniakeskus järjestää marraskuun kolmena iltapäivänä vapaaehtoistyön peruskurssin.
Peruskurssi on tietopaketti vapaaehtoistyön peruspalikoista.
Kurssilla muun muassa keskustellaan oman paikan löytämisestä ja erilaisista vapaaehtoistehtävistä, vanhuudesta elämänvaiheena, vuorovaikutuksesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta, työnohjauksesta ja jaksamisesta sekä
erilaisissa ongelmatilanteissa toimimisesta.
Peruskurssi alkaa torstaina
5.11. klo 14. Kurssille voi ilmoittautua meiliin nina.tulonen@evl.
fi tai puhelimitse 040 3417218.
● Lahja lapselle –keräystä
toteuttamaan. Jouluisen Lahja
lapselle –keräyksen vapaaehtoispestit ovat avautuneet. Keräyksen
toteuttamiseen kaivataan muun
muassa lahjojen kuljettajia, paketoijia sekä lahja-agentteja.
● Avustajaksi pyhäkouluun
ja leffakerhoon. Mikaelinkir-
kon Mikael-messun yhteydessä pidetään lapsille pyhäkoulua ja leffakerhoa. Mukana on myös erityislapsia, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea.
Lisää näistä ja muista vapaaehtoistehtävistä osoitteessa vapaaehtoistyo.fi. Lisätietoja saa myös
puhelimitse Tuija Alihaanperältä
puh. 040 3417238.
Renkaat alle
Yhteisvastuun hyväksi
● Tule vaihdattamaan autosi
renkaat Peltolaan ja tue samalla
Yhteisvastuukeräystä!
Talvirenkaiden vaihtopäivä on lauantaina
14.11. klo 9–15 Peltolan koulutalolla,
Hamppukatu 2. Aja
sisään Ilpoistentien
puoleisesta portista.
Tapahtuman järjestävät Henrikinseurakunta
ja Turun ammatti-instituutti
ja sen opiskelijat.
Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa voidaan vaihtaa renkaat vain tavallisiin henkilöautoihin. Nastat saat autoosi hintaan 25 euroa. Summa sisältää vaihdon, renkaiden pesun
ja pullakahvit. Varaudu jonotuk-
seen vaikkapa lehden tai kutimen kanssa.
Tapahtuman tuotto menee
Yhteisvastuukeräyksen
hyväksi. Yhteisvastuu
on kirkon vuosittainen suurkeräys, jossa suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 prosenttia tuotosta menee
Kirkon Ulkomaanavun
välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja
20 prosenttia kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön.
Tämän vuoden kotimaisena kohteena on vapaaehtoispalvelun kehittäminen.
Gallup
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
AALLON PITUUKSILLA
Radio Melodia
89,0 (95,7) MHz
Toivo2000 -radiomakasiini avaa
perinteisen kirkkovuoden teemoja tässä ajassa. Ohjelmaisännän
ja viikon vieraan ajatuksin kirkkovuosi ottaa koppia arkisesta elämästä: tekemisestä, ajatustavoista ja kokemuksista. Loka-marraskuun aikana monipuoliset teemat vaihtelevat saven työstämisestä ikoneiden tekemiseen ja paperittomuudesta valon merkitykseen. Toivon ohjelmaisäntänä toimii Hannu Huppe Hurme. Toivo
lähetetään sunnuntaisin klo 10–
10.30 ja uusintoina keskiviikkoisin
ja perjantaisin klo 10.30. Radiomakasiinin juttuja voi kuunnella myös Youtubesta, johon kätevä
suora linkki löytyy seurakuntien
sivuilta www.turunseurakunnat.fi
Virtuaalikirkko.fi
Turun tuomiokirkon sunnuntai-
messuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10 alkaen osoitteessa www.virtuaalikirkko.fi.
Radio City 105,5
(103,5) MHz
Miehen elämää –sarjassa mietitään miehen mittaa Radio Cityssä taas lokakuun lopulla.
6.12. kello 12–15 Pyhän Katariinan
joulumarkkinat. Nyt haetaan myyjiä
tunnelmalliseen joulutapahtumaan.
Markkinapaikka on Pyhän Katariinan
kirkon kupeessa, seurakuntakodin ja
pappilan pihapiirissä Nummenmäellä.
Markkinapöytä maksaa 5 euroa, ja tulot menevät seurakunnan lähetystyölle.
Myyntituotteiksi kaivataan muun
muassa mehuja, koruja, vihanneksia, kransseja, havuja ja havutuotteita, himmeleitä, savukalaa, käsitöitä,
puutöitä, leivonnaisia, hilloja, kynttilöitä, kauraa, sisustustavaroita, keramiikkaa, sinappia jne. Myös yhdistykset ovat tervetulleita esittelemään
toimintaansa.
Myyntipöydän varaukset ja tarkemmat tiedot: [email protected]
tai puhelimitse 050 5933 550.
Alakoululaiset
Donkin synttäreille
● Donkki-aasi kutsuu kaikki ala-
koululaiset juhlimaan synttäreitä sen kunniaksi, että ensimmäisestä Donkkis Big Night -toimintaillasta on kulunut jo 10 vuotta. Synttäreitä vietetään maanantaina 23.11.
klo 17–19 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6).
Juhlien ohjelmassa on hauskoja
toimintapisteitä, raamattuhetki, laulua Jippii-kuoron johdolla, ongintaa
sekä tietysti synttäriherkkuja. Kaikki osallistujat saavat myös mukaan-
-seminaari LA 14.11.2015 klo 11-15 Martin seurakuntatalo, Temppelik. 1.
Voisimmeko paremmin, jos emme laukkaisi oravanpyörässä?
Aiheena mm. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla ja niiden vaikutukset yksilön
ja perheen arkeen. Kouluttajana työnohjaaja, muusikko Ilmo Häkkinen.
Järj. Turun Valkonauha ry ja Martin seurakunta. VAPAA PÄÄSY,
kahvitarjoilu. Ilm. 09-1351 268 toimistoaikana, 0400-9000 20.
Lisätietoa myös www.suomenvalkonauhaliitto.fi
Jouluradio 93,8 MHz
sekä jouluradio.fi
Varma joulun merkki Jouluradio
aloittaa lähetyksensä taajuudella 93,8 MHz jo kolmannentoista
kerran ensimmäisen adventin yönä 29.11. Samalla avautuvat Jouluradion seitsemän nettikanavaa
osoitteessa jouluradio.fi. Jouluradion Facebook-sivuilla voi seurailla radion valmistautumista tulevaan joululaulukauteen. Sivut
löytyvät osoitteesta www.facebook.
com/jouluradio.
Tule myymään tuotteitasi
Pyhä Katariinan
joulumarkkinoille
● Turun Katariinanseurakunta järjestää jälleen itsenäisyyspäivänä
HETKEN MERKITYS
KIIREEN MAAILMASSA
sa Donkki-lehden, jossa Donkki-aasi
seikkailee yhdessä kaveriensa Sakun
ja Ruutin kanssa. Synttäreillä on
mahdollista ottaa kaverikuva Donkki-aasin kanssa. Jotta lapsi saa kuvan itselleen, kannattaa ottaa mukaan sähköpostiosoite, johon se voidaan juhlien jälkeen lähettää.
Juhliin ovat tervetulleita kaikki riippumatta siitä, ovatko Donkkis Big Night -konkareita tai ensikertalaisia. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Semana Santa, Pyhä viikko Málagassa
20.–26.3.2016
Lähde upealle pääsiäismatkalle Málagaan! Semana Santa, Pyhä viikko,
on vaikuttava kokemus ja värikäs kulkueitten aarreaitta. Se on todellinen
pääsiäisen festivaali. Kulkueet aloittavat jo palmusunnuntaina ja jatkavat
kiirastorstain ja pitkäperjantain juhlallisuuksiin.
Matkan vetäjänä pastori Martti Hirvonen ja Jyrki Lappi-Seppälä.
Matkan hinta 1.485 €, sisältäen 6 yön majoituksen jaetussa kahden hengen
huoneessa aamiaisella, ohjelman mukaiset ruokailut (3 x lounas ja
2 x illallinen sekä ruokajuoman), opastetut retket: Nerja ja Frigilianan
kylä | Málagan museot | Rondan viinitilaretki.
Ilmoittautumiset Kon-Tiki Tours 6.11.2015 mennessä puhelimitse
09-466 300 tai varaa suoraan: www.kontiki.fi/matkat/malaga-semana-santa/
Lisätietoja: www.kontiki.fi
Hautaustoimisto
Annikki Perttala-Koskinen Oy
Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys
Hautausjärjestelyni-vihko
noudettavissa liikkeestämme veloituksetta.
Linnankatu 3 Turku p. 02 231 4074 (24h)
Mitä isä on opettanut?
Maksuton asiakaspysäköinti
www.perttala.fi
Pihla Syrjänen
Pihla Syrjänen
Senja Kuru
13-vuotiaana opin, että oma elanto pitää itse oppia ansaitsemaan.
Isä sanoi, että minun täytyy hakea töitä. HAUTAJAISJÄRJESTELYNI
Nouda tai tilaa veloituksetta vihkonen,
johon voit laittaa toiveesi tiedoksi
tai sopia järjestelyt ennakkoon.
Teemu Helin
Mökillä laiturin rakentamisen ja
shakin pelaamisen, kun isä neuvoi siirtoja. Isältä opin senkin, että kissat tykkäävät lehmänkeuhkoista.
Katariina Kangassalo
Kaikenlaista luonnosta, lajintuntemusta ja sen, ettei eläimiä saa
häiritä. Yhdessä olemme käyneet
metsässä sienessä ja marjassa.
Anneli Erikson
Paljon käytännön asioita. Kurkkujen ja tomaattien viljelemistä mökillä, kalastamista ongella ja kalojen pyytämistä kaislikkoon asetetulla ansalla.
Eerikinkatu 25, Turku
Kiinamyllynkatu 5, Turku
Henrikinkatu 2, Naantali
www.pietet.fi
Puh. 2780 760
Puh. 2780 777
Puh. 4353 126
16
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
ASKARTELU
La 21.11. klo 12 jouluaskartelua Littoisten seurakuntatalolla Kampakujalla, glögi- ja piparitarjoilu.
Su 22.11. klo 14–16 joulukorttipaja
Jaanin seurakuntatalossa (Karjakuja 75). Mukana lastenohjaajat Armi,
Kirsi ja Susanna.
Katariinan kirkko
La 7.11. klo 18 Turun yliopiston kuoron syyskonsertti, vapaa pääsy
Maarian kirkko
Kun tuuli kääntyy -konsertti su
8. 11. klo 18. Laulu: Pia Freund,
luuttu: Mikko Ikäheimo, esitetty
teksti: Johanna Korhonen. Käsiohjelma 10 €.
Martinkirkko
Pe 30.10. klo 19 Kirkkokonsertti,
jossa esiintyy Martinkirkon kuoro, Hampurin merimieskirkon
kuoro ja Aurorakören.
Mikaelinkirkko
To 29.10. klo 19 Tuhlaajapoika
-konsertti, Suomen Liikemiesten
lähetysliitto, vapaa pääsy.
La 31.10. klo 14 Lepoon -konsertti, Jaakko Paakkasen lauluja. Vapaa pääsy, Ohjelma 5 €
lähetyksen hyväksi.
Su 8.11. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely.
Ke 11.11. klo 18 ”Toivon sinulle”, Turun Kaupunkilähetys 135
vuotta -juhlakonsertti, Jaana
Pöllänen, Arto Nuotio, Satu Ahlgren, säestys Ville Uusitalo, Elina ja Elias Ukkonen. Glögitarjoilua klo 17.30 alkaen. Liput 17,50
€ lippupisteestä tai lippu.fi (Setukortilla 15 €). Liput ovelta 15
€ klo 17.15 alkaen. Järj. Turun
Kaupunkilähetys.
To 12.11. klo 17 Urkukonsertti,
James D. Hicks, USA.
Pe 13.11. klo 21 Friday Night
Gospel – Kolmen Suomen suurimman gospelkuoron yhteiskiertueen avajaiskonsertti. 200
laulajaa ja muusikot. Aboa
Gospel joht. Silvia Koski, Gospel Helsinki joht. Nina Pakkanen ja Lahden Gospelkuoro
joht. Marjaana Turunen. Mukana myös Jippu. Liput ovelta: 10
€/5 €.
To 19.11. klo 19 Petri Laaksonen: ”In memoriam – elät aina minussa” – Kirkon ulkomaanavun konsertti, liput 20 € lippupalvelusta ja ovelta.
La 21.11. klo 19 Sibelius-konsertti, CMT -orkesteri.
Su 22.11. klo 18 Konsertti, Rafaelin Enkelit, Sebastian Alari, Aulis Kotaviita ja Lauri Laurikainen.
Piikkiön kirkko
Su 22.11. klo 16 Gospelmessu,
rippikoulun aloituskirkko ja uusien seurakuntalaisten kutsukirkko.
Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja
yhteislaulua. Pikantti, Ilonen &
Ville Urponen. Vapaa pääsy.
Turun tuomiokirkko
Kauneimmat virret -yhteislaulua su 15.11. klo 14 Honkasalo,
Pietilä, Hietaharju. Nenäpäivämessu Tuomiokirkossa pe 6.11.
klo 18 Afrikkalaisen gospelmessun sanoin ja sävelin.
Varissuon kirkko
To 29.10. klo 9.30 ja klo 10.30
Lasten urkukonsertti, Toljamo,
Kerokoski
27.11. klo 19 laulaja ja lauluntekijä Tommi Kalenius on keikalla
(vapaa pääsy).
Tuomiokirkossa veisataan
kauneimpia virsiä
● Yhteislaulu in-
nostaa. Kauneimmat joululaulut
keräävät kirkot
täyteen laulajia,
ja niiden kolehtien avulla Suomen Lähetysseura pystyy auttamaan maailman
hädänalaisia. Nyt
samalla formaatilla aletaan veisata Kauneimpia
virsiä. Ensimmäinen yhteislaulutilaisuus järjestetään Tuomiokirkossa sunnuntaina 15.11. klo14.
Virsitilaisuudella halutaan
juhlistaa maailmanlaajaa laulavaa kirkkoa, ja sen kolehti
käytetään Senegalin kirkon mu-
Seimiä savesta -kurssi
koululaisille ja perheille.
La 7.11. klo 13–18 Nuortentalolla os.
Eerikinkatu 1.
Töitä voi tarvittaessa jatkaa keskiviikkoisin 11.11., 18.11. ja 25.11. klo
17–19. Tule tekemään savesta itsellesi tai perheellesi jouluseimi. Kurssilla valmiina materiaalit ja erilaisia
ideoita. Ohjaajat neuvovat ja auttavat. Alle kouluikäiset vain aikuisen seurassa. Ilmoittautumiset 3.11.
mennessä www.tuuks.fi. Materiaalimaksu 15 € /perhe
Tiedustelut: nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen p. 040 3417 565 mirka.
[email protected]
DIAKONIARUOKAILUT
Runosmäen nuorisotalo ”Ruokakello” (Piiparinpolku 13) ruokakassien
jako joka to klo 9.
Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A,
kellarikerros) ruokakassien jako joka
ti ja to klo 12.
Jesari (Jäkärlän puistokatu 20) Ruokakassien jako joka pe klo 12
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13)
Kirkkolounas diakoniatyön hyväksi
su 15.11. klo 11.30
Vähävaraisten ruokailu to 5.11. klo
12. Maksuton ruokailu ja ruokakassien jakaminen.
Paakarlan seurakuntakodissa
(Laivateollisuudenkatu 28)
Toivon torstai – Elämän leipää ja
ruokakasseja to 29.10. ja 12.11. klo
18
Food and Hope -ruokailu nuorille to 12.11. klo 17 Nummen srk-kodissa! (seuraava 10.12. on Mikaelin
srk-kodissa)
ELÄKELÄISILLE
Ti 3.11. klo 14 Nuorekkaiden eläkeläisten tiistaitreffit, juhlasali, Eerikinkatu 3. Turun oppaan kokemuksia vuosikymmenten varrelta. Turun kaupungin opas Leena Tiusanen.
Luentomuotoisen esityksen jälkeen
juttukahvit (2 €).
siikkityön hyväksi. Musiikilla
kirkko vahvistaa jumalanpalveluselämäänsä ja kehittää liturgiaa. Sen avulla tavoitetaan ihmisiä, jotka eivät muuten löytäisi tietään seurakuntiin.
MS
HENGELLISIÄ
LAULUJA
Tupasveisut ma 2.11. klo 10.30–
11.15 Hepojoentie 7. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla
päivätoiminnan salissa.
Maarian pappilassa (Sorolaisenkatu
4) to 5.11. kl0 18.30 Hoitavia lauluja
– avoimet lauluillat
Hepokullan srk-talo (Varkkavuorenkatu 23) to 19.11. klo 13 Kanttorin
laulajaiset, Niemi
KESKUSTELUJA
To 29.10. klo 18–19.30 Valoa yössä -keskustelusarjassa aiheena ”Elämän käännekohtia”
”Alastomana ihmisten edessä – Tito Collianderin kirjailijan tie”. Kun
Colliander tapaa ortodoksivanhuksen Petserin tiellä. Vieraana kirjailija Torsti Lehtinen. Musiikista vastaa Turun ortodoksisen seurakunnan kuoro johtajanaan kanttori Pasi Torhamo. Kahvitarjoilu. Voit tuoda, niin halutessasi, oman leivonnaisesi, joka laitetaan yhteiseen koriin jaettavaksi. Illan emäntänä koulutussuunnittelija Jaana Rantala ja
isäntänä pastori Juhana Markkula.
Vapaa pääsy.
Pe 20.11. klo 18–19.30 Valoa yössä
-keskustelusarjassa aiheena ”Maailma kotina – koti maailmassa”
Kun joulu tulee, tuleeko se vielä Muumilaaksoon? Millainen on
jouluun valmistautuva Suomi? Mitä joululahjoja antaisitte Suomelle, suomalaisille ja koko maailmalle?
Keskustelijoina arkkipiispa Kari Mäkinen ja kansanedustaja Li Andersson. Musiikissa Pyhän Martin laulajat kanttori Katarina Engströmin johdolla. Glögitarjoilu. Illan emäntänä
kirkkoherra Leena Kairavuo ja isäntänä emeritus ohjelmapäällikkö Kari
J. Kettula. Vapaa pääsy.
KULTTUURIA
Israel – matkakohteita ja arkielämää Pallivahan seurakuntakeskuksessa ma 2. 11. klo 18. Kuvin ja sanoin Israelin Vanhan ja Uuden testamentin aikaa sekä nykyhetken ongelmia. Kertojana turkulaissyntyinen
Dave Hasenson. Illassa mukana Mikko Laurén ja Pertti Pussinen. Kahvitarjoilu.
Runokaraoke: runoja, karaokea ja
teetä to 12.11. klo 18 Kaarinan kirkolla. Tule lausumaan omia runoja tai nostamaan hatusta runo lausuttavaksi, laulamaan karaokea tai
kuuntelemaan. Tiedustelut AnnaKaisa Leppänen p. 040 3417 191
Pe 6.11.klo 12.30 Nuorekkaiden eläkeläisten miesten Lounasporukka
Lounasravintola Turku, Puutarhakatu 10.
Kuorossa laulaminen on terveellinen
harrastus sekä sielulle että ruumiille. Cantilena ja Kaarinan kirkkokuoro kaipaavat kumpikin uusia laulajia.
Kysy tarkemmin vs. kanttori Hanna
Likitalo-Goeschiltä p. 040 3417 169
Ke 11.11. klo 15 Nuorekkaat eläkeläiset tutustuvat Suomen ev.lut. kirkon
herätysliikkeisiin.
Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a.
Tilaa kohteissa on paikoin rajoitetusti, joten ilmoittaudu etukäteen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli
Leppänen p. 041 506 9591
Pe 23.10. klo 18 Iltamat näppituntumalla toimitalon Juhlasalissa (Eerikink. 3 II krs). Liput 10 € tuntia ennen ovelta, sis. iltapalan ja ohjelman. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta
ja Lähetysyhdistys Betel.
Ti 17.11. klo 13 Nuorekkaiden eläkeläisten lounastreffit, Ravintola Julinia, Linnankatu 18, 4. krs
LAPSILLE
Isien ja lasten puuhailta ke 25.11.
klo 18–19.30 Hannunniitun srk-talossa (Virmuntie 2). Tervetulleeksi toivottavat perhetyöntekijä Jaana, nuorisotyöntekijä Taru ja lastenohjaajat Kirsi, Maija sekä Susanna.
Ilmoittautuminen 23.11. mennessä
[email protected] tai [email protected].
Katariinanseurakunnan lapsikuoro toimii yhteistyössä Varissuon ja
Norssin koulujen kanssa. Kuoro kokoontuu Varissuon koulun musiikkiluokassa koulupäivän päätteeksi torstaisin klo 14.15–15. Lisätietoja kanttori Elina Kerokoski p. 040
3417 632.
Valvomisen sunnuntain vauvakirkko 15.11. klo 16 Kaarinan kirkossa
(Voudinkatu 2)
Tule laulamaan ja leikkimään vauvan kanssa. Lisätietoja antavat Terhi
Laakkonen ja Tiina Lindstedt.
Touhutossuklubi 1.–6. -luokkalaisille Uittamon srk-kodilla perjantaisin
klo 16–17.15. Kerhossa leikitään, askarrellaan, kokkaillaan. Lisätiedot ja
ilmoittautumiset Jenni Haltia, jenni.
[email protected], p. 040 347 1426.
Martin seurakunnan lapsikuoro harjoittelee Haarlan koululla keskiviikkoisin klo 14–15. Lisätietoja kanttori
Päivi Hannukselalta, p. 040 341 7119.
Sinä 6.–8. -luokkalainen! Oletko
kiinnostunut toimimaan apulaisena
kerhossa, koululaisten tapahtumissa tai leireillä? Kouluttaudu apuisoseksi ABC-kurssilla. Syyskauden kokoontumiset 3.12. ja 17.12 klo 17–19
Henrikinkirkolla, kurssi jatkuu tammikuussa. Maksuton, ilm. 13.11.
mennessä www.kirkonrotta.fi (->
7–14 vuotiaat -> kerhot ja tapahtumat). Lisätietoja Lilli Jussilalta p.
040 3417 380, [email protected]
1.–8. -luokkalaisten Pikkujoulu-leiri 27.–29.11. Kunstenniemessä (sisämajoitus). Hinta 30 € (sis. täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen) maksetaan heti ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. 13.11.
mennessä www.kirkonrotta.fi (->
7–14 vuotiaat -> retket ja leirit). Lisätietoja Lilli Jussilalta p. 040 3417
380, [email protected]
Donkki-aasi kutsuu alakoululaiset
juhlimaan synttäreitään. Synttärit
ma 23.11. klo 17–19 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Juhlissa raamattuhetki, kuorolaulua, ongintaa,
synttäriherkkuja. Lapsi pääsee halutessaan yhteiskuvaan Donkki-aasin
kanssa. Vapaa pääsy.
MYYJÄISET
La 21.11. klo 11–14 Toimitalon Kokoussalissa (Eerikink.3, II krs). Avaus
Sari Lehti. Leivonnaisia, kortteja, käsitöitä, arpoja, kahvia, hernekeittoa
ja ohrapuuroa. Tuotto lähetystyölle.
Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Lähetysyhdistys Betel.
NÄYTTELYT
17.9.–31.10. Hannu Konola, Laidasta laitaan.
1.11.–12.12. Ritva Numminen, Ikoneja.
15.12.2015–14.2.2016 Leena Törmä,
Parantava Ikoni.
Kappeli auki ti–pe 11–15, to 11–
18.30, la–su 12–15.
www.taidekappeli.fi
OMAISHOITAJILLE
Omaishoitajien ”Torstaitupa” Tupasvillassa Hepojoentie 7, joka kuun ensimmäisenä torstaina, klo 14.30–16.
Tule mukaan kahville ja kertomaan
kuulumisia!
Raunistulan srk-talo (Murtomaantie 12)
PARISUHDE
Parisuhdeluento su 22.11. klo 16
Kaarinan kirkolla. Onnea parisuhteeseen, hyvän arjen reseptejä. Hanna Ranssi-Matikainen Parempi avioliitto ry:stä
Pariskuntien piiri
La 7.11. klo 14–16 Mikaelin seurakuntakodin Klubi-tilassa. Matti ja
Päivi Pennanen kokoonkutsujina ja
oven avaajina. Kullakin kokoontumiskerralla käsitellään jotain Raamatun kohtaa ja mietitään, miten
sitä on hyvä soveltaa arkielämään.
Raamatun kohdan valitsee kukin pari vuorollaan.
PYHIINVAELLUKSET
Pyhiinvaellus, to 19.11. klo 9 alkaen.
Reitti: Varissuon kirkko, Turun hautausmaa, Henrikin kirkko, Sirkkalankatu, Turun Tuomiokirkko, Maarian
kirkko, Maarian pappila, Turun Kristillinen opisto. Osallistuminen ruokailuineen 20 €. Ilmoittautuminen ja
tiedustelut Kerttu Vihantola p. 044
0770 740 tai [email protected]
RAAMATTUOPETUS
Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin
klo 18 Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13). ”Salamaraamattuluentoja” ma 2.11. klo 18 on Mikaelin seurakuntakodissa. Mukana Eero Junkkaala.
Matka Halki Raamatun -viikonloppu 6.–8.11. Pekka Heiskanen & Juho
Sankamo, Mikaelin seurakuntakoti.
Järj. Suomen Raamattuopisto & Mikaelinseurakunta. Tarkka ohjelma:
www.mikaelinseurakunta.fi
RETKET
Martinseurakunta järjestää retken
Vivamon Raamattukylään: Jouluvaellus – Ihmeellinen ilo, lauantaina 12.12.2015. Lähtö Sotalaistenkadun palvelulinjan pysäkiltä klo 10.
Paluu klo 18. Matkan hinta on 30€/
hlö, 15€/alle 15v. Hintaan sis. bussimatkat, lounas, näytelmä ja joulupullakahvit. Ilm. 25.11.2015 mennessä [email protected]. Tiedustelut [email protected]
Mikael Agricola -seuran järjestämä päiväretki su 22. 11. ”Agricolan
kanssa Ison Rantatien varrelle Salon
seudulle”, oppaana Markus Hiekkanen. Lähtö Turusta klo 9 Tuomiokirkon edustalta, paluu klo 16.30. Hinta 48–28 e. Tarkempia lisätietoja
www.mikaelagricolaseura.fi
Jouluretki Vivamoon 12.12.2015.
Lähtö klo 11 Henrikinkirkolta bussilla, paluu n. klo 17.30
Ohjelmassa jouluvaellus ”Ihmeellinen Ilo”, joka vie vaeltajat keskelle
joulun tapahtumia. Varaudu lämpimin vaattein ja jalkinein, jouluvael-
17
lus tapahtuu ulkona. Vaelluksen jälkeen syödään joulupuuroa ja pullakahvit. Aikuiset 40 €, lapset (3–
12v.) 20 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 3.12. mennessä Kaarina Hembreelle kaarina.
[email protected] tai 040 341 7376
RUKOUSTA
Turku rukoilee – kristittyjen yhteinen
rukousilta to 5.11. klo 18 Vimmassa
(Aurakatu 16). ”Vimmatusti rukoilemaan”, puhujina Remo Ronkainen,
Jopi Pietiläinen ja Pekka Havupalo.
13.11. mennessä.
Sururyhmä alkaa Katariinanseurakunnassa to 12.11. Hannunniitun
seurakuntatalossa, Virmuntie 2. Ohjaajina pastori Johanna Viirros ja
diakoni Sinikka Laine. Ilm. ja lisätiedot 6.11. mennessä.
Sururyhmä alkaa Maarian seurakunnassa ke 11.11. Raunistulan seurakuntatalossa. Ohjaajina pastorit
Leena Sirén ja Lassi Rajamäki. Ilm. ja
lisätiedot 6.11. mennessä.
Lisätietoja antaa Auli Hynönen-Rinne p. 040 3417 207
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
vammaisten kirkkopyhään. Kysy vapaita kyytipaikkoja Tarja Muuriselta
puh. 040 341 7280
Tunteiden tupa, keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille. Ti 3.11., 17.11. ja 1.12. klo 12–
13.30 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22.
Musiikkikerho nuorille ja aikuisille
kehitysvammaisille Henrikin kirkolla ma 9.11., 23.11. ja 7.12. klo 17.30–
18.30.
TAIDEKAPPELIN
TAPAHTUMIA
Torstai-iltaisin klo 18 iltahartaus
RUOKAILUJA
Cafe Mikael
Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro
32, 42
Ma–pe klo 9–15. Lounaspöytä 6 €
klo 11–14
Maanantaisin klo 9 aamuhartaus,
aamiainen 2 €
SEMINAARIT
Hanna-työn 15-vuotisjuhlakonferenssi, aiheena Uskomaton nainen.
Varissuon kirkossa (Kousankatu 6)
la 7.11. klo 9 alkaen. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä nettilomakkeella sansa.fi tai [email protected]
ULKOILU
Koiraystävien kimppalenkki
ja hartaus
Su 8.11. klo 14–15.30. Lähtö Honkapirtiltä (Albert Ravilan raitti, Ruissalo) lenkille klo 14. Koiraseurat Metsäkirkolla klo 15. Tarjolla kuumaa
mehua ja pientä purtavaa sekä koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina
Friman, p. 040 3417 384.
VAATEJAKELU
Cafe Mikael
Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro
32,42
Lämpöä lähimmäiselle -vaatejakelu la 7.11. ja 21.11. klo 13–15
SIELUNHOITOA
VAMMAISTYÖ
Sielunhoitoseminaari 21.–22.11. Hirvensalon kirkolla, vetäjänä pastori
Petri Välimäki.
La 21.11. klo 13 ”Häpeä ja syyllisyys”
Su 22.11. klo 12 ”Viha ja katkeruus”
ja klo 17 Missiomessu ”Armon ja totuuden parantava voima”
La 5.12.2015 klo 14–16 Vammaistyön yhteinen joulujuhla Henrikinkirkolla, (Peltolantie 2) Sitovat ilmoittautumiset 20.11. mennessä vammaistyön diakonissa Helvi Lähteennäelle p. 040 341 7244 tai kehitysvammaisten diakoni Tarja Muuriselle
p. 040 341 7280.
SURURYHMÄT
Ke 4.11.2015 klo 14–16 Seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, (Puutarhakatu 22) käynti sisäpihalta
Sururyhmä alkaa Henrikinseurakunnassa ke 25.11. Henrikinkirkolla. Ohjaajina pastori Eija Kalliala ja diakoni Heli Lindroos. Ilm. ja lisätiedot pe
Kirkkoretki Naantaliin su 1.11.
klo 9–12. Osallistumme Naantalin
rovastikunnan järjestämään kehitys-
● Pyhäinpäivänä vietettävissä
hartauksissa luetaan vuoden aikana
kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja
sytytetään kynttilä heidän muistolleen.
Henrikinkirkko klo 10 Pyhäinpäivän
messu, Kallio, Metsätähti, Paaso.
Kirkkokahvi.
klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko,
Miettinen, Odell, Metsätähti, Paaso.
Iltatee.
Kaarinan kirkko klo 17 Pyhäinpäivän
iltakirkko, Kesti, Likitalo-Goesch.
Sytytetään kynttilöitä vuoden aikana
kuolleille seurakuntalaisille.
Kakskerran kirkko klo 12
Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus,
Riihimäki, Tenkanen.
Kärsämäen kappeli klo 15–18
hiljentymismahdollisuus
Maarian kirkko klo 10 Pyhäinpäivän
hartaus, Orenius, Laaksonen, Vuola
Pe 30.10. klo 19 Turun filharmonisen
orkesterin Pyhäinpäivänaaton
kamarimusiikkikonsertti
Liput 21/16/9 €. Michael Haydn: Divertimento Es-duuri alttoviululle,
sellolle ja kontrabassolle. Aulis Sallinen: Jousikvartetto nro 4 op. 25
”Hiljaisia lauluja” Anton Dvoák: Jousikvintetto nro 2 G-duuri op. 77
Marjaana Holva & Juha Viljanen,
viulu Ramona Wolin-Takala, alttoviulu Katja Kolehmainen, sello Matti
Kariluoto, kontrabasso
Su 1.11. klo 13–14 Kappelissa lauletaan toivevirsiä.
To 5.11. klo 18 iltahartaus, Martinseurakunta.
Su 8.11. klo 13 Kappeli soi. Espanjalainen kitara. Turun konservatorion klassisen kitaransoiton opiskelijat
Johannes Pulkkinen ja Samuel Järvinen esittävät duona ja soolona mm.
Isaac Albenizin, Ferdinando Carullin,
Federico Moreno Torroban ja Manuel Poncen musiikkia.
To 19.11. klo 18 iltahartauden pitäjänä Sisar Helvi.
La 21.11. klo 17 Lied-konsertti. Sopraano Miina-Liisa Värelä, pianisti Kiril Kozlovsky. Ohjelma 5 €.
La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson oppilaskonsertti Pähkinänsärkijä. Ohjelma 5 €.
La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti.
Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona Lehto. N. Medtner: Satukuva Aduuri op. 51: 3, J. S. Bach: Preludi ja
fuuga f-molli (DWK II), J. Sibelius K. Ekman: Laulu ristilukista, F. Cho-
Martinkirkko klo 16 Pyhäinpäivän
muistohetki, mukana Martinkirkon
kuoro.
Mikaelinkirkko klo 10 Pyhäinpäivän
messu, K.Hakanpää, Ronkainen,
M.Hakanpää, Koski, lauluyhtye
Mikaela
Mikaelinkirkko klo 17 Omaisten ilta,
Paakkanen, Hanttu, Hakanpää, Koski
Paattisten kirkko klo 18
Pyhäinpäivän iltakirkko ja
poisnukkuneiden muistaminen,
Järvensivu.
Pallivahan kirkko klo 16,
Pyhäinpäivän muistohetki
Piikkiön kirkko klo 18
Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään
-iltakirkko, Ijäs.
pin: Etydi As-duuri (Trois Nouvelles
Etudes), C-T Perkinson: Scherzo, J.
Haydn: Sonaatti G-duuri Hob. XVI:
40, Allegro e innocente, Presto.
Su 29.11. klo 17 Vain pimeässä näkyvät tähdet. Artsoppa – kamarimusiikkia ja runonlausuntaa.
To 3.12. klo 18 Hartaus, Martinseurakunta.
Su 6.12. klo 13 Kappelin ainutlaatuisessa akustiikassa lauletaan toivevirsiä.
Pe 11.12. klo 18 Ääniräätälin konsertti.
Su 13.12. klo 13 Kappeli soi – viulu-alttoviulu-sellokonsertti. Bachin, Hindegardin, Pärtin, John Gagen musiikkia. Anni Manninen, Iida
Falck, Pauliina Rahiala.
La 19.12. klo 18 Joulukonsertti 12
enkeliä. Solisteina Jenny Robson ja
Sauli Luttinen, Säestää Severi Pyysalo, Konsertin järjestää Hantla ry,
www.facebook.com/hantlary, liput
18 € ovelta tai lipputilaukset [email protected]
Su 20.12. klo 18 Joulukonsertti, Johanna Lehesvuori, piano Jenna Ristilä.
VAPAAEHTOISEKSI
Hirvensalossa sijaitsevaan Pyhään
Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin kaivataan uusia vapaaehtoisia taidekappelia esittelemään, vahtimestariksi konsertteihin. Työrupeama vie noin 3–4 tuntia kerrallaan
kerran tai pari kuukaudessa.
Lisätietoja arkisin klo 11–15 numerosta 02 265 7777 tai [email protected]
Pyhän Katariinan kirkko klo 10
Pyhäinpäivän messu, Viirros,
Markkula, Lautjärvi, Kastellin Laulu,
joht. Lautjärvi
klo 16 Leevi Madetojan Pyhäinpäivän
vesper, Markkula, avustajina
Katariinansrk:n papisto, Lautjärvi,
Pyhän Katariinan kuoro. Vesperin
jälkeen kirkossa avoimet ovet
klo 19 asti, voit tulla hiljentymään
ja halutessasi sytyttää kynttilän
lähetyskynttelikköön.
Tuomiokirkko klo 18 Pyhäinpäivän
muistoilta
Ylösnousemuskappeli klo 14
Pyhäinpäivän hartaus, Palmunen,
Niemi.
Uppståndelsekapellet kl. 15.30
Musikgudstjänst med parentation,
Björkgren, Lidén, Danielsson.
Åbo Svenska Kyrkokör (dir. Marjo
Danielsson) medverkar.
Ma 30.11. klo 18 Henrikin luennot,
piispa Kaarlo Kalliala: Onko auttaminen sinisilmäisyyttä?
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
Säännöllinen viikkotoiminta
Maanantai klo 9.30 Perhekerho
Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri
Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri, henkari.fi
Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro
Tiistai klo 13 Päivähartaus
Tiistai klo 13 Lähetyspiiri
Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri
Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä
Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri
(parittomat viikot)
Keskiviikko klo 16 Henrikin Lapsikuoro
Keskiviikkoisin klo 17 Tyttökuoro
(11–14 v.)
Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers
Torstai klo 13 Torstaipiiri
Perjantai klo 8.30 Hyvää huomenta,
Turku – aamun äänenavaus kaikille
laulun ystäville.
Jumalanpalvelukset:
La 31.10. klo 10 Pyhäinpäivän messu, Kallio, Metsätähti, Paaso. Kirkkokahvit.
La 31.10. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Miettinen, Odell, Metsätähti,
Paaso. Iltatee.
Su 1.11. klo 10 Messu, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvit.
Su 8.11. klo 10 Messu, Kallio, Paaso.
Kirkkokahvit.
Su 15.11. klo 10 Messu, Miettinen,
Metsätähti. Kirkkokahvit.
Ti 17.11. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Jussila.
Jatkot nuorisotiloissa.
Su 22.11. klo 10 Messu, Odell, Laakkonen. Kirkkokahvit.
Muu toiminta Henrikinkirkolla:
Su 1.11. klo 15 Lottaperinneyhdistyksen musiikkitilaisuus, Odell, Paaso. Kahvitarjoilu klo 14 alkaen.
Ma 2.11. klo 18 Henrikin luennot,
VTT, dosentti Ismo Söderling: Kuinka maastamuutto ja maahanmuutto
ovat muovanneet ja tulevat muovaamaan Suomen väestökehitystä.
Ke 4.11. klo 17 Puuhapaja
Su 8.11. klo 16 Rukouksen talo –
hetki hiljaiselle rukoukselle, Kallio.
To 12.11. klo 19 Rukousilta, rukoustyöryhmä, Miettinen. Rukouslauluja
klo 18.30 alkaen.
Su 15.11. klo 16 Sanan ja laulun hetki, Matti Jarvansalo, Pätsi, Metsätähti.
Su 15.11. klo 18 Valoa kaamokseen
-konsertti, Miikka Lehtoaho, piano.
Ma 16.11. klo 16 (Huom. aika!) Henrikin luennot, ministeri Petteri Orpo:
Suomen ja EU:n pakolaispolitiikka.
Ke 18.11. klo 17 Puuhapaja
To 19.11. klo 18 Lyhtyjuhla: Vietämme juhlaa lasten oikeuksien merkeissä. Valoa, iloa, musiikkia, mukana Henkka-Heppa, lapsikuoro, Metsätähti, Kalliala.
Ke 25.11. klo 14 Adventtihartaus
vanhainkodeissa asuville, järj. SPR:n
Turun osasto, Kallio, Paaso.
To 26.11. klo 14 Adventtihartaus
vanhainkodeissa asuville, järj. SPR:n
Turun osasto, Kallio, Paaso.
Luonto- ja valokuvausretket
(kesto 1–2h, säävaraus):
Su 1.11. klo 12 Luonto- ja valokuvausretkien bonusretki: Kokoontuminen Vanhan Hautausmaan portailla (Skanssin puolella). Bonuksena
on salaperäinen retki maahisten ja
peikkojen metsään.
Nuorten viikkotoiminta
Henrikinkirkolla:
Maanantaisin Bändiharjoitukset
15–20-vuotiaille klo 17–19
Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21
Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo
16.30–18.15
Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15–
19.30
Ti 17.11. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Jussila.
Jatkot nuorisotiloissa.
LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI
Maistraatinkatu 1
Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot)
Ke klo 18.30 Raamattupiiri
To klo 9.30 Perhekerho
KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI
Sävelkuja 3
Ma klo 13 Seniorikahvila
Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille.
Pe klo 9.30 Perhekerho
To 5.11. klo 17.30–19 Koko perheen
Tempputorstai yhteistyössä Koivulan
MLL:n kanssa, Reijo.
KAUPPAKESKUS SKANSSI
Monitori, 2. kerros
Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana.
LEHMUSVALKAMA
Ke 4.11. klo 13 Hartaus, Kalliala,
Metsätähti.
Ke 18.11. klo 13 Hartaus, Odell, Metsätähti.
KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2
Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
La 31.10. klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Kesti, Likitalo-Goesch. Sytytetään kynttilöitä vuoden aikana
kuolleille seurakuntalaisille
Su 1.11. klo 10 Messu ja 70-vuotiaiden juhlapyhä, Kuoppala, Husso,
kakkukahvit
Su 1.11. klo 14 Veisumessu ja teejatkot, Laakkonen
Ma 2.11. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri, Ari Malmi
Ke 4.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Pesonen
To 5.11. klo 18 Miesten juttuilta.
Kahden valtakunnan kansalaisena
Su 8.11. klo 10 Messu, Auer, Husso.
Piparikahvit.
Ma 9.11. klo 13 Diakoniapiiri
Ke 11.11. klo 13 Opintopiiri, Jorma Pesonen: St. Andrew´s Lutheran
18
Church, Lake Worth, Florida
Ke 11.11. klo 18 Syksyn pimetessä
-iltakirkko, Pesonen, Likitalo-Goesch
Su 15.11. klo 10 Messu, Niittynen,
Pesonen (av.), Likitalo-Goesch. Piparikahvit
Ke 18.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Auer
To 19.11. klo 18 Miesten juttuilta.
Kristus, kaikkeuden Herra
Su 22.11. klo 10 Messu ja lähetyspyhä, Pesonen, Matti Korpiaho Sanansaattajista saarnaa ja esittelee
Sansan toimintaa lähetyskahveille, Husso
Ma 23.11. klo 13 Diakoniapiiri
Ke 25.11. klo 13 Opintopiiri, Hannele Lund ja Seppo Riihimäki: Taize-yhteisö. Alustuksen jälkeen klo 13.30
Hoivan ja huolenpidon Taize-hetkihartaus ja kahvit
Ke 25.11. klo 18 Syksyn pimetessä
-iltakirkko, Ostela, Likitalo-Goesch
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
La 31.10. klo 12.30 Pyhäinpäivän
sanajumalanpalvelus, Laakkonen,
Husso
Su 15.11. klo 12.30 Messu ja Turun
Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Pesonen (lit.), pastori Pekka Rusava
(saarna), Likitalo-Goesch
POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO
Poikluomantie 9
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
Torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri
To 29.10. klo 18 Raamatun ääressä.
Antakaa toisille anteeksi
Su 1.11. klo 18 Sanan ja laulun ilta.
Kärsimyksen ongelma
Ke 4.11. klo 18.30 Naisten juttuilta.
Voimakuvia: tuo mukanasi Sinulle
tärkeä (valo)kuva, josta haluat kertoa toisille
To 12.11. klo 18 Raamatun ääressä.
Valvokaa!
Su 15.11. klo 18 Sanan ja laulun ilta.
Voiko Jumalan kohdata?
LITTOISTEN SEURAKUNTATALO
Kampakuja
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
HARTAUDET JA PIIRIT
Ti 10.11. klo 13 Hartaus, Hovirinnan
palvelukeskus
To 12.11. klo 13 Hartaus, Värttinä
Ti 24.11. klo 13 Hartaus, Onnikka
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
Kirkkotie 46
Perjantaisin klo 17 harmonisen laulun ryhmä harjoittelee, lisätietoja
Kristiina Annala p. 050 049 8165.
Su 1.11. klo 10 Messu, Kairavuo, Hälli (av), Kerokoski
La 7.11. klo 18 Turun yliopiston kuoron syyskonsertti, vapaa pääsy
Su 8.11. klo 10 Messu, Viirros, Paatere (av), Lautjärvi
Su 15.11. klo 10 Messu, Markkula,
Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi
Su 22.11. klo 10 Messu, Toljamo,
pastori Esko Laine saarnaa, Kerokoski
VARISSUON KIRKKO
Kousankatu 6
Varissuon kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten keskiviikko-iltaisin 16.9.–2.12. klo 17–19.
Päivystäjä paikalla.
Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 2.11., 9.11., 16.11., 23.11.
Joka toinen tiistai klo 13 Raamattuopetus, Sirkka-Liisa Vappula: 10.11.,
24.11.
Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin
Kammari: 3.11., 17.11.
Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri:
4.11., 11.11., 18.11., 25.11.
Joka toinen keskiviikko klo 18.30
Miestenpiiri: 4.11., 18.11.
Torstaisin klo 17 Raamis ja nuortenilta
Joka toinen torstai klo 18 Timon
Raamis 5.11., 19.11.
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho:
30.10., 6.11., 13.11., 20.11.
To 29.10. klo 9.30 ja klo 10.30 Lasten urkukonsertti, Toljamo, Kerokoski
Su 1.11. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Hälli (av), Kerokoski
La 7.11. klo klo 9–16 Uskomaton
nainen – Suomen Hannojen 15-vuotisjuhlaseminaari, osallistumismaksu 25–30 euroa, ilmoittautuminen
www.sansa.fi, lisätietoja: projektikoordinaattori Anne Isokuortti p.
050 4411 859 tai Seija A. Niemi p.
050 5714 328.
Su 8.11. klo 12 Messu, Toljamo, Paatere (av), Kerokoski
Su 8.11. klo 17 Yhteyden messu, Markkula, khra Leena Kairavuo
saarnaa aiheesta ”Isä Taivaan, Isä
meidän”
Ma 9.11. klo 19 Siionin virsiseurat,
kahvit klo 18.30 alkaen
Pe 13.11. klo 12 Hanna-ryhmä ”Hannojen rukouksia”
Su 15.11. klo 12 Messu, Hälli, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi
Su 22.11. klo 12 Messu, Toljamo,
pastori Esko Laine saarnaa, Kerokoski, Varissuon Veisaajat (av)
Ma 23.11. klo 17–19 Donkkis Big
Night – junioreiden toiminnallinen
ilta kaikille alakouluikäisille, hauskoja toimintapisteitä, Raamattuhetki, laulua, ongintaa, kaverikuvaus ja
Donkkiksen kunniaksi myös synttäriherkkuja, vapaa pääsy.
NUMMEN SEURAKUNTAKOTI
Papinkatu 2
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.
tupa): 3.11., 10.11., 17.11., 24.11.
Torstaisin klo 18 Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden Vastavirta-ilta,
tied. past. Juhana Markkula p. 040
3417 480 ja nuorisotyönohjaaja Taru Heikkonen p. 040 3417 482 sekä
www.vastavirta.info
To 12.11. klo 17 Food and Hope,
opiskelijoille ja nuorille aikuisille tarkoitettu diakoninen ilta, jossa saa
nauttia maittavan lämpimän aterian ja ruokakassin mukaansa. Food
and Hope -jatkoilla Pekka Laukkarinen trio esiintyy Pyhän Katariinan
kirkossa.
KATARIINAN PAPPILA
Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7
Tiistaisin klo 13–15 Pieni rukoushetki ja lukupiiri Katariinan pappilan
kappelissa. Lisätietoja Leena Rantakokko p. 050 343 0807.
Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Pyhän
Katariinan kuoron harjoitukset, uusia
laulajia pyydetään ottamaan yhteyttä kuoron johtajaan, kanttori Markku
Lautjärveen p. 040 341 7141.
HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO
Virmuntie 2
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho:
29.10., 5.11., 12.11., 19.11.
Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 11.11., 25.11.
Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 6.11., 20.11.
Ma 9.11. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmä
Su 22.11. klo 12 Messu, omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen kirkkopyhä, Viirros, Hälli, diakoni Erja Viherkoski, keittolounas.
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI
Punatulkunkatu 1
Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren
äitikaverit: 2.11., 9.11., 16.11., 23.11.
Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 29.10., 12.11.
JAANIN SEURAKUNTATALO
Karjakuja 75
Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36):
2.11., 16.11.
KERHOHUONE
Petkeltie 5
Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 2.11., 16.11.
KATARIINAN DIAKONIA
Diakonian ajanvarausvastaanotot
tiistaisin ja perjantaisin klo 10–11.30
puh. 040 341 7172. Ajan voit tulla myös varaamaan Varissuon kirkon
diakoniatoimistolle, Kousankatu 6.
Jos olet yli 65-vuotias ja yksinäinen tai muuten tarvitset apua tai
olet huolissasi yli 65-vuotiaasta naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua, voit soittaa IkäArvokas puhelimeen tiistaisin ja perjantaisin klo 9–10 puh. 040 341
7172.
MAARIAN KIRKKO
Maunu Tavastin katu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 10.
Keskiviikkoisin klo 18.30 vuoroviikoin iltamessu ja pieni rukoushetki.
Su 1.11. klo 10 Messu Laaksonen,
Spoof
Ke 4.11., 18.11. klo 18.30 Pieni rukoushetki
Su 8.11. klo 10 Messu Laaksonen,
Laurén
Su 8.11. klo 18 Konsertti: Kun tuuli kääntyy – tarina erilaisuudesta ja
eristämisestä.
Ke 11.11. ja 25.11. klo 18.30 Iltamessu
Su 15.11. klo 10 Messu Laurén, Rajamäki
Su 22.11. klo 10 Messu Rinne, Rajamäki
MAARIAN PAPPILA
Sorolaisenkatu 4
Maanantaisin klo 9.30 Perhekerho
ja klo 13.30 vauvakerho tallirakennuksessa.
Tiistaisin klo 10 Juttutupa Pappilassa.
To 5.11. klo 18.30 Hoitavia lauluja –
avoimet lauluillat
PALLIVAHAN KIRKKO
Paltankatu 2
Messu aina sunnuntaisin klo 17. Johannesmessu joka kuun viimeisenä
sunnuntaina.
Su 1.11. klo 11 Viikkomessu Palmunen
Su 8.11. klo 11 Viikkomessu Rajamäki
Su 15.11. klo 11 Viikkomessu Laaksonen
Su 22.11. klo 11 Viikkomessu Spoof
KÄRSÄMÄEN KAPPELI
Tolpontie 2
La 31.10. klo 15–18 Kappeli avoinna
hiljentymistä varten.
HALISTEN SRK-KOTI
Gregorius IX:n tie 8
Ke 4.11., 18. 11. klo 18 Kaikille avoin
raamattu- ja rukousryhmä, Laurén
HEPOKULLAN SRK-TALO
Varkkavuorenkatu 23
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho
Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa
Joka toinen maanantai klo 13 Muisteluryhmä.
Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri
To 5.11. klo 13 Kultatupa – eläkeläisten päiväpiiri
To 19.11. klo 13 Kanttorin laulajaiset, Niemi
Su 22.11. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki
KOTIMÄEN SRK-TALO
Arkeologinkatu 1, Jäkärlä
Maanantaisin klo 13 Naistenpiiri
Ti 3. 11., 17.11. klo 12.30 Tasapainoilua
Ti 3. 11., 17.11. klo 13.30 Kädentaidot
Ke 4.11., 18.11. klo 13 Päiväpiiri
Ke 11.11., 25.11. klo 13 Muistijumppa
PALLIVAHAN SRK-KESKUS
Paltankatu 2
Maanantaisin klo 9 Tuolijumppa
Ma 2.11. klo 18 Israel-ilta
Ti 3.11., 17.11. klo 11, 60+ kokki- ja
keskusteluryhmät
RAUNISTULAN SRK-TALO
Murtomaantie 12
To 29.10., 12.11. klo 14 Karmelin
raamattupiiri
Ma 2.11., 16.11. klo 13 Pienpiiri
Ti 3.11., 17.11. klo 13 Seniorikerho
Ke 4.11. klo 13 Omaishoitajat
Ke 4.11., 11.11, 18.11., 25.11. klo 13
Pappi paikalla
La 21.11. klo 16 Raamattuluento
Ruubenista Benjaminiin, Israelin 12
kantaisää
RUNOSMÄEN SRK-KOTI
Munterinkatu 15
Ystävän tupa maanaisin klo 13–15 ja
torstaisin klo 11–13.
Raamattupiiri kokoontuu parillisten
viikkojen maanantaisin klo 17.
Ke 4.11., 18.11. klo 12 Lähetyspiiri
Ke 11.11. klo 12 Keskiviikkokeitto: 1
€/henkilö, lapset ilmaiseksi.
Su 15.11. klo 13 Runosmäki-messu
Laaksonen
YLI-MAARIAN SRK-TALO
Mittumaarintie 73
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho
To 5.11., 19.11. klo 11 Tuolijumppa
Katso myös
www.maarianseurakunta.fi
MARTINKIRKKO
Huovinkatu 1
Messun aikana on lapsille pyhäkoulu kirkon Tornikappelissa.
Messun jälkeen on vielä mahdollisuus viettää hetki yhdessä kirkkokahvien merkeissä kirkon eteisessä.
Pe 30.10. klo 19 Kirkkokonsertti,
jossa esiintyy Martinkirkon kuoro,
Hampurin
merimieskirkonkuoro ja Aurorakören.
La 31.10. klo 16 Pyhäinpäivän muistohetki, mukana Martinkirkon kuoro. Muistohetkessä
luetaan kaikkien edellisen pyhänpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja heille
sytytetään muistokynttilä.
Su 1.11. klo 10 Messu, Hildén, Hägglund, Salakari
Ke 4.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari
Su 8.11. klo 10 Messu, Kuusela,
Hildén, Tenkanen
Ke 11.11. klo 18 Arki-illan ehtoolli-
nen, Riihimäki, Tenkanen
Su 15.11. klo 10 Messu, Viro-toimikunta mukana, Jaatinen, Riihimäki, Salakari
Ke 18.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari
Su 22.11. klo 10 Messu, Lähetysyhdistys Kylväjän kirkkopyhä, Norvasuo, saarnaa
aluekoordinaattori, pastori Jarmo
Mäki-Mikola, Salakari. Kirkkokahvi
ja hetki lähetykselle
messun jälkeen seurakuntatalolla.
Ke 25.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuusela, Tenkanen
To 5.1., 19.11. klo 18 Uittamon Hannat. Hanna-piirissä keskitytään rukoilemaan naisten
ja naista koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa.
Su 1.11. klo 15 Messu, Riihimäki, Salakari
Ke 11.11. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila
Ke 18.11. klo 13 Eläkeläisten kerholounas
HIRVENSALON SRK-KESKUS
Honkaistentie 85
To 29.10. klo 9.30 Minimessu ja perhekerho, Hägglund, Erkamaa
To 5.11., 12.11., 19.11. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa
To 29.10., 12.11. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela.
Su 1.11. klo 17 Missiomessu, ”Kristus, kirkkauden toivo”, Marko Huhtala, Sakari Heikkilä,
Kuusela
Ti 10.11., 8.12. klo 19 Ehtoollishartaus ”Hiljaisuuden rukous Taizé -lauluin”
Su 22.11. klo 17 Missiomessu, ”Armon ja totuuden parantava voima”,
Petri Välimäki,
Kuusela
MIKAELINKIRKKO
Puistokatu 16
Avoinna
Ma-pe klo 12–18. Työntekijät tavattavissa kirkossa klo 14–18 (27.11.
asti)
Hartaus klo 17, keskiviikkoisin iltamessu klo 18
KAKSKERRAN KIRKKO
Kakskerran kirkkotie 110
La 31.10. klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Riihimäki, Tenkanen
Su 15.11. klo 12 Messu, Norvasuo,
Salakari
MARTIN SRK-TALO,
Temppelikatu 1
Pe 30.10., 13.11. klo 18 Lähetyksen
puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen
perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten
käsitöiden tekemistä lähetystyön
hyväksi.
Ke 4.11., 18.11. klo 13 Eläkeläisten
Teemakahvila
Ke 11.11. klo 13 Eläkeläisten kerholounas
Ke 11.11. klo 17.30.–19.30 Naistenilta, kädentaidot. Tehdään yhdessä
tuikkuastioita.
llmoittautumiset Marjaana Erkamaalle 29.11. mennessä, p. 040 341 7127.
Ma 16.11. klo 18 Kylväjäpiiri. Raamattupiiri; kerjäläisen uskontunnustus, mukana Esko
Helenius; Jumalan työtä Aasiassa.
Ti 3.11., 17.11. klo 17.30 Lähetyksen
ompeluseurat, Metso. Kudomme
omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle esim. sukkia tai lapasia. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Tiedustelut
Mirja Metso p.040 341 7424
Su 22.11. klo 11.30 Messun jälkeen
kirkkokahvit ja hetki lähetykselle,
Jarmo Mäki-Mikola,
Metso
Ke 25.11. klo 13 Eläkeläisten Kanttorinkahvila
HENNALAN SRK-KOTI
Hennalantie 10, Satavan saari
Ke 11.11, 25.11. klo 12.30 Hennalan piiri
Ti 3.11., 10.11., 17.11., 24.1. klo 9.30
Perhekerho, Erkamaa
UITTAMON SRK-KOTI
Rusthollinrinne 1
Pe 30.10., 6.11., 13.11., 20.11. klo
9.30 Perhekerho, Erkamaa.
30.10. klo 9.30 Minimessu Jaatinen,
Erkamaa
20.11. päiväkerhon 70v.-juhla
Su 1.11. klo 10 Messu, Jaakkola,
past. Petri Tiusanen (Parikanniemisäätiö), Hakanpää, Kuorikoski, Hampurin merimieskirkon kuoro (Kirkkokahvit Mikaelin srk-kodissa Parikanniemisäätiön hyväksi)
Su 1.11. klo 17 Mikaelmessu, ”Anteeksiantaminen - pakko vai välttämättömyys?” Jaakko Paakkanen,
Silvia Koski & Pop-up Praise
Ke 4.11. klo 18 Iltamessu, Seivästö,
Hakanpää
Pe 6.11. klo 20.30 Nuorten messu,
Westergård, Hiltunen, Koski
Su 8.11. klo 10 Messu, Sankamo,
past. Pekka Heiskanen (Suomen
Raamattuopisto). Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi
Su 8.11. klo 18 Kirkkoareena
Su 15.11. klo 10 Messu, Friman, Kari
Tynkkynen, Kuorikoski (kirkkolounas
klo 11.30 Mikaelin srk-kodissa)
Su 15.11. klo 17 Mikaelmessu, ”Herätyyys, kirkko!” Remo Ronkainen,
Seidi Vartiainen & co.
Ke 18.11. klo 18 Iltamessu,
K.Hakanpää, Kuorikoski
Su 22.11. klo 10 Messu, Seivästö,
Jaakkola M.Hakanpää, Koski. Vox
Michaelis, kirkkokahvit lähetystyön
hyväksi
Ke 25.11. klo 18 Iltamessu, Ronkainen, Hakanpää
MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI
Puistokatu 13
Su 1.11. klo 11.15 Parikaniemisäätiön
kirkkokahvit ja seurat, Petri Tiusanen, Erkki Makkonen, Johannes Pelkonen, Jaakkola
Su 8.11. ja 22.11. klo 17 Kohtaamispaikka
Ma 9.11. klo 18.30 Naisia kaivolla
(yhteistyössä KRS)
Ke 18.11. klo 18 Mikaelinseurakunnan rippikoulujen yhteinen vanhempainilta
Su 22.11. klo 16 Israel-tilaisuus, Seivästö
Viikko-ohjelmaa
Maanantaina
klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi)
Tiistaina
klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi)
Keskiviikkona
klo 8–8.45 Aamurukous (klubi)
klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srk-sali)
Torstaina
klo 10–12 Naisten hepreapiiri (Ritva
Lunden (klubi), p. 044 257 2612
klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden
ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs)
p. 040 3417 097
klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri
(klubi), tied, p. 040 3417 391
Perjantaina
klo 10–11 Pilates, tied. 040 3417 398
19
Kuorot
Vox Michaelis ke 17.15–19
Aboa Gospel ke 19.15–21
Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19
Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 [email protected].
Lapsiperheille
Vauvakerho ke klo 14–15.30 (srksali)
MIKONMÖKKI
Puutarhakatu 24
Lapsiperheille ja nuorille
Autoratakerho ma klo 17–19
Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16–
17.30
Kädentaitoryhmä to klo 17–19 (parill. vkot)
Perhekerho pe klo 9.30–11
Nuortenilta pe klo 18–21.30
www.mikaelinnuoret.fi,
Facebook-ryhmä ”Turun GG” www.mikaelinseurakunta/partiot
Aikuisille
Syvällisemmin Raamattuun ti klo
16.45, p. 0400 681 302
Made in Mikonmökki -ryhmä to klo
17 (parill. vkot), p. 050 346 9906
Miesten veisuut su 29.11. klo 18,
tied. Matti Pennanen, p. 044 325
1051
SUIKKILAN SEURAKUNTAKOTI
Konstanzankatu 1
- Pilates ma klo 9.30–10.30, tied.
p. 040 3417 398
- Eläkeläiskerho to klo 12–13.30
- Raamattupiiri joka toinen to klo 18
(paritt. vkot)
Lapsiperheille
- Perhekerho to klo 9.30–11
PAAKARLAN SEURAKUNTAKOTI
Laivateollisuudenk. 28
Su 15.11. klo 14 Lähiökirkko ja kahvit, Jaakkola
To 5.11. klo 18 Rukousilta
To 19.11. klo 18 Kohtaamispaikka
- Lähetyspiiri ke klo 13–14.30
- Naisten piiri joka kk:n toinen ke
klo 19
- Eläkeläiskerho to klo 13–14.30
- Pilates pe klo 8.30-9.30, tied. p.
040 3417 397
Lapsiperheille
- Perhekerho ti 9.30–11 (mukana
Operaatio Ruokakassi)
Koululaisille ja nuorille
Kokkikerho 9–12 v. ke klo 16.30–
18.30
Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli.
YLEISÖLUISTELU HK Areenalla
La klo 14–15 (21.11., 28.11.)
Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton.
Palvelutalo Iso-Heikki
Revontulenkatu 4
Pyhäinpäivän hartaus la 31.10. klo
15
Eläkeläishartaus ma klo 13.3–14
(2.11., 16.11.)
Turun merimieskirkko
Suikkilantie 2
To 29.10. klo 15 Wanhat Merimiehet
muistelevat
Ma 9.11. klo 18 Miesten saunailta.
Hyvät löylyt, jutustelua, hartaus ja
pieni iltapala.
Su 22.11 klo 17 Iltahartaus ja kirkkokahvit, Mikko Laurén
www.mikaelinseurakunta.fi
www.mikaelilainen.fi
www.mikaelinnuoret.fi
www.mikaelmessu.fi
PAATTISTEN KIRKKO
Paattistentie 847
Su 1.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu
Su 8.11. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen
Su 15.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu
Su 22.11. klo 18 Iltakirkko, Heikkinen
PAATTISTEN SEURAKUNTATALO
Paattistentie 857
maanantaisin klo 9 Avoin kerho
maanantaisin klo17 Tyttökerho
7–10-vuotiaille
Ti 17.11. klo 18 Puuhakahvila
PAATTISTEN PAPPILA
Paattistentie 859
Ti 3.11. klo 18 Kirjallisuuspiiri
To 5.11.ja 19.11. Isoiskoulutus klo 17
ja nuortenilta klo 18
Ke 11.11. klo 13 Seniorikahvila
Ti 17.11. klo 15 Diakonia- ja vapaaehtoispiiri
Ti 17.11. klo 18 Miestenilta, vieraana
Kenttärovasti Timo Waris
Ke 18.11. klo 12 Lähetyspiiri
PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5
Su 1.11. klo 10 Messu, Ijäs
Pe 6.11. klo 9.30 Lasten kirkkohetki
Su 8.11. klo 10 Isänpäivän perhekirkko, Nieminen, mehua, täytekakkua
ja pomppulinna
Su 15.11.klo 10 Messu, Hermonen
Su 22.11. klo 16 Gospelmessu, rippikoulun aloituskirkko, uusien seurakuntalaisten kutsukirkko
Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja yhteislaulua. Pikantti, Ilonen & Ville Urponen.
Vapaa pääsy.
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS
Hepojoentie 4
To klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille, maksutonta,
päiväkerhotiloissa.
Ke 4.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä
Ke 18.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Vieraana vanhainkotipappi Anne Norvasuo
Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset
viikot, Sinikka Tuomarila
Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, kanttori Tiina Ilonen
Ti klo 18 Lauluillat. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset, jotka nautitte musiikin tekemisestä yhdessä!
Oman soittimen voi ottaa mukaan.
Ke klo 18 Miestenpiiri, parilliset viikot, sauna klo 17 vanhan kellarissa.
Pe klo 9.30 Perhekerho, päiväkerhotiloissa
VANHA SEURAKUNTATALO
Hepojoentie 4
Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila.
To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä.
PAPPILA
Pappilantie 4
To 5.11. ja 19.11. klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi, Roomalaiskirjeen
5. luku
Ti 24.11. klo 18 Äitien ilta
PYÖLINRANTA
Pyölintie 77
To 29.10. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille,
maksuton
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772,
Elonheimo, ovi paloaseman puolella.
KOULULAISILLE
Tietoa koululaisten toiminnasta löydät www.tuuks.fi
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/
piikkionseurakunta
NUORET
Tietoa nuorten toiminnasta löydät
www.seitsemastaivas.fi
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16–
18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo
18 alkavan iltakirkon jälkeen.
Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse.
Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 €
lähetystyön hyväksi. 1.11. ja 22.11.
kirkkokahvit Toimitalolla.
Messut (aina gluteeniton leipä)
klo 10:
La 31.10. Hokkanen, Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju, Luminos.
Su 1.11. Messu, Sofia Niskasen virkaan siunaaminen: Rinne, av. Hokkanen, Pietilä, Hietaharju, Turun
Naislaulajat.
Su 8.11. Honkasalo, av. Hokkanen,
Pietilä, Åberg, Tuomiokirkon kuoro
joht. M. Utriainen. Su 15.11. Rippikoulun aloitus: Mäkitalo, Rinne, Pietilä, Hietaharju, Canticum-kuoro. Su
22.11. Varsinais-Suomen Kansanlähetys 45 v. juhlamessu: saarnaa lähetysjohtaja Mika Tuovinen, Rinne, av. Hokkanen, Åberg, Hietaharju, Florakören ja Brahe Djäknar joht.
Ulf Långbacka.
Viikkomessut:
Aamuehtoollinen keskiviikkoisin
klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen torstaisin
klo 12.
Iltaehtoollinen joka lauantai klo 18
(alkoholiton viini),
Muita tapahtumia:
Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin
su 8.11., 15.11., 22.11. klo 18.
Vesper (arki-illan rukoushetki) ma–
pe klo 18.
Vesper ranskaksi parilliset to klo 17
sr Helvi ja Marketta Vuola.
Kauneimmat virret -yhteislaulua su
15.11. klo 14 Honkasalo, Pietilä, Hietaharju.
Virrestä voimaa ke 18.11. klo 16.30.
Nenäpäivä-messu Tuomiokirkossa
pe 6.11. klo 18 Afrikkalaisen gospelmessun sanoin ja sävelin.
TOIMITALO
Eerikinkatu 3
Kirkkokahvit ja uuden diakoniatyöntekijä Sofia Niskasen tulojuhla su
1.11. klo 11.30
Siionin virsiseurat su 1.11. klo 16,
kahvit alk. klo 15.30.
Kirkkokahvit ja Kansanlähetyksen
45 v. juhla su 22.11. klo 11.30.
Nojatuolimatka: Kenia nyt ja 20
vuotta sitten, kertojana Anita ja
Pertti Pussinen su 22.11. klo 18.
PERHETYÖ
Perhekerho ma klo 17.30 Kupittaan
srk-koti, Sirkkalankatu 4.
Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30
Nuortentalo, Eerikinkatu 1.
Leppäkertun perhekahvila pe klo
9–13, Nuortentalo.
ELÄKELÄISILLE
Juhlasalin kerho (Eerikinkatu 3, 2.
krs.), parilliset viikot klo 13
Ke 11.11. ”Voimaa valokuvista” kerhossa Kaarinasta pastori Merja Auer, joka kävi Miina Savolaisen voimauttavan valokuvan kurssin
Ke 25.11. ”Kanttorin kerho” Anu
Åberg mukana kerhossa
Vuorikodin kerho (Vuorikatu 8) parittomat viikot klo 13
Ke 4.11. ”Rinnalla sairauden ja kuoleman kohdatessa” sairaalapappi
Harri Heinonen kertoo työstään
Ke 18.11. Ei kerhoa. Retkipäivä ilmoittautuneille.
Tuolijumppa
Eläkeläisten tuolijumppa (Eerikinkatu 3, II krs.) keskiviikkoisin klo 13,
parittomat viikot.
Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisryhmien joulujuhla
Ke 9.12. klo 13 Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, 2.krs) Ilmoittautumiset marraskuun aikana diakoniatyöntekijöille tai diakoniatoimistoon
ti ja to klo 9–11 p. 040 341 7335.
DIAKONIA
Diakoniavastaanotto ti ja to 9–11.
Eerikinkatu 1, p. 040 3417 335.
Diakoniavastaanottoa ei ole poikkeuksellisesti to 12.11.
LÄHETYSTYÖ
Kupittaan Hannat parilliset to klo
18.30 Kupittaan seurakuntakoti.
Lähetyspysäkki parittomat to klo 13
NNKY Vähä Hämeenkatu 12 a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta.
Lähetyksen kaffetuokio parilliset
ti klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali,
Aninkaistenkatu 1, II krs.
RAAMATTU- JA
KESKUSTELURYHMÄT
Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Toimitalo, Yläsali (Eerikinkatu 3, II krs). Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi
Neuvonen.
Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti.
Timon Raamis parilliset to klo 18.30
Salongissa (Eerikink 3, II krs), T.
Rantanen.
KIRJALLISUUTTA JA
MATKAKUMPPANUUTTA
Lukulamppu to klo 18.30 Toimitalo
Salonki, Eerikinkatu. 3: 19.11. Emmi
Itäranta, Teemestarin kirja.
Puikkoset Salongissa parilliset ti
klo 13–14.30. Tehdään mm. vauvasukkia, torkkupeittoja ja hartialämmikkeitä, rupatellaan ja lopuksi hiljennytään.
Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis
ja Kirsti Saksa.
Elixiiri -luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm.
Hilkka Pulli puh. 040 966 7622.
Runopiiri parilliset ma klo 13 Yrjänän
srk-koti, It. Pitkäkatu 49, Raila Räty.
MÅNDAGAR
kl. 14 Missionskrets i Aurelia (3
vån.), jämna veckor.
TISDAGAR
kl. 13.30–14.15 ÅSFs barnkör, Korallernas övning i Sirkkala skola
kl. 14.30–15.15 ÅSFs barnkör SOLAs
övning i Sirkkala skola
kl. 16 Ungdomskörens övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1
vån.)
ONSDAGAR
kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma
församlingshem
kl. 12 Frukostklubben på Svenska
Klubben (Aurag. 1), udda veckor.
kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1
vån.)
kl. 13.15–13.45 ÅSFs barnkör i Braheskolan, övning
kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 14.15–15 ÅSFs barnkör Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 15–15.45 ÅSFs barnkör TIDOs övning i Aurelia (3 vån.)
kl. 15–20 Ungdomscafé i Aurelia
(2 vån.)
kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.)
kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.)
4.11. kl. 16.45 Kroppsbön, heliga
danser och veckomässa i Aurelia (1
vån.) Vi börjar med att dansa cirkeldanser tillsammans. Sedan har vi en
liten paus med frukt. Avslutar med
att fira veckomässa kl. 18 med nattvard och danser. Temat är ”Att förlåta varandra”. Medverkande är Mia
Bäck & Laura Hellsten. Delta kan du
göra fast du aldrig dansat förr och
även om du är rörelsehindrad!
kl. 18 Om tro & tvivel i Aurelia (1
vån.), jämna veckor
kl. 18.45 Bibelstudiegrupp i Aurelia
(1 vån.), udda veckor.
TORSDAGAR
kl. 9–11.30 Familjecafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 9.30–10 Baby- och knatterytmik
”Kulugrisarna” i Aurelia (1 vån.).
Anmälningar: 040 341 7458/tove.
[email protected], info: 050 308
6849/[email protected]
kl. 10.15–10.45 Baby- och knatterytmik ”Dunungarna” i Aurelia (1
vån.). Anmälningar: 040 341 7458/
[email protected], info: 050
308 6849/[email protected]
kl. 13–15 Babycafé i Aurelia (1 vån.)
kl. 18 Bönegrupp i Aurelia (3 vån.),
udda veckor.
kl. 18.30 Åbo svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.)
SÖNDAGAR
kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, barnhörna, kyrkkaffe efter högmässan.
lö. 8.11. kl. 14 Barnfest och teaterföreställningen Nusse-kudden (kl.
15) i Aurelia (1 vån.) samt invigning
av barnens altarskåp, föreställningen är rekommenderad för fyraåriga
barn och äldre (kan vara för spännande för mindre). Ansiktsmålning,
mete, servering, läshörna mm. Barnfestens ansiktsmålning och mete
kostar 1€/st. Välkomna! anmälningar [email protected]
lö. 31.10 kl. 15.30 Musikgudstjänst
med parentation i Uppståndelsekapellet, Björkgren, Lidén, Danielsson.
Åbo Svenska Kyrkokör (dir. Marjo
Danielsson) medverkar.ons. 4.11. kl.
10.30–12 Anhörigcafé på Kvartersklubben (Aurag. 1)
to. 5.11. kl. 17 Församlingen sorgegrupp startar i Aurelia (3 vån.). Den
som mist en anhörig kan få hjälp att
dela sina erfarenheter med andra
sörjande. Anmälningar och information; tf. församlingspastor Pär Lidén
040 341 7463/[email protected] eller
diakon Eija Grahn 040 341 7467/[email protected]
fre. 6.11. kl. 15 T.A.G.G. i Aurelia (2
vån.) Ungdomsgrupp för dig som är
taggad att lära dig mera om kristen tro.
lö. 8.11. kl. 14 Barnfest och teaterföreställningen Nusse-kudden (kl. 15)
i Aurelia (1 vån.) samt invigning av
barnens altarskåp, föreställningen är
rekommenderad för fyraåriga barn
och äldre (kan vara för spännande
för mindre). Ansiktsmålning, mete,
servering, läshörna mm. Barnfestens
ansiktsmålning och mete kostar 1€/
st. Välkomna!
to. 12.11. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia
(1 vån.), Björkgren, Forsman.
lö. 14.11. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.). Anmälningar senast 10.11 till diakonissa Carita Eklund 040 341 7473/[email protected]
sö. 15.11. kl. 16 Mässa i Kustö kyrka,
Björkgren, Danielsson.
må. 16.11. kl. 16 Orgelkonsert för
konfirmander och andra intresserade med kantor Birgitta Forsman i
Domkyrkan.
ons. 18.11. och 25.11. kl. 17.15 Sångövning inför veckomässan i Aurelia
(1 vån.), Danielsson
lö. 21.11. kl. 9 Morgonmässa i Taizé
stil i Skarpskyttekapellet, Öhman.
Services:
In Turku Cathedral Tarkk’ampuja
chapel at 4pm if not stated otherwise.
Su 1.11. Mass – All Saints
Tu 8.11. Mass – Remembrance Sunday / Third Sunday before Advent
Tu 15.11. Mass of Trust (Taizé-songs)
in the main nave of the Cathedral
Tu 22.11. Mass – Christ the King
The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email
[email protected] or by phone 040
3417 591
More info: turunseurakunnat.fi/tcic
or at our Facebook group ”Turku
Cathedral International Congregation TCIC”.
20
KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015
Timo Jakonen
Vain merimies
voi tietää…
Jaakko Kataiston mekkotempausta muistellaan vielä puolen
vuosisadan jälkeenkin.
● Keskustelua johdattelee
pastori Mikko Laurén, joka itse on
aikaisemmalta ammatiltaan merikapteeni.
Ideana on ihan vain kertoilla juttuja ja vaihtaa kokemuksia. Tai kuten joku porukasta ennen tilaisuuden alkua toteaa:
– No nyt se valehtelijoiden klubi
on taas koolla.
Tosin merimiehet eivät koskaan
varsinaisesti valehtele, ihan pikkuista liioittelua saattaa jutuissa joskus
esiintyä.
Tällä kertaa mukana on parikymmentä henkeä. Suurin osa miehistä
on seilannut 60–70-luvuilla ja vieläpä aika kaukana maailmalla –
asia joka nykymaailmassa alkaa olla harvinaista. Vaikka sattuu ja tapahtuu sitä lähiulkomaillakin:
Jaakko Kataisto kertoo lähteneensä merille vuonna 1960. Vuonna -62 laiva sitten oli käymässä Viipurissa, jossa päästiin myös maihin.
Käsky oli, että piti olla takaisin laivassa keskiyöhön mennessä, mutta oli käynyt niin hyvin, että Kataisto oli löytänyt seuraa Viipurin yöstä. Aamulla hän huomasi käyneen
niin hullusti, että vaatteetkin olivat kaikessa siinä hötäkässä jonnekin kadonneet. Oli sitten lainattava neidiltä:
– Palasin laivalle päälläni naisten
Mikki Hiiri -hame, jossa oli vaalean-
punaiset samettirusetit olkapäissä.
Menin laivalle ja pyysin, että päästäkää sisään ja äkkiä ennen kuin kukaan näkee. Messin ovi aukesi ja koko miehistö tuli sieltä ulos. Viimeksi
eilen minua muistutettiin siitä.
Tappeluja ja
tilastopidätyksiä
Jorma Kippola pahoittelee, että kun
ei hänelle ole oikein mitään koskaan sattunut.
– Joku tilastopidätys joskus jostain
kapakasta. Kalapuusiin (putkaan)
vietiin ja joku tunnustuskin piti allekirjoittaa. Rahat veivät mutta sakkoja ei tullut.
Mutta sitten hän muistaa yhden
tapauksen:
Laiva oli Länsi-Afrikassa ja lastina
muun muassa WHO:n maitojauhetta, joka piti vietämän hädänalaisille. Kippola kavereineen lähti maihin
oluelle. Siinä jo laivasta ulos astuessaan he huomasivat, että kyseinen
avustuserä oli myyty kolmeen kertaan vääriin käsiin ennen kuin se oli
ehtinyt edes satama-alueelta pois.
Myöhemmin torilla oli paikallisia naisia, joilla oli kaunis hieno
tukkalaite ja Kippola otti heistä kuvan. Virhe:
– Ei niistä tukkalaitteista haittaa ollut mutta kuvissa näkyi, kuinka he myivät YK:n maitojauhepusseja. Minun perääni lähti ryhmä mie-
Joka kuun viimeisenä torstaina Turun Merimieskirkolle kokoontuu
ryhmä miehiä – on joukossa muutamia naisiakin – muistelemaan
menneitä. Heitä yhdistää yksi asia: meri.
hiä ja minä karkuun minkä pääsin.
He saivat minut kiinni ja alkoi näyttää siltä, että nyt aletaan kuoria läskiä, Kippola muistelee.
– Heitä oli aika monta, mutta ei
siinä auttanut kuin ryhtyä tappelemaan. Kipeää jo alkoi tehdä, kun
yhtäkkiä jostain kuului ääni, että ”Hey white man!”. Kaikki kääntyivät katsomaan ja siellä oli sellainen 2,5 metriä pitkä ja 1,5 metriä
leveä poliisi, jolla oli samanlainen
pyssy kuin Clint Eastwoodilla. Sillä se tähtäsi porukkaa ja käski minun häipyä. Ja minullehan maantie
maistui kuin riesling-puuro.
Jaffa oli pannassa
Mikko Laurén muistelee, että Israel oli hankala paikka, koska jos oli
käynyt siellä, oli vaikea päästä arabimaihin ja päinvastoin.
– Esimerkiksi Tripolissa oltiin
tarkkoja siitä, ettei laivassa saanut
olla Jaffa-appelsiineja. Otettiin sitten
kaikista Jaffa-merkki pois, jolloin
asia oli ok ja saatiin vielä tuliaisiksi
laivalle Gaddafin vihreä kirjakin!
Tripolissa yksi konemiehistä (aina ne on konemiehiä, kumma kyllä) joutui putkaan. Kokemus oli varmasti ikimuistoinen, sillä putka oli
viemärintapainen – eli nostettiin
maasta kansi pois ja pudotettiin sinne. Kyllä hänet sieltä sitten parin
päivän päästä saatiin pois.
Vaikka Mikko Laurénilla
on kaulassa papin panta,
merimieselämä on hänelle
enemmän kuin tuttua. Ennen
papiksi valmistumistaan
Laurén teki töitä laivoilla ja
laivojen parissa maissa.
Merillä olo on maistunut
Jorma Kippolalle
vuosikymmenien ajan, mutta
yhdellä Afrikan reissulla
maantiekin maistui kuin
riesling-puuro.
Myös merimiespapit olivat usein
melkoisia persoonia. Antwerpenissä oli kuulemma niin vahva pappi,
että voitti kaikki kädenväännössä ja
nyrkkeilyssä. Merimieskirkon ullakolla oli nyrkkeilykehä ja ellei maksanut velkojaan niin sitten mentiin
sinne katsomaan.
Yksi merimiespappi puolestaan
oli oikein komea mies ja siksi ollut
joskus Tagin pesuainemainoksessa mannekiinina. Hänelle vinoiltin, että ”Luulin aina enkeleitä valkoisiksi kunnes näin Tagilla pestyn pirun.”
Ja oli elämä monessa paikassa aika erilaista kuin Suomessa: Joku
miehistä muisteli, kuinka 1970-luvulla Murmanskissa he näkivät pidemmän jonon kuin suomalaisessa
ilmaisia ämpäreitä jakavassa kaupassa. Miehet menivät katsomaan,
mikä niin kiinnostavaa oli, ja kävi ilmi, että siellä oli myynnissä appelsiineja!
Ajat muuttuvat
Mikko Laurén lähti merille koulun
jälkeen nuorena poikana. Hän oli
töissä laivoilla ja sittemmin laivojen parissa maissa. Papiksi hän luki
itsensä parikymmentä vuotta sitten.
Kumpi on mukavampaa?
– Ei niitä voi verrata. Minä olen
tällainen elämäntapapappi. Mutta
nautin kyllä myös merellä olemises-
ta. Aikansa kutakin. Merimieselämä
on myös muuttunut niin kovasti. En
varmaan enää nykyään lähtisi. Ero
on siinä, että aikoinaan kun mentiin vaikka Buenos Airesiin, siellä oltiin kolme viikkoa. Nykyään tehdään raportti jos laiva on puoli tuntia myöhässä.
Sellainenkin on muuttunut, että
ennen ei ollut sellaista lomasysteemiä kuin nykyään. Oltiin siis pitkiä
aikoja laivalla pienessä porukassa.
Nykyään myös kaikenlaiset säädökset – esimerkiksi alkoholiin liittyvät
– ovat paljon tiukempia.
Toisaalta:
– Aika paljon näissä jutuissa entisistä hurjista ajoista on myös liioittelua. Laivoilla on paljon töitä ja
ne on tehtävä, eikä se onnistu jos on
jatkuvasti juovuksissa. Mutta oli se
elämä silti hurjempaa ennen. Ehkä
miehet olivat myös vähän ronskimpia. Mutta reiluja myös. Se on niin,
että kun pitää olla pienessä tilassa
yöt päivät samojen tyyppien kanssa,
niin ei siellä pärjää, jos on kauhean
kulmikas ihminen.
Merimieskirkko
kuin kotiin tulisi
Jaakko Kataisto puolestaan ehti olla
merillä 40 vuotta, höyrylaivoillakin.
Hän oli villin linjan miehiä eli kiersi
maailmaa vähän joka puolella.
– Isä oli merimies, joten siitä se
tuli. Äiti kyllä laittoi hanttiin kun
lähdin – olin vasta 15-vuotias. Elämä silloin oli sellaista, etten olisi minäkään päästänyt sen ikäistä
sellaisiin olosuhteisiin. Mutta oli se
hienoa aikaa silti. 80-luvun puolivälissä merimieselämä muuttui. Nykyään ollaan satamissa lyhyitä aikoja
ja vapaat ovat toisenlaisia. Porukka
on ryhdistäytynyt, sekin täytyy sanoa.
Merimieskirkot olivat silloinkin
tärkeitä henkireikiä:
– Se oli aina vähän niin kuin olisi
käynyt kotona, kun kävi suomalaisessa merimieskirkossa. Erittäin tärkeää. Käytiin siellä aina ensin ja sitten lähdettiin kapakkaan.
Jorma Kippola puolestaan on katsellut merta monelta kantilta, niin
laivan kapteenina kuin satamapäällikkönä ja merenkulun opettajankin:
– Merille kun lähtee, siitä voi seurata monenlaisia asioita ja voi tehdä monipuolisesti kaikenlaista. Itsellä se kipinä syntyi, kun menimme perheen kanssa Australiaan laivalla vuonna 1958. Matka kesti kuukauden ja saman verran, kun tulimme muutaman vuoden päästä takaisin. Koulun jälkeen sitten hakeuduin merille ja jo silloin minulla oli
selkeä tavoite, että jonain päivänä
olisin kapteeni. Ja olinkin.
Roope Lipasti