Lapsensa menettäneen tuskaa ymmärtää vain toinen saman kokenut.
Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/2015 www.turunseurakunnat.fi Hur ser döden ut? – Sidan 8 Lapsensa menettäneen tuskaa ymmärtää vain toinen saman kokenut. – Sivut 9–11 Opiskelijat tukevat turvapaikanhakijoiden kotoutusta Heinänokassa. – Sivu 7 Vanhojen merimiesten muistellessa vastuu jää kuulijalle. – Takasivu 2 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 30.10.–27.11.2015 M Maitoliimaa inut liitettiin kirkon jäseneksi kasteessa kuten lähes kaikki muutkin 1960-luvulla syntyneet lapset. Todenteolla seurakunta tuli kuitenkin tutuksi vasta Tampereen Kalevan kirkossa, jonka päiväkerhossa aloin käydä nelivuotiaana. Mieleeni ovat painuneet niin maitoliimasta tahmaiset sormet, vihreän käsisaippuan tuoksu kuin ne hellyyttävän kömpelöt askartelutkin. Tuntui hienolta olla iso tyttö, joka tossut ja eväät kerhokassissa sai ilman vanhempia osallistua seurakunnan toimintaan. Seuraavana vuonna perheemme muutti uuteen lähiöön, jossa aloin käydä E-Voiman alakerrassa kokoontuvassa seurakunnan päiväkerhossa. Siellä askartelimme Kaarina-tädin kanssa viisikymmentä vuotta täyttäneen Suomen kunniaksi sinivalkoisia lippuja – taas sormet liimassa. Kädentaitojen lisäksi sain kerhosta myös uusia ka- ALUKSI vereita. Tutustuin siellä muun muassa tuleviin koulukavereihini Anneen, Terhiin, Ariin ja Jariin. Me lapset viihdyimme kerhossa, mutta kyllä sitä arvostivat myös vanhemmat. Ajatus kunnallisesta kaikkia lapsia koskevasta päivähoidosta oli 60-luvulla vain kaukaista unta. Kerhon ansiosta monet äidit saivat omaa aikaa asioiden hoitoon sekä hetken hengähdystauon. Kristillisen kasvatuksen lisäksi juuri se olikin ollut päiväkerhon perustajien yhtenä ajatuksena. Tuollaisia en lapsena pohtinut enkä sitäkään, että päiväkerhot olivat rantautuneet Tampereelle ja muualle maahan Turun tuomiokirkkoseurakunnasta, jonne vanhempien toiveesta perustettiin Suomen ensimmäinen päiväkerho tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Päiväkerhotyö versoi sekä diakonian että kasvatuksen tarpeista. Kierrätyslelut ja -kirjat toivat monille lapsille iloa sodan jälkeisiin vuosiin. Niu- kat resurssit, vaatimattomat toimitilat tai ohjaajien kirjava koulutustaso eivät lannistaneet, sillä Tuomiokirkkoseurakunnasta alkanut päiväkerhotyö kasvoi yhdeksi kirkon tärkeimmistä työaloista. Kirkko ja seurakunnat ovat tulleet tutuksi sadoille tuhansille suomalaislapsille Päiväkerhot tarjoavat seurakunnan tarttumapintaa lapsiperheille. päiväkerhon kautta. ”Ken on luonut kukkasen” ja ”Jumalan kämmenellä” sujuvat monilta ulkomuistista vielä aikuisenakin, samoin mieleen ovat iskostuneet kirkkovuoden tärkeät pyhät, jotka seuraavat toisiaan vuodenkierron tahdissa. Askartelujen, eväitten syönnin ja laulujen yläpuolelle nousee kuitenkin ajatus lapsen asemasta kirkossa, mikä osuvasti tiivistyy päiväkerhojen juhlavuoden tunnuksessa ”Pieni on suurin”. Päiväkerhot ovat vuosikymmenten kuluessa kehittyneet perheiden tarpeiden mukaan. Ne ovat toimineet kasvualustana esimerkiksi perhekerhoille ja muskareille. Koulutetut lastenohjaajat sekä ympäri Turkua ja Kaarinaa järjestettävät päiväkerhot kertovat siitä, ettei lasten arvostus ole täälläkään jäänyt vain juhlapuheiden tasolle. Ensimmäinen päiväkerho syntyi perheiden tarpeesta. Samaa reagointikykyä tarvitaan myös tulevaisuudessa, kun kunnal- liseen päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään painetta perheille ilmaisiin päiväkerhoihin. Maitoliima on enää vain muisto, mutta entiseen tapaan päiväkerhot tarjoavat seurakunnan tarttumapintaa lapsiperheille ja tukevat perheitä niiden arvokkaassa kasvatustyössä. Mervi Sipilä ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ SATTUVAT SANAT ”Yllättäen evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut Suomessa humanismin viimeinen linnake. Sitä ei vain huomaa, sillä kirkko kantaa edelleen paitsi konservatiivien tahrimaa mainettaan, myös sitä taakkaa, että se sattuu olemaan uskonnollinen instituutio. Todellisuudessa kirkosta on tullut järjen, edistyksen ja ihmisyyden ääni, ja oikeastaan liberaalimpi kuin valtiosta. Kirkko edustaa sitä hyvinvointivaltioajatusta, joka muualla vaietaan kuoliaaksi.” Toimittaja Oskari Onninen, Ylioppilaslehti 2.10.2015 ”Kaksi tuhatta vuotta sitten eräs lahko väitti, että vauvassakin on kuolematon sielu jumalaista alkuperää ja sielut ovat kaikki keskenään tasa-arvoisia. Lahkon oppi-isä oli vieläpä ollut erityisen lapsirakas ja opettanut, että lapsi saattoi olla aikuisillekin jopa esikuva. Lapsen tappaminen olikin suuri synti. Hitaasti tämä ajatus muuttui osaksi eurooppalaista kulttuuria.” Kirjailija Joonas Konstig, Valomerkki 28.9.2016 Tutkija Mari Stenlund, Helsingin Sanomat 8.10.2016 ”Joku sanoi lehdessä, että meidän täytyisi olla armollisempia itsellemme. Minusta ihmiset tarvitsisivat nyt pikemminkin omaatuntoa ja itsekuria.” Näyttelijä Matleena Kuusniemi, Sana 8.10.2015 V Kristoforos ja pelikaani uosina 1650–1682 Turun tuomiokirkossa oli vaikuttava saarnastuoli. Se oli tukholmalaista tekoa, vara-amiraali Henrik Flemingin lahjoittama. Miehen, joka oli suorastaan erikoistunut kyseiselle alalle. Myös Mynämäen, Taivassalon, Naantalin, Viipurin ja Tukholman kirkoista löytyi hänen lahjoittamansa saarnastuoli. Tuomiokirkon saarnastuolin puinen jalka oli erikoinen. Se esitti ihmishahmoa, Pyhää Kristoforosta, kuuluisaa miestä kristillisessä traditiossa. Pyhimyslegendan mukaan tämä isokokoinen mies halusi palvella Kristusta ja kysyi erakkomunkilta, miten se parhaiten kävisi päinsä. – Paastolla ja rukouksella. – Siihen en kykene. – Kanna sitten ihmisiä joen yli siinä joen vaarallisessa ylityspaikassa, jossa niin moni on hukkunut. Niin Kristoforos alkoi palvella Herraansa tekemällä raskasta ja vaarallista ruumiillista työtä. Kerran hänen luokseen ylityspaikalle tuli pieni lapsi. Kesken kantomatkaa lapsi alkoi tuntua kamalan painavalta. Kristoforos selvisi juuri ja juuri vastarannalle. – Saatoit minut vaaraan! Koko maailma ei olisi painanut yhtä paljon harteillani kuin sinä painoit! – Harteillasi ei ollut vain koko maailma, vaan Hän joka teki sen. Minä olen Kristus, kuninkaasi, jota palvelet työssäsi. Sitten lapsi katosi. Kristoforos oli saanut kohdata Herransa. Messussa evankeliumi luetaan saarnastuolista. Evankeliumi sisältää Kristuksen. Kuka siis sopisi paremmin kuvattavaksi saarnastuolia kannattelevaan tukipilariin kuin Kristoforos? Saarna avaa evankeliumia kuulijalle. Saarna tuo Kristusta tähän päivään ja tähän maailmaan. Kuka siis sopisi Kristoforosta paremmin kantavaksi palkiksi sille juhlalliselle rakennelmalle, josta Kristusta saarnataan? Turun tuomiokirkon entisen saarnastuolin katokseen oli puolestaan kuvattuna eläinhahmo. Pelikaani. Se on hyvin vanha kristillinen symboli. Eläinkunnassa pelikaani hoiTimo Jakonen ”Huonossa kunnossa oleva ja haiseva mies horjui meille juovuksissa. Hän oli ollut tappelussa ja vuoti verta. Muistan, miten äiti otti kaapista puhtaan valkoisen tyynyliinan ja laittoi sen tyynyn päälle. Autettava mies sai levätä sillä ennen ambulanssin tuloa. Se tyynyliina on jäänyt mieleeni.” KUUKAUDEN SANA taa uhrautuvaisimmin jälkeläisiään, sen sanotaan vuodattavan vaikka sydänverensä näiden puolesta. Mikä siis sopisi paremmin symbolisoimaan Kristusta, häntä joka antaa henkensä lastensa puolesta ja vuodattaa ristinpuulla oman verensä maailman pelastaakseen? Siinä on koko evankeliumin ydin, siinä on jokaisen saarnan sanoma ja tähtäyspiste. Tuomiokirkon ihmeellisellä saarnastuolilla oli vaiherikas historia. Fleming itse ei ehtinyt nähdä saarnastuolia paikoillaan, hän kuoli marraskuun alussa 1650. 17.11.1650 piispa Rothovius piti ensimmäisen saarnan uudesta saarnastuolista. Tilaisuudesta on säilynyt ruotsalaisen ylioppilas Petrus Gylleniuksen silminnäkijäkuvaus: ”Myrskysi, satoi rakeita, mustat pilvet pimensivät päivän. Piispa Rothovius joutui saarnaamaan kynttilänvalossa.” Tämä jäi ihmisten mieliin. Lopulta vuoden 1682 suuressa Tuomiokirkon palossa saarnastuoli tuhoutui. Pelikaania ja Kristoforosta saatiin siis Turussa ihastella vain 32 vuoden ajan. Niiden edustama viesti on silti yhä ajankohtainen. Pesikööt pelikaanit kaikkien seurakuntayhtymämme kirkkojen saarnastuolien päällä ja saarnattakoon niistä puhtaasti ja selkeästi sitä, mitä Kristoforos sai kerran kunnian kantaa: itseään Kristusta. Ville Niittynen Kaarinan seurakunnan kirkkoherra KANNEN KUVAT Lapsen kuoleman aiheuttamaa tuskaa voi kuvitella, mutta todella sen ymmärtää vain toinen saman kokenut. Juha Lahti ja Kimmo Terho ovat kulkeneet toistensa rinnalla ja jakaneet saman kivun. Kuva Jussi Vierimaa 30.10.2015 46. vuosikerta Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 27.11.2015 Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusneuvosto Harri Raitis, Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen Päätoimittaja Paula Heino, Toimitussihteeri Mervi Sipilä, [email protected] Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto [email protected] Seurakuntien ilmoitukset [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy Ilmoitus Jakelu Posti Jakeluhuomautukset markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, [email protected] Timo Karonen, p. 0207 542 267 Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 [email protected] www.turunseurakunnat.fi 3 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Majoitusta, keräyksiä ja henkistä tukea Diakoniajohtaja luotsaa turvapaikanhakijoiden auttamisessa maahanmuuttovirasto. Me olemme paikalla nimenomaan lähimmäisinä. Seurakunnilla on perinnettä ihmisen kohtaamiseen yksilöinä. Jokaisella on oma tarinansa. rinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajana syyskuun toisella viikolla, keskellä poikkeuksellista syksyä. Hänen työnään on muiden tehtävien lisäksi koordinoida turvapaikanhakijoiden auttamiseen liittyvää toimintaa. – Seurakuntayhtymän päätös Heinänokan leirikeskuksen vuokraamisesta SPR:lle tuli viikkoa ennen kuin aloitin työt, Hälli kertoo. Heinänokassa Punaisen ristin työntekijöitä auttamassa on ollut suuri joukko vapaaehtoisia muun muassa seurakunnista. Lisäksi monet yhdistykset kuten NMKY, Turun yliopiston ylioppilaskunta ja partiolaiset ovat vapaaehtoisvoimin järjestäneet asukkaille virikkeitä. – Vapaaehtoiset toimivat yhteistyössä SPR:n kanssa niissä asioissa, joissa tarvitaan apua. Hälli kertoo, että Heinänokan asukkaat ovat pitäneet saamaansa apua tärkeänä, ja arvostaneet sitä, että paikalla on ollut vapaaehtoisia. – Turvapaikanhakijoilla on paljon kysymyksiä, ja on hyvä, että on joku, jolle ne voi esittää. Virallisissa asioissa oikeat tahot ovat kuitenkin SPR ja Keräystoiminta vilkasta Reiluun kuukauteen on mahtunut paljon muutakin turvapaikanhakijoiden avustustoimintaa. Esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunta järjesti syyskuun puolivälissä Ylen televisioiman hyväntekeväisyyskonsertin ”Kahden maan kansalainen”. Seurakunnat ovat myös olleet mukana kaupungin järjestämissä kaupunkilaisille pidetyissä tiedotustilaisuuksissa, sekä vierailleet turvapaikanhakijoiden majoituspaikoissa. – Tavoite on ollut tehdä itsemme tutuksi majoittujille. Kirkon Ulkomaanavun lipaskeräyksen avulla on niin ikään koottu varoja kriisin hoitoon. Lisäksi turvapaikanhakijoita on viety Kupittaalle katsomaan TPS:n ja FC Interin otteluita. – Seurat olivat kuulemma tyytyväisiä siitä, että katsomossa oli kerrankin eloa, Hälli nauraa. Diakoniakeskuksessa on lisäksi syk- Minna Uusivirta ● Teemu Hälli aloitti Turun ja Kaa- Syyskuussa aloittanut diakoniajohtaja Teemu Hälli joutui heti tositoimiin turvapaikanhakijoiden määrän yllättäessä. Seurakuntayhtymä on majoittanut turvapaikanhakijoita Heinänokan leirikeskukseen. Sen lisäksi diakoniakeskuksen kautta on organisoitu erilaisia keräyksiä, muun muassa miesten kumisaappaita on kertynyt monta jätesäkillistä. Keskiajalla jokaisen kirkon alttarilta löytyi pyhäinjäännös Kirkko ja me -lehden juhlavuoden kunniaksi järjestetty luentosarja keräsi runsaasti kuulijoita. Professori JussiPekka Taavitsainen kertoi viimeisellä luennolla Tuomiokirkon pyhäinjäännöksistä ja niiden tutkimuksista. on tekstiilikonservaattori, arkeologi Aki Arposen kanssa lokakuun alussa. Arponen tekee väitöskirjaa yhdestä kokoelmaan kuuluvasta näyttävästä reliikistä. Hän kävi luennolla läpi ison joukon kartoittamiaan esineitä. Aki Arposen mukaan reliikit on usein kääritty silkkiin ja paperiin. Joissakin on pergamenttiliuska, ”nimilappu”, autentico, joka kertoo, mitä kääritty ja langalla umpeen ommeltu mytty sisältää – tai mitä sen oletettiin sisältävän. Reliikeissä on luunpalasia ja -siruja, kiviä, puuainesta, nahkaa, narua, erilaisia kankaita, lankoja tai kokonaisia luita. Arponen on tutkinut esimerkiksi päähineen muotoisen relikvaarion, ”Pyhän Birgitan kalotin”, jossa on silkkiä, pellavaa, puuvillaa, nahkaa ja vernissalla ”kullattua” lankaa. Kotelo sisältää luita, jotka ovat kuitenkin huomattavasti Pyhän Birgitan elinaikaa vanhempaa materiaalia. Varhaisimmat reliikeistä on ajoitettu aikaan 50 e.Kr.−80 j.Kr. Suurin osa on keskiaikaisia ja peräisin 1300−1400-luvuilta. Lisää tutkimusta ja kalliita ajoituksia tarvitaan. Osa reliikeistä ja varsinkin arvokkaista reliikkisäiliöistä lähti ryöstösaaliina Tanskaan varhaiskeskiajalla. 1500-luvulla Kustaa Vaasa taas keräsi Suomesta kirkon omaisuutta ”talteen” valtionvelan maksuun. Lähimmäisenä paikalla Hälli muistuttaa, että maahanmuuttajien auttaminen ei ole seurakuntayhtymässä uusi asia, vaan osaamista on jo pitkältä ajalta. – Olennaista on se, mitä moni piispa on jo todennut: toivottaa ihmiset tervetulleiksi. Itse katson, että kirkon ja seurakunnan tehtävä on toimia rauhantekijänä ja tarjota mahdollisuus ihmisten lähentymiselle sekä auttaa sopeutumisessa. Hänen mielestään kirkolla on nyt tilaisuus ottaa uudenlainen rooli ja toimia välittäjänä. – Eri taustoista tulevien ihmisten välillä on eroja, mutta myös yhdistäviä tekijöitä. Kirkolla on tässä tilanteessa paljon mahdollisuuksia. Hälli siirtyi diakoniajohtajan tehtävään Lontoon merimieskirkosta, jossa hän työskenteli kahdeksan vuotta merimiespastorina. Se on antanut hänelle perspektiiviä myös turvapaikanhakijatilanteen keskellä. Hän katsoo, että suomalainen maahanmuuttokeskustelu on vielä lasten kengissä, ja siksi se on kärjistynyttä. – Monilla on tiukkoja mielipiteitä, vaikka faktat puuttuvat. Britanniassa käytiin vastaavaa keskustelua 1950ja 1960-luvuilla, kun maahan muutti paljon väkeä muun muassa Karibianmeren alueelta ja Intiasta. Diakoniajohtaja painottaa, että kirkko ei voi loputtomiin ymmärtää uhkaavaa tai väkivaltaista toimintaa. – Pitää olla rohkeutta sanoa, että rasistiset lausunnot ovat kohtuuttomia. Kirkon linja on se, että hädänalaisia on autettava. Diakoniakeskuksen toiminnassa ei poikkeustilanteesta huolimatta olla silti unohtamassa esimerkiksi suomalaisia vanhuksia. – Kyse ei ole joko tai -valinnasta, vaan sekä että -tilanteesta. Minna Uusivirta Nukketeatteri Kas kummaa! sai tunnustusta ● Turun ja Kaarinan seurakun- tayhtymän kasvatusasiankeskuksen Kas Kummaa! -nukketeatteri juhlii jo kymmenen vuotta kestänyttä matkaansa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lastenohjaajat Kirsi Koskinen, Anneli Laukkanen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti ovat tehneet jo kymmenen vuotta yhdessä töitä nukketeatteriesitysten esittämisen, kehittämisen ja lavastamisen merkeissä. Tällä kertaa lokakuussa mikkelinpäivänä Pallivahassa järjestetyn perhemessun nukketeatterinäytös sai hieman tavanomaisesta poikkeavan lopun. Esityksen jälkeen nukketeatterilaiset saivat Maarian kirkkoherra Katri Rinteen naisille hakeman Kristillisen taidesäätiön tunnustuksen. Nyt myön- netty 2 000 euron tunnustus tuli nukketeatterilaisille yllätyksenä. Rahan naisille luovutti Kristillisen taidesäätiön edustaja Veijo Muroke. – Nyt saatu tunnustus on meille ihan valtava summa rahaa. Olemme yhä huomionosoituksen ensihuumassa. Aiomme käyttää rahat nukketeatterin hyväksi, Kirsi Koskinen kertoo. Naiset pyörittävät nukketeatteritoimintaa lastenohjaajan työn ohessa. Nukketeatterille on omistettu naisten työajasta kaksi päivää viikossa. Nukketeatterilaiset esiintyvät alueen päiväkodeissa sekä seurakunnan lasten ja perheiden tilaisuuksissa. Teatteria pyörittävät naiset ovat viimeksi saaneet ulkopuolista rahoitusta toiminnalleen vuonna 2011, kun Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina. PH Perheneuvojat avuksi sovitteluun ● Huoltoriitaan päätyneessä erossa on viime vuoden toukokuusta lähtien ollut mahdollista pyytää asiantuntijasovittelijoita avuksi sopimuksen löytymiseksi huoltoriidassa. Asiantuntijasovittelijaa voi pyytää siinä vaiheessa kun huoltoriita on viety käräjäoikeuteen. Huoltoriidan sovittelussa tuomarin avustajana toimii asiantuntija – useimmiten lasten asioihin perehtynyt psykologi tai sosiaa- lityöntekijä. Tarkoituksena on välttää varsinainen oikeudenkäynti, joka käy lapsillekin raskaaksi. Sovittelussa voidaan käsitellä eroperheen tilannetta kokonaisuutena ja ratkaista monia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä. Tällä hetkellä Turussa huoltoriitojen sovittelua tekevät muun muassa perheneuvolat. Asiantuntija-apu on vanhemmille maksutonta. Perheasiain neuvottelukeskus aloittaa sovittelutoiminnan ensi vuoden alussa. Palvelun ostaa Turun kaupunki. Perheasiain neuvottelukeskuksen asiantuntemusta voidaan siis käyttää, jotta huoltajuusriidassa löytyisi lasten kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Perheasiain neuvottelukeskuksella on omasta toiminnastaan pitkä kokemus niistä asioista, joita huoltajuusriitojen yhteydessä nousee esille. Suomessa noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa avioeron. Noin 90 prosenttia huoltajuutta ja tapaamisoikeuksia koskevista järjestelyistä vanhemmat sopivat keskenään mutta toisinaan riita voi päätyä käräjäoikeuteen, joissa käsitellään vuosittain jopa 2000 huoltoriitaa. MV KK Katja Kaartinen kirkoissa olivat oleellinen osa kirkon elämää, kertoo arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen Turun yliopistosta. Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöskokoelma sisältää kaikkiaan noin 90 pyhäinjäännöstä. Pohjoismaisittain ainutlaatuista kokoelmaa tutkitaan Turun yliopiston monitieteisessä tutkimushankkeessa. Tutkimuksella saadaan lisätietoa keskiajan arjesta, kaupankäynnistä ja uskonnollisesta elämästä. Tuomiokirkossa oli parhaimmillaan keskiajalla 40 alttaria, joista jokaisella oli pyhäinjäännös. Pyhäinjäännös on pyhimykselle kuulunut ruumiinosa tai esine. Pyhäinjäännökset edustavat katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa merkkejä pyhästä ja kuvaavat Pyhän Hengen läsnäoloa. Keskiajalla pyhimyksiä kunnioitettiin laajalti. Reliikkejä ostettiin, myytiin ja vaihdettiin. Jussi-Pekka Taavitsainen luennoi Turun tuomiokirkon pyhäinjäännöskokoelmasta yhdessä Kansallismuse- Timo Jakonen ● Keskiajalla pyhäinjäännökset syn aikana kerätty turvapaikanhakijoille kumisaappaita, urheiluvälineitä, keittiötarvikkeita sekä hygieniapakkauksia. – Tavaraa on tullut hyvin. Hygieniapakkauksia on välitetty satoja ja esimerkiksi polkupyöriäkin useita. Myös esimerkiksi Piikkiön ja Raision seurakunnat ovat keränneet turvapaikanhakijoille erilaisia tarvikkeita. Kristillisen taidesäätiön edustaja Veijo Muroke ja Maarian kirkkoherra Katri Rinne palkitsivat Anneli Laukkasen, Kirsi Koskisen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahden. 4 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Vaivaisukko vaatii vastuuta – Ei vain hyväntekeväisyyttä vaan yhteistä vastuuta, kuuluttaa Maarian kirkon vaivaisukko. S iinä hän seisoo harmaana ja vakaana kuin kirkkomaan kiviaita. Selkä on painautunut tiukasti hautakappelin keltaista seinää vasten. Siinä hän on tarkkaillut elämänmenoa ja toimittanut virkaansa vuodesta 1853 lähtien. Hän on Maarian kirkon vaivaisukko. – Minä olen työn uusi hoitaja, vaivaisukko oikaisee. – Tulin tähän kymmenen vuotta sitten. Edeltäjäni oli jo huonossa kunnossa. Kun toimittaa tämmöistä virkaa 160 vuotta, niin rähjääntyy. Tällä ukolla on tosiaan siisti, rypytön takki. Vaikka tummat hiukset ovat karanneet kauas korkealta otsalta, posket ovat sileät melkein kuin nuorukaisella. Näyttävät tosin huolet uurtaneen pieniä uria tähänkin kirkonäijään. – Edeltäjäni vietiin vanhuudenlepoon varastoon. Hän perehdytti minut hyvin. Kuulin kaikki vanhat tarinat ja nyt jatkan hänen työtään, uusi ukko sanoo ylpeänä. Köyhien edusmies Vasemmassa kainalossa ukko puristaa mustaa hattua kuin Vänrikki Stoolin tarinoiden vanha krenatööri. Krenatööri tosiaan. Ukon esikuvana on ollut Suomen sodan veteraani. Jalkaväkeen ei olisi enää menemistä, molemmat jalat on amputoitu polvista, puupalikat vain tilalla. Äijän peltisessä hatussa on raha-aukko. Lippaassa ei näy lukkoa. Kansi ei silti aukea. – Ei ihmisiltä nykyään heltiä rahaa, oli lukko tai ei, ukko murahtaa. Kerron ukolle kuulleeni, että jossain hevospitäjässä vaivaisukon lipas täyttyy aina ravien aikaan. – Sehän on hyvä, ukko ilahtuu, – niin sitä pitää. Mutta sitten hän jatkaa murinaansa: – Ei se hyväntekeväisyys ole lopulta ratkaisu. Yllätyn. Miksi ukko sitten seisoo siinä? – Ettei köyhien tarvitse anella kirkon ovella hattu kourassa, ukko vastaa. – Minä olen heidän edustajansa. Minä muistutan, että tarvitsevia on. Mistä ne rahat sitten tulevat köyhien tueksi, jos tällaiset lippaat eivät täyty? – Veroista, ukko täräyttää. Tämähän onkin moderni ukko. Yhteinen pussi Vaivaisukko alkaa valistaa. – Ennen vanhaan seurakunta huolehti köyhistä ja vaivaisista. Kirkkoherra se organiseerasi muutkin seudun yhteiset asiat, rokotukset ja viljavarastot, tienrakennukset ja lukuopetuksen. – Edeltäjäni ehti olla kymmenen vuotta virassa, kun valtiopäivät tarttuivat asiaan, ukko luennoi. – Perustettiin kuntalaitos. Vastuu alkoi mennä sinne, minne se kuului: kaikille. Yhteiskunta kerää verot ja jakaa hyvinvointia. Niin sen pitäisi mennä. Yhteiseen pussiin kannetaan, yhteisestä pussista annetaan. – Veroissa ei ole kyse almuista. Kaikki vastaavat yhdessä siitä, että kukaan ei putoa kelkasta. Kuka ottaa syliin? Ukko vilkuilee silmäkulmistaan kirkkoaidan taakse parkkipaikoille. – Komeilla ajopeleillä tullaan. Ihmiset ovat hienosti tällättyjä. Puhekoneet alkavat piristä heti, kun kirkosta päästään. Luulisi yhteiseen pussiin kertyvän, kun kerran ihmisillä on varoja. – Mutta onkos niitä iloisia antajia? ukko alkaa ripittää. – Hoitaako kunta? Minusta näyttää, että vanhat ja vaivaiset sysätään vapaaehtoisten syliin. Se on tärkeä syli, ilman sitä tämä maa ei tulisi toimeen, moni jäisi heitteille. Mutta myös yhteiskunnan pitää hoitaa hommansa. Ukko kiihtyy niin, että takista alkaa maali halkeilla. Ankarien aikojen veteraani Maarian ukko henkäisee ja rauhoittelee itseään. – Mikäs minun on tässä ollessa, Suomessa on nyt sentään rauha. – Minun edeltäjäni seisoi tässä levottomina aikoina ja koki kovia, uk- Vaivaisukot palaavat tositoimiin ● Kirkkopalvelut ry on perustanut uuden, kristillistä lähimmäisenrakkautta toteuttavan hyväntekeväisyyspalvelun, Kotimaanavun, jonka tuottama apu kohdistetaan täysimääräisesti Suomeen. Kotimaanapu auttaa hädänalaisia suomalaisia ja Suomessa asuvia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Arviolta noin 230 000 suomalaista elää tilapäiseksi tarkoitetun sosiaaliturvan varassa. Lähes 10 %:lla kansalaisista on maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallisten määrä on noussut tasaisesti. Vuosittain yli 100 000 ihmistä Suomessa joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Lähes puolet heistä elää 0–100 eurolla kuukaudessa. – Perustimme Kotimaanavun tukeaksemme näiden ihmisten elämää seurakuntien diakoniatyön kautta, mikä toimii pitkälti kaikkialta poiskäännytettyjen päätepysäkkinä, niin sanottuna viimeisenä avustusluukkuna, keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalveluista sanoo. – Suomalaisten elintaso on eriarvoistunut voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka enemmistö voi paremmin kuin koskaan aiemmin, ongelmat tiivistyvät erilaisiin huono-osaisuuden notkelmiin, hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistossa kertoo. – Julkisen talouden vakauttamispyrkimyksillä ei paranneta näiden ihmisten tilannetta. Menojen leikkaukset kirpaisevat korostetusti jo ennestään pienitu- loisia ja sosiaalietuuksien varassa eläviä ihmisiä, jotka käyttävät leikkausten kohteena olevia palveluja ja tulonsiirtoja eniten, Saari muistuttaa. – Suomen perustuslain 19 § turvaa jokaiselle oikeuden perustoimeentuloon. Toisin sanoen julkisella vallalla on vastuu ihmisten hyvinvoinnista. Ikävä kyllä, tällä hetkellä hyvinvointivaltion pohja vuotaa kuin seula. Näyttää siltä, että jatkossa joudumme entistä laajemmin turvautumaan yritysten ja yksityishenkilöjen hyväntekeväisyyteen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elämän edellytysten turvaamiseksi, Tapio Pajunen toteaa. – Vaivaisukko syntyi aikanaan köyhien auttajaksi. Olemme siinä tilanteessa, että ukot on lai- tettava uudelleen töihin keräämään varoja vähäosaisten tukemiseen. Kirkko ei saa jättää ihmistä pulaan hädän hetkellä, Pajunen jatkaa. Kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan hädässä olevia taloudellisen-, tavara- tai ruoka-avun kautta. Lahjoituksen voi kohdentaa myös haluamalleen paikkakunnalle. Kotimaanavun varoin tehtävää avustustyötä koordinoidaan Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, joiden kautta apu menee perille. Yhteistyössä Kotimaanavun kanssa toimiva Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkosto puolestaan tarjoaa auttavia käsiä paikallistason avustustyöhön. Kotimaanapua ja Suurella Sydämellä -toimintaa hallinnoi Kirkkopalvelut ry. ko innostuu tarinoimaan. – Joku rusikoi hänen nenästään palan pois. Oikeaan poskeen jäi syvä lovi toisen pahoinpitelyn jäljiltä. Kerran hänet ongittiin Vähäjoesta, jotkut huligaanit viskasivat sinne. – Sattui sitä muuallakin. Hauhon ukkoa venäläinen huitaisi miekalla päähän. Silloin oli sota, isoviha, mutta että kiusanpäiten jotkut rikkovat… Pöytyälläkin takavuosina virkaveli ryöstettiin ja heitettiin metsään. – No, nyt vanha veteraani viettää turvassa eläkepäiviä. Lainaa Herralle Vaivaisukko vaipuu ajatuksiinsa. Hän katselee hautausmaalle, jonnekin sankarihautojen suuntaan. – Sotia, sotia, liikaa sotia, ukko puhuu kuin itsekseen. – Lepäävät rauhassa, sankarihaudoissa... Räntämäen graniitin alla… kohta viimeisetkin veteraanit… – Kai te autatte niitä, jotka joutuvat sodan jalkoihin? ukko kysyy, mutta ei näytä odottavan vastausta. Valkoinen, hilseilevä lankku kohoaa vaivaisukon pään yllä kuin puhekupla. Siihen on kirjoitettu koristeellisin kirjaimin: ”Joka köyhää armahta hän laina Herralle joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.” Tytti Issakainen 5 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Jussi Vierimaa Lahja lapselle jakaa hyvää mieltä Diakoniatyön joulukeräys tarvitsee talkoolaisia ja lahjoittajia Turun ja Kaarinan seurakuntien perinteinen Lahja lapselle -keräys järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa. Diakoniatyöntekijät ovat loka-marraskuun vaihteessa kirjeitse yhteydessä satoihin asiakasperheisiin ja kysyvät lasten lahjatoiveita. ● Kuten aina ennenkin lahjatoi- veensa voivat esittää lapset, joiden perheet ovat olleet diakoniatyön asiakkaina kuluvan vuoden aikana. Keräys toteutetaan talkoolaisten ja lahjoittajien avulla. Talkoolaiset vastaavat lahjatoiveiden edelleen välittämisestä sekä lahjojen vastaanottamisesta, paketoinnista ja kuljettamisesta. Lahjojen ostamisesta huolehtivat lahjoittajat, joille kerrotaan lasten lahjatoiveet. Perheiden tiedot jäävät ainoastaan diakoniatyöntekijöiden tietoon. Lahjoittajille kerrotaan vain lapsen ikä, sukupuoli ja lahjatoive. Lahjoja voivat saada alle 18-vuotiaat. Alle 10-vuotiaiden toiveet voivat olla konkreettisia tavaroita, kuten leluja, kirjoja tai pelejä. Yli 10-vuotiaat voivat toivoa myös lahjakortteja. Toivelahjojen hinnan yläraja on 50 euroa, lahjakorttien 40 euroa. Lahjakort- tien summia voidaan jakaa esimerkiksi kahden lahjoittajan kesken. Keräyksen ajatuksena on tuoda jouluiloa niillekin lapsille, joiden perheissä eurot eivät aina riitä edes arjen välttämättömyyksiin. Ilon lisäksi lahjoittajien mahdollistamat paketit tuovat mukanaan myös toivon säteitä. Kaikilla lapsilla on oikeus haaveilla ja joskus myös kokea, että toiveet voivat täyttyä. Vuosittain lähes tuhannen lapsen kasvot ovat keräyksen ansiosta sulaneet hymyyn jouluaattona, kun paketista on paljastunut oma toivelahja. Joillekin lapsille se onkin ollut joulun ainoa lahjapaketti. Sata työtä, tuhat lahjaa Valtaisan lahjarumban pyörittäminen ei onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Viime vuonna näitä hyvänmielen lähet- tiläitä oli mukana noin sata. Osa entisistä vapaaehtoisista astuu remmiin myös tänä vuonna, mutta nytkin tarvitaan lisää ahkeria käsiä. – Keräys työllistää seurakuntien diakoniatyöntekijöitä hyvin paljon joulun alla. Pelkästään heidän työpanoksellaan ei näin suurta keräystä olisi mahdollista toteuttaa. Tänäkin vuonna tarvitsemme noin sata talkoolaista, sanoo vs. vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Tuija Alihaanperä. Turun alueen työttömyysluvut kertovat karua kieltään siitä, että perheet joutuvat kamppailemaan selviytyäkseen arjen haasteista. Kun rahat ovat tiukoilla, joululahjat eivät ole ostoslistalla ensimmäisinä, vaikka vanhemmat haluaisivatkin ilahduttaa lapsiaan. – Keräyksen onnistuminen jännittää joka vuosi. Ilman lämminsydämisiä lahjoittajia emme pääsisi tavoitteeseemme. Toistaiseksi olemme voineet antaa lahjan kaikille diakonia-asiakasperheiden lapsille, joiden lahjatoiveet olemme saaneet, kertoo diakoniasihteeri Sari Niemelä. Tarjoudutko talkoolaiseksi? Lupaudutko lahjoittajaksi? ● Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä maanantaina 16.11. klo 17–19. Lisätietoja koulutuksesta antaa vs. vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Tuija Alihaanperä, [email protected], p. 040 341 7238. ● Toiveita välitetään lahjoittajille puhelimitse ja sähköpostilla 27.11.–4.12. välisenä aikana. Puhelimeen vastataan klo 11–15. Puhelinnumero ja sähköinen lomake löytyvät keräyksen alkaessa osoitteesta turunseurakunnat.fi. Niistä kerrotaan myös 27.11. ilmestyvässä Kirkko ja me -lehdessä. Paketoimattomat lahjat voi tuoda diakoniakeskukseen, Puutarhakatu 22, arkisin 30.11.–8.12. klo 9–18 välisenä aikana. Kaarinan kirkolla vastaanotetaan lahjoja 30.11.– 4.12. klo 11–18. Mervi Sipilä Terävästi ajan hermolla. 19€ Juhlavuoden tarjous nyt 3 kk Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. (normaalihinta 33€) T IL A U SK O R T T I √ Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tilaa soittamalla TIL A AJA /M AKSAJA Tku SA AJA (jos eri kuin maksaja) 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Nimi Nimi Osoite Osoite Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka Tilaa sähköpostilla Sähköposti [email protected] Tilaa internetistä www.kotimaa.fi/tarjous Kotimaa maksaa postimaksun Puhelin Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. 6 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Timo Jakonen Avun organisoija luottaa ihmiseen Pauli Heikkisen työtä SPR:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana ohjaavat lähimmäisenrakkaus ja into strategioiden suunnittelemiseen. ● Kulunut syksy on ollut Suomen Punaiselle Ristille poikkeuksellinen. Suomeen on saapunut tuhansia pakolaisia, ja Turun seudullekin lähes pari tuhatta. Tilanne elää edelleen, ja tulevaa on vaikea ennakoida. – Tulijoiden määrään vaikuttavat niin Ruotsin, Saksan kuin kriisimaidenkin tilanne. Heikkinen on työskennellyt SPR:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana kahdeksan vuotta. Sitä ennen hän työskenteli kolme vuotta Punaisen Ristin palveluksessa EU-hankkeessa, jossa kehitettiin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. Tätä ennen hän ehti työskennellä monenlaisissa tehtävissä, muun muassa toimittajana, toiminnanjohtajana ja talouspäällikkönä. Heikkinen on lisäksi rakennusmestari ja hallintotieteiden maisteri. Unelmana Ikea Syksyn turvapaikanhakijatulvan keskellä Heikkisen työpäivät ovat olleet intensiivisiä. Ne ovat täyttyneet muun muassa kokouksista, työryhmistä, tapaamisista ja vuoropuhelusta henkilöstön kanssa. Kyse on ennen kaikkea työn järjestelemisestä. Myös sidosryhmät ja vapaaehtoiset on pidettävä ajan tasalla. – Toimistoaikaa on lähinnä illalla kotona läppärin ääressä. Silloin vastaan sähköposteihin. Vaikka illat venyvät välillä pitkiksi, Heikkinen pitää huolta jaksamisestaan kuntopiirissä tai lähtemällä välillä poikansa kanssa risusavottaan tai esimerkiksi viikonloppuvierailulle äitinsä luo Kajaaniin. Joskus työasiat tulevat mieleen kirkossakin, mutta työn ja muun elämän rajaaminen tiukasti erilleen onkin Heikkisen mielestä tylsää. Kristillinen vakaumus on ollut osa Heikkisen elämää rippikoulusta lähtien. – Vaikka keskityn sanan kuuntelemiseen kirkossa, mieleen voi silti tulla parhaita työhön ja sen toteuttamiseen liittyviä oivalluksia, kun on aikaa ajatella. Vaikka Heikkisen nykyinen työ vaatii paljon strategioiden laatimista, hän kertoo pitkään pitäneensä unelmaammattinaan Ikean varastomiehen pestiä. Siinä olisi selkeät kuviot, eikä tarvitsisi miettiä miten asiat tehdään, vaan pelkkä suorittaminen riittäisi. – Oikeasti se ajatus on enemmänkin henkinen pakopaikka. Ehkä olen sen verran luonteeni vanki, että alkaisin Ikeassakin organisoimaan työtä uudestaan. Varastomiehen työ ei kuitenkaan olisi vähempiarvoista. En katso, että minun on pakko pysyä jossain tietyssä tehtävässä tai asemassa – se ei tuo arvoa tai tee minusta parempaa ihmistä. Humanitaarinen työ sopii hänelle hyvin. Strategiat ja kehittämistyö ovat Heikkisen ominta aluetta, vaikka asiat voivat alkuun olla epäselviä. – Voiton maksimoiminen omistajalle tai suuri palkka eivät ole minul- le tärkeitä. Olin kerran töissä perheyrityksessä, jossa tuotteen koko valmistusketju oli näkyvissä. En kokenut paloa siihen. Koska Heikkisen tehtäviin kuuluu myös töiden järjestelemistä, hän tietää, että onnistumiset ja dramatiikka voivat työyhteisössä vuorotella. Silloin on tärkeää ottaa hankalatkin asiat puheeksi rohkeasti. Hän iloitsee siitä, että saa työyhteisöltä myös vihjeitä silloin, kun ei ole itse osannut lukea tilanteita oikein. – Uskallan myöntää omat virheeni. Minulla ei ole suuria luuloja itsestäni. Heikkouteni on se, että en palkitse ja kiitä muita tarpeeksi. Teen sen, mitä osaan. En pidä itseäni erinomaisena. Tämänhetkiseen työtilanteeseen hänelle on tuonut näkökulmaa yli kymmenen vuoden asuminen Afrikassa. Luottamus ihmisiin Ensimmäistä kertaa Heikkinen lähti maailmalle 1980-luvulla, kun hänen vaimonsa halusi lähetyslääkäriksi Keniaan. Siellä vierähti yli kuusi vuotta. – Olin luterilaisen kirkon lähetystyössä. Opin myöhempää työuraa ajatellen paljon, ja tykkäsin asua siellä. Afrikka kutsui toistamiseen vuosituhannen taitteessa, kun Heikkinen lähti kolmeksi ja puoleksi vuodeksi Tansaniaan työskentelemään ulkoministeriön alaiseen tiestön kehittämishankkeeseen. Sen jälkeen hän lähti Hollantiin opiskelemaan hallintotieteitä. – Opiskelin kehitysmaiden kaupun- SPR:n Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen työskenteli aiemmin Punaisen Ristin EUhankkeessa, jossa kehiteltiin turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmää. kiyhteisöjen hallintoa, muun muassa harmaaseen talouteen ja slummeihin liittyviä kysymyksiä. Kokemus ulkomailla asumisesta on Heikkisen mukaan helpottanut ihmisten kohtaamista, vaikka yhteinen kieli puuttuisi. – Ihminen löytyy silmiin katsomalla. Afrikassa minua varoiteltiin siitä, ettei näihin ihmisiin voi luotaa. Päätin kuitenkin antaa ihmisten todistaa, ovatko he epäluotettavia. Vain hyvin harvoin minulle on tullut petetty olo. Tai sitten en ole huomannut sitä, joten sillä ei ole väliä, hän nauraa. Vaikka elämä Afrikassa vaati joustavuutta, eivätkä esimerkiksi aikataulut aina pitäneet, Heikkinen viihtyi siellä ja nautti ihmisten kanssa työskentelemisestä. Hän opetteli myös puhumaan swahilia, josta on ollut nykyisessäkin työssä muutaman kerran hyötyä. – Tykkäsin ihmisistä, enkä halunnut rajata työtä ja yksityiselämää erilleen. Afrikassa on tapana, että jos on juhlat, kaikki kutsutaan mukaan, eikä ketään suljeta pois. Tämä ajattelutapa sopii hyvin yh- teen myös SPR:n arvojen kanssa. Punaisen Ristin tehtäviin kuuluu tiedonjako ja kulttuurieroista kertominen. – Pyrimme dialogiin. SPR:n toimintaan kuuluu se, että kaikki ovat samanarvoisia. Poliittisiin tai uskonnollisiin asioihin ei oteta kantaa, eivätkä omat kristilliset arvoni ole ristiriidassa Punaisen Ristin arvojen kanssa. Heikkinen ihmettelee kristittyjä, jotka Suomessa katsovat pakolaisia nenänvartta pitkin. Hän itse ajattelee yhä samoin kuin Afrikassa ollessaan: ihmiset ovat luotettavia, ellei toisin todisteta. – Silloin minun on helppo olla, ja työt sujuvat. Teemme töitä esimerkiksi sen eteen, että turvapaikanhakijat pääsisivät mahdollisimman pian tekemään töitä. Eivät he halua olla toimettomina. Hänen mielestään tämänhetkinen tilanne myös aukaisee ovia kirkolle. – En osaa nähdä turvapaikanhakijoita uhkana. Rasismi on jumalatonta ja vastoin kristinuskon perusteita, siis syntiä. Tässä voi nyt olla tilaisuus evankeliumille. Kirkko hoitaa Kirkko on Heikkiselle hiljentymisen paikka, jossa hän kokee tulevansa hoidetuksi. Siksi hän valitsee sunnuntaina helposti mieluummin jumalanpalveluksen kuin kierroksen golfia. Heikkinen on myös ollut mukana muun muassa Maarian seurakunnan toiminnassa vapaaehtoistyötä organisoimassa. – Halusin sinne lisää yhteisöllisyyttä. Olen ollut seurakunnassa penkin kuluttajana ja kahvin keittäjänä. Luottamustehtävät olen jättänyt muille. Nykyisin Heikkinen käy jumalanpalveluksissa kotikulmillaan Raisiossa. Yhä useammin hän piipahtaa vaimonsa kanssa myös Turussa Lutherin kirkossa. Vakaumus tulee esiin Heikkisen työtavoissakin. Lähimmäisenrakkaus on kahdeksan ihmisen esimiehelle ja liki sadan työntekijän johtajalle tärkeää. – Haluan olla rehellinen, suora ja avoin. Yritän ymmärtää ihmisiä myös työroolin takana. Keskustelen alaisteni kanssa työstä, jaksamisesta ja elämästä. Haluan elää avointa ja toiset ihmiset huomioivaa elämää rohkeasti. Töissä Heikkinen kertoo olevansa helposti innostuvaa tyyppiä, joka haluaa laittaa itsensä likoon ja viedä asioita eteenpäin. Hän katsoo olevansa ensisijaisesti suunnannäyttäjä. Kaikessa ei silti tarvitse olla mukana. Aikaa on syytä jäädä myös perheelle: vaimolle, kolmelle lapselle ja viidelle lapsenlapselle. Heikkinen sanoo, että vaikka hän joutui aivoleikkaukseen, jonka yhteydessä toinen silmä sokeutui, häntä on kohdeltu elämässä silkkihansikkain. – Asiat ovat Taivaan Isän kädessä. En ole ollut peloissani, sillä koen olevani johdatuksessa. Minna Uusivirta Kokemus ulkomailla asumisesta on auttanut Pauli Heikkistä hänen työssään. Pansion vastaanottokeskuksen käytävillä hän on kuullut monenlaisia elämäntarinoita eri maista. 7 Timo Jakonen Heinänokan asukkaat imevät oppia suomen tunneilla KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Mikä sinun nimesi on? Pöydällä on pinossa lappuja, joissa kussakin lukee yksi viikonpäivä suomeksi. Seinälle on heijastettu valmiiksi odottamaan video Arttu Wiskarin kappaleesta Mökkitie. Alkamassa on Turun yliopiston opiskelijoiden pitämä Suomen kielen tunti turvapaikanhakijoille Heinänokan leirikeskuksessa. ● Pöytärivien taakse saapuu ensin muutamia eri-ikäisiä miehiä ja muutama poika. Kohta heitä on jo parikymmentä, tunnin lopussa vielä kymmenkunta enemmän. Joskus paikalla on ollut viisikymmentäkin oppijaa. Paikalle ei tällä kertaa ole naisia. Valtaosa Heinänokan asukkaista on miehiä, mutta mukana on myös perheitä. Soveltavaa opetusta Luokan edessä odottavat kotimaista kirjallisuutta opiskelevat Julia Litokorpi ja Anni Mylläri. Litokorpi on tunnin vastuuopettaja ja Mylläri avustaa häntä. He käyvät ennen tunnin alkua läpi tulevia tehtäviä keskenään. – Jos ei mene niin kuin Strömsössä, pitää muuttaa suunnitelmia, Litokorpi muistuttaa. Hän on ollut pitämässä jo yhden tunnin Heinänokassa. Mylläri on paikalla ensimmäistä kertaa. He aloittavat tunnin tervehtimällä tulijoita. Oppilaiden enimmäinen tehtävä on kuunnella Wiskaria, ja yrittää tunnistaa laulusta sanoja. Sen jälkeen vuorossa on esittäytymisen opettelemista. – Mikä sinun nimesi on? Litokorpi kysyy kiertäessään pöytien välissä. Suomen opetuksen Heinänokan turvapaikanhakijoille aloittivat SPR:n työntekijät. Sen jälkeen tunteja ovat pitäneet Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelijat osana Turun yliopiston ylioppilaskunnan eli TYYn organisoimaa hanketta. Siihen on kuulunut myös esimerkiksi opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden tekemä kirjastovierailu, taideprojekti sekä lääketieteen opiskelijoiden vetämä nallesairaala ja ensiapuprojekti. TYYn hanke on toteutettu yhteistyössä yliopiston oppilaitospappien kanssa. He ovat olleet perehdyttämässä opiskelijoita ennen vapaaehtoistyön alkua. – Tarkoituksena on, että opiskelijat voisivat lisäksi jälkikäteen purkaa kokemuksiaan oppilaitospappien kanssa, kertoo Litokorpi, joka on myös TYYn hallituksen jäsen vastuualueenaan kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö. Litokorpi ja Mylläri ovat osa reilun kymmenen hengen Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoista koostuvaa ryhmää, joka on lupautunut pitämään tunteja viikoittain ainakin jouluun asti. Opetuskokemuksesta he saavat ehkä myös opintopisteitä tutkintoon. – Valtaosa meistä on tehnyt opettajan pedagogiset opinnot. Minä olen ollut myös sijaisena yläkoulussa ja lukiossa, mutta tämä on aivan erilaista opetusta kuin olen koskaan ennen tehnyt. Oppilaat ovat aikuisia, ja vain muutama tunnille tulijoista osaa englantia. Jotkut eivät osaa lukea tai kirjoittaa mitään kieltä, Litokorpi kertoo. Hän sanoo käyttävänsä tunneilla tämän takia paljon kuvia, pelejä ja toistoja, sekä kehon kieltä, vaikka se tuntuu välillä hassulta. – Tunnin loputtua olen ihan puhki. Suomi–englanti–arabia Suurin joukko suomen tunnin oppilaista on irakilaisia, mutta mukana on myös Iranista, Afganistanista, Somaliasta ja Pakistanista tulleita. Litokorven ja Myllärin lisäksi luokan edessä muita neuvomassa seisoo Bahaulddin Farhan Yahyia, joka tulkkaa annettuja tehtäviä englannista arabiaksi. – Onneksi hän auttaa meitä. Muuten opettaminen olisi todella paljon hitaampaa, Litokorpi kertoo. – Muutamilla täällä on kandidaatin tutkinto, mutta monilla ei ole mitään koulutusta, tai koulu on jäänyt kesken levottomuuksien takia, Yahia sanoo. Hän itse kertoo valmistuneensa Irakissa maisteriksi kirjallisuustieteestä ja työskennelleensä toimittajana sekä opettaneensa englantia yliopistolla. Yahian äidinkieli on arabia, mutta hän osaa englannin lisäksi myös kurdia ja vähän ranskaa. Tohtoriopinnot yliopistolla ovat jääneet kesken. – On mahtavaa, että meille pidetään näitä tunteja. Se tuo myös ajanvietettä. On hyvä, että opettaja viittoo ja käyttää kehon kieltä opetuksessa. Se motivoi meitä, Yahia iloitsee. Seuraavaksi opetellaan toivotuksia. Litokorpi ja Mylläri lukevat ääneen pieniä vuoropuheluita. Oppilaiden pitää saada selville, ketkä niissä puhuvat ja mikä vuorokauden aika on. Pöytien ääressä miehet kirjoittavat vihkoihinsa. – Hyvää päivää, Heikki. Mitä kuuluu? Litokorpi kysyy. – Kiitos hyvää, Satu, Mylläri vastaa. Kun tehtävää tarkistetaan, rivistö käsiä nousee ylös. Moni huikkaa vastauksia ääneen. Sitten alkaa viikonpäivien opettelu. – Tiistai! Keskiviikko! Torstai! toistavat miehet kuorossa. Meno muistuttaa mitä tahansa vieraan kielen oppituntia, paitsi että ääntä miesjoukosta lähtee kuin Jukolan veljistä. Intoa on tosin selvästi enemmän. Moni ottaa kännykän kameralla kuvia taululla olevista sanalistoista. Tunnin loppupuolella käydään vielä läpi tavallisia suomenkielisiä verbejä, kuten nukkua, syödä, juoda, antaa ja haluta. – Tiesitkö, että turkiksi sana anna tarkoittaa äitiä, kysyy Omar Mohammed eturivistä. Litokorpi opettaa myös olla-verbin taivutusta ja käyttöä. Oppilaille selviää, että samalla sanalla voi kertoa nimen, iän ja kansallisuuden. Samalla käydään läpi, miten eri kansallisuuksia kirjoitetaan suomeksi. Motivaatio korkealla Viimeisenä tehtävänä kerrataan jo aiemmilla tunneilla opittua, eli numeroita yhdestä kymmeneen. Lopuksi Litokorpi soittaa luokalle Chisun kappaleen Yksinäisen keijun tarina. – Voisitko kirjoittaa tämän laulun nimen tähän? Pyytää Mohanad Neama Hearz. Puhelimen ruudulla näkyy vain arabiankielistä tekstiä, mutta näppäimistön aakkoset ovat latinalaiset. Niitä on opetettu aiemmilla tunneilla, mutta kirjoittaminen on alkuun hidasta. Uutta on kirjainten ja äänteiden lisäksi kirjoitussuunta. Myös esimerkiksi y-kirjain tuottaa hankaluuksia varsinkin ääntämisessä. – Nyt huomasin, että jos haluan tunnilla olijoiden kirjoittavan jonkun sanan ylös, minun pitää laskea kymmeneen tai viiteentoista, ennen kuin aloitan seuraavan sanan kirjoittamisen, jotta he ehtivät mukaan, Litokorpi sanoo tunnin jälkeen. Kotimaista kirjallisuutta opiskelevat Julia Litokorpi ja Anni Mylläri ottivat vastaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan haasteen ja lähtivät opettamaan suomen kieltä Heinänokan leirikeskukseen majoitetuille turvapaikanhakijoille. Hän sovelsi myös alkuperäistä suunnitelmaa tunnin kulusta kesken kaiken. – Hylkäsin lennosta monta tehtävää, koska huomasin, etteivät ne toimisi täällä. Olisin odottanut silti suurempaa häslinkiä, kun ryhmä on suuri ja opettajia on vain kaksi. Kaikkia ei ehdi auttaa. – Olisi tämä voinut helpompaakin olla, mutta oppilaat olivat innokkaita, vaikka keskittyminen välillä ehkä herpaantuikin, Mylläri pohtii. Litokorpi on samaa mieltä. – Oppilaiden motivaatio lämmittää kyllä mieltä. He suorastaan imevät oppia. Yläkoulussa tai lukiossa ei koskaan ole näin motivoitunutta porukkaa. Täällä oppilaat ovat myös todella rohkeita käyttämään uutta kieltä, hän lisää. Mohanad Neama Hearz ja Omar Mohammed ovat seuranneet tuntia tiiviisti. He kertovat suomen opetuksen auttavan, mutta harmittelevat sitä, ettei käytössä ole kirjoja. Tunteja saisi heidän puolestaan olla enemmänkin. – Olemme etsineet opetusvideoita Youtubestakin, mutta siellä käydään läpi vain alkeita, miehet kertovat. Mylläri kertoo, että tunnista jäi hyvä tunne ja hän haluaa tulla uudestaan opettamaan Heinänokkaan. – Monet oppilaista olivat tosin meitä vanhempia, joten varsinaista opettajaoloa ei tullut, hän toteaa. Litokorpi kertoo ajattelevansa omaa rooliaan ennemmin oppimisprosessin ohjaajana. Samalla kyse on kulttuurin opettamisesta. Luokan edessä ei Suomessa aina pönötä arvokkaasti käyttäytyvä vanha mies, vaan siellä voi heilua myös nuori nainen. Seuraavalla tunnilla hän aikoo käydä läpi erästä suomalaisessa yhteiskunnassa olennaista kielen käytön muotoa: lomakkeen täyttämistä. Minna Uusivirta 8 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Döden. Hur ser den ut? Är döden ett dyrbart ögonblick eller en extrem händelse? ● Frågan är vår utgångspunkt där vi sitter kring ett köksbord tillsammans med Ruth Illman och Nina Kivinen. De är ungefär i samma ålder och har vuxit upp på samma gata i Åbo. En sak som nu i vuxen ålder sammanför dem är att deras föräldrar är döda. Alla fyra har dött i cancer. Nina var bara elva år när hon miste sin mamma 1986, hennes pappa dog för tre år sedan. Ruth miste sin pappa som 26-åring och mamma för fyra år sedan som 34-åring. – När pappa gick bort var det för mig ett dyrbart ögonblick. Mammas död var en extrem händelse, inget vackert ögonblick på nåt sätt, säger Nina. Hon var på resa med sin farmor och faster när hennes mamma dog. Mamman hade redan länge varit på sjukhus. Efteråt förstod hon varför mamma kramade henne så länge och inte ville släppa taget när de sa hej då inför resan. Mamma visste att det var sista gången de sågs. – Jag var så arg. I många år var jag arg, varför släppte de i väg mig på den där resan! Men nu när pappa dog, nu var jag här. Jag hade inte velat missa det, säger Nina. Liksom Ninas pappa dog Ruths pappa på Karinahemmet. De kallar det dödens väntrum, ingen kommer levande därifrån. Men de beskriver det ändå som ett fantastiskt ställe med personal som är lugn, saklig och har tid. Ruth hälsade på sin pappa timmarna innan han dog. Nina var där när hennes pappa dog. – Han tog några andetag som vi trodde var det sista, sen bara slutade han andas. Det har också berättats åt mig att min mamma inför sin död hade vaknat upp utan smärtor och sagt att hon vill hem. Jag vet inte om det är sant, men det känns bra. Den tanken har gett mig tröst, att hon dog utan smärta, säger Nina. Ruths mamma dog hemma, precis som hon hade önskat. – Hon hade varit sjuk länge, vi visste att hon skulle dö snart. Under en lägre tid gick jag hem till henne under lunchen. En dag märkte jag redan i hallen att hon inte hade stigit upp och hämtat posten. Nånting var fel. Hon levde men jag hörde att andningen inte var bra. Jag visste att hon hade ett vårdtestamente, hon hade förberett allt, satt bokmärken i psalmboken inför begravningen och gjort en lista på lösenord som vi kunde behöva. Ambulanspersonalen sa att hon inte kommer att vakna mer, hon har inte ont. Ruth och hennes syskon fick bestämma och beslöt att mamma får vara kvar hemma. Tre dagar senare dog hon. – Visst var det hemskt, men inte skrämmande. Jag har varit med om många värre saker under 15 år av cancer. Nu var vi ju hemma i mitt barndomshem. Jag levde länge på tanken att hon fick somna bort hemma som hon ville. Hon vaknade till med ett ryck, tog ett sista andetag och sen var det bara slut. Det var lugnt och ingen dramatik, säger Ruth. Nina beskriver sin pappa som ateist ut i fingerspetsarna. Några dagar fö- re döden ville han ändå tala med en präst. – Vi var där och vi hade ett jättefint samtal. Då fick jag säga till honom att jag var arg för att han inte sett till att jag var hemma när mamma dog. Allt blev sagt. Jag tror inte att det var viktigt att det var en präst han talade med, men någon som kunde hjälpa oss att föra det här samtalet, säger Nina. Ögonen tåras men hon ler. Kan man förbereda sig för döden? – Pappa hade känt sig sjuk och magrat under en längre tid men vi fick beskedet att han inte hade cancer. Det var en stor lättnad. Men läkarna hade fel. När han sedan fick diagnosen gick allting väldigt snabbt, på bara tre veckor var han borta. Före han kom till Karinahemmet ringde han vänner och talade om att han ska dö men att han hade levt ett långt och rikt liv. Det hade varit jobbigare om han själv hade haft dödsångest. Några månader tidigare var han rädd men sedan fann han frid, säger Nina. – Jag tror att man kan förbereda sig. Jag har i hela mitt vuxna liv tampats med sjukdom. Pappa var sjuk i åtta år, nog var vi förberedda när han dog. Mindre än ett år senare fick mamma cancer. Hon var väldigt sjuk, kunde inte prata eller äta, ansiktet förvreds. Det var hemskt. Kanske därför kom döden som en lättnad. Men jag tror det är skillnad på död och död, det är säkert annorlunda om någon dör i en olycka eller att någon skulle vara skyldig till döden, då skulle så många andra känslor blandas in. Det som gör döden lättare är relationen som var när föräldrarna ännu levde. Mia Henriksson De döda finns i rummet bredvid Nina Kivinen och Ruth Illman. – Det har känts viktigt att vi inte hade någonting olöst. Vi hade en bra relation och det är skönt att jag kan minnas mina föräldrar på ett odelat trevligt sätt, säger Ruth. – När vi kom till Karinahemmet var både jag och min bror med. Vi var måna om att förklara för personalen att vår syster nog är på väg, hon har bara inte hunnit hit från Helsingfors. Det är inte det att hon inte vill vara här. Då gick det upp för mig att det inte är självklart att den döende har en sådan relation till sina barn, att de kommer och finns där. Men det var självklart att vi fanns där, vi hade världens bästa pappa, säger Nina. – Och vi säger vi hela tiden. Vi båda har ju syskon. Jag har många gånger tänkt vilken tur det är att jag inte har behövt klara det här ensam. Det är en fin sak att man har någon att prata med och dela sorgen och minnen, men också allt det praktiska med, säger Ruth. Är döden orättvis? – Nej. Jag upplever ingen orättvisa i att mina föräldrar är döda. De hade levt ett långt och rikt liv och kände också själva det, även om mycket blev på hälft, säger Ruth. – Visst fan är döden orättvis! Den är jätteorättvist. Pappa skulle inte ha sagt att det var orättvist att han dog, men nog att mamma dog. – Om jag var Nina skulle jag också tycka att döden är orättvis. Min dotter är elva år nu, lika gammal som Nina då, och hon var äldst av tre barn. Jag kan inte förstå hur ni har klarat er? – Jag har passerat min mammas ålder nu. Det var magiskt. Många år efter att hon dog hade jag dödsångest, särskilt rädd var jag att pappa skulle dö men också att jag själv skulle dö. När pappa dog tänkte jag att nu har det värsta hänt, det jag har varit livrädd för sedan 1986. Pappa dog och jag klarade det, säger Nina. – Det är tur att resten av livet inte kommer på en gång. Man märker först efteråt vad man tagit sig igenom. Ingen kan ta in vad evigheten betyder, det kommer en bit i taget, säger Ruth. Var finns dom nu? – Min mamma är i himlen. Det sa hon själv och det har vi talat om med barnen. Det var på nåt sätt enkelt, hon hade en frireligiös tro. Min pappa var inte religiös på samma sätt, även om han var teolog, så jag vet inte riktigt, säger Ruth. – Min mamma talade om himlen. En vän sa till mig en gång att våra nära som har dött finns i rummet bredvid. Jag är inte säker på att mamma och pappa är tillsammans, mamma for till himlen men pappa, han finns nog i rummet bredvid, säger Nina. – Det där med rummet bredvid kan jag köpa. Döden är inte det dramatiska och totala. Inte tar ju relationen slut fast någon dör. Dom finns här med oss, eller åtminstone inte hemskt långt borta. Mia Henriksson ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ Gud är nära dig! Gud är inte långt borta från någon enda av oss. (Apg 17:27) N ej, det är han inte! Gud vill vara nära oss, och ha kontakt med oss. Vad kunde vara viktigare än att ha kontakt med Gud själv, Skaparen av universum? Men vad gör det för skillnad för oss ifall vi har kontakt med Gud eller inte? Eftersom Gud har skapat oss, vet han vad som är bäst för oss. Han talar till oss, främst genom Bibeln, och ger oss där del av eviga sanningar. Om vi följer hans bud, som att älska sin nästa som sig själv, vända andra kinden till med flera, har vi en stabil grund för våra liv och för hur vi ska leva tillsammans med de människor vi har runt omkring oss. Genom att ha kontakt med den Gud som älskar oss över allt, får vi tryggheten av att veta att vi alltid är älskade. Gud kan svara på våra böner, och ge oss det vi verkligen behöver. Hur kommer man då i kontakt med Gud? Det är inte svårare än att vända sig till honom i bön. Det kan man göra varsomhelst och närsomhelst. Många tycker dock att det är lättare att komma i kontakt med Gud om man gör det i sällskap med andra. Att gå i gudstjänst är en ypperlig chans att lära känna Gud. Där får man tillsammans med andra sjunga till Gud, be, lyssna till Guds Ord och delta i nattvarden. I nattvarden kommer Gud själv oss nära på ett speciellt sätt, eftersom vi får ta del av Jesu eg- na kropp och blod där. Det finns också många andra sätt att tillsammans lära känna Gud, t.ex. i olika former av grupper. I Åbo finns det många olika församlingar. De verkar på flera olika språk och i dem erbjuds många olika sätt att få kontakt med Gud. I ÅSF firas regelbundet gudstjänst, och det finns flera olika slags grupper med olika inriktningar. Välkommen med att söka Gud! Pär Lidén tf. församlingspastor 9 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Suru muuttuu ikäväksi, mutta ei katoa ● Pari vuotta sitten syyskuus- sa 16-vuotiaalla heppatytöllä Eveliinalla oli hyvä päivä. Opinnot Ypäjän Hevosopistolla olivat alkaneet, ja edessä olivat esteratsastuksen harjoituskilpailut tutulla Merjan Tallilla Koskella. Eveliinan isä Juha Lahti valokuvasi tyttärensä suoritusta luottoponin selässä. Kaikki näytti menevän hyvin, vitosesteeltä tuli todella hyvä kuva. Kahdeksannella esteellä jokin meni pahasti vikaan. Ponin etujalat jäivät esteellä eri puolille puomia. Silmänräpäyksessä Eveliina kaatui maahan ja poni tytön päälle. Juha Lahti heitti kameransa menemään ja riensi paikalle. Tallilla oli hoitohenkilökuntaa ja ammattilaisia hälytettiin lisää. Hyvin pian oli selvää, että mitään ei ollut tehtävissä. Juha Lahti oli käsittämättömän äärellä. 70 senttimetrin este oli Eveliinalle rutiinikorkeus. Eihän näin pahoja onnettomuuksia tapahdu kilpailutilanteessa. Jälkeenpäin turmapäivä tuntuu epämääräiseltä sumulta. Yksityiskohtia on vaikea muistaa. – Ei sitä uskonut, että näin voi käydä, Lahti toteaa hiljaa. Jalkapallo vaihtui kohtalokkaaseen leikkiin Turkulaisen Kimmo Terhon perheeseen iski samanlainen salama heinäkuussa vuonna 2009. Hän oli lähdössä avovaimonsa Susannan kanssa Aurajokirantaan katsomaan Tall Ships Races -tapahtuman purjelaivoja. Pariskunta maanitteli mukaan 12-vuotiasta poikaansa Nikolasta, mutta poika halusi välttämättä mennä pelaaman jalkapalloa. Jokirannassa kävellessään he yrittivät soittaa pojalleen ja olivat ihmeissään, kun tämä ei vastannut. Jonkin ajan päästä Nikolaksen puhelimesta soitti poliisi ja pyysi heitä tulemaan kotiin. Matkalla Kimmo Terho teki mielessään kauppoja Jumalan kanssa siitä, että Nikolas olisi vastoin tapojaan tehnyt kavereidensa kanssa jonkin kolttosen. Sisimmässään hän tiesi, ettei näin ole. Perillä selvisi, että Nikolas oli mennyt ystäviensä kanssa leikkimään purkukunnossa olleisiin Raunistulan viljasiiloihin ja tippunut korkealta pää edellä maahan. Kimmo Terho ei halunnut käsittää eikä uskoa tapahtunutta, vaikka järki sanoi, että poika on kuollut. Hetkessä tuli kirottua Jumala ja kaikki muutkin. Päällimmäisen tunteen muistaa edelleen. – Se oli valkohehkuinen tuska. Kriisiapu auttoi ensihätään Kimmo Terho kiittelee sekä suruviestin tuoneita poliiseja että heidän mukaansa ottamia kriisityöntekijöitä, jotka jäivät seuraavaksi yöksi hänen ja hänen puolisonsa tueksi. Juha Lahti perheineen sai kriisiryhmän luokseen onnettomuutta seuranneena päivänä. – Se auttoi todella paljon. Olen vielä viime keväänäkin ollut yhteydessä yhteen heistä, Lahti sanoo. Jussi Vierimaa Kimmo Terho ja Juha Lahti ovat kummatkin saatelleet oman lapsensa haudan lepoon. Pahinta, mitä surevalle isälle voi sanoa, on ”mä tiedän miltä susta tuntuu” – useimmilla kun ei ole hajuakaan. elämässä kiinni, mutta ei tarvinnut nähdä ketään. Halusin nähdä ihmisen, joka on menettänyt lapsen ja joka elää vielä. Lähipiireistään perheet saivat käytännön apuja esimerkiksi ruoanlaittoon, kun oman perheen elämä oli ihan sekaisin. Tieto tapahtuneesta levisi nopeasti. Tuttavien, sukulaisten ja ystävien osanottoja oli todella vaikea ottaa vastaan. Ne tekivät oman lapsen kuolemasta totta. – Todellisuus pamahti silmille. En tiedä montako kymmentä kertaa kävelin tontin ympäri, potkin kiviä ja paruin, Lahti muistelee. Kimmo Terho muistaa juosseensa pari kertaa kaupasta ulos, koska ei halunnut kohdata ketään tuttua. Hän ajeli puolisonsa kanssa paljon autolla. Tuli sellainen olo, että on Suruun reagoidaan yllättävin tavoin Kimmo Terho ja Juha Lahti huomasivat, että ihmisillä on yllättäviä, välillä outojakin tapoja reagoida kuolemaan ja toisen suruun. Monen ihmisen kohdalla ennakko-odotukset eivät pitäneet paikkaansa. – Sellaiset ihmiset häipyivät, joiden luuli olevan tukena. Yhtäkkiä jostain tuli sellaisia ihmisiä, joista tulikin tärkeitä, ja he repivät meidät väkisin takaisin elämään, Kimmo Terho sanoo. Yllättäen Nikolaksen parhaan kaverin vanhemmista tuli todella tärkeitä. He tulivat puoliväkisin kylään, raahasivat omaan kotiinsa ja pitivät huolta. Juha Lahti muistaa ensimmäisen työpäivän viikko onnettomuuden jälkeen. Jotkut työkaverit kiersivät useamman päivän eri puolelta hallia, jotta ei tarvinnut kohdata. Hyvin lämpimästi suhtautuivat sellaiset työkaverit, joilta Lahti ei olisi sitä odottanut. Yritysjohdolle hän antaa täyden kympin. – He eivät erikseen kyselleet asiasta, mutta jos oli tarve puhua, niin he kyllä kuuntelivat. Pahin reaktio surevan vanhemman suruun on sanoa ”tiedän miltä susta tuntuu”, koska aika harva todella tietää. Kimmo Terho sai vastapuolen hiljenemään realistisella kysymyksellä. – Rupesin kylmästi kysymään, että montako lasta sinulta on kuollut. Kaksikko toteaa, että osanottoon ei välttämättä tarvitse sanoja. Ym- 10 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Jussi Vierimaa Sen kanssa oppii elämään, että hän ei ole läsnä, mutta hän on aina paikalla ajatuksissa. – Kimmo Terho märtävä katse ja halaus riittävät järkyttyneelle vanhemmalle hyvin. – Näin monet meillä reagoivatkin. Tunteen kyllä aistii, ei sitä tarvitse sanoa, Lahti sanoo. Monta tapaa käsitellä surua Kun sokkivaiheen ohi oli päästy, piti jotenkin jatkaa elämää surun keskellä. Juha Lahti ajautui tekemään todella paljon töitä. Hän jaksoi kovaa tahtia vuoden, minkä jälkeen asiat tuntuivat kaatuvan päälle. – Ehkä sitä yritti tehdä jotain ihan muuta kuin ajatella itse asiaa, mikä oli varmaan virhe. Tai sitten se oli miehen tapa reagoida asiaan, en tiedä, Lahti pohtii. Yksi surutyön muoto oli laulujen tekeminen. Lahdella oli pitkään ollut melodia valmiina omiin hautajaisiinsa, mutta sanat puuttuivat. Teksti syntyi pian Eveliinan kuoleman jälkeen. Laulusta tulikin tyttären muistokappale, jonka Lahti lauloi itse muistotilaisuudessa. Tekstejä on sittemmin syntynyt monia. Kimmo Terho ei nukkunut ensimmäiseen kuukauteen Nikolaksen kuoleman jälkeen juuri lainkaan. Hän päätti elää loppuelämänsä hyveellistä elämää, ”hyvänä ihmisenä”, kunnioittaakseen poikansa muistoa. Hän etsi henkisestä kirjallisuudesta jonkinlaista tarkoitusta kaikelle. – En ole sitä tarkoitusta varmaan vieläkään löytänyt, ja jossain kohtaa huomasin, että ei minusta tullut pyhimystäkään. Ihmisiä tässä ollaan, eikä aina niin hyveellisiäkään. Vertaistuki oli käänteentekevää Kimmo Terho alkoi etsiä ulkopuolista apua. Hän tapasi psykologin kerran, mutta koki, ettei heillä ollut mitään puhuttavaa, kun sinänsä ammattitaitoinen psykologi ei ollut kokenut vastaavaa kuin hän. – Halusin nähdä ihmisen, joka on menettänyt lapsen, ja joka elää vielä. Kriisikeskuksen kautta Terho ja hänen puolisonsa saivat kaksi ”aivan ihanaa” vertaistukihenkilöä. Paljon apua oli myös keskusteluista Tyksin sairaalapastorin Harri Heinosen kanssa sekä seurakunnan vertaisryhmästä, jossa sai puhua saman kokeneiden kanssa. Lahdella keskusteluavun hakemiseen meni kauemmin. Hänen vaimonsa Marika aloitti keskustelut Turun Kriisikeskuksen vertaistukihenkilön kanssa ensin. Henkilö oli Kimmo Terhon puoliso Susanna. Juha Lahti muistaa, miten hänen vaimonsa koitti vinkata ”sellaises- ta Kimmosta”, jonka kanssa hän voisi jutella. Lahti totesi vaimolleen, että ei hän mitään apua tarvitse. Vaimo kirjoitti Kimmon numeron kuitenkin varmuudeksi lapulle miestään varten. – Lopulta soitin Kimmolle ja sovin tapaamisen. Se on yksi parhaista päätöksistä, jonka olen koskaan tehnyt. Löytyi joku toinen ihminen, joka on kokenut saman, ja on about normaali, hän naurahtaa. Sekä Lahdelle että Terholle vertaistuen löytyminen oli käänteentekevää omassa surutyössä. Siksi Terho kouluttautui aikoinaan itse Kriisikeskuksen vertaistukihenkilöksi ja Lahti sittemmin. Terho on myös ryhmänohjaaja. He haluavat antaa takaisin jotain siitä, mitä ovat saaneet. – Mukavaa saada toinen mies mukaan. Toiminta on vieläkin aika paljon naiselta naiselle, Terho toteaa. as tyttärensä ylittää jo nyt korkeampia esteitä, kuin mikä koitui 16-vuotiaan Eveliinan kohtaloksi. Pelolle ei kuitenkaan voi antaa valtaa. – Kun katsoo, miten paljon tytöt harrastuksestaan nauttivat, niin en tule sitä kieltämään. Kimmo Terholla on 24-vuotias tytär ja kolmevuotias lapsenlapsi. Nikolaksen kuoleman jälkeen pelko toisenkin lapsen menettämisestä oli aluksi ”järkyttävä”. Tragedian myötä konkretisoitui, että niin voi oikeasti käydä, uudelleenkin. Pelon kanssa piti oppia elämään. – Ennen kuin tämän kokee, niin kaikki paha tapahtuu joillekin muille. Sen kaksikko allekirjoittaa, että toiset lapset pitävät heitä elämässä kiinni. Kun huollettavia on muitakin, lapsen menehtymisen myötä ei voinut lyödä hanskoja tiskiin ja luovuttaa. Menetyksen pelolle ei voi antaa valtaa Kun on menettänyt yhden lapsen, pelkää myös toisten lastensa puolesta. Juha Lahdella on 21- ja 13-vuotiaat tytöt, 15-vuotias poika ja yksi sijaislapsi. Hevosharrastus on tyttärille edelleen rakas, ja vanhemmat ovat huoltojoukoissa mukana. Lahti myöntää seuraavansa pelonsekaisin tuntein, kun hänen 13-vuoti- Suru pulpahtaa pintaan yhtäkkiä Eveliina oli isänsä mukaan suunnattoman sosiaalinen ja avoin ihminen, jolle kaverit olivat kaikki kaikessa. Nikolas oli isänsä sanoin huoleton ja hyväntahtoinen poika, joka ei suostunut puhumaan pahaa kenestäkään. Tällaisina he elävät läheistensä puheissa ja muistoissa. Juha Lahti ja Kimmo Terho korostavat, etteivät ha- lua päästä lastensa kuolemasta yli, jos se tarkoittaisi unohtamista. – Tällä hetkellä pelkään, että tulee sellainen tilanne, etten muista enää, miltä Nikolaksen ääni kuulostaa. Sen kanssa oppii elämään, että hän ei ole läsnä, mutta hän on aina paikalla ajatuksissa, Terho sanoo. Ajan myötä suru muuttaa muotoaan. Terho kuvaa, että alkuaikojen ”valkohehkuinen tuska” on muuttunut ”hammassäryksi”, joka saattaa yhtäkkiä viiltää. Uutisia lasten onnettomuuksista lukee aivan eri silmin kuin ennen. Merkkipäivät, valokuvat ja tutut paikat herättävät tunteita. Juha Lahden mukaan yllättäviä romahduksia tulee edelleen. Kerran hän ajoi työmatkallaan sen paikan ohi, jossa Eveliinalla oli joskus voitokkaat muodostelmaluistelukilpailut. Auto piti vetää parkkiin, kun itku tuli. Terho ja Lahti korostavat, että ei ole yhtä oikeaa tapaa surra. Pitää tehdä se, mikä itsestä tuntuu oikealta. Heitä lohduttaa ajatus jälleennäkemisestä. – Uskon, että näen Even vielä joskus. En täällä, mutta jossain muualla, Lahti sanoo. – Kuolemanpelko on hälvennyt määrätyllä tavalla, koska tietää, että siellä on joku, jonka haluaa nähdä, Terho sanoo. Heidi Pelander 11 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Jussi Vierimaa Keskusteluilta lapsen menettäneille ● Nummen seurakuntakodilla, Papinkatu 2, järjestetään keskusteluilta lapsensa menettäneille vanhemmille, isovanhemmille ja aikuisille sisaruksille torstaina 3.12. kello 17.30–20.00. Illan aikana on mahdollista kohdata ja vaihtaa ajatuksia muiden saman kokeneiden kanssa. Tilaisuudessa jaetaan myös tietoa Turun seudulla järjestettävistä palveluista läheisen menettäneille. Tapahtumaan ovat tervetulleita niin syntymättömän tai pienen kuin aikuisenkin lapsen kuoleman kokeneet. Paikan päälle voi tulla, vaikka kokemuksesta olisi kulunut pitkäkin aika. Tilaisuuden järjestävät Lounais-Suomen Mielenterveysseuran Feeniks-työ, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun Kaupunkilähetys ry/ Senioripysäkki sekä Käpy – Lapsikuolemaperheet ry. Tukea Feeniks-työstä ● Turun Kriisikeskuksessa tuetaan läheisensä menettäneitä Feeniks-työllä. Kriisipsykologi Leena Salonen kertoo, että yksi keskeinen kohderyhmä on lapsensa menettäneet vanhemmat ja isovanhemmat. – Vertaistuki on ollut alusta lähtien yksi keskeinen toiminnan muoto. Ensin asiakas ohjataan juttelemaan kriisiavun ammattilaisen kanssa. Tapaamiskertoja on tavallisesti 10–20 kertaa noin puolen vuoden aikana. Tämän jälkeen on mahdollista päästä keskustelemaan koulutetun vapaaehtoisen vertaistukihenkilön kanssa. Kriisikeskus järjestää myös vertaistukiryhmiä lapsensa menettäneille vanhemmille. Salosen mukaan asiakkaalle ilmaista apua saa niin kauan, kuin tarvetta on. Hän näkee, että iso osa lapsensa menettäneistä tunnistaa tarvitsevansa apua, mutta avun etsiminen voi olla surun keskellä vaikeaa. Turussa toteutettava Feeniks-työ on Salosen mukaan Suomessa ainutlaatuista. Tulevina vuosina mallia pyritään levittämään muihin kaupunkeihin, mikäli hanke saa jatkorahoitusta. Apua lapsensa menettäneelle Uskon, että näen Even vielä joskus. En täällä, mutta jossain muualla. – Juha Lahti ● Turun ja Kaarinan seurakuntien sururyhmät: lisätietoja sielunhoitotyön sihteeriltä, 040 3417207. ● Turun Kriisikeskus: varaa keskusteluaika numerosta 040 8223961. ● Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Käpy ry tukee lapsikuolemaperheitä: kapy.fi ● Henkirikoksen uhrien läheiset Huoma ry, 050 5763311. ● Vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille: surunauha.net. 12 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Laatukivet kohtuuhintaan Kirjat kuuluvat elämään www.HautakiviHalvemmalla.fi E 99 € 148 € 2425 € 1195 € 510 € 960 € Sanna Taipale – Puh: 045 109 18 09 – Email: [email protected] Puntarikatu 1, 20780 Kaarina Puh. (02) 2432 779 www.kaarinanseudunht.fi Avoinna arkisin 9.00 - 16.30 Ilmoittaja, ota yhteyttä. MessuT LuTherin kirkoLLa Su 1.11. Su 8.11. Su 15.11. Su 22.11. Su 29.11. Su 6.12. 13.–15.11. klo 11 Messu, Timo Nisula, Juha Heinonen klo 11 Messu, Olli Koskenniemi klo 10 Sanajumalanpalvelus HK-Areenalla klo 11 Messu, Timo Nisula klo 11 Messu, Timo Nisula klo 11 Messu, Timo Nisula Maata Näkyvissä -festarit www.maatanakyvissa.fi Pirjo Teva 020 754 2284 040 680 4057 pirjo.teva@ kotimaa.fi Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a www.sley.fi/varsinaissuomi Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi When asked to write Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123 www.turundiakoniasaatio.fi 365+ Piplia 29 € www.piplia.fi ■ Hopeinen enkeliriipus suojelijaksi ystävällesi. Design Assi ArnimaaLeinonen yksinoikeudella Pipliaseuralle. 39 € Mittava teos Pipliaseuran ja raamattukustannuksen historiasta. 39 € this column, I hesitated for a long time. A theologian friend of mine once remarked about my opinions that ”an Assyrian hermit had the same ideas as you 1,000 years ago. Only for one, he expressed them better and for another, he was also wrong.” However, coming together at Mass is not about expressing one’s views. While we do interact in the liturgy and the singing, in these instances it is more like I am lending my voice to the congregation. I sing the hymns and sometimes read the bible texts. ● Jean Gilles -nimisen ranskalai- RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE myynti 010 838 6520 | [email protected] KULTAINEN NIMIPAINATUS 12 € maaneja ja lastenkirjoja luettiin ääneen vielä senkin jälkeen, kun olin oppinut itse lukemaan. Se oli ihanaa, aivan kuten lukeminenkin. Toivottavasti kaikkien lasten vanhemmat ja muut läheiset oivaltavat, että ääneen lukeminen on arvokas lahja lapselle. Hyvä kirja on niin paljon muutakin kuin vain jännittävä tai siirappinen juoni. On aivan sama lukeeko kirjaa pieneltä ruudulta vai lehtiä käännellen. Mutta huonoon tai vastenmieliseltä tuntuvaan kirjaan ei kenenkään kannata tuhlata aikaansa. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION There words and signals are not mine. I am just a vessel that expresses them. Sometimes the words inspire me. Other times I am troubled, confused, provoked or even just bored. But it is not the time to express individual views. At the center of it all is the Eucharist. There are conflicting views about all the symbolism, rituals, even the physical characteristics of the wine and bread, but the central premise feels intuitively true about life on this planet, perhaps in this one exist- ence, the universe. ”Though we are many, we are one body, because we all share in one bread.” We choose to come to the altar, are reminded of this premise and carry on. At church coffee afterwards, we are individuals again, and, if you get me started, I will probably go on at length about my views on any topic. Although I may be wrong, and somebody probably expressed it better 1,000 years ago. Vilhelm Lindholm Pyhäinpäivän sielunmessu Tuomiokirkossa IKUINEN YSTÄVÄRIIPUS uutuuksia Suomen Pipliaseura | Sirkka-Liisa Lehtinen Turkulainen eläkkeellä oleva toimittaja, kirjailija, isoäiti We are one body Tervetuloa tutustumaan! Jännittävässä lastenraamatussa huikea kertomus jokaiselle päivälle. 6–12-vuotiaille. jan seura on rentouttavaa, arjesta irrottavaa lepoa. Mieleen jää jälki paikoista, joihin ei ehkä koskaan pääse matkustamaan. Tai kirjan innostamana löytyy aivan uusi matkakohde. Kirja on myös aikakone, joka siirtää menneeseen tai tulevaan. Asiansa osaavien, taitavien kirjoittajien historialliset romaanit ovat maailmasta kiinnostuneelle lukijalle todellista herkkua. Mielestäni menneen tunteminen on nykyisyyden perustaa. En pysty millään käsittämään, miksi jotkut väheksyvät maailmanhistorian tai oman historiaamme opetusta kouluissa. Toki kouluhistoria loputtomine sotineen ja hallitsijoiden vuosilukuineen on varsin kuivaa luettavaa. Mutta kouluhistorian luurangon päälle saa mukavasti pehmikettä hyvistä historiallisista romaaneista. Pääsee näkemään, että menneetkin ajat ovat elämää ja ihmiset ihmisiä. Varsinaisia historiallisia romaaneja täydentäviä ovat menneiden vuosikymmenten aikalaiskirjat. Se minkä 20-luvun kirjoittaja tarkoitti nykyhetkensä kuvaksi, on vuosikymmenten mittaan muuttunut näkymäksi menneeseen aikaan. Elämäkerrat ja sukuhistoriat opettavat ajan kulkua ja sukupolvien merkitystä. Yksi kirjojen tärkeimpiä tehtäviä on avata nuorille lukijoille lähimenneisyyttä. Kun olin pikkuinen vielä, minulla oli tapana häiritä lukemiseen syventyneitä vanhempiani tunkemalla syliin ja hokemalla lue-lue-lue. Kumpikin keksi kirjastaan tai lehdestään aina jonkin lapsellekin luettavan pätkän. Mukavia ro- Grace & Peace Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku. 365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA lämää ilman kirjoja en osaa edes kuvitella, niin tärkeitä ne ovat. Nukahtaminenkin onnistuu parhaiten, kun mielenkiintoisen kirjan teksti on ensin pyyhkäissyt ajatuksista päivän huolet. Nyt pitäisi kai käyttää sanaa kaunokirjallisuus tai romaanit, mutta molempiin käsitteisiin liittyy, tai ainakin on liittynyt, joidenkin perusvakavien tosikkojen mielestä lievähkö aliarvostava vivahde. Se on mielestäni erehdys. Kaikki kirjallisuus on kuvaa ihmisistä, tavoista, maailmasta, historiasta ja kulttuurista, rakkaudesta, hyvyydestä ja pahuudesta. Yksinkertaisesti koko elämästä. Miten ihmisistä ja maailmasta voisikaan muodostaa minkäänlaista näkemystä ilman kirjoja. Oma ajatusmaailma on erittäin rajallinen eivätkä pelkät tutut ihmiset pysty sitä kovinkaan paljon laajentamaan. Kirjoissa on mahdollisuus tutustua kaikenlaisiin ihmisiin ja heidän tapaansa ajatella. Taitava kirjoittaja piirtää henkilöistään terävän kuvan, perustelee ja analysoi heidän sanomisiaan, tekemisiään ja taustojaan. Lukija voi olla kirjahenkilön kanssa samaa tai eri mieltä, voi pitää hänestä tai inhota häntä. Samalla lukijan oma näkökulma kuitenkin laajenee. Hän oppii huomaamattaan paremmin ymmärtämään eri ikäisiä, eri maissa ja kulttuureissa eläviä ja eri ammateissa leipänsä ansaitsevia kanssaihmisiään. Kirjojen kuljettamana on helppo liikkua ympäri maailmaa. Kuvaillun ympäristön täydentävät tunnelmat valoineen, äänineen ja tuoksuineen, ihmisten jokapäiväisen elämän askareet. Kiehtovan kir- KOLUMNI t ™ | www.pipliakauppa.fi sen säveltäjän Suomessa tuntemattomaksi jäänyt sielunmessu saa Suomen ensiesityksensä Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 1. marraskuuta kello 19. Kuninkaantien muusikot on ammattilaisorkesteri, joka on viime vuosina erikoistunut esittämään Suomessa harvoin tai ei koskaan aiemmin esitettyjä sävelteoksia. Jean Gilles sävelsi tilaustyönä sielunmessun, jota ei kuitenkaan koskaan lunastettu, koska tilaaja piti sitä liian kalliina. Jean Gilles (1668–1705) sattui kuolemaan nuorena, 37-vuotiaana, ja hänen säveltämänsä barokkisielunmessu esitettiinkin ensimmäistä kertaa hänen omissa hautajaisissaan. Hyvin kauniiksi kuvailtu sielunmessu soi sittemmin muun muassa säveltäjä JeaPhilippe Rameaun ja kuningas Ludvig (Louis) XV:n hautajaisissa. Messun johtaa Jean-Marc An- drieu ja siinä esiintyvät Minna Nyberg, sopraano, Minna Laukkanen, mezzosopraano, Martti Anttila, tenori, Jouni Kuorikoski, basso, Markku Hietaharju, urut ja Irma Niskanen, ykkösviulu. Konsertti radioidaan ja lähetetään Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 11.11. klo 19.03. Liput (23 euroa + mahdollinen palvelumaksu) Lippupisteestä tai Turun tuomiokirkon infosta (puh. 040 3417 100). PH 13 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Luentosarja siirtolaisuudesta ja pakolaisuudesta ● Tuomiokirkossa järjestetään Ministeri Petteri Orpo puhuu Suomen ja EU:n pakolaispolitiikasta Henrikinkirkossa 16.11. klo 16. Pauli Heikkinen, joka kertoo SPR:n roolista pakolaisten vastaanottajana. Sarjan päättää piispa Kaarlo Kalliala 30.11. klo 18. Kalliala puntaroi, onko muukalaisten auttaminen sinisilmäisyyttä. Ympäristön ystävä tuo haudalle kynttilälyhdyn ● Tulevankin pyhäinpäivän jälkeen, kun haudoille tuodut kynttilät ovat sammuneet ja kynttilöin valaistun hautausmaan harras tunnelma hiipumassa, kerätään pelkästään Turun hautausmailta jopa kolmisenkymmentä kuutiota kynttiläjätettä. Se tarkoittaa yli kolmea kuorma-autollista käytettyjä kynttilöitä. Ympäristön kannalta järkevin vaihtoehto hautakynttilöille on lyhty, johon aina tarvittaessa vaihdetaan uusi kuoreton öljykynttilä. Näin jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Lyhtykynttilää eivät myöskään tuuli tai sade haittaa. Suomessa on kehitetty myös kompostoituvia puuviilusta valmistettuja ekolyhtyjä, jotka eivät kuitenkaan ole vielä löytäneet lähikauppojen hyllyille. Turun hautausmailla on kynttiläjätettä varten selkeät lajitteluohjeet roskisten yhteydessä. Muovikuo- riset kynttilät lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen ja niiden metallihatut metallinkeräykseen. Vanhusten on vaikea omin voimin saada kuumuudessa laajentuneen kynttilän metallihattua irti. Silloin ystävällisen kanssaihmisen apu on tervetullutta. Lasiset kynttilälyhdyt eivät laatunsa takia kelpaa kierrätykseen, vaan ne ovat kaatopaikkajätettä. Huonoin vaihtoehto ympäristön kannalta ovat led-kynttilät, jotka tulisi pyhäinpäivän jälkeen hakea haudalta pois ja lajitella kotona. Niiden kynttiläosa on sähkö- ja elektroniikkajätettä ja nappiparistot ongelmajätettä, jonka voi palauttaa kauppaan. Kynttilöiden määrän vähentämistä olisi hyvä harkita jo hautausmaalle tullessa. Voisiko ajatella, että yksi kynttilä viestii kaipauksesta yhtä paljon kuin näyttävästi loistava usean kynttilän ryhmä? MV Luentosarjan järjestää Henrikinseurakunnassa toimiva seniorityön neuvottelukunta Henrikin Tähkät. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. MS kolmatta kertaa hiljaisuuden päivä. Lauantaina 21.11. klo 9–19 pidettävän tapahtuman aikana etsitään hiljaisuutta, rauhaa ja Jumalan läsnäoloa muun muassa rukousten, meditaation ja hiljaisen rukouslaulun avulla. Ohjattujen tilanteiden lisäksi osallistujille jää aikaa myös hiljentyä itsekseen. Sisar Helvi ohjaa kehomeditaatiota, Björn Öhman käyttää hiljaista rukouslaulua hiljentymisen tukena ja Miika Ahola toimittaa rukoushetken ja iltamessun. Uutuutena on Päivi Vuorilehdon ohjaama labyrinttityöskentely. Kirkkoon lattialle on pikkukivien avulla rakennettu labyrintti, jota kulkiessa voi harjoittaa meditatiivista kävelyä ja hiljaista rukousta. Omaa tahtia kulkiessa voi kuunnella ympäriltä tulevia ääniä, tuntea jalkapohjissaan kirkon lattian rosoisuuden ja tehdä pientä pyhiinvaellusta kohti labyrintin keskustaa ja omaa sisintä. – Merkillisellä tavalla tuo yksinkertainen kävely muodostuu vertauskuvaksi omalle sisäiselle matkalle, sanoo Päivi Vuorilehto, joka tutustui labyrinttityöskentelyyn Skotlannissa viime kesänä. Labyrintit eivät ole uusi asia mietiskelyn apuvälineinä. Niitä löytyy niin Suomen luonnosta kuin vaikkapa eurooppalaisten keskiaikaisten kirkkojen lattioistakin. Turun saaristossa tiedetään olevan 23 jatulintarhaksi kutsuttua labyrinttiä, ja löytyypä tuollainen kuvio myös Timo Jakonen tä on lähdetty. Laukkuja on pakattu niin töiden, rakkauden kuin sotienkin takia. Kotimaan kamaran ovat jättäneet monien muiden tapaan Amerikan ja Ruotsin siirtolaiset. Aikojen kuluessa yli miljoona suomalaista on lähtenyt etsimään onneaan kotimaan ulkopuolelta. Suomi on houkutellut ihmisiä myös muista maista. Kukapa enää edes muistaa, että monet noin sata vuotta sitten tänne tulleista suvuista eivät olekaan alun perin suomalaista sukujuurta. Uudempia tulokkaita ovat vaikkapa Chilen, Vietnamin ja Somalian pakolaiset. Syyrian sodan myötä pakolaisvirta on tänä vuonna saanut uudet mittasuhteet sekä herättänyt paljon kysymyksiä ja mielipiteitä. Tämän innostamana Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, järjestetään kolmen luennon sarja, jossa käsitellään siirtolaisuutta, pakolaisuutta ja niihin suhtautumista. Tilaisuuksissa on varattu aikaa myös keskustelulle. Sarjan avaa siirtolaisuuskysymyksiin perehtynyt dosentti, valtiotieteen tohtori Ismo Söderling 2.11. klo 18. Söderling pohtii, miten maastamuutto ja maahanmuutto ovat muovanneet ja tulevat muovaamaan Suomen väestönkehitystä. Toisella luentokerralla 16.11. klo 16 (huom. aika!) ministeri Petteri Orpo puhuu Suomen ja EU:n pakolaispolitiikasta. Illan toisen puheenvuoron käyttää Varsinais-Suomen Punaisen Ristin toiminnanjohtaja Kimmo Brandt, valtioneuvoston kanslia ● Suomeen on muutettu ja tääl- Labyrintti johdattaa hiljaisuuteen Euroopan kirkoista tunnettu labyrinttikuvio löytyy myös Maarian kirkosta. Maarian kirkon seinämaalauksista. Hiljaisuuden päivä Tuomiokirkossa toteutetaan yhteistyössä Turun ruotsalaisen seurakunnan, retriittityön ja kansainvälisen seurakunnan kanssa. Ohjaus tapahtuu suomeksi ja ruotsiksi. Tarkk´ampujan kappelissa klo 9 alkava aamumessu ja kirkossa klo 18 pidettävä iltamessu ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Muuhun päivän ohjelmaan tulee ilmoittautua etukäteen Tove Peltoniemelle, tove. [email protected], p. 040 4317 458. Päivän hintaan 20€ sisältyy ruokailu ja kahvit. MS . . .. AN RIPA 2016 RIT E l ä m ä n s u u r i a ky s y m y k s i ä I k i m u i s t o i n e n ke s ä U u s i a y s t äv i ä , L e i r i f i i l i s t ä Kansan Raamattuseuran rippikoululeirit ovat käsite. Jokaisen leirin päätteeksi nuorten huulilta nousee sama huokaus: tämä oli elämäni paras ripari. Kräsän ripari kannattaa kokea itse! “ O l i n v u o s i s i t t e n V i va m o n r i p p i l e i r i l l ä j a s e o n tähän mennessä yksi mun elämäni kohokohdista. h y vä m e i n i n k i , k i va t v e t ä j ä t , m a h t a va p a i k k a j a tietysti Jumalan rauha.” -Johannes ssa, Lohjalla Vivamossa, TÄ Y N NÄ ! I 8.6.-18.6.2016 II 29.6.-9.7.2016 TÄ Y N NÄ ! III 13.7.-23.7.2016 IV 27.7.-6.8.2016 hinta 420 e Puh. 0207 681 760 TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN MEHILÄISEN PALVELUKOTIIN Yleisökierrokset ja ohjelma: Ke 4.11. klo 17–18 Informaatiotilaisuus ja kiertokäynti. Paikalla rakennuttajan edustaja kertomassa mm. materiaalivalinnoista. Ke 11.11. klo 17–18 Informaatiotilaisuus ja kiertokäynti. Paikalla sisustussuunnitelman tehnyt yhteistyökumppani mehilainen.fi ● Kolme Suomen suurinta gospelkuoroa Aboa Gospel, Gospel Helsinki ja Lahden Gospelkuoro yhdistävät voimansa ja tekevät ainutlaatuisen yhteiskiertueen marraskuussa. Kiertueen avajaiskonsertti ”FridayNightGospel” kajahtaa Turun Mikaelinkirkossa perjantaina 13.11. klo 21. Illan ohjelma koostuu tutuista gospelin helmistä ja uudemmasta gospelista. Konsertissa kuultavien laulujen joukossa ovat mm. Oh Happy Day, Ain´t no Mountain high enough, September, Joyful Joyful, You raise me up ja My Tribute. Kuorot esittävät vuorotellen omaa ohjelmistoaan ja illan huipentaa kaikkien kuorojen, lähes 200 laulajan, yhteisnumerot. Kuorojen bändeissä ovat mukana alansa huippumuusikot. Kuorojen omien solistien lisäksi solistivieraana Turussa on myös laulaja ja lauluntekijä Jippu. Kiertueen tarkoituksena on ainutlaatuisen musiikkielämyksen tarjoamisen lisäksi tuoda gospelia enemmän suomalaisten tietoisuuteen. – Myös meidän kirkoissamme voi olla aitoa ja monista jenkkileffoista tuttua ”mustaa” gospelmeininkiä, kertoo Aboa Gospelin johtaja, Mikaelinseurakunnan kanttori Silvia Koski. Aboa Gospel Silvia Kosken ja Gospel Helsinki Nina Pakkasen perustamina ja johtamina ovat muutaman vuoden ikäisiä, mutta kuorot ovat nopeasti saavuttaneet aseman Suomen Gospelkuorojen kärjessä. Lahden Gospelkuoro on Marjaana Turusen johdolla tehnyt uraa uurtavaa työtä. – Uskon, että tämä konserttikiertue tulee tuomaan hyvää mieltä ja tärkeää sanomaa ilon kautta. Itseäni kuoronjohtajana koskettaa nähdä se riemu, mikä kuorolaisista välittyy. Se ei voi olla tarttumatta myös kuulijoihin, Silvia Koski kertoo. Turun, Helsingin ja Lahden kautta kulkeva kiertue päättyy YLE:n tekemään radionauhoitukseen Lahden Ristinkirkossa 15.11., jonka voi kuulla 22.11. klo 10. Mikaelinkirkon konserttiin liput 10e/5e ovelta alkaen tunti ennen konsertin alkua. Maarian kirkon konsertissa keskitytään hyvään ja pahaan ● Lokakuun alussa Maari- an kirkossa järjestetään konsertti, jossa kuullaan tarinoita siitä, mikä ihmisessä on pahaa. Musiikissa keskitytään siihen, mikä ihmisessä on hyvää. Miksi ihminen joutuu eristetyksi? Keskiajan noitavainot, tämän päivän työpaikkakiusaaminen, pakolaisuus, etnisten ryhmien väliset ristiriidat, yksilö vastaan joukko. Miksi sama tarina toistuu eri aikoina, eri paikoissa? Sopraano Pia Freund ja luutisti Mikko Ikäheimo esittävät Dowlandin, Sancesin musiikkia. Toimittaja Johanna Korhonen tarinoi Euroopan historian synkistä vuosisadoista noitavainoineen. Teksti tuo pohdinnat ihmisyhteisöjen dynamiikasta tähän päi- vään, ihminen joutuu syystä tai toisesta ulkopuoliseksi. Kun tuuli kääntyy -konsertti järjestetään Maarian kirkossa sunnuntaina 8.11. klo 18. Käsiohjelma 10 euroa. Hyvän ja pahan taistelu on ikuistettu Maarian kirkon seinämaalauksiin. Kirkon primitiiviset kalkkimaalaukset tarjoavat kiehtovan kuvamatkan keskiajan uskoon ja arkeen. Petri Laaksonen konsertoi Mikaelinkirkossa ● – Haluan rohkaista ihmisiä pysähtymään kuoleman äärelle, kertoo Petri Laaksonen, joka konsertoi Mikaelinkirkossa marraskuussa. Laaksosen konserttikiertue ja levy juhlistavat hänen 30-vuotista uraansa säveltäjänä. In Meroriam – Elät aina minussa -konsertti on Mikaelinkirkossa torstaina 19. marraskuuta klo 19. Laulajan ja lauluntekijän kiertue käsittää 27 paikkakuntaa. Levyllä ja konsertissa on surun ja rakkauden säveliä. Ne ovat saaneet sävynsä parin vuoden takaises- ta surun ajasta, jolloin Laaksonen menetti vuoden sisällä sekä äitinsä että veljensä: ensin 69-vuotias äiti menehtyi yllättäen rintasyöpään ja sitten kuoli alle 50-vuotias Petri Laaksosen pikkuveli Mika. – Olin täysin lannistettu. Kuin simpukka, joka vain halusi pysyä kuoressaan. Jaksoin tavata yhden ihmisen kerrallaan. Rohkaisut ’kyllä elämä jatkuu’ tuntuivat kauhean pinnallisilta verrattuna siihen, mitä tunsin. Eikä elämän jatkuminen edes tuntunut merkitykselliseltä. Juuso Westerlund Lisätiedot palvelukodin johtaja Kirsi Leväpelto [email protected]. Gospel kajahtaa 200 laulajan voimalla Mikaelinkirkossa Timo Jakonen Mehiläisen uusi palvelukoti valmistuu tammikuussa 2016 Länsi-Nummeen, lähelle kattavia palveluita. Järjestämme marraskuussa yleisölle avoimia kiertokäyntejä vielä rakennusvaiheessa olevaan taloon. Aloitamme kiertokäynnin lyhyellä informaatiotilaisuudella kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö Runossa, Capsiankatu 5, 20320 Turku. Informaatiotilaisuuden jälkeen siirrymme yhtenä ryhmänä vieressä olevalle tontille, jossa tutustumme valmisteilla olevaan palvelukotiimme. KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Timo Jakonen S A KR 14 – Levyn tekeminen oli minulle tarpeellinen, terapeuttinen kokemus. Olen jopa hyväksynyt sen, että äiti ja veli kuolivat ’kesken elämänsä’. Sillä mitä on ’kesken’? Olisiko sille, milloin elämä tulee ’täyteen’, yhtä ainoaa mittaa? pohtii Laaksonen. In Memoriam – Elät aina minussa, konsertti Mikaelinkirkossa to 19.11. klo 19. Liput 20 e ennakkoon Lippupalvelusta sekä ovelta alkaen tuntia ennen konserttia. 15 Vapaaehtoistöitä suurella sydämellä, ole hyvä! ● Lähtisitkö suurella sydä- mellä mukaan jakamaan hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva pesti kirkon vapaaehtoistoiminnasta Turussa ja Kaarinassa? Nämä ja monia muita vapaaehtoistöitä löytyy osoitteesta www.vapaaehtoistyo.fi: Peruskurssi vapaaehtoistyöhön marraskuussa Harkitsetko vapaaehtoistyön aloittamista? Tai oletko jo kenties aloittanut? Diakoniakeskus järjestää marraskuun kolmena iltapäivänä vapaaehtoistyön peruskurssin. Peruskurssi on tietopaketti vapaaehtoistyön peruspalikoista. Kurssilla muun muassa keskustellaan oman paikan löytämisestä ja erilaisista vapaaehtoistehtävistä, vanhuudesta elämänvaiheena, vuorovaikutuksesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta, työnohjauksesta ja jaksamisesta sekä erilaisissa ongelmatilanteissa toimimisesta. Peruskurssi alkaa torstaina 5.11. klo 14. Kurssille voi ilmoittautua meiliin nina.tulonen@evl. fi tai puhelimitse 040 3417218. ● Lahja lapselle –keräystä toteuttamaan. Jouluisen Lahja lapselle –keräyksen vapaaehtoispestit ovat avautuneet. Keräyksen toteuttamiseen kaivataan muun muassa lahjojen kuljettajia, paketoijia sekä lahja-agentteja. ● Avustajaksi pyhäkouluun ja leffakerhoon. Mikaelinkir- kon Mikael-messun yhteydessä pidetään lapsille pyhäkoulua ja leffakerhoa. Mukana on myös erityislapsia, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea. Lisää näistä ja muista vapaaehtoistehtävistä osoitteessa vapaaehtoistyo.fi. Lisätietoja saa myös puhelimitse Tuija Alihaanperältä puh. 040 3417238. Renkaat alle Yhteisvastuun hyväksi ● Tule vaihdattamaan autosi renkaat Peltolaan ja tue samalla Yhteisvastuukeräystä! Talvirenkaiden vaihtopäivä on lauantaina 14.11. klo 9–15 Peltolan koulutalolla, Hamppukatu 2. Aja sisään Ilpoistentien puoleisesta portista. Tapahtuman järjestävät Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti ja sen opiskelijat. Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa voidaan vaihtaa renkaat vain tavallisiin henkilöautoihin. Nastat saat autoosi hintaan 25 euroa. Summa sisältää vaihdon, renkaiden pesun ja pullakahvit. Varaudu jonotuk- seen vaikkapa lehden tai kutimen kanssa. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuu on kirkon vuosittainen suurkeräys, jossa suojelijana toimii tasavallan presidentti. 60 prosenttia tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 prosenttia kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Tämän vuoden kotimaisena kohteena on vapaaehtoispalvelun kehittäminen. Gallup KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 AALLON PITUUKSILLA Radio Melodia 89,0 (95,7) MHz Toivo2000 -radiomakasiini avaa perinteisen kirkkovuoden teemoja tässä ajassa. Ohjelmaisännän ja viikon vieraan ajatuksin kirkkovuosi ottaa koppia arkisesta elämästä: tekemisestä, ajatustavoista ja kokemuksista. Loka-marraskuun aikana monipuoliset teemat vaihtelevat saven työstämisestä ikoneiden tekemiseen ja paperittomuudesta valon merkitykseen. Toivon ohjelmaisäntänä toimii Hannu Huppe Hurme. Toivo lähetetään sunnuntaisin klo 10– 10.30 ja uusintoina keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30. Radiomakasiinin juttuja voi kuunnella myös Youtubesta, johon kätevä suora linkki löytyy seurakuntien sivuilta www.turunseurakunnat.fi Virtuaalikirkko.fi Turun tuomiokirkon sunnuntai- messuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10 alkaen osoitteessa www.virtuaalikirkko.fi. Radio City 105,5 (103,5) MHz Miehen elämää –sarjassa mietitään miehen mittaa Radio Cityssä taas lokakuun lopulla. 6.12. kello 12–15 Pyhän Katariinan joulumarkkinat. Nyt haetaan myyjiä tunnelmalliseen joulutapahtumaan. Markkinapaikka on Pyhän Katariinan kirkon kupeessa, seurakuntakodin ja pappilan pihapiirissä Nummenmäellä. Markkinapöytä maksaa 5 euroa, ja tulot menevät seurakunnan lähetystyölle. Myyntituotteiksi kaivataan muun muassa mehuja, koruja, vihanneksia, kransseja, havuja ja havutuotteita, himmeleitä, savukalaa, käsitöitä, puutöitä, leivonnaisia, hilloja, kynttilöitä, kauraa, sisustustavaroita, keramiikkaa, sinappia jne. Myös yhdistykset ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa. Myyntipöydän varaukset ja tarkemmat tiedot: [email protected] tai puhelimitse 050 5933 550. Alakoululaiset Donkin synttäreille ● Donkki-aasi kutsuu kaikki ala- koululaiset juhlimaan synttäreitä sen kunniaksi, että ensimmäisestä Donkkis Big Night -toimintaillasta on kulunut jo 10 vuotta. Synttäreitä vietetään maanantaina 23.11. klo 17–19 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Juhlien ohjelmassa on hauskoja toimintapisteitä, raamattuhetki, laulua Jippii-kuoron johdolla, ongintaa sekä tietysti synttäriherkkuja. Kaikki osallistujat saavat myös mukaan- -seminaari LA 14.11.2015 klo 11-15 Martin seurakuntatalo, Temppelik. 1. Voisimmeko paremmin, jos emme laukkaisi oravanpyörässä? Aiheena mm. Ajankäytön muutokset 2000-luvulla ja niiden vaikutukset yksilön ja perheen arkeen. Kouluttajana työnohjaaja, muusikko Ilmo Häkkinen. Järj. Turun Valkonauha ry ja Martin seurakunta. VAPAA PÄÄSY, kahvitarjoilu. Ilm. 09-1351 268 toimistoaikana, 0400-9000 20. Lisätietoa myös www.suomenvalkonauhaliitto.fi Jouluradio 93,8 MHz sekä jouluradio.fi Varma joulun merkki Jouluradio aloittaa lähetyksensä taajuudella 93,8 MHz jo kolmannentoista kerran ensimmäisen adventin yönä 29.11. Samalla avautuvat Jouluradion seitsemän nettikanavaa osoitteessa jouluradio.fi. Jouluradion Facebook-sivuilla voi seurailla radion valmistautumista tulevaan joululaulukauteen. Sivut löytyvät osoitteesta www.facebook. com/jouluradio. Tule myymään tuotteitasi Pyhä Katariinan joulumarkkinoille ● Turun Katariinanseurakunta järjestää jälleen itsenäisyyspäivänä HETKEN MERKITYS KIIREEN MAAILMASSA sa Donkki-lehden, jossa Donkki-aasi seikkailee yhdessä kaveriensa Sakun ja Ruutin kanssa. Synttäreillä on mahdollista ottaa kaverikuva Donkki-aasin kanssa. Jotta lapsi saa kuvan itselleen, kannattaa ottaa mukaan sähköpostiosoite, johon se voidaan juhlien jälkeen lähettää. Juhliin ovat tervetulleita kaikki riippumatta siitä, ovatko Donkkis Big Night -konkareita tai ensikertalaisia. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Semana Santa, Pyhä viikko Málagassa 20.–26.3.2016 Lähde upealle pääsiäismatkalle Málagaan! Semana Santa, Pyhä viikko, on vaikuttava kokemus ja värikäs kulkueitten aarreaitta. Se on todellinen pääsiäisen festivaali. Kulkueet aloittavat jo palmusunnuntaina ja jatkavat kiirastorstain ja pitkäperjantain juhlallisuuksiin. Matkan vetäjänä pastori Martti Hirvonen ja Jyrki Lappi-Seppälä. Matkan hinta 1.485 €, sisältäen 6 yön majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa aamiaisella, ohjelman mukaiset ruokailut (3 x lounas ja 2 x illallinen sekä ruokajuoman), opastetut retket: Nerja ja Frigilianan kylä | Málagan museot | Rondan viinitilaretki. Ilmoittautumiset Kon-Tiki Tours 6.11.2015 mennessä puhelimitse 09-466 300 tai varaa suoraan: www.kontiki.fi/matkat/malaga-semana-santa/ Lisätietoja: www.kontiki.fi Hautaustoimisto Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Hautausjärjestelyni-vihko noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Linnankatu 3 Turku p. 02 231 4074 (24h) Mitä isä on opettanut? Maksuton asiakaspysäköinti www.perttala.fi Pihla Syrjänen Pihla Syrjänen Senja Kuru 13-vuotiaana opin, että oma elanto pitää itse oppia ansaitsemaan. Isä sanoi, että minun täytyy hakea töitä. HAUTAJAISJÄRJESTELYNI Nouda tai tilaa veloituksetta vihkonen, johon voit laittaa toiveesi tiedoksi tai sopia järjestelyt ennakkoon. Teemu Helin Mökillä laiturin rakentamisen ja shakin pelaamisen, kun isä neuvoi siirtoja. Isältä opin senkin, että kissat tykkäävät lehmänkeuhkoista. Katariina Kangassalo Kaikenlaista luonnosta, lajintuntemusta ja sen, ettei eläimiä saa häiritä. Yhdessä olemme käyneet metsässä sienessä ja marjassa. Anneli Erikson Paljon käytännön asioita. Kurkkujen ja tomaattien viljelemistä mökillä, kalastamista ongella ja kalojen pyytämistä kaislikkoon asetetulla ansalla. Eerikinkatu 25, Turku Kiinamyllynkatu 5, Turku Henrikinkatu 2, Naantali www.pietet.fi Puh. 2780 760 Puh. 2780 777 Puh. 4353 126 16 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 ASKARTELU La 21.11. klo 12 jouluaskartelua Littoisten seurakuntatalolla Kampakujalla, glögi- ja piparitarjoilu. Su 22.11. klo 14–16 joulukorttipaja Jaanin seurakuntatalossa (Karjakuja 75). Mukana lastenohjaajat Armi, Kirsi ja Susanna. Katariinan kirkko La 7.11. klo 18 Turun yliopiston kuoron syyskonsertti, vapaa pääsy Maarian kirkko Kun tuuli kääntyy -konsertti su 8. 11. klo 18. Laulu: Pia Freund, luuttu: Mikko Ikäheimo, esitetty teksti: Johanna Korhonen. Käsiohjelma 10 €. Martinkirkko Pe 30.10. klo 19 Kirkkokonsertti, jossa esiintyy Martinkirkon kuoro, Hampurin merimieskirkon kuoro ja Aurorakören. Mikaelinkirkko To 29.10. klo 19 Tuhlaajapoika -konsertti, Suomen Liikemiesten lähetysliitto, vapaa pääsy. La 31.10. klo 14 Lepoon -konsertti, Jaakko Paakkasen lauluja. Vapaa pääsy, Ohjelma 5 € lähetyksen hyväksi. Su 8.11. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely. Ke 11.11. klo 18 ”Toivon sinulle”, Turun Kaupunkilähetys 135 vuotta -juhlakonsertti, Jaana Pöllänen, Arto Nuotio, Satu Ahlgren, säestys Ville Uusitalo, Elina ja Elias Ukkonen. Glögitarjoilua klo 17.30 alkaen. Liput 17,50 € lippupisteestä tai lippu.fi (Setukortilla 15 €). Liput ovelta 15 € klo 17.15 alkaen. Järj. Turun Kaupunkilähetys. To 12.11. klo 17 Urkukonsertti, James D. Hicks, USA. Pe 13.11. klo 21 Friday Night Gospel – Kolmen Suomen suurimman gospelkuoron yhteiskiertueen avajaiskonsertti. 200 laulajaa ja muusikot. Aboa Gospel joht. Silvia Koski, Gospel Helsinki joht. Nina Pakkanen ja Lahden Gospelkuoro joht. Marjaana Turunen. Mukana myös Jippu. Liput ovelta: 10 €/5 €. To 19.11. klo 19 Petri Laaksonen: ”In memoriam – elät aina minussa” – Kirkon ulkomaanavun konsertti, liput 20 € lippupalvelusta ja ovelta. La 21.11. klo 19 Sibelius-konsertti, CMT -orkesteri. Su 22.11. klo 18 Konsertti, Rafaelin Enkelit, Sebastian Alari, Aulis Kotaviita ja Lauri Laurikainen. Piikkiön kirkko Su 22.11. klo 16 Gospelmessu, rippikoulun aloituskirkko ja uusien seurakuntalaisten kutsukirkko. Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja yhteislaulua. Pikantti, Ilonen & Ville Urponen. Vapaa pääsy. Turun tuomiokirkko Kauneimmat virret -yhteislaulua su 15.11. klo 14 Honkasalo, Pietilä, Hietaharju. Nenäpäivämessu Tuomiokirkossa pe 6.11. klo 18 Afrikkalaisen gospelmessun sanoin ja sävelin. Varissuon kirkko To 29.10. klo 9.30 ja klo 10.30 Lasten urkukonsertti, Toljamo, Kerokoski 27.11. klo 19 laulaja ja lauluntekijä Tommi Kalenius on keikalla (vapaa pääsy). Tuomiokirkossa veisataan kauneimpia virsiä ● Yhteislaulu in- nostaa. Kauneimmat joululaulut keräävät kirkot täyteen laulajia, ja niiden kolehtien avulla Suomen Lähetysseura pystyy auttamaan maailman hädänalaisia. Nyt samalla formaatilla aletaan veisata Kauneimpia virsiä. Ensimmäinen yhteislaulutilaisuus järjestetään Tuomiokirkossa sunnuntaina 15.11. klo14. Virsitilaisuudella halutaan juhlistaa maailmanlaajaa laulavaa kirkkoa, ja sen kolehti käytetään Senegalin kirkon mu- Seimiä savesta -kurssi koululaisille ja perheille. La 7.11. klo 13–18 Nuortentalolla os. Eerikinkatu 1. Töitä voi tarvittaessa jatkaa keskiviikkoisin 11.11., 18.11. ja 25.11. klo 17–19. Tule tekemään savesta itsellesi tai perheellesi jouluseimi. Kurssilla valmiina materiaalit ja erilaisia ideoita. Ohjaajat neuvovat ja auttavat. Alle kouluikäiset vain aikuisen seurassa. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä www.tuuks.fi. Materiaalimaksu 15 € /perhe Tiedustelut: nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen p. 040 3417 565 mirka. [email protected] DIAKONIARUOKAILUT Runosmäen nuorisotalo ”Ruokakello” (Piiparinpolku 13) ruokakassien jako joka to klo 9. Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A, kellarikerros) ruokakassien jako joka ti ja to klo 12. Jesari (Jäkärlän puistokatu 20) Ruokakassien jako joka pe klo 12 Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13) Kirkkolounas diakoniatyön hyväksi su 15.11. klo 11.30 Vähävaraisten ruokailu to 5.11. klo 12. Maksuton ruokailu ja ruokakassien jakaminen. Paakarlan seurakuntakodissa (Laivateollisuudenkatu 28) Toivon torstai – Elämän leipää ja ruokakasseja to 29.10. ja 12.11. klo 18 Food and Hope -ruokailu nuorille to 12.11. klo 17 Nummen srk-kodissa! (seuraava 10.12. on Mikaelin srk-kodissa) ELÄKELÄISILLE Ti 3.11. klo 14 Nuorekkaiden eläkeläisten tiistaitreffit, juhlasali, Eerikinkatu 3. Turun oppaan kokemuksia vuosikymmenten varrelta. Turun kaupungin opas Leena Tiusanen. Luentomuotoisen esityksen jälkeen juttukahvit (2 €). siikkityön hyväksi. Musiikilla kirkko vahvistaa jumalanpalveluselämäänsä ja kehittää liturgiaa. Sen avulla tavoitetaan ihmisiä, jotka eivät muuten löytäisi tietään seurakuntiin. MS HENGELLISIÄ LAULUJA Tupasveisut ma 2.11. klo 10.30– 11.15 Hepojoentie 7. Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa. Maarian pappilassa (Sorolaisenkatu 4) to 5.11. kl0 18.30 Hoitavia lauluja – avoimet lauluillat Hepokullan srk-talo (Varkkavuorenkatu 23) to 19.11. klo 13 Kanttorin laulajaiset, Niemi KESKUSTELUJA To 29.10. klo 18–19.30 Valoa yössä -keskustelusarjassa aiheena ”Elämän käännekohtia” ”Alastomana ihmisten edessä – Tito Collianderin kirjailijan tie”. Kun Colliander tapaa ortodoksivanhuksen Petserin tiellä. Vieraana kirjailija Torsti Lehtinen. Musiikista vastaa Turun ortodoksisen seurakunnan kuoro johtajanaan kanttori Pasi Torhamo. Kahvitarjoilu. Voit tuoda, niin halutessasi, oman leivonnaisesi, joka laitetaan yhteiseen koriin jaettavaksi. Illan emäntänä koulutussuunnittelija Jaana Rantala ja isäntänä pastori Juhana Markkula. Vapaa pääsy. Pe 20.11. klo 18–19.30 Valoa yössä -keskustelusarjassa aiheena ”Maailma kotina – koti maailmassa” Kun joulu tulee, tuleeko se vielä Muumilaaksoon? Millainen on jouluun valmistautuva Suomi? Mitä joululahjoja antaisitte Suomelle, suomalaisille ja koko maailmalle? Keskustelijoina arkkipiispa Kari Mäkinen ja kansanedustaja Li Andersson. Musiikissa Pyhän Martin laulajat kanttori Katarina Engströmin johdolla. Glögitarjoilu. Illan emäntänä kirkkoherra Leena Kairavuo ja isäntänä emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula. Vapaa pääsy. KULTTUURIA Israel – matkakohteita ja arkielämää Pallivahan seurakuntakeskuksessa ma 2. 11. klo 18. Kuvin ja sanoin Israelin Vanhan ja Uuden testamentin aikaa sekä nykyhetken ongelmia. Kertojana turkulaissyntyinen Dave Hasenson. Illassa mukana Mikko Laurén ja Pertti Pussinen. Kahvitarjoilu. Runokaraoke: runoja, karaokea ja teetä to 12.11. klo 18 Kaarinan kirkolla. Tule lausumaan omia runoja tai nostamaan hatusta runo lausuttavaksi, laulamaan karaokea tai kuuntelemaan. Tiedustelut AnnaKaisa Leppänen p. 040 3417 191 Pe 6.11.klo 12.30 Nuorekkaiden eläkeläisten miesten Lounasporukka Lounasravintola Turku, Puutarhakatu 10. Kuorossa laulaminen on terveellinen harrastus sekä sielulle että ruumiille. Cantilena ja Kaarinan kirkkokuoro kaipaavat kumpikin uusia laulajia. Kysy tarkemmin vs. kanttori Hanna Likitalo-Goeschiltä p. 040 3417 169 Ke 11.11. klo 15 Nuorekkaat eläkeläiset tutustuvat Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeisiin. Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a. Tilaa kohteissa on paikoin rajoitetusti, joten ilmoittaudu etukäteen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli Leppänen p. 041 506 9591 Pe 23.10. klo 18 Iltamat näppituntumalla toimitalon Juhlasalissa (Eerikink. 3 II krs). Liput 10 € tuntia ennen ovelta, sis. iltapalan ja ohjelman. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Lähetysyhdistys Betel. Ti 17.11. klo 13 Nuorekkaiden eläkeläisten lounastreffit, Ravintola Julinia, Linnankatu 18, 4. krs LAPSILLE Isien ja lasten puuhailta ke 25.11. klo 18–19.30 Hannunniitun srk-talossa (Virmuntie 2). Tervetulleeksi toivottavat perhetyöntekijä Jaana, nuorisotyöntekijä Taru ja lastenohjaajat Kirsi, Maija sekä Susanna. Ilmoittautuminen 23.11. mennessä [email protected] tai [email protected]. Katariinanseurakunnan lapsikuoro toimii yhteistyössä Varissuon ja Norssin koulujen kanssa. Kuoro kokoontuu Varissuon koulun musiikkiluokassa koulupäivän päätteeksi torstaisin klo 14.15–15. Lisätietoja kanttori Elina Kerokoski p. 040 3417 632. Valvomisen sunnuntain vauvakirkko 15.11. klo 16 Kaarinan kirkossa (Voudinkatu 2) Tule laulamaan ja leikkimään vauvan kanssa. Lisätietoja antavat Terhi Laakkonen ja Tiina Lindstedt. Touhutossuklubi 1.–6. -luokkalaisille Uittamon srk-kodilla perjantaisin klo 16–17.15. Kerhossa leikitään, askarrellaan, kokkaillaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Jenni Haltia, jenni. [email protected], p. 040 347 1426. Martin seurakunnan lapsikuoro harjoittelee Haarlan koululla keskiviikkoisin klo 14–15. Lisätietoja kanttori Päivi Hannukselalta, p. 040 341 7119. Sinä 6.–8. -luokkalainen! Oletko kiinnostunut toimimaan apulaisena kerhossa, koululaisten tapahtumissa tai leireillä? Kouluttaudu apuisoseksi ABC-kurssilla. Syyskauden kokoontumiset 3.12. ja 17.12 klo 17–19 Henrikinkirkolla, kurssi jatkuu tammikuussa. Maksuton, ilm. 13.11. mennessä www.kirkonrotta.fi (-> 7–14 vuotiaat -> kerhot ja tapahtumat). Lisätietoja Lilli Jussilalta p. 040 3417 380, [email protected] 1.–8. -luokkalaisten Pikkujoulu-leiri 27.–29.11. Kunstenniemessä (sisämajoitus). Hinta 30 € (sis. täyshoidon kuljetuksella ja tapaturmavakuutuksen) maksetaan heti ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. 13.11. mennessä www.kirkonrotta.fi (-> 7–14 vuotiaat -> retket ja leirit). Lisätietoja Lilli Jussilalta p. 040 3417 380, [email protected] Donkki-aasi kutsuu alakoululaiset juhlimaan synttäreitään. Synttärit ma 23.11. klo 17–19 Varissuon kirkolla (Kousankatu 6). Juhlissa raamattuhetki, kuorolaulua, ongintaa, synttäriherkkuja. Lapsi pääsee halutessaan yhteiskuvaan Donkki-aasin kanssa. Vapaa pääsy. MYYJÄISET La 21.11. klo 11–14 Toimitalon Kokoussalissa (Eerikink.3, II krs). Avaus Sari Lehti. Leivonnaisia, kortteja, käsitöitä, arpoja, kahvia, hernekeittoa ja ohrapuuroa. Tuotto lähetystyölle. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Lähetysyhdistys Betel. NÄYTTELYT 17.9.–31.10. Hannu Konola, Laidasta laitaan. 1.11.–12.12. Ritva Numminen, Ikoneja. 15.12.2015–14.2.2016 Leena Törmä, Parantava Ikoni. Kappeli auki ti–pe 11–15, to 11– 18.30, la–su 12–15. www.taidekappeli.fi OMAISHOITAJILLE Omaishoitajien ”Torstaitupa” Tupasvillassa Hepojoentie 7, joka kuun ensimmäisenä torstaina, klo 14.30–16. Tule mukaan kahville ja kertomaan kuulumisia! Raunistulan srk-talo (Murtomaantie 12) PARISUHDE Parisuhdeluento su 22.11. klo 16 Kaarinan kirkolla. Onnea parisuhteeseen, hyvän arjen reseptejä. Hanna Ranssi-Matikainen Parempi avioliitto ry:stä Pariskuntien piiri La 7.11. klo 14–16 Mikaelin seurakuntakodin Klubi-tilassa. Matti ja Päivi Pennanen kokoonkutsujina ja oven avaajina. Kullakin kokoontumiskerralla käsitellään jotain Raamatun kohtaa ja mietitään, miten sitä on hyvä soveltaa arkielämään. Raamatun kohdan valitsee kukin pari vuorollaan. PYHIINVAELLUKSET Pyhiinvaellus, to 19.11. klo 9 alkaen. Reitti: Varissuon kirkko, Turun hautausmaa, Henrikin kirkko, Sirkkalankatu, Turun Tuomiokirkko, Maarian kirkko, Maarian pappila, Turun Kristillinen opisto. Osallistuminen ruokailuineen 20 €. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Kerttu Vihantola p. 044 0770 740 tai [email protected] RAAMATTUOPETUS Mikaelin Raamattukoulu tiistaisin klo 18 Mikaelin seurakuntakodissa (Puistokatu 13). ”Salamaraamattuluentoja” ma 2.11. klo 18 on Mikaelin seurakuntakodissa. Mukana Eero Junkkaala. Matka Halki Raamatun -viikonloppu 6.–8.11. Pekka Heiskanen & Juho Sankamo, Mikaelin seurakuntakoti. Järj. Suomen Raamattuopisto & Mikaelinseurakunta. Tarkka ohjelma: www.mikaelinseurakunta.fi RETKET Martinseurakunta järjestää retken Vivamon Raamattukylään: Jouluvaellus – Ihmeellinen ilo, lauantaina 12.12.2015. Lähtö Sotalaistenkadun palvelulinjan pysäkiltä klo 10. Paluu klo 18. Matkan hinta on 30€/ hlö, 15€/alle 15v. Hintaan sis. bussimatkat, lounas, näytelmä ja joulupullakahvit. Ilm. 25.11.2015 mennessä [email protected]. Tiedustelut [email protected] Mikael Agricola -seuran järjestämä päiväretki su 22. 11. ”Agricolan kanssa Ison Rantatien varrelle Salon seudulle”, oppaana Markus Hiekkanen. Lähtö Turusta klo 9 Tuomiokirkon edustalta, paluu klo 16.30. Hinta 48–28 e. Tarkempia lisätietoja www.mikaelagricolaseura.fi Jouluretki Vivamoon 12.12.2015. Lähtö klo 11 Henrikinkirkolta bussilla, paluu n. klo 17.30 Ohjelmassa jouluvaellus ”Ihmeellinen Ilo”, joka vie vaeltajat keskelle joulun tapahtumia. Varaudu lämpimin vaattein ja jalkinein, jouluvael- 17 lus tapahtuu ulkona. Vaelluksen jälkeen syödään joulupuuroa ja pullakahvit. Aikuiset 40 €, lapset (3– 12v.) 20 € ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 3.12. mennessä Kaarina Hembreelle kaarina. [email protected] tai 040 341 7376 RUKOUSTA Turku rukoilee – kristittyjen yhteinen rukousilta to 5.11. klo 18 Vimmassa (Aurakatu 16). ”Vimmatusti rukoilemaan”, puhujina Remo Ronkainen, Jopi Pietiläinen ja Pekka Havupalo. 13.11. mennessä. Sururyhmä alkaa Katariinanseurakunnassa to 12.11. Hannunniitun seurakuntatalossa, Virmuntie 2. Ohjaajina pastori Johanna Viirros ja diakoni Sinikka Laine. Ilm. ja lisätiedot 6.11. mennessä. Sururyhmä alkaa Maarian seurakunnassa ke 11.11. Raunistulan seurakuntatalossa. Ohjaajina pastorit Leena Sirén ja Lassi Rajamäki. Ilm. ja lisätiedot 6.11. mennessä. Lisätietoja antaa Auli Hynönen-Rinne p. 040 3417 207 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 vammaisten kirkkopyhään. Kysy vapaita kyytipaikkoja Tarja Muuriselta puh. 040 341 7280 Tunteiden tupa, keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten vanhemmille. Ti 3.11., 17.11. ja 1.12. klo 12– 13.30 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22. Musiikkikerho nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille Henrikin kirkolla ma 9.11., 23.11. ja 7.12. klo 17.30– 18.30. TAIDEKAPPELIN TAPAHTUMIA Torstai-iltaisin klo 18 iltahartaus RUOKAILUJA Cafe Mikael Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32, 42 Ma–pe klo 9–15. Lounaspöytä 6 € klo 11–14 Maanantaisin klo 9 aamuhartaus, aamiainen 2 € SEMINAARIT Hanna-työn 15-vuotisjuhlakonferenssi, aiheena Uskomaton nainen. Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) la 7.11. klo 9 alkaen. Ilmoittautuminen 31.10. mennessä nettilomakkeella sansa.fi tai [email protected] ULKOILU Koiraystävien kimppalenkki ja hartaus Su 8.11. klo 14–15.30. Lähtö Honkapirtiltä (Albert Ravilan raitti, Ruissalo) lenkille klo 14. Koiraseurat Metsäkirkolla klo 15. Tarjolla kuumaa mehua ja pientä purtavaa sekä koirille koirankeksejä. Tied. Kristiina Friman, p. 040 3417 384. VAATEJAKELU Cafe Mikael Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro 32,42 Lämpöä lähimmäiselle -vaatejakelu la 7.11. ja 21.11. klo 13–15 SIELUNHOITOA VAMMAISTYÖ Sielunhoitoseminaari 21.–22.11. Hirvensalon kirkolla, vetäjänä pastori Petri Välimäki. La 21.11. klo 13 ”Häpeä ja syyllisyys” Su 22.11. klo 12 ”Viha ja katkeruus” ja klo 17 Missiomessu ”Armon ja totuuden parantava voima” La 5.12.2015 klo 14–16 Vammaistyön yhteinen joulujuhla Henrikinkirkolla, (Peltolantie 2) Sitovat ilmoittautumiset 20.11. mennessä vammaistyön diakonissa Helvi Lähteennäelle p. 040 341 7244 tai kehitysvammaisten diakoni Tarja Muuriselle p. 040 341 7280. SURURYHMÄT Ke 4.11.2015 klo 14–16 Seurakuntapiiri diakoniakeskuksessa, (Puutarhakatu 22) käynti sisäpihalta Sururyhmä alkaa Henrikinseurakunnassa ke 25.11. Henrikinkirkolla. Ohjaajina pastori Eija Kalliala ja diakoni Heli Lindroos. Ilm. ja lisätiedot pe Kirkkoretki Naantaliin su 1.11. klo 9–12. Osallistumme Naantalin rovastikunnan järjestämään kehitys- ● Pyhäinpäivänä vietettävissä hartauksissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Henrikinkirkko klo 10 Pyhäinpäivän messu, Kallio, Metsätähti, Paaso. Kirkkokahvi. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Miettinen, Odell, Metsätähti, Paaso. Iltatee. Kaarinan kirkko klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Kesti, Likitalo-Goesch. Sytytetään kynttilöitä vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille. Kakskerran kirkko klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Riihimäki, Tenkanen. Kärsämäen kappeli klo 15–18 hiljentymismahdollisuus Maarian kirkko klo 10 Pyhäinpäivän hartaus, Orenius, Laaksonen, Vuola Pe 30.10. klo 19 Turun filharmonisen orkesterin Pyhäinpäivänaaton kamarimusiikkikonsertti Liput 21/16/9 €. Michael Haydn: Divertimento Es-duuri alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle. Aulis Sallinen: Jousikvartetto nro 4 op. 25 ”Hiljaisia lauluja” Anton Dvoák: Jousikvintetto nro 2 G-duuri op. 77 Marjaana Holva & Juha Viljanen, viulu Ramona Wolin-Takala, alttoviulu Katja Kolehmainen, sello Matti Kariluoto, kontrabasso Su 1.11. klo 13–14 Kappelissa lauletaan toivevirsiä. To 5.11. klo 18 iltahartaus, Martinseurakunta. Su 8.11. klo 13 Kappeli soi. Espanjalainen kitara. Turun konservatorion klassisen kitaransoiton opiskelijat Johannes Pulkkinen ja Samuel Järvinen esittävät duona ja soolona mm. Isaac Albenizin, Ferdinando Carullin, Federico Moreno Torroban ja Manuel Poncen musiikkia. To 19.11. klo 18 iltahartauden pitäjänä Sisar Helvi. La 21.11. klo 17 Lied-konsertti. Sopraano Miina-Liisa Värelä, pianisti Kiril Kozlovsky. Ohjelma 5 €. La 28.11. klo 14 Pianokoulu Grazioson oppilaskonsertti Pähkinänsärkijä. Ohjelma 5 €. La 28.11. klo 17 Las Divas -konsertti. Su 29.11. klo 13 Pianokonsertti Joona Lehto. N. Medtner: Satukuva Aduuri op. 51: 3, J. S. Bach: Preludi ja fuuga f-molli (DWK II), J. Sibelius K. Ekman: Laulu ristilukista, F. Cho- Martinkirkko klo 16 Pyhäinpäivän muistohetki, mukana Martinkirkon kuoro. Mikaelinkirkko klo 10 Pyhäinpäivän messu, K.Hakanpää, Ronkainen, M.Hakanpää, Koski, lauluyhtye Mikaela Mikaelinkirkko klo 17 Omaisten ilta, Paakkanen, Hanttu, Hakanpää, Koski Paattisten kirkko klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko ja poisnukkuneiden muistaminen, Järvensivu. Pallivahan kirkko klo 16, Pyhäinpäivän muistohetki Piikkiön kirkko klo 18 Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään -iltakirkko, Ijäs. pin: Etydi As-duuri (Trois Nouvelles Etudes), C-T Perkinson: Scherzo, J. Haydn: Sonaatti G-duuri Hob. XVI: 40, Allegro e innocente, Presto. Su 29.11. klo 17 Vain pimeässä näkyvät tähdet. Artsoppa – kamarimusiikkia ja runonlausuntaa. To 3.12. klo 18 Hartaus, Martinseurakunta. Su 6.12. klo 13 Kappelin ainutlaatuisessa akustiikassa lauletaan toivevirsiä. Pe 11.12. klo 18 Ääniräätälin konsertti. Su 13.12. klo 13 Kappeli soi – viulu-alttoviulu-sellokonsertti. Bachin, Hindegardin, Pärtin, John Gagen musiikkia. Anni Manninen, Iida Falck, Pauliina Rahiala. La 19.12. klo 18 Joulukonsertti 12 enkeliä. Solisteina Jenny Robson ja Sauli Luttinen, Säestää Severi Pyysalo, Konsertin järjestää Hantla ry, www.facebook.com/hantlary, liput 18 € ovelta tai lipputilaukset [email protected] Su 20.12. klo 18 Joulukonsertti, Johanna Lehesvuori, piano Jenna Ristilä. VAPAAEHTOISEKSI Hirvensalossa sijaitsevaan Pyhään Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin kaivataan uusia vapaaehtoisia taidekappelia esittelemään, vahtimestariksi konsertteihin. Työrupeama vie noin 3–4 tuntia kerrallaan kerran tai pari kuukaudessa. Lisätietoja arkisin klo 11–15 numerosta 02 265 7777 tai [email protected] Pyhän Katariinan kirkko klo 10 Pyhäinpäivän messu, Viirros, Markkula, Lautjärvi, Kastellin Laulu, joht. Lautjärvi klo 16 Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper, Markkula, avustajina Katariinansrk:n papisto, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro. Vesperin jälkeen kirkossa avoimet ovet klo 19 asti, voit tulla hiljentymään ja halutessasi sytyttää kynttilän lähetyskynttelikköön. Tuomiokirkko klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta Ylösnousemuskappeli klo 14 Pyhäinpäivän hartaus, Palmunen, Niemi. Uppståndelsekapellet kl. 15.30 Musikgudstjänst med parentation, Björkgren, Lidén, Danielsson. Åbo Svenska Kyrkokör (dir. Marjo Danielsson) medverkar. Ma 30.11. klo 18 Henrikin luennot, piispa Kaarlo Kalliala: Onko auttaminen sinisilmäisyyttä? HENRIKINKIRKKO Peltolantie 2 Säännöllinen viikkotoiminta Maanantai klo 9.30 Perhekerho Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri, henkari.fi Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro Tiistai klo 13 Päivähartaus Tiistai klo 13 Lähetyspiiri Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri (parittomat viikot) Keskiviikko klo 16 Henrikin Lapsikuoro Keskiviikkoisin klo 17 Tyttökuoro (11–14 v.) Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers Torstai klo 13 Torstaipiiri Perjantai klo 8.30 Hyvää huomenta, Turku – aamun äänenavaus kaikille laulun ystäville. Jumalanpalvelukset: La 31.10. klo 10 Pyhäinpäivän messu, Kallio, Metsätähti, Paaso. Kirkkokahvit. La 31.10. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko, Miettinen, Odell, Metsätähti, Paaso. Iltatee. Su 1.11. klo 10 Messu, Pätsi, Laakkonen. Kirkkokahvit. Su 8.11. klo 10 Messu, Kallio, Paaso. Kirkkokahvit. Su 15.11. klo 10 Messu, Miettinen, Metsätähti. Kirkkokahvit. Ti 17.11. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Jussila. Jatkot nuorisotiloissa. Su 22.11. klo 10 Messu, Odell, Laakkonen. Kirkkokahvit. Muu toiminta Henrikinkirkolla: Su 1.11. klo 15 Lottaperinneyhdistyksen musiikkitilaisuus, Odell, Paaso. Kahvitarjoilu klo 14 alkaen. Ma 2.11. klo 18 Henrikin luennot, VTT, dosentti Ismo Söderling: Kuinka maastamuutto ja maahanmuutto ovat muovanneet ja tulevat muovaamaan Suomen väestökehitystä. Ke 4.11. klo 17 Puuhapaja Su 8.11. klo 16 Rukouksen talo – hetki hiljaiselle rukoukselle, Kallio. To 12.11. klo 19 Rukousilta, rukoustyöryhmä, Miettinen. Rukouslauluja klo 18.30 alkaen. Su 15.11. klo 16 Sanan ja laulun hetki, Matti Jarvansalo, Pätsi, Metsätähti. Su 15.11. klo 18 Valoa kaamokseen -konsertti, Miikka Lehtoaho, piano. Ma 16.11. klo 16 (Huom. aika!) Henrikin luennot, ministeri Petteri Orpo: Suomen ja EU:n pakolaispolitiikka. Ke 18.11. klo 17 Puuhapaja To 19.11. klo 18 Lyhtyjuhla: Vietämme juhlaa lasten oikeuksien merkeissä. Valoa, iloa, musiikkia, mukana Henkka-Heppa, lapsikuoro, Metsätähti, Kalliala. Ke 25.11. klo 14 Adventtihartaus vanhainkodeissa asuville, järj. SPR:n Turun osasto, Kallio, Paaso. To 26.11. klo 14 Adventtihartaus vanhainkodeissa asuville, järj. SPR:n Turun osasto, Kallio, Paaso. Luonto- ja valokuvausretket (kesto 1–2h, säävaraus): Su 1.11. klo 12 Luonto- ja valokuvausretkien bonusretki: Kokoontuminen Vanhan Hautausmaan portailla (Skanssin puolella). Bonuksena on salaperäinen retki maahisten ja peikkojen metsään. Nuorten viikkotoiminta Henrikinkirkolla: Maanantaisin Bändiharjoitukset 15–20-vuotiaille klo 17–19 Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21 Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo 16.30–18.15 Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15– 19.30 Ti 17.11. klo 18 Nuorten valmistelema messu, Ari Suominen, Jussila. Jatkot nuorisotiloissa. LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) Ke klo 18.30 Raamattupiiri To klo 9.30 Perhekerho KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI Sävelkuja 3 Ma klo 13 Seniorikahvila Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. Pe klo 9.30 Perhekerho To 5.11. klo 17.30–19 Koko perheen Tempputorstai yhteistyössä Koivulan MLL:n kanssa, Reijo. KAUPPAKESKUS SKANSSI Monitori, 2. kerros Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana. LEHMUSVALKAMA Ke 4.11. klo 13 Hartaus, Kalliala, Metsätähti. Ke 18.11. klo 13 Hartaus, Odell, Metsätähti. KAARINAN KIRKKO Voudinkatu 2 Tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri Torstaisin klo 9.30 Perhekerho La 31.10. klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Kesti, Likitalo-Goesch. Sytytetään kynttilöitä vuoden aikana kuolleille seurakuntalaisille Su 1.11. klo 10 Messu ja 70-vuotiaiden juhlapyhä, Kuoppala, Husso, kakkukahvit Su 1.11. klo 14 Veisumessu ja teejatkot, Laakkonen Ma 2.11. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri, Ari Malmi Ke 4.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Pesonen To 5.11. klo 18 Miesten juttuilta. Kahden valtakunnan kansalaisena Su 8.11. klo 10 Messu, Auer, Husso. Piparikahvit. Ma 9.11. klo 13 Diakoniapiiri Ke 11.11. klo 13 Opintopiiri, Jorma Pesonen: St. Andrew´s Lutheran 18 Church, Lake Worth, Florida Ke 11.11. klo 18 Syksyn pimetessä -iltakirkko, Pesonen, Likitalo-Goesch Su 15.11. klo 10 Messu, Niittynen, Pesonen (av.), Likitalo-Goesch. Piparikahvit Ke 18.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Auer To 19.11. klo 18 Miesten juttuilta. Kristus, kaikkeuden Herra Su 22.11. klo 10 Messu ja lähetyspyhä, Pesonen, Matti Korpiaho Sanansaattajista saarnaa ja esittelee Sansan toimintaa lähetyskahveille, Husso Ma 23.11. klo 13 Diakoniapiiri Ke 25.11. klo 13 Opintopiiri, Hannele Lund ja Seppo Riihimäki: Taize-yhteisö. Alustuksen jälkeen klo 13.30 Hoivan ja huolenpidon Taize-hetkihartaus ja kahvit Ke 25.11. klo 18 Syksyn pimetessä -iltakirkko, Ostela, Likitalo-Goesch KUUSISTON KIRKKO Linnanrauniontie 157 La 31.10. klo 12.30 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Laakkonen, Husso Su 15.11. klo 12.30 Messu ja Turun Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Pesonen (lit.), pastori Pekka Rusava (saarna), Likitalo-Goesch POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO Poikluomantie 9 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho Torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri To 29.10. klo 18 Raamatun ääressä. Antakaa toisille anteeksi Su 1.11. klo 18 Sanan ja laulun ilta. Kärsimyksen ongelma Ke 4.11. klo 18.30 Naisten juttuilta. Voimakuvia: tuo mukanasi Sinulle tärkeä (valo)kuva, josta haluat kertoa toisille To 12.11. klo 18 Raamatun ääressä. Valvokaa! Su 15.11. klo 18 Sanan ja laulun ilta. Voiko Jumalan kohdata? LITTOISTEN SEURAKUNTATALO Kampakuja Torstaisin klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT Ti 10.11. klo 13 Hartaus, Hovirinnan palvelukeskus To 12.11. klo 13 Hartaus, Värttinä Ti 24.11. klo 13 Hartaus, Onnikka PYHÄN KATARIINAN KIRKKO Kirkkotie 46 Perjantaisin klo 17 harmonisen laulun ryhmä harjoittelee, lisätietoja Kristiina Annala p. 050 049 8165. Su 1.11. klo 10 Messu, Kairavuo, Hälli (av), Kerokoski La 7.11. klo 18 Turun yliopiston kuoron syyskonsertti, vapaa pääsy Su 8.11. klo 10 Messu, Viirros, Paatere (av), Lautjärvi Su 15.11. klo 10 Messu, Markkula, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi Su 22.11. klo 10 Messu, Toljamo, pastori Esko Laine saarnaa, Kerokoski VARISSUON KIRKKO Kousankatu 6 Varissuon kirkko on auki tutustumista ja hiljentymistä varten keskiviikko-iltaisin 16.9.–2.12. klo 17–19. Päivystäjä paikalla. Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 2.11., 9.11., 16.11., 23.11. Joka toinen tiistai klo 13 Raamattuopetus, Sirkka-Liisa Vappula: 10.11., 24.11. Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin Kammari: 3.11., 17.11. Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri: 4.11., 11.11., 18.11., 25.11. Joka toinen keskiviikko klo 18.30 Miestenpiiri: 4.11., 18.11. Torstaisin klo 17 Raamis ja nuortenilta Joka toinen torstai klo 18 Timon Raamis 5.11., 19.11. Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho: 30.10., 6.11., 13.11., 20.11. To 29.10. klo 9.30 ja klo 10.30 Lasten urkukonsertti, Toljamo, Kerokoski Su 1.11. klo 12 Messu, ForsströmRoivanen, Hälli (av), Kerokoski La 7.11. klo klo 9–16 Uskomaton nainen – Suomen Hannojen 15-vuotisjuhlaseminaari, osallistumismaksu 25–30 euroa, ilmoittautuminen www.sansa.fi, lisätietoja: projektikoordinaattori Anne Isokuortti p. 050 4411 859 tai Seija A. Niemi p. 050 5714 328. Su 8.11. klo 12 Messu, Toljamo, Paatere (av), Kerokoski Su 8.11. klo 17 Yhteyden messu, Markkula, khra Leena Kairavuo saarnaa aiheesta ”Isä Taivaan, Isä meidän” Ma 9.11. klo 19 Siionin virsiseurat, kahvit klo 18.30 alkaen Pe 13.11. klo 12 Hanna-ryhmä ”Hannojen rukouksia” Su 15.11. klo 12 Messu, Hälli, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi Su 22.11. klo 12 Messu, Toljamo, pastori Esko Laine saarnaa, Kerokoski, Varissuon Veisaajat (av) Ma 23.11. klo 17–19 Donkkis Big Night – junioreiden toiminnallinen ilta kaikille alakouluikäisille, hauskoja toimintapisteitä, Raamattuhetki, laulua, ongintaa, kaverikuvaus ja Donkkiksen kunniaksi myös synttäriherkkuja, vapaa pääsy. NUMMEN SEURAKUNTAKOTI Papinkatu 2 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun. tupa): 3.11., 10.11., 17.11., 24.11. Torstaisin klo 18 Nuorten aikuisten ja opiskelijoiden Vastavirta-ilta, tied. past. Juhana Markkula p. 040 3417 480 ja nuorisotyönohjaaja Taru Heikkonen p. 040 3417 482 sekä www.vastavirta.info To 12.11. klo 17 Food and Hope, opiskelijoille ja nuorille aikuisille tarkoitettu diakoninen ilta, jossa saa nauttia maittavan lämpimän aterian ja ruokakassin mukaansa. Food and Hope -jatkoilla Pekka Laukkarinen trio esiintyy Pyhän Katariinan kirkossa. KATARIINAN PAPPILA Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7 Tiistaisin klo 13–15 Pieni rukoushetki ja lukupiiri Katariinan pappilan kappelissa. Lisätietoja Leena Rantakokko p. 050 343 0807. Keskiviikkoisin klo 17–18.30 Pyhän Katariinan kuoron harjoitukset, uusia laulajia pyydetään ottamaan yhteyttä kuoron johtajaan, kanttori Markku Lautjärveen p. 040 341 7141. HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO Virmuntie 2 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 29.10., 5.11., 12.11., 19.11. Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 11.11., 25.11. Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 6.11., 20.11. Ma 9.11. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmä Su 22.11. klo 12 Messu, omaishoitajien ja hoidettavien yhteinen kirkkopyhä, Viirros, Hälli, diakoni Erja Viherkoski, keittolounas. KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI Punatulkunkatu 1 Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren äitikaverit: 2.11., 9.11., 16.11., 23.11. Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 29.10., 12.11. JAANIN SEURAKUNTATALO Karjakuja 75 Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 2.11., 16.11. KERHOHUONE Petkeltie 5 Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 2.11., 16.11. KATARIINAN DIAKONIA Diakonian ajanvarausvastaanotot tiistaisin ja perjantaisin klo 10–11.30 puh. 040 341 7172. Ajan voit tulla myös varaamaan Varissuon kirkon diakoniatoimistolle, Kousankatu 6. Jos olet yli 65-vuotias ja yksinäinen tai muuten tarvitset apua tai olet huolissasi yli 65-vuotiaasta naapuristasi tai tutustasi, joka tarvitsisi mielestäsi apua, voit soittaa IkäArvokas puhelimeen tiistaisin ja perjantaisin klo 9–10 puh. 040 341 7172. MAARIAN KIRKKO Maunu Tavastin katu 2 Messu aina sunnuntaisin klo 10. Keskiviikkoisin klo 18.30 vuoroviikoin iltamessu ja pieni rukoushetki. Su 1.11. klo 10 Messu Laaksonen, Spoof Ke 4.11., 18.11. klo 18.30 Pieni rukoushetki Su 8.11. klo 10 Messu Laaksonen, Laurén Su 8.11. klo 18 Konsertti: Kun tuuli kääntyy – tarina erilaisuudesta ja eristämisestä. Ke 11.11. ja 25.11. klo 18.30 Iltamessu Su 15.11. klo 10 Messu Laurén, Rajamäki Su 22.11. klo 10 Messu Rinne, Rajamäki MAARIAN PAPPILA Sorolaisenkatu 4 Maanantaisin klo 9.30 Perhekerho ja klo 13.30 vauvakerho tallirakennuksessa. Tiistaisin klo 10 Juttutupa Pappilassa. To 5.11. klo 18.30 Hoitavia lauluja – avoimet lauluillat PALLIVAHAN KIRKKO Paltankatu 2 Messu aina sunnuntaisin klo 17. Johannesmessu joka kuun viimeisenä sunnuntaina. Su 1.11. klo 11 Viikkomessu Palmunen Su 8.11. klo 11 Viikkomessu Rajamäki Su 15.11. klo 11 Viikkomessu Laaksonen Su 22.11. klo 11 Viikkomessu Spoof KÄRSÄMÄEN KAPPELI Tolpontie 2 La 31.10. klo 15–18 Kappeli avoinna hiljentymistä varten. HALISTEN SRK-KOTI Gregorius IX:n tie 8 Ke 4.11., 18. 11. klo 18 Kaikille avoin raamattu- ja rukousryhmä, Laurén HEPOKULLAN SRK-TALO Varkkavuorenkatu 23 Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa Joka toinen maanantai klo 13 Muisteluryhmä. Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri To 5.11. klo 13 Kultatupa – eläkeläisten päiväpiiri To 19.11. klo 13 Kanttorin laulajaiset, Niemi Su 22.11. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki KOTIMÄEN SRK-TALO Arkeologinkatu 1, Jäkärlä Maanantaisin klo 13 Naistenpiiri Ti 3. 11., 17.11. klo 12.30 Tasapainoilua Ti 3. 11., 17.11. klo 13.30 Kädentaidot Ke 4.11., 18.11. klo 13 Päiväpiiri Ke 11.11., 25.11. klo 13 Muistijumppa PALLIVAHAN SRK-KESKUS Paltankatu 2 Maanantaisin klo 9 Tuolijumppa Ma 2.11. klo 18 Israel-ilta Ti 3.11., 17.11. klo 11, 60+ kokki- ja keskusteluryhmät RAUNISTULAN SRK-TALO Murtomaantie 12 To 29.10., 12.11. klo 14 Karmelin raamattupiiri Ma 2.11., 16.11. klo 13 Pienpiiri Ti 3.11., 17.11. klo 13 Seniorikerho Ke 4.11. klo 13 Omaishoitajat Ke 4.11., 11.11, 18.11., 25.11. klo 13 Pappi paikalla La 21.11. klo 16 Raamattuluento Ruubenista Benjaminiin, Israelin 12 kantaisää RUNOSMÄEN SRK-KOTI Munterinkatu 15 Ystävän tupa maanaisin klo 13–15 ja torstaisin klo 11–13. Raamattupiiri kokoontuu parillisten viikkojen maanantaisin klo 17. Ke 4.11., 18.11. klo 12 Lähetyspiiri Ke 11.11. klo 12 Keskiviikkokeitto: 1 €/henkilö, lapset ilmaiseksi. Su 15.11. klo 13 Runosmäki-messu Laaksonen YLI-MAARIAN SRK-TALO Mittumaarintie 73 Torstaisin klo 9.30 Perhekerho To 5.11., 19.11. klo 11 Tuolijumppa Katso myös www.maarianseurakunta.fi MARTINKIRKKO Huovinkatu 1 Messun aikana on lapsille pyhäkoulu kirkon Tornikappelissa. Messun jälkeen on vielä mahdollisuus viettää hetki yhdessä kirkkokahvien merkeissä kirkon eteisessä. Pe 30.10. klo 19 Kirkkokonsertti, jossa esiintyy Martinkirkon kuoro, Hampurin merimieskirkonkuoro ja Aurorakören. La 31.10. klo 16 Pyhäinpäivän muistohetki, mukana Martinkirkon kuoro. Muistohetkessä luetaan kaikkien edellisen pyhänpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja heille sytytetään muistokynttilä. Su 1.11. klo 10 Messu, Hildén, Hägglund, Salakari Ke 4.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari Su 8.11. klo 10 Messu, Kuusela, Hildén, Tenkanen Ke 11.11. klo 18 Arki-illan ehtoolli- nen, Riihimäki, Tenkanen Su 15.11. klo 10 Messu, Viro-toimikunta mukana, Jaatinen, Riihimäki, Salakari Ke 18.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Hägglund, Salakari Su 22.11. klo 10 Messu, Lähetysyhdistys Kylväjän kirkkopyhä, Norvasuo, saarnaa aluekoordinaattori, pastori Jarmo Mäki-Mikola, Salakari. Kirkkokahvi ja hetki lähetykselle messun jälkeen seurakuntatalolla. Ke 25.11. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Kuusela, Tenkanen To 5.1., 19.11. klo 18 Uittamon Hannat. Hanna-piirissä keskitytään rukoilemaan naisten ja naista koskettavien asioiden puolesta ympäri maailmaa. Su 1.11. klo 15 Messu, Riihimäki, Salakari Ke 11.11. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila Ke 18.11. klo 13 Eläkeläisten kerholounas HIRVENSALON SRK-KESKUS Honkaistentie 85 To 29.10. klo 9.30 Minimessu ja perhekerho, Hägglund, Erkamaa To 5.11., 12.11., 19.11. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa To 29.10., 12.11. klo 18 Rukouspysäkki, Kuusela. Su 1.11. klo 17 Missiomessu, ”Kristus, kirkkauden toivo”, Marko Huhtala, Sakari Heikkilä, Kuusela Ti 10.11., 8.12. klo 19 Ehtoollishartaus ”Hiljaisuuden rukous Taizé -lauluin” Su 22.11. klo 17 Missiomessu, ”Armon ja totuuden parantava voima”, Petri Välimäki, Kuusela MIKAELINKIRKKO Puistokatu 16 Avoinna Ma-pe klo 12–18. Työntekijät tavattavissa kirkossa klo 14–18 (27.11. asti) Hartaus klo 17, keskiviikkoisin iltamessu klo 18 KAKSKERRAN KIRKKO Kakskerran kirkkotie 110 La 31.10. klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Riihimäki, Tenkanen Su 15.11. klo 12 Messu, Norvasuo, Salakari MARTIN SRK-TALO, Temppelikatu 1 Pe 30.10., 13.11. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi. Ke 4.11., 18.11. klo 13 Eläkeläisten Teemakahvila Ke 11.11. klo 13 Eläkeläisten kerholounas Ke 11.11. klo 17.30.–19.30 Naistenilta, kädentaidot. Tehdään yhdessä tuikkuastioita. llmoittautumiset Marjaana Erkamaalle 29.11. mennessä, p. 040 341 7127. Ma 16.11. klo 18 Kylväjäpiiri. Raamattupiiri; kerjäläisen uskontunnustus, mukana Esko Helenius; Jumalan työtä Aasiassa. Ti 3.11., 17.11. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat, Metso. Kudomme omin puikoin ja langoin joko lähetystyön hyväksi tai itselle esim. sukkia tai lapasia. Seuranpitoon voi tulla myös ilman kudinta! Tiedustelut Mirja Metso p.040 341 7424 Su 22.11. klo 11.30 Messun jälkeen kirkkokahvit ja hetki lähetykselle, Jarmo Mäki-Mikola, Metso Ke 25.11. klo 13 Eläkeläisten Kanttorinkahvila HENNALAN SRK-KOTI Hennalantie 10, Satavan saari Ke 11.11, 25.11. klo 12.30 Hennalan piiri Ti 3.11., 10.11., 17.11., 24.1. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa UITTAMON SRK-KOTI Rusthollinrinne 1 Pe 30.10., 6.11., 13.11., 20.11. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa. 30.10. klo 9.30 Minimessu Jaatinen, Erkamaa 20.11. päiväkerhon 70v.-juhla Su 1.11. klo 10 Messu, Jaakkola, past. Petri Tiusanen (Parikanniemisäätiö), Hakanpää, Kuorikoski, Hampurin merimieskirkon kuoro (Kirkkokahvit Mikaelin srk-kodissa Parikanniemisäätiön hyväksi) Su 1.11. klo 17 Mikaelmessu, ”Anteeksiantaminen - pakko vai välttämättömyys?” Jaakko Paakkanen, Silvia Koski & Pop-up Praise Ke 4.11. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Pe 6.11. klo 20.30 Nuorten messu, Westergård, Hiltunen, Koski Su 8.11. klo 10 Messu, Sankamo, past. Pekka Heiskanen (Suomen Raamattuopisto). Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi Su 8.11. klo 18 Kirkkoareena Su 15.11. klo 10 Messu, Friman, Kari Tynkkynen, Kuorikoski (kirkkolounas klo 11.30 Mikaelin srk-kodissa) Su 15.11. klo 17 Mikaelmessu, ”Herätyyys, kirkko!” Remo Ronkainen, Seidi Vartiainen & co. Ke 18.11. klo 18 Iltamessu, K.Hakanpää, Kuorikoski Su 22.11. klo 10 Messu, Seivästö, Jaakkola M.Hakanpää, Koski. Vox Michaelis, kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Ke 25.11. klo 18 Iltamessu, Ronkainen, Hakanpää MIKAELIN SEURAKUNTAKOTI Puistokatu 13 Su 1.11. klo 11.15 Parikaniemisäätiön kirkkokahvit ja seurat, Petri Tiusanen, Erkki Makkonen, Johannes Pelkonen, Jaakkola Su 8.11. ja 22.11. klo 17 Kohtaamispaikka Ma 9.11. klo 18.30 Naisia kaivolla (yhteistyössä KRS) Ke 18.11. klo 18 Mikaelinseurakunnan rippikoulujen yhteinen vanhempainilta Su 22.11. klo 16 Israel-tilaisuus, Seivästö Viikko-ohjelmaa Maanantaina klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) Tiistaina klo 13–14.30 Lähetyspiiri (klubi) Keskiviikkona klo 8–8.45 Aamurukous (klubi) klo 12–13.30 Eläkeläiskerho (srk-sali) Torstaina klo 10–12 Naisten hepreapiiri (Ritva Lunden (klubi), p. 044 257 2612 klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2. krs) p. 040 3417 097 klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi), tied, p. 040 3417 391 Perjantaina klo 10–11 Pilates, tied. 040 3417 398 19 Kuorot Vox Michaelis ke 17.15–19 Aboa Gospel ke 19.15–21 Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19 Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 [email protected]. Lapsiperheille Vauvakerho ke klo 14–15.30 (srksali) MIKONMÖKKI Puutarhakatu 24 Lapsiperheille ja nuorille Autoratakerho ma klo 17–19 Pelikerho alakouluikäisille ti klo 16– 17.30 Kädentaitoryhmä to klo 17–19 (parill. vkot) Perhekerho pe klo 9.30–11 Nuortenilta pe klo 18–21.30 www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä ”Turun GG” www.mikaelinseurakunta/partiot Aikuisille Syvällisemmin Raamattuun ti klo 16.45, p. 0400 681 302 Made in Mikonmökki -ryhmä to klo 17 (parill. vkot), p. 050 346 9906 Miesten veisuut su 29.11. klo 18, tied. Matti Pennanen, p. 044 325 1051 SUIKKILAN SEURAKUNTAKOTI Konstanzankatu 1 - Pilates ma klo 9.30–10.30, tied. p. 040 3417 398 - Eläkeläiskerho to klo 12–13.30 - Raamattupiiri joka toinen to klo 18 (paritt. vkot) Lapsiperheille - Perhekerho to klo 9.30–11 PAAKARLAN SEURAKUNTAKOTI Laivateollisuudenk. 28 Su 15.11. klo 14 Lähiökirkko ja kahvit, Jaakkola To 5.11. klo 18 Rukousilta To 19.11. klo 18 Kohtaamispaikka - Lähetyspiiri ke klo 13–14.30 - Naisten piiri joka kk:n toinen ke klo 19 - Eläkeläiskerho to klo 13–14.30 - Pilates pe klo 8.30-9.30, tied. p. 040 3417 397 Lapsiperheille - Perhekerho ti 9.30–11 (mukana Operaatio Ruokakassi) Koululaisille ja nuorille Kokkikerho 9–12 v. ke klo 16.30– 18.30 Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli. YLEISÖLUISTELU HK Areenalla La klo 14–15 (21.11., 28.11.) Sisään pääovesta. Ei mailoja kentälle. Maksuton. Palvelutalo Iso-Heikki Revontulenkatu 4 Pyhäinpäivän hartaus la 31.10. klo 15 Eläkeläishartaus ma klo 13.3–14 (2.11., 16.11.) Turun merimieskirkko Suikkilantie 2 To 29.10. klo 15 Wanhat Merimiehet muistelevat Ma 9.11. klo 18 Miesten saunailta. Hyvät löylyt, jutustelua, hartaus ja pieni iltapala. Su 22.11 klo 17 Iltahartaus ja kirkkokahvit, Mikko Laurén www.mikaelinseurakunta.fi www.mikaelilainen.fi www.mikaelinnuoret.fi www.mikaelmessu.fi PAATTISTEN KIRKKO Paattistentie 847 Su 1.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 8.11. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Heikkinen Su 15.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu Su 22.11. klo 18 Iltakirkko, Heikkinen PAATTISTEN SEURAKUNTATALO Paattistentie 857 maanantaisin klo 9 Avoin kerho maanantaisin klo17 Tyttökerho 7–10-vuotiaille Ti 17.11. klo 18 Puuhakahvila PAATTISTEN PAPPILA Paattistentie 859 Ti 3.11. klo 18 Kirjallisuuspiiri To 5.11.ja 19.11. Isoiskoulutus klo 17 ja nuortenilta klo 18 Ke 11.11. klo 13 Seniorikahvila Ti 17.11. klo 15 Diakonia- ja vapaaehtoispiiri Ti 17.11. klo 18 Miestenilta, vieraana Kenttärovasti Timo Waris Ke 18.11. klo 12 Lähetyspiiri PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 Su 1.11. klo 10 Messu, Ijäs Pe 6.11. klo 9.30 Lasten kirkkohetki Su 8.11. klo 10 Isänpäivän perhekirkko, Nieminen, mehua, täytekakkua ja pomppulinna Su 15.11.klo 10 Messu, Hermonen Su 22.11. klo 16 Gospelmessu, rippikoulun aloituskirkko, uusien seurakuntalaisten kutsukirkko Pe 27.11. klo 19 Hilpeä joulunavaus -konsertti, mm. nelikätistä ja -jalkaista urkujensoittoa ja yhteislaulua. Pikantti, Ilonen & Ville Urponen. Vapaa pääsy. PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS Hepojoentie 4 To klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille, maksutonta, päiväkerhotiloissa. Ke 4.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä Ke 18.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä: Vieraana vanhainkotipappi Anne Norvasuo Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset viikot, Sinikka Tuomarila Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti, kanttori Tiina Ilonen Ti klo 18 Lauluillat. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset, jotka nautitte musiikin tekemisestä yhdessä! Oman soittimen voi ottaa mukaan. Ke klo 18 Miestenpiiri, parilliset viikot, sauna klo 17 vanhan kellarissa. Pe klo 9.30 Perhekerho, päiväkerhotiloissa VANHA SEURAKUNTATALO Hepojoentie 4 Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila. To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. PAPPILA Pappilantie 4 To 5.11. ja 19.11. klo 18 Raamattupiiri, Eero Kaumi, Roomalaiskirjeen 5. luku Ti 24.11. klo 18 Äitien ilta PYÖLINRANTA Pyölintie 77 To 29.10. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa kaikenlaisille perheille, maksuton KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvaraus ti 11–12 p. 040 341 772, Elonheimo, ovi paloaseman puolella. KOULULAISILLE Tietoa koululaisten toiminnasta löydät www.tuuks.fi www.piikkionseurakunta.fi www.facebook.com/ piikkionseurakunta NUORET Tietoa nuorten toiminnasta löydät www.seitsemastaivas.fi Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16– 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja kahvia 3,50 € lähetystyön hyväksi. 1.11. ja 22.11. kirkkokahvit Toimitalolla. Messut (aina gluteeniton leipä) klo 10: La 31.10. Hokkanen, Mäkitalo, Pietilä, Hietaharju, Luminos. Su 1.11. Messu, Sofia Niskasen virkaan siunaaminen: Rinne, av. Hokkanen, Pietilä, Hietaharju, Turun Naislaulajat. Su 8.11. Honkasalo, av. Hokkanen, Pietilä, Åberg, Tuomiokirkon kuoro joht. M. Utriainen. Su 15.11. Rippikoulun aloitus: Mäkitalo, Rinne, Pietilä, Hietaharju, Canticum-kuoro. Su 22.11. Varsinais-Suomen Kansanlähetys 45 v. juhlamessu: saarnaa lähetysjohtaja Mika Tuovinen, Rinne, av. Hokkanen, Åberg, Hietaharju, Florakören ja Brahe Djäknar joht. Ulf Långbacka. Viikkomessut: Aamuehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän ehtoollinen torstaisin klo 12. Iltaehtoollinen joka lauantai klo 18 (alkoholiton viini), Muita tapahtumia: Lauletaan virsiä vapaaehtoisvoimin su 8.11., 15.11., 22.11. klo 18. Vesper (arki-illan rukoushetki) ma– pe klo 18. Vesper ranskaksi parilliset to klo 17 sr Helvi ja Marketta Vuola. Kauneimmat virret -yhteislaulua su 15.11. klo 14 Honkasalo, Pietilä, Hietaharju. Virrestä voimaa ke 18.11. klo 16.30. Nenäpäivä-messu Tuomiokirkossa pe 6.11. klo 18 Afrikkalaisen gospelmessun sanoin ja sävelin. TOIMITALO Eerikinkatu 3 Kirkkokahvit ja uuden diakoniatyöntekijä Sofia Niskasen tulojuhla su 1.11. klo 11.30 Siionin virsiseurat su 1.11. klo 16, kahvit alk. klo 15.30. Kirkkokahvit ja Kansanlähetyksen 45 v. juhla su 22.11. klo 11.30. Nojatuolimatka: Kenia nyt ja 20 vuotta sitten, kertojana Anita ja Pertti Pussinen su 22.11. klo 18. PERHETYÖ Perhekerho ma klo 17.30 Kupittaan srk-koti, Sirkkalankatu 4. Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30 Nuortentalo, Eerikinkatu 1. Leppäkertun perhekahvila pe klo 9–13, Nuortentalo. ELÄKELÄISILLE Juhlasalin kerho (Eerikinkatu 3, 2. krs.), parilliset viikot klo 13 Ke 11.11. ”Voimaa valokuvista” kerhossa Kaarinasta pastori Merja Auer, joka kävi Miina Savolaisen voimauttavan valokuvan kurssin Ke 25.11. ”Kanttorin kerho” Anu Åberg mukana kerhossa Vuorikodin kerho (Vuorikatu 8) parittomat viikot klo 13 Ke 4.11. ”Rinnalla sairauden ja kuoleman kohdatessa” sairaalapappi Harri Heinonen kertoo työstään Ke 18.11. Ei kerhoa. Retkipäivä ilmoittautuneille. Tuolijumppa Eläkeläisten tuolijumppa (Eerikinkatu 3, II krs.) keskiviikkoisin klo 13, parittomat viikot. Tuomiokirkkoseurakunnan eläkeläisryhmien joulujuhla Ke 9.12. klo 13 Toimitalon juhlasalissa (Eerikinkatu 3, 2.krs) Ilmoittautumiset marraskuun aikana diakoniatyöntekijöille tai diakoniatoimistoon ti ja to klo 9–11 p. 040 341 7335. DIAKONIA Diakoniavastaanotto ti ja to 9–11. Eerikinkatu 1, p. 040 3417 335. Diakoniavastaanottoa ei ole poikkeuksellisesti to 12.11. LÄHETYSTYÖ Kupittaan Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan seurakuntakoti. Lähetyspysäkki parittomat to klo 13 NNKY Vähä Hämeenkatu 12 a: Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta. Lähetyksen kaffetuokio parilliset ti klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II krs. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Toimitalo, Yläsali (Eerikinkatu 3, II krs). Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, Lehti. Timon Raamis parilliset to klo 18.30 Salongissa (Eerikink 3, II krs), T. Rantanen. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to klo 18.30 Toimitalo Salonki, Eerikinkatu. 3: 19.11. Emmi Itäranta, Teemestarin kirja. Puikkoset Salongissa parilliset ti klo 13–14.30. Tehdään mm. vauvasukkia, torkkupeittoja ja hartialämmikkeitä, rupatellaan ja lopuksi hiljennytään. Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri -luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622. Runopiiri parilliset ma klo 13 Yrjänän srk-koti, It. Pitkäkatu 49, Raila Räty. MÅNDAGAR kl. 14 Missionskrets i Aurelia (3 vån.), jämna veckor. TISDAGAR kl. 13.30–14.15 ÅSFs barnkör, Korallernas övning i Sirkkala skola kl. 14.30–15.15 ÅSFs barnkör SOLAs övning i Sirkkala skola kl. 16 Ungdomskörens övning i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1 vån.) ONSDAGAR kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma församlingshem kl. 12 Frukostklubben på Svenska Klubben (Aurag. 1), udda veckor. kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) kl. 13.15–13.45 ÅSFs barnkör i Braheskolan, övning kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2 vån.) kl. 14.15–15 ÅSFs barnkör Kristallernas övning i Aurelia (3 vån.) kl. 15–15.45 ÅSFs barnkör TIDOs övning i Aurelia (3 vån.) kl. 15–20 Ungdomscafé i Aurelia (2 vån.) kl. 17 Gudstjänstgrupps möte i Aurelia (3 vån.) kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.) 4.11. kl. 16.45 Kroppsbön, heliga danser och veckomässa i Aurelia (1 vån.) Vi börjar med att dansa cirkeldanser tillsammans. Sedan har vi en liten paus med frukt. Avslutar med att fira veckomässa kl. 18 med nattvard och danser. Temat är ”Att förlåta varandra”. Medverkande är Mia Bäck & Laura Hellsten. Delta kan du göra fast du aldrig dansat förr och även om du är rörelsehindrad! kl. 18 Om tro & tvivel i Aurelia (1 vån.), jämna veckor kl. 18.45 Bibelstudiegrupp i Aurelia (1 vån.), udda veckor. TORSDAGAR kl. 9–11.30 Familjecafé i Aurelia (2 vån.) kl. 9.30–10 Baby- och knatterytmik ”Kulugrisarna” i Aurelia (1 vån.). Anmälningar: 040 341 7458/tove. [email protected], info: 050 308 6849/[email protected] kl. 10.15–10.45 Baby- och knatterytmik ”Dunungarna” i Aurelia (1 vån.). Anmälningar: 040 341 7458/ [email protected], info: 050 308 6849/[email protected] kl. 13–15 Babycafé i Aurelia (1 vån.) kl. 18 Bönegrupp i Aurelia (3 vån.), udda veckor. kl. 18.30 Åbo svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.) SÖNDAGAR kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, barnhörna, kyrkkaffe efter högmässan. lö. 8.11. kl. 14 Barnfest och teaterföreställningen Nusse-kudden (kl. 15) i Aurelia (1 vån.) samt invigning av barnens altarskåp, föreställningen är rekommenderad för fyraåriga barn och äldre (kan vara för spännande för mindre). Ansiktsmålning, mete, servering, läshörna mm. Barnfestens ansiktsmålning och mete kostar 1€/st. Välkomna! anmälningar [email protected] lö. 31.10 kl. 15.30 Musikgudstjänst med parentation i Uppståndelsekapellet, Björkgren, Lidén, Danielsson. Åbo Svenska Kyrkokör (dir. Marjo Danielsson) medverkar.ons. 4.11. kl. 10.30–12 Anhörigcafé på Kvartersklubben (Aurag. 1) to. 5.11. kl. 17 Församlingen sorgegrupp startar i Aurelia (3 vån.). Den som mist en anhörig kan få hjälp att dela sina erfarenheter med andra sörjande. Anmälningar och information; tf. församlingspastor Pär Lidén 040 341 7463/[email protected] eller diakon Eija Grahn 040 341 7467/[email protected] fre. 6.11. kl. 15 T.A.G.G. i Aurelia (2 vån.) Ungdomsgrupp för dig som är taggad att lära dig mera om kristen tro. lö. 8.11. kl. 14 Barnfest och teaterföreställningen Nusse-kudden (kl. 15) i Aurelia (1 vån.) samt invigning av barnens altarskåp, föreställningen är rekommenderad för fyraåriga barn och äldre (kan vara för spännande för mindre). Ansiktsmålning, mete, servering, läshörna mm. Barnfestens ansiktsmålning och mete kostar 1€/ st. Välkomna! to. 12.11. kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.), Björkgren, Forsman. lö. 14.11. kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar i Aurelia (1 vån.). Anmälningar senast 10.11 till diakonissa Carita Eklund 040 341 7473/[email protected] sö. 15.11. kl. 16 Mässa i Kustö kyrka, Björkgren, Danielsson. må. 16.11. kl. 16 Orgelkonsert för konfirmander och andra intresserade med kantor Birgitta Forsman i Domkyrkan. ons. 18.11. och 25.11. kl. 17.15 Sångövning inför veckomässan i Aurelia (1 vån.), Danielsson lö. 21.11. kl. 9 Morgonmässa i Taizé stil i Skarpskyttekapellet, Öhman. Services: In Turku Cathedral Tarkk’ampuja chapel at 4pm if not stated otherwise. Su 1.11. Mass – All Saints Tu 8.11. Mass – Remembrance Sunday / Third Sunday before Advent Tu 15.11. Mass of Trust (Taizé-songs) in the main nave of the Cathedral Tu 22.11. Mass – Christ the King The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email [email protected] or by phone 040 3417 591 More info: turunseurakunnat.fi/tcic or at our Facebook group ”Turku Cathedral International Congregation TCIC”. 20 KIRKKO JA ME ■ No 9 ■ 30.10.2015 Timo Jakonen Vain merimies voi tietää… Jaakko Kataiston mekkotempausta muistellaan vielä puolen vuosisadan jälkeenkin. ● Keskustelua johdattelee pastori Mikko Laurén, joka itse on aikaisemmalta ammatiltaan merikapteeni. Ideana on ihan vain kertoilla juttuja ja vaihtaa kokemuksia. Tai kuten joku porukasta ennen tilaisuuden alkua toteaa: – No nyt se valehtelijoiden klubi on taas koolla. Tosin merimiehet eivät koskaan varsinaisesti valehtele, ihan pikkuista liioittelua saattaa jutuissa joskus esiintyä. Tällä kertaa mukana on parikymmentä henkeä. Suurin osa miehistä on seilannut 60–70-luvuilla ja vieläpä aika kaukana maailmalla – asia joka nykymaailmassa alkaa olla harvinaista. Vaikka sattuu ja tapahtuu sitä lähiulkomaillakin: Jaakko Kataisto kertoo lähteneensä merille vuonna 1960. Vuonna -62 laiva sitten oli käymässä Viipurissa, jossa päästiin myös maihin. Käsky oli, että piti olla takaisin laivassa keskiyöhön mennessä, mutta oli käynyt niin hyvin, että Kataisto oli löytänyt seuraa Viipurin yöstä. Aamulla hän huomasi käyneen niin hullusti, että vaatteetkin olivat kaikessa siinä hötäkässä jonnekin kadonneet. Oli sitten lainattava neidiltä: – Palasin laivalle päälläni naisten Mikki Hiiri -hame, jossa oli vaalean- punaiset samettirusetit olkapäissä. Menin laivalle ja pyysin, että päästäkää sisään ja äkkiä ennen kuin kukaan näkee. Messin ovi aukesi ja koko miehistö tuli sieltä ulos. Viimeksi eilen minua muistutettiin siitä. Tappeluja ja tilastopidätyksiä Jorma Kippola pahoittelee, että kun ei hänelle ole oikein mitään koskaan sattunut. – Joku tilastopidätys joskus jostain kapakasta. Kalapuusiin (putkaan) vietiin ja joku tunnustuskin piti allekirjoittaa. Rahat veivät mutta sakkoja ei tullut. Mutta sitten hän muistaa yhden tapauksen: Laiva oli Länsi-Afrikassa ja lastina muun muassa WHO:n maitojauhetta, joka piti vietämän hädänalaisille. Kippola kavereineen lähti maihin oluelle. Siinä jo laivasta ulos astuessaan he huomasivat, että kyseinen avustuserä oli myyty kolmeen kertaan vääriin käsiin ennen kuin se oli ehtinyt edes satama-alueelta pois. Myöhemmin torilla oli paikallisia naisia, joilla oli kaunis hieno tukkalaite ja Kippola otti heistä kuvan. Virhe: – Ei niistä tukkalaitteista haittaa ollut mutta kuvissa näkyi, kuinka he myivät YK:n maitojauhepusseja. Minun perääni lähti ryhmä mie- Joka kuun viimeisenä torstaina Turun Merimieskirkolle kokoontuu ryhmä miehiä – on joukossa muutamia naisiakin – muistelemaan menneitä. Heitä yhdistää yksi asia: meri. hiä ja minä karkuun minkä pääsin. He saivat minut kiinni ja alkoi näyttää siltä, että nyt aletaan kuoria läskiä, Kippola muistelee. – Heitä oli aika monta, mutta ei siinä auttanut kuin ryhtyä tappelemaan. Kipeää jo alkoi tehdä, kun yhtäkkiä jostain kuului ääni, että ”Hey white man!”. Kaikki kääntyivät katsomaan ja siellä oli sellainen 2,5 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä poliisi, jolla oli samanlainen pyssy kuin Clint Eastwoodilla. Sillä se tähtäsi porukkaa ja käski minun häipyä. Ja minullehan maantie maistui kuin riesling-puuro. Jaffa oli pannassa Mikko Laurén muistelee, että Israel oli hankala paikka, koska jos oli käynyt siellä, oli vaikea päästä arabimaihin ja päinvastoin. – Esimerkiksi Tripolissa oltiin tarkkoja siitä, ettei laivassa saanut olla Jaffa-appelsiineja. Otettiin sitten kaikista Jaffa-merkki pois, jolloin asia oli ok ja saatiin vielä tuliaisiksi laivalle Gaddafin vihreä kirjakin! Tripolissa yksi konemiehistä (aina ne on konemiehiä, kumma kyllä) joutui putkaan. Kokemus oli varmasti ikimuistoinen, sillä putka oli viemärintapainen – eli nostettiin maasta kansi pois ja pudotettiin sinne. Kyllä hänet sieltä sitten parin päivän päästä saatiin pois. Vaikka Mikko Laurénilla on kaulassa papin panta, merimieselämä on hänelle enemmän kuin tuttua. Ennen papiksi valmistumistaan Laurén teki töitä laivoilla ja laivojen parissa maissa. Merillä olo on maistunut Jorma Kippolalle vuosikymmenien ajan, mutta yhdellä Afrikan reissulla maantiekin maistui kuin riesling-puuro. Myös merimiespapit olivat usein melkoisia persoonia. Antwerpenissä oli kuulemma niin vahva pappi, että voitti kaikki kädenväännössä ja nyrkkeilyssä. Merimieskirkon ullakolla oli nyrkkeilykehä ja ellei maksanut velkojaan niin sitten mentiin sinne katsomaan. Yksi merimiespappi puolestaan oli oikein komea mies ja siksi ollut joskus Tagin pesuainemainoksessa mannekiinina. Hänelle vinoiltin, että ”Luulin aina enkeleitä valkoisiksi kunnes näin Tagilla pestyn pirun.” Ja oli elämä monessa paikassa aika erilaista kuin Suomessa: Joku miehistä muisteli, kuinka 1970-luvulla Murmanskissa he näkivät pidemmän jonon kuin suomalaisessa ilmaisia ämpäreitä jakavassa kaupassa. Miehet menivät katsomaan, mikä niin kiinnostavaa oli, ja kävi ilmi, että siellä oli myynnissä appelsiineja! Ajat muuttuvat Mikko Laurén lähti merille koulun jälkeen nuorena poikana. Hän oli töissä laivoilla ja sittemmin laivojen parissa maissa. Papiksi hän luki itsensä parikymmentä vuotta sitten. Kumpi on mukavampaa? – Ei niitä voi verrata. Minä olen tällainen elämäntapapappi. Mutta nautin kyllä myös merellä olemises- ta. Aikansa kutakin. Merimieselämä on myös muuttunut niin kovasti. En varmaan enää nykyään lähtisi. Ero on siinä, että aikoinaan kun mentiin vaikka Buenos Airesiin, siellä oltiin kolme viikkoa. Nykyään tehdään raportti jos laiva on puoli tuntia myöhässä. Sellainenkin on muuttunut, että ennen ei ollut sellaista lomasysteemiä kuin nykyään. Oltiin siis pitkiä aikoja laivalla pienessä porukassa. Nykyään myös kaikenlaiset säädökset – esimerkiksi alkoholiin liittyvät – ovat paljon tiukempia. Toisaalta: – Aika paljon näissä jutuissa entisistä hurjista ajoista on myös liioittelua. Laivoilla on paljon töitä ja ne on tehtävä, eikä se onnistu jos on jatkuvasti juovuksissa. Mutta oli se elämä silti hurjempaa ennen. Ehkä miehet olivat myös vähän ronskimpia. Mutta reiluja myös. Se on niin, että kun pitää olla pienessä tilassa yöt päivät samojen tyyppien kanssa, niin ei siellä pärjää, jos on kauhean kulmikas ihminen. Merimieskirkko kuin kotiin tulisi Jaakko Kataisto puolestaan ehti olla merillä 40 vuotta, höyrylaivoillakin. Hän oli villin linjan miehiä eli kiersi maailmaa vähän joka puolella. – Isä oli merimies, joten siitä se tuli. Äiti kyllä laittoi hanttiin kun lähdin – olin vasta 15-vuotias. Elämä silloin oli sellaista, etten olisi minäkään päästänyt sen ikäistä sellaisiin olosuhteisiin. Mutta oli se hienoa aikaa silti. 80-luvun puolivälissä merimieselämä muuttui. Nykyään ollaan satamissa lyhyitä aikoja ja vapaat ovat toisenlaisia. Porukka on ryhdistäytynyt, sekin täytyy sanoa. Merimieskirkot olivat silloinkin tärkeitä henkireikiä: – Se oli aina vähän niin kuin olisi käynyt kotona, kun kävi suomalaisessa merimieskirkossa. Erittäin tärkeää. Käytiin siellä aina ensin ja sitten lähdettiin kapakkaan. Jorma Kippola puolestaan on katsellut merta monelta kantilta, niin laivan kapteenina kuin satamapäällikkönä ja merenkulun opettajankin: – Merille kun lähtee, siitä voi seurata monenlaisia asioita ja voi tehdä monipuolisesti kaikenlaista. Itsellä se kipinä syntyi, kun menimme perheen kanssa Australiaan laivalla vuonna 1958. Matka kesti kuukauden ja saman verran, kun tulimme muutaman vuoden päästä takaisin. Koulun jälkeen sitten hakeuduin merille ja jo silloin minulla oli selkeä tavoite, että jonain päivänä olisin kapteeni. Ja olinkin. Roope Lipasti
© Copyright 2024