kirj at "Lopuksi j iitetiiiin Korkeiden uiranomuisten harkittau aksi, eikd olisijiirkeuiiii antaa rahaaan rakentaa kokeeksi vhsitai useanxpia t iillaisia tu ohiueneitii kussukin lii iinissii,.. . " - AndersChydenius1753 Melontahistoriaa dMrienhyllyflH Suppeasta ja melojien kielialueesta suhteellisen vdhiiisestii m6irdstd huolimatta Suomessa on julkaistu kohtalaisen paljonlaadukasta alan kirjallisuutta. KariEskola on kolunnut antikvariaatteja ja kertoo,millaisiaaarteitahaaviinon tarttunut. Teksti: KARI ESKOLA nders Chydeniuksen maisterinseppeleen saamiseksi vuonna 1753 julkisesti tarkastettavaksi j aittimii julkaisu "Amerikkalaiset tuohiveneef" lienee ensimmdinen melonta-aiheinen ki{allinen dokumentti pohjoismaisessa melontakirjallisuudessa.Kyseessd on lyhyehko mutta yksityiskohtainen kuvaus Pohj ois -Amerikassa kdytettiivistii tuohikanooteista i a niiden valmistamisesta. Chydenius "asettaa oikeamielisen lukijan eteen sen hycidyn,joka tdmdn Amerikkalaisen tuohiveneen mycitii voisi virrata meiddn lsdnmaahamme". Chydeniuksen kirj oi- AMERICANska Nf,fverbitar, Effi dd wtutl|ru Udo Wdd A&rcri@ Ilerr PEHR KALMS. M t r l ANDERSCIIYDENruS. / oddhbG . bTryrqbh@d l:@F6M.lASgmGIJ l Kqt_&j Vanhin?AndersChydeniuksen julkaisunkansija kirjoitukseen sisdltyvd kuvatuohiveneestii vuodelta'l7 53. 4 Meloja 3/2004 tus piiiittyy vetoomukseen: "Lopuksi jiitetiiiin Korkeiden viranomaisten harkittavaksi, eikri olisi jiirkevdd antaa rahvaan rakentaa kokeeksi yksi tai useampia tdllaisia tuohiveneitd kussakin lddnissd..." Tdmi ensimmiinen Suomessa julkaistu intiaanikanootin kuvaus ja sen kiifidn ylistys jiii kuitenkin ilman vastakaikua sekA rahvaan ettd hallitsevan luokan piirissd. Tarkastelen seuraavassa- tosin erditd syrjiihlppyjd tehden - Chydeniuksen jiilkeistii suomalaista tai Suomea koskevaa melontakirjallisuutta. Esitys ei pSrriolemaan kaiken kattava ja tasapuolinen esitys aiheesta, vaan pddasiassa hallussani oleviin liihteisiin perustuva kirj oitelma. Jaottelen kirj alliset esitykset seuraavassayleisesityksiin, retkikuvauksiin, melontareittikuvauksiin, seurojen juhlajulkaisuihin ja suppeampiin melontaoppaisiin. wueEW ,qffffi* u'il F*f tJH" nuu f MELONTAAJA EROTIIKKAA Kaj akkimelonnan varhaisvaiheisiin liitty'vi:i kirjallisia ldhteitd on saatavilla niukasti. Sitii ilahtuneempi olin, kun joitakin vuosia sitten divarin pcilyisiltii hynyiltii kdteeni osui Ruotsissa ilmestyn),1 kolmiosainen kirj as ar1a"Illustre rad. idrottsbok" (utgiven af Victor Balck). Sarjan ensimmdisessdosassa(painettu Tukholmassa 1886)on laajahko Carl "Ruotsin Smith'in, kanoottiurheilun isiin" kirjoittama, etupddssdkanoottipurjehdusta kdsittelevdluku, jossa on mycis melontaa koskevia osioita. Monet meloj alle tarkoitetut yksityiskohtaiset oh jeet vaikuttavat tdmdn hetken lukijasta suorastaan humoristisilta, mutta valottavat toisaalta kiinnostavasti melontaurheilun syntyajan ajattelutapaa. Viereisen sivun laatikossa on ote tekstistd, josta ilmenee hieman nykyajasta poikkeava kdsitys melonnania kauniim- Ylinndurheiluhistoriallisesti kiinnostavan lllustrerad idrottsbokin taidokkaasti kirjailtu kansi(1886), keskelldJohnMacGregorin RobRoy-teoksen (1865)saksankielinen verp6 ja alinnaAugustRamsayn sio(1988) sommarfdrd i kanotvuodelta,|890. man sukupuolen vdlisestii vuorovaikutuksesta. Kenties sarjaan "melontaa ja erotiikkaa" laskettava hemped runo ja piirros eivat vielakad.nole menettAneet lumoaan javoivat olla meistd ujoimmille opiksi... MacGREGORIN ROBROY Smith'in kirj oitukseen sisdltyy mielenkiintoista tietoa kajakkimelonnan alkuvaiheista vanhalla mantereella ja Pohjolassa.Melonnan teki Euroopassafunnetuksi englantilainen John MacGre- le Kaksikolla kosioretkel (1886)katkelmassa pohdiskellaan kanootinkayttoaseulllustrerad idrottsbokin Oheisessa liiantiukkakorsettitai hiinon arkaastumaan rustelunapuv6lineend. Jostytollaon vaikkapa yksin,voidaankdyttoonottaasellainen Engkanoottijohonsopiikaksimelojaa. kanoottiin jo tavallisia, ja ne ovat lannissa t6llaiset ns.'naimisissa olevienkanootit'ovatkuulemma yleistyneetmyosYhdysvalloissa. Ndidennk.tuplakanoottienkaytonei valttdmiittdtarvitse Rurajoittuavainjo naimisissa oleville, vaanniidenavullavoidaanmyospyrkidnaimisiin. yrittaamonintavoinja monissa lahestya mielitiettydan, eritilanteissa nossaujo nuorimies muttaainaratkaisevalla hetkellitytto kaantyyja katsoopoikaa- joka ainahdkeltyysanatkahdestaan suuriaukkoisella he liihteviitmelomaan tomaksi.Lopultakuitenkinlykdstdd: - kaikeksi onneksikiikkerii, on tytonpakkonyt kanootilla,ja koskaseon - pojankannalta - eikdujo poikajoudu hdkeltymidn. ja katsella suoraan eteenpdin keskittyimelontaan IOROTT TURISTLO I TC H I KII\0T r[ $[lltlll[tTltl nl l):Rillr'UST l{Am:Ar Vid tal om moiti6en frAn vintersiisongen kan det mAhiinda ej vara ur vdgen att namna det hon visst icke ntidvdndigtv-is beh<ifuer vara bannlyst frAn paddlingens nrijen under sommarsdsongen. Skulle hon nu vara frir hArdt snord eller - kanske mest tillfdlje deraf - fcir nervos att ensam gifua sig ut i en kanot, sA finnes det sAdana i hvilka man, i synnerhet under paddling godt kanvara wA. I England dro dylika ganska vanliga under bendmningen omarried members canoe> (gift klubbledamots kanot) och iifuen i Fdrenta Staterna hafua de pA de sista 6Lrenkommit i bruk. Men sidana s. k. dubbla kanoter eller tiII och med de enkla behrifua ej nridvdndigtvis vara endast frir folk som redan dro gifta, de kunna dfuen bidraga till att blifua det, sisom kan liiras af fdljande IiIla rimmade berittelse om )en ung mans vdg till ena pigou: Si underligt var det, jag kom mig ej frir, fast' tillfiillen funnos ej sdllan. Hon tycktes ibland vid si gynnsamt humcir, men alltid kom nigot emellan. Jag inledde frigan med allmdnna ord, men just den der siirskilda aldig blef gjord Hon tittade pA mig - och si kom jag af mig. Jag hade fcirsrikt bAde morgon och qvdll, i mAnsken och solsken och dimma, vid balsalens ljus, di hon tycktes si sAll, gor 1860-Iuvulla. MacGregor liikkui laajalti Euroopan rannikoilla, jiirvillii ja joilla itse rakentamallaan, laudoitetul"Rob la Roy" kanootilla. Hdnen piiiviikirjanomainen matkakuvauksensa "A ThousandMiles in the'Rob Roy' Canoe on Rivers qnd Lakes ofEurope in 1865" on klassinen melontakirja, joka vetosi voimakkaasti ajankohdan loltoretkei- "palataan luontoon"-henkiseen luly- ja kijakuntaan. Tiitii klassista, matkakuvauksenomaista melontakirj aa julkais tiin yli kahtenakymmenend painoksena Englannissa ja se kddnnettiin useil]e kielille. Kesdllii 1866 MacGregor meloi Norjan rannikolla ja Gcitan kanavan kautta Tukholmaan kuvaillen kokemuksiaan seuraavassakirjassaan"Rob Roy on the Baltic". Hdn perusti tunnetun Royal Canoe Club'in ja herdtti toimillaan ylei- i lunden vid s\rmningens timma; jag hade si mycket pA hjertat minsann, men yppa rnin hemlighet aldrig jag hann Hon tittade pi mig - och si kom jag af mig. Vi foro tillsammans i bit och till hiist, vi spelade, och hon fick plikta, vi skcitomed bige - det var nastan bast, dA fick jag sti bakom och rikta; jag talte om pilar, som trdffa sitt mAl, och sade: ,Jag undrar hur minga jag tAI?" Hon vdnde sig om - och pA stund kom jag af mig. SAkom jag en dag pA visit i kanot, och hon ville paddla oss biLda; jag scikte frir skam skull att streta emot, men qvinnan ju alltid skall rida. Kanoten iir rank, och en lycka det dr, man miLste der blicka rakt fram dit det bdr: hon kunde ej titta och jag kom ej af mig. TilI ledning for ,hugade spekulanter> - som det pliigar heta i kungorelser - infores hdr fig. 19, som derjemte visar huru en kanot, bygd ursprungligen endast frir en, kan Atminstone under paddling anvdndas frjr tvi, men till det ofuan antydda iindamAlet, eller fcir att fria uti, iir den hdr afbildade vel stadig; den tyckes vara konstruerad med tanke pi framtiden. sen melontainnostuksen, joka vtihitelIen levisi ympiiri Eurooppaa. Ruotsiin "Rob Roy"-tyyppinen ensimmdinen "Fanny" kajakki saatiin vuonna L868ja kymmenen vuotta mycihemmin kaupallinen kanoottien valmistus oli io siellii kdynnissd. AUGUSTRAMSAY Lahden tdlld puolen eli Suomessa aktiivinen melontaharrastus kiiynnistyi 1880-luvulla. Otaksuttavasti MacGrego- Meloja3/2004 5 kirjat "Kanootti on aarrnempi ju mukaaampi luin soutuaene, siinii istuu kuin nojatuolissa kat se kuLkusuuntuanp iiin I siinii uoi aaikkapa maal&ta tuuluj a, lueksia tai syddii." - JohnMacGregor | 865 rin esimerkin innoittamana Suomen "kartoituksen" meloen suoritti August Ramsay, melontaurheilun uranuurta ja maassamme, ystlvineen vuosikymmenen jilkipuoliskolla. MacGregorin ta_ paan Ramsay kirj oitti yksityiskohtaisia matkakuvauksia melontamatkoistaan. jotka ulottuivat laajalti Saimaan, pdiiiinteen ja Kokemden vesistciihin sekd Nevalle. Ramsayn klrla"pd sommarfiird. i ka_ nof" ilmestyi L890ja jo seuraavana vuonna suomeksi nimellii "Kesiimatkoilla ka_ nootissa" (Vaasan kanoottikerho ry on julkaissut teoksesta ndkciispainoksen 1997). Kirjat osoittivat vakuuttavasti miten sovelias kanootti on retkeilyyn omassamaassamme.Viirikkiiiden kan_ saneldmd- ja matkakuvausten ohella ki{ aan sis;iltyi yksityiskohtaisia ohieita kanoottiretkeilij aille,niin melamiehelle kuin melanaisellekin. Ki4asta ldltyivdt myris yksityiskohtaiset ohjeet ja pii_ rustukset rima-kangaskanootin valmis _ tamiseksi. August Ramsayn kirjoitusten ja esi_ merkin vaikutuksesta melontaharras_ tus koki ensimmdisen - tosin lyhyeksi jii5neen - kukoistuskauden 1g90-lur,ulla. Uuden tulemisen melonta koki vasta niihin aikoihin, kun ensimmdisen suo_ KummajainenEuroopankanavitla1860-tuvulla: skotlantilainen asiaffi JohnMacGregorja hSnenkuuruisa - MacGregorin RobRoy-kajakkinsa. kirjankuvitusta. malaisen melontaseuran Helsingin Ka_ nootfiklubin (v. 1925)vanavedessdmaa_ namme perustettiin useita seuroja ja niille kansallinen kattojarjestci, Suomen Kanoottiliitto, vuonna 1932.Harrastuksen suosion nousua vauhdittivat osal_ taan samanaikaisesti ilmestyneet _ molempien esipuheet on p;iivriity marraskuulle 1932 - melontaa swdllisesti ja laajasti kdsitelleet. kirjat: i(urt Lillqvistin "Kanoottiurheilu" ja Laukka_ Kalarin "Kanoottikirja". KANOOTTIAKROBATIIKKAA Edellisen kirjan tekijd Kurt Lillqvist piti hallussaan vuonna 1932Suomen ennatyksiii sekli 1500 (7.36,6) ettii 10 000 metrin (55.30,8)matkoilla ja oli osak_ kaana Veljekset Lillqvistin Kanooftiveistdmcissd.Tekijdn mukaan "teoksen tarkoituksena on ensi sijassa vastata kys1'rnyksiin,joita aloittelij a kanoottialalia tekee joutuessaan ensi kerran tekemisiin kanoottiurheilun kanssa'. Kirja on runsaasti kuvitettu ja se antaa ,'kddes_ tii pitiien" ja todellisen asiantuntiian otteella kiiytiinncillisid neuvoia melon nan kaikilta osa-alueilta kanoottiretkeilystd kilpamelontaan ja kanootin raken_ tamiseen. Lukijalle kenties ylldttiivin otsikko on "Kanoottiakrobatiikkaa,,. Luvun keskeinen aihe on eskimopycirdhdys, jonka oppinutta Lillqvist iituleeraa "kanootin valtiaaksi". Hdn esittiid tiimin silloin vieki eksoottisen tempun lgrmmenvuotisen historian vanhalla mantereella ja antaa yksityiskohtaisia neuvoj a eskimopycirdhdyksen suoritta_ miseksi. TARKAT KUTKUVASTUSKAYRAT Laukka-Kalarin "Kanoottikirj a" kuuluu mielestdni melontakirjojen aateliln. Sen 224 sivuun sisiiltyy 173 kuvaa ja erillisend liiteosana on 24 eri kanoottimal_ lin tyripiirustukset. Tiivisti painettuun tekstiin on sisdllytetty uskomattoman moninaista ja yksityiskohtaista tietoa kaikesta melontaan liiftyviistd. "Kanootti kotirannassa" -luvusta edetiiiin suiuvasti kaukoretkeilyn saloihin. yleiskarttaan Suomen jdrvialueen melontareiteistii liitffi vielS kolme erikoiskarttaa siirtvmdreiteistd suurten vesistrijen vdlillii. Kilpamelonta ja juuri viridmiissii oleva "Koska Ndidenansiokkaidenmerontaoppaidenavuila moni oppi rajinniksit. Laukka-Kararin Kanoottikirja vuodertar933ja vanonen-Korvenkarin Merontakirja vuodertar 949. 6 Meloja 3/2004 suomalaisetuastineet sultkula-ja palkoaene eiaiit ole uakiintuneet kieleemmeo kiiytiintnrc tassa[teoksessa] kano o tti-nimity stii. " - Kanoottikirjan johdannosta l93j vuosienvarrelta:piiiilliiviisisuomalaista esittelevdvuodelta1929 reittiiisaksalaisille ja alla1979ilmestynytVesiretkeilyreitit. ristiinrastiinSuomeaja kartoittisoveliaita August Ramsaymeloi tovereineen1880-luvulla ylitysteoksesta"Pi sommarfiirdi kanot." reittej6.- Kannaksen seuratoiminta on my6s seikkaperiiisesti selvitetty. "Kanootin Kanoottikirjan toinen osa rakenne" kiisittelee ainutlaatuisen perusteellisesti kanootin suunnitteluperiaatteita. Poikkeuksellista on mytis kanootin kulkuominaisuuksien teoreettinen ja kokeellinen tarkastelu silloista teknistd tietdmystii hy<idyntiien. Hiimmdstystii heriittiiviit erityyppisille kanooteille ndenndisesti yksinkertaisin - mutta kiiytiinncissii vaativin - kokeellisin menetelmin mitatfuj en kulkuvastuskiiyrien suuri tarkkuus. Kanootinrakentajalle ehkii arvokkain osa kirjaa ovat yksityiskohtaiset rakennuspiirustukset ja -ohjeet. Kirja piidttyy lukuun "Kanoottikirjallisuutta", jossa ajankohtaa kuvaavasti saksankielinen melontakirjallisuus on hallitseva. NEUA MELONTATYYLIA Kansallisten kanoottiliittojen perustamisen mytiti melonnassa alettiin 1930- luvulla j iirj e stiiii kans ainvdlisiii kilp ailuja EM- ja MM-tasolla ja Berliinissd vuonna 1,936melonta oli ensi kertaa olympialajien joukossa. Ensimmiiinen suomalainen melonnan maailmanmestari oli Maggie Kalka vuonna 1938.Toinen maailmansota pysiiytti tdmiin kehityksen, mutta jo Lontoossa vuonna 1948 suomalaiset melojat ylsiviit taas mitalipallille. Kilpamelontaan her6nnyt kiinnostus, sodan jiilkeinen liikuntaharrastuksen kasvu ja edelliimainittujen kirjojen tulo loppuunmyydyiksi loivat tarpeen ja hyvAt edellytykset uudelle suomenkieliselle melontakirjalle. Haasteen ottivat vastaan Kanoottiliitossa j a seuratoiminnassa ansioituneet Oiva Vanonen ja Osmo Korvenkari. Heidiin kirjoitta"Melontamansa melonnan yleisesitys 1949. vuonna Uutta kirkiryc" ilmestyi jassa oli aikaisempaa korostetumpi kilpamelonnan painotus; kilpamelojan valmentautuminen, vuosiohj elmaharj oit- Melontakirjatovat alkaneeterikoistua RetkiMarkkuSoikkelin tietyilleosa-alueille; melontailmestyi1994ja EerikkiRundgrdnin melontakelpoisia SuomenetelSrannikon jokiaesitteleviiMelontaseikkailu 2003. telu, tekniikka ja tyyli. Puhuttiin jopa neljistii tyylilajista: vanha-, sprintteri-, keskieurooppalainen- ja ns. uusi ruotsalainen tyyli. Ei ole ehkii liian uskaliasta arvella, ettii tillii kirjalla oli oma osuutensa siihen, ettd Suomen kaikkien aikojen suurin melontamenestys saavutettiin kolme vuotta mycihemmin pidetyissii Helsingin olympiakisoissa! Edellii esitellyt kirjat muodostavat tavallaan laaja-alaisten melontakirjojen historiallisen j atkumon. Mycihemmissii kirjoissa alkaa jo selvemmin niikyii jakautuminen opastyyppisiin ja melonnan yhii enemmdn toisistaan eriytyviin alalajeihin. Pari viimeaikaista esimerkkia tasta kehityksestd ovat Markku "Retkimelonta" (1994) ja EeSoikkelin rikki Rundgrenin jokiretkeilypainot" teinen Melontas eikkailu" (2003). RETKET... 't SprinlteriVanha (Uppsalon) (leivosensiipi)tyyli tyyti -r-+--L Lfaikhi kolme tyyli6 "Tatd kuvaa kiiytetiiiin Ruotsissaja nykyisinmydsSuomessa Vanonentyyliopetuksessa." asiaamyoskilpamelonnasta. ilmesty1949ja sisdlsirunsaasti Korvenkarin Melontakirja Suomeen liiffvdssii melontakirjallisuudessa on ainakin kaksi puhtaasti tiettyii, pitkiihkod melontaretkeii kuvaavaa "Med Indiankanot genom Finteosta. Iand" on ruotsalaisen Hans G. Westerlundin yksityiskohtainen, runsaasti kuvitettu ja ainutkertainen matkakertomus melonnasta Petsamosta Viipu- Meloja3/2004 7 " Kano otilla t arkoit et aan melottauaa alusta, j oka ylhiiiiltii katsottuna on molemmista piiistii suippo ja jossa ei ole minkiiiinlaista periipeiliii." - Kanoottiliiton stirintomciiiritelmt) I 935 riin 1930-luvun alkupuolella. Martti Raiveen loqa "Kanootilla Oulusta HeIsinkiin" on vasta sodan jdlkeen ilmest5myt kuvaus kirjoittajan 16 vuotta aikaisemmin kesillzi 1931tekemdstd uitkiistd melontaretkesta. Tuolloin hrin oli pula-ajan kourissa eldvd, varaton ia ankarasta taudista toipuva nuorukainen. Kyseessd on koskettava, paikoitellen miltei hurmahenkinen ja idealismin sdvyttiimli kuvaus melonnan parantavasta vaikutuksesta. Kuvituksineen ia kertomuksineen se on kiinnostava aiankuvaus ja saattaa erityisesti vienattaa Sinivalkonauhan jo meloneita tai siit;i vield haaveilevia. ...JAREITIT Melontareittioppaat ovat mainioita tietoldhteitii retkii suunniteltaessa. Vanhin kdsiini sattunut timlintyyppinen opaslehtinen on"Finland, das id.ealeZieI filr den Paddler" vuodelta 1929. Sen julkaisija on Finnl5ndische Dampfshiffarts A.G. ja siinii kuvaillaan saksalaisille melonnan ja luontomatkailun ystdville viisi vaihtoehtoista reittid Saimian ja Pdijdnteen vesistcijenalueella. Ruotsissa Svenska Turistfrireningenin vuonna 1943julkaisema "Kanotleder pd Svenska Vatten" on laadukas, huolella toimitettu ensimm6inen melontareittikuvaus. Suomessauraa aukaisi 30 vuotta mycihemmin'1/ es ir etke ily r eit it" - julkai su, joka syntyl Suomen Ladun, Suomen Matkailuliiton ja Suomen kanoottiliiton yhteistycinii. Mycihemmin samat tahot E N K A N O T F A R DR U N TA I - A N O . e" Bot. \'liLISl'Elt frrx kriDg sji;nrrr, kxnoti\tor kriDS ijrrnn. 'l'iinli lNrx l)n (k.tiirrr\ "Iliililren rurt", "lljiilrnrrrcrr ruilt", 'lt(!\on rrrrt". och l,i (lf srnrrcs l)jurgnr(lrn runl", "l,irliDgiI runt", "l'jii(l('rholrnrrnx nrnt": \'iIir il\. delr trx Kansainvdlinen melontakirjallisuus avaa lukijalle suomenkielisti monivil)ol |rr on gilni.{ sr biirj:r ju xltil rrckrx silsor. rx.lr vahteisemman ja melonnan erityisalurlettil iir I'criitt(.lscn onr eD trgcr solililxrsrgx rlttsr. rlet eita paljon syvemmiille luotaavan kirlnr ctr gilng liir liinge serlfln. sorr rtt x\ Ininr b{rD rllr l.'. Ii. lrxro iiro ju IriDr jojen spektrin. Eeppiset merimelontalrrrD tr.rigr(lo nri!. o,D jril \illr segh rncrl honorn till rlnn(1. ".1r, niir tlilnrl I)lir \\r.[\kt... retkikuvaukset, monimuotoinen koskisil(lo jilS. tn.l' lr\str {1il \issr lilrhr)l,lriliD!rr i rlen \;irril. 1 1 ,i l . \ l I i l , l l ' t , \ i r t , . \ \ , . | \ l , t ,tt.l !,,,,:,.r1 melonta, melontaturvallisuus, eskimoi' \ , I ,. | den kanoottikulttuuri. kanoottien rakentaminen ennen ja nyt - kaikki ndmii aiheet ja paljon muita on kiisitelty ja kiiEnsimmdisiiAhvenanmaanymp6rimelon- sitelliiin yhd kasvavassamelontakirjojen nankuvauksia lieneeFcireningen for Kakirjossa. Huomioonottaen suppean kienotidrott-yhdistyksen 25-vuotiskirjassa lialueemme j a urheilulajimme pienehvuonna1925julkaistukertomus, jokaalkaa kcin harrastajamddrdn katson kuitenkin. "Polkupyoriiilijdt sanoilla jervie, kiertav6t etta melontakirjallisuus j a -julkaisutoimelojatsaaria..." minta ovat olleet maassamme laadukasta ja kansainvd.liset mitat t;iyttiivdd. I ovat aika ajoin julkaisseet vastaavia. osittain tarkennettuj a ja reittivalikoimiltaan hieman vaihtelevia melontareittioppaita. Oppaat sisiiltdvdt reittiselostus- Kalm.Pietari;"Americanska ndfwerbitar,,(suom. ten lisdksi mycisretkeilyyn ja erityisesti Amerikkalaiset tuohiveneet), Antti Chydeniuksen koskimelontaan liittyvrid perustietoa. akateeminen opinndyte,TurkuI 753. Tiirkeitd melojan tietoldhteitd ovat "lllustrerad idrottsbok",Gernandtsboktrvckerimycis monien kuntien ja kuntaliittjrmiaktiebolag, Stockholm1886. - MacGregor, en julkaisemat tiettyjii joki- ja vesireitJohn;"A thousandMilesin the Rob RoyCanoeon Riversand Lakesof Europe,,, tejd kuvaavat esitteet. London (k.t I'iillrc rrnrler srrlrnr ruDrllurer. tror Dit t.iis {lcltil o.tr rli;nr scrlnil | Kirjallisuusviitteet SEURAT JULKAISIJOINA Melontaseurat toimivat aktiivisesti iulkaisemalla omia jdsenlehtiiidn ja opaskirjasia mm. koulutuksesta, turvallisuudesta sekd retki- ja koskimelonnasta. Seurojen juhlavuosille annetaan erityistd painoa kokoamalla historiaa ja toimintaa kartoittavia j uhlaj ulkaisuja, joista mainitsen pari esimerkkid. Vanhempi nriistd on Tukholman "Fdreningen fdr Kanotidrott" -yhdistyksen 25-vuotisj uhlajulkaisu vuodelta 1925- siis ajalta jolloin ensimmdinen suomalainen melontaKANOTIDROTT seura vasta perustettiin. Kirjassa on yksityiskohtaista tietoa melonnan alkuajoilta Ruotsissa, Englannissa ja "., ,i;,il.1yj":.# Amerikassa. Kirjoitusten joukossa on luultavasti vanhimpiin lukeutuva Ahvenanmaan kierron kuvaus "En kanotfdrd runt Aland". Huomionarvoinen juhlakirja on mycis "Marjaniemen Niin melontaseuratkuin -liitotkinovat Melojat 57-vuotta - Meharrasta julkaisutoimintaa. Iontaa Suomessa L\}-vuotta". Seuran neetansiokasta Tukholmalaisen Foreningen for Kanotidrott historiaa, kilpailutoimintaa ja kanada-yhdistyksen 25-vuotisjuhlaju lkaisuvuodelta Iaismelontaa kdsittelevien kirioitusten 1925ja SKaL:n sddntokirja vuodeltaI 935. lisdksi mukana on Harri Luukkasen 55- -E no"oo.;f,flf;J 8 tvtelola3/2004 sivuinen seikkaperdinen selonteko kanootinrakennustoiminnasta Suomessa ja melonnan historiasta. Melontaseurojen ohella Suomen Kanoottiliitto on harjoittanut merkittdvdd julkaisutoimintaa alkaen julkaisusta "Kilpailuohj eet, mdiiriiykset sekii s iiiinniit" vuodelta L935. MydhemmistEi julkaisuista mainitsen vain melonnan nousukauteen 1970-luvulle ajoittavan,' Me lontaoppaan". SkaL:in vuosikirjat ja vuonna 1952 alkunsa saanut Metojalehti ovat merkittiivii osa melonnan kirjallista perintrid maassamme. 186s. - Ramsay, August;PAsommarfiirdI kanot,WSOY. BorgA1890(suom.Kesdmatkoilla kanootissa, WSOy, Porvoo1891). "Kanoottiurheilu,,, - Lillqvist, Kurr; Kirjapaino O.y.Alfa, Helsinki 1933. "Kanoottikirja,,, - Laukka-Kalari; WSOy,porvoo1933. "Melontakirja,,, - Vanonen-Korvenkari; WSOy,porvoo 1949. "Retkimelonta,,, - Soikkeli, Markku; Gummerrus, Jyviiskyld1994. "Melontaseikkailu,,, prima - EerikkiRundgren; Edita Oy,Helsinki2003. "Med - Westerlund, Hans,G.; indiankanotgenom Finland", AlbertBonniers Boktryckeri, Stockholm 1935. "Kanootilla - Raive, Martti; OulustaHelsinkiin,,, Arvi A. KaristoOy:nkirjapaino, Hiimeenlinna1948. - Finnland,das ideale Ziel fUr den paddler, Frenckellska TryckeriAktiebolagetI 92g. - "Kanotleder pi svenskavatten,Svenska turistfdreningensturbok for kanotister,Centraltryckeriet Esselte, Stockholm1943. - "Vesiretkeilyreitit", SuomenLadunjulkaisujano: 19, Forssan kirjapainoOy,Forssa1979. "Kanotidrott, Fdreningens for KanotidrottFestskrift",A.B.Fahlcrantz' Boktryckeri, Stockholm1925. - "Marjaniemenmelojat 5O-vuotta, melontaaSuomessa100-vuotta", Yliopistopaino, Helsinki1985. "Kilpailuohjeet, meeraykset sekaseannot,,, Suomen Kanoottiliittory.,Tilgmanninkirjapaino,Helsinki1935. - "Melontaopas", SuomenKanoottiliitto ry.,Kangasalankirjapaino 1977.