Sähkötyöturvallisuusmääräykset

Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähköturvallisuus
Hannu Laakso
2000 /2011
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sähkötyöturvallisuusmääräykset
Alkuperäiset sähkötyöturvallisuusmääräykset on esitetty Sähkötarkastuskeskuksen
julkaisussa A5 vuodelta 1993. Uusimmat määräykset on julkaistu toukokuussa 1999
standardina SFS 6002, joka pohjautuu standardiin EN 50110-1. Tämä kirjoitus on vain
tiivistelmä ja referaatti määräysten keskeisistä asioista ajatellen myös erityisesti
työskentelyä sähköalan laboratorioissa ja muissa työtiloissa. Edeltävät määräykset A5-93
ovat hyvänä pohjana uusille määräyksille, koska ”lain henki” on säilynyt kutakuinkin samana.
Sitä paitsi kansalliseen standardiin SFS 6002 on otettu monia kohtia vanhoista määräyksistä
tarkalleen tai lähes samansisältöisinä kansallisina lisävaatimuksina ja opastavina tietoina.
Seuraavassa esitettävien asioiden käsittelyjärjestys ei noudata standardin juoksevaa
numerointia eikä ilmoita myöskään asioiden tärkeysjärjestystä.
1 Soveltamisala
Tätä standardia sovelletaan sähkölaitteistojen käyttöön ja laitteistossa (tai sen
läheisyydessä) työskentelyyn kaikilla jännitealueilla:
Pienoisjännite (ELV = Extra Low Voltage) on jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja
maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitteellä (AC) tai 120 V sykkeettömällä
tasajännitteellä (DC).
Pienjännite (LV) ei normaalisti ylitä 1000 V AC tai 1500 V DC.
Suurjännite (HV) normaalisti ylittää 1000 V AC tai 1500 V DC.
2 Valvonta ja vastuut
Yleisesti määräyksissä korostetaan sähkölaitteestoon kohdistuvan työn tekijältä ja / tai
valvojalta vaadittavaa ammattitaitoa. Kussakin työkohteessa on tiedettävä vaarallisten
jännitteisten osien sijainti, vaaran laatu ja vaadittavat turvallisuustoimenpiteet.
Yleisiä vaatimuksia työturvallisuudesta ja henkilöiden vastuista on on annettu
työturvallisuuslaissa (299/1958), työsopimuslaissa (320/1974), valtioneuvoston päätöksessä
rakennustyön turvallisuudesta (629/1994), sähköturvallisuuslaissa (410/1996) ja –
asetuksessa (498/1996) sekä KTM:n päätöksessä sähköalan töistä (516/1996).
Henkilöstö
”Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, on
oltava opastettuja työtä koskeviin säännöksiin, vaatimuksiin ja ohjeisiin.” Näitä on myös
noudatettava ja tarvittaessa kerrattava. Vastaavan henkilön on opastettava myös vaaroista,
joita ei normaalisti pysty havaitsemaan.
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
2
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Työtä, johon tarvitaan sähköisen vaaran tai vammojen välttämiseksi teknistä tietoa tai
kokemusta, saa tehdä vain ammattitaitoinen henkilö, tai työ on tehtävä valvottuna.
Ammattitaitoinen henkilö pystyy soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen perusteella
välttämään sähkön aiheuttamat vaarat.
Opastetun henkilön ovat ammattitaitoiset henkilöt opastaneet välttämään vaarat.
Maallikko ei ole ammattitaitoinen eikä opastettu.
Yleisesti voidaan sanoa, että
 työaikaisesta sähköturvallisuudesta on varmistauduttava aina riippumatta
työntekijän ammattitaidosta
 valvonnan tehokkuusvaatimus riippuu työn laadusta ja tapaturmariskistä
 valvonnan järjestäminen kuuluu työturvallisuuslain 9 §:n mukaisesti työnantajalle
Standardin kansallisen lisävaatimuksen mukaan työnantajan tulee järjestää työntekijöille
työturvallisuuskoulutusta ja tehtäväkohtaista opastusta. Lisäksi on sopivalla tavalla
varmistauduttava, että määräykset ja ohjeet on ymmärretty.
Organisaatio
Jokaisella sähkölaitteistolla pitää olla sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö. Vastuu
sähkölaitteiston käytöstä kuuluu laitteiston haltijalle. KTM:n päätöksessä (516/1996)
määritellään milloin laitteiston haltijan on nimettävä käyttötöitä varten ns. käytön johtaja.
Jos käytön johtajaa ei ole (ei vaadita), suositellaan sovittavaksi, että työstä vastaava tai työtä
suorittava henkilö toimii myös kyseisenä käytöstä vastaavana henkilönä.
Maallikoiden pääsy vaarallisiin paikkoihin on estettävä. Käytöstä vastaava henkilö on
vastuussa tilojen lukinnasta ja valvontamenettelyistä.
Sähkötyöturvallisuuden valvonnasta yleisesti vastaa KTMp 516/1996:n mukainen
sähkötöiden johtaja.
”Töissä, jotka suoritetaan sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, tulee olla riittävä
määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä, jotka osaavat antaa ensiapua sähkötöissä ja
palovammojen hoidossa”. Suositellaan, että työpaikoilla on olosuhteisiin nähden sopivasti
ensiapuohjeita ja -tauluja sekä työntekijöille annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita.
Kaikille sähkötöihin osallistuville henkilöille suositellaan annettavaksi riittävä
ensiapukoulutus (kansallinen lisäys standardiin).
Työntekijällä tulee olla mahdollisuus turvallisuussyistä kieltäytyä työstä tai työohjeen
noudattamisesta (mainitaan myös työturvallisuuslain 9 §:ssä).
Varoituskilvet
Työn tai käytön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava kilvillä. Kilpien pitää täyttää
olemassa olevien standardien vaatimukset.
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
3
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sähkölaboratoriotyöt (ei sisälly kyseiseen standardiin)
Yhteenvetona edellisistä sähkölaboratoriotöiden kannalta ajateltuna:





laboratorion turvallisuudesta vastaa lähinnä laboratorion johtaja tai esimies
laboratoriotöiden valvojalla on oltava riittävä ammattitaito sähköalalla
opiskelijoilta ei edellytetä ammattitaitoa  tarvittaessa opastus
työkytkentöjen turvallisuudesta vastaa lähinnä työn valvoja (yleensä opettaja)
ennen varsinaisia laboratoriotöitä pidetään turvallisuuskurssi, johon kuuluva koe
on suoritettava hyväksytysti
3 Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset (eli käyttötyöt)
Määrättyjen käyttötöiden eli ns. käyttötoimenpiteiden ja toiminnan tarkistusten
suorittaminen jännitteisessä laitteistossa ei vaadi tekijältä erityistä jännitetyökoulutusta.
Tällöin edellytyk-senä on, että joko laitteen käyttäminen on "täysin" vaaratonta
(yksinkertaista) tai saadaan vaarattomaksi käyttämällä turvallisia työkaluja ja varusteita sekä
suorittamalla tarvittaessa muita turvallisuustoimenpiteitä.
Käyttötoimenpiteiden jaottelu:
1. Mahdollisimman pienellä riskillä tehtävät: muutetaan laitteiston sähköistä tilaa,
käytetään laitetta, kytketään, erotetaan, käynnistetään tai pysäytetään laite.
2. Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten.
Käyttötoimenpiteet voidaan suorittaa paikallisesti tai kauko-ohjauksella.
Käyttötoimenpiteet saa tehtävään opastettu henkilö yleensä tehdä yksin. Edes tällaista
opastusta ei vaadita, jos laitteen käyttäminen on luonnostaan vaaratonta käyttäjälle ja
ympäristölle. Täten maallikolle sallittuja käyttötoimenpiteitä ovat esim. käyttökytkimen
ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojakytkimen palautus toimintakuntoon
laukeamisen jälkeen kosketussuojatussa laitteistossa.
Jos esim. pienjännitelaitteistossa olevan releen ”kuittaaminen” tehdään osittain
kosketussuojatuissa rakenteissa, vaaditaan tehtävään opastettu henkilö. Jos taas rakenne on
kosketussuojaamaton (ilmeinen tapaturmanvaara!), vaaditaan ammattitaitoinen henkilö.
Lopullisena vaatimuksena kaikissa tapauksissa voidaan yleensä pitää sitä, että henkilö osaa
tehdä käyttötoimenpiteet riittävän turvallisesti.
Toiminnan tarkistuksiin luetaan kyseisessä standardissa mittaukset, testaukset ja
tarkastukset.
Mittausten tai testausten suorittajien tulee olla ammattitaitoisia tai opastettuja henkilöitä.
Maallikot saavat tehdä mittauksia tai testauksia vain ammattitaitoisen henkilön valvonnassa.
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
4
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kansallinen lisävaatimus: Kosketussuojaamattomissa kohteissa siirrettävällä mittarilla (ja/tai
siirrettävät mittausjohtimet) saa mittaukset suorittaa vain ammattitaitoinen henkilö.
Testauksella tarkoitetaan toimintoja, joilla tarkistetaan laitteiston toimintaa tai sen
(sähköistä, termistä tai mekaanista) kuntoa. Se voi olla myös virtapiirin toiminnan koestusta.
Sähkölaitteiston tarkastuksen tarkoitus on varmistaa soveltuvien standardien vaatimusten
täyttyminen ja/tai varmistaa laitteiston normaali toiminta. Tarkastus voi sisältää
silmämääräisen tarkastuksen, mittauksen ja/tai testauksen.
KTM:n päätöksessä 517/1996 on esitetty suomalaiset sähkölaitteistojen tarkastusta
koskevat vaatimukset.
Sähkölaboratoriotöissä (SFS 6002 ei käsittele) saa tehdä vain vaarattomia käyttötoimenpiteitä ja mittauksia, kuten




katkaisijan (kytkinlaitteen) ohjaus (esim. I / 0)
sähkölaitteen asettelun muutos (esim. säätövastus, säätömuuntaja)
lämpöreleen tai vastaavan kojeen "kuittaus" painonapista tai vivusta
tulppasulakkeen vaihto työpaikkakeskuksesta (jännitteisenä, mutta ei
virrallisena!); ei ole stand. muk. varsinainen käyttötoimenpide
4 Työskentely jännitteettömänä
Nämä määräykset koskevat työskentelyä työkohteessa, joka tehdään jännitteettömäksi työn
ajaksi tai joka on uusi jännitteetön kytkentä (tai verkko).
Seuraavassa esitetään lyhyesti toimenpiteet, jotka yleensä on tehtävä ennen kuin voidaan
suorittaa toimenpiteitä jännitteettömässä verkon osassa.
1. Työkohde (laitteisto) on täydellisesti erotettava käyttöjännitteestä.
Erottaminen voidaan tehdä erottimella tai erotuskytkimellä, jonka toimiminen voidaan
luotettavasti todeta, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla.
2. Jännitteen kytkeminen työkohteeseen työn jatkuessa on estettävä.
Jännitteen kytkeminen voidaan estää esimerkiksi lukitsemalla erotuslaite tai sen ohjaus
auki-asentoon. Lukitseminen voi myös koskea laitteen tai ohjaimen sijaintitilaa. Lisäksi
vaaditaan tarkoituksenmukainen kieltokilpi.
3. On varmistauduttava, että jännitettä ei ole työkohteessa.
Jännitteettömyys voidaan todeta määräysten mukaisella jännitteenkoettimella tai
yleismittarilla tai muulla yhtä luotettavalla tavalla.
4. Käyttöjännitteestä erotettu laitoksen osa on yleensä työmaadoitettava työn ajaksi.
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
5
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Työmaadoittamisella tarkoitetaan virtapiirin kaikkien johtimien yhdistämistä maahan ja
toisiinsa työn ajaksi.Työmaadoitus estää vaaratilanteet, jos piiriin jostakin syystä tulee
jännite (erehdyksessä kytketty, eristyksen pettäminen tms.). Se poistaa myös sähkö- tai
magneettikenttien synnyttämät jännitteet työkohteessa.
Suurjännitelaitteistoissa työmaadoitus on aina pakollinen varotoimi. Pienjännitelaitteistoissa
tulee työmaadoitus suorittaa avojohdoilla ja yli 1000 A jakokeskuksilla. Pienoisjännitteillä
(ELV) ei työmaadoitusta tarvitse tehdä, ellei laitteiston oikosulkuvirta ole suuri (yleensä ei
ole).
Työmaadoittaminen on tehtävä joko kiinteästi asennetulla maadoituserottimella tai
siirrettävällä työmaadoitusvälineellä.
5. Työalueen läheisyydessä mahdollisesti olevilta jännitteisiltä osilta on suojauduttava
(sopivin menetelmin).
6. Ennen aloittamisluvan antamista on valvovan henkilön varmistettava, että em.
turvallisuustoimenpiteet on suoritettu ja työn voi muutenkin vaaratta tehdä.
Kytkentä jännitteiseksi työn jälkeen
Ennen jännitteen kytkemistä takaisin on töistä vastaavan henkilön varmistettava, että työt
on lopetettu eikä kytkemisestä aiheudu vaaraa.
Jännitteen kytkemisen edellytyksenä on luotettava ilmoitus tai henkilökohtainen
varmistaminen. Luotettava ilmoitus voi olla henkilökohtainen tai kirjallinen ilmoitus tai
puhelimitse tai radioteitse lähetetty ilmoitus. Jännitteen kytkeminen ei saa perustua
pelkästään ennalta sovittuun ajankohtaan.
Työskentely sähkölaboratoriossa (SFS 6002 ei käsittele)
Yhteenvetona edellisten soveltaminen sähkölaboratoriotöihin (kytkennän muuttaminen ja
purkaminen):




työkytkentä on erotettava käyttöjännitteestä (työkeskuksen kytkin avataan =
asento "0")
ennen kytkennän purkamista ja muuttamista on pyydettävä valvojalta lupa
purkaminen aloitetaan syöttöpuolen (keskus) johtimista
rakennetun kytkennän tulee aina olla valvojan hyväksymä ennen jännitteen
kytkemistä (kytkin asentoon "I")
5 Työskentely jännitteisenä olevassa laitteistossa (Jännitetyö)
Määräykset koskevat sähkötyötä, joka kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan tai
jota tehdessään työntekijä voi itse työssä tarvittavien työkalujen, varusteiden tai laitteiden
välityksellä ulottua jännitetyöalueelle. Jännitetyöalueen ulkoraja on määritelty taulukoissa.
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
6
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jännitetyössä pitää käyttää suojausta, jolla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki
ympäristön potentiaalierot on otettava huomioon.
Jännitetyötä pien- ja suurjännitelaitteistossa saa tehdä vain jännitetyökoulutuksen (teoria +
harjoittelu) saanut ammattitaitoinen henkilö. Työkalujen, laitteiden ja välineiden pitää olla
selkeästi tunnistettavia jännitetyövälineitä. Lisäksi on käytettävä suojavaatteita ja muita
työn vaatimia henkilösuojia.
Pienoisjännitelaitteistoissa (ELV) työskentelylle ei aseteta edellä mainittuja vaatimuksia.
Edellä mainituista seuraa: sähkölaboratoriossa työkytkentää ei saa muuttaa, kun piirissä
on jännite !
6 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
Työskentely yli 50 V AC tai 120 V DC jännitteisten osien läheisyydessä on mahdollista vasta,
kun on varmistettu, että jännitteisiin osiin ei voida koskea eikä joutua jännitetyöalueelle.
Määräyksissä on taulukoitu eri jännitetasoilla paljaan jännitteisen osan ns. lähialue, joka
sijaitsee jännitetyöalueen (ks. kohta 4) ulkopuolella. Lähialueen ulkopuolella työskentely
voidaan katsoa vaarattomaksi.
Jännitteisistä osista aiheutuva vaara voidaan torjua suojuksilla, esteillä, koteloilla tai
eristävillä päällyksillä. Nämä suojavälineet on kiinnitettävä työn ajaksi.
Jos edellistä suojaaustapaa ei voida käyttää, turvallisuus on taattava riittävällä
työskentelyetäisyydellä. Mikäli ei voida olla aivan varmoja, että työskentelyalue pysyy koko
työn ajan lähialueella (tai etäämmällä), on jännitteet katkaistava tai vaihtoehtoisesti työ
voidaan tehdä jännitetyönä kohdan 4 mukaisesti (kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan
luvallista).
Kun em.vaatimukset on täytetty, ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt voivat työskennellä
jännitteisten osien läheisyydessä, mutta maallikot vain valvonnan alaisena.
7 Kunnossapitokäytännöt
Sähkölaitteiston kunnossapito voi koostua "ennakoivasta kunnossapidosta" tai "korjaavasta
kunnossapidosta". Laitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää hyväksyä kaikki
kunnossapitotoimenpiteet. Samankaltaisina toistuvat työrutiinit voidaan määritellä myös
pysyväismääräyksellä.
Työtä suorittavien henkilöiden pitää olla riittävästi opastettuja tai ammattitaitoisia.
Opastetulle henkilölle vaaditaan kuitenkin yleensä ammattihenkilö valvomaan.
Sulakkeiden vaihto
Sulaketyypit: tulppasulake (kierrettävä varokekansi) ja kahvasulake (kiinnitetään
vaihtokahvaan tai varokekytkimen kääntyvään kanteen).
Oamk / Tekniikan yksikkö
Sähkötyöturvallisuus
7
Hannu Laakso
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
"Sulakkeiden vaihto pitää suorittaa jännitteettömänä (on luonnollisesti silloin myös virraton)
ellei ole sellaista menettelyä, jonka mukaisesti vaihto voidaan suorittaa jännitteisenä."
Sulakkeen vaihto pitää yleensä suorittaa virrattomana eli kuorma kytkettynä irti. On syytä
huomata, että sulake voi tällöin olla kuitenkin jännitteinen. Enintään 25 A tulppasulake
voidaan vaihtaa virrallisena, jos virtapiirin tekeminen virrattomaksi tuottaa kohtuutonta
haittaa.
Kahvasulake voidaan vaihtaa virrallisena (koskee vain joitakin hyvin vanhoja laitoksia), jos
virrattomaksi tekeminen aiheuttaa suurta haittaa sähkönjakelulle, ja
 vaihdon suorittaa sähköalan ammattilainen, jolla on määräysten mukainen
suojavarustus
 työhön on työstä vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväisluonteinen
lupa.
Maallikko saa vaihtaa sulakkeen, kun siitä ei aiheudu mainittavaa vaaraa kenellekään (esim.
tulppasulakkeen vaihto, kun rakenteet ovat kosketussuojattuja ja piirissä ei ole sähkömagneettisia kytkimiä, kontaktoreita).
Opastettu henkilö saa vaihtaa sulakkeen, kun riskejä ei ole tai ne on helposti hallittavissa
(esim. kahvasulakkeen vaihto jännitteettömänä, tai jännitteisenä hyvin suojatussa
rakenteessa).
Muissa eli vaarallisemmissa tapauksissa sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan
ammattihenkilö (esim. aina suurjänniteverkoissa).
Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto
Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden (kuten sytyttimien) vaihto pitää tehdä
tarvittaessa jännitteettömänä (esim. suuritehoisissa valaisimissa ja räjähdysvaarallisten
tilojen asennuksissa).
Pienjänniteasennuksissa maallikkokin voi tehdä nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat
kosketussuojattuja.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------LOPPUHUOMAUTUS: Sähkötyöturvallisuusstandardia on muutettu jonkin verran vuoden
2005 uudistetussa versiossa, mutta pääpiirteissään asiat on kuten edellä on kerrottu.
Mm. jännitteettömyyden toteamisen ja etukäteissuunnittelun tärkeyttä on korostettu
(kappale 4). Myös jännitetöiden ohjeistusta on täsmennetty (kappale 5). Erityisesti
standardin valmistelijat ovat halunneet korostaa oikein tehdyn jännitetyön turvallisuutta
verrattuna ilman koulutusta ja suojavälineitä tehtyyn työhön jännitteisenä.