Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuudeen
edistäjänä
▬kokemuksia ja tuloksia kahdesta tutkimushankkeesta
Tutkija Toni Hyytinen
Tampereen teknillinen yliopisto
Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hankkeiden tausta
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Fyysisen vamman aiheuttaneet
tapaturmat Suomessa vuonna 2009
7%
11 %
32 %
Liikuntatapaturmat (348 000 kpl)
Kotitapaturmat (321 000 kpl)
Työtapaturmat (230 000 kpl)
Muut tapaturmat (123 000 kpl)
21 %
Liikennetapaturmat (74 000 kpl)
YHTEENSÄ 1 096 000 kpl
29 %
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Liikuntalajit, joissa ilmoitettiin sattuneeksi
eniten tapaturmia
1. jalkapallo
45 000 kpl
2. salibandy, sähly
38 000 kpl
3. lenkkeily, hölkkä
30 000 kpl
4. kuntokävely
24 000 kpl
5. jääkiekko
19 000 kpl
6. ratsastus
17 000 kpl
7. kuntosalitoiminta, bodaus
15 000 kpl
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Kotitapaturmat tapaturmahetken tekemisen
mukaan
1. ruoanlaitto
65 000 kpl
2. muu liikkuminen kotona
63 000 kpl
3. huolto-, korjaus- ja rakennustyöt ulkona
50 000 kpl
4. lämmitys-, huolto- ja korjaustyöt sisällä
29 000 kpl
5. siivous, pyykki, vaatehuolto
23 000 kpl
6. harrastukset
19 000 kpl
7. sauna ym. henkilökohtainen hygienia
18 000 kpl
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Kotitapaturmien yleisimpiä sattumistapoja
1. liukastuminen/kaatuminen
118 000 kpl
2. satuttaminen terävään esineeseen
59 000 kpl
3. lämpötilat (polttaminen kuumassa)
53 000 kpl
4. putoaminen alemmalle tasolle
27 000 kpl
5. törmäys, esineisiin satuttaminen
17 000 kpl
6. äkillinen liike, nostaminen
14 000 kpl
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Liikennetapaturmien jakauma uhrin oman
kulkutavan mukaan
1. polkupyörä
27 000 kpl
2. henkilöauto
23 000 kpl
3. mopedi
11 000 kpl
4. muut kulkuneuvot (moottoripyörä, moottorikelkka)
10 000 kpl
5. jalankulkija
3000 kpl
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Tutkimushankkeen lähtöajatus
• Vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat niin tapaturman uhrin,
työnantajan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta pitkälti samoja
haittoja kuin työtapaturmatkin (mm. sairauspoissaoloista
aiheutuu työnantajille ja yhteiskunnalle 3,4 miljardin
kustannukset vuosittain)
• Vapaa-ajan tapaturmat aiheuttavat enemmän poissaoloja töistä
kuin työtapaturmat
Kannattaisiko työnantajienkin
ottaa osaa vapaa-ajan tapaturmien
ennaltaehkäisytyöhön?
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Ennen hanketta
askarruttaneet/epäilyttäneet asiat
• Vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen ei ole lakisääteinen velvoite
yrityksille
• Työntekijöiden mahdollinen negatiivinen suhtautuminen vapaa-ajan
turvallisuuden edistämistyöhön
• Työnantajan vaikuttamismahdollisuuksien suppeus verrattuna
työturvallisuuden edistämiseen (valvonnan, määräysvallan
puuttuminen vapaa-ajalla)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen
vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä
(tutkimushanke 2010-2011)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hankkeen osapuolet
RAHOITTAJAT
 Työsuojelurahasto
 Tampereen teknillinen yliopisto,
Turvallisuuden johtamisen ja
suunnittelun yksikkö
YHTEISTYÖORGANISAATIOT
 ABB Oy Service
 Boliden Harjavalta Oy
 Borealis Polymers Oy
 Georgia-Pacific Nordic Oy
 If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
 Neste Oil Oyj
 Oras Oy
 Outokumpu Oyj
 Rautaruukki Oyj
Raahen tehdas
 Sandvik Mining and
Construction Oy
 Sosiaali- ja terveysministeriö,
työsuojeluosasto
 UPM-Kymmene Oyj,
Seikun saha
 Valio Oy
 Wärtsilä Finland Oy
Delivery Centre Vaasa
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hankkeen tavoitteita
SELVITTÄÄ
• Millaisia käytäntöjä teollisuusyritykset ovat toteuttaneet tai
suunnitelleet poissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan
turvallisuutta edistämällä
• Miten hyödyllisinä yritykset kokevat eri käytännöt osana yrityksessä
toteutettavaa turvallisuustyötä
• Mitä mieltä työntekijät ovat työnantajan toteuttamista käytännöistä
ja ajatuksesta työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Haastatteluissa havaittua
• Melkein kaikki haastatellut yritykset olivat jo ottaneet
käyttöön joitain vapaa-ajan turvallisuutta tai hyvinvointia
parantavia käytäntöjä
• Toiminta oli satunnaista eikä niinkään suunnitelmallista
• Lähes kaikki mukanaolevat yritykset olivat erittäin
kiinnostuneita henkilöstön vapaa-ajan
turvallisuuden/terveyden edistämistyöstä ja uskoivat sillä
saavutettaviin hyötyihin
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Miten suhtaudut työnantajasi
mahdolliseen halukkuuteen edistää
henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta?
73,7 %
23,7 %
2,6 %
Suhtaudun asiaan
myönteisesti
Suhtaudun asiaan
neutraalisti
Suhtaudun asiaan
kielteisesti
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hyviä periaatteita vapaa-ajan
turvallisuuden edistämiseen (1/2)
Ei
Vaan
Käskytystä
Kannustusta
Rajoittamista
Tietoa
Kontrollointia
Apuvälineitä
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hyviä periaatteita vapaa-ajan
turvallisuuden edistämiseen (2/2)
Työturvallisuus
ensin hyvälle
tasolle
Henkilöstö
mukaan
edistämiskeinojen
suunnitteluun
Oman
henkilöstön
poissaolojen syyt
seurantaan
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Ensimmäisen hankkeen johtopäätökset (1/2)
• Mukana olleet yritykset olivat erittäin kiinnostuneita
turvallisuustoimintansa laajentamisesta myös vapaa-ajan
puolelle
• Yritysten henkilöstö suhtautui erittäin positiivisesti
työnantajan toimesta tehtävään vapaa-ajan turvallisuuden
edistämiseen
• Kokonaisturvallisuuden mahdollisia edistämiskeinoja löytyi
monipuolisesti
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Ensimmäisen hankkeen johtopäätökset (2/2)
• Hankkeessa mukana olleilla yrityksillä ei ollut tietoa oman
henkilöstönsä poissaolojen syistä, joten edistämistoiminnan
suunnitelmallinen painottaminen oli mahdotonta
• Toteutetut vapaa-ajan turvallisuuden tai hyvinvoinnin
parantamiseen pyrkivät toimenpiteet olivat yksittäisiä eikä
niiden vaikutuksia ollut juurikaan seurattu yrityksissä
Yksittäisistä käytännöistä
järjestelmällisempään
kokonaisturvallisuuden edistämiseen!
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Ensimmäisen hankkeen lopputuotos
Hankkeen lopputuotoksena laadittu tietopaketti saatavilla internetistä:
www.tsr.fi
-> tätä on tutkittu -> hankenumero 110117
www.kotitapaturma.fi
-> linkkejä tapaturmista muualle -> oppimateriaaleja
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja
työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen
(tutkimushanke 2012-2014)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hankkeen osapuolet
PÄÄRAHOITTAJAT
 Työsuojelurahasto
 Tampereen teknillinen yliopisto,
Turvallisuuden johtamisen ja
suunnittelun yksikkö
YHTEISTYÖORGANISAATIOT
 Maintpartner ja Insta Automation Oy (MPiA)
 Neste Oil Oyj
 Nokian Renkaat Oyj
 Sandvik Mining and Construction Finland Oy
 Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Mitä hankkeessa tehtiin?
- Hankkeessa oli mukana neljä kohdeyritystä, joissa kaikissa
rakennettiin uudenlainen toimintatapa, jonka myötä yrityksen
turvallisuustyössä huomioitiin myös henkilöstön vapaa-ajan
turvallisuus
- Hankkeen aikana kerättiin kokemuksia uudesta toimintatavasta (ja sen
rakentamisesta)
- Hankkeen lopuksi saatujen kokemusten ja tulosten perusteella
laadittiin suositus henkilöstön kokonaisturvallisuuden
järjestelmällisestä edistämisestä (HEKOTE)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Toimintatavan
rakentamisen
konsepti
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Hankkeen tuloksia
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Järjestelmällisen toiminnan
saavuttaminen
- Neste Oililla ja Sandvikilla saavutettiin hankkeen tavoitteena ollut
järjestelmällinen toiminta henkilöstön kokonaisturvallisuuden
edistämiseksi. Onnistumisen mahdollistaneita tekijöitä olivat ainakin:
- aito sitoutuminen uuden toimintatavan kehittämiseen
- henkilöstön ottaminen mukaan kehittämistyöhön
- säännöllinen tiedottaminen ja aiheen esillä pitäminen
- MPiA:lla ja Nokian Renkailla ei saavutettu järjestelmällistä toimintaa.
Tähän johtaneita tekijöitä olivat ainakin:
- heikko taloudellinen ajanjakso -> yritykset keskittyvät
ydintoimintoihinsa
- avainhenkilön vaihtuminen kesken hankkeen
- toiminnan kehittämisen painopiste voimakkaasti
työturvallisuudessa -> keskittyminen sen parantamisessa
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (1/3)
Väittämä: Tiedon kerääminen vapaa-ajan tapaturmista on
tärkeää ja hyödyllistä
Yritys
Samaa mieltä
Eri mieltä
Neste Oil
86 %
14 %
MPiA
77 %
23 %
Sandvik
75 %
25 %
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (2/3)
Miten suhtaudut työnantajan halukkuuteen edistää vapaa-ajan turvallisuutta?
Yritys
Positiivisesti
Neutraalisti
Kielteisesti
Neste Oil
83 %
11 %
6%
Nokian
Renkaat
Maintpartner
30 %
61 %
9%
67 %
30 %
3%
Sandvik
71 %
26 %
3%
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vaikutusten seurannan kyselyn tuloksia (3/3)
Väittämä: Kiinnitän nykyään vapaa-ajan turvallisuuteen enemmän huomiota kuin ennen
Yritys
Samaa mieltä
Eri mieltä
Neste Oil
85 %
15 %
Sandvik
88 %
12 %
Väittämä: Tietämykseni vapaa-ajan riskeistä on lisääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana
Yritys
Samaa mieltä
Eri mieltä
Neste Oil
74 %
26 %
Sandvik
73 %
27 %
Väittämä: Uskon, että oikealla tavalla toteutettu työnantajan tekemä vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyö voi
parantaa henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta
Yritys
Samaa mieltä
Eri mieltä
Neste Oil
94 %
6%
MPiA
81 %
19 %
Sandvik
95 %
5%
Väittämä: Haluan yritykseni jatkavan ja edelleen kehittävän vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyötä
Yritys
Samaa mieltä
Eri mieltä
Neste Oil
92 %
8%
MPiA
90 %
10 %
Sandvik
88 %
12 %
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Suositus toimintatavaksi henkilöstön
kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin
järjestelmälliseen edistämiseen (HEKOTE) (1/2)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Suositus toimintatavaksi henkilöstön
kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin
järjestelmälliseen edistämiseen (HEKOTE) (2/2)
Järjestelmällinen, jatkuva ja suunnitelmallinen vapaa-ajan
turvallisuuden edistäminen soveltuu erityisen hyvin niille
yrityksille
•
jotka ovat saaneet rakennettua vahvan työturvallisuuskulttuurin
ja joilla työturvallisuustoiminnan taso on jo korkealla
•
joiden toimialalla työpaikkatapaturmariskit ovat erittäin matalia
ja siten henkilöstön tapaturmariskit painottuvat tavallistakin
enemmän vapaa-ajan puolelle (esimerkiksi toimistotyö)
•
joiden turvallisuustoiminta on jämähtänyt paikoilleen, minkä
myötä siihen tarvittaisiin uusia virikkeitä ja ajatuksia (juuri näitä
asioita vapaa-ajan turvallisuuden mukaan ottaminen voi tuoda)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Johtopäätökset
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Johtopäätökset (1/2)
- Vapaa-ajan turvallisuuden ottaminen osaksi yrityksen turvallisuustyötä
ja kokonaisturvallisuuden järjestelmällinen edistäminen on tämän
hankkeen kokemusten mukaan mahdollista toteuttaa onnistuneesti
yrityksessä.
•
silloin kun yrityksessä on oikeanlainen kulttuuri ja kun kokonaisturvallisuutta edistetään oikeilla
tavoilla, yrityksen henkilöstön suhtautuminen vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen on
positiivinen
- Hankkeen tulokset antavat viitteitä siitä, että positiivisia vaikutuksia
vapaa-ajan turvallisuuteen on mahdollista saada työpaikoilla
tapahtuvalla toiminnalla
•
loppukyselyssä niiden kohdeyritysten, joissa edistämistoimenpiteitä tehtiin eniten, henkilöstä
suurin osa oli sitä mieltä, että heidän toimintansa oli hankkeen aikana muuttunut
turvallisempaan suuntaan
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Johtopäätökset (2/2)
- Kaikki yritykset halusivat jatkaa hankkeen päättymisen jälkeenkin
kokonaisturvallisuuden kehittämistä
•
turvallisuusasioissa edistykselliset yritykset saattavat tulevaisuudessa enenevässä määrin
ottaa turvallisuustoimintaansa mukaan myös vapaa-ajan turvallisuutta koskevia elementtejä
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Käytännön keinoja edistää henkilöstön
vapaa-ajan turvallisuutta työpaikalla
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (1/5)
TIETÄMYKSEN LISÄÄMINEN JA ASENTEISIIN
VAIKUTTAMINEN
• Koulutusta Suomessa sattuvista tapaturmista ja
tapaturmien sattumiseen vaikuttavista tekijöistä
• Sattuneiden vapaa-ajan tapaturmien käsittely ja niistä
oppiminen
• Erilaisten kampanjapäivien järjestäminen (esim.
heijastinpäivä, paloturvallisuuspäivä, pyöräilyn turvallisuus,
turvajalkinepäivä jne.)
• Vapaa-ajan riskien arviointiin ohjaaminen
• Terveisiin elämäntapoihin liittyvä kampanjointi
• Työterveyshuollon hyödyntäminen
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (2/5)
TIETÄMYKSEN LISÄÄMINEN JA ASENTEISIIN
VAIKUTTAMINEN
• Työturvallisuuskoulutuksen yhteydessä asian linkittäminen
myös vapaa-ajalle (esim. hätätilanteissa toimiminen,
matkustusturvallisuus)
• Tinkimättömyys työturvallisuusasioissa
• Ensiapukurssien tarjoaminen
• Tietopaketteja ja ajankohtaisista asioista tiedottamista
intranetissä/infomonitoreissa (esim. pimeällä liikkuminen)
• Turvallisuustiedon lähettäminen postitse kotiin (perheen
mukaanotto)
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (3/5)
TURVALLINEN JA TERVEELLINEN LIIKKUMINEN
• Venyttely- ja lämmittelyohjeiden antaminen
• Työnantajan tarjoama turvallinen liikuntavuoro
(huomioituna lämmittelyt, vammojen ensiapu, suojaimet)
• Tietoiskuja liikuntalajeista ja liikuntatapaturmien
ennaltaehkäisystä
• Taukojumppa työajalla
• Hyvästä ergonomiasta huolehtiminen
• Liikuntatapahtumien järjestäminen asiantuntijan
opastuksella
• Liikuntaan kannustaminen!
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (4/5)
HENKILÖSTÖN SUOJAAMINEN
• Mahdollisuus lainata henkilönsuojaimia työpaikalta vapaaajalle
• Turvatuotteiden jakaminen henkilöstölle (heijastimet,
pyöräilykypärät, turvaliivit, henkilönsuojaimet jne.)
• Turvatuote-esittelijöiden tuominen työpaikalle ja
edullisempien ostohintojen neuvotteleminen (esim.
syksyisin pyörien nastarenkaat ja liukastumisvaaraa
pienentävät nastakengät)
• Ilmaisen tai edullisen vapaa-ajan vakuutuksen tarjoaminen
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskeinoja (5/5)
JOUSTAVUUS
• Joustavat työajat (työn ja perhe-elämän sovittaminen,
ruuhka-aikojen välttäminen)
• Etätyöskentelymahdollisuus (esim. kehnolla ajokelillä
mahdollisuus jäädä työskentelemään kotiin)
• Sairauslomalta paluun järkevä suunnitteleminen
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät
Kiitos mielenkiinnosta!
Loppuraportti internetissä:
www.tsr.fi -> tätä tutkitaan/on tutkittu -> hankenumero 111287
TTY:n julkaisuarkisto
http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3373-0
Vastaan mielelläni kysymyksiin myös tilaisuuden jälkeen:
[email protected]
040 849 0353
21.8.2015 Yliopistojen työsuojelupäivät