Lataa PDF

Lapsen mielenterveyden
edistäminen
Elina Marjamäki, Tiina Kolehmainen
Suomen Mielenterveysseura
• Maailman vanhin mielenterveysjärjestö (per. v. 1897)
• Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö
• Mielenterveyden edistäjä
• Mielenterveysosaamisen asiantuntija, kehittäjä ja
kouluttaja
• Vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä olevien tukija
–
Valtakunnallinen kriisipuhelin
–
Yksilövastaanotto
–
Ulkomaalaisten kriisikeskus
–
Verkkokriisityö
–
Kuntoutuskurssit
Materiaalikokonaisuus
 Lapsen mieli – mielenterveystaitoja
varhaiskasvatukseen ja neuvolaan. Ilmestyi 1/2015
 Julisteet: Hyvinvoinnin hyrrä, Mielenterveyden käsi,
Tunteiden maailmanpyörä, Yhdessäoloa, Turvalliset
aikuiset, Selviytyjän purjeet
 Julisteista työvälineet neuvolaan ja
varhaiskasvatukseen; mielenterveysseura.fi
 Turvallisin mielin vanhemmaksi – kuvakortit (tulossa)
 Eläinlasten elämää – mielenterveystaitoja
pöytäteatterin keinoin
 Vennyn ja Eeron ihania kuvia –Taidekorttipakka
 Kaveritaitokortit
 Hetki hyvälle mielelle – korttipeli työyhteisöön
(tulossa)
JULISTEET JA TYÖVÄLINEET
Lapsen ja perheen
mielenterveyden
edistäminen ja
mielenterveystaitojen
opettaminen
• Kohtaaminen, läsnäolo,
rakkaus
• Leikki
• Arjen rytmi
• Turvalliset aikuiset
• Sosiaaliset taidot
• Tunteet
• Itsetunto
• Kriisit ja selviytyminen
• Lepo
28.10.2015
Hyvä arki
Millä lailla vanhemmat kertovat
väsymyksestään?
Miten tuet neuvolatyössä kiireettömyyttä ja
toimivaa päivärytmiä?
Turvalliset aikuiset
Muistuttaa erilaisten ihmissuhteiden
olemassaolon tärkeydestä lapsen,
nuoren ja perheen elämässä.
Jokainen aikuinen voi olla turvallinen
aikuinen.
- Jo yksi turvallinen ihmissuhde voi
olla lapselle ja nuorelle merkittävä
mielenterveyden suojatekijä.
- Turvaverkon puheeksi ottaminen.
- Turvaverkon äärelle yhdessä
pysähtyminen.
Millainen turvallinen aikuinen sinä
olet?
Turvalliset aikuiset
Miten otat turvaverkon puheeksi
vanhempien kanssa?
Miten rohkaiset vanhempia
laajentamaan perheen turvaverkkoa?
Seuraatko neuvolakäynneillä perheen
turvaverkon muutoksia lapsen
varhaisvuosien aikana?
Millainen turvallinen aikuinen sinä olet?
Miten tuet vanhempia puhumaan tunteista
lapsen kanssa?
Miten tuet vanhempia kohtaamaan lapsen
uhman ja kiukun?
Miten omat tunteesi vaikuttavat neuvolatyössä
vastaanoton ilmapiiriin?
Miten otat puheeksi huolen perheen
aikuisten jaksamisesta?
Millaisista huolen aiheista vanhemmat
kertovat sinulle?
Miten saat tukea omalle jaksamisellesi
työyhteisössäsi?
Tiedätkö, mitä palveluja kuntasi ja
järjestöt tarjoavat pikkulapsiperheille?
28.10.2015
12
mielenterveysseura.fi
Miten kuvien käyttö tukee puheeksi
ottamista ja tunteista puhumista
neuvolassa?
Heli Broberg ja Terje Leivategija 2015. Opinnäytetyö, hoitotyön ko, Metropolia amk.
•
•
•
•
•
Kuvat tuovat vaihtelua ja toiminnallisuutta perhevalmennuksiin
Saivat aikaiseksi hyvän fiiliksen ja rentouttivat tunnelmaa
Ujompien ihmisten oli helpompaa puhua, kun huomioi kiinnittyi kuvaan eikä itseen
Kuva ohjaa ja rajaa keskustelua
Auttoi pariskuntia ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen
arvostaa
• Antoivat tilaisuuden keskustella isoista asioista ja saada vertaistukea muilta pariskunnilta
Kuvia käytettiin
• Perhevalmennuksessa, 2-kk ryhmäneuvolassa ja yksilövastaanotolla
26.5.2015
13
Vanhemmuuden tuki on yksi
neuvolan perustehtävistä
Vanhemmat toivovat neuvolalta psykososiaalista tukea.
Miten neuvolassa voidaan tukea vanhempien
• kasvatustaitoja,
• keskinäistä kunnioitusta,
• toistensa ajatusmallien ymmärtämistä sekä
• yhteistyön lisäämistä
Tutkimukset osoittavat, että…
”panostamalla vanhemmuuden ja lasten eri kehitysympäristöjen
tukemiseen voimme tutkitusti vähentää lasten riskiä sairastua
mielenterveyden häiriöihin 40 prosentilla.”
Tutkimusprofessori emerita Tytti Solantaus (Suomen
Mielenterveysseura)
28.10.2015
16
mielenterveysseura.fi
Lapsen mielenterveys
Osaan
huolehtia
itsestäni!
Osaan
rauhoittua
ja
rentoutua
Saan
tukea
ja
apua!
Uskallan
kertoa
huolista!
Yhdessä
toimiminen
on kivaa ja
riidatkin voi
selvittää!
Minua
kuunnellaan!
Olen
tärkeä
tyyppi!
Kelpaan!
Osaan
asioita!
Saan iloa
oppimisesta!
Ilmaisen
tunteitani!
Saan ja
haluan
vaikuttaa
omiin ja
yhteisiin
asioihin!!
Aikuisen mielenterveys
Osaan
huolehtia
itsestäni!
Osaan
rauhoittua
ja
rentoutua
Saan
tukea
ja
apua!
Uskallan
kertoa
huolista!
Yhdessä
toimiminen
on kivaa ja
riidatkin voi
selvittää!
Minua
kuunnellaan!
Olen
tärkeä
tyyppi!
Kelpaan!
Osaan
asioita!
Saan iloa
oppimisesta!
Ilmaisen
tunteitani!
Saan ja
haluan
vaikuttaa
omiin ja
yhteisiin
asioihin!!
24.3.2015 Hyvää mieltä yhdessä/ Riikka Nurmi ja
Anniina Sillanpää
Ole itsellesi lempeä!
mielenterveysseura.fi
Elina Marjamäki, Tiina Kolehmainen
Hyvä arki
• Arjen yhdessäolo
• Rutiinit ja ennakoitavuus
• Kiireettömyys ja
joustavuus, läsnäolo
Mielenterveyden mallit
28.10.2015
21
mielenterveysseura.fi
Mielenterveyden
SUOJATEKIJÄT
28.10.2015
RISKITEKIJÄT
Fyysisestä terveydestä huolehtiminen
Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita
Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja
Mieltä askarruttavista asioista puhuminen
Sisäisiä Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita
tekijöitä Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta
Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen
Hyväksytyksi tulemisen tunne
Perimä
Varhaiset ihmissuhteet
Itsetunnon haavoittuvuus
Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin,
läheisiin
Eristäytyminen ja vieraantuminen
tutuista ihmissuhteista
Avuttomuuden tunne
Huonommuuden tunne
Biologiset tekijät, kehityshäiriöt
Sairaudet
Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko
Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset
Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet
Ulkoisia
turvaverkon ihmisiin
tekijöitä
Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa
auttamispalveluista
Turvallinen kasvuympäristö
Vanhempien työ ja toimeentulo
Kuulluksi tuleminen
Erot ja menetykset
Väkivalta, kiusaaminen
Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
Syrjäytyminen
Haitallinen elinympäristö
Työttömyys tai sen uhka
Psyykkiset häiriöt
Hyväksikäyttö
Erkko, A. & Hannukkala,M. 2013. Mielenterveys voimaksi. Suomen Mielenterveysseura.
Mielenterveyden suojatekijöitä
28.10.2015
SISÄISET TEKIJÄT
ULKOISET TEKIJÄT
• Fyysisestä terveydestä
huolehtiminen
• Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita
• Kyky ratkaista ongelmia ja
ristiriitoja
• Mieltä askarruttavista asioista
puhuminen
• Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja
kaverisuhteita
• Itsensä toteuttaminen mm.
harrastusten kautta
• Itsensä arvostaminen ja
hyväksyminen
• Hyväksytyksi tulemisen tunne
• Perimä
• Varhaiset ihmissuhteet
• Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko
• Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset
• Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet
turvaverkon ihmisiin
• Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa
auttamispalveluista
• Turvallinen kasvuympäristö
• Vanhempien työ ja toimeentulo
• Kuulluksi tuleminen
23
mielenterveysseura.fi
Voimavarat
ei saa ylittää voimavaroja
Lapsen stressi
Jari Sinkkosen mukaan
•
•
•
•
28.10.2015
Stressi syntyy tilanteessa, jossa vaatimukset
ylittävät voimavarat eikä näköpiirissä ole mitään
käyttökelpoista ratkaisua
Lyhytkestoinen stressi auttaa selviämään
haasteista; pitkäkestoinen stressi on
vahingollista
Vauvakin voi stressaantua, ja koska
keskushermosto on keskeneräinen, stressi on
vauvalle erityisen vahingollista
Pitkään jatkuva stressi voi vahingoittaa
keskushermostoa (etuotsalohko, muistikeskus)
25 | ©
Mielenterveysseura
Lapsen suojeleminen stressiltä
Jari Sinkkosen mukaan
• Kasvattajan keskeinen tehtävä on suodattaa
ulkomaailmasta tulevia ärsykkeitä niin, että lapsi
pystyy sietämään ärsyketulvan
• Ei liikaa ääntä, liikettä, ihmisiä  sopivan kokoiset
päivähoitoryhmät; ei liian pientä lasta päiväkotiin
• Riittävästi unta, lepoa, joutenoloa  leikki ja
luovuus käynnistyvät
• Vanhempien eron jälkeen ns. vuoroasumista ei
suositella alle kolmevuotiaille
28.10.2015
26 | ©
Mielenterveysseura
Lapsena yhdessä koettu ilo
ehkäisee mielenterveysongelmia
Paras tapa vahvistaa lasta selviämään kasvuun liittyvistä
vaikeuksista ja paineista on jakaa hyviä tunteita hänen
kanssaan:
ollaan kiinnostuneita, jaetaan yhdessä iloa ja kiitetään
yrittämisestä
 aivoissa erittyy oksitosiinia ja endorfiineja
 toistojen kautta kokemus synnyttää muistijälkiä
Aikuisena nämä muistot sytyttävät myös muut
samantahtisuuden kokemukset, esimerkiksi rakastumisen,
yhteyden tunteen ystävään, kauneuden ja harmonian
tunteen taiteesta ja luonnosta tai hengelliset kokemukset.
Jukka Mäkelä 2010, THL
Syli rauhoittaa aivoja
• Aivojen tasapainoinen kehitys vaatii valppauseli stressitilan vastapainoksi rauhoittumistilan.
• Vauvalla on vain alkeellinen kyky rauhoittua
yksin. Syli auttaa vauvan ja pienen lapsen aivoja
rauhoittumaan ja jäsentämään maailmaa.
• Rauhoittumisen keinoista syli on tehokkain,
koska rauhoittavia viestejä kulkee aivoihin
useita kanavia pitkin.
• Eläinkokeissa on havaittu, että kosketuksen
puute tai sen rajoittaminen aiheuttivat leikkiikäisissä poikasissa levottomuutta,
lyhytjänteisyyttä ja toisten kiusaamista.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä 2015, THL
28.10.2015
28
mielenterveysseura.fi
Läheisyydellä
hyväksyntää
Lapsi, joka on saanut kokea läheisen
aikuisen
• tyynnyttävää läsnäoloa,
• turvallista syliä sekä
• tunteiden vastaanottoa ja säätelyä,
kokee olevansa hyväksytty myös
tarvitsevana ja puutteellisena.
Tämä kokemus tuo turvallisuuden tunnetta
myös epävakaissa elämäntilanteissa.
Dosentti Mirjam Kalland 2015
28.10.2015
29
mielenterveysseura.fi
”Suututtaa, vihainen, pettynyt voi olla. Lapsi saa kanssa valita niitä tunteita ja
kysyä.”
”Mutta tossa kaksikuis-neuvolassa, niin yllättävän paljon tulee niitä tunneskaaloja
sieltä, äidin tai vauvan. (…) niin sieltä saattaa tulla ihan niin kuin yllättäin hyvinkin
avautumista, että on ollut tosi raskasta ja on väsynyt ja vauva on niin ja niin
vaativa.”
”… mutta just nyt se, että miltä sinusta nyt tuntuu kun sä kaivaudut ja käperryt
sinne äidin syliin… Kun muutenkin leikki-ikäistenkin kohdalla käydään läpi sitä
tunteiden nimeämistä ja miten lapsi harjoittelee niitä eri tunteita ja miten niistä
voisi jutella. Niin eihän se hassumpi juttu ole, kun siihen vähän mallia antaa täällä
neuvolassakin.”
28.10.2015
31
mielenterveysseura.fi
Millainen sinä olet?
Millainen on sinun toteemipaalusi?
28.10.2015
32
mielenterveysseura.fi
Hei aikuinen!
Anna minun
yrittää!
28.10.2015
Vakuuta minut
siitä, ettet hylkää
minua!
Kerro minulle, että
olen hyvä juuri
sellaisena kuin
olen!
Kannusta, kehu ja
kiitä minua!
Tee kanssani
yhdessä asioita!
Lohduta minua, jos
minulla on paha
mieli!
Kerro minulle, että
olen sinulle tärkeä!
Anna minulle
läheisyyttä,
hellyyttä ja aikaa!
Kysy minulta mitä
minulle kuuluu!
Hassuttele
kanssani!
33
mielenterveysseura.fi
”Kasvatuksen mahdollisesti tärkein
tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan ja
hallitsemaan omia tunteitaan.” Jari Sinkkonen 2013
Tunne- ja vuorovaikutustaidot
mielenterveyden tukena
Kansainvälisten tutkimusten mukaan
tunnetaitojen harjoittelu parantaa
sosiaalisuutta ja vähentää stressiä,
impulsiivisuutta sekä aggressiivisuutta.
Dosentti Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto
Sosiaaliset taidot
• Kyky luoda lämpimiä ja turvallisia ihmissuhteita on
tärkeää psykologiselle hyvinvoinnille.
• Sosiaalista hyvinvointia luo mm. tunne yhteisöön
kuulumisesta sekä tuen ja lohdutuksen saaminen
yhteisöltä.
(Corey Keyes 2005)
Päiväkoti-ikäisten yksinäisyys on yhteydessä
heikompaan itsetuntoon, pelkoihin ja
ahdistuneisuuteen, kiusaamiseen ja kiusatuksi
joutumiseen, torjutuksi tulemiseen ja syrjään
vetäytymiseen
(Niina Junttila)
Ryhmäyttäminen, kaveritaitojen opettaminen ja
mallina toimiminen!
Tunnehallinnan opettaminen
• Tunnetaidot: tunteiden tunnistaminen,
nimeäminen, niiden hyväksyminen
(tunnetilan sietäminen) ja niiden kanssa
toimeen tuleminen
HYVÄKSYMINEN
RAJAT JA REALITEETIT
• Tunteiden salliminen
 kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta
kaikki teot eivät!
28.10.2015
37
mielenterveysseura.fi
Veistos:
Tommi Toija
Oikea ajoitus anteeksi
antamiselle ja järjellisille
selityksille ei ole tunteen
ollessa suurimmillaan vaan
tunteen laannuttua. (Tuija Aro)
Hyväksyminen
Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opitaan
vuorovaikutuksessa
Vuorovaikutukseen perustuvat ohjaamisen keinot kuten keskustelu ja
lapsen ottaminen syliin, anteeksi pyytäminen ja rikotun
leikkirakennelman korjaaminen, vähensivät kiusaamista
varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä.
Niissä ryhmissä, joissa käytettiin jäähypenkkiä tai eristämistä muista,
kiusattiin enemmän.
Laura Repo 2013
28.10.2015
40
mielenterveysseura.fi
Miten kuvien käyttö tukee puheeksi
ottamista ja tunteista puhumista
neuvolassa?
Heli Broberg ja Terje Leivategija 2015. Opinnäytetyö, hoitotyön ko, Materopolia amk.
•
•
•
•
•
Kuvat tuovat vaihtelua ja toiminnallisuutta perhevalmennuksiin
Saivat aikaiseksi hyvän fiiliksen ja rentouttivat tunnelmaa
Ujompien ihmisten oli helpompaa puhua, kun huomioi kiinnittyi kuvaan eikä itseen
Kuva ohjaa ja rajaa keskustelua
Auttoi pariskuntia ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen
arvostaa
• Antoivat tilaisuuden keskustella isoista asioista ja saada vertaistukea muilta pariskunnilta
Kuvia käytettiin
• Perhevalmennuksessa, 2-kk ryhmäneuvolassa ja yksilövastaanotolla
26.5.2015
41
”Suututtaa, vihainen, pettynyt voi olla. Lapsi saa kanssa valita niitä tunteita ja
kysyä.”
”Mutta tossa kaksikuis-neuvolassa, niin yllättävän paljon tulee niitä tunneskaaloja
sieltä, äidin tai vauvan. (…) niin sieltä saattaa tulla ihan niin kuin yllättäin hyvinkin
avautumista, että on ollut tosi raskasta ja on väsynyt ja vauva on niin ja niin
vaativa.”
”… mutta just nyt se, että miltä sinusta nyt tuntuu kun sä kaivaudut ja käperryt
sinne äidin syliin… Kun muutenkin leikki-ikäistenkin kohdalla käydään läpi sitä
tunteiden nimeämistä ja miten lapsi harjoittelee niitä eri tunteita ja miten niistä
voisi jutella. Niin eihän se hassumpi juttu ole, kun siihen vähän mallia antaa täällä
neuvolassakin.”
28.10.2015
42
mielenterveysseura.fi
Kyse on usein
pienistä asioista…
”Ei ylitetä kuunarilla Atlanttia vaan Kuoma-saappaalla
ritiseväpintainen lätäkkö. Ei juoda sysimustaa riojaa
pikarista vaan laktoositonta maitoa nokkamukista. Ei
sipaista patongin väliin chorizo-makkaraa ja valuvaa
valkohomejuustoa vaan laitetaan ruispalojen päälle
mautonta seitsemäntoistaprosenttista Oltermannia
sekä natriumglutamaatinonta kalkkunaleikettä.”
Riina Katajavuori