Lapsen mielenterveyden edistäminen Elina Marjamäki, Tiina Kolehmainen Suomen Mielenterveysseura • Maailman vanhin mielenterveysjärjestö (per. v. 1897) • Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö • Mielenterveyden edistäjä • Mielenterveysosaamisen asiantuntija, kehittäjä ja kouluttaja • Vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä olevien tukija – Valtakunnallinen kriisipuhelin – Yksilövastaanotto – Ulkomaalaisten kriisikeskus – Verkkokriisityö – Kuntoutuskurssit Materiaalikokonaisuus  Lapsen mieli – mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan. Ilmestyi 1/2015  Julisteet: Hyvinvoinnin hyrrä, Mielenterveyden käsi, Tunteiden maailmanpyörä, Yhdessäoloa, Turvalliset aikuiset, Selviytyjän purjeet  Julisteista työvälineet neuvolaan ja varhaiskasvatukseen; mielenterveysseura.fi  Turvallisin mielin vanhemmaksi – kuvakortit (tulossa)  Eläinlasten elämää – mielenterveystaitoja pöytäteatterin keinoin  Vennyn ja Eeron ihania kuvia –Taidekorttipakka  Kaveritaitokortit  Hetki hyvälle mielelle – korttipeli työyhteisöön (tulossa) JULISTEET JA TYÖVÄLINEET Lapsen ja perheen mielenterveyden edistäminen ja mielenterveystaitojen opettaminen • Kohtaaminen, läsnäolo, rakkaus • Leikki • Arjen rytmi • Turvalliset aikuiset • Sosiaaliset taidot • Tunteet • Itsetunto • Kriisit ja selviytyminen • Lepo 28.10.2015 Hyvä arki Millä lailla vanhemmat kertovat väsymyksestään? Miten tuet neuvolatyössä kiireettömyyttä ja toimivaa päivärytmiä? Turvalliset aikuiset Muistuttaa erilaisten ihmissuhteiden olemassaolon tärkeydestä lapsen, nuoren ja perheen elämässä. Jokainen aikuinen voi olla turvallinen aikuinen. - Jo yksi turvallinen ihmissuhde voi olla lapselle ja nuorelle merkittävä mielenterveyden suojatekijä. - Turvaverkon puheeksi ottaminen. - Turvaverkon äärelle yhdessä pysähtyminen. Millainen turvallinen aikuinen sinä olet? Turvalliset aikuiset Miten otat turvaverkon puheeksi vanhempien kanssa? Miten rohkaiset vanhempia laajentamaan perheen turvaverkkoa? Seuraatko neuvolakäynneillä perheen turvaverkon muutoksia lapsen varhaisvuosien aikana? Millainen turvallinen aikuinen sinä olet? Miten tuet vanhempia puhumaan tunteista lapsen kanssa? Miten tuet vanhempia kohtaamaan lapsen uhman ja kiukun? Miten omat tunteesi vaikuttavat neuvolatyössä vastaanoton ilmapiiriin? Miten otat puheeksi huolen perheen aikuisten jaksamisesta? Millaisista huolen aiheista vanhemmat kertovat sinulle? Miten saat tukea omalle jaksamisellesi työyhteisössäsi? Tiedätkö, mitä palveluja kuntasi ja järjestöt tarjoavat pikkulapsiperheille? 28.10.2015 12 mielenterveysseura.fi Miten kuvien käyttö tukee puheeksi ottamista ja tunteista puhumista neuvolassa? Heli Broberg ja Terje Leivategija 2015. Opinnäytetyö, hoitotyön ko, Metropolia amk. • • • • • Kuvat tuovat vaihtelua ja toiminnallisuutta perhevalmennuksiin Saivat aikaiseksi hyvän fiiliksen ja rentouttivat tunnelmaa Ujompien ihmisten oli helpompaa puhua, kun huomioi kiinnittyi kuvaan eikä itseen Kuva ohjaa ja rajaa keskustelua Auttoi pariskuntia ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen arvostaa • Antoivat tilaisuuden keskustella isoista asioista ja saada vertaistukea muilta pariskunnilta Kuvia käytettiin • Perhevalmennuksessa, 2-kk ryhmäneuvolassa ja yksilövastaanotolla 26.5.2015 13 Vanhemmuuden tuki on yksi neuvolan perustehtävistä Vanhemmat toivovat neuvolalta psykososiaalista tukea. Miten neuvolassa voidaan tukea vanhempien • kasvatustaitoja, • keskinäistä kunnioitusta, • toistensa ajatusmallien ymmärtämistä sekä • yhteistyön lisäämistä Tutkimukset osoittavat, että… ”panostamalla vanhemmuuden ja lasten eri kehitysympäristöjen tukemiseen voimme tutkitusti vähentää lasten riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin 40 prosentilla.” Tutkimusprofessori emerita Tytti Solantaus (Suomen Mielenterveysseura) 28.10.2015 16 mielenterveysseura.fi Lapsen mielenterveys Osaan huolehtia itsestäni! Osaan rauhoittua ja rentoutua Saan tukea ja apua! Uskallan kertoa huolista! Yhdessä toimiminen on kivaa ja riidatkin voi selvittää! Minua kuunnellaan! Olen tärkeä tyyppi! Kelpaan! Osaan asioita! Saan iloa oppimisesta! Ilmaisen tunteitani! Saan ja haluan vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin!! Aikuisen mielenterveys Osaan huolehtia itsestäni! Osaan rauhoittua ja rentoutua Saan tukea ja apua! Uskallan kertoa huolista! Yhdessä toimiminen on kivaa ja riidatkin voi selvittää! Minua kuunnellaan! Olen tärkeä tyyppi! Kelpaan! Osaan asioita! Saan iloa oppimisesta! Ilmaisen tunteitani! Saan ja haluan vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin!! 24.3.2015 Hyvää mieltä yhdessä/ Riikka Nurmi ja Anniina Sillanpää Ole itsellesi lempeä! mielenterveysseura.fi Elina Marjamäki, Tiina Kolehmainen Hyvä arki • Arjen yhdessäolo • Rutiinit ja ennakoitavuus • Kiireettömyys ja joustavuus, läsnäolo Mielenterveyden mallit 28.10.2015 21 mielenterveysseura.fi Mielenterveyden SUOJATEKIJÄT 28.10.2015 RISKITEKIJÄT Fyysisestä terveydestä huolehtiminen Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja Mieltä askarruttavista asioista puhuminen Sisäisiä Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita tekijöitä Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen Hyväksytyksi tulemisen tunne Perimä Varhaiset ihmissuhteet Itsetunnon haavoittuvuus Huonot suhteet kavereihin, vanhempiin, läheisiin Eristäytyminen ja vieraantuminen tutuista ihmissuhteista Avuttomuuden tunne Huonommuuden tunne Biologiset tekijät, kehityshäiriöt Sairaudet Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet Ulkoisia turvaverkon ihmisiin tekijöitä Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista Turvallinen kasvuympäristö Vanhempien työ ja toimeentulo Kuulluksi tuleminen Erot ja menetykset Väkivalta, kiusaaminen Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö Syrjäytyminen Haitallinen elinympäristö Työttömyys tai sen uhka Psyykkiset häiriöt Hyväksikäyttö Erkko, A. & Hannukkala,M. 2013. Mielenterveys voimaksi. Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveyden suojatekijöitä 28.10.2015 SISÄISET TEKIJÄT ULKOISET TEKIJÄT • Fyysisestä terveydestä huolehtiminen • Kyky sanoittaa ja ilmaista tunteita • Kyky ratkaista ongelmia ja ristiriitoja • Mieltä askarruttavista asioista puhuminen • Kyky luoda ja ylläpitää ystävä- ja kaverisuhteita • Itsensä toteuttaminen mm. harrastusten kautta • Itsensä arvostaminen ja hyväksyminen • Hyväksytyksi tulemisen tunne • Perimä • Varhaiset ihmissuhteet • Koulussa käyminen, opiskelu ja työnteko • Perhe, ystävät ja läheiset ihmiset • Turvaverkon jäsenten tuki ja hyvät suhteet turvaverkon ihmisiin • Kyky uskaltaa ja osata hakea apua ajoissa auttamispalveluista • Turvallinen kasvuympäristö • Vanhempien työ ja toimeentulo • Kuulluksi tuleminen 23 mielenterveysseura.fi Voimavarat ei saa ylittää voimavaroja Lapsen stressi Jari Sinkkosen mukaan • • • • 28.10.2015 Stressi syntyy tilanteessa, jossa vaatimukset ylittävät voimavarat eikä näköpiirissä ole mitään käyttökelpoista ratkaisua Lyhytkestoinen stressi auttaa selviämään haasteista; pitkäkestoinen stressi on vahingollista Vauvakin voi stressaantua, ja koska keskushermosto on keskeneräinen, stressi on vauvalle erityisen vahingollista Pitkään jatkuva stressi voi vahingoittaa keskushermostoa (etuotsalohko, muistikeskus) 25 | © Mielenterveysseura Lapsen suojeleminen stressiltä Jari Sinkkosen mukaan • Kasvattajan keskeinen tehtävä on suodattaa ulkomaailmasta tulevia ärsykkeitä niin, että lapsi pystyy sietämään ärsyketulvan • Ei liikaa ääntä, liikettä, ihmisiä  sopivan kokoiset päivähoitoryhmät; ei liian pientä lasta päiväkotiin • Riittävästi unta, lepoa, joutenoloa  leikki ja luovuus käynnistyvät • Vanhempien eron jälkeen ns. vuoroasumista ei suositella alle kolmevuotiaille 28.10.2015 26 | © Mielenterveysseura Lapsena yhdessä koettu ilo ehkäisee mielenterveysongelmia Paras tapa vahvistaa lasta selviämään kasvuun liittyvistä vaikeuksista ja paineista on jakaa hyviä tunteita hänen kanssaan: ollaan kiinnostuneita, jaetaan yhdessä iloa ja kiitetään yrittämisestä  aivoissa erittyy oksitosiinia ja endorfiineja  toistojen kautta kokemus synnyttää muistijälkiä Aikuisena nämä muistot sytyttävät myös muut samantahtisuuden kokemukset, esimerkiksi rakastumisen, yhteyden tunteen ystävään, kauneuden ja harmonian tunteen taiteesta ja luonnosta tai hengelliset kokemukset. Jukka Mäkelä 2010, THL Syli rauhoittaa aivoja • Aivojen tasapainoinen kehitys vaatii valppauseli stressitilan vastapainoksi rauhoittumistilan. • Vauvalla on vain alkeellinen kyky rauhoittua yksin. Syli auttaa vauvan ja pienen lapsen aivoja rauhoittumaan ja jäsentämään maailmaa. • Rauhoittumisen keinoista syli on tehokkain, koska rauhoittavia viestejä kulkee aivoihin useita kanavia pitkin. • Eläinkokeissa on havaittu, että kosketuksen puute tai sen rajoittaminen aiheuttivat leikkiikäisissä poikasissa levottomuutta, lyhytjänteisyyttä ja toisten kiusaamista. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä 2015, THL 28.10.2015 28 mielenterveysseura.fi Läheisyydellä hyväksyntää Lapsi, joka on saanut kokea läheisen aikuisen • tyynnyttävää läsnäoloa, • turvallista syliä sekä • tunteiden vastaanottoa ja säätelyä, kokee olevansa hyväksytty myös tarvitsevana ja puutteellisena. Tämä kokemus tuo turvallisuuden tunnetta myös epävakaissa elämäntilanteissa. Dosentti Mirjam Kalland 2015 28.10.2015 29 mielenterveysseura.fi ”Suututtaa, vihainen, pettynyt voi olla. Lapsi saa kanssa valita niitä tunteita ja kysyä.” ”Mutta tossa kaksikuis-neuvolassa, niin yllättävän paljon tulee niitä tunneskaaloja sieltä, äidin tai vauvan. (…) niin sieltä saattaa tulla ihan niin kuin yllättäin hyvinkin avautumista, että on ollut tosi raskasta ja on väsynyt ja vauva on niin ja niin vaativa.” ”… mutta just nyt se, että miltä sinusta nyt tuntuu kun sä kaivaudut ja käperryt sinne äidin syliin… Kun muutenkin leikki-ikäistenkin kohdalla käydään läpi sitä tunteiden nimeämistä ja miten lapsi harjoittelee niitä eri tunteita ja miten niistä voisi jutella. Niin eihän se hassumpi juttu ole, kun siihen vähän mallia antaa täällä neuvolassakin.” 28.10.2015 31 mielenterveysseura.fi Millainen sinä olet? Millainen on sinun toteemipaalusi? 28.10.2015 32 mielenterveysseura.fi Hei aikuinen! Anna minun yrittää! 28.10.2015 Vakuuta minut siitä, ettet hylkää minua! Kerro minulle, että olen hyvä juuri sellaisena kuin olen! Kannusta, kehu ja kiitä minua! Tee kanssani yhdessä asioita! Lohduta minua, jos minulla on paha mieli! Kerro minulle, että olen sinulle tärkeä! Anna minulle läheisyyttä, hellyyttä ja aikaa! Kysy minulta mitä minulle kuuluu! Hassuttele kanssani! 33 mielenterveysseura.fi ”Kasvatuksen mahdollisesti tärkein tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan ja hallitsemaan omia tunteitaan.” Jari Sinkkonen 2013 Tunne- ja vuorovaikutustaidot mielenterveyden tukena Kansainvälisten tutkimusten mukaan tunnetaitojen harjoittelu parantaa sosiaalisuutta ja vähentää stressiä, impulsiivisuutta sekä aggressiivisuutta. Dosentti Nina Sajaniemi, Helsingin yliopisto Sosiaaliset taidot • Kyky luoda lämpimiä ja turvallisia ihmissuhteita on tärkeää psykologiselle hyvinvoinnille. • Sosiaalista hyvinvointia luo mm. tunne yhteisöön kuulumisesta sekä tuen ja lohdutuksen saaminen yhteisöltä. (Corey Keyes 2005) Päiväkoti-ikäisten yksinäisyys on yhteydessä heikompaan itsetuntoon, pelkoihin ja ahdistuneisuuteen, kiusaamiseen ja kiusatuksi joutumiseen, torjutuksi tulemiseen ja syrjään vetäytymiseen (Niina Junttila) Ryhmäyttäminen, kaveritaitojen opettaminen ja mallina toimiminen! Tunnehallinnan opettaminen • Tunnetaidot: tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, niiden hyväksyminen (tunnetilan sietäminen) ja niiden kanssa toimeen tuleminen HYVÄKSYMINEN RAJAT JA REALITEETIT • Tunteiden salliminen  kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki teot eivät! 28.10.2015 37 mielenterveysseura.fi Veistos: Tommi Toija Oikea ajoitus anteeksi antamiselle ja järjellisille selityksille ei ole tunteen ollessa suurimmillaan vaan tunteen laannuttua. (Tuija Aro) Hyväksyminen Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opitaan vuorovaikutuksessa Vuorovaikutukseen perustuvat ohjaamisen keinot kuten keskustelu ja lapsen ottaminen syliin, anteeksi pyytäminen ja rikotun leikkirakennelman korjaaminen, vähensivät kiusaamista varhaiskasvatuksen lapsiryhmissä. Niissä ryhmissä, joissa käytettiin jäähypenkkiä tai eristämistä muista, kiusattiin enemmän. Laura Repo 2013 28.10.2015 40 mielenterveysseura.fi Miten kuvien käyttö tukee puheeksi ottamista ja tunteista puhumista neuvolassa? Heli Broberg ja Terje Leivategija 2015. Opinnäytetyö, hoitotyön ko, Materopolia amk. • • • • • Kuvat tuovat vaihtelua ja toiminnallisuutta perhevalmennuksiin Saivat aikaiseksi hyvän fiiliksen ja rentouttivat tunnelmaa Ujompien ihmisten oli helpompaa puhua, kun huomioi kiinnittyi kuvaan eikä itseen Kuva ohjaa ja rajaa keskustelua Auttoi pariskuntia ymmärtämään toinen toistensa ajatuksia ja avasi puolisolle, mitä toinen arvostaa • Antoivat tilaisuuden keskustella isoista asioista ja saada vertaistukea muilta pariskunnilta Kuvia käytettiin • Perhevalmennuksessa, 2-kk ryhmäneuvolassa ja yksilövastaanotolla 26.5.2015 41 ”Suututtaa, vihainen, pettynyt voi olla. Lapsi saa kanssa valita niitä tunteita ja kysyä.” ”Mutta tossa kaksikuis-neuvolassa, niin yllättävän paljon tulee niitä tunneskaaloja sieltä, äidin tai vauvan. (…) niin sieltä saattaa tulla ihan niin kuin yllättäin hyvinkin avautumista, että on ollut tosi raskasta ja on väsynyt ja vauva on niin ja niin vaativa.” ”… mutta just nyt se, että miltä sinusta nyt tuntuu kun sä kaivaudut ja käperryt sinne äidin syliin… Kun muutenkin leikki-ikäistenkin kohdalla käydään läpi sitä tunteiden nimeämistä ja miten lapsi harjoittelee niitä eri tunteita ja miten niistä voisi jutella. Niin eihän se hassumpi juttu ole, kun siihen vähän mallia antaa täällä neuvolassakin.” 28.10.2015 42 mielenterveysseura.fi Kyse on usein pienistä asioista… ”Ei ylitetä kuunarilla Atlanttia vaan Kuoma-saappaalla ritiseväpintainen lätäkkö. Ei juoda sysimustaa riojaa pikarista vaan laktoositonta maitoa nokkamukista. Ei sipaista patongin väliin chorizo-makkaraa ja valuvaa valkohomejuustoa vaan laitetaan ruispalojen päälle mautonta seitsemäntoistaprosenttista Oltermannia sekä natriumglutamaatinonta kalkkunaleikettä.” Riina Katajavuori