Maija Harjunniemi tukee ärräläisiä, kun työnantaja vaihtuu
2015 HELMI HUHTI TOUKO ELO LOKA JOULU kesäduunarit kolkuttavat ovella Mitkä työehdot koskevat nuoria? s. 16 Nyrkit heiluen vai helmat paukkuen? Aktiiveista elää kulahtaneita mielikuvia s. 26 Täyskaato Seija Viinikka heittää huolet keilahallilla s. 30 Aika auttaja Maija Harjunniemi tukee ärräläisiä, kun työnantaja vaihtuu s. 8 Hitaat ja nopeat Muutos on nopeaa. Teknologia ja talous vie: viime kuussa opitusta ohjelmasta on kohta opeteltava uusi versio; joku voi olla samana päivänä yrittäjänä, vakituisessa työsuhteessa ja erikseen työhön kutsuttavana; yritysrakenteet ja omistuspohjat muuttuvat. Politiikassa ja lainsäädännössä muutos on hitaampaa. Puolueiden kannatus vaihtelee, nyt hallituspohja on ennen näkemätön. Silti lainsäädännön muuttaminen ottaa aikansa ja erilaisia intressejä on otettava paljon liike-elämää enemmän huomioon. Hitaimmin muuttuvat kuitenkin ihmisten arvot, ajatukset ja tavat. Esimerkiksi käsityksemme miehistä ja naisista ja se, miten kummankin käyttäytymistä tulkitsemme, muuttuu hitaasti. Poliittinen päätöksenteko tuntuu tuskallisen hitaalta, kun sen pitäisi tarttua liukkaaseen muutokseen taloudessa ja teknologiassa. Toisaalta hidas koneisto voi monta kertaa olla hyväksi – poliittiset suhdanteethan vaihtelevat. Nopeammin soisi muuttuvan sen, miten naisiin vaikkapa luottamusmiehinä vanhasta tottumuksesta suhtaudutaan. Toisaalta vanha viikoittainen lepopäivä on syntynyt alun perin aitoon levon tarpeeseen. Sen muuttumiseen toivoisi hitautta. Kaikesta tästä kerrotaan tässä numerossa. 8 24 30 3 Johtoajatus | Ihmeiden tekijät 4 PORUKASSA 6 Lyhyesti | | Valvomossa vallitsee hyvä fiilis | Liittokokous on jo käsillä 8Teema Liikkeen luovutus: Tiedon vahdit 14 PIKAOPAS | Kesätyöt kutsuvat 16 järjestökoulu | Osa 3: Ammattiosaston taloudenhoito 18 Pelisäännöt | Liikkeen luovutus 21pykälä syynissä | Arkipyhät ja työajan lyhennys golf-alalla 23 KOULUTUS | Luottamushenkilökoulutukset 24 Asiantuntija | Myyjästä palveluneuvojaksi? | 26Pidemmästi Ei munaa, vaan päätä 30 Näillä eväin | Kaatoterapiaa Auli Kivenmaa päätoimittaja PAMPLUS Palvelualojen ammattiliiton luottamushenkilölehti Päätoimittaja: Auli Kivenmaa Toimitussihteeri: Jonna Söderqvist PAMplus-ryhmä: Annemari Anttila, Tomi-Pekka Auranen, Mikko Hietaranta, Nina Karvonen, Mikko Laakkonen, Sanna Mannonen, Tarja Pajuniemi, Seija Rouhiainen, Johanna Sparf ja Seija Virta Taittaja: Terhi Korhonen Osoitetiedot: Palvelualojen ammattiliiton jäsenrekisteri Paino: Libris Oy ISSN 1457-7623 Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä aineistoa. Kannen kuva Nella Keski-Oja pamplus 2 Johtoajatus Ihmeiden tekijät Minut valittiin 17-vuotiaana poikana luottamusmieheksi. Nuoresta iästäni huolimatta olin kuitenkin saanut hyvän perehdytyksen tehtävääni. Olin kahden vuoden aikana saanut seurata, kuinka edeltäjäni oli nostanut yrityksen järjestäytymisasteen nollasta lähes täydelliseen. Olen siitä lähtien tiennyt, ettei ammattiyhdistysliikkeessä ole toista niin tärkeää asiaa kun jäsenyyden tarjoaminen. Luottamushenkilö ansaitsee puheoikeuden sillä, että työpaikan työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Olen urani aikana tavannut henkilöitä, jotka ovat liian nopeasti kiiruhtaneet eteenpäin ay-uralla. He eivät ole ehtineet oppia uskottavaa tapaa tarjota jäsenyyttä. Asian voi korjata opettelemalla jäsenhankintaa käytännössä ja ottamalla se luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää. Se kuuluu ay-liikkeen ammattilaisuuteen. Nykyinen tehtäväni ay-liikkeessä päätItse olen tyy kesäkuun liittokokoukseen. Jäsenyyden päättänyt olla tarjoaminen ei kuitenkaan pääty hallinay-liikkeen non tai työpaikan päättymiseen. Itse olen ammattilainen päättänyt olla ay-liikkeen ammattilainen loppuun asti. loppuun asti. Huuliltani tulee kuulumaan kauan ”oletko liiton jäsen?”. Pidäthän sinä huolta siitä, että liiton jäsenyyden tarjoaminen kuuluu sinun jokapäiväiseen elämääsi. Ammattiliitto on osa ammattitaitoa. Runoilija Tommy Tabermannin sanoin: Ihmeitä ei pidä odotella. Ihmeitä pitää tehdä. Kaarlo ”Kalle” Julkunen PAMin 2. varapuheenjohtaja pamplus 3 Porukassa Valvomossa vallitsee hyvä fiilis Pamilaiset aktiivit istuvat eri alojen tutkinto- ja koulutustoimikunnissa. He valvovat, että näyttötutkinnot pysyvät tasalaatuisina ja tekevät pistokokeita näyttötutkintoihin. He jakoivat kokemuksiaan toukokuussa treffeillä. teksti Annemari Anttila kuva Lassi Kaaria Mats Eriksson Outi Missi Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Tutkinto- ja koulutustoimikunnan jäsen ”Tulin ruotsinkieliseen marava-alan tutkintotoimikuntaan kuusi vuotta sitten. Tehtäväni on toimia tutkinnontekijöiden luottamusmiehenä ja varmistaa, että näyttötilaisuudet toteutetaan samoin periaattein. Tutkintotoimikunta on kuin ylioppilaslautakunta. Valvomme tutkinnontekijöiden oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia. Isoimpana ongelmana ovat näyttötutkintojen alueelliset ja oppilaitosten väliset erot. Joskus samoja asioita saa vääntää oppilaitoksille rautakangesta, lanka ei enää riitä. Suurin osa tutkintotoimikuntani 10 hengen jäsenestä on opetustehtävissä. Teen itse myös alan konkreettista työtä ja olen kaikista nuorin, mutta olen saanut hyvän paikan ja arvostusta, kun olen tehnyt työtä niin pitkään. Usein kuukausikokousten yhteyteen sovitaan oman alan vierailuja ja oheisohjelmaa. Tutkintotoimikunnassa saa paikan oman alan alkupäähän. Voin ammentaa siitä sopimusalatoimikuntaan ja työehtosopimuksen kehittämiseen. Pamilaisten tutkintotoimikuntien jäsenten kevättreffit ovat todella antoisia. Niille haluaa raivata aikaa, koska siellä voi purkaa asioita muiden kanssa ja tietää, ettei ole yksin.” ”Meillä on puhdistuspalvelualan tutkintotoimikunnassa tosi hyvä yhteishenki, ja vaihtuvuus on ollut aika pientä. Meitä on yhdeksän, ja joidenkin kanssa olemme ystävystyneet muutenkin. Kokouksia on kerran kuussa, ja joka toinen niistä pidetään verkossa. Suurin osa työstä on byrokraattista, mutta teemme myös pistokokeita näyttötutkintoihin. Ennen näyttöjä arvioimme ilmoitusten perusteella näyttötilannetta, esimerkiksi arvioijan substanssiosaamista ja ympäristöä. Matkustamme eri oppilaitoksiin ympäri Suomea, ja monesti kokoukset pidetään matkojen yhteydessä. Tapaamiset helpottavat valtavasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Keskustelujen kautta oppilaitoksissa huomataan, ettemme kysele asioita ilkeyttämme. Pitää olla muutakin kuin kokoukset, koska tutkintotoimikunnan työ vaatii kehittämistä ja ideointia. Kemiaa pitää olla. Otamme ilon irti, ja meillä on hurttia huumoria. Työ vie aikaa, eikä siitä juuri saa palkkiota. Hyvän hengen lisäksi jaksamaan auttaa se, että siitä saa näköalapaikan ja laajemman näkökulman oman alaan. Se on rikkautta.” pamplus 4 Mats Eriksson Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Outi Missi Tutkinto- ja koulutustoimikunnan jäsen pamplus 5 Lyhyesti Katja Palosaari Tekstiviestipalvelu korvaa PAM-puhelinkassan Palvelualojen työttömyyskassan PAM-puhelinkassa poistuu käytöstä 31.5.2015. Puhelinkassan tilalle tulee jo maaliskuun alkupuolella käyttöön otettu tekstiviestipalvelu. Tekstiviestipalvelun kautta ei voi lähettää hakemuksia, vaan se on tarkoitettu hakemuksen maksupäivän tai käsittelytilanteen, esimerkiksi saapumispäivän, tiedusteluun. Kesäkuun alusta alkaen verkkopalvelu on ainoa tapa hakea sähköisesti ansiopäivärahaa. Tarkemmat ohjeet PAMin nettisivuilla. PAM korvaa jäsenmaksun YTK:sta siirtyville PAMiin ja Palvelualojen työttömyyskassaan YTK:sta siirtyvälle maksetaan takaisin YTK:n loppuvuoden jäsenmaksu. PAM korvaa sen toukokuun alusta PAMiin siirtyville jäsenille. Käytäntö on voimassa tämän vuoden loppuun saakka. Kerro asiasta myös työkavereillesi! viikon 10 fiilis 7.6 VK 51 7.4 7.2 7.2 7.0 VK 10 6.8 6.6 6.4 Aktiivien tunnelmien kehitys (PAMplus-viesti 24.4.) pamplus 6 Nollatuntileiri valtasi Esplanadin Hallitusneuvottelijoita vastassa oli toukokuun alussa leirillinen painavaa asiaa. Nollatuntileiriksi itseään kutsuva joukko vaati päättäjiltä, että tulevaan hallitusohjelmaan saadaan kirjaus vastentahtoisten nollatuntisopimusten kieltämisestä lailla. Operaatio Vakiduuni -kampanjan kokoama ryhmä keräsi samalla nimiä asiaa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Yli 50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Aktiivien tunnelmia MAALISKUUSSA: ”Jouduin jäämään sairauslomalle. Tylsää, kaikki kiva tapahtuu töissä.” ”Kaamea stressi!!” ”Paska palaveri.” ”Työsuojeluvaltuutettuna kaikki kolme päivää tuuraamassa.” MUISTA PAMin puhelinpalvelulinjojen ja aluetoimistojen kesäaukioloista voit lukea tämän lehden sivulta 31. Ann Selin bloggaa ulkoministeriön sivuilla PAMin puheenjohtaja Ann Selin on aloittanut bloggaajana ulkoministeriön Kehityslehden verkkosivuilla. Selin avaa tekstissään, miten kehitysyhteistyöllä voidaan tukea työelämäoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. ”Edes Euroopan sisällä ei ole takeita siitä, että omalla työllään voisi tulla toimeen, työhönsä voisi vaikuttaa ja työskennellä ilman henkisen tai fyysisen sairastumisen riskiä”, kirjoittaa Selin. kehityslehti.fi/kehityskeskustelu/ ”Meillä oli työturvallisuuspäivä ja paljon väkeä kävi toimistolla. Oli iloinen puheensorina ja näki tuttuja pitkästä aikaa. Lisäksi tulin valituksi liittokokousedustajaksi.” Miia Järvi PAMin hallintopäällikkö Liittokokous on jo käsillä k p alvelualojen ammattiliitto PAMin ensimmäinen liittokokous pyörähtää käyntiin Messukeskuksessa Helsingissä kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kolmipäiväinen kokous kokoaa yhteen 392 pamilaista liittokokousedustajaa. Tämän lisäksi kokouksessa on läsnä kutsuvieraita ja seuraajia niin koti- kuin ulkomailta. Toukokuun aikana kokousedustajat on valmennettu verkkokoulutuksissa ja koulutustilaisuuksissa eri puolilla maata, sillä mukana on myös paljon ensikertalaisia. Kokouksen myötä jo aiemmin hyväksytyt säännöt astuvat kokonaisuudessaan voimaan ja PAMissa siirrytään uuteen hallintomalliin. Liittokokous toteute- taan myös uudella tavalla ja vaalipiirikohtainen järjestäytyminen tapahtuu paikan päällä kokouksessa. Luvassa on siis intensiivinen tapahtuma alusta loppuun! Merkittävimpiä päätöksiä ovat henkilövalinnat, joita on tehtävänä runsaasti. Yhteensä kokouksessa valitaan 239 henkilöä erilaisiin luottamustehtäviin. Lisäksi liittokokous käsittelee ja hyväksyy liiton tavoiteohjelman vuosille 2016–2019. Tavoiteohjelma vetää liiton päälinjat näille vuosille. Edessä on merkittävien päätösten kokous. Luvassa on iloinen tapahtuma, jonka vaikutukset ulottuvat koko pamilaiseen kenttään. Meillä läsnäolijoilla on tästä vastuu, sillä yhdessä luomme hyvän yhteishengen. Valtavuutta! pamplus 7 Teema Tiedon vahdit Liikkeen luovutus. Kun R-kioskin työntekijät siirtyvät ketjulta kauppiaalle, Maija Harjunniemi auttaa heitä valmistautumaan muutokseen hyötytiedolla ja vastaamalla kysymyksiin. World Duty Free Groupin Päivi Toroila oli vastauksia vailla liikkeen luovutuksen ehdoista. teksti Jonna Söderqvist ja Annemari Anttila kuvat Nella Keski-Oja ja Lassi Kaaria Lunttilapussa lukevat ne kaikista tärkeimmät asiat: muun muassa palkkapäivän muutos, verokortti ja työtodistus. Paperiin on liimattu lehdestä leikattu pieni taulukko irtisanomisajan pituudesta. Lunttilappu on ollut R-kioski Oy:n pääluottamusmiehen Maija Harjunniemen tärkeimpiä työvälineitä, kun kioskit alkoivat siirtyä ketjulta kauppiaille. Paperi on taannut sen, että hän on jakanut kaikille työntekijöille samat tiedot muutoksesta. Läsnäolo takaa tiedonsaannin Harjunniemi aloitti luottamusmiehen tehtävässä samoihin aikoihin, kun kioskien siirtyminen kauppiaille toden teolla alkoi viime vuoden vaihteessa. Harjunniemellä on jo ta- pamplus 8 Maija Harjunniemelle on itsestäänselvää olla läsnä tiedotustilaisuuksissa. kanaan 200 tiedotustilaisuutta ympäri Suomea. Se on vaatinut pitkiä ajomatkoja ja päiviä. – Minulle on itsestäänselvyys olla läsnä tiedotustilaisuuksissa. Pidän sitä tärkeänä. Koen, että aluepäälliköt eivät anna tarpeeksi tietoa henkilöstölle, Harjunniemi sanoo. Harjunniemi on R-kioskiketjun viimeinen luottamusmies. Vielä viime vuonna hänellä oli 3 kollegaa, mutta ketjun luottikset ovat vähentyneet sitä mukaa kun kioskit ovat siirtyneet kauppiasvetoisiksi. Tiedotustilaisuuksissa kerrotaan työntekijöille, milloin kioski siirtyy kauppiaalle ja kuka kauppias on. Tilaisuuteen osallistuu aluepäällikkö ja Harjunniemi. Joskus myös tuleva kauppias on itse mukana. R-kioskilla on nykyään 14 aluepäällikköä, jotka kaikki hoitavat liikkeen luovutuksia omalla tyylillään. Toinen kertoo, kuka on kauppias ja mikä on siirtopäivä, toinen taas listaa laajasti henkilökunnan oikeuksia ja velvollisuuksia. Harjunniemi täydentää työnantajan tietoja, oikaisee tarvittaessa ja kertoo asioista, joista työnantajan Kun R-kioskin työntekijöille kerrotaan kauppiaalle siirtymisestä, pääluottamusmies Marja Harjunniemi on mukana. Hän täydentää työnantajan tietoja, oikaisee tarvittaessa ja kertoo asioista, joista työnantajan ei tarvitse kertoa. pamplus 9 Kuka Maija Harjunniemi Ikä: 36 Asuu: Valkeakoskella Tehtävä: R-Kioski Oy:n pääluottamusmies Perhe: 3 tytärtä, sekä mies ja hänen 2 lastaan Harrastukset: Lenkkeily, hiihto ja uinti Motto: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ei tarvitse kertoa. Kuten sen, että jäsenet muistavat ilmoittaa PAMiin työnantajan vaihdoksen ja samalla sopivat PAMin ja uuden pomon kanssa työnantajaperinnästä. Kioskin uudelle kauppiaalle tulee usein vähentämistarvetta. Se on Harjunniemen mielestä muutoksen todella ikävä puoli. Työntekijälle muutos on iso ja ainutlaatuinen. Jokaista myyjää pitäisi tavata ajan kanssa R-kioskien muutos kauppiasvetoisuuteen on toteutettu tiukalla aikataululla. Harjunniemeä on suututtanut tiedotustilaisuuksien liukuhihnamaisuus. Työntekijälle muutos on iso ja ainutlaatuinen. – On henkilökohtainen tragedia, kun joutuu pelkäämään työpaikkansa ja toimeentulonsa puolesta. Pitäisi aina muistaa kohdata joka ikinen myyjä ja esimies samalla lailla, ei kiireessä tai nopeasti ohimennen, vaan ajan kanssa, jotta kaikki saisivat saman tiedon ja avun, Harjunniemi painottaa. Liikkeen luovutus sinänsä ei heikennä työehtoja, mutta miltei kaikille uusille kauppiaille on tullut taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita. Harjunniemen mututuntuma on, että noin 80–90 prosenttia siirtyneistä työntekijöistä on joko irtisanottu tai heidän työntuntinsa ovat vähentyneet. – Tulee voimaton olo, koska näihin asioihin en pysty vaikuttamaan ja näen työntekijän hädän ja surun. Se on tosi ikävä puoli, hän harmittelee. Perusasiat käydään läpi Harjunniemi on itse panostanut läsnäoloon, jottei työntekijöille jäisi epävarma olo mistään. Hän antaa käytännönläheistä tietoa: irtisanomisajan pituudesta, ilmoittautumisesta TE-toimistoon, työtodistuksen pyytämisestä, sovitellusta työttömyyspäivärahasta, muutosturvasta ja takaisinottovelvollisuudesta. – Moni on tehnyt koko uransa R-kioskilla, tai ei ole koskaan ollut työttömänä. Nämä ovat heille uusia asioita. Samalla hän tekee jäsenhankintaa ja muistuttaa työntekijöitä siitä, etJatkuu sivulla 12 ⊲ pamplus 10 Muistilista luottamusmiehille liikkeen luovutuksessa Kysymyksiä uudelle työnantajalle Luottamushenkilö voi kysyä uudelta työnantajalta, eli luovutuksensaajalta, esimerkiksi seuraavia asioita: Vaikuttaako liikkeen luovutus henkilöstöön? Onko vähennyksiä, osaaikaistuksia tai työtuntien määrän vähentämisiä tiedossa? Mitä työehtosopimusta liikkeen luovutuksen saaja soveltaa ja mikä on sen sisältö? Muutetaanko liikkeen luovutuksen jälkeen työtehtäviä tai siirretäänkö henkilöstöä tehtävästä tai paikasta toiseen? Miten työterveyshuolto on ostajayrityksessä järjestetty? Aikooko työnantaja vaihtaa työehtosopimusta ja jos aikoo, millä perusteella? Muuttuvatko työsuhteiden ehdot, kuten työaika, palkka tai työsuhde-etuudet luovutuksen jälkeen? Jatkaako liikkeen luovuttaja toimintaa myyjäyrityksen tiloissa? Muutoksia työsuhteen ehtoihin? Luottamusmies voi selvittää uudelta työnantajalta, muuttuvatko työsuhteen ehdot näiltä osin: Palkkaus Työaika ja -paikka Muita asioita ○ työehtosopimus ○ päivittäinen, viikoittainen ja vuosittainen työaika ○ työterveyshuolto ○ tehtävämuutokset ○ palkka- tai vaativuusryhmittely ○ työajan sijoittuminen, alkaminen ja päättyminen ○ peruspalkka ○ ruokatunti ○ kokemus- ja palvelusvuodet ○ työajan lyhennysvapaat ○ henkilökohtainen palkka ○ työntekopaikka ○ työvaatteet ja niiden huolto ○ vakuutukset ○ etuja, kuten lounasseteli, vapaa ruokaetu sekä kulttuuri- ja liikuntasetelit ○ lisät (henkilökohtaiset osat) ja niiden määräytyminen Lähde: SAK:n ja ammattiliitto Pro:n yhteistoimintaopas. Se on luettavissa netissä osoitteessa yhteistoimintaopas.fi. Irtisanomisajat Työnantaja ja työntekijä noudattavat työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu. Työnantajan irtisanoessa Työsuhteen pituus Irtisanomisaika Työntekijän irtisanoessa Työsuhteen pituus Irtisanomisaika 0–1 vuotta 14 päivää 0–5 vuotta 14 vrk 1–4 vuotta 1 kk yli 5 vuotta 1 kk 4–8 vuotta 2kk 8–12 vuotta 4 kk yli 12 vuotta 6 kk Lue liikkeen luovutuksista lain näkökulmasta sivulla 18. pamplus 11 Teema tei hän kohta enää edusta heitä. Vaikka työ pysyisikin samana, työnantaja vaihtuu. Jos uuden kauppiaan leivissä työskenteleville tulee ongelmia, hän neuvoo heitä puhumaan aina ensin itse työnantajan kanssa. Jos se ei auta, hän kehottaa heitä olemaan yhteydessä PAMiin. Joskus Harjunniemi on itse painostanut ketjun aluepäällikköä korjaamaan asian. Moni kauppias on ensimmäistä kertaa työnantajan roolissa. Se tietää ongelmia perusasioissa, esimerkiksi työvuorolistojen tai työntuntien jaosta lähtien. Ensimmäisissä siirroissa työntekijät kuulivat viime tingassa työsuhteittensa kohtalon. – Sitä on saanut paukuttaa ja selittää työantajalle, miksi tieto on tärkeä henkilöstölle, Harjunniemi kertoo. Nykyään tieto tulee 2–4 viikkoa ennen siirtoa. Vaikka siirtyneiden työntekijöiden näkökulmasta on tapahtunut paljon heikennyksiä, niin Harjunniemi kannustaa hyödyntämään pienen työnantajan joustavuutta. He voivat vaikka pyytää, että työvuorolistat tulisivat aiemmin ja esittää toiveita vapaapäivien tai työvuorojen sijoittelussa. – Joissain paikoissa näitä on otettu todella hyvin huomioon. Taitoa on tullut pikkuhiljaa Harjunniemi aloitti luottamusmiehe- nä, kun ketju teki päätöksen kioskien yrittäjävetoisuudesta. – Ensinnäkin hirvitti, kun olin kokematon ja toisekseen kun tuli näin iso muutos. Siksi alkuun kuului paljon yhteistyötä ketjun työsuhdeasiantuntijan kanssa. Jos Harjunniemi jäi pohtimaan, meneekö joku asia tosiaan näin, hän varmisti asian PAMista. Asteittain hän on oppinut, mitä kaikkea liikkeen luovutus merkitsee ja samalla taakka on keventynyt. Noin 90 kioskia on edelleen ketjun omistuksessa. – Koen, että olen ollut hyödyksi ja pystynyt auttamaan työntekijöitä, Harjunniemi sanoo. � Tietämättömyyttä ja tahallista kikkailua Liikkeen luovutus on yksi työoikeuden vaikeimmin hahmotettavimpia asioita jopa alan professorien mielestä. Ei siis usein ole yksinkertaista määritellä, milloin omistajanvaihdos tarkoittaa liikkeen luovutusta. Epäselviä tapauksia on nytkin PAMin lakimiesten pöydillä. PAMin aluetoimitsija Sari Majurin mukaan useimmiten jäsenten liikkeen luovutusta koskevat yhteydenotot liittyvät pienyritykseen, jossa on vain muutama työntekijä. Niissä on harvoin luottamushenkilöä. Ongelmat kiteytyvät joko molempien yrittäjien puutteelliseen tietämykseen tai siihen, että liikkeen luovuttaja yrittää käyttää hyväksi uuden yrittäjän tietämättömyyttä. Molemmissa tapauksessa työntekijöille aiheutuu ongelmia. Yrittäjä on esimerkiksi voinut mielestään lopettaa liiketoimintansa, mutta samoissa tiloissa onkin lähes välittömästi aloittanut uusi yrittäjä. Hän on jatkanut liiketoimintaa samoilla välineillä ja asiakkailla. Uusi työnantaja ei ole halunnut palkata vanhoja työntekijöitä, mutta ei ole ymmärtänyt, että hänen olisi tullut ottaa heidät vanhoina työntekijöinä yritykseensä. Siinä tapauksessa uuden työnantajan olisi tullut aloittaa tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa irtisanomisajan pamplus 12 määräyksiä. Myös vanhat palkat ovat saattaneet olla maksamatta. Työntekijät eivät ole saaneet saataviaan Palkkaturvasta, koska se on tulkinnut tapauksen liikkeen luovutukseksi. Joskus edellinen yrittäjä voi ”kadota”, jolloin mm. maksamatta jääneet lomapalkat jäävät uuden yrittäjän kontolle. – On yrittäjän vastuulla tietää asioista yrityskaupassa, Majuri sanoo. Kyseessä voi olla myös ns. bulvaanitapaus, jossa yrittäjä pyrkii luistamaan vaikkapa lomakorvauksien maksamisesta. Yhdessä esimerkkitapauksessa työntekijät ovat vain huomanneet tilinauhasta, että palkanmaksajan nimi on vaihtunut. Myös suuremmissa yrityksissä tapahtuu paljon liikkeen luovutuksia. Soittokierroksen perusteella kyseisten yritysten luottamushenkilöt eivät ole kuitenkaan usein osallistuneet luovutukseen liittyviin neuvotteluihin. Luovutus on voinut tapahtua niin huomaamattomasti, ettei se juuri ole näkynyt työntekijöille tai edes heidän edustajilleen. Lähteet: PAMin lakimiehet, aluetoimitsijat, luottamushenkilöt Kuka Päivi Toroila Ikä: 50 Asuu: Helsingissä Kotoisin: Helsingistä Tehtävä: WDFG:n pääluottamusmies Perhe: Avoliitto, koira Harrastukset: Ruoanlaitto, matkustaminen Päivi Toroila aloitti pääluottamusmiehenä liikkeen luovutuksen jälkeen. Hän joutui selvittämään paljon asioita luovutuksen ehdoista jälkikäteen. Uusi työnantaja tuli puun takaa Tieto liikkeen luovutuksesta tuli täysin yllättäen, kertoo World Duty Free Groupin (WDFG) Helsingin luottamusmies Päivi Toroila. Hänen työpaikkansa, Helsinki-Vantaan lentokentän tax free -myymälä, oli vielä runsas vuosi sitten Finavian omistuksessa. Silloin noudatettiin Pardian työehtosopimusta, eikä Toroila ollut vielä luottamustehtävässä. – Meille työntekijöille kerrottiin asiasta pienessä tiedotustilaisuudessa, ja kaikki tapahtui nopeasti. Tiedotuksen olisi voinut hoitaa paremminkin. Uusi omistaja WDFG piti myös tiedotustilaisuuden, mutta siinä ei kerrottu työntekijöille tarpeellisia tietoja. Noin 50 finavialaista siirtyi vanhoina työntekijöinä WDFG:n palvelukseen. Muutama viikko omistajanvaihdoksen jälkeen Toroila valittiin luottamusmieheksi. Edellinen luottamusmies oli jo aiemmin vaihtanut Päivi Toroilan mielestä muutokset pitäisi toteuttaa henkilöstö edellä. osastoa, eikä Toroila saanut juurikaan tietoa siitä, mistä oli sovittu. – Asiat piti selvittää takautuvasti. Olisi ollut tärkeää tietää oleelliset ja konkreettiset asiat, jotka siirtyvät liikkeen luovutuksen myötä. Pardian työehtosopimuksen voimassaoloaika päättyi vain pari viikkoa omistussuhteen muutoksen jälkeen. Sen jälkeen työntekijät siirtyivät PAMin kaupan alan työehtosopimuksen piiriin. Palkka ja lomaoikeus määräytyvät kuitenkin vielä vanhan työehtoso- pimuksen mukaan keväälle 2016 asti. Epätietoisuudessa elänyt henkilöstö esitti Toroilalle monenlaisia kysymyksiä. Ongelmia oli palkanmaksussa ja työvuorolistoissa. PAM oli Toroilalle uusi liitto, ja uutta oli myös kaupan työehtosopimus. Hän oli alkuvaiheessa viikoittain yhteyksissä PAMin aluetoimistoon, josta hän sai kaipaamiaan neuvoja ja tukea. Omistajan vaihtuminen näkyi heti työntekijöiden arjessa, ja ehdot heikkenivät rajusti. – Esimerkiksi kulttuurisetelit ja henkilöstörahasto tipahtivat automaattisesti pois. Lain mukaan liikkeen luovutuksen yhteydessä vanhat edut tulisi vähintään korvata vastaavilla. Uusi työnantaja tarjosi työntekijöille bonuksen, jonka tiimi saa virkistäytymiskäyttöönsä, mikäli korkeaksi asetettu myyntitavoite on täyttynyt. pamplus 13 Pikaopas Kauppa Kesätyöt kutsuvat Kesätyöntekijöiden palkka määräytyy eri aloilla eri tavalla. Tässä käydään niitä läpi. Näillä vinkeillä tiedät myös, mitkä muut määräykset koskevat 15–17-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Vinkit on koonnut Jonna Söderqvist Marava Harjoitteluaika Työsuhteen alussa on 6 kuukauden harjoitteluaika. Harjoitteluaika on kaksi kuukautta, jos työntekijällä on työtehtävän edellyttämä ammatillinen koulutus. Työkokemus lyhentää harjoitteluaikaa. Harjoittelijan palkka on 80 % kyseisen työtehtävän 0–2 kokemusvuoden palkkaryhmästä. Alle 18-vuotias työntekijä Alle 18-vuotiaalle maksetaan 80 % kyseisen työtehtävän palkasta, jos hänellä ei ole alan ammattitaitoa tai pätevyyttä. Koululainen Peruskoulun ja lukion oppilaalle voidaan maksaa koululaisen palkkaa enintään 2 kuukaudelta. Koululaisen palkka on 70 % kyseisen työtehtävän palkasta. Harjoitteluaika Työsuhteen alussa on harjoitteluaika. Harjoitteluaika on yhteensä 1 vuosi. Harjoittelijan palkka on 85 % kyseisen työtehtävän mukaisesta palkkataulukon 1. vuoden työntekijän palkasta. Jos työntekijällä on työtehtäviin liittyvä ammatillinen tutkinto, hänet katsotaan heti palkkataulukon 3. vuoden työntekijäksi. Koululainen Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaisen palkkaa yhteensä enintään 2 kuukaudelta. Koululaisen palkka on 70 % kunkin ammatin alimman palkkaryhmän 1. vuoden palkasta. Jos koululainen työskentelee työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa yhdessä tai useammassa työsuhteessa 2 kuukautta, palkka määräytyy sen jälkeen harjoittelijan palkan mukaan. Huvi-, teemaja elämyspuistot Alle 18-vuotias työntekijä Alle 18-vuotiaalle työntekijälle voidaan työsuhteen ensimmäisen 4 kuukauden ajalta maksaa 90 % A- ja B-palkkaryhmän palkasta. Vartiointiala Harjoittelijat Harjoittelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta alan tehtävistä, voidaan maksaa tason I mukaista palkkaa enintään 4 kuukauden ajan. Vartijalle, jolla on väliaikainen vartijakortti ja henkilölle, jolla on jo kokemusta alan työtehtävistä, voidaan maksaa vähintään 90 % vaativuustason II mukaisesta tai tehtäväkohtaisesta palkasta enintään 4 kuukauden ajalta työsuhteen alusta. pamplus 14 Hiusala 7 8 Alan opiskelija Hiusalan 3. vuoden oppilaalle maksetaan vähintään 70 % kyseisen paikkakunta kalleusryhmän palkkaryhmä 1. mukaisesta palkasta. Oikeus 3. vuoden oppilaan palkkaan alkaa 3. lukuvuoden alkaessa. 1.–2. vuoden opiskelijoille ei ole sovittu vähimmäispalkkoja, vaan palkasta sovitaan työtehtävien ja osaamisen perusteella. Tutkinnon suorittaneet Alalla ei ole harjoitteluaikaa, vaan alan perustutkinnon tai työehtosopimuksessa mainitun muun tutkinnon suorittanut henkilö on oikeutettu 1. palkkaryhmän palkkaan. Tutkinnon suorittamisen jälkeen voidaan ensimmäisessä työsuhteessa maksaa enintään 6 kuukauden ajalta alkupalkkaa, jos työsopimuksella näin sovitaan. Jos työntekijällä ei ole työehtosopimuksessa mainittua tutkintoa, palkasta on sovittava työsopimuksella. Työsopimus 15–17-vuotias voi itse solmia työsopimuksen työnantajan kanssa. Työsopimuksen pituudessa ei ole rajoituksia. Ohjelmapalveluala Alle 18-vuotias työntekijä Alle 18-vuotiaan työntekijän palkka on 80 % asianomaisen paikkakuntakalleusluokan vaativuusryhmä A:n taulukkopalkasta. Uusi työntekijä alalla Alalle uutena työntekijänä tulevalle maksetaan yhdessä tai useammassa työsuhteessa tehtyjen ensimmäisten 300 työtunnin ajalta 85 % taulukkopalkasta. Apuopas Apuoppaalle (yleensä alaikäinen tai opiskelija) voidaan maksaa 70 % A-palkkaryhmän lähtötasopalkasta. 9 Työaika Anniskelu ja tupakan myyminen 15–17-vuotiaan työntekijän työvuoron on oltava kello 6:n ja 22:n välillä tai kello 6:n ja 24:n välillä, jos työntekijä on harjoittelija. Yötyö on toisin sanoen kielletty. 15–17-vuotiaan työaika on sama kuin täysi-ikäisillä. Enimmäistyöaika on 9 tuntia per vuorokausi ja 48 tuntia per viikko. Vuorokausilevon on oltava 12 tuntia tai viikoittainen vapaa 38 tuntia. Alkoholijuomien tarjoilussa ei saa käyttää alle 18-vuotiasta, jolla ei ole riittävää ammattikoulutusta. 16-vuotias alan opiskelija saa vain 20 vuotta täyttäneen kouluttajan tai työpaikkaohjaajan kanssa tarjoilla alkoholijuomia. Tupakkatuotteiden myyjän pitää olla 18-vuotias. Nuorempi henkilö saa myydä tupakkaa vain yli 18-vuotiaan henkilön valvomana. pamplus 15 Järjestökoulu OSA 1: Kokouskäytännöt OSA 2: Raportin teko OSA 3: Taloudenhoito OSA 4: Toiminnan suunnittelu ja budjetointi OSA 5: Osaston perustaminen, lopettaminen ja yhdistyminen OSA 6: Johtokunnan työskentely Ammattiosaston taloudenhoito Osaston huolellinen taloudenhoito kuuluu johtokunnan tehtäviin. Ongelmia ei pitäisi syntyä, jos taloudenhoidon perusasiat ovat kunnossa. Tällä kertaa käymme niitä läpi. Järjestökoulun opettaja on Johanna Sparf. Hän työskentelee järjestöasiantuntijana PAMissa. Suurin osa PAMin osastoista hoitaa talouttaan hyvin. Aika ajoin tulee kuitenkin yhteydenottoja PAMiin osaston taloudenhoitoon liittyvissä ongelmissa. Usein kyseessä on tilanne, jossa asiat ovat jo menneet tavalla tai toisella pieleen. Ongelmat ovat usein syntyneet siitä, että ammattiosaston johtokunta ei ole huolehtinut taloudenhoidon velvollisuuksistaan. Rutiinit takaavat sen, että tehdyt päätökset löytyvät pöytäkirjoista ja sen, että tositemateriaali vastaa tehtyjä päätöksiä. Kun perusasiat ovat kunnossa, talouteen pamplus 16 liittyviä ongelmia ei pitäisi tulla. Ammattiosastoille on tehty taloudenhoito-ohjeistus, joka olisi hyvä käydä läpi jokaisessa osastossa. Ohjeistus löytyy kokonaisuudessaan PAMin aktiivien sivuilta kohdassa ammattiosastot ja materiaalit. Tässä on muutama keskeinen poiminta tästä ohjeistuksesta. kuussa, hyväksyy seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Näistä asiakirjoista pitää käydä ilmi, millaista toimintaa suunnitellaan ja mihin varoja käytetään. Osaston talousarvio määrittelee seuraavan tilikauden taloudenhoidon suunnitelman ja toimii johtokunnan toimintaohjeena. Taloussuunnitelmasta voi tehdä toimintaohjeen Tositteet kuluista ja maksuliikenteen hoito Ammattiosaston mallisääntöjen (7 §:n kohta 8. g.) mukaan osaston syyskokous, joka pidetään loka-joulu- Ammattiosaston kulujen ja hankintojen on perustuttava hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan ja talousar- vioon tai ammattiosaston pöytäkirjapäätöksiin. Näiden päätösten täytyy osaltaan perustua osaston sääntöihin ja talousohjesääntöön. Kun hankintoja ja kuluja kirjataan kirjanpitoon, kirjauksen pitää perustua kirjanpitolain (2 luku, 5 §) mukaan päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, eli kuittiin, joka todentaa liiketapahtuman. Allekirjoitettu tilinpäätös ja muu tarkastettava materiaali luovutetaan tilin- tai toiminnantarkastajille. Tilintai toiminnantarkastajat tarkastavat yhdistyksen tilit ja hallinnon. He tekevät tasekirjaan tilinpäätösmerkinnän ja antavat kaksi viikkoa ennen kevätkokousta tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksensa (säännöt 10.3 ). Vinkki: Johtokunta voi valita keskuudestaan tositetarkastajan, joka käy taloudenhoitajan lisäksi läpi ammattiosaston tositteet. Menettely on järkevä tilanteessa, jossa toiminnan- tai tilintarkastaja ei ole osaston jäsen. Tilinpäätöksen vahvistaminen Tilinpäätöksen käsittely Taloudenhoitaja vastaa tilinpäätöksen valmistelusta. Tilinpäätöksen katsotaan olevan laadittu, kun se on allekirjoitettu. Tilinpäätöksen allekirjoittaa toimessa oleva päätösvaltainen johtokunta. Allekirjoitus ei kuitenkaan siirrä vastuuta mahdollisista virheistä uudelle johtokunnalle, vaan vastuu säilyy tilikauden aikaisella johtokunnalla. Osaston mallisääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä tammi-huhtikuussa (säännöt 7.9 §). Kevätkokous käsittelee edellisen vuoden tilinpäätöksen ja tilin- tai toiminnantarkastuskertomuksen. Se vahvistaa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille ja päättää ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta (säännöt 7. 9 § kohdat a, b ja c). Päätös kirjoitetaan normaalisti joko muotoon: Tilikauden ylijäämä xxx.xx euroa päätettiin siirtää edellisten tilikausien yli/alijäämätilille tai: Tilikauden alijäämä xxx.xx. euroa päätettiin kattaa edellisten tilikausien ylijäämällä. fakta Johtokunnan tehtävät osaston taloudenhoidossa: ○ Taloudenhoitajan valitseminen. ○ Toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen. ○ Toiminnan ja tilikertomusten laatiminen. ○ Toimintasuunnitelman ja talousarvion ehdotusten laatiminen. ○ Palkallisten työntekijöiden palkkaaminen ja erottaminen. ○ Taloudenhoito-ohjeistuksessa kerrotaan laajasti johtokunnan ja tehtävänkohtaisista vastuista. ○ Lue lisää pam.fi > Kirjaudu palveluun > Aktiivien sivut (sivun oikea ylälaita) > Ammattiosasto > Materiaalit pamplus 17 Pelisäännöt Liikkeen luovutus Miten työntekijöiden työsuhteen ehdot muuttuvat liikkeen luovutuksessa? Tätä kysytään usein PAMilta. Eniten päänvaivaa aiheuttaa kuitenkin se, milloin ylipäätään on kyse liikkeen luovutuksesta. teksti Henry vähtäri, PAMin juristi kuvitus outi kainiemi Liikkeen luovutuksesta puhutaan esimerkiksi silloin, kun yrityksen omistaja vaihtuu, työt ulkoistetaan tai yritys häviää kilpailutuksen. Käsite ”liikkeen luovutus” on kimurantti. Työsopimuslain mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan ”yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, mikäli luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena”. Työsopimuslain määritelmä liikkeen luovutuksesta on toisin sanoen hyvin avoin. Sen takia oikeuskäytännöllä on ollut pamplus 18 merkittävä rooli säännöksen sisällön määrittämisessä. Henkilökunnan siirtymisellä on iso merkitys Liikkeen luovutuksissa edellytetään, että osapuolten välillä on vallinnut oikeudellinen yhteys, että toiminnallinen kokonaisuus luovutetaan ja ettei liiketoiminta keskeydy. Oikeudellisen yhteyden edellytys täyttyy esimerkiksi silloin, kun yritysten välillä on suora sopimussuhde ja uusi yritys hankkii ainakin osan vanhan yrityksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta. Toiminnallisen kokonaisuuden edellytys täyttyy, kun luovutettava yritystoiminta voisi periaatteessa toimia myös itsenäisesti. Myös se vaikuttaa, onko aineellista omaisuutta siirtynyt, mikä on siirtyneen aineettoman omaisuuden arvo ja se, onko suurin osa henkilöstöstä siirtynyt vastaanottavan yrityksen palvelukseen. Silläkin on merkitystä, onko asiakaskunta siirtynyt mukana ja miten samanlaisena liiketoiminta pysyy liikkeen luovutuksen jälkeen. Myös liiketoiminnan keskeytyksellä on vaikutusta. Silloin katsotaan, kuinka kauan liiketoiminta on pysähtynyt. Luovutettavan toiminnan on periaatteessa jatkuttava keskeytymättömänä, jotta liikkeen luovutus voisi tulla kyseeseen. Vaikka luovutuksen yhteydessä toiminnassa olisi lyhyt katko, jonka aikana tehdään esim. korjaus- tai muutostöitä, kyseessä voi kuitenkin olla liikkeen luovutus. Erityistä painoarvoa on annettu henkilökunnan siirtymiselle. Kyseessä voi siis olla liikkeen luovutus, vaikka vain avainhenkilöstö on siirtynyt luovutuksen saajan palvelukseen. Työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät uudelle työnantajalle, eli luovutuksen saajan palvelukseen, ns. vanhoina työntekijöinä. Työntekijöillä ei ole tällöin oikeutta pysyä luovuttajan palveluksessa, eikä työntekijällä ole myöskään oikeutta vastustaa siirtymistä. Näin ollen työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Työsuhde luetaan voimassa olevaksi työsuhteeksi, vaikka työntekijä olisi lomautettu, perhevapaalla tai opintovapaalla. Jos työntekijä ei halua siirtyä uudelle työnantajalle, hän voi kuitenkin irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Liikkeen luovutuksessa siirtyvä työntekijä voi päättää työsopimuksensa luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Työntekijät säilyttävät entiset työsuhteen ehtonsa liikkeen luovutuksessa. Uudella työnantajalla ei ole normaalia laajempaa oikeutta muuttaa yritykseen siirtyvien työntekijöiden työsuhteen ehtoja luovutuksen pe- rusteella, vaan muuttaminen edellyttää samoja perusteita kuin muissakin tilanteissa. Työehtosopimus voi muuttua tes-kauden lopussa Liikkeen luovutuksen yhteydessä on tavanomaista, että liikkeen luovuttaja ja luovutuksen saaja ovat sidottuja eri työehtosopimuksiin. Liikkeen luovutustilanteessa vastaanottajayritys on sidottu siihen työehtosopimukseen, jonka piirissä siirtyvät työntekijät olivat ennen liikkeen luovutusta. Tämä pätee siihen saakka, kunnes siirtyvien työntekijöiden työehtosopimuskausi päättyy. Voimassa olevan työehtosopimuskauden jälkeen työnantaja voi alkaa soveltaa sitä työehtosopimusta, jota hän soveltaa muiden vastaavien työntekijöiden työsuhteissa yrityksessään. Luovuttaja ja luovutuksensaaja vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta, kuten ylityökorvauksista, vuosilomapalkoista ja lomaltapaluurahoista. Työntekijä voi periä palkkasaataviaan kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, ellei muuta ole sovittu. Luovutus ei aiheuta mitään muutosta työsuhdesaatavien erääntymishetkeen, joten luovuttaja ei ole esimerkiksi velvollinen maksamaan lomakorvauksia luovutushetkellä Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲ pamplus 19 Pelisäännöt fakta Luottamusmies, muista nämä ○ Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. ○ Liikkeenluovutus ei ole peruste irtisanomiselle. ○ Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa tiedottamaan liikkeenluovutuksesta. ○ Työnantajan velvollisuutena on tuntea liikkeenluovutusta koskevat lainpykälät. ○ Pyydä perustelut jos työnantaja väittää, ettei yrityskauppa tai muu järjestely olisi liikkeenluovutus. ○ Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla ajoissa yhteydessä omaan aluetoimistoon. pamplus 20 pitämättömistä vuosilomista. Luovutuksensaaja vastaa sen sijaan yksinään luovutuksen jälkeen erääntyneistä saatavista. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijä on saattanut ansaita suurimman osan palkkasaatavastaan jo ennen luovutushetkeä. Jos työntekijä pitää esimerkiksi vuosilomansa heti luovutushetken jälkeen, uusi työnantaja on yksin vastuussa koko lomapalkasta, vaikka loma onkin kertynyt ajalta, jonka työntekijä on työskennellyt luovuttajalle. Yhteistoimintalaki korostaa luovutuksen saajan velvollisuutta käydä vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa. Työtehtävän muutoksista on käytävä yt-neuvottelut Yhteistoimintalain mukainen tiedotusvelvollisuus koskee sekä liikkeen luovuttajaa että luovutuksen saajaa. Molempien on ilmoitettava luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta ja luovutuksen syyt niiden työntekijöiden edustajille, joita liikkeen luovutus koskee. Myös työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet on käytävä läpi työntekijöiden edustajien kanssa. Lainkohdan mukaan luovuttajan tulee antaa tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen tai sulautumisen toteuttamista. Luovutuksen saajan on puolestaan annettava tiedot viimeistään viikon kuluttua luovutuksesta. Jos uusi yritys haluaa, se voi tiedottaa asiasta jo etukäteen. Luovutuksen toteutumishetkenä pidetään sitä hetkeä, jolloin luovutuksensaaja tosiasiallisesti ja käytännössä ottaa luovu- tetun yrityksen haltuunsa, eikä esimerkiksi kaupantekopäivää. Luovutuksen saajan on varattava henkilöstön edustajille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sen jälkeen, kun hän on antanut heille edellä mainitut tiedot. Usein osa kysymyksistä saattaa koskea sellaisia asioita, joista on käytävä erikseen varsinaiset yhteistoimintaneuvottelut. Nämä asiat voivat olla esimerkiksi työtehtävien muutokset ja siirtymiset tehtävistä toiseen. Yhteistoimintalaki korostaa luovutuksen saajan velvollisuutta käydä vuoropuhelua työntekijöiden edustajien kanssa. Vastaanottajayrityksellä, eli luovutuksen saajalla, on usein tarve muuttaa siirtyneiden työntekijöiden työtehtäviä, siirtää heitä toiseen tehtävään tai jopa irtisanoa. Nämä toimenpiteet kuuluvat joko yhteistoimintalain 8 luvun tai yhteistoimintalain 6 luvun neuvotteluvelvoitteen piiriin. � Pykälä syynissä sarjassa otetaan käsittelyyn työehtosopimusten kysymyksiä herättäviä pykäliä. Arkipyhät ja työajan lyhennys golf-alalla Mitä tämä tarkoittaa? Pykälä Golf-alan työehtosopimus 11 § Arkipyhät 1. Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla. Lyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle ennen ko. arkipyhää voimassaolevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista on kertynyt vähintään neljän kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen arkipyhää on ollut työsuhteessa vähintään kaksi viikkoa. Tämä säännös tulee voimaan sopimuskauden alusta lukien ja sitä noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin. Lyhennys annetaan arkipyhän sisältämällä työaikajaksolla, kalenterivuoden loppuun mennessä tai käytettävän tasoittumiskauden aikana. 2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä. Työntekijän ollessa pois sellaisena arkipyhänä, joka ei lyhennä työaikaa, tasoitetaan näin tekemättä jäänyt työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaikajaksojen aikana. Tästä aiheutuva työajan pidennys ei aiheuta lisä- eikä ylityön muodostumista. Golf-alalla ei ole montaa työaikaa lyhentävää arkipyhää. Talvella 2014 työtuomioistuimelta tuli päätös tapauksesta, jossa työnantaja näki, etteivät lauantaille ja sunnuntaille osuvat arkipyhät lyhentäisi työaikaa (TT:2014-32). Työtuomioistuin ratkaisi asian työntekijöiden hyväksi. Kyseessä oli vuoden 2011 vapunpäivä, joka sijoittui sunnuntaille. Golf-alan työehtosopimuksen mukaan sopimuksessa luetellut arkipyhät lyhentävät työaikaa. Tuomion mukaan juhannuspäivä, joka aina sijoittuu lauantaille, lyhentää työaikaa. Se edellyttää kuitenkin, että työntekijällä on oikeus työajan lyhennykseen. Sama koski sunnuntaille osuvaa vapunpäivää. Tuomio perustettiin lähinnä sopimusmääräyksen sanamuotoon, jossa arki pyhien sattumista eri kalenteripäiville ei ollut mitenkään rajattu. Arkipyhän ansainta edellyttää neljän kuukauden työsuhdetta. Sopimukseen saatiin kuitenkin 1.2.2010 lisämääräys. Sen mukaan arkipyhän ansainta edellyttää 2 viikkoa, jos työntekijä on ollut saman yrittäjän palveluksessa aikaisemmin kesäisin. Se oli työntekijöiden kannalta hyvä, koska alalla on paljon kausi työntekijöitä. Lyhennys on annettava kalenterivuoden loppuun mennessä tai tasoittumiskauden aikana. Arkipyhiä ovat siis pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä riippumatta siitä mille viikonpäivälle nämä sattuvat. Kuitenkin edellytetään, että työntekijä on kyseisellä viikolla työssä. pamplus 21 Luottamushenkilökoulutukset Luottamushenkilökoulutukset 29.5.–26.8.2015 Lue lisää: pam.fi/koulutus > Miten haet luottamushenkilökoulutukseen Valtakunnalliset koulutukset Luottamusmiesten peruskurssit Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Tampere 1.–3.9. 30.9.–1.10. 28.7. Turku 6.–8.10. 4.–5.11. 1.9. Työsuojelun peruskurssit Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Tampere 1.–3.9. 30.9.–1.10. 28.7. Turku 6.–8.10. 4.–5.11. 1.9. Luottamusmiesten jatkokurssi Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Hyvinkää 19.–23.10. 23.–27.11. 14.9. Työsuojelun jatkokurssi Paikka 1. osa 2. osa haku päättyy Kiljava 19.–23.10. 23.–27.11. 14.9. Täydentävä koulutus Jos olet jo käynyt luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun peruskurssin, voit syventää ja päivittää osaamistasi täydennyskoulutuksessa Kiljavan opistolla. Kimppakurssit (yhdessä muutamien muiden liittojen kanssa): Kurssi Ajankohta Talouspolitiikan ABC - Talous tutuksi 23.–25.11. Ilmoittaudu Kiljavan kursseille aina kurssisihteerimme kautta, p. 020 774 2070. Tarvitsemme Kiljavan opiston kursseille myös varsinaisen kurssihakemuksen täytettynä. muuta Luottamushenkilöiden verkkoperehdytys Tutustu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin verkossa tehtävän perehdytysmateriaalin avulla osoitteessa liittokampus.fi. Kirjautuessasi käytä tunnuksia PAMLuottamusmies ja salasana: PAMLM2014 tai PAMTyösuojeluvaltuutettu ja salasana: PAMTSV2014. Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opistossa www.tyoelamanverkkoopisto.fi voit helposti opiskella itsenäisesti monipuolisesti työelämään liittyviä asioita, esimerkiksi kursseilla Luottamushenkilö työpaikan kriisissä, Kirjoittamisen taito ja Yhteistoiminta. Työnohjaus Työnohjaus on tavoitteellista, luottamukseen perustuvaa työskentelyä koulutetun ohjaajan johdolla. Ohjauksessa tarkastellaan omaa työtä ja toimintatapoja, etsitään uutta näkökulmaa omaan työhön ja yhteisön kehittämiseen. PAMin tarjoama työnohjaus on jäsenillemme maksutonta. Ryhmät kokoontuvat 10 kertaa ja noin kerran kuussa, puolitoistatuntia aina kerralla. PAMin tilaamat kurssit vuonna 2015: Kurssi Ajankohta haku päättyy Työoikeus - mikä on muuttunut? 25.–27.8. Rohkeutta esiintymiseen 28.9.–2.10. 24.8. Haastavat vuorovaikutustilanteet 27.–29.10. 22.9. Työoikeuden täydennyskurssi 9.–13.11. 5.10. pamplus 22 21.7. MUISTA Voit valita Kiljavan kurssitarjonnasta yhden vapaavalintaisen lyhytkurssin vuosittain PAMin tilaamien kurssien lisäksi. Luottamushenkilökoulutukset Alueelliset koulutukset Helsinki-Uusimaa Lounais-Suomi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai [email protected] 8.9. tiistai klo 10–12, Helsinki Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai [email protected] tai [email protected]. Luottamushenkilöiden aamukatsaus 8.9. tiistai klo 10–12, Helsinki Sinä luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, tule verkostoitumaan alueemme luottamushenkilöiden kanssa. Paneudumme aamun aikana ajankohtaisiin työmarkkina asioihin, keskustelemme päivänpolttavista kysymyksistä ja pohdimme niihin vastauksia. Tilaisuuksia emännöi aluepäällikkö Jaana Manninen. Paikka ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. Luottamushenkilöille virtaa syksyyn 3.–4.10. lauantai-sunnuntai klo 9.30–15, Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Viikonloppu on tarkoitettu alueemme luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Viikonlopun aikana hoidetaan sekä mieltä että kroppaa rehkimällä ja rentoutumalla hyvässä seurassa. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 10.9. Neuvottelutaidot 15.9. tiistai klo 10–16, Hotelli Scandic Julia, Turku 16.9. keskiviikko klo 10–16, Hotelli Scandic, Pori Tarvitsetko lisäosaamista neuvottelutekniikassa? Olisiko vihdoin aika tulla neuvottelutaidonkoulutukseen? Koulutuksen tavoitteena on saada varmuutta neuvotteluihin, vinkkejä valmistautumiseen, oppia erilaisia neuvottelutaktiikoita sekä oppia vakuuttamaan neuvottelukumppani ja argumentoimaan entistä paremmin. Koulutuspäivien aikana käydään läpi kunnon annos neuvottelutaidon teoriaa sekä tehdään runsaasti erilaisia argumentointi- ja neuvotteluharjoituksia. Kouluttajana toimii vuorovaikutusvalmentaja ja kehittämiskonsultti Päivi Yli-Kokko (FM). Ilmoittautumiset viimeistään 25.8. Luottamushenkilötapaaminen 22.9. tiistai klo 10–12, Turun ja Porin toimistoissa Päivä varmistetaan ja myös aihe ilmoitetaan noin viikkoa ennen tekstiviestillä. Häme-Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai [email protected]. Ilmoittaudu koulutuksiin jäsentunnuksillasi www.pam.fi, jäsenyysneuvonta 030 100 600 tai [email protected]. Luottamushenkilötapaaminen, aiheena luottamushenkilö vaalit Ay-aktiivin rooli työpaikalla 29.9. tiistai klo 17–20, PAMin toimisto, Lahti Kokoonnutaan yhteen miettimään mitä voitaisiin tehdä asioille jotka ”mättävät”, kuka toimii ja miten? Missä ovat tekijät ja tukijat? Onko sinulla viisasten kiveä? Kohderyhmänä ay-aktiivit. Ilmoittautumiset viimeistään 21.9. 15.9. tiistaina klo 10–13, PAMin Tampereen toimisto 15.9. tiistaina klo 16.30–19.30, PAMin Tampereen toimisto Ilmoittautumiset viimeistään 8.9. pamplus 23 – Koulutuksen pitää kulkea käsi kädessä työelämän muutosten kanssa, digitalisaation perehtynyt Petri Rouvinen Etlasta sanoo. Myyjästä palveluneuvojaksi? Digitalisaatio voi korvata joka kolmannen työpaikan 10–20 vuoden sisällä. Tieto liikkuu kätevästi bitteinä, mutta ihmiset eivät. Palveluammateissa tarvitaan tekeviä käsiä tulevaisuudessakin, vaikka työn luonne saattaa muuttua. Teksti UP/Kari Leppänen Tietotekniikan kehityksen uuden vaiheen, digitaalisen vallankumouksen, arvioidaan korvaavan joka kolmannen työpaikan seuraavan vuosikymmenen tai kahden kuluessa. Selvitys koskee Suomea ja Norjaa. Digitalisaation aallonharjalla Yhdysvalloissa riskiryhmässä arvioidaan olevan lähes puolet työvoimasta. Työpaikkojen ohella voi kadota kokonaisia ammatteja. Digitalisaatioon perehtyneen Petri Rouvisen mukaan selviä jakolinjoja pamplus 24 menestyjiin ja häviäjiin ei ole. Muutos koskee kaikkia. Jotain voidaan kuitenkin sanoa. Ammateista hyvin koulutetut ja hyväpalkkaiset pärjäävät, kuten aina. Myös palvelusektori sekä julkisella sektorilla työskentelevät ovat paremmin suojassa muutoksilta. Muutokset menevät syvälle Etlan tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana katoavat esimerkiksi myyjän, sihteerin ja kirjan- pitäjän työt sellaisina kuin me ne nyt tunnemme. Ne eivät tietenkään kokonaan katoa. Rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat työkokonaisuuksien sisällä. Osasta myyjiä tulee esimerkiksi automaattikassojen valvojia ja vaikkapa päivittäistavaraneuvojia. Rutiiniluontoiset suoritukset on helpompi korvata ja sitä on tapahtunut maailman sivu. Tietoteknologian kehittyessä yhä monimutkaisempia työprosesseja osataan mallintaa. Asiantuntija Loistavia tulevaisuuskuvia tehtäviksi, joita voi suorittaa eri paikkakunnilla, jopa eri maanosissa. Maalailut digitalisaation loistavista Kohtaako palvelualoja digitalisaamahdollisuuksista uhkuvat tulevaition myötä teollisuuden kohtalo, joka suususkoa. vie tuotantoa halvan tuotantokustanAsioilla on kääntöpuolensa. nusten maihin? Voiko palvelut siirtää? Seurauksena voi olla vakavia soVoi ja ei voi. peutumisvaikeuksia varsinkin lyhySuomessa on lähes 200 000 palveellä tähtäimellä. Työpaikkoja voi hävilualan yritystä. Etlan tutkimuksen tä enemmän kuin uusia syntyy. Uudet kolme neljästä tuottaa palveluja, jottyöpaikat edellyttävät toisenlaista ka on tuotettava samalla alueella kuin osaamista ja koulutusta. ne kulutetaan. Kaikki ei kuitenkaan muutu, ei varKuluttamisen ja paikallisuuden sinkaan yhdessä rysäyksessä. kytköstä ei voi digitalisaatiokaan täyTieto liikkuu kätevästi bitteinä, sin murtaa. mutta ihmiset eivät. Ykkösiä ja nollia ei voi syödä. Biteistä ei voi rakentaa kattoa päänsä päälle. PalveluammaMikä neuvoksi? teissa tarvitaan tekeviä käsiä tuleDigitalisaation visionäärien polivaisuudessakin. Jonkun pitää toimia, tiikkasuositukset liittyvät lähinnä kun vartiointiliikkeen keskukseen tukehityksen vauhdittamiseen. Välee hälytys. hemmän kuulee neuvoja siitä, mitä Rouvinen on hyvin tietoinen muutehdään digitalisaation haittojen toksen rajoista. torjumiseksi. Esimerkiksi vähittäiskaupasRouvisen mielestä yksilö ei voi sa on hänen mukaansa sekä olla se, joka kantaa lisääntymis- että vähentämuutoksesta kaiken mispaineita. Ravintola-alan Suomessa on riskin epävarmuupalvelutehtävät saattavat desta. lähes 200 000 hyvinkin lisääntyä. Myös eri– Perusturvaa ja laiset henkilökohtaiset pal- palvelualan tulonsiirtoja tarvivelutehtävät voivat lisääntyä. yritystä. taan, kunhan yksi– Fyysinen maailma on lötason kannustiolemassa ja säilyy. Olisi kuitenkin met ovat kohdallaan. hölmöä kuvitella, etteivät fyysisen Rouvinen painottaa koulutuksen maailman asiat muuttuisi mitenkään. uudenlaista merkitystä. Rouvisen mukaan tapa käyttää ja – Se ei tarkoita koulutuksen määhyödyntää reaalimaailman esineitä, rän lisäämistä. Koulutus pitää pilkhyödykkeitä ja palveluja on muutokkoa yli elinuran. sessa. Koulutuspolitiikassa tämä on ym– Fyysinen maailma ei muutu, märretty Rouvisen mukaan jo kauan mutta siihen liittyvät aineettomat sitten. Mutta enimmäkseen vain prosessit muuttuvat. Esimerkiksi tujuhlapuheissa. levaisuudessa ei ehkä puhuta autojen Työnantajien pitää Rouvisen mieostamisesta, puhutaan liikkumisesta lestä ymmärtää, että työuralla tumonenlaisina palveluina. lee vastaan taitekohtia, jolloin pitää käydä hakemassa lisäkoulutusta. – Koulutuksen pitää kulkea käsi käPalvelutko paikallisia? dessä työelämän muutosten kanssa. � Töitä voidaan pilkkoa yksittäisiksi nyt ○ PAMin liittokokous hyväksyy 1.–3.6. liiton tavoiteohjelmaa vuosille 2016–2019. ○ Ohjelmaluonnoksessa pohditaan muun muassa palvelualojen rakennemuutosta ja työn monimuotoistumista – miten elinkeinot menestyisivät ja työllisyys paranisi. Digitalisaatio on osa tätä. ○ Työntekijöiden osaaminen on keskeistä. Yksi tavoitteista onkin parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja lisätä työnantajan vastuuta elinikäisestä oppimisesta. Kuka Petri Rouvinen ○ Toimitusjohtaja Etlatieto Oy:ssa ○ Erityisaiheet: Innovaatiotoiminta ja teknologia, kilpailukyky, globalisaatio ja yrittäjyys abc ○ Jyrki Ali-Yrkkö, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen. Yksityiset palvelut kasvun lähteenä? ETLA Raportti No 36 (10/2014). ○ Seppo Kangaspunta. Näkökulmia digitaaliseen maailmaan. Trendwikin vuosiraportti 2015. TEM-analyysejä 63/2015. ○ Martin Kenney, Petri Rouvinen, John Zysman. The Digital Disryption and its Societal Impacts. ○ Mika Pajarinen, Petri Rouvinen, Anders Ekeland. Computerization Threatens One-Third on Finnish and Norwegian Employment. Etla Muistio. ○ Työn Murros. Toim. Jaakko Haikonen. STTK Pamfletti. pamplus 25 Pidemmästi Ei munaa, vaan päätä Se, onko nainen tai mies, ei vaikuta siihen, miten hyvä on luottamustehtävässä. Silti vahvasti elävässä ihannekuvassa luottamusmies on kova jätkä, joka heiluttaa nyrkkiä tehtaan pomolle. Nyt on aika pyyhkiä pölyt tästä kulahtaneesta mielikuvasta. Teksti Jonna Söderqvist kuvitukset outi kainiemi iI hanteellinen luottamusmies on kova jätkä, joka lyö nyrkin pöytään, järjestää lakon ja saa hommat hoidettua kuntoon työpaikalla. Tämä mielikuva miestapaisesta vahvasta edunvalvonnasta on nostalginen kuvitelma ay-liikkeen kulta-ajasta. Se on kaukana luottamushenkilöiden ja työelämän todellisuudesta tänä päivänä. Silti luottamusnaiset ja -miehet kohtaavat odotuksia, jotka kumpuavat tästä ideaalista. pamplus 26 Naisvaltaisilla palvelualoilla on paljon osa-aikaisia. Edunvalvonta on hankalaa, jos työntekijät pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Heikko edunvalvonta yhdistetään helposti naisiin, vaikka kyseessä on työsuhdemuotoon liittyvä rakenteellinen ongelma. Stereotypiat ylläpitävät sitä, että puhutaan vahvoista miehistä ja heikoista naisista Sukupuolikysymykset piilevät rakenteissa Ville Kainulainen ja Milja Saari ovat tutkineet sukupuolinäkökulmasta sitä, mitkä tekijät vaikuttavat edunvalvontaan. He haastattelivat luottamusmiehiä ja -naisia ja tekivät havaintoja koulutuksissa siitä, miten nämä puhuivat sukupuolen vaikutuksesta luottamustehtävän hoitamiseen. Kainulainen keskittyi pamilaisiin aktiiveihin ja Saari puolestaan Vakuutusväen liiton aktiiveihin. Tutkimuksessa käy ilmi, että luottamusnaiset ja -miehet liittivät puheissaan ”heikon” edunvalvonnan naisiin ja naistapaisiin ominaisuuksiin ja ”vahvan” edunvalvonnan miehiin ja miestapaisiin ominaisuuksiin. – Sukupuoli ei määritä sitä, miten hyvä on luottamusmiehenä. Stereotypiat ylläpitävät sitä, että puhutaan vahvoista miehistä ja heikoista naisista, tutkija Ville Kainulainen toteaa. Luottamusmiehet ja etenkin naisluottamusmiehet toivat esiin sen, että luottamustehtävän hoitaminen on enemmän henkilön persoonasta kiinni kuin sukupuolesta. Mutta seuraavassa keskustelussa he saattoivat kuitenkin pohtia sukupuolen merkitystä tehtävän hoitamisessa. – Näin naisvaltaisessa liitossa minua yllätti, että sukupuolesta puhutaan niin vähän tai sen rakenteellinen vaikutus kielletään, Kainulainen sanoo. Hänen mukaansa helposti ajatellaan, että tasa-arvo on jo saavutettu Suomessa. Sen takia tehtävän hoitaminen halutaan nähdä yksilötason kysymyksenä. Sukupuolikysymys piilee kuitenkin yhteiskunnan ja edunvalvonnan ympäristössä. Se jää helposti näkymättömiin, jos eroja eri alojen edunvalvonnassa selitetään vain yksilöllisillä tekijöillä. Osa-aikaisuus vaikeuttaa edunvalvontaa Pamilaisilla aloilla osa-aikaisuus vaikuttaa keskeisesti edunvalvontaan. – Osa työntekijöistä haluaa enemmän tunteja kuin heille annetaan. Pelko ja epävarmuus siitä, pysyvätkö työvuorot hyvinä, vaikuttavat edunvalvontaan, Kainulainen sanoo. Pelko johtaa siihen, etteivät työntekijät välttämättä uskalla puuttua epäkohtiin. Pelko, joka helposti yh- distetään naisiin, ei liity sukupuoleen, vaan työmarkkinoiden rakenteisiin. – Yllättävän paljon luottamusmiesten puheissa tuli esiin asioiden esille vieminen omalla nimellään, Kainulainen sanoo. Jos työntekijä ei uskalla viedä riita-asiaa eteenpäin omalla nimellä, niin luottamusmiehen tai -naisen kädet ovat sidotut. Pahimmassa tapauksessa epäkohta jää korjaamatta. Silloin syntyy helposti käsitys, että naiset tyytyvät helpommin osaansa, vaikka se johtuukin toimeentulon menettämisen pelosta . Tähän pystyttäisiin puuttumaan lainsäädännöllä. PAM on esimerkiksi ajanut sitä, että osa-aikaisuus pitäisi perustella samalla tavalla kuin määräaikaisuus. Matala järjestäytymisaste, työpaikkojen pieni koko ja hajaantuneisuus sekä työntekijöiden korkea vaihtuvuus lisäävät haastetta pamilaisessa edunvalvonnassa. Jos vertaa esimerkiksi eri alojen tai liittojen edunvalvontaa keskenään, pitää ottaa huomioon, miten edunvalvonnan ympäristö ja kulttuuri vaikuttavat sen mahdollisuuksiin. Asiakassuhteita voidaan hyödyntää apuvälineenä Palvelutyön luonne on toinen seikka, joka muokkaa edunvalvontaa. Jos työpaikalla syntyy erimielisyyksiä, niitä ei voi hoitaa asiakkaiden läsnä ollessa. Mutta se tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia edunvalvonnassa. – Luottamusmies voi hyödyntää Jatkuu seuraavalla sivulla ⊲ pamplus 27 Pidemmästi asiakaspalautetta edunvalvonnan apuvälineenä, Kainulainen sanoo. Jos työntekijät kärsivät vaikkapa viimasta tai kylmyydestä työpaikalla, luottamushenkilö voi vedota myös asiakaspalautteisiin, jotta asia korjattaisiin. Mediassa on ollut esillä toinen esimerkki asiakkaiden hyödystä edunvalvonnassa. Pikaruokaketjun kahdessa työpaikassa työntekijöitä kohdeltiin huonosti. Siinä asiakkaat puuttuivat työntekijöiden huonoon kohteluun. Asiakassuhteiden hyödyntäminen saattaa tulla osaksi pamilaista edunvalvontaa, joka on vasta rakentumassa omanlaisekseen. Ei munaa, vaan päätä Kainulainen ja Saari huomasivat, että luottamusmiehet ja -naiset puhuivat siitä, että edunvalvonnassa pitää olla ”munaa”. Sekin heijas- pamplus 28 taa mielikuvaa vahvasta miehisestä edunvalvonnasta. Luottamusnaisena tai -miehenä oleminen on jatkuvaa tasapainoilua työnantajan ja työntekijöiden välissä. Tämä nousi esiin haastatteluissa. – Tarvitaan kameleonttimaista käyttäytymistä. Pitää olla tiukka, mutta valmis antamaan periksi ja neuvotella. Se ei vaadi munaa, vaan päätä, Kainulainen luonnehtii tutkimusaineistossaan ilmenneitä näkemyksiä tehtävän hoitamisen edellytyksistä. Kainulaisen mukaan pamilaiset luottamusmiehet, jotka puhuivat nyrkkiä pöytään -käytännöstä, pohtivat myös sovittelun merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää tilannekohtainen taktikointi on. Ärhäkät luottamusmiehet tulivat toisaalta miettineeksi sitä, ovatko puhuneet asioista liian tiukkaan sävyyn tai polttaneet siltoja. Moni luottamusmies kuvaili rooliaan siltana työntekijöiden ja työnantajan välillä. Sovittelemalla ja kompromisseilla luottamusmies on voinut saada enemmän aikaan kun huutamalla. Etenkin päätoimiset luottamusmiehet ja -naiset toivat Kainulaisen mukaan esiin sen, että huutaminen ei kauhean pitkälle johda. Heidän keskuudessaan korostui juuri se, miten tärkeää on säilyttää hyvät välit työnantajaan, jotta asioita saa hoidettua kuntoon. Luottamusnaisia ei oteta yhtä vakavasti Luottamusnaiset puhuivat puolestaan pelosta, että he leimautuvat ”vaikeiksi akoiksi”, jos he ilmoittavat työantajalle epäkohdista. Juuri sitä luottamustehtävän hoito edellyttää. Naisilta ja miehiltä odotetaan erilaista käytöstä, ja se näkyy myös edunvalvonnassa. Tavallinen yleistys on, että naiset sovittelevat ja neuvottelevat, kun miehet kovistelevat ja pitävät pintansa. Esimerkiksi tiukkasanainen naisluottamusmies voi rikkoa tätä stereotypiaa tai oletusta, ja senkin takia näyttäytyä hankalana ihmisenä työnantajan silmissä. – Kun puretaan oletusta, että naiset ovat tuollaisia ja miehet ovat tällaisia, tarjotaan samalla tilaa luottamusmiehille ja -naisille toimia eri lailla, Kainulainen pohtii. Toisaalta, jos toistetaan käsityksiä vahvasta miestapaisesta ja heikosta naistapaisesta edunvalvonnasta, nämä käsitykset vaikuttavat pikkuhiljaa työehtojen rakenteisiin. Samalla se kaventaa naisten tilaa toimia työpaikan edunvalvojana. Kainulainen kehottaakin luottamusmiehiä ja -naisia pohtimaan sitä, mihin omat oletukset luottamusmiehistä ja -naisista perustuvat. Luottamushenkilöiden koulutukset ovat oiva paikka tällaiselle keskustelulle. – Omia stereotypioita pitäisi haastaa, ettei niitä toisteta jatkuvasti puheissa, Kainulainen sanoo. Sukupuolittunut edunvalvonta voidaan muuttaa myös toisin puhumalla ja toistamalla, uudella tavalla ajattelemalla ja toisin tekemällä, kuten Kainulainen ja Saari toteavat. � PAMin luottisten ajatuksia sukupuolen merkityksestä taja lähtee sortumaan sellaiseen sliiba-slabaan – tai lähtee asian ulkopuolelle– niin kyllä mä mainitsen. Mä en usko, että naiset tekevät sitä.” ”Kyllä naisetkin on niin kuin sitä mieltä, että vaikka naiset osaa jotenkin kauniimmin ja sitä kautta paremmin hoitaa tiettyjä asioista, mut sit kun on se oikein kova paikka, sit katsotaan kumminkin , että ’Kyllä perkele se toi äijä on’. … Et luotetaan enemmän että se mies ei niin kuin peräänny uhkaankaan edessä. Mulle on ihan korviin kantautunut, että sitten kun työnantaja ottaa vähän kovemman roolin, niin siinä vähän heikommalla pääluottamusmiehellä rupee vähän hameen helmat paukkuu. Äijät ei ehkä siitä tiukasta tilanteesta lähe pakenemaan, siinä ollaan ja otetaan iskut vastaan.” ”Ainakin kerrottujen juttujen kautta, niin minä ja mun mieskollegat ei törmätä olleenkaan semmoisiin ongelmiin, mihinkä joku naispääluottamusmies työpaikalla. Esimerkiksi kyllä mä tiedän sen, että jos mä menen työnantajan ovesta sisään, niin kyllä siihen vastapuoli suhtautuu vakavasti. Keskustelu alkaa heti. Jotenkin ne naiset valittaa sitä, että ne ei saa oikein niin kuin ovia auki.” Luottamusmies, mies Luottamusmies, mies ”En mä tiedä, johtuuko siitä, että mä olen nainen, vai mistä se johtuu, mutta mun odotettiin kuitenkin, että mä en puuttuisi asioihin niin kärkevästi.” ”Ehkä se naisillakin on kumminkin se, että kyllä miehissä on niin kuin sitä munaa.” Luottamusmies, mies Luottamusmies, mies luottamusmies, nainen ”Joskus täytyy miettiä sit sellaisia asioita, että mitenkä puhuu. Kun vähän erilaisella kielellä voi puhua samasta asiasta aina eri ihmisille, että vähän semmoista kameleonttimaista käyttäyttmistä joutuu harrastamaan.” Luottamusmies, nainen ”En mä ole pöydänhakkaaja, mutta mulla nousee perse penkistä kyllä. Työnantaja joutuu joskus kyllä sanomaan, että koitahan rauhoittua (nauraa). Mä teen tässä niin kuin eron, että miehet ei ole semmoisia niin kuin sliiba-slaba -keskusteijoita kuten naiset ovat. ... Jos mä huomaan, että työnan- ”Koko ajan sä näit, että lisätyöntarjoamisvelvoitetta rikotaan, mutta kun kukaan työntekijä uskaltanut sitten lähteä omalla nimellään asiaa viemään eteenpäin, vaan pelkäsi, että sitten ne nekin vähät tunnit häviää, joita nyt on saanut. Ei pysty viemään jotain riita-asiaa eteenpäin, jos ei kukaan seiso siellä takana. … Ja sitten toisaalta se antaa työnantajalle jälleen sen signaalin, että asialle ei tarvitse mitään tehdä.” Entinen luottamusmies, nainen Lähde: Sitaatit ovat Ville Kainulaisen ja Milja Saaren artikkelista ”Nyrkkiä pöytään ja helmat paukkumaan? Luottamusmiestoiminnan sukupuolistavat käytännöt yksityisellä sektorilla”. (2014). fakta Miten edistää tasa-arvoista edunvalvontaa? Ammattiliitto voi: ○ vahvistaa työntekijöiden asemaa ajamalla muutoksia esimerkiksi työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön. ○ pyrkiä parantamaan osatyöntekijöiden sananvaltaa ja uskallusta määrittelemällä minimitunnit. ○ käsitellä stereotypioita naisja miestapaisesta edunvalvonnasta luottamusmieskoulutuksissa. Luottamusmies voi: ○ pohtia, mihin omat oletukset luottamusmiehistä ja -naisista perustuvat. ○ edistää työpaikan tasa-arvosuunnitelman tekemistä. Näillä eväin aktiivit kertovat, mistä he saavat energiaa arkeen. Kaatoterapiaa teksti Annemari Anttila kuva Antti Ekola Keilaaminen Keilaaminen on hyvä keino purkaa stressiä, se auttaa paljon. Käyn keilaamassa entisen työkaverini kanssa 1–2 kertaa kuussa, joskus useamminkin. Jos on huonompi päivä, saatan soittaa kaverille ja kysyä, lähteekö hän keilahallille. Keilaan kyllä muutenkin – välillä haluan vain rentoutua, joskus parantaa pisteitä. Olen keilannut vuosia, ja minulla on jo aika hyvät taidot. Aika paljon käyn hohtokeilaamassa. En tiedä, parantaako tuoppi suoritusta, se on ihan omakohtaista. Otan yleensä samalla yhden tai pari, se on sellainen rentoutumisjuttu. Joskus käymme työporukan virkistäytymisillassa keilaamassa. En ole voittanut kaikkia. Jos joku on keilaamassa ensimmäistä kertaa, hän voittaa varmasti ensikertalaisen tuurilla. Ihanat työkaverit Työkavereilta saa tukea, ja heidän kanssaan pystyy keskustelemaan. Olen töissä naisten pukeutumisosastolla, mutta työporukkaan kuuluu koko Keskisen henkilökunta. Juttelemme kahvi- ja ruokatauoilla sekä työ- että kotiasioista. Paljon puhutaan kaupan tapahtumista. Jonkin verran vaihdetaan kuulumisia myös tv-sarjasta, jota Keskisillä kuvataan. Itse en halua olla siinä juuri esillä, mutta sarjaa on ihan kiva katsella. Kuka Seija Viinikka Asuu: Kuortaneella Ikä: 54 vuotta Tehtävä: Työsuojeluvaltuutettu Työ: Myyjä Veljekset Keskisellä Harrastukset: Kävelylenkit, keilaaminen pamplus 30 Seuraavassa numerossa Anna palautetta Näin PAM palvelee kesällä Palautetta PAMplus-lehdestä: Mikä juttu oli mielestäsi mielenkiintoisin? Mistä aiheista haluaisit lukea enemmän, mikä taas ei kiinnosta? Onko sinulla juttuideoita? PAMplus-lehden tekijät ottavat mielellään vastaan palautetta. Lähetä palaute osoitteeseen [email protected], ja viestin otsikoksi Lehden palaute. Palautteen toukokuun numerosta pitää olla perillä viimeistään maanantaina 15. kesäkuuta. Voit myös lähettää palautetta postitse osoitteeseen PAMplus-lehti, PL 54, 00531 Helsinki. Palaute saatetaan julkaista lehdessä. Vaikka kirjoitat nimimerkillä, liitä kirjoitukseen yhteystietosi, jotta osallistut palkintoarvontaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 4 leffalippua. Puhelinvaihde on auki koko kesän normaalisti klo 9–16. Puhelinpalvelulinjat palvelevat 22.6.–31.7. välisenä aikana maanantaisin klo 9–16 ja tiistaista perjantaihin klo 9–13. "Monipuolinen tietopaketti! " Aluetoimistot ovat avoinna seuraavasti: "Mielestäni paras juttu oli erimielisyysasioiden hoidon kuvaus." PAMplus-lehden ilmestymisaikataulu: ○ Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Kuopio ja Oulu ovat koko kesän auki normaalisti. ○ Joensuu, Kokkola, Kouvola, Pori, Rovaniemi ja Hämeenlinna ovat kiinni 22.6.–31.7. ja auki muun kesäajan normaalisti. ○ Vaasa on kiinni 6.7.–24.7. ja auki muun kesäajan normaalisti. ○ Jyväskylä on kiinni 20.7.–31.7. ja auki muun kesäajan normaalisti. ELO26.8. LOKA14.10. JOULU9.12. "Lehden huhtikuun numeron mielenkiintoisin artikkeli oli Johtoajatus - Kuka ajaa parhaiten asiasi?" Aluetoimistot PAMplus-toimitus toivottaa rentouttavaa kesää! Palvelunumerot Helsinki-Uusimaa Siltasaarenkatu 6, 4. krs PL 54, 00531 Helsinki [email protected] Lahti Rautatienkatu 21 B, 3. krs 15110 Lahti [email protected] Tampere Aleksis Kiven k. 18 B, 3. krs 33210 Tampere [email protected] Jyväskylä * Kalevankatu 4, 2. krs 40100 Jyväskylä [email protected] Oulu Uusikatu 22 90100 Oulu [email protected] Turku Yliopistonkatu 33 G, 4. krs 20100 Turku [email protected] Kouvola * Urheilijankuja 6 45100 Kouvola [email protected] Pori * Isolinnankatu 24, 3. krs 28100 Pori [email protected] Vaasa Pitkäkatu 38 C 65100 Vaasa [email protected] Kuopio Ajurinkatu 29 70110 Kuopio [email protected] Rovaniemi * Rovakatu 8 96100 Rovaniemi [email protected] Keskustoimisto Paasivuorenkatu 4–6 A PL 54, 00531 Helsinki [email protected] Joensuu Kauppakatu 17 B, 3. krs 80100 Joensuu Avoinna: ma 9–12 ja 13–16 Kokkola Kauppatori 2, 2. krs 67100 Kokkola Avoinna: ma 9–12 ja 13–16 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Liittymiseen, PAMin jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat. Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat. Työttömyysturva 020 690 211 Työttömyyteen ja työttömyyspäivärahaan liittyvät asiat. Vaihde 020 774 002 Avoinna ma–pe klo 9–16 * avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16 Päivystystoimistot Hämeenlinna Turuntie 9 as. 2 13130 Hämeenlinna Avoinna: ti, pe 9–14 [email protected] pamplus 31 Lapsen LIITTOA KOKOUKSESS MUKANA va If ja Kale TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat PAMin neuvotteleman jäsenetuvakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
© Copyright 2024