Kaisa Heinola sh / uroterapeutti Oys, urol.pkl 26.10.2015 Yleistä katetroinnista  kertakatetrointi, toistokatetrointi, lyhytaikainen     kestokatetrointi tai pitkäaikainen kestokatetrointi virtsarakon tyhjentäminen steriilisti tai puhtaasti katetrin avulla ei voima- vaan taitolaji huolimaton tai väkivaltainen katetrointi voi aiheuttaa vaikeita virtsaputkivaurioita infektioiden torjunnan kannalta toisto-/ kertakatetrointi suositeltavampaa kuin kestokatetri Katetrin valinta  kertakatetroinnissa hydrofiilinen vedellä liukastuva     katetri tai ( muovikatetri+puudute/liukaste ) kestokatetroinnissa pinnoitettu latex ( teflon, silikon tai hydrogel ) tai silikon-katetri ( 100 % ) katetrin koko yleensä 12-16 ch aikuisilla ja 6-10 ch lapsilla naisille tylppäkärkinen Nelaton-katetri ja miehille Nelaton- tai käyräkärkinen Tiemann-katetri, kertakatetroinnissa naisilla lyhyempi katetri kolmitie-katetri vain erikoistapauksisissa Katetrimallit Potilaan valmistaminen  kerrotaan valmistelut, itse toimenpide  jännityksen lieventyminen  aikaisempi kokemus katetroinnista, jos hankaluuksia odotettavissa  kipulääkitys etukäteen  jos potilaalla sydämen läppävika tai läppäproteesi  antibiootti profylaksi tarvittaessa  onko allergioita esim. puudutusaine tai latex?  Latexallergia => Lateksiton katetri ja käsineet  puudutusaine allergisille virtsaputken liukastukseen esim.parafinöljyä ruiskulla virtsaputkeen Kestokatetrointi  katetroimisvälineet  tetehdaspuhtaat pesuvälineet: pesukuppi ja taitokset, pesunesteenä Aqua tai Nacl 0,9%  hdaspuhtaat käsineet  steriilit suonenpuristimet/atulat katetrin asettamista       varten edellisten tilalla vaihtoehtoisesti katetrointipakkaus puudutusgeeliä sopiva katetri injektioruisku, lääkkeenottokanyyli ja neste (Aqua, 5,85% NaCl tai 10% glyseriiniliuos) pallon täyttöä varten tehdaspuhdas virtsankeräyspussi ja teline pussille steriili liina yksin katetroitaessa Miehen katetrointi  virtsaputki ahdas, pitkä ja kaksi jyrkkää mutkaa  kunnon ote peniksestä ja tarv. Tiemann katetri  pesu tehdaspuhtain välinein  puudutus  puudutusruiskun kartionmuotoinen kärki virtsaputkeen (vähintään kaksi 10 ml ruiskua ). Jos puudute ei mene kunnolla, odota hetki ja yritä rentouttaa potilas  Tärkeää, että puudute menee aina rakkoon asti  virtsaputki puuttuu muutamassa minuutissa  Katetri työnnetään hitaasti tyveään myöten rakkoon  katetri rakossa, kun sieltä alkaa valua virtsaa=> pallon täyttö vasta sen jälkeen Naisen katetrointi  välineet ja valmistautuminen samoin kuin miespotilasta katetroitaessa  virtsaputken suun löytäminen  kohdevalo ja hyvä ote ulkoisista genitaaleista  pesu tehdaspuhtain välinein  puudutus  puudutusruiskun kartiokärki virtsaputkeen ja rauhallinen painaminen sisään, n.3-4ml riittää  puudutuksen annetaan vaikuttaa muutama minuutti  katetri työnnetään rakkoon  pallon täyttö vasta kun katetrista on tullut virtsaa Kestokatetripotilaan hoito  Katetri kiinnitetään miehillä vatsalle ja naisilla reiteen teipin avulla  katetri yhdistettävä aina suljettuun keräilyjärjestelmään  virtsapussi takaiskuventtiilillä varustettu ja pohjasta tyhjennettävä  kotioloissa sääreen tai reiteen kiinnitettävä virtsapussi päivisin  hanallinen katetrikorkki hyvä, mikäli potilaalla ei ole ylivenyttynyt virtsarakko ja osaa käydä säännöllisesti tyhjentämässä rakkonsa  samaa virtsapussia voi pitää niin kauan kun pussi on ehyt  infektioriski lisääntyy, kun katetri irrotetaan pussista tai hanallisesta korkista Kestokatetripotilaan hoito  hygieniasta huolehtiminen  alapesu päivittäin ( pese myös katetri ulkoa )  käsien pesu aina ennen ja jälkeen katetrin käsittelyn        (hoitaja käyttää käsineitä ) riittävä diureesi infektioiden ehkäisemiseksi virtsapussia kuljetettava rakon tason alapuolella kestokatetri poistettava heti, kun sitä ei tarvita antibiottiprofylaksia ei suositella oireellinen VTI hoidetaan asianmukaisin antibiootein, hoitoa aloitettaessa katetri pitäisi poistaa tai vaihtaa uuteen hoidon aloituksen jälkeen potilaan ohjaus ( suulliset ja kirjalliset ohjeet ) potilaan kotiutuessa katetrin kanssa hoitotarvikkeita mukaan ja hoitotiedote terveyskeskukseen Raajapussi Katetrikorkki Katetrin vaihto/poisto ja siihen liittyvät ongelmat  Pitoaika  päällystetty latex-katetri päällystyksestä riippuen 1-3kk ( Teflon ja Silicon 1kk, Hydrogel 3kk)  100% silikonkatetri n. 3kk, muistettava palloon veden vaihto kerran kuukaudessa, jos käytetään Aquaa  pallontäyttöventtiilin katkaisu tai pallon puhkaisu uä- ohjauksessa neulalla  jos katetri karstoittunut eikä saada pois => puudutusgeeliä katetrin sisään ja katetrin ohi virtsaputkeen => katetrin hellävarainen pyörittely ja sitten katetri saa liukua ulos  virtsauksen seuranta katetrin poiston jälkeen => kipulääkitys, hyvä asento, puudutusgeeliä virtsaputkeen ja lämmin suihku voi auttaa virtsauksen käynnistymistä Toistokatetrointi  rakon säännöllinen tyhjentäminen kertakäyttöisellä       katetrilla puhtaasti potilas itse, omainen tai hoitaja katetroi yleensä katetrointi 4-6 tunnin välein 1-6 kertaa vuorokaudessa kerralla tyhjennetty virtsamäärä korkeintaan 500ml ( spont. + katetroitu virtsamäärä ) jos residuaali < 100ml, katetrointia voidaan harventaa tärkeä juoda riittävästi 1,5-2l /vrk Toistokatetrointi  Katetrointi välineet  ( muovikatetri + puudute )  hydrofiilinen katetri + raanavesi / Aqua /Nacl tai     hydrofiilinen heti valmis katetri tehdaspuhtaat käsineet, jos muu kuin potilas itse katetroi mitta-astia pesuvälineet: suihku / pesulaput + raanavesi naisille peili Toistokatetrointi  alapesu suihkuttamalla tai pesulapuilla 1-2 kertaa       päivässä hydrofiilisen katetrin liukastaminen virtsaputken puudutus ja liukastus, mikäli käyttää kuivaa muovikatetria katetroinnin suoritus kuten kestokatetria laitettaessa rakon täydellinen tyhjentäminen kirjanpito jäännösvirtsamääristä ja katetrointikerroista alkuun koko ajan, myöhemmin aika ajoin potilaan tukeminen ja ohjaus omatoimiseen katetrointiin Potilaan ohjaus toistokatetrointiin  ohjauksen tarve  potilaan motivoiminen katetrointiin  katetroinnin indikaatiot  katetroinnin hyödyt  kotiolosuhteet  opetusmateriaali ( oppaat, videot, CD:t )  virtsateiden anatomia, katetroinnin toteutus        katetroinnin harjoittelu aikataulusta sopiminen yhteystiedot ongelmatilanteissa jälkiseuranta suulliset ja kirjalliset katetrointiohjeet katetrien tilaus terveyskeskukseen tai hoitotarvikejakeluun hoitotiedote katetreista Subrapubinen Kystostostomia  Katetri laitetaan vatsan peitteiden läpi häpyluun      yläpuolelle Lääkäri laittaa katetrin Suositeltavampi vaihtoehto kuin kestokatetri Miellyttävämpi potilaalle eikä aiheuta virtsaputkivaurioita Rakossa oltava virtsaa noin 300ml Katetroimisvälineet  Puudutusvälineet, ruisku, pitkä puudutusneula, puudutusaine  Kystostoomakatetrin laittosetti  Pesuvälineet ihon puhdistukseen Kystostooma katetrin laitto  Ihon pesu ja ihon sekä ihonalaisen kudoksen ja      virtsarakon seinämän puudutus ennen katetrin laittoa Ihoon 2-3mm pitkä viilto Troakaari punktoidaan rakkoon ja sen kautta johdetaan katetri paikoilleen ja troakaari poistetaan Yleensä käytetään pallollista kystostomia katetria Pallon täyttö 5,85% Nacl tai 10% glyseroli, kun virtsaa tulee Katetrin juureen kuiva lappu ja katetrin teippaus iholle Subrapubisen katetrin hoito  Samat periaatteet kuin kestokatetripotilaan hoidossa  Hyvä käsihygienia  Takaisin virtauksen esto  Suljetun systeemin ylläpito  Ihon puhdistus katetrin ympäriltä päivittäin suihkussa  Katetrin vaihto 2-3 kuukauden välein  Vaihto tapahtuu joko ohjaimen avulla vanhan katetrin kautta tai valmiin reiän kautta laitetaan uusi katetri  Katetrin vaihtosetti